Proviisori 3/2010: 70. MAAILMAN FARMASIAN JA FARMASEUTTISTEN TIETEIDEN KONGRESSI FIP PIDETTIIN LISSABONISSA, PORTUGALISSA 28.8.–2.9. KONGRESSIIN OSALLISTUI LÄHES 3 000 FARMASIAN AMMATTILAISTA 116 MAASTA.
Welcome message from author
This document is posted to help you gain knowledge. Please leave a comment to let me know what you think about it! Share it to your friends and learn new things together.
lukulttuurille myönteisemmäksi ja standardien laatimiseen. Grafi n
mielestä kaikki palvelut tulisi standardoida ja arvioida. Lisäksi koko
apteekin roolin tulee muuttua. ABDA yrittää voittaa näitä haasteita
yhdessä saksalaisten farmasistien kanssa. Joitakin palvelukehitys-
kokeiluita on jo tehty.
Esimerkkinä verensokerin mittaus
Esimerkkinä interventiosta, jollaisen toteuttamista on kokeiltu Sak-
sassa, Graf mainitsee tyypin II diabeetikoiden verensokeritasojen
tarkkailun laadun parantamisen (Self-Monitoring of Blood Gluco-
FIP 2010
14
TEKSTI ANNE VARJO KUVA DREAMSTIME
Apteekkipalvelut ovat kehittymässä kautta maailmanASIANTUNTIJAPANELISTIEN MUKAAN APTEEKKIEN ROOLI ON
MUUTTUMASSA KAUTTA MAAILMAN. UUSIEN PALVELUIDEN
KEHITTÄMINEN JA KÄYTTÖÖNOTTO TULEVAT JATKOSSA OLEMAAN
OLENNAINEN OSA AVOAPTEEKIN ARKEA.
se, SMBG). Tavoitteena oli, että joka 4. tai joka
5. apteekki tarjoaisi palvelua. Aluksi määritel-
tiin, millainen palvelun tulee olla sekä ketä ja
miten sen pitäisi hyödyttää. Tehoa arvioitiin
tutkimuksen avulla. Lisäksi kiinnitettiin huo-
miota työskentelyn yleisiin oloihin muun mu-
assa laatimalla sopimus Saksan laajimman
terveysvakuutusyhtiön kanssa. Saksan diabe-
tesyhdistyksen mielipidettä ja kommentteja
kysyttiin ja päädyttiin konsensukseen siitä, että
SMBG:n laadun parantaminen on farmaseutti-
nen tehtävä.
Haasteena palvelun käyttöönotossa oli
muun muassa kaikkien farmasistien informoin-
ti ja motivointi, jota ABDA toteutti muun mu-
assa artikkelien ja kick off -tapahtumien avul-
la. Liitto laati palveluntarjoajille oppaan, tietoa
sokerimittareista ja mittausvirheiden lähteistä,
markkinointityökaluja ja muita palvelun toteut-
tamista tukevia välineitä.
Prosessin tuloksena 15 prosenttia saksa-
laisista avoapteekeista allekirjoitti palvelusopi-
muksen, mutta valitettavasti alle 700 palvelusta
laskutettiin. Alkuun apteekeissa oltiin innostu-
neita asiasta ja sopimusta ja palvelua pidettiin
toteuttamisen arvoisina. Tuloksia analysoita-
essa huomattiin, että farmasistien motivaatio
tarjota palvelua kuitenkin laski äkkiä, kun ei
ollut tarpeeksi asiakkaita. Vain 5–7 prosenttia
asiakkaista kuului projektin kohderyhmään ja
sopivista asiakkaista vain 6 prosenttia hyödyn-
si palvelua.
Puolen vuoden seurannan jälkeen arvioija-
paneeli lakkautti projektin, koska se oli apteek-
kilaisten mielestä vaikeaa toteuttaa päivittäi-
sessä toiminnassa, asiakasmäärä oli liian pieni
ja projektin prioriteetti oli laskenut alhaiseksi.
Suomessa vastaavia kokemuksia
Apteekkariliiton farmaseuttinen johtaja Sir-pa Peura kertoi samankaltaisista kokemuksis-
ta kuin Saksassa. Tupakoinnista vieroittamis-
palvelua on yritetty implementoida pitkään,
mutta edelleen vain noin 50 apteekkia tarjoaa
palvelua asiakkailleen eikä palvelun käyttö ole
yleisesti kovin laajaa. Suomalainen poliittinen
tahto on palvelun takana, mutta farmasistien
rooli pitäisi integroida entistä paremmin muu-
hun terveydenhuoltoon.
Sirpa Peuran mukaan uutta palvelua kehi-
tettäessä on ensisijaisesti varmistuttava siitä,
että palvelulle on tarvetta joko potilaiden tai
terveydenhuoltojärjestelmän näkökulmasta.
Esimerkiksi Saksan mallin mukaiselle glukoo-
siarvojen mittaukselle ei olisi Suomessa kysyn-
tää, koska julkinen terveydenhuolto hoitaa asi-
an laboratorioissaan.
Lisäksi pitää huolehtia, että palvelu sopii ap-
teekin päivittäiseen toimintaan. Hyvällä aptee-
kista tarjottavalla palvelulla on jotain yhteyttä
farmasistien perustaitoihin ja kompetenssiin,
joskin syvemmälle näillä sektoreilla voidaan toki
mennä. Esimerkiksi lääkehoidon kokonaisarvi-
ointi tai annosjakelu ovat esimerkkejä tällaisista
ammatillisista palveluista. Palveluiden kehittä-
minen on apteekeille strateginen valinta muut-
taa toimintaa. Palveluiden suunnittelussa on hy-
vä hyödyntää farmaseuttisia järjestöjä. Kun pal-
velukonsepti on luonnosteltu, vasta sitten voi-
daan keskustella palveluiden rahoituksesta.
Uusien palveluiden
tulisi täyttää yhtä aikaa
päättäjien, kuluttajien,
terveydenhuollon
henkilöstön ja farmasistien
tarpeet.
15
FIP 2010
TEKSTI VILLE-MATTI MÄKINEN KUVAT VILLE-MATTI MÄKINEN JA DREAMSTIME
Sähköiset etäratkaisut tukevat moniammatillista yhteistyötä
16
Etäneuvontaa lääkkeiden jakeluautomaatista
ETÄRATKAISUISTA VOI OLLA APUA
FARMASEUTTISTEN ASIANTUNTIJA-
PALVELUIDEN SAATAVUUDEN
VARMISTAMISESSA, KUN SE EI
OLE PERINTEISELLÄ TAVALLA
KANNATTAVAA. KONGRESSISSA
KUULTIIN TELEFARMASIAN
RATKAISUISTA YHDYSVALLOISSA.
Pienillä paikkakunnilla ja harvaan
asutuilla alueilla ei ole usein mah-
dollista tai kannattavaa tuottaa vas-
taavaa palveluinfrastruktuuria kuin
suurissa kaupungeissa. Esimerkiksi
henkilöstöresursseista voi olla pysy-
vää tai tilapäistä pulaa alueilla, jotka sijaitsevat
kaukana suurista asutuskeskuksista.
Telefarmasiassa pyritään ratkaisemaan etäi-
syyksiin liittyviä käytännön ongelmia sovelta-
malla informaatio- ja viestintäteknologiaa. Ta-
voitteena on tehdä perinteiseen toimintaan liit-
tyvistä välimatkoista merkityksettömiä. Tele-
farmasian sovelluksiin keskittyvän Envision Te-
lepharmacyn perustaja ja CEO, yhdysvaltalainen
PharmD, BCPS Emily Alexander kertoi FIPissä,
kuinka etäratkaisut toimivat käytännössä.
Yhtä hyvä tai parempi laatu
Envision Telepharmacyn ratkaisuissa etäpro-
viisorit arvioivat internetin välityksellä esi-
merkiksi lääkärien tekemiä lääkemääräyksiä
tai valvovat sähköisesti eri työvaiheita, jotka
tekninen henkilöstö tai hoitajat tekevät paikan
päällä sairaalassa. Etävalvonta voi lääkehoitoja
koskevien tarkistusten ohella liittyä esimerkik-
si lääkkeiden jakeluun tai steriilivalmisteiden
valmistamiseen.
Valvonta tapahtuu siten, että paikan pääl-
lä kuvataan lääkehoitoihin liittyvät dokumentit
ja potilaalle kerätyt lääkkeet. Kuvaaminen ta-
pahtuu sitä varten kehitetyllä työpisteellä. Di-
gitaalinen aineisto kulkee tietoturvallisesti in-
ternetin välityksellä ja proviisori voi todeta ai-
neistosta kriittiset asiat visuaalisesti. Järjestel-
mässä on myös työkaluja, jotka mahdollistavat
kommunikoinnin ja kaikkien kommenttien do-
kumentoitumisen jäljitettävästi järjestelmään.
Emily Alexanderin mukaan telefarmasian
ratkaisuilla on voitu eräissä tapauksissa säilyt-
tää tai palauttaa apteekkipalveluita, sillä ratkai-
sut ovat kustannustehokkaita. Etätyöskentely-
ratkaisuihin liittyy sääntelyä, minkä vuoksi on
laatu ollut vastaava kuin perinteisellä toimin-
Etäpalveluratkaisuja kehitetään myös apteek-
kien asiakkaiden ja proviisorien välille. Phar-
maTrust markkinoi etäpalvelutoiminnolla va-
rustettua MedCentre System -lääkejakelujärjestel-
mää muun muassa Isossa-Britanniassa. Järjestelmä
ei ole vain automaatti, sillä lääkkeen käyttäjällä on
mahdollista saada sen kaksisuuntaisen videoyhtey-
den välityksellä apteekissa toimivalta proviisorilta
lääkkeiden käyttöä koskevaa neuvontaa. Automaat-
tiin mahtuu yli 2200 yleisesti määrättyä lääkettä.
Markkinoijan mukaan laite sopii muun muassa har-
vaan asutuille alueille. Laitetta on testattu toronto-
laisessa sairaalassa.
PharmaTrustin automaatilla saa yhteyden ap-
teekkiproviisoriin, joka neuvoo lääkkeiden käy-
tössä.
tatavalla tai se on jopa parantunut etäkäytön
käyttöönoton yhteydessä – esimerkiksi lääki-
tysvirheet ovat joissakin tapauksissa vähen-
tyneet. Alexander on itse ollut luomassa tele-
farmasiaan liittyvää sääntelyä Yhdysvalloissa.
Farmasian alaa pidemmällä etäsovelluksi-
en hyödyntämisessä ollaan (tele)lääketieteen
alalla, jossa käytetään jo monia ratkaisuja. Täl-
laisia ovat esimerkiksi digikuvien jako tieto-
verkoissa etädiagnosoinnissa, potilaiden hoi-
tojen etämonitorointi ja lääketieteellinen on-
line-konsultointi.
Etenkin kehittyvissä maissa on lääkkei-
den saatavuuteen liittyviä ongelmia ja pulaa
korkeasti koulutetuista asiantuntijoista sekä
sähköisistä lääkeinformaatiotyökaluista. Ale-
xanderin mukaan telefarmasia voi auttaa kol-
mansien maiden lääkkeiden jakelujärjestelmien
kehittämisessä ja ylläpitämisessä, sillä se mah-
dollistaa proviisorien asiantuntijuuden käytön
alueilla, joissa näistä on pulaa.
Suomessa toisenlaisia etäratkaisuja
Yhdysvalloissa proviisoreilla (PharmD.) on sel-
laisia kliinisiä tehtäviä, jotka eivät lukeudu tä-
käläisten proviisorien toimenkuviin tai roolei-
hin. Yhdysvaltalaiset kollegat osallistuvat aktii-
visesti muun muassa potilaiden lääkehoitojen
säätämiseen ja tekevät monipuolisempaa ja
syvällisempää yhteistyötä muiden terveyden-
huollon ammattilaisten kanssa. Näin ollen etä-
ratkaisutkin ovat toisenlaisia.
Suomalainen proviisori ei ehkä voisi tehdä
etätyönä Suomessa muunlaisia tehtäviä kuin
perinteisestikään. Hän voisi kuitenkin työs-
kennellä Suomesta jonkun muun maan tervey-
denhuollon organisaatiolle, kunhan hänellä on
kyseisen maan lakien edellyttämä koulutus ja
tarvittavat luvat ja muut edellytykset etätoi-
minnalle ovat kunnossa.
Suomessakin on farmasian alalla käytössä
joitakin etäratkaisuja, kuten ulkoistettuja puhe-
linneuvontapalveluja. Lääkeneuvontapalvelun
järjestämisessä pienten apteekkien verkkopalve-
lujen yhteydessä on myös nähty yhtenä ratkaisu-
na ulkoistaminen. Myös erilaisia etäautomaatte-
ja on esitelty Suomessa joidenkin vuosien ajan.
Monissa työyhteisöissä pidetään kokouk-
sia, joihin yksi tai useampi osallistuja saattaa
osallistua videopuhelinyhteyden välityksellä.
Informaatio- ja viestintäteknologian käyttö on
myös monessa kotitaloudessa arkipäiväistynyt
etenkin nuorimpien keskuudessa.
Informaatio- ja viestintäteknologiaa hyö-
dyntävät etäratkaisut haastavat tulevaisuudes-
sa varmasti perinteisiä toimintamalleja. Ne voi-
vat toimia Suomessa kuten muuallakin osana
farmasian alan palveluprosesseja ja myös mo-
niammatillisen työskentelyn tukena.
17
FIP 2010
Jopa yli 1,7 miljoonaa ihmistä kuolee
vuosittain reseptilääkkeen haittavaiku-
tukseen. Vaikka lentokilometrejä ker-
tyy useita satoja miljoonia vuodessa,
lentokoneiden viat johtavat vain 600
ihmisen turmaan vuositasolla. Lääke-
turvallisuus on nostettu jalustalle monella foo-
rumilla, mutta siitä huolimatta haittavaikutus-
raporttien määrä kasvaa kovalla tahdilla. Osit-
tain tämä johtunee kiristyneestä valvonnasta ja
monien intressiryhmien aidosta kiinnostukses-
ta vähentää lääkkeistä aiheutuvia haittatapah-
tumia. Toisaalta yleistyvät lääkehaitat paljasta-
vat karun totuuden lääkevalvonnasta – jotakin
voisi olla vielä tehtävissä, jotta potilaat säästyi-
sivät kuolemaan johtavilta haittavaikutuksilta.
Haetaan yhtä valvontaviranomaista!
Joost Groenenboom nosti mielenkiintoisessa
esityksessään esille globaalin valvontaverkos-
ton tärkeyden. Koska lentoala on automaat-
TEKSTI SINI ESKOLA KUVA SHUTTERSTOCK
Lentäminen on turvallista – mitä lääkeala voi siitä oppia?
YKSI KONGRESSIN YLLÄTTÄVIMMISTÄ AIHEISTA OLI LENTOTURVALLISUUS. JOOST GROENENBOOM,
SGI AVIATION, KERTOI GLOBAALIN LENTOVALVONTAVERKOSTON JA SELKEÄN VASTUUNJAKAMISEN EDUISTA
VERRATEN NIITÄ AJATUKSIA HERÄTTÄVÄSTI GLOBAALIIN LÄÄKETURVALLISUUTEEN.
tisesti kansainvälinen, päättää sen turvalli-
suutta koskevista asetuksista ja pykälistä yksi
suuri, kaikille yrityksille yhteinen valvontavi-
rasto ICAO (Th e International Civil Aviation
Organization). Toista on lääkealalla: Euroopan
(EMA) ja USA:n (FDA) suurten lääkevalvonta-
viranomaisten lisäksi toimii jokaisessa maassa
kansallinen lääkeviranomainen. Suuntaviivat
saattavat olla yhtenäiset, mutta suurta hajon-
taa löytyy esimerkiksi haittavaikutusten rapor-
toimisen säännöllisyydestä ja myyntilupaan
tarvittavasta dokumentaation määrästä. Tämä
aiheuttaa Groenenboomin mielestä jo itsessään
vaaratekijän lääketurvallisuuden valvontaan ja
nostaa lääkekehitykseen liittyviä kuluja.
Kuka vastaa haitoista ja turmista?
Matkustajan lentoturvallisuudesta vastaa aina
viime kädessä operaattori. Tämä on kirjattu
kansainväliseen lentolakiin ja pätee kaikkiin
yhtiöihin samassa mittakaavassa. Potilaan lää-
Globaali valvontarakenne parantaa turvallisuutta.keturvallisuudesta vastaavat useat eri tahot ei-
kä monissa tapauksissa lopullista vastuuta vält-
tämättä kanna kukaan.
Lääketeollisuus on joutunut suurennusla-
sin alle ja on velvollinen toimittamaan myyn-
tilupahakuprosessin alkuvaiheesta lääkkeen
elinkaaren loppupäähän lääketurvallisuusda-
taa megabittikaupalla. Kukaan ei kuitenkaan
seuraa, ei ainakaan helposti mitattavin keinoin,
miten hoitomyöntyvyys toteutuu ja kenen vas-
tuulla on potilaan lääkkeenkäyttö. Joost Groe-
nenboom suuntasi esityksessään kritiikkiä lää-
kealan vastuunjaon epämääräisyyteen ja siitä
aiheutuviin haittatapahtumiin.
Kun verrataan lentoturvallisuutta lääke-
turvallisuuteen, pitää muistaa, että lääke on
aina tekemisissä fysiologisen ja monimuotoi-
sen elimistön kanssa. Toisaalta alaamme jos-
kus vaivaava putkinäköisyys voi lievittyä ja
näköala avartua, jos otamme yksinkertaisia
malleja muilta toimialoilta, jotka nekin pai-
niskelevat ihmisen turvallisuuteen liittyvien
asioiden kanssa.
Lentoturvallisuudesta voimme oppia sen,
että lääketurvallisuuteen kohdistuvat riskit
ovat entisestään vähennettävissä ja globaali
valvontarakenne sekä selkeät vastuunjaot pa-
rantavat aina turvallisuutta.
18
Euroopan lääkevirasto (EMA) kuu-
lee nykyisiä myyntilupahakemuk-
sia arvioidessaan yhä enemmän ta-
vallisia kansalaisia asiantuntijapa-
neelissaan. Viraston perimmäisenä
tehtävänä on suojata kansalaisia
mahdollisilta lääkkeistä aiheutuvilta haitoilta
ja turvata vain tehokkaiden ja turvallisten lääk-
keiden pääsy markkinoille. Tätä taustaa vasten
voi hyvin ymmärtää, minkä vuoksi kansalainen,
lääkkeen käyttäjä, voidaan ottaa mukaan pää-
töksentekoon.
Teresa Alves Health Action Internationalis-
ta (HAI) ja Priya Bahri EMA:sta kertoivat toi-
saalta potilaan tarpeesta tulla kuulluksi lääk-
keiden myyntilupa-arvioinneissa ja toisaalta
mahdollisuuksista vaikuttaa lääkeviranomai-
sen päätöksiin. Bahri valotti, että potilas voi
olla mukana arvioimassa muun muassa lää-
kepakkauksen tekstiä ja osallistua eri ryhmien
päättäviin elimiin, kuten lääketurvallisuusryh-
mään (Pharmacovigilance working party), sekä
antaa maallikkolausuntoja tieteelliselle arvioin-
tipaneelille (Scientifi c advisory committee). Al-
ves puolestaan painotti viranomaisten vastuuta
julkaista reaaliajassa muun muassa lääkeyritys-
ten haittavaikutusepäilyraportit.
Potilas vaikuttaa viranomaispäätöksiin
HIV-lääkkeiden tuotekehitystä sekä myynti-
lupamenettelyä on värittänyt potilaiden aktii-
vinen osallistuminen. Kun AIDS vuoden 1980
tienoilla puhkesi epidemiaksi ja HI-virus pys-
tyttiin tunnistamaan, ei tähän tappavaan tau-
tiin ollut hoitokeinoa. Vuoden 1987 aikana
azidotymiini (AZT) sai myyntiluvan Yhdysval-
loissa. Vain murto-osa HI-virusta kantavista oli
päässyt hoidettavaksi kliinisissä kokeissa pari
vuotta tätä ennen, ja vain harvalla oli mah-
dollisuutta ostaa kallista lääkettä sen tullessa
markkinoille.
AIDS-potilaiden näyttävä kampanja
”silence=death”, hiljaisuus on kuolema, sai ai-
kaan laajan keskustelun elintärkeiden lääk-
keiden saatavuudesta ja korkeasta hinnasta.
TEKSTI SINI ESKOLA KUVA DREAMSTIME
Lääkeviranomaisten ovet avautuvat myös potilailleMATTI MEIKÄLÄINEN VOI JO SAADA KUTSUN ARVIOIMAAN UUDEN LÄÄKEVALMISTEEN HYÖTYJÄ JA HAITTOJA.
HÄNEN TÄYTYY TOSIN EDUSTAA PUOLUEETONTA POTILASJÄRJESTÖÄ, MUTTA MUUTEN HÄNEN ARVIONSA
ASETTUU SAMALLE VIIVALLE KUIN KENEN TAHANSA ASIANTUNTIJAN.
Yhdysvaltojen lääkeviranomainen FDA rea-
goi vuonna 1991 nopeuttamalla elintärkeiden
lääkkeiden myyntilupamenettelyä ja mahdol-
listamalla laajemman ryhmän osallistumisen
muun muassa uusien AIDS-lääkkeiden kliini-
siin kokeisiin. EMA seurasi perässä ja nopeutti
omaa myyntilupamenettelyprosessiaan vuonna
1995. Nykyään EMA:lla ja potilasryhmillä on
aktiivista yhteistyötä uusien AIDS-lääkkeiden
arvioinnissa tavoitteena nopeuttaa niiden pää-
syä markkinoille.
Myyntilupamenettelyä
nopeutettiin AIDS-
potilaiden vaatimuksesta.
Sanottua”Euroopan lääkevirastolla (EMA) on elin-
tärkeä rooli markkinoille tulevien ja markki-
noilla olevien lääkevalmisteiden valvonnas-
sa. Lääkeviraston päätöksillä ja työllä on
suora vaikutus eurooppalaisten terveyteen,
jonka vuoksi on elintärkeää taata mahdolli-
simman laaja ja avoin pääsy lupahakemus-
dokumentteihin. Lääkeviraston tehtävänä on
ennakoivasti tiedottaa lääkkeistä ja niiden
mahdollisista haitallisista vaikutuksista.”
EUROOPAN OIKEUSASIAMIES
P. NIKIFOROS DIAMANDOROUS
Farmasisteilla on näkyvä rooli
Kuulumalla kansainvälisiin tai kansallisiin far-
masian alan järjestöihin voi yksittäinen far-
masisti saada äänensä kuuluville järjestönsä
lausuntojen kautta. Lääkeviranomaisen pal-
lilla istuu myös leipätyötä tekeviä farmasian
alan ammattilaisia niin asiantuntijoina kuin
myyntilupahakemusmenettelyssä. Jokaisen far-
masistin tärkein tehtävä on kuitenkin toimia
aktiivisena tiedonvälittäjänä haittavaikutus-
tapahtumien raportoinnissa riippumatta siitä,
työskenteleekö hän sairaala- tai avoapteekissa,
teollisuudessa tai tutkimuksessa. Näin aina-
kin EMA:a edustavan Priya Bahrin mukaan.
19
Kanadassa Albertan osavaltiossa
tuli vuonna 2007 voimaan laki,
joka antoi kaikille proviisoreille
oikeuden kirjoittaa reseptejä ja
annostella lääkkeitä injektioina.
Albertan noin 4 000 proviisoria
voivat myös muuntaa muiden terveydenhuol-
lon ammattilaisten kirjoittamia reseptejä, esi-
merkiksi muuttaa annoksia, formulaatioita ja
kuureja sekä substituoida keskenään saman
terapeuttisen ryhmän lääkkeitä. Lisäksi pro-
viisorit voivat jatkaa aloitettuja lääkehoitoja.
Hätätilanteissa he voivat myös kirjoittaa re-
septejä, kun muuta terveydenhuollon ammat-
tilaista ei ole tavoitettavissa tai jos lääkkeet on
saatava välittömästi. Kaikilla Albertan osaval-
tion proviisoreilla on järjestelmään riittävä klii-
ninen koulutus.
TEKSTI VILLE-MATTI MÄKINEN KUVA DREAMSTIME
LÄHTEET• FIP 2010. IMPLEMENTING AUTHORITY FOR PHARMACISTS TO PRESCRIBE AND ADMINISTER DRUGS BY INJECTION IN ALBERTA. GREG EBERHART, DALE COONEY, KHEAN MURPHY, ALBERTA COLLEGE OF PHARMACISTS.