VUOSIKERTOMUS 2013–2014 PORKKALAN LUKIO
VUOSIKERTOMUS 2013–2014
PORKKALAN LUKIO
PORKKALAN LUKIO
www.porkkalanlukio.fi
Rehtori Matti Autero
050 310 7078
Kirkonkylän opetuspiste Kirkkotallintie 6 A
02400 Kirkkonummi
apulaisrehtori 050 414 3602 opinto-ohjaaja 040 574 3947
kanslia 040 126 9339
hakukoodi 0370/000 opiskelijamäärä 450
aloituspaikat 108
Masalan opetuspiste Masalantie 268 02430 Masala apulaisrehtori 050 414 3464 opinto-ohjaaja 040 126 9343 kanslia 040 126 9341 hakukoodi 0359/000 opiskelijamäärä 109 aloituspaikat 56
Kannen kuva opiskelija Janniina Isännäinen
● SISÄLTÖ
LUKUVUOSI PÄÄTTYY – KATSEET KÄÄNTYVÄT TULEVAAN Rehtori Matti Autero
PORKKALAN LUKIO ON LÄNSI-UUDENMAAN MERKITTÄVIMPIÄ Opetustoimen johtaja Jukka Pietinen
KEVÄÄN YLIOPPILASJUHLA 2014 Kevään 2014 ylioppilaat Ylioppilaan puhe Katri Murola Vaihto-opiskelija Camincher Bastien Stipendien saajat ja lahjoittajat
OPINTOMATKA ROOMAAN
7.-12.5.2014 TOUKOKUU TOI SUKELTAJAT RANNOILLE Sukelluskurssi alkoi taas
LUKIOLAISTEN EUROOPPA-PÄIVÄ 9.5. MEPPI SAMPO TERHON VIERAILU 25.4. OPISKELIJAT EDUSKUNNASSA 22.4.
JUHLAHUMUA 13.2.
Penkkaririehaa ja wanhojen tanssit
SYKSYN YLIOPPILASJUHLA 2013 Syksyn 2013 ylioppilaat Stipendien saajat ja lahjoittajat Ylioppilaan puhe Emmi Manninen
DREAM WORLD VANGITSI YLEISÖN LUKIOLAISET ALAKOULUN OHJAAJINA RAULI VIRTANEN YK-PÄIVÄN VIERAILIJA 24.10.
REHTORIN KATSAUS
Matti Autero
Lukuvuosi päättyy - katseet kääntyvät tulevaan
Olemme tänä vuonna alkaneet
toden teolla valmistautua ylioppilaskirjoitusten uudistamiseen ja ennakoineet opetussuunnitelman
muutoksia oppiaineita integroivan opetuksen osalta.
orkkalan lukion lukuvuosi 2013-2014 on päättymässä ja tämä sähköisessä muodossa julkaistava vuosikertomus
palauttaa mieleemme kuluneen vuoden tapahtumia ja kohokohtia. Päivittäisessä arjessamme yli 500 opiskelijaamme ovat ahkeroineet siten, että toimintaa on riittänyt kellon ympäri nuorison varhaisesta aamuliikunnasta illan viimeisiin aikuislinjan tunteihin. Kiitän Porkkalan lukioyhteisöä vireästä vuodesta!
Suomalaisessa lukiokoulutuksessa puhaltavat muutosten ja uudistusten tuulet koskevat myös meitä. Olemmekin tänä vuonna alkaneet toden teolla valmistautua ylioppilaskirjoitusten uudistamiseen ja samoin olemme jo ennakoineet oletettavia – ja toivottavia – lukion opetussuunnitelman muutoksia oppiaineita integroivan opetuksen osalta. Pysyvä tavoitteemme on olla lukioiden kehityksessä mukana aktiivisena toimijana ja sovitamme joustavasti opetuksemme käytäntöjä sekä tarjontaamme uusiin lukiokoulutuksen vaatimuksiin.
P
Porkkalan lukion rakenteellisen uudistamisen viimeinen vaihe, toiminnan keskittäminen kuntakeskukseen,
on opetustarjonnan järjestämisen kannalta toivottava, kunhan otollinen tilaratkaisu on toteutettavissa.
●
uuri nyt odotamme päätöksiä Porkkalan lukion rakenteellisen uudistamisen viimeisestä vaiheesta, lukiomme
toiminnan keskittämisestä kuntakeskukseen. Toiminnan sekä opetustarjonnan järjestämisen kannalta tämä ratkaisu on peräti toivottava, kunhan vain otollinen tilaratkaisu on toteutettavissa. Hyvän oppimisympäristön luomiseksi on opetustilojen ajanmukaisuuden ja monimuotoisuuden lisäksi tärkeää huomioida myös opiskelijoiden tarpeita. Tähän on myös opiskelijakunta hyvin perustein kiinnittänyt huomiota. Saavutettujen tulosten valossa voimme katsoa tulevaan luottavaisin mielin. Ylioppilaskirjoitusten mainio tulostaso on toki ensisijaisesti lukuvuoden aikana valmistuneiden uusien ylioppilaiden sekä tutkintoaan hajautetusti suorittavien saavutus. Voimme kuitenkin iloita siitä myös koko lukioyhteisön yhteisenä onnistumisena. Toivotan onnea ja parhainta menestystä Porkkalan lukiosta ja Porkkalan lukion aikuislinjalta syksyllä 2013 ja keväällä 2014 valmistuneille ylioppilaille!
Kiitän lämpimästi Porkkalan lukion koko henkilökuntaa tuloksellisesta työstä sekä ammattitaitoisesta paneutumisesta lukiomme toiminnan aktiiviseen kehittämiseen. Samalla kiitän henkilöstöä kaikesta siitä henkilökohtaisesta tuesta, jota olette minulle eri tavoin osoittaneet tänäkin lukuvuonna. Kiitän myös yhteistyökumppaneitamme koulumme ulkopuolelta. Kesälaitumilleen kirmaaville mutta opintojaan ensi syksynä jatkaville opiskelijoille vihjaisen lopuksi kirjailija Veikko Huovisen Hamsteri-hahmosta, joka parhaalla satokaudella tuli muun hyvän ohella hamstranneeksi itselleen oivallisia talvivarastoja. Hyvä oli sitten ponnistella eteenpäin, kun tukena olivat sekä kelpo varastot että toiveikas talvimieli. Toivotan kaikille aurinkoista kesää ja antoisaa lomaa!
Matti Autero rehtori Porkkalan lukio
J
OPETUSTOIMEN JOHTAJAN TERVEHDYS
Jukka Pietinen
Porkkalan lukio on Länsi-Uudenmaan merkittävimpiä
Suurena lukiona Porkkalan lukio tukee opiskelijoiden erilaisten
lahjakkuuksien kehittymistä ja antaa erinomaiset
eväät jatko-opintoihin
orkkalan lukion on toiminut nykymuotoisena kahdesta toimipaikasta muodostuvana
oppilaitoksena nyt kolme lukuvuotta. Tänä aikana sen opetussuunnitelmaa, henkilöstörakennetta ja toimintakulttuuria on kehitetty yhtenä kokonaisuutena. Masalan ja Porkkalan lukion yhdistäminen yhdeksi noin yli 500 opiskelijan oppilaitokseksi oli useamman vuoden selvitys- ja valmistelutyön tulos. Toisin kuin perusopetus lukio on alueellinen palvelu. Porkkalan lukio kuuluu Länsi-Uudenmaan merkittävimpiin suomenkielisiin lukioihin. Se on vetovoimainen yleislukio, joka tarjoaa opiskelijoille monipuoliset mahdollisuudet painottaa opinnoissa henkilökohtaisia kiinnostuksen kohteita. Suurena lukiona se tukee opiskelijoiden erilaisien lahjakkuuksien kehittymistä ja antaa siten erinomaiset eväät jatko-opintojen suorittamiseen.
Vuosina 2008 – 2011 Kirkkonummella toteutettiin lukiokoulutuksen kehittämishanke. Sen seurauksena linjattiin sekä suomenkielisten lukioiden yhdistyminen että opetuksen keskittäminen kunnan keskustaan. Porkkalan lukio toimii samassa kiinteistössä molemmissa toimipaikoissa peruskoulun kanssa. Perusopetuksen oppilasmäärän kasvun myötä etenkin 7.-9. luokat tarvitsevat lisää opetustiloja. Paine kohdistuu erityisesti Masalan alueeseen. Masalassa Nissnikun koulu kasvaa lähivuosina voimakkaasti. Jotta tilanteesta selvitään, koko opetustoimen osalta on jouduttu tarkastelemaan palveluiden sijoittumista ja toteuttamista uudelleen. Vuoden vaihteessa otettiin käyttöön uudet perusopetuksen oppilaaksiottoperiaatteet, joiden yhtenä keskeisenä tavoitteena on jakaa opintonsa aloittavia oppilaita kouluihin aikaisempaa tasaisemmin.
P
On kirkkonummelaisten nuorten etu, että Porkkalan lukion toimintaa kehitetään jo nyt
huomioiden lähitulevaisuuden haasteet ja vaateet.
●
ämän lisäksi tarvitaan myös muita toimenpiteitä. Yhdeksi avainratkaisuksi on osoittautunut lukio-opetuksen
keskittäminen Kirkonkylän toimipaikkaan Masalassa Nissnikun koulu kasvaa lähivuosina voimakkaasti. Jotta tilanteesta selvitään, koko opetustoimen osalta on jouduttu tarkastelemaan palveluiden sijoittumista ja toteuttamista uudelleen. Vuoden vaihteessa otettiin käyttöön uudet perusopetuksen oppilaaksiottoperiaatteet, joiden yhtenä keskeisenä tavoitteena on jakaa opintonsa aloittavia oppilaita kouluihin aikaisempaa tasaisemmin. Tämän lisäksi tarvitaan myös muita toimenpiteitä. Yhdeksi avainratkaisuksi on osoittautunut lukio-opetuksen keskittäminen Kirkonkylän toimipaikkaan. Toimenpiteen valmistelut ja sitä koskeva päätösprosessi on käynnistetty. Tavoitteena on, että Porkkalan lukio toimii kokonaisuudessaan kunnan keskustassa lukuvuoden 2015 – 2016 alusta. Myös valtakunnan tasolla lukiokoulutuksen kehittäminen on käynnissä. Lukion tuntijako ja opetussuunnitelmien perusteet on tarkoitus uusia vuonna 2016. Samaan aikaan aloitetaan ylioppilaskirjoitusten vaiheittainen muuttaminen sähköisiksi.
Tämä edellyttää lukion osalta tieto- ja viestintätekniikan lisäämistä opetuksessa ja oppimisessa. Ensi lukuvuoden alussa lukio saa käyttöönsä täysin uuden sähköisen Edison-nimisen oppimis- ja työskentely-ympäristön, jonka kehittämisessä Kirkkonummen suomenkielinen opetustoimi on ollut aktiivisesti mukana. Valtiovallan taholta on ilmoitettu, toisen asteen rahoitusmallia ollaan uudistamassa. Opetus- ja kulttuuriministeriö on esittänyt oppilaitoksen minimikooksi 500 opiskelijaa. On kirkkonummelaisten nuorten etu, että Porkkalan lukion toimintaa kehitetään jo nyt huomioiden lähitulevaisuuden haasteet ja vaateet. Korkeatasoisen opetuksen ja monipuolisen kurssitarjonnan turvaaminen takaavat lukion vetovoimaisuuden jatkossakin. Opetuksen keskittäminen Kirkonkylän toimipaikkaan antaa tähän erinomaiset mahdollisuudet. Kiitän lukion henkilöstöä ja oppilaskuntaa hienosti suoritetusta lukuvuodesta. Toivotan kaikille virkistävää kesälomaa.
Jukka Pietinen
opetustoimen johtaja
T
KEVÄÄN 2014 YLIOPPILASJUHLA
Porkkalan lukion ylioppilasjuhlaa vietettiin 31.5.2014 Kirkonkylän opetuspisteessä. Valkolakin painoi päähänsä yhteensä 87 ylioppilasta
molemmista opetuspisteistä ja aikuislinjalta.
Uusien ylioppilaiden keväistä iloa. Valkolakki on kiitoksena ahkerasta työstä. Porkkalan lukion opettajat ja henkilöstö onnittelee uusia ylioppilaita!
Stipendejä jaettiin runsaasti. Stipendin saivat mm. Sara Kytölä, Ira Matilainen ja Tatu Vihtkari. Rehtori Matti Auterolla ja
opetustoimenjohtaja Jukka Pietisellä on syytä hymyyn, sillä Porkkalan lukion ylioppilaat menestyivät erittäin hyvin ylioppilaskirjoituksissa.
Kevään 2014 ylioppilasjuhla
Ohjelma 30.5.2014
♣
Jean Sibelius, Alla Marcia abiturientit saapuvat airuiden johdattamina
Maailma on sun M. Mikkola-O.Grunström
Haaveista totta
P. Munck Chorus Floridus
Bastien Camincher vaihto-oppilaan puhe
Matti Autero rehtorin puhe
Todistusten jako ja ylioppilaiden lakitus rehtori ja ryhmänohjaajat
Gaudeamus Igitur yhteislauluna
Espanjalainen serenadi säv. A.Glazunov:
ylioppilas Silmu Räsänen, viulu Johanna Pöyhönen, piano
Ylioppilaan puhe Katri Murola
Suvivirsi
♣
Airuet Julia Harju Thomas Lindroth Riikka Rasi Theo Vihtkari
Kevään 2014 ylioppilaat
PORKKALAN LUKIO
Ahokas Aarne Arvela Tatu
Haavisto Perttu Hakala Katja
Hammar Riikka Harmanen Lotta
Hietala Klaus Hirvonen Johanna
Hokkanen Ossi Hollfast Heidi
Hyvärinen Jukka Hyvärinen Pekka
Häkkilä Antti Julku Juliaana
Järvenpää Emilia Jääskeläinen Paavo
Kanerva Anna Kangas Aku
Karhu Lauriina Keihäskoski Oona
Kekäle Veera Kinnunen Eveliina Koikkalainen Aino
Koskela Henna-Mari Kurppa Sara Kytölä Sara
Kärenaho Miina Laaksonen Sebastian
Lamminjoki Saana Lehtinen Emma
Liistokki Eetu Lindqvist Jere Löfgren Sonja Matilainen Ira
Mertanen Henri Mikkola Markus
Murola Katri Mäkinen Pyry
Niittyaho Heikki Nojonen Erika
Nuotio Aino Nurmi Tuomas
Nurminen Jaakko Ohrankämmen Sara
Parviainen Joni Peuraniemi Matias Pitkänen Mikko Pulkkinen Janita Rajaniemi Emmi Rantala Eerika Remes Saara Riesen Outi Roos Ella Räisänen Maritta Saksa Noora Salomaa Niina Sarapelto Karoliina Siik Tomi Sinikallio Veera Sippola Mikko Sneck Anna-Maria Syrjänen Tuukka Särkikoski Kasperi Taussi Joonas Tietäväinen Matias Tolvi Anttoni Turkka Jussi Valtonen Anssi Valvisto Tiina Vanhanen Anu Varonen Mikko Vierinen Taavi Vihtkari Tatu Viljanen Leo Virkki Noora Vuorinen Kaarina Väisänen Jesse Åman Nina
AIKUISLINJA
Ala-Ojala Emmi Räsänen Silmu Salminen Mai Sinkkonen Ronja Tikka Aristo Treumund Gertrud Wiik Petri
YLIOPPILAAN PUHE
Katri Murola
Lukioaikani
on ollut odottamaton matka
loittaessani lukion minulla oli selkeä
visio. Olin jo tutoreiden kanssa
lukujärjestystä tehdessäni julistanut,
että minusta tulee lääkäri ja että haluan
mahduttaa lukujärjestykseeni mahdollisimman
paljon matemaattisluonnontieteellisiä aineita.
Minulla oli siis selkeät suunnitelmat
lukioaikojeni suhteen. Mutta kuten suurilla
suunnitelmilla on tapana, myös minun tieni koki
täyskäännöksen, ja nyt valmistuessani
huomaan olevani aivan erilaisessa
määränpäässä, kuin oli alun perin ollut
tarkoitus. Sen sijaan, että lukioaikani olisi ollut
suora polku, siitä tulikin odottamaton matka.
Lukion ensimmäinen vuosi meni pääosin
opiskellessa ja uuteen kouluun tutustuessa.
Olin tällöin näkymätön lapsi enkä oikeastaan
tutustunut uusiin ihmisiin juuri ollenkaan. Jos
aivan rehellisiä ollaan, en oikein pitänyt
yhteyttä vanhoihin tuttuihinkaan enkä
oikeastaan muista puhuneeni juuri
kenellekään. Opiskeluun suhtauduin kuitenkin
vakaumuksella. Kuulemma siinä määrin, että
läheiseni pelkäsivät minun palavan loppuun.
Ensimmäisen ja toisen vuoden välisenä kesänä
tapahtui kuitenkin jotain. Vielä toistaiseksi ei
ole selvinnyt mitä, mutta jossain välissä olin
lakannut olemasta näkymätön lapsi.
Tämän seurauksena päädyin mukaan
musikaaliprojektiin ja Wanhoihin, vaikka
olinkin ennen lukiota ajatellut, etten menisi
kumpaakaan.
Eikä siinä mitään, näin jälkikäteen olen
äärimmäisen iloinen, että näin kävi.
Erityisesti musikaalin pahiksen esittäminen
oli hyvin valaiseva kokemus. Siinä ohessa
löysin uusia puolia itsestäni ja koen, että tämä
oli ratkaiseva käänne lukiourallani. Toinen oli
se, kun totesin, etteivät matemaattiset aineet
ole minun juttuni, ja aloin opiskella aineita,
joista oikeasti pidän. Samalla karisivat
lääkärihaaveet, mutta pystyn elämään asian
kanssa.
Abivuosi on herättänyt minussa hyvin
ristiriitaisia tunteita. Tämä on ollut todella
rankkaa aikaa ylioppilaskirjoituksineen
kaikkineen, eikä epätoivon hetkiltä ole
ainakaan omalla kohdallani vältytty.
A
Ensimmäisen ja toisen vuoden välisenä kesänä tapahtui jotain – olin lakannut olemasta
näkymätön lapsi.
utta kaikesta on selvitty, ja
lopussa kiitos seisoo, tässä
tapauksessa valkoisen lakin ja
ylioppilastodistuksen muodossa.
Nyt kun pitkän urakan jälkeen lukio on ohi,
olo on hieman haikea. Toisaalta on upeaa,
että valmistuu ja että kaikki koulun eteen nähty
vaiva on ollut merkityksellistä. On myös hienoa,
että pääsee pois koulun kapeilta käytäviltä.
Toisaalta tulevaisuus pelottaa, sillä itse en
ainakaan osaa sanoa, mitä teen lukion jälkeen.
Uskon kuitenkin, että asioilla on taipumusta
järjestyä.
Vaikka me lukiosta nyt lähdemmekin, jäävät
täällä vietetyt vuodet elämään muistoissamme.
Aika kultaa kyllä muistot, ja etenkin lukion
ahtaat käytävät ja iänikuinen tungos tuppaavat
unohtumaan jo yhdessä kesässä. Lukio ei
kuitenkaan ole mitään ilman opettajia, sillä
heissä henkilöityvät opiskeltavat aineet, ja he
ovat hyvin olennaisessa asemassa
opiskelukokemuksen kannalta. Koulun
henkilökunta on täynnä värikkäitä persoonia,
jotka ovat varmasti tehneet lähtemättömän
vaikutuksen itse kuhunkin.
Haluan kiittää rehtoria, koulun henkilökuntaa ja
opettajia näistä kolmesta opettavaisesta
vuodesta. Kiitos myös opiskelutovereilleni ja
uusille ylioppilaille yhteisestä ajastamme.
Lisäksi haluan kiittää yläasteaikaisia
opettajiani, jotka vaikuttivat elämässäni
ollessani herkässä iässä.
Erityiskiitoksen haluan sanoa kieltenopettajille,
jotka saivat minut ymmärtämään paremmin
kiinnostuksen kohteitani, vaikka olenkin
tajunnut asian vasta myöhemmin.
Kaikki hyvä loppuu aikanaan, ja se koskee
sekä lukiota että tätä puhetta.
Toivotan Teille kaikille hyvää kesää ja onnea ja
menestystä elämässä!
Katri Murola
Kirkkonummella 30.5.2014
Porkkalan lukio
Kirkonkylän opetuspist
M
VAIHTO-OPISKELIJAN TERVEHDYS
Camincher Bastien
Mennä ulkomaille ja kokea
on todella hieno tapa elää!
Kiitos Teille, että olette
opettaneet minulle teidän
kulttuuristanne ja tavastanne
ajatella ja tehdä asioista.
inun vuosi lähenee loppua,
myös koulu vuosi on ohi. Mä
haluan sano ”Kiitos”. Joo,
kiitos kaikkille! Kiitos opettajat, opiskelijat,
ystävät, että autoitte minua, oppitunneilla,
jokapäiväisessä elämässä. Kiitos teille siitä
että olette opettaneet minulle, auttaneet,
näyttäneet, selittääneet, kääntäneet...
Kiitos teille että olette opettaneet teidän
kulttuurista ja teidan tavasta ajattella ja
tehdä asioita. Kiitos!
Tulin Suomeen näiden asioiden takia, ja
teidän ansiosta olen saanut kokea nämä
kaikki. Todellakin, arki lukiossa on
merkinnyt minulle paljon ja on ollut suuri
ja tärkeä osa minun kokemuksista. Mä
tulin suomeen, koska, me, ranskalaiset,
tiedämme todella vähän Suomesta. Teidän
maa on aina houkutellut minua.
M
Porkkalan lukiossa opiskeli lukuvuoden 2013–2014 aikana kaksi vaihto-opiskelijaa: Bastien Camincher Ranskasta
ja Alberto Bonifazi Italiasta. He sopeutuivat hyvin suomalaiseen kouluelämään ja oppivat
suomen kieltä ja suomalaista kulttuuria. He avarsivat nuorten näkemyksiä eri kulttuureista
ja rikastuttivat koulumme arkea.
●
e voimme ajatella että
kulttuuri on aika sama, kyllä,
mutta monta asiaa ovat
erillaisia. Nämä asiat ovat ollet todella
mukavia kokea ja oppia. Mulla on ollut
huonoja ja hyviä hetkiä tämä vuoden
aikana, mutta mä tulen muistamaan niin
monta mukavaa asia kuten, lukion, ihmiset,
naurua, hymyjä... Niin monia asioita!
Mennä ulkomaille ja kokea on todella hieno
tapa elää!
Haluan puhua hieman minun
yhdistyksestä, joka on tehnyt tämän
uskomattoman seikkailun mahdolliseksi,
AFS, tämä yhdistys pyrkii lähettämään
ihmisiä ulkomaille tutustumaan ja
oppimaan toisesta kulttuurista.
Tämä yhdistys pyrkii yhdistämään ihmisiä,
luoda rauhaa maailman. Kiitän tätä hienoa
yhdistystä joka tekii hienoa työtä tämän
arvokkaan asian eteen elämässä, ja
edistävät rakautta ja rauhaa maailmassa!
Ja haluan sanoa Kiitos oiken paljon
perheilleni, jotka tapasin, jotka antoivat
minulle aikaanssa, auttoivat minua,
oppettivat...
Isäntä perhe on myös avain menestykseen
ulkomailla. Joten jos teidän
keskuudessanne on perheitä, jotka ovat
kiinnostuneita toimiman isäntä perheinä
suositelen lämpimästi! Perhemme toimi
isäntäperheennä nuorelle poijalle saksasta
10 kuukautta, se oli myös hieno kokemus,
hän on nyt kuin veli minulle. Opin myös
monta uutta asiaa hänen kulttuurista. On
todella hienoa toimia isäntä perheenä.
Olette kaikki myös tervetulleita AFS 100
vuotis juhliin yhdestoista kesäkuuta
Parkivilla Espoossa.
Lopuksi haluan vain sanoa, että tämä vuosi
oli aivan uskomaton. Sydämmelliset
kiitokset! Ja tervetuloa Ranskaan.
Camincher Bastien
M
Stipendit kevät 2014 Porkkalan lukio ja stipendien saajat
PORKKALAN LUKIO kiittävät lämpimästi kaikkia lahjoittajia!
ABB Hyvärinen Jukka
100 € erinomaisista fysiikan tiedoista DUPONT Pitkänen Mikko
100 € erinomaisista kemian tiedoista HANDELSBANKEN Ahokas Aarne
100 € ahkeralle opiskelijalle HELSINGIN SANOMAT Murola Katri
lehtitilaus aidosta kiinnostuksesta äidinkieleen HITAAN JOURNALISMIN YHDISTYS Lehtinen Emma
Long Playn vuosikerta monipuolisesta journalistisesta osaamisesta
KIINTEISTÖMAAILMA KIRKKONUMMI Hakala Katja, Ohrankämmen Sara,
Väisänen Jesse 50 € liikunnallisuudesta
KIRKKONUMMEN AUTOKOULU PRO Särkikoski Kasperi
100 € hyvästä opintomenestyksestä KIRKKONUMMEN INFO-KIRJAKAUPPA Sippola Mikko
kirja hyvästä englannin kielen taidosta Tolvi Anttoni kirja hyvästä ruotsin kielen taidosta Virkki Noora kirja hyvästä ruotsin kielen taidosta
KIRKKONUMMEN KUKKA- JA HAUTAUSPALVELU Mäkinen Pyry
50 € hyvästä opintomenestyksestä biologiassa
KIRKKONUMMEN OPTIIKKA Murola Katri 50 € hyvästä kielitaidosta
KIRKKONUMMEN ROTARYKLUBI Tikka Aristo positiivisesta suhtautumisesta opiskelutovereihin ja koulun henkilökuntaa
Stipendit kevät 2014 PORKKALAN LUKIO KIRKKONUMMEN SANOMAT Hakala Katja
100 € hyvästä menestyksestä äidinkielen ylioppilaskokeessa
KIRKKONUMMEN STEELBAND RY Iivonen Tuuli, Kytölä Sara, Murola Katri, Roos
Ella, Räisänen Maritta, Särkikoski Kasperi kunniakirja ja 20 € aktiivisesta pannustelusta lukion aikana
KIRKKONUMMEN SUOMALAINEN SEURAKUNTA Jääskeläinen Paavo
85 € aktiiviselle seurakuntanuorelle Kytölä Sara 85 € uskonnon opiskelussa menestyneelle ja aktiiviselle seurakuntanuorelle
KIRKKONUMMEN YMPÄRISTÖYHDISTYS Kekäle Veera, Viljanen Leo
50 € kiinnostuksesta luonnontieteisiin
KOULUJEN MUSIIKINOPETTAJAT RY Räsänen Silmu
Pro Musica- mitali ja kunniakirja ansiokkaasta musiikkitoiminnasta lukioaikana
LC-KIRKKONUMMI-KYRKSLÄTT Matilainen Ira, Sippola Mikko
250 € reippaalle ja opinnoissaan menestyneelle ylioppilaalle
LM ERICSSON Hyvärinen Pekka, Tolvi Anttoni, Varonen Mikko 100 € hyvistä tiedoista matemaattisissa aineissa Räisänen Maritta 100 € hyvistä tiedoista matemaattisissa aineissa ja kielissä
LÄHITAPIOLA UUSIMAA Harmanen Lotta
50 € vastuuntuntoisesta opiskelusta ja aktiivisesta toiminnasta opiskelijakunnan hyväksi
LÄNSI-UUDENMAAN OSUUSPANKKI Hokkanen Ossi 50 € kiinnostuksesta historiaan
Stipendit kevät 2014 PORKKALAN LUKIO MASALAN ASUKASYHDISTYS Vihtkari Tatu
50 € masalalaiselle ylioppilaalle MASALAN OPETUSPISTEEN OPISKELIJAKUNTA Vuorinen Kaarina
50 € aktiivisesta toiminnasta opiskelijakunnan hyväksi
MATKAHAUKKA OY Ahokas Aarne 100 € monipuolisesta kielitaidosta
MOVIA Nuotio Aino
50 € hyvästä opintomenestyksestä Sinikallio Veera 50 € oppilaskuntatoiminnasta
NORDIC ALUMINIUM Taussi Joonas
100 € hyvistä tiedoista matemaattisissa aineissa PAAVO KATAIKKO OY Pitkänen Mikko
50 € erinomaisista fysiikan tiedoista
POHJOLA-NORDEN Haavisto Reetta, Hakala Krista, Sorvala Niklas
kirja ruotsin kielen opinnoissa menestyneille 1. vuoden opiskelijoille
PRYSMIAN Syrjänen Tuukka
100 € hyvistä taidoista matemaattisissa aineissa
SAKSAN LIITTOTASAVALLAN SUURLÄHETYSTÖ Hakala Katja
kirja hyvästä saksan kielen taidosta SANOMAPRO Hammar Riikka, Kinnunen Eveliina
sanakirja englannin kielestä kiinnostuneelle Pitkänen Mikko, Sneck Anna-Maria sanakirja ruotsin kielestä kiinnostuneelle
SVERIGEKONTAKT I FINLAND Ahokas Aarne, Kanerva Anna, Kytölä Sara kirja ruotsin kielestä kiinnostuneelle ja opinnoissaan menestyneellle
Stipendit kevät 2014 PORKKALAN LUKIO SÄÄSTÖPANKKISÄÄTIÖ KIRKKONUMMELLA Hollfast Heidi
rahasto-osuus 100 € hyvistä tiedoista biologiassa Arvela Tatu, Kangas Aku rahasto-osuus 100 € hyvistä tiedoista englannissa Kekäle Veera rahasto-osuus 100 € hyvistä tiedoista englannissa ja A-ruotsissa Lehtinen Emma rahasto-osuus 100 € hyvistä tiedoista psykologiassa Hietala Klaus, Kurppa Sara, Räsänen Silmu rahasto-osuus 100 € hyvästä opintomenestyksestä Saksa Noora, Sarapelto Karoliina rahasto-osuus 100 € hyvistä tiedoista maantieteessä Sneck Anna-Maria rahasto-osuus 100 € hyvistä tiedoista äidinkielessä Rantala Eerika rahasto-osuus 100 € hyvistä taidoista kuvataiteessa
SÄÄSTÖPANKKISÄÄTIÖ SIUNTIOSSA Nojonen Erika rahasto-osuus 120 € hyvästä opintomenestyksestä siuntiolaiselle ylioppilaalle
TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN 100-VUOTISSÄÄTIÖ
Mäkinen Pyry 1000 € 63–66 pistettä laajasta matematiikasta ylioppilaskirjoituksissa
VARUBODEN Koikkalainen Aino, Virkki Noora 50 € lahjakortti positiivisesta asenteesta opiskeluun
Opintomatka Roomaan
Q
Porkkalan lukion opiskelijat tekivät jälleen
jo perinteeksi muodostuneen opintomatkan
Roomaan 7.–12.5.2014.
Mukana oli yhteensä 11 opiskelijaa molemmista opetuspisteistä. Espanjalaisilla portailla ja Villa Lanten terassilla hymyt ovat herkässä
Raunioituneinakin Colosseum ja Forum Romanum antavat matkailijalle käsityksen
Rooman loiston kaudesta.
Q
orkkalan lukiossa järjestettiin jo toisen kerran opintomatka toukokuiseen Roomaan. Ohjaavina opettajina toimivat
kuvataiteen lehtori Sinikka Kannosto-Elomaa sekä historian ja yhteiskuntaopin lehtori Ossi Kokkonen. Opiskelijoita oli mukana molemmista opetuspisteistä. Opiskelijat valmistivat matkalle esityksen valitsemastaan kohteesta. Ne pidettiin oikeissa ympäristöissä: vehreällä Palatium-kukkulalla, mahtavan Colosseumin edessä, San Sebastianon katakombilla, kohti Pietarinkirkkoa matelevassa jonossa, Castel Sant´Angelon sisäpihalla, suihkulähteellä Pantheonin edessä ja amfiteatterissa Ostian satamakaupungissa. Turistien kansoittamien Rooman nähtävyyksien lisäksi nähtiin paljon muuta kaupunkikuvaan kuuluvaa: pieniä aukioita suihkulähteineen, kapeita kujia ja historialtaan mielenkiintoisia kirkkoja kuten San Clemente. Se sijaitsee lähellä Colosseumia ja antiikin Rooman ydintä, mutta suurista turistivirroista syrjässä. San Clementen kirkon erikoisuutena ovat päällekkäiset pyhätöt kolmelta eri aikakaudelta, alimpana on roomalainen Mitra-kultille rakennettu temppeli. Paikalla näkyy kiehtovalla tavalla Roomalle tyypillinen aikakausien kerroksellisuus.
Tulopäivänä tutustuttiin antiikin Roomaan: Colosseumiin, Palatium-kukkulaan ja Forum Romanumiin. Raunioituneinakin ne antavat matkailijalle käsityksen Rooman loiston kaudesta. Seuraavana päivänä siirryimme Tiber-joen toiselle puolelle Gianicolo-kukkulalle. Yksi matkan kohokohdista oli tutustuminen Villa Lanteen, yhteen Rooman parhaimmin säilyneistä renessanssihuviloista. Villa Lante on Suomen valtion omistuksessa ja siellä toimii Suomen Rooman instituutti. Näkymä Villa Lanten loggiasta yli kaupungin on vertaansa vailla. Täytettyämme juomapullot raikkaalla vedellä jätimme rauhallisen, vehreän Gianicolo-kukkulan ja matkasimme kohti Pietarinkirkkoa. Turistien kansoittama aukio ja kohti kirkkoa verkkaisesti auringon paahteessa kiemurteleva jono näytti aluksi toivottomalta, mutta näin meille jäi riittävästi aikaa tarkastella kirkon fasadia ja komeasti Pietarinaukiota reunustavia Berninin pylväikköjä. Pietarinkirkko oli tilallisena kokemuksena vaikuttava. Seuraavana kohteena oli Vatikaanin museot, jonne jälleen jonotimme. Jouduimme säästämään itseämme ja kulkemaan nopeasti toinen toistaan komeampien käytävien ja salien läpi.
P
Lepohetki Forum Romanumilla.
Bussi nro 115 vie Via Appiaa San Sebastianon katakombeille. Bussia odotellessa varjot viilentävät Rooman helteessä.
.
Opiskelijoille tarjoutui mahdollisuus sukeltaa
Rooman rikkaaseen historiaan ja nähdä miljoonakaupungin monet kasvot.
atikaanin museoihin tutustuminen vaatisi kokonaisen päivän, mutta tiukan aikataulun vuoksi olimme
valinneet jo ennakolta tärkeimmät kohteet kuten Rafaellon Stanzat ja Michelangelon maalaukset Sikstuksen kappelissa. Päivän päätteeksi kiipesimme vielä Castel Sant´Angelon katolle, josta avautuu näkymä Tiber- joelle ja Pietarinkirkolle. Roomassa vieraileva ei voi ohittaa Rooman vanhan kaupunginmuurin ulkopuolella olevaa katakombien verkostoa. Kolmannen päivän aamulla matkustimme paikallisbussilla Via Appiaa San Sebastianon katakombille. Maanalainen tunneli hautoineen oli meille kaikille jännittävä kokemus. Iltapäivällä tutustuimme Mars-kentän kohteisiin: Marcelluksen teatteriin ja juutalaisten Gettoon. Vaikka pyrimme käyttämään julkisia kulkuvälineitä, alkoi kolmen päivän kävely ja kuumuus tuntua jaloissa, mutta valittamatta opiskelijat kulkivat opettajien mukana. Ossi Kokkosen lausahdus ”Tässä lähellä olisi vielä yksi mielenkiintoinen kirkko” oli tullut jo tutuksi. Seuraavana päivänä oli vuorossa Roomaan matkaavien pyhiinvaeltajien tärkeä kohde Lateraanikirkko ja pyhät portaat. Lateraanikirkon jälkeen kävimme heittämässä kolikon Fontana di Treviin ja istumassa Espanjalaisilla portailla paahtavan kuumassa auringonpaisteessa. Ennen hotellille siirtymistä levähdimme vielä Villa Borghesen puistossa. Opiskelijoilla oli mahdollista käydä tutustumassa puiston laidalla Villa Giulian etruskimuseon ainutlaatuiseen kokoelmaan. Opiskelijan matkakuva Jukka Hausalo Villa Lanten terassilla
Matka hotellille ei sujunut aivan suunnitelmien mukaan, raitiovaunu pysähtyi paljon ennen omaa pysäkkiämme. Vaikka meistä kukaan ei ole italiankielentaitoinen, selvisimme perille raitiovaunua vaihtamalla ja lopun matkaa metrolla matkustaen. Viimeinen päivä oli sunnuntai, jolloin Trasteveressa Tiber-joen toisella puolella avautuu laaja Porta Portesen kirpputori. Kirpputorikierroksen ja muutaman edullisen ostoksen jälkeen kävelimme Trasteveren idyllisillä kujilla ja tutustuimme Santa Maria in Trastevereen, yhteen Rooman vanhimmista kirkoista. Kirkon sisätiloissa on hyvin säilyneet roomalaiset pylväät, joita on aikoinaan hyödynnetty Roomalle tyypilliseen tapaan rakennusmateriaalina. Pidimme kirkossa suullisen kertauksen kirkkoarkkitehtuurista. Viimeisenä kohteena oli antiikin Rooman satama Ostia Antica Tiber-joen suulla kaupungin ulkopuolella. Ostia oli tärkeä satamakaupunki, jonka kautta virtasi tuontitavaroita Roomaan. Vähitellen kaupunki alkoi rappeutua ja lopulta se unohdettiin vuosisadoiksi. Arkeologiset kaivaukset siellä ovat tuoneet päivän valoon paljon tietoa antiikin Rooman kansalaisten elämästä. Historiansa lisäksi Ostia Antica on vihreä keidas suurkaupungin ulkopuolella. Matkan viimeisenä päivänä opiskelijoilla oli mahdollisuus nähdä Stadio Olimpicolla jalkapallo-ottelu as Roma-Juventus. Kokemus oli suomalaisille vaatimattomiin otteluihin tottuneille kokemus, jo matka stadionille oli seikkailu ja tunnelma katsomossa pelin aikana ainutlaatuinen.
V
Opiskelijat toimivat toisilleen matkaoppaina. Yllä Janne Kuusela esittelee Pantheonia ja alla Jukka Hausalo antiikin Rooman satamakaupunki Ostiaa. Oikealla alla opiskelijat hämmästelevät Pantheonin korkeuksissa avautuvaa oculusta.
TOUKOKUU TOI SUKELTAJAT RANNALLE!
Toukokuussa alkoi jälleen Porkkalan lukion supersuosittu sukelluskurssi!
Opiskelijat valmistautuvat avovesisukelluksiin Porkkalassa.
Kurssi järjestetään perinteisesti yhteistyössä sukellusseura Calypson kanssa. Tänä keväänä opiskelijoita suosivat toukokuun poikkeuksellisen lämmin sää
ja hyvät sukellusolosuhteet.
Kurssi jatkuu vielä elokuusta. Laitesukelluksen peruskurssilta valmistuvat saavat sitten syksyllä kansainvälisen sukelluskortin.
LUKIOLAISTEN EUROOPPA-PÄIVÄ 9.5.
Perjantaina 9. toukokuuta järjesti Lukiolaistenliitto Helsingissä
Sokos Hotel Presidentissä huipputapaamisen, johon osallistui opiskelijoita myös Porkkalan lukiosta.
●
yseessä oli yli yhdeksän tuntia kestävä Eurooppa-aiheinen tapahtuma, jossa oli mukana 300
lukiolaista yli 142:sta eri lukiosta ympäri Suomea. Päivän tavoite oli luoda lukiolaisten visio siitä, mihin suuntaan EU on kehittymässä tulevaisuudessa eli mitä Euroopasta tulee isona. Luodun vision on tarkoitus edustaa kaikkien Suomen lukiolaisten mielipidettä ja näkemyksiä. Tapahtumassa oli mukana monia eri poliitikkoja ja asiantuntijoita, kuten talouskomissaari Olli Rehn, Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb sekä perussuomalaisten meppi Sampo Terho, joka vieraili lukiossamme vain muutama viikko sitten. Opiskelijat jaettiin kuuteen työryhmään kiinnostusalueiden mukaan. Työryhmien sisällä työskenneltiin 12-15 hengen pienryhmissä. Jokainen ryhmä pohti omaa kysymystään ja loi sen pohjalta keskustelunsa.
Päivän päätteeksi ryhmät esittelivät tuotoksensa ja sitten äänestettiin ehdotettujen asioiden hyväksymisestä tai hylkäämisestä. Ryhmien tuotokset herättivät keskustelua ja paljon kysymyksiä. Varsinkin eurooppalaisen koulutusjärjestelmän ja kulttuurikasvatuksen sekä arviointimenetelmien yhtenäistäminen EU:n sisällä herätti voimakkaita mielipiteitä. Kyseinen tuotos oli ainut esitys, jonka lukiolaiset hylkäsivät ja puolustivat näin kansallista koulutusta. Opiskelijoista oli mielenkiintoista tavata uusia ihmisiä, saada uusia ystäviä ja kuulla muiden lukiolaisten mielipiteitä. He asioiden valmistelussa ja äänestyksissä hieman tuntumaa siihen, millaista meppien elämä saattaa olla parlamentissa istuntojen aikana.
Teksti Jutta Vehmanen ja Noora Almari huipputapaamiseen osallistuneet opiskelijat
K
MEPPI SAMPO TERHON VIERAILU 25.4.
Porkkalan lukion entinen opiskelija, perussuomalainen
europarlamentaarikko Sampo Terho vieraili 25.huhtikuuta kertomassa Euroopan Unionista.
Terho vastaili yleisön kysymyksiin EU:n hyödyistä ja haitoista.
än painotti jo tilaisuuden alussa sijoittuvansa niiden euroskeptikkojen joukkoon, joiden tarkoituksena ei ole
kaataa koko Euroopan unionia, vaan toimia liittovaltiota kannattavien federalistien vastavoimana. Terho katsoi, että he pyrkivät kehittämään unionia ja poistamaan siitä turha byrokratia.
Haastattelun alussa Terho kertoi hieman omasta arjestaan ja Euroopan Unionin rakenteesta. Hän voivotteli Strasbourgin ja Brysselin välillä kulkemisesta johtuvaa. Omista työtehtävistään Terho nosti esiin merkittävimpinä valiokunnat, joissa tehdään merkittävin valmisteleva työ. Euroopan parlamentissa on 20 valiokuntaa, joista Terho sanoi olleensa mukana muun muassa talousvaliokunnassa.
Terhon mielestä yksittäisen parlamentaarikon vaikutusmahdollisuudet ovat lähes olemattomat. Hänen mukaansa mepeiltä vaaditaan yli puoluerajojen tapahtuvaa verkostoitumista ja toisten näkökulmien kunnioittamista, jotta he saisivat äänensä kuuluviin. Terho kertoi, että huomiota voi saada myös antamalla kärkeviä kommentteja. Hän kyseenalaisti tämän, sillä se vie harvoin asioita aidosti eteenpäin.
Terhoa pyydettiin myös ottamaan kantaa tämän päivän poliittisiin kriiseihin ja erityisesti Venäjän ja Ukrainan välillä käytävään selkkaukseen. Hän myönsi tilanteen olevan erityisesti Suomen kannalta erittäin hankala. Paljon puhutut talousrajoitteet olisivat nopeasti ajateltuna looginen ja helppo ratkaisu.
H
Euroopan unionin suurimmaksi heikkoudeksi Sampo Terho nosti demokratiavajeen.
●
Suuri ongelma on myös unionin koko. Nykyinen 28 maan megaunioni vaatii
suuren virkamieskoneiston, jonka toiminta on tehotonta.
utta koska Venäjä on Suomen tärkeä kauppakumppani ja erityisesti energian tuoja, Venäjä
voisi kostaa ja asettaa meille omia rajoitteita. Sampo Terho pohti Venäjän pakotteiden asiaa myös unionin näkökulmasta ja painotti unionin laajuutta ja ideologioiden kirjoa: 28 jäsenvaltion unionissa jokaisella maalla on oma ulkopolitiikan linjansa. Haastattelun loppupuolella Terholta kysyttiin, miten hän haluaisi muuttaa ja parantaa Euroopan unionia. Suureksi ongelmaksi Terho mainitsi unionin koon. Se on paisunut pienestä Hiili- ja Teräsyhteisöstä nykyiseksi 28 maan megaunioniksi, jonka hallinta on lähes mahdotonta. Suuri unioni vaatii suuren virkamieskoneiston, joka on Terhon mukaan äärimmäisen tehoton.
Tämä näkyy esimerkiksi lukuisissa äänestyksissä, joita parlamentaarikoille kertyy vuoden aikana. Europarlamentissa äänestystilanne on Terhon mukaan usein turhan hektinen. Unionin suurimmaksi heikkoudeksi Terho kuitenkin nosti demokratiavajeen, jolla hän viittasi komission suureen valtaan Unionissa. Hän halusi myös tuoda EU:ta lähemmäksi kansalaista antamalla parlamentille lisää valtaa ja järjestämällä kansanäänestyksiä useammin. Euroopan Unionin tulevaisuusnäkymistä Terho antoi varsin skeptisen kuvan ja pelkäsi, että hänen edustamansa euroskeptikkojen ryhmä kokee tappion ja Euroopan yhdentäminen voimistuu ja valtioiden parlamenttien oikeudet vähenevät entisestään.
Teksti mediaopiskelija Tommi Lehto
M
OPISKELIJAT EDUSKUNNASSA 22.4.
Porkkalan lukion YH7-kurssilaiset molemmista opetuspisteistä
tekivät tiistaina 22.4. opintoretken yhteiskuntaopin opettaja Pirjo Westin kanssa. Matkan kohteena oli
Eduskunnan Kansalaisinfo eli Pikkuparlamentti.
ierailun emäntänä toimi Päivi Lipponen, oka on toisen kauden SDP:n kansanedustaja. Hän asuu Helsingissä ja on työskennellyt
historian ja yhteiskuntaopin opettajana Eiran aikuislukiossa.
Lipponen kertoi omasta taustastaan ja siitä, miten hän on päätynyt eduskuntaan. Hän kiinnostui politiikasta erityisesti 1990-luvulla ja meni mukaan Helsingin kunnallispolitiikkaan. Hän korosti, miten vain itse vaikuttamalla voi saada tuloksia. Muutos lähtee tavallisista ihmisistä ja heidän aktiivisuudestaan.
Päivi Lipponen kuuluu talousvaliokuntaan, jonka tehtävänä on muun muassa miettiä, miten nuorisotyöttömyyttä voisi ehkäistä. Hän toimii myös tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtajana. Tulevaisuusvaliokunnan tehtävä on mm. hahmotella Suomen erilaisia tulevaisuuskuvia, kehitykseen vaikuttavia tekijöitä ja nykyään erityisesti teknologiakehityksen vaikutuksia.
Tulevaisuusvaliokunnan tavoitteena on oppia ennakoimaan Suomen kehitystä, ihmisten hyvinvointia, ammattien muutosta ja koko Suomen asemaa ja selviytymistä globaalissa maailmassa.
Lipponen kertoi esimerkiksi selluloosapohjaisista puuvillaa korvaavista kuiduista. Ne ovat ympäristöystävällisempiä, mutta niiden valmistamien on tällä hetkellä vielä kallista. Hän sanoi, että tämä olisi hyvä mahdollisuus parantaa Suomen taloutta, koska kuitua saadaan juuri puusta, jota meillä on paljon.
Opiskelijat saivat esittää kansanedustajalle myös kysymyksiä. Keskustelua käytiin mm. siitä, miten Suomi säilyisi sellaisena maana, etteivät kaikki muuttaisi täältä pois. Suomen tulevaisuuden kannalta uudet innovaatiot ovat avainasemassa. Niiden avulla luodaan uusia, korkeaa teknistä osaamista vaativia työpaikkoja. Rovio ja Supercell ovat hyviä esimerkkejä uudenlaisista työpaikoista.
V
Päivi Lipponen korosti, että vain itse vaikuttamalla voi saada aikaan tuloksia. Muutos lähtee tavallisista ihmisistä.
Päivi Lipponen kehtotti opiskelijoita unelmoimaan ja toteuttamaan unelmansa.
äivi Lipponen totesi myös, että hän ei haluaisi pelotella tai masentaa nuoria. Tästä huolimatta tulevaisuudessa on
paljon epävarmuutta. Nuorten voi olla aiempaa vaikeampaa saada työtä. Saattaa olla, että suomalaiset nuoret voivat joutua muuttamaan ulkomaille töiden perässä aivan kuten 1960-70-luvulla Suomen syrjäkyliltä lähdettiin tehdastyöhön Ruotsiin.
Päivi Lipponen kehotti Porkkalan lukion opiskelijoita unelmoimaan ja toteuttamaan unelmansa. Unelmien toteuttaminen vaatii myös työtä. Silloin kun hän opiskeli, tuskin kukaan meni lukion jälkeen opiskelemaan ulkomaille. Nyt EU:n myötä opiskelu- ja harjoittelumahdollisuudet ovat toteutuneet
P
Juhlahumua 13.2.2014
Päivällä penkkaririehaa
Abirekka Kirkonkylästä tuli noutamaan Masalan abit. Sumuisessa säässäkin tunnelma oli riehakas.
Opettajille abit järjestivät ohjelmallista jäynää, jonka koitoksista opettajat selvisivät vankalla kokemuksellaan kunniakkaasti.
Abikuvat Tommi Lehto Masalan opetuspiste
Ja illalla wanhojen tanssien pukuloistoa
Illan tanssiaisissa wanhat säihkyivät omaisille ja ystäville. Perjantain päivätansseissa saivat opiskelutoverit ihailla ystäviään.
Tanssiaisten musiikista vastasi mm. lukion oma orkesteri, jota johti musiikin lehtori Satu Jämsä.
SYKSYN 2013 YLIOPPILASJUHLA
Porkkalan lukion ylioppilas- ja itsenäisyysjuhlaa vietettiin Masalan opetuspisteessä 5.12.2013.
Ylioppilaiksi valmistui 25 abiturienttia lukion päivälinjalta ja aikuislinjalta.
Ylioppilaan puheen piti Emmi Manninen Masalan opetuspisteestä. Juhlaa kunnioittivat läsnäolollaan Espoon sotaveteraanien Kirkkonummen jaoston jäsenet Aaro Hussi, Jussi Luutonen ja Raimo Elonsalo sekä opetustoimen johtaja Jukka Pietinen.
Juhlassa saatiin nauttia monista hienoista musiikkiesityksistä. Lisäksi nähtiin Masalan opetuspisteen opiskelijoiden multimediaesitys, jonka vaikuttavat kuvat oli ottanut Janniina Isännäinen. Musiikin kuvaesitykseen oli säveltänyt Dario Taddeo.
Airuina toimivat Masalan opetuspisteen opiskelijat Minna Pihlava ja Antti Saari, Oona Pulkkinen ja Jonathan Eklund sekä Lilian Timonen ja Sami Rönnberg.
Syksyn 2013 ylioppilaat
PORKKALAN LUKIO
PÄIVÄNLINJA
Haka-Taivalmäki Jani Heikkinen Ilari
Joensuu Roosa Lammi Elisa Linna Aarne
Manninen Emmi Nylund Antero Oksanen Joe
Stigell Toni Vainio Marko
Vehnanen Verna
AIKUISLINJA
Ahlroth Ranja Ahlstrand Miikkael Huotari Miia Kalmari Jasmin Laiho Sami Lavanti Lassi Leirimaa Kristian Nenonen Iida Niinisalo Petteri Paakkinen Lotta Piispa Eemeli Starck Juha Syväniemi Juho Vähätiitto Jore
♣
Syksyn 2013 stipendiaatit
Joensuu Roosa Kirkkonummen kirjakaupan kirjastipendi hyvistä ruotsin taidoista
kirja opettajalta hyvistä ranskan taidoista
Linna Aarne Kirkkonummen kirjakaupan kirjastipendi hyvistä englannin taidoista
Vainio Marko Kirkkonummen kirjakaupan stipendi hyvästä opintomenestyksestä
Lammi Elisa Nordean stipendi hyvästä opintomenestyksestä
Lammi Elisa Helsingin Sanomien kirjastipendi hyvistä kemian tiedoista
Laiho Sami Wasa Logisticsin stipendi vastuuntuntoisesta opiskelusta
Joensuu Roosa Wasa Logisticsin stipendi hyvästä opintomenestyksest
YLIOPPILAAN PUHE
Emmi Manninen
Polku, jonka valitsemme, antaa koko
elämällemme suunnan
Itsenäisyyden toteutumiseen ja
ylioppilaaksi tulemiseen on vaadittu
hyvin samankaltaisia asioita:
rohkeutta, sisua ja periksi
antamattomuutta.
rvoisa rehtori, arvoisat
sotaveteraanit, hyvät opettajat,
rakkaat ystävät ja vanhemmat sekä
muu juhlaväki ja ennen kaikkea Te uudet
ylioppilaat!
Tämä päivä on erittäin tärkeä meille uusille
ylioppilaille. Tänään saimme laittaa valkoisen
lakin päähämme osoituksena vaativasta
koulutyöstämme ja sen päättymisestä.
Huomenna saamme juhlia itsenäistä
kotimaatamme Suomea. Itsenäisyyden
toteutumiseen ja ylioppilaaksi tulemiseen on
vaadittu hyvin samankaltaisia asioita:
rohkeutta, sisua, päättäväisyyttä ja periksi
antamattomuutta. Näiden ominaisuuksien
varassa olemme voineet tehdä matkaa, jonka
varrella on ollut useita koettelemuksia, niin
surua kuin iloakin.
Itsenäinen Suomi on lunastettu uhrauksin ja
rakennettu kovalla työllä. Tätä samaa kovaa
työtä ja valintoja, joihin on liittynyt myös
uhrauksia, on tarvittu myös opiskeluun
kohdistuvissa haasteissa. Haastavan työn
tuloksena me kaikki nyt juhlimme tänään
maamme itsenäisyyttä ja meidän itsenäisten
nuorten ylioppilaiden iloa.
A
Opiskelu on välillä ollut yhtä taistelua ja
vaatinut meiltä toisinaan jopa melkein liikaakin.
Olemme kuitenkin selvinneet tästä kaikesta
kunniakkaasti. Olemme oppineet vastuuta ja
saaneet paljon tietoa ja kokemuksia
tulevaisuuden varalle. Tämä taistelu on vahva
perusta jatko-opinnoille.
Tulevaisuus näyttää meille kaikille erittäin
valoisalta. Olemme nyt omillamme. Siksi on
hetkiä, jolloin tulevaisuus ja sen tuomat
haasteet varmasti kiehtovat meitä, mutta
toisina hetkinä ne taas pelottavat. Kuitenkin
tulevaisuus odottaa meitä kaikkia.
yt meidän on siis aika katsoa kohti
tulevaisuutta ja tarttua uusiin
haasteisiin. Jokainen meistä lähtee kulkemaan
omaa polkuaan, joka johdattaa meitä jokaista
omaan suuntaamme. Juuri se polku, jonka
valitsemme, antaa koko elämällemme
aikuisuuden perustan.
Rakkaat opiskelutoverini, Te ylioppilaat!
Ensimmäisenä tahdon kiittää Teitä! Olen
saanut nauttia viettämästäni ajasta täällä
Teidän kanssanne. Te olette tukeneet minua
juuri oikealla tavalla ja oikeina hetkinä.
Kiitos myös Teille, arvoisa rehtori ja opettajat,
kaikista tiedoista ja taidoista sekä neuvoista,
joita olette antaneet. Kiitos myös koulun muulle
henkilökunnalle kaikesta huolenpidosta.
Haluan myös kiittää Teitä rakkaat vanhemmat,
olette olleet hurjan suuressa osassa meidän
jokaisen nuoren elämässä ja tehneet
kaikkenne eteemme. Kiitos Teille kaikesta
tuesta, jota olette meille antaneet.
Itsenäisen Suomen ylpeinä ylioppilaina me
voimme hyvästellä Teidät, arvoisa juhlaväki.
Me olemme työmme tehneet ja päässeet
tämän kaiken läpi kunnialla.
Me kaikki uudet ylioppilaat haluamme toivottaa
Teille kaikille rauhallista itsenäisyyspäivää ja
lämmintä joulun odotusta.
Emmi Manninen
Kirkkonummella 5.12.2013
Porkkalan lukio
Masalan opetuspiste
N
Juhlan kunniavieraat Espoon sotaveteraanien Kirkkonummen jaoston jäsenet Aaro Hussi, Jussi Luutonen ja Raimo Elonsalo
saivat sinivalkoiset kukat airut Oona Pulkkiselta.
Airut Jonathan Eklund luotsaa leidejä lavalta.
Abiturienttien kulkuetta johtavat airuet Minna Pulkkinen ja Antti Saari.
Silmu Räsänen Kirkonkylän opetuspisteestä ihastutti yleisöä tulkinnallaan von Gluckin
Melodiasta.
Ohjelma 5.12.2013
♣
Jean Sibelius, Intermezzo abiturienttien kulkue
Impressio Kuvat Janniina Isännäinen
Musiikki Dario Taddeo
Melodia Pinja Räsänen, viulu
Sävel Von Gluck
Chorus Studiensis
Sininen ja valkoinen Sävel Jukka Kuoppamäki
Finlandia
Matti Autero rehtorin puhe
Todistusten jako ja ylioppilaiden lakitus
Gaudeamus Igitur
Ylioppilaan puhe Emmi Manninen
Maamme
Jean Sibelius: Alla Marcia ylioppilaiden kulkue
♣
Airuet
Minna Pihlava ja Antti Saari
Lilian Timonen ja Sami Rönnberg Oona Pulkkinen ja Jonathan Eklund
DREAM WO RLD VANGITSI YLEISÖN
Tiistaina 12.11.2013 esitettiin Porkkalan lukion musikaali Dream World – Unimaailma.
Money makes the world go round! Unimaailman kuningatar Anastasiana Henna Hämäläinen.
MUX05- kurssin oppilaat olivat itse sanoittaneet kappaleet klassikkoiskelmiin. Esityksiä säesti oppilaista koottu bändi, jossa soittivat Robert Jansson, kitara, Atro Nykänen, basso, Mikael Nyström, rummut, sekä kosketinsoittimissa Perttu Nykänen ja Elsa Huumonen.
Musikaali käsitteli muun muassa unimaailmaa, ystävyyssuhteita, rakkautta ja kiusaamista. Tarinassa joukko nuoria joutuu unimaailmaan, koska yksi ryhmän jäsen Kimi ei ole maksanut kaverilleen velkojaan takaisin. Lisäksi Kim kiusaa Kössi-nimistä tyttöä, joka änkyttää. Kim on myös huonoissa väleissä vanhempiinsa
.
Kimi (Ilkka Frestadius) ja Kössi (Sara Suojalehto)
Unimaailman vankeina Areksen eli Niila Vuorenjuuren sieppaamina.
angaistuksena Kimi joutuu Unimaailmaan, jossa hän tapaa uudelleen kaikki todellisen maailman
kaverinsa. Unimaailmassa nuoret joutuvat työskentelemään vankeina rahapajassa. He tekevät Unimaailman valuuttaa kuningatar Anastasialle, joka on paha ja ahne.
Unimaailmassa Kimi oppii ystävyyden merkityksen ja kunnioittamaan ja arvostamaan ystäviään. Tosielämässä Kimi on ollut rahanahne, mutta Unimaailmassa hän oppii, että raha ei tuo onnea. Unimaailma on paha painajainen, josta nuoret onnistuvat lopulta karkaamaan takaisin vapauteen ja todellisuuteen. Todellisuudessa
Kimi on nyt oppinut läksynsä ja huomannut Kössin olevan mahtavaa seuraa. Lopuksi Kimi ihmettelee, oliko painajainen totta vai tapahtuiko kaikki vain hänen mielessään. Tähän katusoittaja vastaa, että vaikka kaikki olisi tapahtunut vain Kimin pään sisässä, se ei olisi tehnyt siitä vähemmän todellista. Musikaali oli hienosti toteutettu ja todisti taas yhden asian. Meillä täällä Porkkalan lukiossa on mielettömän lahjakkaita opiskelijoita. Kimin roolin esitti upeasti Ilkka Frestadius, Kössin keskeistä roolia tulkitsi Sara Suojalehto.
Teksti opiskelija Emma Mäkiä Kuvat mediaopiskelija Emma Lehtinen
R
Atte Frestadiuksella (kuvassa) oli merkittävä ja haastava kaksoisrooli todellisen elämän katusoittajana ja toisaalta Unimaailman oppaana Siddhartana.
Kiitos koko musikaalin tiimille käsikirjoituksesta, puvustuksesta, lavastuksesta ja esityksestä!
Äärimmäisenä vasemmalla musiikin lehtori Satu Jämsä.
LUKIOLAISET ALAKOULUN OHJAAJINA
Gesterbyn koulun 4B luokan oppilaat vierailivat Porkkalan lukiossa keskiviikkona 13.11.2013
Alakoulun oppilaat tekivät fysiikkaan, kemiaan ja biologiaan liittyviä pieniä laboratoriotöitä Porkkalan lukion opiskelijoiden ohjauksessa.
Tavoitteena oli tutustuttaa alakoulun oppilaat luonnontieteisiin kokeellisuuden kautta.
RAULI VIRTANEN YK:N PÄIVÄN VIERAILIJA
Rauli Virtanen vieraili Porkkalan lukiossa YK:n päivänä 24.10.
Hän kertoi pitkästä ja kunnioitettavasta urastaan ulkomaantoimittajana. Virtanen on kokenut maailman kriisejä
Vietnamin sodasta aina tämän päivän Syyriaan.
irtanen kertoi pitkästä ja mielenkiintoisesta urastaan toimittajana. Hän on tavannut
maailman merkkimiehiä, kuten esimerkiksi YK:n pääsihteerin Kofi Annanin, Etelä-Afrikan entisen presidentin Nelson Mandelan sekä palestiinalaisjohtaja Yasser Arafatin. Kertoessaan työstään Virtanen näytti myös valokuvia vuosikymmenten varrelta.
Kuvissa näkyi muun muassa sotien repimiä rauniokaupunkeja, lapsisotilaita sinkojen kanssa, iskuissa vammautuneita siviilejä, lapsia, naisia ja vanhuksia. Virtasen mukaan kauheuksien keskellä kuitenkin näkyi myös ihmisten hyvyys ja epäitsekkyys. Hän toivoisikin, että myös Suomessa voitaisiin ottaa sen kaltaisesta ihmisyydestä mallia.
V
Kauheuksien keskellä näkyi ihmisten hyvyys ja epäitsekkyys.
Synkintä on ollut nähdä Etiopian nälänhätä.
●
Virtasen tarinat ja valokuvat olivat silmiä avaava kokemus. On vaikeaa kuvitellakaan, miten hän pystyy tarkastelemaan asioita objektiivisesti ja kertomaan esimerkiksi työtehtävissä menehtyneistä kollegoistaan tyynesti. Vaikka Virtanen on matkustanut ympäri maapalloa vaarallisille kriisialueille, hän sanoo, että kaikkialla vaarallisinta on kuitenkin ollut liikenne. Vaarallista ovat myös olleet väärinkäsitykset, kun ei ole ollut tulkkia paikalla. Fanaattiset väkijoukot voivat olla vaarallisia, jos esimerkiksi kuulopuhe tai huhu lähtee kiertämään. Huumeissa olleiden lapsisotilaiden kohtaaminen esimerkiksi Ugandassa ja Sierra Leonessa on myös ollut vaarallista, koska he voivat käyttäytyä arvaamattomasti. Usein painostavat tilanteet saa kuriin paikallisen kulttuurin ymmärtämisellä ja kunnioittamisella. Virtasen hienoja kokemuksia on ollut esimerkiksi Nicaraguan vallankumous heinäkuussa 1979. Kaikki ihmiset olivat yhdessä kaatamassa perhediktatuuria. Sieltä Virtanen sai lempinimen ”koko Suomen Nicaraguan kirjeenvaihtaja”, kun hän oli monen eri lehden kirjeenvaihtajana.
Hienoista kokemuksista Virtaselle jäi mieleen myös Kiinan Taivaallisen rauhan aukion mielenosoitukset vuonna -89. Surullisesta lopusta huolimatta hetki oli hieno, kun aukiolla hän pystyi tuntemaan opiskelijoiden vapauden kaihon.
obel-palkinnon saaneiden merkkimiesten, kuten Etelä-Afrikan entisen presidentin Nelson
Mandelan haastattelu juuri tämän päässeen poliittisesta vankeudestaan ja ainutlaatuinen kutsu Martti Ahtisaaren kotiin haastattelemaan tätä juuri Nobel-palkinnon myöntämisen jälkeen olivat upeita kokemuksia Rauli Virtaselle. Mieleenpainuvia kokemuksia ovat olleet myös palestiinalaisjohtajan Yasser Arafatin sekä YK:n pääsihteerin Kofi Annanin tapaaminen.
Synkimpiä ja järkyttävimpiä Virtasen kokemuksia ovat olleet muun muassa Etiopian nälänhätä vuonna 1984, kun aamuisin löytyi nälkään kuolleita lapsia kasamäärin. Persianlahden sota 90-luvun alussa oli myös järkyttävää nähtävää. Amerikkalaiset sytyttivät öljylähteitä tuleen ja näky oli kuin maailmanlopusta. Virtasta on järkyttänyt myös nähdä nytkin käynnissä oleva Syyrian sota, jossa terrori siviilejä kohtaan on suurta. Syyrian sodassa on syntynyt kokonainen ”menetetty sukupolvi”, kun sota jää kummittelemaan traumoina ja oireilee esimerkiksi väkivaltana tai päihteidenkäyttönä. Erityisesti lapset ovat Syyrian sodan uhreja, kun he menettävät perheitään ja joutuvat kokemaan traumaattisia asioita. Virtanen sanoo Pohjois-Syyriassa käytyään, ettei sinne enää mene, joka tarkoittaa sitä, että siellä tosiaan on vaarallista: onhan hän esimerkiksi käynyt Afganistanissa jopa 12 kertaa.
N
Virtanen kertoo jatkuvan matkustelun luoman epäsäännöllisyyden olevan rasittavaa ja työnsä huonoksi puoleksi pitkät lentomatkat. Virtanen kokee kuitenkin olevansa etuoikeutettu työnsä puolesta. Työn huonot puolet unohtuvat, kun hän näkee ihmisissä ääretöntä hyvyyttä kauheuksien keskellä.
Virtasen sanojen mukaan vie aikaa tottua julmuuksien näkemisen aikaansaamiin tunteisiin. Empatian tunteminen on merkki siitä, että kaikki on hyvin. Psykiatrille hän ei ole suostunut menemään. Kyynisyys on Virtasen mukaan pahin juttu, mitä tällä alalla voisi ihmiselle tapahtua. Hän itse välttää kyynisyyttä tiedostamalla asian, nyt hän ei enää usko tulevansa sellaiseksi.
un Virtaselta kysyttiin, onko YK onnistunut vai epäonnistunut tehtävässään, hän vastasi, että niin
kauan, kun ei ole parempaa vaihtoehtoa YK kelpaa. Epäonnistumisissa Virtanen mainitsee
Puolet maailman ihmisistä aiheuttaa ongelmia, kun toinen puoli yrittää niitä ratkaista. Suomi on liian amerikkalaistunut ja ihmisistä on tullut itsekkäitä.
yyrian sodan. YK ei saa yksimielistä päätöstä aikaan, kun liian monelle maalle on annettu
veto-oikeus. Hänen mukaansa puolet maailman ihmisistä aiheuttaa ongelmia, kun toinen puoli yrittää ratkaista niitä.
Onnistuneen esimerkkinä Virtanen pitää sitä liikkumavaraa, jota Suomi sai YK:n myötä 1950-luvulla, suomettumisen aikaan. Lisäksi hän korostaa YK:n järjestöjen työtä, joka unohtuu usein. Esimerkiksi Unicef ja pakolaisjärjestöt ovat tehneet paljon hyvää muun muassa Afganistanissa.
Virtanen sanoo, että kehitystyö on onnistunutta, kun sitä ei enää tarvita. Esimerkkinä onnistuneesta kehitysavusta hän mainitsee Vietnamin. Korruptio on hänen mielestään kehitystyön ongelma ja maat, joihin mennään kehitystyötä tekemään, valitaan hänen mielestään liian poliittisesti. Auttavat maat etsivät taloudellista hyötyä kriisialueista. Kehitystyön ongelma on myös se, ettei se ole tarpeeksi pitkäjänteistä tulevaisuutta ajatellen. Virtasta ei ahdista palata Suomeen, mutta hän ei pysty jäämään tänne pidemmäksi aikaa. Suomi tuntuu kaikessa turvallisuudessaan hänelle hieman tylsältä verrattuna muihin maihin. Mies myös sanoo, että Suomi on liian amerikkalaistunut ja sen seurauksena ihmisistä on tullut itsekkäitä.
K
S
än korostaa, ettei kuulu mihinkään puolueeseen, mutta sanoo että köyhistä tulee pitää huolta. EU on
myös tuonut Suomen valtioille velvoitteita, muun muassa taloudellisia. Suomalainen ajattelutapa on muuttunut huonompaan suuntaan, joka nolottaa Virtasta. Hänen on vaikeaa ymmärtää ihmisten valittamista, kun heillä on kaikki hyvin, mutta sanoo pahoinvoinninkin olevan suhteellista. Vaikka Virtanen sanoo suomalaisen journalismin olevan objektiivista. Hän sanoo, että esimerkiksi Norjassa ja Ruotsissa uutisointi on parempaa. Hän arvelee tämän johtuvan siitä, että Norjassa ja Ruotsissa ollaan aidosti kiinnostuneempia asioista. Internetin myötä hyvä medianlukutaito on tärkeää ja täytyy olla kriittinen. Hänen mielestään kansainvälisiä lähteitä tulisi käyttää vähemmän, esimerkkinä hän pitää Yhdysvaltojen medioiden sensuuria sotiin liittyvässä uutisoinnissa.
Jutun kirjoittaja on mediaopiskelija Emma Lehtinen Masalan opetuspisteestä
irtasen mielestä suomalainen journalismi on painottunut liikaa EU:n sisäisiin asioihin, ja uutisointia
ulkomaista olisi syytä lisätä. Varoja tulisi käyttää enemmän asiaohjelmiin. Virtanen sanoo, että on helppoa paeta uutisia ja olla tietämätön siitä, mitä muualla maailmassa tapahtuu.
.
H V
Opettajat eksyksissä Roomassa toukokuisella opintomatkalla. Pysytään kartalla.
Porkkalan lukio toivottaa kaikille oikein hyvää kesää!
Kuva opiskelijaTuomas Teiksala