Potilashoidon vuosikertomus 2016Vuonna 2016 Tyksin erityisvastuualueeseen kuuluivat Varsinais-Suomen, Sata-kunnan ja Vaasan sairaanhoitopiirit. Väestöpohja vuoden 2016 lopulla oli

Potilashoidon vuosikertomus 2016

2

TERVEEMPÄNÄ KOTIINLISÄÄMME VÄESTÖN TERVEYTTÄ, ELINVUOSIA JA SOSIAALISTA HYVINVOINTIA

3

Sisältö1. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin perustietoja (s.5)

1.1.Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin arvot ja strategia (s.5)1.2.Tyksin erityisvastuualue (s.6)

1.2.1. Erikoissairaanhoidon järjestämissopimus 2013-2016 (s.6)1.2.2. Erityisvastuualueiden työnjako (s.6)1.2.3. Menetelmien arviointi (s.8)

1.3. Yliopistoyhteistyö (s.9)1.4. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelma (s.10)1.5 Terveyden edistäminen ja ennaltaehkäisevä työ (s.12)1.6. Hoidetut potilaat (s.13)

2. Väestön demografiset tiedot (s.13)2.1. Väestö (s.15)2.2. Väestön sairastavuus ja terveydentila (s.16)

3. Potilashoidon tunnusluvut (s.18)3.1. Potilaat (s.18)3.2. Hoitoon hakeutuminen, lähetteet (s.18)3.3. Päivystyskäynnit (s.18)3.4. Avohoitokäynnit (s.18)3.5. Vuodeosastohoito (s.19)3.6. Hoitoisuus (s.20)3.7. Lääkehoito (s.21)3.8.Tehohoito ja tehostettu valvonta (s.22)3.9. Leikkaukset, toimenpiteet ja diagnostiset tutkimukset (s.23)3.10. Hoitoonpääsy (s.24)3.11. Siirtyminen jatkohoitoon, siirtoviive (s.25)3.12 Hoitopalautteen saatavuus (s.26)

4. Asiakastulokset (s.27)4.1. Potilaspalaute (s.27)4.2. Asiakasraatitoiminta (s.31)4.3. Potilasasiamiestoiminta (s.32)4.4 Kokemusasiantuntijatoiminta (s.33)4.5. Muistutukset ja kantelut (s.35)

5. Laadunhallinta ja potilasturvallisuus (s.36)5.1. Laadunhallinta ja kehittäminen (s.36)

5.1.1. Laatuneuvoston toiminta (s.36)5.1.2. Lean (s.36)5.1.3. Tiedolla johtaminen (s.38)

5.2. Potilasturvallisuuden seuranta ja kehittäminen (s.40)5.2.1. Vaaratapahtumien raportointi (s.40)5.2.2. Haittatapahtumien analyysi (GTT) (s.42)5.2.3. Turvallisuuskulttuurikysely (TUKU) (s.42)5.2.4. Potilasturvallisuuden verkkokoulutus (s.42)

5.3. Sairaalahygienia ja hoitoon liittyvät infektiot (s.43)5.3.1. Sairaalahygienia (s.43)5.3.2. Hoitoon liittyvät infektiot (s.46)

5.4. Hoidon laatupoikkeamat (s.53)5.4.1. Potilasvahingot (s.53)5.4.2. Paluu sairaalaan hoitojakson jälkeen (s.54)5.4.3. Sairaalakuolleisuus (s.54)5.4.4. Hoidon haittavaikutukset (s.55)5.4.5. Uusintaleikkaukset (s.55)

6. Yhteenveto (s.56)

Liitetaulukot

Liikelaitosten ja toimi- ja palvelualueiden kertomukset ovat saatavillaVSSHP:n internetsivuilla.

Kuvat: VSSHP:n arkisto ellei toisin mainita.

Toimitus: Minna Pohjola, Karolina Olin ja Tuija Ikonen

4

SAATEVarsinais-Suomen sairaanhoitopiirin potilashoidon vuosikertomus julkaistaan nytkuudennen kerran. Kertomuksen sisältö on vuosien mittaan kehittynyt ja tiedonlaatu tarkentunut. Potilashoidon vuosikertomus ei ole vain vuosiraportti, vaan sentietoja kootessamme arvioimme oman toimintamme onnistumista ja kehittämistar-peita.

Kertomuksen tarkoitus on tehdä näkyväksi sitä terveydenhuollon, diagnostiikan jahoidon osaamista, jota sairaanhoitopiirimme tuottaa päivittäin. Tavoitteemme onjatkuvasti kehittää asiakaslähtöisyyttä, palveluja ja hoidon laadun ja toiminnan tu-losten mittaamista päämääränä turvallinen ja vaikuttava hoito.

Potilashoidon vuosikertomuksen 2016 tiedot on jaettu yleiseen osuuteen ja liikelai-tosten sekä toimi- ja palvelualueiden kertomuksiin. Kertomukset löytyvät Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin internetsivuilta. Kaikkia trenditietoja aikaisemmilta vuo-silta ei ole pystytty tuottamaan yksi sairaala 2015 organisaatiomuutoksesta johtu-en. Toiminnan ja hoidon laadun tunnusluvut tullaan esittämään internetsivuilla tau-lukkomuodossa yliopistosairaanhoitopiirien keskenään sopimalla tavalla. Lämminkiitos sisällön tuottajille ja kertomustekstien laatijoille.

Toivomme kiinnostavia lukuhetkiä vuoden 2016 kertomusten äärellä!

Turussa 27.5.2016

Potilashoidon vuosikertomuksen ohjausryhmä

Kiitokset: Kehittämispalvelut ja Talouspalvelu

5

1.1. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin arvot ja strategia

Sairaanhoitopiirin arvot ovat potilaslähtöisyys, oikeudenmukaisuus, henkilöstön hyvinvointi, jatkuva uudistuminen, tehokkuus ja demokratia. Hoidamme potilaat tasapuolisesti heidän kansallisuudestaan, asuinpaikastaan, varallisuudestaan, sukupuolestaan, iästään ja muista yksilöllisistä ominaisuuksistaan riippumatta. Sairaanhoitopiirin toimintaa kehitetään näiden arvojen pohjalta myös tulevat sote-uudistuksen tuomat muutokset huomioiden. Hyvinvoiva henkilöstö tekee työtään paremmin. Henkilöstö on sairaanhoitopiirin arvokkain voimavara. Erikoissairaanhoidon toimiala edellyttää kykyä ja halua uu-distua ja uudistaa, mikä merkitsee korkeatasoista tieteellistä tutkimusta sekä jatku-vaa uusien tietojen ja taitojen oppimista. Tehdystä on myös kyettävä oppimaan ja hoidon tulosten perusteella hoitolinjoja ja prosesseja kehitetään jatkuvasti. Sai-raanhoitopiiri uudistaa toimintaansa palvelun tarpeen, laadun ja tehokkuuden sekä ympäristön vaatimusten mukaan. Tehokas toiminta mahdollistaa kaikkien poti-laidemme tasapuolisen hoitoon pääsyn ja resurssien allokoinnin sinne, mistä siitä on suurin hyöty. Terveyden edistäminen kaikin käytettävissä olevin voimavaroin vähentää palvelujen tarpeen kasvua. Sairaanhoitopiirin strategian mukaan tehtävänämme on lisätä väestön terveyttä, elinvuosia ja sosiaalista hyvinvointia. Tavoitteena on tuottaa kaikille maakunnan asukkaille yhdenvertainen erikoissairaanhoito alueellisesti väestön terveystarpei-den mukaisesti sekä turvata yliopistotasoinen terveydenhuolto ja kehittäminen koko maakunnassa, tarkoituksenmukaisin määrin myös lähipalveluna. Yhdenver-tainen laatu ja hoitoindikaatiot mahdollistetaan yhtenäisen palveluntuottajan toi-mesta.

Toimintamme tuloksena potilas saa selkeän ja osallistavan palvelun. Erikoissai-raanhoito toimii osana perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen kokonaisuutta. Potilas saa oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa toteutetun tutkimuksen ja hoidon, joka on vaikuttavaa, laadukasta ja tehokasta. Väestön palvelut vastaavat kuntien kanssa arvioitua tarvetta ja näin toimien väestön sairastavuuden uskotaan vähe-nevän. Vuonna 2016 sairaanhoitopiirin toiminnan kehittämistä on jatkettu hyväksytyn stra-tegian mukaisesti. Yksi sairaala muutoksessa Loimaan, Salon ja Vakka-Suomen lähisairaaloiden toiminta integroitiin osaksi Tyksin toimi- ja palvelualuejakoa. Sen seurauksena hoitolinjoja ja käytänteitä on yhtenäistetty koko piirin alueella. Päivys-tysasetus- sekä operatiivisen ja konservatiivisen hoidon kansallisten uudelleenjär-jestelysuunnitelmien mukaisiin muutoksiin on piirissä valmistauduttu toimintaa uu-delleen järjestelemällä. Lähisairaaloihin on avattu uusia erikoissairaanhoidon avo-palveluita ja operatiivista toimintaa on keskitetty Salon ja Turun yksiköihin.

1. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin perustietoja -Vaalimme elämäsi tärkeintä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri (VSSHP) on erikoissairaanhoitolaissa ja kun-talaissa tarkoitettu sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, jonka muodostavat 28 kuntaa ja kaupunkia sekä Turun yliopisto. Kuntayhtymä vastaa erikoissairaanhoidon järjestämisestä jäsenkuntiensa alueella yhtenäisin lääketieteellisin ja hammaslää-ketieteellisin perustein. VSSHP järjestää erikoissairaanhoidon palvelut omalla alueellaan ja huolehtii erityistason sairaanhoidosta erityisvastuualueellaan. Sai-raanhoitopiiri myy palveluita muillekin asiakkaille. Perustehtäviin kuuluvat myös opetus ja tieteellinen tutkimus.

Kuva: Pasi Leino

6

1.2. Tyksin erityisvastuualue

Terveydenhuoltolain mukaan sairaanhoitopiirin, jossa on yliopistollinen sairaala, on vastuualueellaan järjestettävä erityistason sairaanhoito. Erityisvastuualueen sai-raanhoitopiirien on yhteistyössä huolehdittava alueeseen kuuluvien kuntien ja sai-raanhoitopiirien tarvitsemasta ohjauksesta ja neuvonnasta erikoissairaanhoidon antamisessa, terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutuksessa sekä tieteelli-sen tutkimuksen ja kehittämisen järjestämisessä. Yhteistyössä on suunniteltava ja sovitettava yhteen mm. erikoissairaanhoidon palvelujen tuotanto, tietojärjestelmä-ratkaisut ja lääkinnällinen kuntoutus.

Vuonna 2016 Tyksin erityisvastuualueeseen kuuluivat Varsinais-Suomen, Sata-kunnan ja Vaasan sairaanhoitopiirit. Väestöpohja vuoden 2016 lopulla oli 870 395 asukasta. Väestöstä VSSHP:n alueella asuu 478 546, Satakunnan sairaanhoitopii-rin alueella 221 740 ja Vaasan sairaanhoitopiirin alueella 170 109 asukasta. Ruot-sinkielisen väestön osuus erityisvastuualueella on noin 13 %. Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Vaasan sairaanhoitopiirit ovat yhdessä laatineet Länsirannikon miljoonapiiri-strategian. Yhdistämällä kolmen sairaanhoitopiirin voi-mavarat ja Turun yliopiston osaamispääoma muodostetaan kokonaisuus, joka tuot-taa enemmän ja parempia sekä edullisempia erikoissairaanhoidon palveluita kuin sairaanhoitopiirit erikseen. Tavoitteena on, että Länsirannikon miljoonapiiri takaa tasavertaiset ja tehokkaat palvelut käyttämällä yhteiset resurssinsa ja Turun yli-opiston osaamisen Länsirannikon väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. 1.2.1. Erikoissairaanhoidon järjestämissopimus 2013-2016

Sairaanhoitopiirien valtuustot ovat vuonna 2013 hyväksyneet erikoissairaanhoidonjärjestämissopimuksen, jossa sovitaan työnjaosta, toiminnan yhteensovittamisestaja uusien menetelmien käyttöönoton periaatteista. Työnjaolla pyritään edistämäänlaatua, potilasturvallisuutta, vaikuttavuutta, tuottavuutta ja tehokkuutta.Länsirannikon miljoonapiiri-strategia on otettu huomioon järjestämissopimuksenvalmistelussa ja sopimus osaltaan toteuttaa strategiaa. Vuonna 2016päivitettiin erityisvastuualueen opetus- ja koulutusyhteistyön ohjelma sekähoitotieteellinen tutkimusohjelma.

1.2.2. Erityisvastuualueiden työnjako Tyksiin keskitetyt palvelut

Suomessa Tyksiin on keskitetty ylipainehappihoito, Fabryn taudin diagnostiikka jahoidon aloitus sekä lasten skolioosin hoito. Erityisvastuualueelle Tyks tuottaa sy-dänkirurgisten ja neurokirurgisten hoitojen lisäksi vaativia lastenkirurgisia hoitoja jaerityisseurantaa vaativaa tai harvinaisten sairauksien hoitoa useimmilla operatiivi-silla aloilla sekä vaativaa syövän hoitoa. Myös tietyt erityisosaamista edellyttävätkardiologiset hoidot on keskitetty Tyksiin. Tyks koordinoi hengitysvajausta sairasta-vien potilaiden hoitoa. Lisäksi Tyksissä tuotetaan keskitettyjä PET-tutkimuksia jamuuta vaativan diagnostiikan sekä perinnöllisyyslääketieteen palveluja. Myös tiet-tyjen riskiryhmien synnytykset ja alle 32-viikkoisten keskosten hoito on keskitettyTyksiin.

Muualle keskitetyt palvelut

Valtakunnallisesti keskitetyt palvelut on hankittu Hyksistä tai muusta yliopistosai-raalasta. Tyypillisiä keskitettyjä palveluja ovat elinsiirrot ja niihin liittyvät mekaanisettukihoidot, lasten vaativa sydänkirurgia tai erityistutkimukset, erityistason neuroki-rurgia tai neurologisten sairauksien vaativa diagnostiikka tai hoito. Keskitetysti hoi-detaan myös silmän alueen kasvainten hoidot ja eräisiin synnynnäisiin tai harvinaisiin sairauksiin.

7

Harvinaisten sairauksien yksikkö

Harvinaissairauksien yksikön toimintaa jatkettiin vuonna 2016. Tavoitteena on var-mistaa, että jokaisella potilaalla on mahdollisuus saada parasta mahdollista hoitoayhtenäisten käytäntöjen mukaan. Yksikön tehtävä on parantaa harvinaissairaidenpotilaiden kokonaisvaltaista hoitoa niin alueellisesti kuin kansallisestikin kansallisenharvinaissairauksien ohjelman mukaisesti. Alueellisesti toiminnassa keskityttiinharvinaispotilaita hoitavien osaajien kartoittamiseen, ongelmakohtien selvittämi-seen ja uusien toimintamallien suunnitteluun. Esimerkkinä toiminnan kehittämises-tä on Luuston Kehityshäiriöt-ohjelma, missä pilotoidaan moniammatillista lapsuu-desta-aikuisuuteen toimintamallia harvinaissairaiden hoidossa. Kansallisella tasol-la alettiin suunnitella virtuaalisairaalan Harvinaistaloa, jonka sisällöntuotanto jatkuuedelleen.

Euroopan tasolla yksikkö osallistui EU:n harvinaissairauksien osaamisverkostojenmuodostamiseen koordinoimalla ja koostamalla Tyksin eri yksiköiden hakemuksia.Hakemukset laadittiin lasten ja nuorten syöpien, aikuisten syöpien ja harvinaistengeneettisten kasvainoireyhtymien verkostoihin. Jokainen hakemus hyväksyttiin jaTyksin alla on nyt kolme Euroopan Unionin osaamisverkostoa (ERN – EuropeanReference Network).

Hallinnollisesti yksikkö kuuluu Lasten ja nuorten klinikkaan, mutta yksikkö koordinoisekä lapsi- että aikuispotilaiden hoitoa. Yksiköllä ei ole omia poliklinikkatiloja, vaantehtävänä on ohjata potilaat lähetteiden pohjalta oikeaan hoitopolkuun, jossa mo-niammatillinen hoitotiimi ottaa vastuun potilaan hoidosta. Harvinaissairauksien yk-sikkö toimii siis koordinoivana yksikkönä eikä varsinaisesti osallistu potilashoitoon.Toimintamalli perustuu tiiviiseen yhteistyöhön potilasjärjestöjen, terveydenhuol-lon ja julkishallinnon yksiköiden, tutkimushankkeiden ja yritysten kanssa sekä kan-sallisella että kansainvälisellä tasolla.

Tyks Syöpäkeskus

Tyks Syöpäkeskus on vuonna 2015 tehtyyn sopimukseen perustuva Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin (VSSHP:n), Satakunnan sairaanhoitopiirin (SATSHP),Vaasan sairaanhoitopiirin (VSHP) ja Turun yliopiston (TY) tulos- toimi- ja palvelu-alueet ylittävä organisaatio, joka toimii osana sairaanhoitopiirien ja yliopistonmoniammatillista työyhteisöä. Tyks Syöpäkeskus toimii kansallisen syöpäkeskuk-sen, FICANin, läntisenä koordinoivana yksikkönä (FICAN West) eikä varsinaisestiosallistu potilashoitoon.

Tavoitteena on olla kansallisesti ja kansainvälisesti tunnistettu huippuosaamisyk-sikkö, joka tuottaa korkealaatuista ja oikea-aikaista näyttöön perustuvaa syövänhoitoa ja korkeatasoista tieteellistä tutkimusta, ja jossa on hyvinvoiva henkilöstö. Tyks Syöpäkeskus on vuoden 2016 aikana

Koordinoinut yhteisiä hoitoketjuja, yhteisiä hoitoonpääsyn aikataulutuksia ja seurantaa, yhteisiin hoidon laadun mittareita ja seurantaa, yhteistä Syöpä-keskuksen nettisivustoa VSSHP:n, SATSHP:n ja VSHP:n välillä sekä TY:n kanssa. Koordinoinut kolmea Tyksin erityisvastuualueen laajuista demonstraatiopro-jektia (2014-2017) (i) eturauhassyövän diagnostiikka, (ii) suolistosyövän hoi-to ja (iii) lapsena ja nuorena syövän sairastaneiden myöhäisvaikutusseuran-ta. Osallistunut vaiheittaiseen Kansallisen syöpäkeskuksen käynnistämiseen 2014 alkaen STM:n asettamalla koordinaattoriedustuksella sekä 2016 alka-en osallistunut kansallisen syöpäkeskuksen (FICAN) perustamisen selvitte-lytyöryhmään. FICANin tarkoituksena on koordinoida kansallisesti syövän hoitoa, tutkimusta ja opetusta. Saanut Eurooppalaisen syöpäkeskusten kattojärjestön (OECI Organization of European Cancer Institutes) jäsenyyden ja aloittanut valmistautumisen OECI akkreditaatioon. Päässyt ja auditoitu EU:n harvinaisten syöpien verkoston (ERN EURACAN European reference network on Rare Adult CANcers) jäseneksi. Kartoittanut erityisvastuualueen syöpätutkimusta ja sen rahoitusta sekä in-novaatiorakenteita. Kartoittanut opetuksen kehittämistarpeita ja järjestänyt yhteistyössä Turun AMK:n kanssa Syövän hoito -yamk ja erikoistumiskoulutusta. Toiminut yhteistyössä potilasjärjestöjen, terveydenhuollon ja julkishallinnol-listen yksiköiden sekä yritysten kanssa.

Sairaus luokitellaan harvinaiseksi, mikäli sitä sairastaa enintään noin 2700 henkilöä

Suomessa on n. 300 000 harvinaista sairautta sairastavaa, EU:ssa 27-31 miljoonaa, VSSHP:n alueella 25 000-30 000

Erilaisia harvinaisia sairauksia on yli 6000

Suuri osa harvinaisista sairauksista on geneettisiä (n. 80 %)

8

1.2.3. Menetelmien arviointi

Tyksin erityisvastuualueen järjestämissopimuksessa on sovittu yhtenäisistä mene-telmien arviointikäytännöistä. Säännöllisesti kokoontuva Tyks erityisvastuualueen arviointiryhmä tukee menetelmien ja lääkkeiden hallittua käyttöä. Kaikkien uusien, rutiinikäyttöön ehdotettavien terveydenhuollon menetelmien, hoito- tai diagnostiik-kamuotojen ja laitteiden käyttöönotto pitää perustella mini-HTA-lomakkeella, jonka avulla tarkastellaan menetelmän vaikuttavuutta, turvallisuutta, kustannuksia ja vai-kutuksia potilaaseen, henkilöstöön, organisaatioon sekä yhteistyöhön.

Tyksin erityisvastuualueen arviointiryhmä on kokoontunut viidesti vuonna 2016 käsittelemään kalliiden lääkkeiden ja uusien hoitomenetelmien käyttöä Länsiranni-kon alueella sekä välittämään tietoa Finohtan ja HALO-ohjelman arvioinneista, Fimean sairaalalääkkeiden arvioinneista ja Palveluvalikoimaneuvoston kannan-otoista ja suosituksista. VSSHP:n arviointiylilääkäri on edustanut erityisvastuualu-etta kansallisissa verkostoissa (Fimean sairaalalääkkeiden nopea arviointi, HALO-ohjelma, Sosiaali- ja terveysministeriön Näyttöä päätöksiin -verkosto ja arviointiyli-lääkäriverkosto, THL:n Hilmo-asiantuntijaryhmä ja tuottavuuden ja vaikuttavuuden asiantuntijaryhmä). Suomen Lääkärilehdessä ilmestyi HALO-katsaus ”Aorttaläppäproteesin asennus katetrin avulla – TAVI” ja lisäksi julkaisemisvaihees-sa on katsaus ”Transkraniaalinen magneettistimulaatio neuropaattisen kivun hoi-dossa”, joihin katsauksiin ovat osallistuneet VSSHP:n asiantuntijat.

Yliopistosairaanhoitopiirien arviointiylilääkäriverkosto on vastannut THL:n ulkoi-seen arviointiin koskien Finohtan toimintaa, julkaissut mielipidekirjoituksen Suomen lääkärilehdessä, ja lausunut Sote-järjestämislakiluonnoksista ja osallistunut kansal-liseen keskusteluun lääkkeiden avohoitoon luovutuksesta. Arviointiylilääkäriverkos-to on myös perehtynyt Ruotsin laaturekistereihin ja ICHOM-malliin terveyshyödyn monitahoiseksi mittaamiseksi sekä käynnistänyt työn yhtenevien potilashoidon vuosikertomuksen mittareiden määrittelemiseksi laadun ja vaikuttavuuden seuran-naksi. VSSHP:ssä pilotoitiin sairaala-HTA:ta (Hospital based Health Technology Assess-ment) Medisiina D:n laiteinvestointien suunnittelussa perustamalla työryhmä, joka testasi menetelmien arvioinnin, investointien kokonaiskustannusten suunnittelun ja laitekannan elinkaaren huomioimiseen perustuvan toimintamallia. Menettelyn tuella saatiin karsittua ja priorisoitua investointeja noin 3,5 miljoonan euron edestä. Lisäk-si on tehty hoitotarvikeneuvottelukunnan ja lääkeneuvottelukunnan kanssa yhteis-työtä tuottamalla pika-arvioita uusista lääkkeistä (Nusinersen) ja käyttöön otettavis-ta uusista tarvikkeista (bioabsorboituva materiaali sepelvaltimotaudin revaskulari-saatiossa, antibioottipinnoitetut langat, keskuslaskimokatetrien antimikrobinen suo-ja) sekä tekemällä systemaattinen haku haavanhoitotuotteiden näytöstä. Meneil-lään on katsaus Flow diverter –laitteesta aivoaneurysmien hoidossa.

9

1.3. Yliopistoyhteistyö

Tyks on yliopistollinen sairaala, joka tarkoittaa tiivistä ja laajaa yhteistyötä yliopis-ton tutkijoiden ja opettajien kanssa. Yhteistyötä tiivistämään ja alueellista kilpailu-kykyä vahvistamaan solmittiin joulukuussa 2015 Turun yliopiston, Åbo Akademiin,Turun ammattikorkeakoulun, Novia ammattikorkeakoulun ja Varsinais-Suomensairaanhoitopiirin kesken Yliopistollinen terveyskampus -sopimus, jonka soveltami-nen ja jalkauttaminen on ollut aktiivista. Yhteistyökumppaneita yhdistää omaviestinnällinen ilme ja useat yhteistyöryhmät. Sairaanhoitopiirin uuttaHuippuosaamisstrategiaa on toteutettu. Siinä konkretisoidaan sitä, miten huipputut-kimus, -opetus ja -potilashoito vievät paitsi potilaiden hoitoa, myös alueen bioalaaja kilpailukykyä eteenpäin. Strategiassa nimetyt työryhmät edistävät Terveyskam-pus tavoitteita sairaalan sisällä ja loppuvuodesta aukesi ensimmäinen Huippuosaa-misyksikkö –haku. Toimialueilla on paljon henkilökuntaa, joka työskentelee osa-aikaisesti sekä sairaa-lassa että yliopiston tutkijana ja/tai opettajana. Tutkimustyö on tärkein keino kehit-tää näyttöön perustuvia uusia hoitoja ja seurata jo annettavien hoitojen laatua ja kouluttaa sairaalaamme uusia erityisosaajia. Vuonna 2016 käynnistyi yli 330 uutta tutkimushanketta, joissa yli puolessa on mukana potilaita suostumuksensa mukai-sesti. Heidän panoksensa uusien hoitojen kehittämisessä on erittäin merkittävä ja tutkimuksiin osallistuminen on upeaa vapaaehtoistyötä osallistujien ollessa tietoisia siitä, ettei tutkimuksen apu välttämättä ehdi auttaa itseä. Tutkimuksia käynnistyi ennätysmäärä ja myös lääketutkimusten puolella käynnistyi selvästi aikaisempaa enempi tutkimuksia. Sairaanhoitopiirimme tuottaa vuosittain yli 1200 tieteellistä artikkelia ja kymmeniä väitöskirjoja. Näistä huippututkimuksista välitetään tietoa ja oppia paitsi henkilökun-nalle sairaanhoitopiirin sisäisillä nettisivuilla, myös yleisölle sanomalehtien ja aika-kauslehtien palstoilla sekä yleisöluennoilla. Yleisöluentoja on vuoden syksystä 2014 vuoden 2016 loppuun mennessä pidetty 20 kertaa ja salit ovat olleet täynnä kuulijoita. Luennot on välitetty myös Satakunnan ja Vaasan keskussairaaloihin ke-rääntyneelle yleisölle.

Syöpäkeskus ja Auria biopankki ovat yliopistomme ja erityisvastuualueen kolmen sairaanhoitopiirimme, Vaasan, Satakunnan ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopii-rien yhteisiä voimainponnistuksia ja kumpikin tekee omalla toiminta-alueellaan uraa uurtavaa työtä hoitojen kehittämiseksi ja yhtenäisen hoitoopääsyn ja entistä parempien hoitojen toteuttamiseksi. Maakunnallisen Soten rakentamiseksi on myös useita aktiivisesti ja hyvässä yh-teistyössä toimivia suunnitteluryhmiä, joissa kiireisellä aikataululla luodaan sosiaali- ja terveydenhuollon yhdistävää uutta hyvinvointitoimialan valtiorahoitteista mallia, jossa potilas on keskiössä ja häntä ympäröi henkilökunta, joka ymmärtää hänen tarpeensa ja ottaa vastuuta hoitoketjun yhtenäisyydestä.

10

1.4. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelma

Toukokuun 2011 alussa voimaan tullut terveydenhuoltolaki (1326/2010) edellyttää, että samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvat kunnat laativat terveydenhuollon järjestä-missuunnitelman. Suunnitelmasta on neuvoteltava sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kanssa.

Suunnitelma tulee laatia valtuustokausittain ja se on hyväksyttävä sairaanhoitopii-rin kuntayhtymässä. Suunnitelman hyväksymisen edellytyksenä on, että kuntayhty-mään kuuluvista jäsenkunnista vähintään kaksi kolmannesta sitä kannattaa ja nii-den asukasluku on vähintään puolet kaikkien jäsenkuntien yhteenlasketusta asu-kasluvusta. Kuntien ja kuntayhtymien on yhdessä arvioitava suunnitelman toteutu-mista vuosittain ja tehtävä siihen tarvittaessa muutokset. Suunnitelman sisällöstä on määrätty tarkemmin valtioneuvoston asetuksella 337/2011.

Varsinais-Suomessa alueen ensimmäinen järjestämissuunnitelma hyväksyttiin alu-een kunnissa keväällä 2013 ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin valtuustossa 11.6.2013.

Ensimmäistä terveydenhuollon järjestämissuunnitelmaa laadittaessa keskityttiin Varsinais-Suomessa tiettyihin kärkiteemoihin, joiksi nostettiin:

Ensihoitopalvelun organisointi

Päivystysjärjestelmän toimivuus

Tietojärjestelmien kehittämistarpeet

Menettelytavat perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelujen yhteensovittamisessa

Kärkiteemojen käsittelyn lisäksi järjestämissuunnitelmassa kuvattiin sairaanhoito-piirin alueen väestörakennetta ja väestön terveystilannetta sekä sitä, millä tavalla terveydenhuollon palvelujen järjestäminen alueen kunnissa on organisoitu. Lisäksi suunnitelmassa käytiin yleisellä tasolla läpi yhteisiä painopisteitä hyvinvoinnin edis-tämiseen liittyen.

Vuonna 2015 päätettiin työtä koordinoivissa ryhmissä, että työskentely laajenne-taan kattamaan koko sosiaali- ja terveydenhuolto ja että se päivitetään kattamaan vuoden 2017-2018. Lisäksi päätettiin mukaan ottaa laajemmin käsiteltynä myös alueellinen yhteistyö terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen liittyen.

Järjestämissuunnitelman päivitys vuosille 2017-2018 Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelmatyöskente-lyssä on tavoitteena varmistaa asukkaille laadukkaat, palvelutarpeeseen perustu-vat, asiakas- ja kustannusvaikuttavasti toimivat palvelut. Kehittämistyössä pidetään lähtökohtana perusterveydenhuollon, sosiaalitoimen ja erikoissairaanhoidon tiivistä yhteistyötä. Siinä huomioidaan myös tärkeä yhteistyö muiden julkisen sektorin, yksityissektorin ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Tavoitteena on tuottaa asukkaiden tarvitsemat palvelut koko maakunnan alueella yhdenvertaisesti ja kielelliset oikeudet huomioon ottaen.

Suunnitelman päivityksessä on nostettu esiin neljä kärkiteemakokonaisuutta:

Kiireellinen hoito ja päivystys (sisältäen terveydenhuollon päivystyksen, sosiaali-päivystyksen, ensihoidon sekä kiireellisen suun terveydenhuollon)

Päihde- ja mielenterveyspalvelut

Lasten, nuorten ja perheiden palvelut

Ikääntyvien kuntoutus-, hoito- ja hoivapalvelut

Lisäksi suunnitelmassa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kokonaisuutta sekä yhteisesti sovittuja menettelytapoja / lähetekäytäntöjä.

11

Toiminnan vaikuttavuuden ja kustannusvaikuttavuuden mittaamisessa tehdään mahdollisuuksien mukaan yhteistyötä kansallisten toimijoiden kanssa. Työssä hyö-dynnetään mm. STM:n ja Sitran koordinoimaa valtakunnallisten palvelupakettien pilotointia. Varsinais-Suomi on lokakuussa 2016 valittu mukaan palvelupakettien testausmaakunnaksi. Muina testausmaakuntina toimivat Pirkanmaa ja Pohjois-Savo.

Varsinais-Suomen kunnat ja sosiaali- ja terveydenhuollon alaan kuuluvat kuntayh-tymät ovat hyväksyneet maakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamista koskevan projektisuunnitelman kesäkuussa/elokuussa 2016. Tähän liittyen on to-dettu, että järjestämissuunnitelmaan liittyvässä valmistelussa keskitytään sisällölli-seen kehittämiseen, mutta työskentelyä tehdään tiiviissä yhteistyössä sote-uudistuksen valmistelun kanssa huomioiden tulossa olevat merkittävät rakenteelli-set muutokset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmään.

Sote-uudistuksen valmistelussa on lähdetty siitä, että kaikki kunnissa tai kuntayhty-missä valmisteltavat maakunnallisen tason sote-uudistukseen vaikuttavat asiat tulee jatkossa esittää käsiteltäväksi sote-uudistuksen valmisteluorganisaatiossa. Lisäksi on todettu, että käsiteltäessä järjestämissuunnitelmaan liittyviä asioita joh-tavien viranhaltijoiden kokouksessa toimii esittelijänä järjestämissuunnitelman asi-antuntijatyöryhmän puheenjohtaja.

Tämän mukaisesti on järjestämissuunnitelmatyöskentelyn aiempaa organisointia hieman muutettu. Päivityksen yhteydessä on todettu malli, jolla toiminta on jatkos-sa organisoitu (kuvio 1). Asiantuntijatyöryhmä voi tarvittaessa perustaa teemakoh-taiseen kehittämistyöhön työryhmiä ja niitä tukevia valmisteluryhmiä. Työskentelys-sä tulee varmistaa tiivis yhteistyö sote-valmisteluorganisaation kanssa (erityisesti palveluiden järjestämisen työryhmä, palvelutuotannon työryhmä, ICT- ja sähköiset palvelut työryhmä sekä tutkimuksen, koulutuksen ja kehittämisen työryhmä).

Asiantuntijatyöryhmä nimeää jäsenet alatyöryhmiin. Asiantuntijatyöryhmän jäsen-muutokset hyväksyy jatkossa johtavien viranhaltijoiden kokous, jonka käsittelyn kautta viedään päätöksentekoon sellaiset asiat, joista tarvitaan kuntien tai kuntayh-tymien päätöksiä.

KUVIO 1. VARSINAIS-SUOMEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON JÄRJES-TÄMISSUUNNITELMATYÖN ORGANISOITUMINEN.

Johtavien viranhaltioiden kokous

Pysyvä asiantuntijatyöryhmä Palvelutarpeiden ennakointi Toiminnallisten muutostarpeiden esille tuominen Toimintatapojen kehittäminen Järjestämissuunnitelman päivitys

Teemakohtaiset alatyöryhmät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Sosiaalipäivystys Päihde- ja mielenterveyspalvelut Ikääntyvien kuntoutus-, hoito- ja hoivapalvelut Lasten, nuorten ja perheiden palvelut

12

1.5. Terveyden edistäminen ja ennaltaehkäisevä työ

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri kuuluu Suomen terveyttä edistävät sairaalat jaorganisaatiot yhdistykseen. Yhdistyksen tarkoituksena on tukea Suomen sairaaloi-ta ja muita organisaatioita terveyttä edistävän näkökulman sisällyttämisessä päivit-täiseen toimintaansa. Yhdistyksen toiminnan tavoitteet perustuvat WHO:n toimestakehitettyihin "terveyden edistäminen sairaaloissa" -standardeihin, jotka on laadittuyhteistyössä kansainvälisten laatujärjestöjen kanssa.

Uudistuvissa sote-rakenteissa korostuu kaikkien toimijoiden yhteistyö terveyden jahyvinvoinnin edistämisessä. Toiminnan tavoitteena on lisätä ihmisten kykyä hallita japarantaa omaa terveydentilaansa ja hyvinvointia. Palveluissa tämä tarkoittaa tervey-den ja hyvinvoinnin näkökulman integroimista kaikkeen toimintaan jatkuvan paranta-misen periaatteen mukaisesti. Yhdistyksen kautta yhteisö kuuluu myös kansainväli-seen Health Promoting Hospitals (HPH) -verkostoon.

Sairaanhoitopiirissä toteutetaan vuosittain eurooppalainen Savuton sairaala-auditointi. Vuonna 2016 VSSHP sijoittui pronssitasolle.

Vuosille 2016-2020 on käynnistetty potilashoidon laadun- ja tutkimuksen kehittämis-hanke (STEPPI). Hankkeen tavoitteena on luoda tutkimuskirjallisuuteen perustuvatperushoidon minimikriteerit, joita voidaan soveltaa eri yksiköissä. Hanke toteutetaanyhdessä SATSHP:n, VSHP:n, Turun hyvinvointitoimialan, Turun AMK:n, Turun am-matti-instituutin, Turun yliopiston hoitotieteen laitoksen ja HUS:in kanssa.

Varsinais-Suomessa toimii maakunnallinen HYTE -työryhmä, joka on linjannut alueen terveyden edistämisen painopisteet ja tavoitteet:

Yhteisöllisyyden ja osallisuuden lisääminen

Lapsia, nuoria ja lapsiperheitä koskevat tavoitteet: Vanhemmuuden tukeminen Kiusaamisen vähentäminen

Työikäistä väestöä koskeva tavoite:

Aktiivisuuden ja elämänhallinnan lisääminen Ikääntyvää väestön tavoite:

Yksinäisyyden ehkäiseminen

Päihteiden käytön vähentäminen

Lapsia, nuoria ja lapsiperheitä koskevat tavoitteet: Alaikäisten humalahakuisen juomisen vähentyminen

Alaikäisten huumekokeilujen vähentyminen Alaikäisten tupakkatuotteiden käytön vähentyminen

Työikäistä väestöä koskevat tavoitteet: Alkoholin käytön vähentyminen Työikäisten tupakoinnin vähentyminen

Ikääntyvää väestöä koskevat tavoitteet Ikäihmisten alkoholihaitat eivät kasva Ikäihmisten haitallinen rahapelaaminen ei kasva

Ylipainon ja liikkumattomuuden vähentäminen

Lapsia, nuoria ja lapsiperheitä koskevat tavoitteet: Ehkäistään ylipainon ja liikkumattomuuden periytymistä Lisätään varhaista puuttumista lasten ja nuorten liikkumattomuuteen ja ylipainoon

Työikäistä väestöä koskeva tavoite:

Elintavoista johtuvien pitkäaikaissairauksien määrän kasvu pysähtyy Ikääntyvää väestöä koskevat tavoitteet:

Kotona asumisen tukeminen Toimintakyvyn edistäminen ja elämänlaadun parantaminen

13

1.6. Hoidetut potilaat Hoidettujen potilaiden demografiset tiedot VSSHP:n sairaaloissa hoidettiin vuoden 2016 aikana noin 207 470 eri henkilöä, joiden ikä ja sukupuoli jakautuvat kaaviossa 1.1 esitetyllä tavalla. Suurimmat hoitoa saaneet ikäryhmät olivat 65-69-vuotiaat. Kaikista potilaista naisten osuus oli miehiä suurempi (54,1 %). Kaaviossa 1.2 on kuvattu potilaiden aiheuttamat kustannukset ikäryhmittäin.

KAAVIO 1.1. VSSHP:SSÄ HOIDETTUJEN POTILAIDEN IKÄ- JA SUKUPUOLIJAKAUMAT VUONNA 2016.

KAAVIO 1.2. VSSHP:SSÄ HOIDETTUJEN POTILAIDEN AIHEUTTAMAT KUSTANNUKSET (MILJOONA €) IKÄRYHMITTÄIN VUONNA 2016.

14

Hoidetut potilaat diagnoosiryhmittäin

Kaaviossa 1.3 näkyy vuodeosastoilla ja päiväkirurgisesti hoidettujen potilaiden lu-kumäärät yleisimmissä diagnoosiryhmässä ja kaaviossa 1.4 yleisimmät avohoidon syyt.

KAAVIO 1.3. YLEISIMMÄT VUODEOSASTOILLA TAI PÄIVÄKIRURGISESTI VSSHP:SSÄ HOIDETUT DIAGNOOSITYHMÄT VUOSINA 2014-2016.

Liitetaulukossa 1 on kuvattu kaikkien hoito-ja päiväkirurgisten jaksojen diagnoo-siryhmien lukumäärät ja kustannukset vuonna 2016 ja vertailu vuosien 2014-2015 lukumääriin. Liitetaulukossa 2 esitetään kaikkien avohoitokäyntien diagnoosiryh-mien lukumäärät ja kustannukset vuonna 2016 ja vertailu vuosien 2014-2015 luku-määriin.

KAAVIO 1.4. YLEISIMMÄT AVOHOITOKÄYNTIEN SYYT VSSHP:SSÄ DIAGNOOSIRYH-MITTÄIN VUOSINA 2014-2016.

15

2.1. Väestö

VSSHP:n alueella oli 478 546 asukasta vuoden 2016 lopussa. Väestöstä reilu kolmannes asui Turussa. Varsinais-Suomen väestötiheys on Suomen toiseksi suurin Uudenmaan maakunnan jälkeen. Varsinais-Suomen väestömäärä kokonai-suudessaan on kasvanut vuodesta 2000 vuoteen 2016 yhteensä 6,4 % .

Kaikista VSSHP:n alueen asukkaista ruotsinkielisiä oli 5,7 %. Muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien osuus väestöstä on kasvanut koko 2000-luvun ajan. Vuoden 2016 lopussa osuus väestöstä oli runsaat 6 %. Eniten muuta kieltä kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvia on Turun ja Salon seuduilla ja niissä erityisesti Turun, Raision ja Salon kaupungeissa.

Sairaanhoitopiirin väestöstä yli 75-vuotiaiden osuus vuonna 2016 oli 9,7 %. Työ-ikäisen väestön (15-64-vuotiaat) osuus oli 62,7 %. Elävänä syntyneiden määrä vuonna 2016 oli 4 299 (2015:4610).

KAAVIO 2.1. VÄESTÖ IKÄRYHMITTÄIN, KUNNITTAIN VARSINAIS-SUOMEN SAIRAAN-HOITOPIIRISSÄ, % OSUUDET 31.12.2016.

2. Väestön demografiset tiedot

16

Vuonna 2016 demografinen (tai väestöllinen) huoltosuhde oli VSSHP:n alueella 59,7 (koko maa 59,1). Huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja 65-vuotta täyttänyttä on sataa 15-64-vuotiasta (työikäistä) kohti. Mitä enemmän on lapsia ja/tai eläkeikäisiä, sitä korkeampi huoltosuhteen arvo on. Kaaviossa 2.2 on esitetty huoltosuhteen kehittyminen vuosina 2011-2016.

KAAVIO 2.2. HUOLTOSUHDE (%) VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN ALU-EELLA VUOSINA 2011-2016.

2.2. Väestön sairastavuus ja terveydentila

Kansantauti-indeksiin sisältyy seitsemän suurinta erityiskorvattavaan lääke-hoitoon oikeuttavaa sairautta. Niistä jokaisesta on laskettu esiintyvyys ja suhteutet-tu se koko maan keskiarvoon (koko maa=100). Kansantauti-indeksi on näiden seit-semän indeksin keskiarvo. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä vuonna 2015 kansantauti-indeksi oli 83,8 eli väestön sairastavuus oli maan keskivertoa alhai-sempi (kaavio 2.3).

KAAVIO 2.3. VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN IKÄVAKIOIDUT KANSANTAU-TI-INDEKSIT VUONNA 2016.

Jokaiselle Suomen kunnalle on laskettu Kelan rekisteritietojen avulla sairastavuus-indeksi, joka kertoo, miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan keskiarvoon (=100). Luvut perustuvat kolmeen rekisterimuuttujaan (kuolleisuus, työkyvyttömyys ja lääkekorvausoikeudet). Sairastavuusindeksi laske-taan kolmen osaindeksin painottamattomana keskiarvona. Vuonna 2016 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin indeksiluvut olivat seuraavat:

Kuolleisuus 96,1 Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuus työikäisistä 99,6 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin, rajoitetusti peruskorvattaviin lääkkeisiin tai ruoka-valiokorvauksiin oikeutettujen osuus väestöstä 93,5 Sairastavuusindeksi 96,4

17

Hyvinvointikertomus

Hyvinvointikertomus on tiivis kuvaus johtopäätöksineen

kunnan toteuttamasta hyvinvointipolitiikasta

väestön terveydestä ja hyvinvoinnista

terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavien tekijöiden muutoksista

palvelujärjestelmän toimivuudesta ja kyvystä vastata hyvinvointitarpeisiin sekä

ehkäisevän työn kustannuksista ja mahdollisista vaikutuksista.

Hyvinvointikertomuksen rakenne ja valmisteluprosessi voivat vaihdella kuntien joh-tamiskulttuurin ja toimintakäytäntöjen mukaan.

Kunnat voivat laatia hyvinvointikertomuksen Sähköinen hyvinvointikertomus-työvälineellä. Työväline soveltuu sekä laajan valtuustokausittaisen kertomuksenvalmisteluun että vuosittaiseen raportointiin eli vuosittaiseen hyvinvointikertomuk-seen. Työväline toimii kunnan toiminnan ja talouden vuosikellon mukaan. Kuntaliit-to on työvälineen kansallinen omistaja. Sähköisen työvälineen avulla laaditutVarsinais-Suomen alueen kuntien hyvinvointikertomukset ovat saatavillawww.hyvinvointikertomus.fi, josta voi kunnittain tarkastella tietoja.

Varsinais-Suomen alueellisen hyvinvointikertomuksessa on esitetty väestönhyvinvointia ja terveyttä kuvaavia indikaattoreita sekä muuta ajankohtaista selvitys-ja tutkimustietoa, jota on ollut käytettävissä maakunnallisella tasolla.

Lisäksi alla muita palveluita, joista voi hakea tilastotietoa kunnan tai alueen väes-tön terveydestä ja hyvinvoinnista.

SOTKAnetSOTKAnetissä on kattavasti kuntatasoisia tilastotietoja suomalaisten hyvinvoinnis-ta ja terveydestä aihealueittain. Tiedot ovat saatavissa myös seutukunta-, maakun-ta- ja aluetasolla. Tietoja voidaan tarkastella joko yhden vuoden poikkileikkaustie-toina tai aikasarjoina.

Terveytemme.fiTerveytemme.fi tarjoaa tilastotietoja väestön terveydestä alueittain ja väestöryhmit-täin. Tiedot esitetään väestöryhmittäin sukupuolen ja koulutusryhmän mukaisesti.Jatkossa raportoidaan mm. Kouluterveyskyselyn, Alueellisen terveys- ja hyvinvoin-titutkimuksen (ATH) ja Lasten terveysseurannan (LATE) tulokset sivustolla.

TilastokeskusTilastokeskus kerää ja ylläpitää yhteiskuntaa kuvaavia tietoaineistoja ja tilastoja(mm. kuolinsyytilastot, kuntaportaalit).

TerveyspuntariTerveyspuntari kuvaa väestön sairastavuuseroja, työkyvyttömyyttä ja etuisuuksiaalueittain.

HyvinvointikompassiHyvinvointikompassi sisältää THL:n asiantuntijoiden valitsemat hyvinvoinnin ja ter-veyden sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen avainindikaattorit. Sen avulla voi vertail-la kunnan, sairaanhoitopiirin tai maakunnan tilannetta koko maahan tai muuhunhaluttuun alueeseen, poimia tietoja kunnan hyvinvointikertomukseen ja tehdä laa-dukkaita esityksiä.

Terveydenhuoltolaki (1326/2010, § 12) velvoittaa kunnat valmistelemaan hyvin-vointikertomuksen kerran valtuustokaudessa. Hyvinvointikertomus mahdollistaa yhteisen tietopohjan avulla varhaisen puuttumisen sekä kansallisen vertailun ja myös vertailun kuntien ja alueiden välillä.

18

Tähän lukuun tiedot on koottu pääosin vuoden 2015-2016 tilinpäätöskertomuksis-ta. Kaikki annettu hoito ei kirjaudu kuntalaskutuksen piiriin. Esitetyt tunnusluvutsaattavat poiketa hieman muualla ilmoitetuista luvuista.

3.1. Potilaat

Yli 210 000 (2015: 210 235) eri henkilöä sai hoitoa VSSHP:n eri sairaaloissa vuo-den 2016 aikana. Tämä oli 2,3 % enemmän kuin vuodelle 2015 kirjautunut määrä.Taulukossa 3.1 on kuvattu sairaaloittain hoidettujen potilaiden määrät vuosina2015-2016.

TAULUKKO 3.1. PALVELUA SAANEET POTILAAT TYKSISSÄ, TURUNMAAN SAIRAA-LASSA, PSYKIATRIAN TULOSALUEELLA JA EPLL:SSA VUOSINA 2015-2016.

*Yhteissummaan on laskettu vain kerran kahdessa tai useammassa paikassa hoidetut.

3.2. Hoitoon hakeutuminen, lähetteet

Sairaanhoitopiirissä on vuoden 2016 aikana vastaanotettu lähetteitä yli166 000 kappaletta, mikä on 2,9 % enemmän kuin vuonna 2015 (taulukko 3.2)Tarkempia tietoja lähetteistä on toimi- ja tulosalueiden kertomuksissa.

TAULUKKO 3.2. LÄHETTEET VSSHP:N ERI SAIRAALOIHIN, PSYKIATRIANTULOSALUEELLE JA EPLL:EEN VUOSINA 2015-2016.

3.3. PäivystyskäynnitEnsihoidon ja päivystyksen liikelaitokseen kirjautui vuonna 2016 avohoitokäyntejänoin 143 000. Tarkemmin päivystystoimintaa on kuvattu Ensihoidon ja päivystyk-sen liikelaitoksen kertomuksessa.

3.4. Avohoitokäynnit

Vuonna 2016 avohoitokäyntejä kirjautui toteutuneeksi VSSHP:ssa 993 608(2015: 954 927 (taulukko 3.3).

3. Potilashoidon tunnusluvut

Sairaala tai tulosalue 2015 2016 Muutos %2015-2016

Tyks 154 754 157 723 1,9Turunmaan sairaala 12 408 12 533 1,0Psykiatrian tulosalue 9 602 9 974 3,9EPLL 96 655 100 070 3,5Palveluja käyttäneet potilaatYhteensä eri henkilöitä(henkilötunnisteita)* 210 235 215 131 2,3

Sairaala tai tulosalueLähetteet yhteensä Muutos %2015 2016 2015-2016

Tyks 128 869 132 106 2,5Turunmaan sairaala 9 943 9 559 -3,9Psykiatrian tulosalue 5 560 6 655 19,7EPLL 17 490 18 162 3,8

VSSHP yhteensä 161 862 166 482 2,9

19

TAULUKKO 3.3. AVOHOITOKÄYNNIT VSSHP:N SAIRAALOISSA, PSYKIATRIAN TULOS-ALUEELLA JA EPLL:SSA VUOSINA 2015-2016.

3.5. Vuodeosastohoito

Vuonna 2016 vuodeosastohoitojaksoja oli noin 64 500 (2015:65 386). Somaattisenhoidon päiviä kertyi 234 361 (2015:245 804) ja hoitojakson keskimääräinen pituusoli 3,7 vuorokautta (2015:3,9) . Taulukot 3.4-3.6 kuvaavat hoitojaksojen, hoitopäi-vien ja hoitojaksojen keston muutoksia sairaaloittain vuosina 2015-2016. Tarkem-min vuodeosastohoitojaksoihin liittyvät tiedot on kuvattu tulos- ja toimialueiden ku-vauksissa.

TAULUKKO 3.4. HOITOJAKSOT VSSHP:N SAIRAALOISSA JA PSYKIATRIAN TULOSALU-EELLA VUOSINA 2015-2016.

TAULUKKO 3.5. HOITOPÄIVÄT VSSHP:N SAIRAALOISSA JA PSYKIATRIAN TULOSALU-EELLA VUOSINA 2015-2016.

Avohoitokäynnit 2015 2016Muutos %2015-2016

Somaattinen hoito

Turun yliopistollinen keskussairaala 649 566 679 706 4,6

Turunmaan sairaala 28 240 30 390 7,6

EPLL 139 939 143 059 2,2

Yhteensä 817 745 853 155 4,3

Psykiatrinen hoito

Psykiatrian tulosalue 128 815 131 520 2,1

Turunmaan sairaala 8 367 8 933 6,8

Yhteensä 137 182 140 453 2,4

VSSHP yhteensä 954 927 993 608 4,1

Hoitojaksot 2015 2016Muutos %2015-2016

Somaattinen hoito

Turun yliopistollinen keskussairaala 62 037 61 013 -1,7

Turunmaan sairaala 1 390 1 501 8,0

Yhteensä 63 427 62 514 -1,4

Psykiatrinen hoitoPsykiatrian tulosalue 1 722 1 864 8,2

Turunmaan sairaala 237 196 -17,3

Yhteensä 1 959 2 060 5,2

VSSHP yhteensä 65 386 64 574 -1,2

Hoitopäivät 2015 2016Muutos %2015-2016

Somaattinen hoitoTurun yliopistollinen keskussairaala 240 253 228 619 -4,8

Turunmaan sairaala 5 551 5 742 3,4

Yhteensä 245 804 234 361 -4,6

Psykiatrinen hoitoPsykiatrian tulosalue 37 913 38 390 1,3Turunmaan sairaala 3 753 3 357 -10,6

Yhteensä 41 666 41 747 0,2VSSHP yhteensä 287 470 276 108 -4,0

20

TAULUKKO 3.6. OSASTOHOIDON KESKIMÄÄRÄINEN KESTO VSSHP:N SAIRAALOISSAJA PSYKIATRIAN TULOSALUEELLA VUOSINA 2015-2016.

3.6. Hoitoisuus

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä mitataan potilaan hoitoisuutta toimintaympä-ristöstä johtuen kolmen eri hoitoisuusjärjestelmän avulla. Somatiikan kolmellakym-menelläkuudella (36) vuodeosastolla ja kuudella (6) poliklinikalla on käytössäRAFAELA -hoitoisuusluokitusjärjestelmä. Vuodeosastoilla hoitoisuutta mitataanRAFAELA -hoitoisuusluokitusjärjestelmään kuuluvalla OPCq -hoitoisuusmittarillaja poliklinikoilla POLIHOIq -hoitoisuusmittarilla. Nämä mittarit on sijoitettuUranus Miranda potilaskertomusjärjestelmään ja naistenklinikassa iPana äitiyshuol-lon toiminnanohjausjärjestelmään. Varsinais-Suomen kuvantamiskeskuksen KUVA-hoitoisuusmittari on integroitu Radu.Net -järjestelmään. Teho-osastolla hoitoisuuttamitataan tehohoidon Clinsoft -järjestelmään integroidulla NAS-mittarilla.

RAFAELA -järjestelmän mittareilla arvioidaan potilaan yksilölliset hoidon tarpeetsuhteessa toteutettuun hoitotyöhön riippumatta lääketieteellisestä diagnoosista se-kä lisäksi yksikön hoitotyöhön käytetyt hoitotyön resurssit. PAONCIL -mittauksella(Professional Assessment of Optimal Nursing Care Intensity Level) muodostetaanhyvän hoitotyön laatutason arviointiin perustuva yksikön määritys optimaalisen hoi-toisuuden raja-arvoista, jotka kertovat resurssien riittävyydestä suhteessa potilaidenhoidon tarpeeseen. Oikein mitoitettu henkilöstöresurssi vaikuttaa hoidon laatuun,potilasturvallisuuteen, työtyytyväisyyteen ja sairauspoissaoloihin sekä menojen oi

keaan kohdentamiseen. Hoitoisuutta arvioitiin, seurattiin ja raportoitiin yksikkökoh-taisesti osana toimialueiden hoitotyön kokonaisuutta.

KAAVIO 3.1. RAFAELA HOITOISUUSLUOKKAJAKAUMA % TYKS VUONNA 2016.

KAAVIO 3.2. RAFAELA HOITOISUUSLUOKKAJAKAUMA % TURUNMAAN SAIRAALAVUONNA 2016.

HL=hoitoisuusluokka, asteikko 1-5, jossa 1=vähimmäishoidon tarve (potilas selviytyy omatoimisesti taiavun/ohjauksen/ tuen tarve on vähäistä) 5= maksimaalisen hoidon tarve (hoidon tarve muodostuu jatku-vasta ja/tai erittäin vaativasta hoidosta/valvonnasta/ohjauksesta/tuesta)

Keskimääräinen hoitoaika (vrk)2015 2016 Muutos % 2015-2016

Somaattinen hoito

Turun yliopistollinen keskussairaala 3,87 3,75 -3,10

Turunmaan sairaala 3,99 3,82 -4,26

Yhteensä 3,88 3,74 -3,60

Psykiatrinen hoitoPsykiatrian tulosalue 22,02 20,59 -6,49

Turunmaan sairaala 15,8 17,13 8,41

Yhteensä 21,3 20, 26 -4,88

21

3.7. LääkehoitoLääkkeiden käyttöalueita kuvaa ATC -ryhmittäinen käyttöjakauma (ATC, anatomis-terapeuttis-kemiallinen). Kaaviossa 3.2 esitetyt ATC-ryhmien lääke-eurot kattavatkoko VSSHPn lääkekäytön vuosilta 2012-2016.

Suurimmat lääkkeiden tarpeen kasvut vuonna 2016 verrattuna vuoteen 2015 olivatL-ryhmässä = Syöpälääkkeet ja immuunivasteen muuntajat, joissa eurojen tarvekasvoi noin 1,7 miljoonaa. Silmärappeumasairauksien hoidon tarve on edelleenkasvanut, josta seurasi noin 280 000 € suuremmat kulut S-ryhmässä vuoteen 2015verrattuna.

Ryhmässä J = Systeemisesti vaikuttavat infektiolääkkeet kustannusten alenemaa oliyli 0,5 miljoonaa euroa. Systeemisten sieni-infektoiden komplisoituneita hoitoja olivähemmän kuin vuonna 2015 ja lääketarve oli noin kolmanneksen pienempi, lisäksiC-hepatiitin hoidon tarve oli noin puolet vuoden 2015 tarpeesta.

KAAVIO 3.3. LÄÄKEKUSTANNUSTEN (€) JAKAUTUMINEN ATC-RYHMITTÄIN VUOSINA2012-2016.

Lääkkeiden kulutusta voidaan kuvata DDD -luvulla (Defined Daily Dose). ATC -ryhmiin A, D, G. J01-J05, S sekä P kuuluu mikrobilääkkeitä. Näiden lääkkeidentapauksessa DDD -luku kuvaa lääkeainekohtaista vakioitua vuorokausiannostakyseisen lääkeaineen pääindikaatiossa, keskivaikeassa infektiossa aikuisellapotilaalla. DDD -lukuja käytetään sekä kansallisessa että kansainvälisessä tilas-toinnissa. Suuntaa antavasti DDD -lukujen avulla voidaan arvioida kunkin mikro-bilääkkeen käyttöä. Mikäli DDD -lukujen rinnalle otetaan tiedot infektiosairauk-sien aiheuttajamikrobeista sekä esiintyvyysluvut, voidaan tehdä yleisiä päätelmiämikrobilääkekäytön osuvuudesta ja välillisesti arvioida infektioiden hoidon laatua.

22

Kaaviossa 3.4 ovat DDD -luvut toimialueittain vuosilta 2013-2016. Vuonna 2015toteutui Yksi sairaala -organisaatiomuutos. Vuosien 2013-2014 ja toisaalta vuosien2015-2016 DDD -luvut eivät ole aivan vertailukelpoiset, koska vuosiin 2015-2016Tyksin lukuihin sisältyvät Loimaan ja Salon lähisairaalat.

Vuonna 2016 DDD -kulutuksen kokonaismäärä Tyksissä oli yhteensä 390 200(2015: 391 000). Lisäksi EPLL:n lääketarpeet kasvoivat DDD -lukemaan 17 400,kun se vuonna 2015 oli 16 400.

KAAVIO 3.4. MIKROBILÄÄKKEIDEN (A, D, J01-J05, S JA P) KULUTUS TYKSIN TOIMI- JAPALVELUALEUITTAIN DDD-YKSIKKÖINÄ x1000 VUOSINA 2013-2016.

B16= Muut toiminnot, TO1=Tules, TO2=Sydänkeskus, TO3=Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka,TO4=Neurotoimialue, TO5=Medisiinen toimialue, TO6=Operatiivinen toiminta ja syöpätaudit,TO7=Naistenklinikka, TO8=Lastenklinikka, TP1=Asiantuntijapalvelut, TP2=Totek

3.8. Tehohoito ja tehostettu valvontaTeho-osastolla tai tehostetun valvonnan osastolla hoitopäiviä kertyi yhteensä noin14 000. Taulukossa 3.7 ja 3.8 kuvataan tehohoidon päättyneet hoitojaksot ja hoito-päivät vuosilta 2013-2016.

TAULUKKO 3.7. TEHOHOITO JA TEHOSTETTU VALVONTA TYKSISSÄ, PÄÄTTYNEETHOITOJAKSOT VUOSINA 2013-2016.

TAULUKKO 3.8. TEHOHOITO JA TEHOSTETTU VALVONTA TYKSISSÄ, HOITOPÄIVÄTVUOSINA 2013-2016.

Lisäksi valvontaa tai tarkkailua tarvitsevia potilaita hoidettiin AVH-yksikössä (AVH,aivoverenkiertohäiriö), sydänvalvonnassa , kirurgisen sairaalana ja lähisairaaloiden-sairaaloiden valvontayksiköissä.

2013 2014 2015 2016Aikuisten teho-osasto, Tyks 1 527 1 592 1 609 1 640

Lasten teho-osasto 592 561 450 430

Vastasyntyneen teho-osasto 622 506 508 565

2013 2014 2015 2016

Aikuisten teho-osasto, Tyks 6 008 6 101 5 699 6 068

Lasten teho-osasto 1 545 1 518 1 719 1 985

Vastasyntyneen teho-osasto 5 911 5 550 5 984 6 156

23

3.9. Leikkaukset, toimenpiteet ja diagnostiset tutkimuksetVSSHP:ssa tehtiin vuonna 2016 lähes 39 000 leikkausta, joista päiväkirurgisestinoin 17 500 (taulukko 3.9). Päiväkirurgian osuus vuonna 2016 oli 45 %(2015: 44 % ).

TAULUKKO 3.9. LEIKKAUSTOIMENPITEET VSSHP:SSÄ VUOSINA 2011-2016.

Taulukossa 3.10 on esitetty yleisimmät toimenpideryhmät vuonna 2016. Lisää leik-kaustoiminnasta lisää on kuvattu toimialueiden kertomuksissa.

TAULUKKO 3.10. YLEISIMMÄT TOIMENPIDERYHMÄT VSSHP:SSÄ VUONNA 2016.

Oma toiminta 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Muutos %2015-2016

Leikkaukset (A-Q,Y) 37 891 37 776 36 172 36 468 37 542 38 896 3,6

joista päiväkirurgia 15 498 16 314 16 183 16 574 16 642 17 565 5,5

Yleisimmät toimenpideryhmät 2016

Koodi ToimenpideCKW Muut silmän suonikalvon lasiaisen tai retinan leikkaukset 7 814CJE Kaihileikkaus 4 103MAX Normaali synnytys 2 995EBA Hampaiden poistot 2017PHM Laskimoiden (suonikohjut) tukkeavat hoidot 1 243

NFB Lonkan tekonivelleikkaus 1119

JHB Peräpukamien toimenpiteet 1 089FN2 Sepelvaltimoiden pallolaajennukset 1 083NGB Polven tekonivelleikkaus 1 061CKC Silmän lasiaisen tai retinan leikkaukset 992JKE Sappiteiden toimenpiteet pohjukaissuolen kautta (ERCP) 933JAB Nivustyrän leikkaus 904ACC Ääreishermojen toimintahäiriöiden korjaukset 865CKD Silmän sisäiset leikkaukset 800DCA Tärykalvon ja välikorvan pienkirurgia 796JFA Paikalliset ohut- ja paksusuolileikkaukset 783EMB Nielu- tai kitarisojen poisto 759MCA Keisarileikkaus 707JKA Sappirakon poisto 767FM1 Aorttaläpän leikkaukset 657

24

Erilaiset tähystykset ovat kasvava diagnostisten ja hoitotoimenpiteiden muoto.Kirjattujen tähystystoimenpiteiden määrät on esitetty taulukossa 3.11. Mukana onvain osa toimenpiteistä, kuten kipulääkitystä tai puudutusta vaativia toimenpiteitä.Kaikkia vastaanottokäynneillä tai osastoilla tehtyjä tähystyksiä ei ole aina kirjattupotilastietojärjestelmään erillisinä toimenpiteinä.

TAULUKKO 3.11. YLEISIMMÄT TIETOJÄRJESTELMIIN KIRJATUT TÄHYSTYSTOIMENPI-DERYHMÄT VSSHP:SSÄ VUONNA 2016.

Liitetaulukossa 3 on lueteltu yleisimmät tauti- ja elinkohtaiset diagnostisten tutki-musten ryhmät. Vuoden 2016 vertailuksi on esitetty myös kahden aikaisemmanvuoden lukumäärät.

3.10. Hoitoonpääsy (hoitotakuu)

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri antaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle hoi-toonpääsytiedot kolme kertaa vuodessa, 30.4., 31.8. ja 31.12. tilanteissa. Hoitoon-pääsyn perusteet ovat yhdenmukaiset koko maassa.

Vuonna 2016 lähetteiden käsittely määräajassa toteutui 99,4 % hoitotakuun piiriinkuuluvista lähetteistä. Vuonna 2016 ei ollut valvonnan puuttumisrajan ylityksiä. Val-viran hoitotakuun puuttumisraja ylittyy, jos yli 5 % lähetteistä yhdellä tai useammallaerikoisalalla käsitellään vasta kolmen viikon jälkeen.

Poikkileikkaustilanne 31.12.2016 osoittaa, että hoidon tarpeen arvioinnin toteutumi-nen määräajassa oli 97,8 %. Valviran hoitotakuun puuttumisraja ylittyy jos 15 %arviointikäynneistä ei toteudu 3 kk:ssa yhdellä tai useammalla erikoisalalla.

Poikkileikkaustilanne 31.12.2016 osoittaa, että hoitoon pääsyn toteutuminen mää-räajassa oli 99 %. Kolmannesvuosittain päivitetyt tiedot sairaanhoitopiirin tason pal-velujen saatavuudesta löytyvät VSSHP:n internet-sivulta ja THL:n hoitoonpääsyti-lastoista.

Koodi Tähystystoimenpideryhmä 2016UJF Suoliston tähystys 6 032UJD Mahalaukun tähystys 5 128

UKC Virtsarakon tähystys 2 675

UDQ Kurkunpään tähystys 1 509UDH Nenän ja nenänielun tähystys 1 276UDM Nenän sivuontelon tähystys 1 045UGC Keuhkoputken tähystys 583UJK Sappi- ja haimatietähystykset 552ULC Kohdun tähystys 450UJC Ruokatorven tähystykset 153

Kun potilaan lähete saapuu sairaanhoitopiiriin kiireettömässä tapauksessa,hoidon tarpeen arviointi on aloitettava kolmen viikon kuluessa lähetteen saapu-misesta. Lisäksi erikoislääkärin arviointi ja tarvittavat tutkimukset tulee toteut-taa kolmen kuukauden kuluessa lähetteen saapumisesta. Hoitoon on päästäväkuuden kuukauden kuluessa hoidon tarpeen toteamisesta. Tästä poikkeukse-na lasten ja nuorten psykiatriassa (alle 23-vuotiaat) hoidon tarve on arvioitavakuudessa viikossa ja hoitoon on päästävä kolmen kuukauden kuluessa.

25

3.11. Siirtyminen jatkohoitoonSiirtoviive aiheutuu kun potilas ei pääse siirtymään jatkohoitoon, vaikka ei enäätarvitse erikoissairaanhoidon palveluja. Siirtoviiveen syynä on vastaanottavan osa-puolen tilanne, jossa se ei pysty ottamaan potilaita vastaan. Siirtoviivepäiviä kertyivuonna 2016 aikana koko sairaanhoitopiirissä yhteensä 3 461 päivää (5 277 vuon-na 2015, 9 033 vuonna 2014), 1 165 potilaan kohdalla (1 320 vuonna 2015, 1 721vuonna 2014). Siirtoviivepotilaiden hoito aiheutti kustannuksia lähes 1,8 miljoonaaeuroa (2,9 miljoonaa euroa vuonna 2015, 5,4 miljoonaa euroa vuonna 2014). Siirto-viivepäivien kehittyminen vuosina 2009-2016 on kuvattu kaaviossa 3.5.

KAAVIO 3.5. SIIRTOVIIVEPÄIVIEN MÄÄRÄT VSSHP:SSÄ VUOSINA 2009-2016.

Siirtoviivepäivistä suurin osa (3 446) kertyi Tyksistä. Turunmaan sairaalan osaltasiirtoviivepäiviä kertyi 15. Tyksin osalta siirtoviivepäiviä kertyi eniten medisiinisellätoimialueella. Tyksin eri toimialueiden siirtoviivepäivät vuonna 2016 on kuvattu kaa-viossa 3.6.

KAAVIO 3.6. SIIRTOVIIVEPÄIVIEN MÄÄRÄT TYKS TOIMIALUEITTAIN VUONNA 2016.

TO1=Tules, TO2=Sydänkeskus, TO3=Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka, TO4=Neurotoimialue,TO5=Medisiinen toimialue, TO6=Operatiivinen toiminta ja syöpätaudit, TO7=Naistenklinikka,TO8=Lastenklinikka

26

3.12. Hoitopalautteen saatavuus

Sähköisesti lähetettyjen hoitopalautteiden määrä VSSHP:ssa on lisääntynyt vuosit-tain. Yhtä hoitotapahtumaa kohti voidaan toimittaa useita hoitopalautteita jatkohoi-topaikkaan, lähettäneelle lääkärille tai omaan terveyskeskukseen. Potilaalla on oi-keus kieltää hoitopalautteen lähettäminen. Osa hoitopalautteista toimitetaan paperi-sina, esimerkiksi potilaalle kotiin. Paperisten palautteiden määriä ei seurata.

Taulukossa 3.12 on esitetty sähköisten hoitopalautteiden määrät ja % osuudet5 vrk sisällä lähetetyistä. Vuonna 2016 VSSHP:ssä 0-5 vuorokauden aikana lähe-tettyjen hoitopalautteiden osuus oli 57,1 %.

TAULUKKO 3.12. SÄHKÖISTEN HOITOPALAUTTEIDEN KOKONAISMÄÄRÄT JAVIIDEN VUOROKAUDEN SISÄLLÄ LÄHETETTYJEN OSUUDET VUONNA 2016.

Sairaala tai tulosalue

Sähköisestilähetettyjä

hoitopalautteitayhteensä

Sähköinen hoitopa-laute lähetetty 0-5

vrk:n aikana hoidonpäättymisestä

0-5 vrk aikanalähetettyjen osuus

(%) sähköisistähoitopalautteista

Tyks 325 030 179 800 55,31

Turunmaan sairaala 26 863 9 552 35,55

Psykiatrian tulosalue 4 169 2 332 55,9

EPLL 35 349 32 201 91,09

VSSHP yhteensä 391 411 223 885 57,1

27

4.1. Potilaspalaute Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä

Potilastyytyväisyyttä seurataan VSSHP:ssä säännöllisesti. Vuoden 2016 aikanapotilaspalautteen keräämismenetelmiä on pyritty kehittämään edelleen. Tavoitteenaon ollut palauteprosessin helppous ja sujuvuus asiakkaille, reaaliaikaisuudenlisääminen ja palautteiden analysointiin käytettävän työpanoksen vähentäminensekä laadullisen palautteen parempi hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä.Lisäksi jatkuvana tavoitteena on asiakkailta saatavan palautemäärän kasvu.

Kirjallista potilaspalautetta paperisilla potilaspalautelomakkeilla ja internetsivuillaolevalla sähköisellä lomakkeella on kerätty sairaanhoitopiirissä systemaattisestivuodesta 2009 alkaen. Lisääntyvässä määrin piirissä on otettu käyttöön myösreaaliaikaisia sähköisiä potilaspalautemenetelmiä. Asiakaspalautetta on ollutmahdollista antaa reaaliaikaisilla potilaspalauteautomaateilla, reaaliaikaisilla potilas-palautejärjestelmillä ja QR (Quick Response) -koodin avulla annettavalla reaaliai-kaisella potilaspalautteella. Uudet palautemenetelmät ovat tukeneet palautemääränkasvua, mahdollistaneet reaaliaikaiset automaattiset raportit ja palveluhälytyksetsekä palauteväittämien kohdentamisen halutun toiminnan kehittämiseen.

Sairaanhoitopiirin paperilla ja internet-osoitteesta kerättävät potilaspalautteet, jotkaliittyvät yhteisesti sovittuihin kansallisiin kysymyksiin on saatavilla reaaliaikaisestisekä sairaanhoitopiirin verkkosivuilla että intranetissä.

PotilaspalautekäytäntöVSSHP:ssä käytössä oleva paperinen ja internet sivuilla käytössä oleva sähköinenpotilaspalautelomake (kielivaihtoehdot: suomi, ruotsi, englanti) sisältää 21 hoitoontai tutkimukseen, kohteluun, tiedonsaantiin ja päätöksentekoon osallistumiseen liit-tyvää kysymystä sekä avoimen palautteen osiot: ehdotus, kiitos ja moite. Potilas taihänen läheisensä saavat potilaspalautelomakkeen yksiköstä, jossa häntä hoide-taan. Lomake löytyy kaikista yleisistä tiloista ja VSSHP:n internet -sivustolta. Loma-ke uusittiin vuonna 2015.

Potilaspalaute voidaan antaa nimettömänä tai nimellä varustettuna. Palaute käsitel-lään luottamuksellisesti yksikössä, jota se koskee. Palaute tallennetaan sähköiseenpalautejärjestelmään, josta palautteita seurataan. Suurin osa palautteesta, noinkaksi kolmasosaa, tulee paperisilla lomakkeilla.

Reaaliaikaisilla potilaspalauteautomaateilla, potilaspalautejärjestelmillä jaQR-koodilla annettava palaute tallentuu automaattisesti palautejärjestelmään jaraportointityökalut voidaan rakentaa halutun mukaisesti. Tallentuneet palautteetovat välittömästi palautteen seuraajan käytettävissä joko numeerisessa ja /tai graa-fisessa muodossa.

4. Asiakastulokset

Potilastyytyväisyys on yksi tärkeä osa arvoa tuottavaa toimintaamme ja palve-luidemme laatua. Terveydenhuoltolain (1326/2010) ja potilaslain (785/1992) mukai-sesti potilaspalautteen sisältämää tietoa hyödynnetään potilaslähtöisen hoidon jahoitoprosessien suunnittelussa ja toteuttamisessa yhdessä asiakkaidemme kanssa.

28KUVA 4.1. POTILASPALAUTELOMAKE VSSHP:SSÄ VUONNA 2016.

29

TuloksetPotilaspalautteita tallentui vuoden 2016 aikana yhteensä 15 107 kpl:tta sisältäenkirjalliset ja internetin kautta tulleet palautteet (7 859 kpl, joista käsittelemättä 131kpl:tta) sekä uusilla menetelmillä kerätyt palautteet (7 248 kpl). Potilaspalautteidenkokonaiskeskiarvo oli erinomainen 4.6 (arviointiasteikko: 5 = täysin samaa mieltä –1 = täysin eri mieltä). Korkeimmat keskiarvot liittyivät koettuun yksilölliseen palve-luun, salassapidon toteutumiseen, ammattitaitoiseen palveluun ja palvelun saami-seen omalla äidinkielellä.

Aikaisempiin vuosiin verrattuna kehittämiskohteiksi voidaan nostaa ainakin hoitoontai tutkimukseen pääsyn nopeus, asiakkaan riittävä etukäteisohjeistus, turhan odot-tamisen vähentäminen, läheisten ja perheen huomioon ottaminen sekä tilojen viih-tyvyys.

Avoimissa potilaspalautteissa kiitoksia oli lähes 3000 kpl:tta, moitteita noin 1000kpl:tta ja parannusehdotuksia 500. Kiitokset liittyvät yleisimmin henkilökuntaan jasaatuun hoitoon tai palveluun. Suurin osa sekä moitteista että parannusehdotuksis-ta koskivat henkilökuntaa, tiedonsaantia ja -hallintaa, hoitoa ja palveluita sekäaikataulujen sujuvuutta. Tulos-, toimi- ja palvelualueiden asiakastulokset käsitellääntarkemmin alueen omissa tuloksissa.

Kansallinen potilaspalauteverkostoVSSHP kuuluu yliopistosairaanhoitopiirien muodostamaan sairaanhoitopiirin kan-salliseen potilaspalauteverkostoon, jonka tavoitteena on tuottaa kansallista potilas-palautteen vertailutietoa kansallisten viiden kysymyksen osalta:1) potilaan saama hoito oli hyvää, 2) henkilökunta kohteli potilasta hyvin, 3) potilaansaama tieto hoidosta oli ymmärrettävää, 4) potilaan hoitoa koskevat päätökset teh-tiin yhdessä hänen kanssaan ja 5) potilas koki olonsa turvalliseksi hoidon aikana.Kaikkien viiden kysymyksen osalta VSSHP:n tulokset paranivat vuoteen 2015 ver-rattuna.

Kehittämistoimenpiteet

Potilaspalautteen seuranta ja tarvittaviin toimenpiteisiin ryhtyminen tapahtuu sai-raanhoitopiirin tulos-, toimi- ja palvelualueilla sekä tarvittaessa organisaation ylem-millä tahoilla. Palautteen perusteella on esimerkiksi kehitetty potilaan ja läheisten/omaisten tiedonsaantia. Kehittämistyössä on panostettu myös vastaanotoilleodottavien potilaiden tiedottamiseen sekä vastaanottojen aikatauluja on muutettusiten, että aikataulussa pysyminen parantuisi. Hoitoprosesseja on kehitetty nykyistäenemmän perhekeskeisempään suuntaan. Lisäksi on kehitetty lääkäri- ja hoitaja-työpari työskentelyä prosessien sujuvoittamiseksi.

30

KAAVIO 4.1. POTILASPALAUTTEEN VERTAILU VSSHP:SSA VUOSILTA 2014-2016 VASTAUSVAIHTOEHDON 4 TAI 5 ANTANEIDEN PROSENTTIOSUUS. SARAANHOITOPIIRINTAVOITE ON, ETTÄ YLI 90 % ANTAA VASTAUSVAIHTOEHDON 4 TAI 5.

31

4.2. AsiakasraatitoimintaVarsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä (VSSHP) kesällä 2015 alkanut asiakasraati-toiminta on jatkunut aktiivisena vuonna 2016. Raadin jäsenet ovat eri ikäisiä ja heedustavat kattavasti sairaanhoitopiirin asiakaskuntaa, mukaan lukien ruotsinkielisetasiakkaat. Maahanmuuttajajäseniä asiakasraadissa ei ole. Asiakasraadin jäsenilläon omakohtaisia kokemuksia sairaanhoitopiirin palveluista tai kokemus läheisensäsairastumisesta. Raadin 20 jäsenestä 5 on joutunut lopettamaan toimintansa asia-kasraadissa henkilökohtaisista syistä, esim. muutettuaan toiselle paikkakunnalle taiterveyden heikennyttyä. Raatia ei täydennetty syyskaudella 2016, ja jäseniä on nyt18.

Asiakasraadin toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen ja jäsenten oma-aloitteiseenkannanottoon potilaille tärkeissä kysymyksissä. Toiminnan tarkoituksena on lisätäasiakasnäkökulmaa sairaanhoitopiirin toiminnan suunnittelussa, kehittämisessä jaarvioinnissa, ja siten ottaa asiakas mukaan yhdenvertaisena kumppanina kehittä-mään sairaanhoitopiirin toimintaa. Raatia onkin hyödynnetty monipuolisesti niin uu-den T3 -sairaalan tilojen toimivuuden arvioinnissa kuin sairaanhoitopiirin strategiankommentoinnissa.

Vuonna 2016 raadin tärkein tehtävä oli muotoilla sairaanhoitopiirille näkemys hyvänasiakaspalvelun kriteereistä. Aktiivisen pienryhmätyöskentelyn ja vilkkaan kommen-toinnin jälkeen asiakasraati tiivisti kriteerit kolmeen osioon, joissa tulevat esiin niinammattilaisten ja ympäristön kuin potilaankin rooli hyvän asiakaspalvelun ja onnis-tuneen hoidon saavuttamisessa. Myös ruotsiksi ja englanniksi käännetyt huoneen-taulut ovat tilattavissa monistamosta, ja niiden toivotaan olevan näkyvästi esillä sai-raanhoitopiirin julkisissa tiloissa.

Myös vuonna 2016 raati on kokoontunut kerran kuukaudessa. Joka toinen tapaami-nen on tavallinen kokous, jossa suunnitellaan toimintaa ja työstetään ajankohtaisiaasioita. Joka toinen kuukausi asiakasraati on perehtynyt johonkin VSSHP:n toimin-tayksiköistä. Vuonna 2016 nämä vierailut suuntautuivat aikuispsykiatrian poliklini-kalle, Turunmaan sairaalaan, kirurgiseen sairaalaan, Totekiin sekä Sapaan. Tutus-tumiskäynneillä raati on arvioinut yksikköjen toimintaa, tiloja tai esimerkiksi internet-sivuja ja koonnut yhteenvedon näkemyksistään ja parannusehdotuksistaan. Lisäksiasiakasraati esitteli toimintaansa useissa tapahtumissa, kuten opiskelijaohjauksenkoulutuspäivässä, potilasasiakkuuden ohjausryhmässä, ylihoitajakokouksessa jaTules-toimialueen koulutustilaisuudessa.

32

Asiakasraadin avulla on onnistuttu halutusti keräämään laadullisia käyttäjäkoke-muksia numeraalisen palautteen rinnalle. Asiakasraadin toimintaa on päätetty jat-kaa puolella vuodella vuoden 2017 loppuun, jolloin tiedetään paremmin esimerkiksisote-uudistuksen vaikutus seuraavan raadin kokoamiseen. Osa jäsenistä lopettaatoiminnan jo toukokuussa, mutta syksyllä yhteistyötä tiivistetään kokemusasiantun-tijoiden kanssa.

4.3. Kokemusasiantuntijatoiminta

Kokemusasiantuntijalla tarkoitetaan koulutuksen käynyttä henkilöä, jolla on oma-kohtaista kokemusta sairaudesta tai sairastavan läheisenä tai omaisena elämises-tä. Kokemusasiantuntijoilla on kokemustietoa siitä, miltä tuntuu sairastua ja sairas-taa. Hän on ollut hoidossa ja hänellä on halu kehittää palveluita tai auttaa muitaoman kokemuksensa pohjalta. VSSHP koulutti yhteistyössä Turun ammattikorkea-koulun kanssa yhteensä 22 kokemusasiantuntijaa. Koulutus oli ensimmäinen yli-opistosairaalassa. Kokemusasiantuntijat valmistuivat kaikille toimi- ja palvelualueil-le.

Kokemusasiantuntijalla on valmiudet toimia ryhmänohjaajina, työntekijän työparina,kokemuskouluttajana seminaareissa, palvelujen kehittäjänä ohjausryhmissä jasuunnittelu- ja kehittämisryhmissä sekä kokemusarvioijana tutkimushankkeissa.Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisessä on asiakkaan/potilaanääni tärkeä, jotta palveluita osataan suunnata ja kehittää väestön tarpeita vastaa-vaksi sekä asiakaslähtöisemmäksi. Kokemusasiantuntijatoiminnan avulla voidaanparantaa asiakaskokemusta sekä edistää asiakaslähtöisen palvelukulttuurin toteu-tumista.

33

4.4. Potilasasiamiestoiminta

Potilasasiamiestoiminta sijoittuu Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallintokes-kukseen ja sairaanhoitopiirin hallintoylihoitajan alaisuuteen, jolloin potilasasiamiehetovat riippumattomia hoitoyksiköiden toiminnasta.

Valtaosa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä hoidetuista potilaista kokee saa-neensa hyvää hoitoa ja kohtelua. Kuitenkin vuosittain on pieni joukko potilaita, joi-den kohdalla hoidossa meni jotain pieleen. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirinpotilasasiamiehille tulee vuositasolla noin 2 600-2 800 yhteydenottoa. Vuonna 2016yhteydenottojen lukumäärä oli 2 760.

Suurin osa yhteydenotoista tulee potilaita, mutta myös omaiset ja muut potilaanasioita hoitavat ottavat yhteyttä. Sairaalan ammattihenkilöiltäkin tulee kysymyksiäpotilaan oikeuksiin liittyvistä asioista. Potilasasiamiehet tilastoivat joka yhteyden-oton ja raportoivat niiden syistä määräajoin tulosalueille. Yhteydenottoja tarkastele-malla saadaan tietoa potilaiden kokemuksista ja mahdollisista palvelupoikkeamista.

Mitä potilasasiamiesten tilastot kertovat vuodesta 2016?

Yli kolmannes yhteydenotoista liittyi potilaan epäilyyn potilasvahingosta. Vahin-koepäilyjä koskevien yhteydenottojen lukumäärä on noussut hiukan viime vuodes-ta. Epäilyn saattoi aiheuttaa toimenpide, jonka yhteydessä oli ilmennyt jotain yllättä-vää tai jonka lopputulokseen potilas oli tyytymätön. Joitakin vahinkoepäilyjä kohdis-tui myös diagnoosin ja hoidon viivästymiseen. Potilasasiamiehet neuvoivat ja avus-tivat potilasvahinkoilmoituksien tekemisessä Potilasvakuutuskeskukselle sekä kor-vauksenhaku- tai valitusprosessin eri vaiheissa. Vain osa vahinkoepäilyistä johtipotilasvahinkoilmoituksen tekemiseen. Potilasvakuutuskeskuksen tilastojen mu-kaan noin kolmannes vahinkoilmoituksista johtaa vuosittain korvauksiin valtakun-nan tasolla.

Viidennes yhteydenotoista ilmensi potilaan tyytymättömyyttä hoidon laatuun. Näis-sä tilanteissa potilaan odotukset ja terveydenhuollon mahdollisuudet eivät kohdan-neet. Osa potilaista ei päässyt yhteisymmärrykseen lääkärin kanssa tutkimuksistatai hoidon toteuttamisesta. Hoitopäätöksen perustelut eivät aina tulleet ilmi vastaan-otolla, tai potilas ei ymmärtänyt niitä. Yhteisymmärryksen puute johti usein siihen,että potilas koki saaneensa huonoa kohtelua lääkärin taholta. Kohteluun liittyvätvalitukset koskivat myös hoitohenkilökuntaa, joka toimi kiireisessä tai muulla tavoinhaastavassa tilanteessa. Konfliktitilanteissa potilasasiamiehet neuvoivat potilaitakeskustelemaan hoitavan tahon kanssa, mikäli se vain oli mahdollista. Muita mene-telmiä oli sähköisen palautteen antaminen, muistutuksen tekeminen ja joissain ta-pauksissa valvoville viranomaisille kanteleminen.

Potilasasiamiestoiminta on lakisääteistä. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista(785/1992) edellyttää, että jokaisessa terveydenhuollon toimintayksikössä tulee ollapotilasasiamies. Potilasasiamies tiedottaa potilaan oikeuksista ja toimii niiden edis-tämiseksi. Hän neuvoo potilasta hoitoon ja kohteluun liittyvien ongelmatilanteidenselvittämisessä. Tarvittaessa potilasasiamies neuvoo ja avustaa potilasta muistutuk-sen, vahinkoilmoituksen ja kantelun tekemisessä.

34

Hoidon laadun lisäksi potilaat valittivat sekä hoitoon pääsyn että kotiutuksen epä-kohdista. Tyytymättömyyden syynä oli mm. se, potilas ei saanut lähetettä erikois-sairaanhoitoon tai että erikoissairaanhoito palautti lähetteen perusterveydenhuol-toon. Erikoissairaanhoitoon pääsy ei aina tapahtunut lähettäneen lääkärin suosituk-sen mukaisesti, mikä hämmensi potilaita. Päivystyksen kautta tutkimuksiin ja hoi-toon pääsyyn kohdistui odotuksia. Myös tutkimusvaiheen pitkittymisestä tuli valituk-sia. Kotiutuksesta liian nopeasti toimenpiteen jälkeen valitettiin.

Yllättävänä nousuna potilasasiamiesten tilastossa näkyy kohta hoitovastuu. 180potilasta ei tiennyt, mikä taho vastaa hänen hoidostaan, miltä taholta hakea apua,pyytää lääkärinlausuntoja tai uusia reseptejä. Hoitovastuu oli epäselvä etenkin nii-den potilaiden kohdalla, joiden tutkimus tai hoito oli hajaantunut erikoissairaanhoi-toon monelle erikoisalalle. Hoitovastuuproblematiikan lisääntymiseen saattoi vaikut-taa potilaiden vaikeus saada lääkäriaikoja kuormittuneesta perusterveydenhuollos-ta.

Potilasasiakirjojen tarkastamista, potilasasiakirjojen korjaamista ja sähköisen käyt-tölokin tarkastamista kysymyksiä nousi esille aikaisempien vuosien tapaan. Oma-kantaa koskevat kysymykset lisääntyivät, mikä kertonee siitä, että potilaat ottivatomakannan aktiivisesti käyttöönsä. Omakantaan kohdistui myös epäilyjä esim. poti-lastietojen leviämisestä ulkopuolisille. Tiedonsaanti omakannan kautta ei korvannut

potilaan ja ammattihenkilön välistä keskustelua. Yli 100 potilasta kertoi saaneensariittämättömästi tietoa hoitavalta lääkäriltä.

TAULUKKO 4.1. TAVALLISIMMAT YHTEYDENOTON AIHEET POTILASASIAMIEHIINVUOSINA 2015-2016.

Yhteydenoton aihe 2016 2015Potilasvahinkoepäily 968 871Hoito 404 357Muistutus 391 370Hoitopäätös 231 96Hoitovastuu 180 48Lääkärin toiminta 124 142Potilasasiakirjojen korjaaminen 105 90Potilastietojen saaminen 95 91Omaisuus-, esine- ja vastuuvahinko 93 80Kiireettömään hoitoon pääsy/ hoitotakuu 87 93Hoitajan toiminta 81 94

35

4.5. Muistutukset ja kantelut

Hoitoon tai kohteluun tyytymätön potilas tai omainen voi tehdä kirjallisesti vapaa-muotoisen muistutuksen terveydenhuollon toiminnasta vastaavalle johtajalle. Muis-tutukseen annetaan kirjallinen vastaus kohtuullisessa ajassa sen vastaanottami-sesta. Vastauksesta tulee käydä ilmi mihin toimenpiteisiin on ryhdytty tai miten asiaon ratkaistu. Myös aluehallintovirastolle tai Valviralle voi tehdä kantelun. Kantelutehdään Valviraan silloin, kun hoitovirhe-epäily koskee hoidossa menehtyneen taivaikeasti vammautuneen potilaan hoitoa ja kantelija epäilee hoitovirhettä. Muuthoitoa koskevat kantelut tehdään siihen aluehallintovirastoon, jonka alueella potilason ollut hoidettavana. Lisätietoa Valvira. Lisäksi potilaat voivat tehdä potilasrekiste-ritietojen korjauspyyntöjä sekä lokiselvityspyyntöjä potilastietojensa käsittelyn asi-anmukaisuudesta.

VSSHP:n toimintaa koskevia erilaisia reklamaatioita kirjattiin yhteensä 887 kappa-letta (891 kpl vuonna 2015). Muistutusten, kantelujen, potilasrekisteritietojen kor-jauspyyntöjen ja lokiselvityspyyntöjen määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna(kaavio 4.2).

KAAVIO 4.2. VSSHP:SSÄ POTILAAN KOHTELUSTA, TAI HOIDOSTA ANNETUT MUISTU-TUKSET, KANTELUT TAI MUUT REKLAMAATIOT VUOSINA 2011-2016.

36

5.1. Laadunhallinta ja kehittäminen

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä laatujohtaminen pohjautuu EFQM -malliin.Yksiköiden toimiva johto vastaa laadusta ja kullakin tulosalueella ja Tyksin toimi- japalvelualueella on sairaanhoitopiirin johtajan nimeämä laatukoordinaattori, joka toi-mii myös laatuneuvoston jäsenenä. Laatujärjestelmien kehittämisestä vastaavatylihoitajat. Lisäksi vastuualueilla ja toimintayksiköissä on eri tavoin koulutettuja laa-tuyhdyshenkilöitä, joiden tiedot ylläpidetään intranetissä.

5.1.1. Laatuneuvoston toimintaLaatuneuvoston tehtävänä on ylläpitää sairaanhoitopiirin laadunhallinnan suunnitel-maa (Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326 § 8), koordinoida ja kehittää laadunhal-linnan menettelyjä, toimeenpanna itsearviointeja ja auditointeja sekä seurata niidentuloksia. Laatuneuvosto kokoontui vuonna 2016 kahdeksan kertaa. Alkuvuodestakäsiteltiin tulos-, toimi- ja palvelualueiden EFQM -kriteeristön henkilöstöosiota kos-kevia itsearviointeja ja niistä johdettuja kehittämissuunnitelmia. Laatuneuvostonohjauksessa päivitettiin laadunhallinnan suunnitelman nykytilan kuvaus intranetsi-vustolle. Lean- ja laatukoulutuksen sekä Lean- implementointisuunnitelman toteu-tuksen seuranta kuului myös laatuneuvoston tehtäviin.

Laatuneuvosto on hyväksynyt toimintasuunnitelman vuosiksi 2017-2018, jossa ku-vataan tärkeimmät tulevat tehtävät ja tavoitteet. Vuoden aikana tehdyistä laadunseurannan, toimeenpanon ja kehittämisen toimenpiteistä raportoidaan sairaanhoito-piirin johtoryhmälle.

5.1.2. LeanSairaanhoitopiirin johtoryhmä hyväksyi Lean- implementointisuunnitelman vuosille2016–2017 osana sairaanhoitopiirin johtamisen ja laadunhallinnan pitkän tähtäimenkehittämistä. Lean on osa laadunhallinnan kokonaisuutta laatujärjestelmien ja it-searviointien rinnalla. Lean-ajattelutapa edistää kokonaisvaltaista laatujohtamista jatoiminnan kehittämistä.

Lean-koulutus

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä käynnistettiin MediMerc yhteistyönä Lean- jalaatukehittäjien koulutus vuoden 2016 alussa. Koulutuksen aloitti yhteensä 23 hen-kilöä eri tulos-, toimi- ja palvelualueilta. Koulutuksen laajuus on 10 + 5 opintopistet-tä ja se suoritetaan työn ohessa teoriakursseina ja käytännön projektitöinä.VSSHP:n sisäiset työpajat ja tutorointi tukevat opiskelua.

5. Laadunhallinta ja potilasturvallisuus

37

Lean-simulaatiopeli

Toyota Kata-simulaatioharjoituksessa tarkastellaan työvaiheiden ja yksittäistenmuutosten vaikutusta kokonaisprosessin toimivuuteen ja sujuvuuteen sekä vahvis-tetaan jatkuvan parantamisen ajattelua. Toyota Kata -simulaatiopeliä pelattiin vuo-den 2016 aikana yhteensä 26 koulutuspäivän aikana. Simulaatiot toteutettiin eritulos-, palvelu- ja toimialueilla osana kehittämispäiviä ja lean-ajattelun ymmärryk-sen kasvattamiseksi.

Koko henkilöstölle suunnattu digitaalinen LeanGame -verkko-opetuspeli kehitettiinyhteistyössä Satakunnan ja Vaasan sairaanhoitopiirien sekä Turun ammattikorkea-koulun tuotannon ja talouden koulutusjaoksen sekä Turun ammattikorkeakoulunpelilaboratorion kanssa. Pelin pilotointi ja jatkokehitys siirtyivät vuodelle 2017.

Prosessien kehittäminen

Lean-ajattelun keskeinen lähtökohta on arvon tuottaminen asiakkaalle, vaihtelunvähentäminen, prosessien virtaustehokkuuden lisääminen ja toiminnan jatkuva ke-hittäminen. Prosessien sujuvoittaminen käynnistetään arvovirtakuvauksella, jolloinluodaan kokonaisvaltainen ymmärrys prosessin nykytilasta, olemassa olevista pul-lonkauloista ja hukista (hukka = waste) sekä muodostetaan visio/suunnitelma tule-vasta tilasta. Askel kerrallaan ratkaistaan olemassa olevia ongelmia ja poistetaanhukkia toimintatapoja tai työvaiheita muuttamalla tavoitteena sujuvampi ja kustan-nustehokkaampi potilashoidon prosessi. Useita prosessien sujuvoittamisprojektejatoteutettiin vuonna 2016 sairaanhoitopiirin eri yksiköissä.

38

5.1.3. Tiedolla johtaminen

Tiedolla johtamisella tarkoitetaan organisaation tietoperusteista johtamista. Toimin-nalle asetetaan tavoitteet ja niitä mitataan organisaation sisäisesti, kansallisesti taialueellisesti määrittelyillä mittareilla. Tavoitteena on organisaation toiminnan ja ta-louden suunnittelu, ohjaus ja seuranta sekä tuloksena organisaation asiakaslähtöi-syys, suoritus-, kilpailu- ja muutoskyky. Tiedon johtamisen päätavoitteena on hiljai-sen tiedon muuttaminen näkyväksi ja hyödynnettäväksi niin, että tiedon hyödyntä-misen perustella syntyy parempi ymmärrys toiminnasta ja siihen tavoitteellisestivaikuttamisen mahdollisuuksista.

Tiedonhallinnalla tarkoitetaan toimenpiteitä, menetelmiä ja käytäntöjä, jotka mah-dollistavat tietojen löytämisen, käsittelyn ja hyödyntämisen koko tietojen elinkaarenajalta riippumatta niiden muodosta. Silloin kun tiedot eivät ole julkisia, on tietojenkä-sittelyssä huolehdittava tietosuojasta ja tietoturvallisuudesta. Tiedonhallinnan tek-nisten ratkaisujen tarkoituksena on mahdollistaa lähdejärjestelmissä (esim. potilas-tietojärjestelmä, laskutusjärjestelmä, henkilöstöhallinnon järjestelmä, tilojenhallinta-järjestelmä) olevien tietojen integrointi niin, että tietojen hyödyntäminen helpottuu jaautomatisoituu esim. tietovarastoinnin, ammatti- ja loppukäyttäjän raportointi-, ana-lysointisovellusten ja sähköisten työtilojen ja työpöytien käytön ansiosta. Tiedonhal-linta mahdollistaa tiedolla johtamisen. Tiedolla johtamisen asteittainen kyvykkyydennostaminen on sidoksissa organisaation perustehtävään, johtamisjärjestelmään/toimintamalliin, organisaatiossa vallitsevaan kulttuuriin ja organisaation toimintaym-päristössä toimivien keskeisten sidosryhmien muutosvaatimuksiin.

Tiedolla johtaminen on sosiaali- ja terveyspalvelujen johtamisen ja sote-uudistuksen keskeisiä työkaluja. Sote-uudistus vauhdittaa tiedolla johtamisen kehi-tystä, jonka kehittämismahdollisuudet Suomessa ovat erinomaiset. Organisaationtietopääoman kustannustehokkaassa hallinnassa ja tiedolla johtamisen kyvykkyy-den nostamisessa tarvitaan viisautta valita oikeat kehittämisen kohteet sote-uudistuksen tavoitteet huomioiden ja alueelliset voimavarat yhdistäen.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri on viimeisen kahden vuoden aikana systemaat-tisesti kehittänyt tiedolla johtamisen ja tiedonhallinnan kyvykkyyttä yhteistyössäMedbit Oy:n kanssa. Sairaanhoitopiirin tietopalvelutiimin toiminta käynnistyi syksyl-lä 2015. Tietopalvelulla tarkoitetaan keskitettyjä palveluilta, joilla tuetaan tiedollajohtamista eri ohjausprosesseissa strategisella, taktisella ja operatiivisella tasolla.

KUVIO 5.1.TIETOJOHTAMISEN TOIMINNALLINEN VIITEKEHYS.

Tietopalvelutiimi koostuu kuutta tietokokonaisuutta edustavista asiantuntijoista jatietopalvelutiimin vetäjästä, tietopalvelupäälliköstä.

Tietopalvelutiimin tehtäviä ovat:

Koordinoida tietotuotantoa tiedolla johtamisen ja tiedon toissijaisen hyödyntämi-sen tueksi oikeaan aikaan ja kustannustehokkaasti.

Tunnistaa ja määritellä johtamisen kannalta olennaiset tiedot ja mittarit.

Selkeyttää ja jalkauttaa tiedolla johtamisen kehittämisen käytännöt .

Selkeyttää eri toimijoiden tehtävät ja vastuut tiedolla johtamisen kehittämisessä

Käytännössä tietopalvelutiimi toteuttaa arkkitehtuurin johtoryhmän ohjeistamanatietopyyntöjen ja kehittämisprojektien hallintaa, tietotarpeiden ja -käyttötapaustenmäärittelyä, tiedonhallinnan ja -jalostuksen ohjausta ja tietopalvelumallin prosessienja menetelmien hallintaa.

39

Vuosille 2016–2017 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri on saanut Suomen itsenäi-syyden juhlarahasto Sitralta rahoitusta uusimpien tiedolla johtamisen ja tiedonhal-linnan ratkaisujen kehittämistä varten. Sitran rahoitus vauhdittaa tiedolla johtamisenja tiedonhallinnan kyvykkyyden parantamista asiakaslähtöisyyttä, kilpailukykyä jasote-uudistusta ajatellen. Tavoitteena on nostaa organisaatiomme tiedolla johtami-sen näkökulmasta valtakunnallisesti ja alueellisesti kyvykkäiden organisaatioidenkärkikastiin. Hankkeen tuotokset on integroitu organisaation perustoimintaan vuo-den 2018 lopussa.

KUVIO 5.2. VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN TIETOPALVELUMALLI.

Potilashoidon tulosten seurannan parantamiseksi on tehty useita kehittämishank-keita. Yliopistosairaanhoitopiirien johtajaylilääkärit sopivat erillisten toiminnanoh-jausjärjestelmien hankkimisesta kymmeneen keskeiseen sairausryhmään ja rekis-terien hankinnat käynnistettiin vuonna 2015. Tietosisältöjen määrittelyjä ja käsite-mallinnuksia tehtiin raportoitavan tiedon laadun parantamiseksi. Täsmentyneentiedon käsittelyn johdosta erityisesti THL:een toimitettu hoitoilmoitusaineiston laatuparani vuosina 2015 ja 2016. Myös potilashoidon vuosikertomuksen tiedonkeruutaon yhtenäistetty ja palautekyselyn perusteella käynnistettiin Internet-pohjaisen tieto-tuotannon suunnittelu. Sairaanhoitopiirin sisäistä yhteistyötä tiedon hyödyntämisek-si tulos- ja toimialueiden johtamisessa ja kehittämisessä on lisätty.

Vertaiskehittämisen mahdollistamiseksi tarvitaan kansallista yhteistyötä ja tietosi-sältöjen koordinaatiota. VSSHP:n edustajat ovat osallistuneet mm. THL:n, STM:n jaKuntaliiton kansallisiin työryhmiin. Myös alueellista yhteistyötä kokonaisarkkitehtuu-rin kuvaamiseksi on tehty.

Tietopalvelutiimin yhtenä kokonaisuutena toimiva Tyksin erityisvastuualueen kliini-nen tietopalvelu (KTP) aloitti toimintansa syksyllä 2015 ja on kehittänyt toimintaan-sa edelleen vuonna 2016 mm. Sitran rahoittamassa ”360 asteen näkymä jalostet-tuun potilastietoon sairauskertomustiedon hyödyntäminen johtamisessa ja potilai-den hoidossa” -hankkeessa. KTP:n tehtävänä on järjestää, harmonisoida ja ylläpi-tää sairaanhoitopiirien potilasrekisterin kliinisiä potilastietoja, jotka nyt sijaitsevatsairaanhoitopiirin useissa operatiivisissa potilastietojärjestelmissä. Se tarjoaa tukeatieteelliselle tutkimukselle, hoitoprosessien ohjaukselle ja kehitykselle sekä edistäätiedolla johtamista ja laadunvalvontaa koko Tyksin erityisvastuualueella.

40

5.2. Potilasturvallisuuden seuranta ja kehittäminen

Vuonna 2016 yhtenä teema-alueena on ollut lääketurvallisuuden edistäminensairaala-apteekin kanssa. Merkittävänä yhteistyöhankkeena oli sairaanhoitopiirinlääkehoitosuunnitelman laatiminen THL:n Turvallinen lääkehoito-oppaan pohjalta.Aihetta on käsitelty myös alueellisessa yhteistyöryhmässä perusterveydenhuollonkanssa. Vaaratapahtumista oppimista ja potilasturvallisuuden varmistamistaedistettiin vuoden aikana Satakunnan ja Vaasan sairaanhoitopiirien yhteisessä työ-ryhmässä, jossa käsiteltiin säännöllisesti havaittuja riskejä sekä niiden hallintaanjalkautettuja hyviä käytänteitä. Keväällä 2016 järjestettiin potilasturvallisuusviikko,jonka aikana organisoitiin useita luentoja sekä tapahtumia. Vuoden 2016 aikanavalmistui sairaanhoitopiirin riskienhallinnan politiikka, joka hyväksyttiin vuoden2017 puolella. Toimi- ja palvelualueiden, tulosalueiden sekä liikelaitosten potilas-turvallisuustyö on kuvattu kyseisten yksiköiden kuvausten yhteydessä.

5.2.1. Vaaratapahtumien raportointi (HaiPro)

Vapaaehtoinen vaaratapahtumien raportointi on olennainen osa potilasturvallisuu-den seurantaa, arviointia, kehittämistä sekä avoimen turvallisuuskulttuurin ylläpitä-mistä. Henkilöstön tekemien vaaratapahtumailmoitusten määrä sairaanhoitopiirintasolla oli vuonna 2016 samalla tasolla edelliseen vuoteen verrattuna. Vuoden 2016aikana HaiPro -ilmoituksia tehtiin 5 610 kappaletta (kaavio 5.1).

KAAVIO 5.1. HAIPRO-ILMOITUSAKTIIVISUUDEN KEHITYS VSSHP:SSÄ VUOSINA2012-2016.

Myös potilailla ja omaisilla on mahdollisuus raportoida havaitsemistaan vaaratapah-tumista. Potilaan HaiPro-ilmoituksia tehtiin vuoden 2015 aikana yhteensä 31. Mää-rä on selkeästi nousussa, joka on potilasturvallisuuden edistämisen kannalta hyväasia – potilaiden ja läheisten näkemys toiminnan laadusta ja turvallisuuspoikkea-mista on tärkeä. Vaaratapahtumailmoitukset on käsitelty kyseisissä yksiköissä,joissa on pohdittu miten vastaava tapahtuma olisi mahdollista estää jatkossa.

Henkilökunta raportoi vuoden 2016 aikana eniten tiedonkulkuun ja -hallintaan liitty-vistä vaaratapahtumista ( 29,8 %) sekä lääke- ja nestehoitoon liittyvistä vaaratapah-tumista (29,06 %). Myötävaikuttavina tekijöinä olivat useimmiten toimintatavat(24,6 %), kommunikointi ja tiedonkulku (21,1 %) sekä välineet ja resurssit (12,2 %).Tiedonkulkuun liittyvien ilmoitusten määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna.(kaavio 5.2). Läheltä piti -tapahtumien osuus pysyi edelleen ennallaan (kaavio 5.3).Se on ollut noin 40 %, eikä vuoden 2016 osuus ollut edellisvuosia korkeampi.

41

KAAVIO 5.2. HAIPRO-ILMOITUSTEN TAPAHTUMATYYPIT VUOSINA 2012-2016.

KAAVIO 5.3. LÄHELTÄ PITI TAPAHTUMIEN OSUUS HAIPRO-ILMOITUKSISTA VUOSINA2012-2016.

Vuoden 2016 HaiPro-ilmoitusten pohjalta laadittiin 449 kehittämistoimenpidettä, jot-ka kohdentuivat suurimaksi osin toiminta- ja menettelytapoihin ( 51 %). Useimmitenilmoitukset johtivat asiasta tiedottamiseen tai keskusteluun yksikön sisällä(77,66 %). Ilmoituksista 6 % lähetettiin eteenpäin ylemmän tason käsiteltäväksi.

42

5.2.2. Haittatapahtumien analyysi (GTT)

GTT (Global Trigger Tool) on strukturoitu retrospektiivinen potilasasiakirja-analyysi,joka perustuu satunnaistettuun otantaan potilaiden hoitojaksoista. Potilasasiakirja-analyysin tavoitteena on haittatapahtumien havaitseminen aikuispotilailla sekä ke-hittämiskohteiden havaitseminen. VSSHP:ssä haittatapahtumien määrää on seurat-tu vuodesta 2009. Analyysin perusteella haittatapahtumien esiintymisen suunta onollut aleneva. Analyysin tuloksena on havaittu useita toimialuekohtaisia kehittämis-kohteita.

Arviointia on toteutettu vuonna 2016 Tules-toimialueella, Naistenklinikalla ja Me-disiinisellä toimialueella.

5.2.3. Turvallisuuskulttuurikysely (TUKU)

Sairaanhoitopiirin turvallisuuskulttuuria seurataan TUKU-turvallisuuskulttuurikyselynavulla. Turvallisuuskulttuurin kehittymistä on arvioitu VSSHP:ssä joka toinen vuosialkaen vuodesta 2009.

Vuoden 2016 tulosten perusteella suuria muutoksia turvallisuuskulttuurin tasossa eiole tapahtunut. Vuoden 2017 kehittämiskohteeksi nostettiin kyselen vastausten pe-rusteella turvallisuusjohtamisen sekä muutoksen johtamisen kehittäminen.

5.2.4. Potilasturvallisuuden verkkokoulutus

Potilasturvallisuutta taidolla -verkkokoulutus on osa sairaanhoitopiirin työntekijöidensuorittamaa perehdytystä. Koska koulutuksen suorittaneiden määrä koko organi-saatiossa on jo reippaasti yli hoitohenkilöstön kokonaismäärän, on koulutuksensuorittaneiden seuranta siirretty toimi- ja palvelualueiden sekä liikelaitosten vas-tuulle. Suorittaneiden tiedot kirjataan täydennyskoulutuksen seurantajärjestelmään.

43

5.3. Sairaalahygienia ja hoitoon liittyvät infektiot

5.3.1. Sairaalahygienia

Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön tehtävänä on ohjata ja valvoa sairaa-lahygienian ja tartuntatautien torjunnan toteutumista Varsinais-Suomen sairaanhoi-topiirin alueella. Toimintaa ohjaavat Tartuntatautilaki ja -asetus. Sairaalahygieniantoteuttamisesta ja hoitoon liittyvien infektioiden torjunnasta ovat vastuussa ensisijai-sesti VSSHP:n toimintayksiköt itse. Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikköauttaa tässä tehtävässä yksiköitä mm. keräämällä tietoa hoitoon liittyvistä infektiois-ta toimintayksiköissä, käsidesinfektioaineen kulutuksesta ja vastustuskykyisten mik-robien esiintyvyydestä. Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö ohjeistaa, neu-voo ja kouluttaa toimintayksiköitä sairaalahygienian toteuttamisessa. Toiminnantavoitteena on infektioturvallisuuden edistäminen ja viime kädessä potilasturvalli-suuden lisääminen. Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikössä työskenteleeylilääkäri, erikoislääkäri, hallinnollinen osastonhoitaja, osastonsihteeri ja kuusi hy-gieniahoitajaa.

Käsidesinfektioaineen kulutus on sairaalahygienian laadun mittari. Käsihuuh-teen litramääräinen kulutus ja koko sairaalan huuhdekulutus suhteutettuna hoitopäi-viin on ollut kasvutrendissä. Tyksissä käsihuuhdekulutus (kaavio 5.4) lisääntyi9 %:lla, ollen viime vuonna 128 litraa /1000 hp (2015: 117 litraa/1000 hp).

KAAVIO 5.5. KÄSIHUUHDEKULUTUS HOITOPÄIVIIN SUHTEUTETTUNA TYKS KANTA-SAIRAALASSA (SISÄLTÄÄ TYKS LOIMAAN JA TYKS VAKKA-SUOMEN SAIRAALOIDENLUVUT).

Tyksin vuode- ja teho-osastojen käsihuuhdekulutus oli 68 litraa/1000 hp(2015:58 litraa/1000 hp). Tyksin vuodeosastoilla kulutus nousi 17 % edelliseen vuo-teen verrattuna. Tyksin organisaatiomuutoksista johtuen lähisairaaloista ilmoitetaanerillisenä enää Turunmaan sairaalan ja Tyks Salon sairaalan käsihuuhdekulutus.Muiden sairaaloiden luvut sisältyvät Tyksin lukuihin. Lähisairaaloissa vuodeosasto-jen käsihuuhteen kulutus (kaavio 5.5) pysyi ennallaan ollen 54 litraa/1000 hp(2015: 54,2). Vaihteluväli vuodeosastoilla alueellisessa sairaanhoidossa oli51 - 70 litraa/1000 hp.

44

KAAVIO 5.5. KÄSIHUUHDEKULUTUS (L/1000) HOITOPÄIVIIN SUHTEUTETTUINA TYK-SIN LÄHISAIRAALOIDEN JA TURUNMAAN SAIRAALAN VUODEOSASTOILLA VUOSINA2011-2016.

Käsidesinfektioaineen kulutus Tyksin toimialueiden vuodeosastoilla vuosina2014-2016 on esitetty kaaviossa 5.6. Kulutus oli suurinta lasten teho-osastolla,Lasten ja nuorten toimialueella sekä Medisiinisellä toimialueella. Käsihuuhdekulutusvaihtelee eri toimialueiden vuodeosastoilla 41-131 litraa/1000 hp ja teho-osastoilla185-240 litraa/1000 hp.

KAAVIO 5.6. VUODEOSASTOJEN KÄSIHUUHDEKULUTUS (L/1000HP) HOITOPÄIVIINSUHTEUTETTUNA TYKSIN TOIMIALUEILLA VUOSINA 2014-2016.

45

Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö on asettanut käsihuuhteen kulutus-määrälle tavoitearvon, joka perustuu WHO:n julkaisemaan materiaaliin ja sairaan-hoitopiirissä tehtyihin käsihygieniahavainnointeihin (komplianssi 44 %, SuomenLääkärilehti 2013; 15: 1120-1121). Tavoite vuodeosastoille on 200 litraa/1000 hoito-päivää ja teho-osastoilla 400 litraa/1000 hoitopäivää. Tähän tavoitteeseen on vielämatkaa. Kaaviossa 5.7 on kuvattu yliopistosairaaloiden käsidesinfektioaineidenkulutusluvut viiden viime vuoden osalta.

Sairaalahygienia- ja infektiotorjuntayksikkö teki Infektioiden torjunnan perusteistaINTO -verkkokurssin, joka otettiin käyttöön vuoden 2014 keväällä. Vuoden 2016loppuun mennessä INTO -verkkokurssin on suorittanut 3 407 henkilöä (Kaavio 5.8).

TO1=Tules, TO2=Sydänkeskus, TO3=Vatsaelinkirurgia ja urologia, TO4=Neurotoimialue,TO5=Medisiininen toimi-alue,TO6=Operatiivinen toiminta ja syöpätaudit, TO7=Naistenklinikka, T08=Lasten ja nuorten klinikka, P1= Asiantuntija-palvelut, P2= Toimenpide, teho- ja kivunhoito ja EPLL= Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos, SAPA= Sairaanhoidolli-set palvelut

KAAVIO 5.7. KÄSIDESINFEKTIOAINEIDEN KULUTUS (LITRAA/HOITOPÄIVÄT) YLIOPIS-TOSAIRAALOIDEN SOMAATTISILLA VUODEOSASTOILLA VUOSINA 2012-2016.

KAAVIO 5.8. INTO -VERKKOKURSSIN SUORITTANEIDEN HENKILÖIDEN LUKUMÄÄRÄVUODEN 2016 LOPPUUN MENNESSÄ.

46

Henkilökunnan influenssarokotuksen kattavuus on myös yksi sairaalahygie-nian ja potilasturvallisuuskulttuurin mittari. Rokotuskaudella 2016-2017 koko henki-lökunnasta 70 % oli ottanut influenssarokotuksen vakansseihin suhteutettuna(4 687/6 695). Vakansseihin perustuva rokotuskattavuus kasvoi viime vuonna edel-liseen vuoteen verrattuna 11 % (Lähde: Länsirannikon työterveys 5.1.2017).

Työssä oleviin suhteutettuna rokotuskattavuus oli 74 %, (työssä olleet 31.10.2016).Jos huomioidaan vain suoranaisessa potilastyössä oleva henkilökunta, rokotuskat-tavuus oli 84 %.

KAAVIO 5.9. ROKOTUSKATTAVUUS TOIMIALUEITTAIN KAUSINA 2015-2016 JA2016-2017 TYKSISSÄ.

TO1=Tules, TO2=Sydänkeskus, TO3=Vatsaelinkirurgia ja urologia, TO4=Neurotoimialue,TO5=Medisiininen toimi-alue,TO6=Operatiivinen toiminta ja syöpätaudit, TO7=Naistenklinikka, T08=Lasten ja nuorten klinikka,P1=Asiantuntijapalvelut, P2=Leikkaustoiminta, teho- ja kivunhoito, EPLL=Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos,SAPA=Sairaanhoidolliset palvelut

5.3.2. Hoitoon liittyvät infektiot

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä seurattiin vuonna 2016 hoitoon liittyviä infek-tioita kahdella tavalla: ilmaantuvuus eli insidenssiseuranta ja vallitsevuus eli preva-lenssiseuranta. Insidenssiseurannassa toimintayksiköt ilmoittavat sähköiseen SAI-rekisteriin hoitoon liittyvät infektiot joko suoraan tai ns. antibioottiherätteen kautta.Lisäksi hygieniahoitajat käyvät läpi mikrobiologisia löydöksiä. Hoitoon liittyvien in-fektioiden ilmaantuvuus Tyksissä oli 3,07/100 hj (1 914 infektiota), mikä on 5 % vä-hemmän kuin vuonna 2015 (kaavio 5.10). Keskiarvo vuosilta2008-2016 oli 2,8 infektioita /100 hj. Jos mukaan lasketaan lähisairaalat, hoitoonliittyvien infektioiden ilmaantuvuus oli 2,9/ 100 hj.

Hoitoon liittyvien infektioiden määrää arvioidaan myös hygieniahoitajien vuosittaintekemällä poikkileikkaus eli prevalenssitutkimuksella. Hoitoon liittyvien infektioidenesiintyvyys Tyksissä lisääntyi 7 %:lla poikkileikkaustutkimuksella mitattuna(kaavio 5.11) .

KAAVIO 5.10. HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN MÄÄRÄ/100 HOITOJAKSOA TYK-SISSÄ 2008-2016.

Hoitoon liittyvällä infektiolla (aikaisemmin sairaalainfektio) tarkoitetaan infektiota,joka syntyy tai saa alkunsa terveydenhuollon toimintayksikössä annetun hoidonaikana. Infektion aiheuttaja voi olla peräisin potilaasta, henkilökunnasta tai sairaa-laympäristöstä.

47

KAAVIO 5.11. HOITOON LIITTYVÄN INFEKTION SAANEET POTILAAT (%). PREVALENS-SITUTKIMUS TYKSISSÄ VUOSINA 2001-2016.

MRSA (metisilliinille resistentti Stafylococcus aureus) on yksi hoitoon liittyvien infek-tioiden aiheuttajabakteeri, jonka leviämistä ehkäistään infektiontorjuntatoimien avul-la. MRSA -bakteremioiden määrä kuvastaa MRSA:n aiheuttamaa tautitaakkaa.Kaikkein vakavimpia eli veriviljelyssä havaittuja MRSA -infektioita Varsinais-Suomessa oli vuonna 2016 neljä tapausta (2015:0). Vaikeiden MRSA -infektioidenilmaantuvuus Varsinais-Suomessa on ollut koko seurannan ajan maan keskitasonalapuolella (taulukko 5.1). Taulukossa 5.2 on esitetty suhteelliset veriviljelypositiivi-set MRSA-löydökset (MRSA-sepsikset/100 000 asukasta) yliopistosairaalapiireittäinseitsemän vuoden ajalta.

TAULUKKO 5.1 .MRSA-SEPSISTEN ILMAANTUVUUS (TAPAUSTA/100 000 ASUKASTA)VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ VUOSINA 2004-2016 VERRATTUNANELJÄN MUUHUN SAIRAANHOITOPIIRIIN SEKÄ KOKO MAAN KESKIARVOON (THL,TARTUNTATAUTIREKISTERI).

VuosiHelsinki jaUusimaa Pirkanmaa

Pohjois-Pohjanmaa

Pohjois-Savo

Varsinais-Suomi

Koko maankeskiarvo

2004 0,91 1,31 0,27 0 0,22 0,632005 0,35 1,94 0,26 0 0,44 0,522006 1,04 1,93 0 0 0,43 0,72007 0,48 3,29 0,26 0 0,22 0,612008 0,68 3,58 0,26 0 0 0,752009 0,2 4,29 0,78 0 0 0,522010 0,4 2,7 0,25 0 0 0,522011 0,52 4,94 0 0,81 0,21 0,822012 0,26 2,04 0,5 0,4 0,21 0,562013 0,58 1,82 0,25 0,81 0 0,542014 0,98 1,53 1,72 0,4 0,84 0,862015 1,38 0,57 0,73 1,23 0 0,752016 1,36 1,14 0,49 0 0,84 0,88

48

KAAVIO 5.12. VERIVILJELYSSÄ TODETUT MRSA-LÖYDÖKSET YLIOPISTOSAIRAALA-PIIREITTÄIN (LÖYDÖKSET/100 000 ASUKASTA SEKÄ MAAN KESKIARVO) 2010-2016(THL,TARTUNTATAUTIREKISTERI).

Kaikkien uusien MRSA-tapausten määrä Tyksin erityisvastuualueella nousiedelliseen vuoteen verrattuna (2016: 24,9 / 100 000 asukasta, 2015: 20,5 /100 000asukasta). Koko maassa MRSA-tapausten määrät kasvoivat. Uusien MRSA-tapausten määrä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä (kaavio 5.13) jäi kuitenkinedelleen alle koko maan keskiarvon (31,08/100 000 asukasta). Seulontatutkimuk-sissa löytyi 90 uutta MRSA-tapausta vuonna 2016 (2015:66). Kliinisistä näytteistälöytyi 44 uutta MRSA-tapausta. Tyksissä ei todettu sairaalasyntyisiä MRSA -epidemioita. VSSHP:n alueella oli vuoden 2016 aikana MRSA -epidemia kahdessayksityisessä pitkäaikaishoitolaitoksessa. Nämä aiheuttivat epidemian selvitystyötä.

49

KAAVIO 5.13. UUSIEN MRSA-TAPAUSTEN MÄÄRÄ 100 000 ASUKASTA KOHDEN TYK-SIN ERITYSIVASTUUALUEELLA JA KOKO MAASSA 2007-2016. (THL, TARTUNTATAUTI-REKISTERI)

Terveyden ja hyvinvoinninlaitos ylläpitää valtakunnallista sairaalainfektioiden rekis-teriä (SIRO). Siihen kuuluu 15 sairaalaa Suomesta. Sairaalat saavat itse päättäämitä infektiota sinne ilmoitetaan. Tyksistä SIRO-rekisteriin ilmoitetaan tekonivelki-rurgiaan, sydänkirurgiaan sekä keisarinleikkauksiin liittyvät infektiot sekä Clostri-dium difficile -infektiot ja sepsisinfektiot. Clostridium difficile voi aiheuttaa hoitoonliittyvän suolistotulehduksen antibioottihoidon yhteydessä. Clostridium-infektioidenSIRO-seurannassa on Suomesta mukana 6 sairaalaa (raportti 16.2.2017). Clostri-dium -infektiot lisääntyivät hieman edelliseen vuoteen verrattuna Tyksissä (taulukko5.2). Sairaalasyntyisten Clostridium difficile -tapausten ilmaantuvuus oli Tyksissäsuurempi kuin muissa SIRO-sairaaloissa keskimäärin (taulukko 5.3), mutta vaka-vien infektioiden seurausten (uudelleen sisäänotot, kuolema) ilmaantuvuus oli Tyk-sissä matalampi kuin muissa SIRO-sairaaloissa (1.5 % vs 2.6 %). Kuolemanta-pauksissa ei ole voitu kuitenkaan eritellä onko Clostridium difficile välitön vai myötä-vaikuttava syy kuolemaan.

TAULUKKO 5.2. TYKSISTÄ SIRO-REKISTERIIN LÄHETETYT CLOSTRIDIUM DIFFICILE -TAPAUKSET VUOSINA 2011-2016.

TAULUKKO 5.3. SAIRAALASYNTYISTEN CLOSTRIDIUM DIFFICILE –INFEKTIOIDEN IL-MAANTUVUUS (SAIRAALASYNTYISET INFEKTIOT PER 1000 HOITOPÄIVÄÄ) TYKSISSÄVUOSINA 2014-2016.

SIRO -rekisterissä seurataan myös kaikkien veriviljelypositiivisten hoitoon liittyvieninfektioiden ilmaantuvuutta. Tyksin infektiot on esitetty taulukossa 5.4. Hoitoon liitty-vien veriviljelypositiivisten infektioiden ilmaantuvuus tuhatta hoitopäivää kohdenväheni edellisestä vuodesta. Tyksissä hoitoon liittyviä veriviljelypositiivisia infektioitailmaantui 0,86/1000 hp, joka oli sama kuin SIRO-sairaaloiden (8 sairaalaa) keskiar-vo. Tyksin veriviljelypositiivisissa infektioissa potilaalla oli keskuslaskimokanyyli30,1 %:ssa tapauksista (2015:35,3 %). SIRO-sairaaloiden keskimääräinen vastaa-va luku oli 24,4 %. Veriviljelypositiivisissa infektioissa 28 vuorokauden tapaus-kuolevuus oli Tyksissä 9,2 % ja muissa SIRO-sairaaloissa 12,7 % (Kaavio 5.14).Taulukossa 5.5 on esitetty Tyksin veriviljelypositiivisten sairaalainfektioiden ilmaan-tuvuus altistavien tekijöiden suhteen potilasryhmittäin. Edeltävä kirurgia ja maligni-teetit ovat tärkeimmät altistavat tekijät veriviljelypositiiviselle sairaalainfektiolle.

Vuosi Infektiot Hoitopäivät 1000 hoitopäivää kohti2011 46 220 814 0,212012 65 209 054 0,312013 42 184 752 0,232014 60 187 086 0,322015 129 213 044 0,612016 135 217 098 0,62

Infektioita Hoitopäiviä Ilmaantuvuus Kansallinenvertailuluku

129 213 044 0,61 0,34

Vuosi

20152016 135 217 098 0,62 0,41

2014 60 187 086 0,32 0,34

50

KAAVIO 5.14. 28 VUOROKAUDEN KUILLEISUUS HOITOON LIITTYVIIN SEPSIKSIIN TYK-SIN SAIRAALOISSA JA KAIKISSA SIRO-SAIRAALOISSA VUOSINA 2011-20

TAULUKKO 5.4. TYKSISTÄ SIROON LÄHETETYT VERIVILJLYTAPAUKSET VUOSINA2011-2016.

TAULUKKO 5.5. VERIVILJELYPOSITIIVISET SAIRAALAINFEKTIOT TYKSIN SIRO-AINEISTOSSA VUONNA 2016: POTILASRYHMÄ JA ALTISTAVAT TEKIJÄT (THL SIRO3.3.2017).

SIRO-rekisteriin on ilmoitettu Tyksistä 79 leikkausalueen infektiota (2015: 66).SIRO- rekisteriin kuuluvien sairaaloiden keskimääräinen leikkausalueen infektioidenesiintyvyys oli 2,5 %. Tyksin SIRO-aineistossa leikkausalueen infektioiden esiinty-vyys oli 2,3 % vuonna 2016 (taulukko 5.6). Tyksin SIRO-aineiston leikkausalueeninfektiot on esitetty toimenpiteittäin taulukossa 5.7. Leikkausalueen infektioiden il-maantuvuus oli suurinta sepelvaltimoleikkauksissa ja vähiten leikkausalueen infekti-oita oli reisiluun murtumaleikkauksessa. Syvät ja leikkausalueen/elininfektiot toi-menpiteittäin on esitetty taulukossa 5.8.

TAULUKKO 5.6. LEIKKAUSALUEEN INFEKTIOT TYKSIN SIRO-AINEISTOSSA VUONNA2016.

Vuosi Infektiot Hoitopäivät 1000 hoitopäivää kohti

2011 143 220 814 0,652012 149 209 054 0,712013 182 184 752 0,982014 149 187 086 0,792015 221 213 044 1,032016 206 240 663 0,86

Infektioiden määräsuluissa 2015

Potilasryhmän osuus %suluissa 2015

Kiinteän elimen siirto 7 (2) 3,8 (0,9)

Hematologinen tai lymfaattinen maligniteetti 62 (65) 30,1 (29,4)Hemodialyysihoito 17 (9) 8,3 (4,1)

Kirurgia 70 (67) 34 (30,3)Synnyttäjä 6 (6) 2.9 (2,7)Kiinteä syöpäkasvain 54 (51) 26,2 (23,1)Tehohoito 20 (31) 9,7 (14,0)Vastasyntynyt 6 (21) 2,9 (9,5)

Infektioidenmäärä

Toimenpiteidenmäärä

Infektioidenesiintyvyys (%)

Tyksin leikkausalueen infektiotSIRO-aineistossa 81 3 518 2,3

Potilaidenmäärä

79

THL SIRO Raportti 3.3.2017

51

TAULUKKO 5.7. TYKSIN LEIKKAUSALUEEN INFEKTIOIDEN ILMAANTUVUUS (%)TOIMENPITEITTÄIN SIRO-AINEISTOSSA VUONNA 2016.

TAULUKKO 5.8. TYKSIN SYVÄT JA LEIKKAUSALUEEN INFEKTIOT SIRO- SEURANNAS-SA TOIMENPITEITTÄIN (THL SIRO 3.3.2017).

Potilaidenmäärä

Infektioidenmäärä

Toimenpiteidenmäärä

Infektioiden esiintyvyysTyksissä (%)

Suluissa muidenseurantasairaaloiden

ilmaantuvuus (%)Sepelvaltimoidenohitusleikkaukset 18 20 236 8,5

(5,1)Lonkan tekonivel-leikkaukset 17 17 1 025 1,7

(2.2)Lonkan tekonivelienuusintaleikkaukset 1 1 185 0,5

(2,7)Reisiluun murtuma-leikkaukset 1 1 409 0,2

(1.0)Polven tekonivelleik-kaukset 11 11 875 1,3

(1.2)Polven tekonivelenuusintaleikkaukset 2 2 81 2,5

(2,8)

Keisarileikkaukset 29 29 707 4,1(2,5)

Yhteensä 79 81 3 518 2,30

Syvien ja leikkausalue/elininfektioiden ilmaantuvuus (%)

Suluissa muut Siro seurannansairaalat ilmaantuvuus (%)

Syvien jaleikkausalue/elininfektioi-den määrä

Toimenpiteidenmäärä

Sepelvaltimoidenohitusleikkaukset 3 (2,8) 7 236

Lonkan tekonivelleik-kaukset 1,6 (1,6) 16 1 025

Lonkan tekonivelienuusintaleikkaukset 0,5 (1,8) 1 185

Reisiluun murtuma-leikkaukset 0,2 (0,3) 1 409

Polven tekonivelleik-kaukset 0,8 (0,8) 7 875

Polven tekonivelenuusintaleikkaukset 2,5 (2,0) 2 81

Keisarileikkaukset 2 (1,2) 14 707

Yhteensä 1,36 48 3 518

52

Vuoden 2016 hoitoon SIRO-rekisteriin ilmoitetut hoitoon liittyvien infektioiden mää-rät 100 hoitojaksoa kohden toimialueittain on esitetty taulukossa 5.9. Laskua oliNeurotoimialueella (TO4), Operatiivisen toiminnan ja syöpätautien toimialueella(TO6) , Lasten ja nuorten klinikassa (TO8) sekä aikuisten tehohoidon yksikössä.

TAULUKKO 5.9. TYKSIN TOIMIALUEIDEN JA TOTEKIN SIRO-REKISTERIIN ILMOITTA-MAT HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN MÄÄRÄT (HLI) JA ILMAANTUVUUS SATAAHOITOJAKSOA (HJ) KOHTI VUONNA 2016 (VRT 2015).

5.3.3. YhteenvetoHoitoon liittyvien infektioiden määrät ovat pysyneet Tyksissä kansallisessa vertai-lussa matalalla tasolla. Torjuntakeinoja kuten käsihygieniaa ja henkilöstön influens-sarokotussuojaa on pystytty tehostamaan merkittävästi. Resistenttien bakteerienmäärät seuraavat kansallista kehitystä.

HLI (n) HJHLI/100 HJvuosi 2016

HLI/100 HJvuosi 2015

Tules 48 7 365 0,65 0,52

Sydänkeskus 38 5 841 0,65 0,61Vatsaelinkirurgian jaurologian klinikka 42 8 006 0,52 0,51

Neurotoimialue 9 4 815 0,19 0,22

Medisiininen toimialue 143 10 154 1,41 1,23

Operatiivinen toiminta jasyöpätaudit

39 5 933 0,66 0,73

Naistenklinikka 41 11 987 0,34 0,35

Lasten ja nuorten klinikka 14 5 224 0,27 0,69

Totek (Icu) 7 1 733 0,40 0,69

Yhteensä 383 62 239 0,61

53

5.4. Hoidon laatupoikkeamat

5.4.1. Potilasvahingot

Lisää tietoa potilasvakuutuksesta ja koko Suomea koskevat tilastot löytyvät Potilas-vakuutuskeskuksen internet-sivuilta (Potilasvakuutuskeskus ja Potilasvakuutuskes-kuksen tilastot).

Vuonna 2016 Potilasvakuutuskeskus vastaanotti valtakunnallisesti yhteensä 8 834potilasvahinkoilmoitusta. Potilasvakuutuskeskus ratkaisi yhteensä 7 537 potilasva-hinkoilmoitusta, joista yhteensä 2 166 ratkaisua katsottiin korvattavaksi. Vuonna2016 päätettyjen korvausten yhteismäärä oli lähes 40,9 miljoonaa euroa. Kaaviossa5.15 on kuvattu vuosina 2011-2016 VSSHP:lle tulleet potilasvakuutuskeskuksenselvitys- ja vastinepyynnöt. Lisäksi vuonna 2016 potilasvahinkolautakunta pyysiselvityksiä 25 kappaletta. Lääkevahinkovakuutuspoolin selvityspyyntöjä oli kaksikappaletta vuonna 2016.

VSSHP:ssä korvattuja potilasvahinkotapauksia oli vuonna 2016 yhteensä 118 kap-paletta (kaavio 5.16). VSSHP:n potilasvakuutus kattaa myös alueen terveyskeskuk-set, joten korvauspäätöksissä on mukana myös terveyskeskuksissa annettu hoito.

KAAVIO 5.15 VSSHP:N KIRJAAMOON SAAPUNEET SELVITYS- JA VASTINEPYYNNÖTPOTILASVAKUUTUKSILLE TEHTYIHIN VAHINKOILMOITUKSIIN VUOSINA 2011-2016.

KAAVIO 5.16. POTILASVAHINKOILMOITUKSET JA KORVATUT VAHINGOT VSSHP:SSÄVUOSINA 2011-2016.

Potilasvakuutuskeskus huolehtii potilasvahinkolain mukaisesti Suomessa sattunei-den potilasvahinkojen korvaamisesta. Potilaat voivat halutessaan tehdä vahinkoil-moituksen ja hakea korvausta. Ilmoitus potilasvahingosta tehdään lomakkeella,jonka saa esim. potilasasiamieheltä tai sosiaalityöntekijältä. Potilasvakuutuskorvaa potilasvahinkolain mukaisesti Suomessa annetun terveyden- ja sairaanhoi-don yhteydessä potilaalle aiheutuneen henkilövahingon. Potilasvakuutuskeskuskoostaa vuosittain tilastoja haetuista ja myönnetyistä korvauksista. Vuosittainmaksetuista korvauksista osa liittyy aikaisempina vuosina ratkaistuihin potilasva-hinkotapauksiin.

54

5.4.2. Suunnittelematon paluu sairaalahoitoon

Taulukossa 5.10 kuvataan edellisen hoitojakson päättymisestä 30 vrk:n sisällä päi-vystyksenä vuodeosastolle tulleet vuonna 2016.

TAULUKKO 5.10. VUODEOSASTOLLE PÄIVYSTYKSENÄ TULLEET 30 VRK:N KULUES-SA EDELLISEN HOITOJAKSON PÄÄTTYMISESTÄ VSSHP:SSÄ VUONNA 2016.

5.4.3. Sairaalakuolleisuus

Kaaviossa 5.17 on esitetty sairaalassa kuolleiden osuus (%) hoidetuista potilastaVSSHP:ssä ja kaaviossa 5.17 kuolemaan päättyneiden hoitojaksojen osuus (%)kaikista hoitojaksoista. Luvut ovat vakioimattomia, joten tulokset ovat vain suuntaaantavia, eikä niitä voi suoraan verrata muiden sairaaloiden lukuihin.

KAAVIO 5.17. SAIRAALASSA KUOLLEIDEN OSUUS % HOIDETUISTA POTILAISTAVSSHP:SSÄ SAIRAALOITTAIN VUONNA 2016.

KAAVIO 5.18. KUOLEMAAN PÄÄTTYNEIDEN HOITOJAKSOJEN OSUUS % KAIKISTAHOITOJAKSOISTA VSSHP:N SAIRAALOISSA VUONNA 2016.

2016Somaattinen hoito lkm % hoitojaksoistaTules 201 3,7

Sydänkeskus 295 7,7

Vatsatoimialue ja urologia 563 9,9

Neurotoimialue 169 4,5

Medisiininen 772 12,0

Operatiivinen toiminta jasyöpätaudit 450 11,0

Naistenklinikka 457 7,6

Lasten ja nuorten klinikka 262 7,5

Turunmaan sairaala 51 3,9

Psykiatrinen hoito

Psykiatrian tulosalue 153 13,7

Turunmaan sairaala 7 6,9

Yhteensä 3 380 8,1

55

5.4.4. Hoidon haittavaikutukset

Hoidon haittavaikutuksien seuraamista ei ole ollut mahdollista tehdä luotettavastija kattavasti potilastietojärjestelmään tehdyistä kirjauksista. Valikoitujen hoidonhaittavaikutuskoodien seuraaminen hoitoilmoituksista oli mahdollista kohdentaalähinnä toimenpiteellisiin hoitoihin. Tautiluokituksessa kirjataan koodeilla T80-T88tavallisimmat leikkauksiin ja hoitotoimenpiteisiin liittyvät välittömät haittavaikutuk-set, esim. tulehdukset ja tekniset ja mekaaniset komplikaatiot. Yleensä nämä kirja-taan vain vakavimpien tai uusintatoimenpiteeseen johtaneiden haittavaikutustenosalta. Tilastossa ei ole mukana lääkeaineiden haittavaikutuksia, synnytyksiin liitty-viä tai muita elinryhmäspesifisiä komplikaatioita. Kaaviossa 5.19 on esitetty Hoito-jaksoa kohden lasketut haittavaikutuskoodikirjaukset Tyksin toimialueiden ja Tu-runmaan sairaalan osalta. Luvut eivät ole vakioituja. Lukujen vertailussa tulee huo-mioida toimialueiden erilaiset potilasaineistot. Myös kirjaamiskäytännöissä voi ollaeroja.

KAAVIO 5.19. HAITTAVAIKUTUSKOODIEN (T80-T88) KIRJAUKSET (%) TYKSIN TOIMI-ALUEILLA JA TURUNMAAN SAIRAALASSA VUONNA 2016 PÄÄTTYNEITÄ HOITOJAK-SOJA KOHTI, VAKIOIMATON.

5.4.5. Uusintaleikkaukset

Uusintaleikkausten määrää on laskettu potilasasiakirjoihin tallennettujen kompli-kaatiodiagnoosien ja toimenpidekoodien perusteella. Kaaviossa 5.20 on esitetty 30vrk:n aikana alkuperäisen leikkauksen jälkeen komplikaation vuoksi tehdyt uu-siuusintaleikkaukset (%) kaikista leikkaushoitojaksoista. Uusintaleikkausten kirjaa-miskäytäntö tietojärjestelmiin on toistaiseksi vaihtelevaa, joten oletettavasti havai-tut luvut eivät ole täysin kattavia.

KAAVIO 5.20. ALKUPERÄISEN LEIKKAUKSEN JÄLKEEN 30 VRK:N AIKANA KOMPLI-KAATION VUOKSI TEHDYT UUSINTALEIKKAUKSET (%) KAIKISTA LEIKKAUSHOITO-JAKSOISTA TYKSIN TOIMIALUEILLA JA TURUNMAAN SAIRAALASSA VUONNA 2016.

56

6. YhteenvetoToiminnan laatua kuvaavat tiedot vuodelta 2016 osoittavat myönteistä kehitystä.Erikoissairaanhoitoon pääsy toteutui Varsinais-Suomessa valtakunnallisessa ver-tailussa erinomaisesti. Potilastyytyväisyyskyselyn tulokset ovat parantuneet. Asia-kasraatitoiminta on vakiintunutta ja kokemusasiantuntijat valmistuivat huhtikuussa2017.

Asiakaslähtöisyyden lisääminen on yksi sairaanhoitopiirin strateginen kehityskohdemyös tulevina vuosina. Tärkeintä on varmistaa potilaiden tarvitsemien palveluidenlaatu, saatavuus ja tehokkuus jatkuvasti kasvavien odotusten ja tarpeiden painees-sa.

Tulos- ja toimialueet ovat jatkaneet kehittämistoimia laadun seurannan paranta-miseksi ja prosessien sujuvuuden lisäämiseksi. Potilasturvallisuuden ja sairaalahy-gienian taso ovat säilyneet hyvänä. Potilasturvallisuuden seuranta ja kehittäminenovat osa sairaanhoitopiirin johtamista ja käytännön työtä, jossa riskejä seurataanaktiivisesti ja niihin reagoidaan. Tämä on nähtävissä poikkeamaraportoinnin tasos-sa sekä kehittämistoimenpiteiden määrässä.

Sote-uudistukseen on valmistauduttu myös sisäisiä prosesseja ja laadun seurantaaparantamalla. Uusia kehittämisen työkaluja on otettu käyttöön ja käynnistetty Lean-ja laatukehittäjien koulutus. Sairaanhoitopiirin pyrkimyksenä on suunnata yhä te-hokkaammin voimavarat terveyshyötyä tuottaviin hoitomuotoihin siten, että jokai-selle potilaalle tarjotaan hänelle tarkoituksenmukaisimmat palvelut.

Kuva: Arkkitehtiryhmä Reino Koivula Oy & Suomen Ilmakuva Oy

57

LIITETAULUKKO 1. VSSHP:N HOITOJAKSOT JA PÄIVÄKIRURGIA SEKÄ KUSTANNUKSET ERI DIAGNOOSI JA TAUTIRYHMITTÄIN YLEISYYDEN MUKAAN VUONNA 2016,VERTAILUKSI LUKUMÄÄRÄT VUOSILTA 2014-2015.

ICD-10 2016 2016 2015 2014Koodit Diagnoosiryhmä lkm kustannus lkm lkm

I00-I99 Verenkiertoelinten sairaudet 9 064 49 318 069,69 9 187 9 569C00-D48 Kasvaimet 8 215 34 685 882,88 8 345 9 354

K00-K93 Ruuansulatuselinten sairaudet 7 106 14 632 214,33 7 181 7 602

M00-M99 Tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudoksen sairaudet 6 801 28 512 569,56 7 311 8 571

S00-T98 Vammat, myrkytykset ja eräät muut ulkoisten syiden seuraukset 67 89 28 999 676,78 6 928 7 118

F00-F99 : Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt 6 249 19 659 907,72 6 422 2 285 ?HOO-H59 Silmän ja sen apuelinten sairaudet 5 386 3 704 945,51 4 744 4720O00-O99 Raskaus, synnytys ja lapsivuoteus 5 243 12 994 933,29 5 966 6 022

N00-N99 Virtsa- ja sukupuolielinten sairaudet 4 983 9 320 095,41 5 290 5 140

J00-J99 Hengityselinten sairaudet 4 929 13 044 417,49 5 261 5 130R00-R99 Muualla luokittamattomat oireet, sairaudenmerkit sekä poikkeavat kliiniset ja laboratoriolöydökset 4 462 10 377 689,50 4 397 3 586

G00-G99 Hermoston sairaudet 2 720 9 727 149,69 2 684 2 986A00-B99 Tartunta- ja loistauteja 2 358 9 965 081,94 2 538 2 311Z00-ZZB Tekijöitä jotka vaikuttavat terveydentilaan ja yhteydenottoihin terveyspalvelujen tuottajiin 2 000 4 023 868,99 2 111 1 365E00-E90 Umpierityssairaudet, ravitsemussairaudet ja aineenvaihduntasairaudet 1 316 4 496 354,67 1 324 1 364L00-L99 Ihon ja ihonalaiskudoksen sairaudet 946 2 412 569,63 932 907

58

LIITETAULUKKO 2.VSSHP:N AVOHOITOKÄYNTIEN JAKAUTUMINEN SEKÄ KUSTANNUKSET ERI DIAGNOOSI– JA TAUTIRYHMITTÄIN YLEISYYDEN MUKAAN VUONNA 2016,VERTAILUKSI LUKUMÄÄRÄT VUOSILTA 2014-2015

ICD-10 2016 2016 2015 2014

Koodi Diagnoosiryhmä lkm kustannus lkm lkm

F00-F99 Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt 116 985 23 619 181,43 116 097 118 233

C00-D48 Kasvaimet 106 478 45 812 000,87 97 280 105 258

Z00-ZZB Tekijöitä jotka vaikuttavat terveydentilaan ja yhteydenottoihin terveyspalvelujen tuottajiin 95 088 26 207 781,62 77 350 83 686

M00-M99 Tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudoksen sairaudet 85 944 23 389 136,88 80 891 82 744

S00-T98 Vammat, myrkytykset ja eräät muut ulkoisten syiden seuraukset 61 613 17 323 274,34 57 260 56 193

R00-R99 Muualla luokittamattomat oireet, sairaudenmerkit sekä poikkeavat kliiniset ja laboratoriolöydökset 58 478 20 324 006,66 53 064 48 406

K00-K93 Ruuansulatuselinten sairaudet 53 743 20 827 818,86 49 797 45 293

H00-H59 Silmän ja sen apuelinten sairaudet 49 787 12 619 633,37 46 004 40 974

G00-G99 Hermoston sairaudet 45 840 13 763 064,49 41 389 41 091

I00-I99 Verenkiertoelinten sairaudet 42 947 16 804 041,95 40 987 39 899

N00-N99 Virtsa- ja sukupuolielinten sairaudet 36 603 12 074 245,15 45 479 44 916

J00-J99 Hengityselinten sairaudet 41 275 11 953 038,97 39 812 38 870

L00-L99 Ihon ja ihonalaiskudoksen sairaudet 27 506 5 872 074,67 25 713 25 749

E00-E90 Umpierityssairaudet, ravitsemussairaudet ja aineenvaihduntasairaudet 26 891 6 860 197,61 23 497 23 498

H60-H95 Korvan ja kartiolisäkkeen sairaudet 21 779 3 929 716,14 22 792 21 457

A00-B99 Tartunta- ja loistauteja 16 196 6 015 985,88 15 733 16 076

O00-O99 Raskaus, synnytys ja lapsivuoteus 13 796 3 054 653,20 14 296 12 679

G00-G99 Hermoston sairaudet 87 71 2 743 037,99 10 941 41 091

D50-D89 Veren ja verta muodostavien elinten sairaudet sekä eräät immuunimekanismin häiriöt 8 343 3 300 508,10 7 618 8 284

P00-P96 Eräät perinataaliaikana alkaneet tilat 4 134 838 412,76 3 858 2 928

59

Koodi Diagnostinen tutkimus 2016 2016 2015 2014

Koodi Diagnoosiryhmä lkm kustannus lkm lkm

GD1 Keuhkojen diagnostinen radiologia 50 750 3 341 705 53 306 55 031

AA1 Pään ja Kallon diagnostinen radiologia 18 440 4 957 322 18 738 18 537

JN3 Vatsan diagnostinen radiologia 10 207 1 853 248 10 370 10 234

NG1 Polven diagnostinen radiologia 9 482 848 162 9 886 9 964

NF1 Lonkan diagnostinen radiologia 8 645 447 452 9 166 10 078

NA3 Lannerangan diagnostinen radiologia 7 277 1 351 632 7 589 7 425NH1 Nilkan diagnostinen radiologia 6 545 665 401 6 589 6 201

JN4 Vartalon diagnostinen radiologia 6 168 1 277 451 5 194 5 028

ND1 Ranteen diagnostinen radiologia 6 103 488 009 6 516 6 442

EB1 Hampaiston diagnostinen radiologia 5 993 139 725 6 520 4 766

NK4 Nivelten tutkimus 5 483 528 448 6 076 5 599

NB1 Olkapään diagnostinen radiologia 5 122 515 276 5 466 5 332

ND2 Käden diagnostinen radiologia 5 032 2 55 648 5 265 5 290

NH3 Jalkaterän diagnostinen radiologia 4 740 233 312 5 135 5 354

HA1 Rintarauhasen diagnostinen radiologia 4 729 497 097 4 490 4 130

NA1 Kaularangan diagnostinen radiologia 4 440 978 553 4 492 4 266

PH2 Laskimoiden diagnostinen radiologia 4 151 629 881 3 517 4 341

NK6 Luuston diagnostinen radiologia 3 580 706 019 3 601 3 458

KC1 Virtsarakon diagnostinen radiologia 3 283 85 535 3 304 2 822

KH1 Virtsateiden diagnostinen radiologia 3 197 616 912 3 131 3 275

LIITETAULUKKO 3. YLEISIMMÄT TAUTI-JA ELINKOHTAISET DIAGNOSTISET TUTKIMUSTEN RYHMÄT VUONNA 2016, VERTAILUKSI LUKUMÄÄRÄT VUOSILTA 2014-2015.

60