Pro gradu työskentely 2011

Graduuni –tutkielmaopinnot:Orientaatio

Pirkko Hyvönen / LET

Miksi pro gradu -tutkielma tehdään?

Oppimisen asiantuntijuus: Tilaisuus perehtyä syvemmin johonkin sinua kiinnostavaan teoreettiseen näkökulmaan ja tarkastella empiirisesti havaitsemaasi ongelmaa tai haastetta.

Itsesäätöisyys: Tilaisuus itsesäätöiseen oppimiseen ja sen kehittämiseen.

Kollaboratiivisuus: Tilaisuus osallistua kollaboratiiviseen tutkimusprosessiin.

Oman työn kehittäminen (design-tutkimus)”Tutkiva opettaja”:

tiede ja tutkimus työkaluja oman työn kehittämiseen

Mitkä ovat gradutyöskentelyn ensimmäiset vaiheet?

1. Ongelman havaitseminen ja tutkimuksen tarpeen perustelu

2. Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Yhte

isku

nta

• Minkälaisia haasteita yhteiskunta asettaa yksilöille tai organisaatioille tai mitä ongelmia olet havainnut?

• Raportit (Fin, EU, OPEC)

• Tulevaisuusskenaariot

Om

at

havain

tosi • Minkälaisia ongelmia

tai puutteita olet havainnut?

• Mikä sinua kiinnostaa?

• Esim. työsi kontestissa

Tutk

imuks

elli

set

tarp

eet • Aihe, josta ei ole

tutkimusta• Aihe, jota on

tutkittu, mutta jokin osa kaipaa tarkempaa tarkastelua

• Aihe, jota ei ole tarkasteltu oppimisen näkökulmasta

• Aihe, josta on ristiriitaisia tuloksia

• Aihe jonka tarkastelu vaatii uusia metodosoa rataisuja

1. ONGELMAN HAVAITSEMINEN JA TUTKIMUKSEN TARPEEN PERUSTELU

a) Aiemmat tutkimukset siitä mitä on jo tutkittub) Teoreettinen kehys omaan tutkimukseesi

Kaikissa tutkimuksissa, myös aineistolähtöisissä, on teoreettinen viitekehys: ”selkäranka, joka kulkee mukana alusta loppuun saakka.

Ymmärtävä oppiminen:Sosio-kognitiivinen / sosiokulttuurinen oppimisteoria

• Itsesäätöinen oppiminen: strateginen oppiminen, emootioiden ja motivaation säätely, self-efficasy

• Kollaboratiivinen oppiminen: skriptaus, vuorovaikutus, luova kollaboraatio

• Asiantuntijaksi oppiminen: tiedon rakentaminen, ongelmanratkaisu, itsesäätöisyys

Oppimisteorian ja jonkin muun tieteenalan yhdistäminen

2. TEOREETTISEN VIITEKEHYKSEN RAKENTAMINEN

Mihin ongelmiin on tartuttu, mitä aiheita on tutkittu ja mihin teoriaan perustuen?

ONGELMA AIHE KONTEKSTI TEORIA NÄKÖKULMA

Opiston opettajalta, tarve tietää ta:n tarpeita; aiheesta ei selvityksiä

LVI-alan työnantajien odotukset LVI-alan koulutukselle

LVI-alan työpaikat ja ammattiopistoLVI-alan koulutus

Ammatillinen asiantuntija,

Työnantaja

Omat kokemukset ja havainnot;aiheesta ei tutkimusta

Ryhmäohjaajan työssäjaksaminen

Ammattiopisto

Kollaboraatio Ryhmäohjaaja

ONGELMA AIHE KONTEKSTI TEORIA NÄKÖKULMA

Miten kansalaisopistossa voidaan hyödyntää oppituntien välistä aikaa yhteisöllisen oppimiseen

Verkkovuorovaikutus ja yhteisöllinen oppimien sosiaalisen median avulla

Kansalaisopisto

Yhteisöllinen oppimien

Opiskelijat ja opettajat

Omat havainnot: toiset opettajat jaksaa, toiset eivät

Kieltenopettajien työssäjaksaminen

Ammattiopisto

Itsesäätöinen asiantuntijuus

Kieltenopettaja

TIEDEKUNNAN OHJEISTUShttp://www.oulu.fi/ktk/kasope/opetus/opinnaytetyo/

LAAJUUS

KIELI

ARVIOINTI1-5Arviointilomake

HYVÄKSI HAVAITTUJA OHJEITA

1. Ulkoista ajatuksiasi! Puhu tutkimuksestasi mahdollisimman paljon ja haasta ihmisiä keskustelemaan.Tee muistiinpanoja, piirrä karttoja ja kuvioita, kirjoita blogia tms.

2. Harjoittele havaitsemista ja ajattelua- analyyttinen, reflektiivinen, kriittinen, praktinen ajattelu

3. Lue aiheeseen liittyvää kirjallisuutta

4. Huolehdi lähdemerkinnät alusta lähtien

5. Pidä hyvä huoli itsestäsi

Metodologiset resurssit

Palauta mieleesi ja pohdi aiempia kokemuksiasi opinnäytetyön työstämisestä.

Minkälaisia ajatuksia ja tunteita herää aiempien kokemustesi pohjalta?

Mitkä ovat vahvuuksiasi tai osaamisalueitasi opinnäytetyön tekijänä?

Miltä osin haluat edelleen kehittyä?

Mitkä tutkimusaiheet kiinnostavat sinua?

Laadi näiden kysymysten pohjalta miellekartta.

Keskustelkaa ryhmässä laatimistanne henkilökohtaisista miellekartoista ja yhdistäkää niiden osaamisalueita, joista muodostuu ns. metodologiset resurssinne.

Myös aiemmat kokemuksenne, uudet osaamishaasteet ja kiinnostusalueet kuuluvat näihin resursseihin.

Tuotoksena syntyy ryhmän metodologinen kartta, jonka kautta nähdään