PROOMU-TUTKIMUSPROJEKTIN TULOKSET 9.12.2004 Tieteiden talo Ulla-Maaria Mutanen Helsingin yliopisto
Jan 21, 2016
PROOMU-TUTKIMUSPROJEKTIN TULOKSET
9.12.2004 Tieteiden taloUlla-Maaria MutanenHelsingin yliopisto
ESITYKSEN SISÄLTÖ
1. Projektin tavoitteet2. Projektin tulokset
KehityspolutUudet käytännötKehittämisen strategiat ja työkalut
3. Johtopäätökset
1. Miten teollinen muotoilu on kehittynyt kohdeyrityksissä?
2. Millaisia muotoluosaamista hyödyntäviä, innovatiivisia tuotekehityskäytäntöjä yrityksissä on tunnistettavissa?
3. Millaisia jäsennyksiä ja työkaluja yritykset voivat käyttää muotoiluosaamisensa kehittämiseen?
TUTKIMUSKYSYMYKSET
Kone Metso Rautaruukki Raute
Sanna Rekola Risto Väätänen Juha Valtari Jussi ToivioElina Laitinen Pasi Riikonen
Mervi Hasu (HY) U-M. Mutanen (HY) Aleksi Aaltonen (TAIK) Saija Alaharju (Taik)Annaleena Hakatie Esko Kurvinen (TAIK) Esko Kurvinen (Mervi Hasu)
A-L.HakatieEmma Kosonen (Taik)
Jaakko Virkkunen (HY, Turkka Keinonen (Taik), Yrjö Engeström (HY)
PROJEKTIN KOKOONPANO
PROJEKTIN VAIHEET
1) Aineiston keräys, kenttätyövaihe (2002-2003)
2) Aineiston analysointi ja kirjoitusvaihe (2003-2004)
TUTKIMUKSEN TULOKSET: MUOTOILUN KEHITYSPOLUT
Löydös1: Muotoilun osaamisalueet
teknologiateollisuudessa ja niiden yhteys metalliteollisuuden
tuotantotapojen kehitykseen
Kustannussäästöpainotteinen, selkeyttävä muotoilu
Käyttäjäkokemuksen ja käyttöympäristön suunnittelu
Yhteiskehittelynä tapahtuva konseptisuunnittelu
Metso, Raute
Kone, Metso
Rautaruukki
MUOTOILUOSAAMISEN ALUEITAesimerkkinä Metso, Kone, Rautaruukki ja Raute
Selkeyttävä suunnittelu
Käyttäjäkokemuksen suunnittelu
Ennakoiva konseptisuunnittelu
Tuotanto Tuotekehitys Muotoilu
Sarjatuotanto Modularisointi
Rationalisointi (Metso) Yhtenäistäminen Massaräätälöinti (Kone) Erilaistaminen
Laajenevat Yhteiskehittelytuotekokonaisuudet
1980->
1990->
2000->
Löydös 2: Muotoilutyön laajentuneen tehtäväkentän, nykyisten
toimintamallien, ja käytettävissä olevien työkalujen välinen ristitiita
joustavuus
kollektiivisuus
Hierarkkiapainotteinen organisointi,
esim. muotoilustrategia
n suunnittelu
Verkostopainotteinen organisointi esim.
ennakoiva konseptisuunnittelu
Yksilöpainotteinen organisointi, esim.
mallin rakentaminen
Markkinapainotteinen organisointi, esim. tuotesuunnittelun
alihankinta
Muotoilutyön haasteet
Nykyiset rakenteet ja käytännöt
Käytettävissä olevat työkalut
Muotoilutyön laajentunut tehtäväkenttä
Yksittäisten muotoilijoiden työ
sirpaloituu ja työtaakka kasvaa
Muotoilulle asetetut
tavoitteet ovat ylimitoitettuja
suhteessa käytettävissä
oleviin henkilöresursseihi
n
Lyhytkestoiset sopimuskäytänn
öteivät tue yrityskohtaisen muotoilukompet
enssin rakentamista
Muotoilijoiden osaaminen ei
välttämättä riitä toimintatapojen kehittämiseen
Muotoilulle ei ole olemassa johtamisen rakenteita tai
toimintatapoja
TUTKIMUKSEN TULOKSET: UUDET KÄYTÄNNÖT
joustavuus
kollektiivisuus
Seniori-juniori-muotoilijoiden yhdessätyöskentely (Metso)
Alihankkijoiden koulutus (Metso)
Muotoilukilpailujen käyttö vesikattotuotteiden uudistamisessa (Rautaruukki)
Markkinapainotteinen organisointi
Muotoilun strategiatiimi (Metso)Muotoilun kompetenssiohjelma (Metso)Design Manual (Metso)Product Design Guidelines (Kone)Käyttäjätiedon keräämisen ja hyödyntämisen prosessimalli (USERS) (Kone)
Hierarkkiapainot-teinen organisointi
“Tuplaveto”-projektijohtokäytäntö (Metso, Raute)Muotoilijoiden projektikierto (Metso)Tuotekehityksen tukitiimi (Metso)Rakennustuotteiden yhteiskehittely rakennushankkeissa (Rautaruukki)Käyttäjälähtöinen konseptisuunnittelutyöpaja (Kone)
Verkostopainotteinen organisointi
Seniori-juniori-muotoilijoiden yhdessätyöskentely (Metso)
TUTKIMUKSEN TULOKSET: MUOTOILUKOMPETENSSIN KEHITTÄMISEN
TYÖKALUT
In-house muotoilu
Keskitetty muotoilutoiminta
Vakiintuneet, yhteiset prosessit
Kompetenssipainotteinen kehitys
Ylhäältä-alas toiminta
Asiakas- ja käyttäjä- lähtöinen suunnittelu
Alihankittu muotoilu
Hajautettu muotoilutoiminta
Paikalliset, vaihtelevat toimintatavat
Tuotesuunnittelu-painotteinen kehitys
Alhaalta-ylös -toiminta
Kustannuslähtöinen suunnittelu
Muotoilutoiminnan organisoinnin ulottuvuuksia, esimerkkinä Metso ja Kone
Kompetenssikehitys
Tuotesuunnittelu
In-house muotoilu
Alihankittu muotoilu
Metso
Raute
Rautaruukki
Kone
Ehdotus 1. Muotoilun kehittämistä ohjaavien tavoitteiden erottelu
form follows functionorganisational
Muotoiluosaamisen kehityssuunta 1:Teknologisia innovaatioita ja kustannustehokkuutta tavoittelevan muotoiluosaamisen rakentaminen
Muotoiluosaamisen kehityssuunta 2: Segmentointia ja brandin rakentamista palvelevan, käyttäjäkokemuksen ja käyttöympäristön suunnittelun liittyvän muotoiluosaamisen rakentaminen
Muotoiluosaamisen kehityssuunta 3: Strategista liittoutumista ja monenkeskistä konseptisuunnittelua tukevan muotoiluosaamisen rakentaminen
Yhteistoiminnan kenttä kehityssuunnassa 1
Yhteistoiminnan kenttä kehityssuunnassa 2
Yhteistoiminnan kenttä kehityssuunnassa 3
Ehdotus 2. Muotoilutoiminnan kehittämisen
välineiden erottelu
1. Hierakkiseen ohjaukseen perustuvat välineet
Esim. yhteiset, määritellyt prosessit, säännöt, toimenkuvat, johtamisen työkalut
2. Markkinaohjaukseen perustuvat välineet Esim. alihankinta, muotoilukilpailut
3. Verkostoyhteistyöratkaisut Esim. workshopit, task force,
hankekohtainen, yhteiskehittely, tutkimusyhteistyö
Kustannus-säästöpainot-teinen suunnittelu
Käyttäjä-kokemus ja brandin rakentaminen
Yhteistoimintana tapahtuva konsepti-suunnittelu
Yhteiset prosessit ja säännöt
- muotoilijoiden osallistuminen T&K:een
Käyttäjätiedon keräämisen prosessi
Vuotuinen teknologiaworkshop
Markkina-perusteinen sopimus
3D.mallinnusKomponentti-suunnittelu
KäyttäjätutkimusTuotekeityksen trendianalyysit ja skenaariotutkimukset
Luottamukseen perustuva yhteiskehittely
Uusien tuotekonseptien suunnittelu
Tuotteen käyttöympäristön kehityksen hahmottaminen
Tuotekehityksen road-map
YHTEENVETO
Mutoilukompetenssin kehittäminen =
Muotoilijoiden määrän lisääminen
Muotoilukompetenssin kehittäminen
Muotoilutoiminnan systematisointi =
Muotoilu =Yksi yhtenäinen osaamisalue
Muotoilu =Muuttumaton osaamisalue