Työaika- ja poissaololuokittelu
Työaika- japoissaololuokittelu
Elinkeinoelämän keskusliitto EKPL 30 (Eteläranta 10), 00131 Helsinki • Puhelin (09) 420 20
Faksi (09) 4202 2299 • www.ek.fi
Tilaukset:MP-Keskus/Julkaisujakelu
Puhelin (09) 4202 2293
Faksi (09) 4202 2330
Raportti internetissä:www.ek.fi/julkaisut
ISBN 952-212-001-4
Lisätietoja:Asiantuntija
Seppo Saukkonen
Puh. (09) 4202 2297
Ulkoasu: Arja Nyholm
Julkaisumonistamo Eteläranta Oy
Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2006 | Työaika- ja poissaololuokittelu 1
Työaika- ja poissaololuokittelu
Viides, uudistettu painos
2 Työaika- ja poissaololuokittelu | Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2006
Sisältö
1 Työaika- ja poissaololuokittelun tausta ja perusteet 4
Miksi ajankäytön seurantaa? 4
Miksi kannattaa käyttää työaika- ja poissaololuokittelua? 4
2 Työaika- ja poissaololuokittelun lähtökohdat ja periaatteet 5
Työaika- ja poissaolokäsitteet 5Työaika- ja poissaololuokittelun periaatteet 6
Eri työaikakäsitteiden käyttö 6Työajan lyhentäminen ja työaikajoustot 7
3 Työaika- ja poissaololuokittelu 8
4 Työaika- ja poissaolokäsitteiden määrittely ja sisältö 11
Tehty työaika 11
Ay-tehtävät ja muu työaikaan rinnastettava aika 12Matkustusaika 12Koulutusaika 13
Lomautus ja muu työn tarjonnan estyminen 13Vuosiloma ja muu ansaintaperusteinen vapaa-aika 14Työriidasta johtuva töiden keskeytyminen 15Sairaus 15
Tapaturma 15Lapsen syntymään ja hoitoon liittyvät vapaat 16Muu hyväksytty poissaolo 16
Poissaolo ilman työnantajan hyväksymää selvitystä 17Sidoksissaoloaika 17
5 Työaika- ja poissaololuokittelun hyödyntäminen 18
Ajankäyttöprosentit 18
Tunnusluvut 19Yrityksen sisäiset vertailut 19Työaika- ja poissaolotiedustelu 20
Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2006 | Työaika- ja poissaololuokittelu 3
Työaikojen ja poissaolojen seuranta on tärkeä osa yritysten henkilöstöhallintoa.
Työaika- ja poissaolokäsitteiden yhtenäistämiseksi luotiin yritysten ja työnantajajärjestö-jen yhteistyönä vuonna 1977 suositus työaika- ja poissaololuokittelusta. Suositus julkais-tiin samana vuonna ”Työaika- ja poissaololuokittelu” -nimisenä julkaisuna.
Julkaisusta otettiin toinen uudistettu painos vuonna 1982, kolmas uudistettu painosvuonna 1991 ja neljäs uudistettu painos vuonna 2000.
Nyt julkaistava viides uudistettu painos perustuu työaika- ja poissaololuokittelustaaikaisemmin tehtyihin julkaisuihin. Työaika- ja poissaololuokittelun sisältö on uudessapainoksessa pääpiirteissään sama kuin edellisessä painoksessa. Luokittelun termejä jakieliasua on paikoin muutettu.
Uudistetussa painoksessa on otettu huomioon laki- ja sopimusmääräykset 1.1.2007vallitsevan tilanteen mukaisesti.
Julkaisussa esitetty työaika- ja poissaololuokittelu on tarkoitettu suositukseksi yrityksille.Kun työaika- ja poissaolotiedot luokitellaan ja rekisteröidään luokittelun mukaisesti, onyrityksissä luotu perusta systemaattiselle ajankäytön seurannalle.
Helsingissä marraskuussa 2006
Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Esipuhe
4 Työaika- ja poissaololuokittelu | Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2006
1 Työaika- ja poissaololuokitteluntausta ja perusteet
Miksi ajankäytön seurantaa?
Yrityksen toiminnan kannalta on
välttämätöntä tietää, miten työntekoontarkoitettu työaika todellisuudessakäytetään. Työaikojen ja poissaolojen
seurannan tärkeys on kasvanut sitämukaa kun tuotannolliseen työhönkäytetty aika on vähentynyt.
Jokaisen yrityksen on rekisteröitäväjossain muodossa työaikoja. Tätäedellyttävät monet lait ja sopimukset.
Työaikojen rekisteröinti on välttämätön-tä myös palkanlaskennassa. Monetmuutkin tarpeet puoltavat systemaattista
ajankäytön seurantaa.Tietoja työajoista ja poissaoloista
tarvitaan muun muassa seuraaviin
tarkoituksiin:
• Työaikalakien ja vuosilomalain
soveltaminen
(esimerkiksi ylitöiden seuranta ja
vuosiloman määräytyminen).
• Viranomaisten tietovaateet
(esimerkiksi työsuojelu ja
sairausvakuutus).
• Palkanlaskenta
(esimerkiksi palkansaantioikeus,
palkanmääräytymisperusteet ja
palkan suuruus).
• Tuotannonsuunnittelu ja
henkilöstöhallinto
(esimerkiksi käyntiaikojen,
miehityksen ja työaikojen
suunnittelu).
• Poissaoloihin vaikuttaminen
(esimerkiksi sairauspoissaolojen
vähentäminen ja työympäristön
kehittäminen).
Aikatietojen rekisteröinnin ja ajankäy-tön seurannan tulee yrityksissä muodos-
taa kokonaisvaltainen järjestelmä.Ajankäyttöä kannattaa tarkastellayhtenevin ja yhdenmukaisin käsittein.
Ajankäytön seuranta on mielekästäliittää osaksi palkkahallinnon laskenta-tointa, jolloin perustietoja voidaan
käyttää monipuolisesti hyväksi henki-löstöhallinnon eri osa-alueilla. Näinpoissaolojen rekisteröinti ja seuranta on
osa palkkahallintoa, kun selvitetäänesimerkiksi palkanmaksuapoissaoloajalta, vuosilomaetujen
muodostumista tai ylitöiden kertymistä.
Miksi kannattaa käyttäätyöaika- japoissaololuokittelua?
Yritysten ja työnantajajärjestöjenyhteistyönä valmistui vuonna 1977
suositus yhtenäiseksi työaika- japoissaololuokitteluksi. Luokittelu onpysynyt periaatteiltaan samanlaisena,
vaikkakin siihen on tehty vuosiensaatossa täydennyksiä ja korjauksiamuun muassa lainsäädännössä tapahtu-
neiden muutosten johdosta.
Yritysten kannattaa käyttää työaika- ja
poissaololuokittelua muun muassaseuraavista syistä:
• Yritys pystyy järjestämään
rationaalisesti ne aikatiedot,
joita lait ja sopimukset edellyt-
tävät.
• Yritys saa tiedot todellisesta
työhön käytetystä ajasta ja
sen kehittymisestä, jolloin
työajan käyttöä voidaan
suunnitella tehokkaammin.
• Yritys saa systemaattiset
tiedot poissaoloajoista, jolloin
poissaolojen vähentämiseen
tähtääviä toimenpiteitä
voidaan suunnitella paremmin.
• Saadaan käsitteellisesti
yhtenäinen perusta ajankäytön
seurannalle, jolloin eri yrityksiä
ja yksiköitä voidaan verrata
toisiinsa.
Työaika- ja poissaololuokittelun rinnalleon työnantajajärjestöissä kehitettyvuonna 1991 myös yhtenäinen luokitte-
lu eri palkkalajeille. Palkkaluokittelu onrakennettu samojen periaatteidenmukaan kuin työaika- ja poissaololuo-
kittelu.Yritysten kannattaakin rakentaa
palkka-, työaika- ja poissaolotietoja
käsittelevä järjestelmä näiden yhtenäis-ten luokittelujen pohjalle.
?
Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2006 | Työaika- ja poissaololuokittelu 5
2 Työaika- ja poissaololuokittelunlähtokohdat ja periaatteet
Työaika- ja poissaolokäsitteet
Vaatimus ajankäytön seurannan koko-naisvaltaisuudesta tarkoittaa käytännös-
sä sitä, että työaika- ja poissaololuokit-telun piiriin luetaan sekä työhönkäytettyä aikaa että erilaista poissaolo-
Teoreettinen säännöllinen työaika
jakautuu kolmeen osaan: säännöllisenätyöaikana tehtyyn työaikaan, muuhuntyöaikaan rinnastettavaan aikaan sekä
poissaoloaikaan.Työssäolon ja poissaolon väliin
jäävää ajankäyttöä, jota ei katsota
varsinaiseksi poissaoloksi, pidetääntyöaikaan rinnastettavana ajankäyttönä.Esimerkiksi matkustamiseen tai
koulutukseen käytettyä aikaa ei yleensäkatsota työajaksi, mutta ei myöskäänvarsinaiseksi poissaoloajaksi.
Teoreettisen säännöllisen työajanulkopuolelle jäävät lisä- ja ylityöaika
sekä sidoksissaoloaika. Lisä- ja ylityö-aika on tehtyä työaikaa kuten säännölli-senä työaikana tehty työaikakin.
Sidoksissaoloaikaan luetaan sellainenajankäyttö, jossa henkilö joutuuolemaan “kiinni” työhönsä esimerkiksi
varallaolon johdosta. Tällöin sidoksissa-oloaikaa ei lueta tehdyksi työajaksi,vaikka siitä olisikin sovittu suoritetta-
vaksi korvaus.
Luokittelun peruskäsitteenä on teoreettinen säännöllinen työaika:
• Teoreettisella säännöllisellä työajalla tarkoitetaan sopimukseen perustu-
vaa työaikaa mukaan luettuna vuosiloma-aika.
• Teoreettiseen säännölliseen työaikaan luetaan sovitun työaikajärjestel-
män tai työvuoroluettelon mukainen aika, olipa henkilö tänä aikana
työssä tai työstä poissa. Käsitteeseen luetaan myös vuosiloma-ajasta ne
päivät, jotka olisivat olleet työpäiviä.
aikaa kuvaavat aikalajit. Luokittelun
piiriin kuuluva ajankäyttö onkinkatsottu tarkoituksenmukaiseksimääritellä mahdollisimman laajasti.
Työaika- ja poissaolokäsitteitäselventää seuraava kuvio:
Työaika- ja poissaololuokittelun piiriinkuuluva ajankäyttö
Teoreettinen säännöllinentyöaika
Säännöllisenätyöaikana tehty
työaika
Muu työaikaanrinnastettava aika
Lisä- jaylityö-aika
Sidoksissa-oloaika
Poissaoloaika
6 Työaika- ja poissaololuokittelu | Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2006
KALENTERIVUOSI
— lauantait, sunnuntait ja arkipyhät (päivätyössä) tai
— muut kuin työpäivät tai vapaavuorot (vuorotyössä)
= teoreettinen säännöllinen työaika no 1(palkkahallinnon käsite)
— työajan lyhennysvapaat
= teoreettinen säännöllinen työaika no 2(ajankäytön tilastoinnin käsite)
— vuosilomat
= säännöllinen vuosityöaika
— poissaolot
= tehty säännöllinen vuosityöaika
+ yli- ja lisätyöt
= tehty vuosityöaika ylitöineen
Työaika- ja poissaolo-luokittelun periaatteet
Työaika- ja poissaololuokittelussa on
käytetty seuraavia periaatteita:
• Luokittelun pääryhmät on
muodostettu palkkahallinnon
käytännön tarpeiden ja yleisten
informaatiotarpeiden kannalta
tärkeimmistä ja tarkoituksen-
mukaisimmista ajankäyttöryh-
mistä.
• Luokittelu on sovellettavissa
sekä työntekijöitä että toimi-
henkilöitä koskevaan ajankäy-
tön rekisteröintiin ja seuran-
taan.
• Luokittelun ajankäyttölajien
kannalta ei ole merkitystä sillä,
onko kyseessä palkallinen vai
palkaton ajankäyttö. Näin ollen
esimerkiksi palkaton poissaolo
kuuluu luokittelun piiriin, silloin
kun se kuuluu teoreettiseen
säännölliseen työaikaan.
• Luokittelu on pyritty laatimaan
siten, että ajankäytön määrittely
voidaan tehdä siellä, missä
tiedot ensi kertaa rekisteröi-
dään. Näiden tietojen perusteel-
la voidaan selvittää esimerkiksi
palkansaanti-, ylityökorvaus- ja
vuosilomaoikeus.
Luokittelun mukaista ajankäyttöärekisteröitäessä on otettava huomioonseuraavia seikkoja:
• Ajankäyttötiedot on kerättävä
koko teoreettisen säännöllisen
työajan osalta.
• Ajankäyttötiedot on kerättävä
vähintään luokittelun pääryhmi-
en mukaisesti. Pääryhmiä ei
pidä yhdistää. Alaryhmätasolla
luokittelun käyttäminen on
ohjeellista, ja yrityksissä
voidaan käyttää tältä osin myös
hienojakoisempaa luokittelua
omien tarpeiden mukaan.
• Pääryhmistä 1, 2 ja 3 tulee
tiedot kerätä kuitenkin alaryh-
mien mukaisesti, jotta teoreetti-
seen säännölliseen työaikaan
kuuluva ajankäyttö saadaan
erotettua muusta ajankäytöstä.
Eri työaikakäsitteiden käyttö
Keskeisistä työaikakäsitteistä voidaanesittää yhteenvetona seuraava kuvio,
joka kuvaa käsitteitä vuositasolla:
Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2006 | Työaika- ja poissaololuokittelu 7
Kuten havaitaan, voidaan samoistakin
työaikakäsitteistä esittää useampia versioi-ta. Käyttötarkoitus ratkaisee, mitä käsitet-tä on kulloinkin käytettävä.
Teoreettinen säännöllinen työaika (no1) on tässä esitteessä määritelty palkkahal-linnon näkökulmasta, jolloin siihen sisäl-
tyvät työajan lyhennysvapaat. Palkkahal-linnon käsitteenä tätä teoreettista säännöl-listä työaikaa käytetään muun muassa osa-
ajan palkan laskennassa kuukausipalkanjakajana.
Ajankäytön tilastoinnin välineenä teo-
reettisen säännöllisen työajan laskeminenon kuitenkin tarkoituksenmukaisempaa si-ten, että siihen ei lueta mukaan työajan ly-
hentämisen johdosta annettuja vapaita.Tällöin kaikki niin sanotut pekkasvapaat,vuorovapaat ja muut työajan lyhentämi-
seksi annetut vapaat jäävät teoreettisensäännöllisen työajan (no 2) ulkopuolelle.
Ajankäyttöä tilastoitaessa suositellaankäytettäväksi teoreettista säännöllistä työ-
aikaa no 2. Tällöin eri alojen, työaikamuo-tojen ja henkilöstöryhmien ajankäyttöävoidaan seurata ja verrata aikakäsitteellä,
joka on mahdollisimman yhdenmukainenja vertailukelpoinen eri ryhmissä.
Työaikavertailujen pohjana käytetään
yleisesti myös säännöllisen vuosityöajankäsitettä. Tähän käsitteeseen päästään, kunteoreettisesta säännöllisestä työajasta no 2
vähennetään vuosilomien määrä. Säännöl-linen vuosityöaika tarkoittaa sopimuksenmukaista, yleensä työvuoroluettelon tai
vastaavan työaikasuunnitelman mukaistasäännöllistä työaikaa, johon ei lueta vuosi-lomia tai työajan lyhennysvapaita.
Kun säännöllisestä vuosityöajasta vä-hennetään poissaolotunnit, saadaan tehtysäännöllinen vuosityöaika. Tämä käsite
mittaa todella tehtyjen työtuntien määrääsäännöllisen työajan puitteissa vuoden ai-kana. Siihen voidaan tarvittaessa lisätä yli-
ja lisätyötunnit.
Työajan lyhentäminen jatyöaikajoustot
Työaikaa on lyhennetty viimeksi 1980-
luvulla ja 1990-luvun alussa. Joustavienja monipuolisten työaikojen käyttö onlisääntynyt huomattavasti 1990-luvulta
lähtien.Viimeisin lakiin perustuva työajan
lyhennys toteutettiin vuonna 1992, kun
loppiainen siirrettiin takaisin entisellepaikalleen eli tammikuun 6. päiväksi.Työehtosopimuksen perusteella helators-
taista tuli palkallinen vapaapäivä useillaaloilla 2000-luvun alussa.
Merkittävä työehtosopimuksiin
perustuva työajan lyhennys toteutettiin1980-luvulla. Ratkaisu vaikuttaa työajanseurantaan edelleenkin. Aluksi työaikaa
lyhennettiin useilla aloilla kolmivuoro-työssä. 1980-luvun lopulla työaikaalyhennettiin myös niissä työaikamuo-doissa, joissa säännöllinen työaika on 40
tuntia viikossa.Se miten työajan lyhentäminen on
sovittu toteutettavaksi tai miten se on
käytännössä yrityksissä toteutettu, eroaahuomattavasti eri sopimusaloilla ja eriyrityksissä.
Periaatteessa työajan lyhentäminenon voitu toteuttaa kolmella vaihtoehtoi-sella tavalla:
• Korvaamalla työajan lyhennys
kokonaisina vapaapäivinä tai
vastaavina jaksoina, jolloin
palkansaaja ansaitsee tai
kerryttää vapaita sen mukaan,
miten paljon hänelle on kertynyt
työpäiviä tai vastaavaa aikaa
tietyn ajanjakson aikana (niin
sanottu ansainta- tai kertymä-
periaate).
• Sopimalla keskimääräisestä
päivä-, viikko- tai vuosityöajas-
ta, johon sopimuksen mukainen
työaika tietyllä ajanjaksolla
tasoittuu.
• Lyhentämällä päivittäistä
työaikaa.
Työajan lyhentäminen käsitellään
työaika- ja poissaololuokittelussaseuraavalla tavalla:
• Silloin kun työajan lyhentämi-
nen on toteutettu ansainta- tai
kertymäperiaatteen mukaisesti,
sen perusteella annettu vapaa
luetaan teoreettiseen säännölli-
seen työaikaan (teoreettinen
säännöllinen työaika no 1).
• Silloin kun työajan lyhentämi-
nen on toteutettu keskimääräi-
sen päivä-, viikko- tai vuosityö-
ajan mukaisesti, sen perusteel-
la annettua vapaata ei lueta
teoreettiseen säännölliseen
työaikaan (teoreettinen sään-
nöllinen työaika no 2).
• Silloin kun työajan lyhentämi-
nen on toteutettu lyhentämällä
päivittäistä työaikaa, sovittu
päivittäinen työaika sisältyy
teoreettiseen säännölliseen
työaikaan (teoreettinen säänöl-
linen työaika no 2).
Nämä määrittelyt pätevät kaikkiintyöaikamuotoihin, riippumatta siitä mitä
nimityksiä annettavista vapaista käyte-tään.
8 Työaika- ja poissaololuokittelu | Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2006
Pääryhmä Alaryhmä1
1 Tehty työaika 1.1 Säännöllisenä työaikana tehty työaika
1.2 Lisä- ja ylityöaika1
2 Ay-tehtävät ja muu työ- 2.1 Teoreettiseen säännölliseen työaikaanaikaan rinnastettava aika kuuluva työaikaan rinnastettava aika
2.2 Muu työaikaan rinnastettava aika1
3 Matkustusaika 3.1 Teoreettiseen säännölliseen työaikaankuuluva matkustusaika
3.2 Muu matkustusaika1
4 Koulutusaika 4.1 Työnantajan määräyksestä tapahtuvakoulutus
4.2 Työmarkkinajärjestöjen yhteistyösopimustenedellyttämä koulutus
4.3 Ammattiyhdistyskoulutus
4.4 Oppisopimusoppilaan tietopuolinen opetus
5 Lomautus ja muu työn 5.1 Lomautus taloudellisista tai tuotannollisista syistätarjonnan estyminen
5.2 Muiden työntekijöiden lakosta johtuva työntarjonnan estyminen
5.3 Muu työn tarjonnan estyminen
6 Vuosiloma ja muu 6.1 Vuosilomaansaintaperusteinenvapaa-aika 6.2 Työajan lyhennysvapaa
6.3 Muu ansaintaperusteinen vapaa-aika
3 Työaika- ja poissaololuokittelu
109
87 6 5
109
87 6 5
Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2006 | Työaika- ja poissaololuokittelu 9
7 Työriidasta johtuva 7.1 Lakkotöiden keskeytyminen
7.2 Työsulku
8 Sairaus 8.1 Sairaudeksi todettu poissaolo
8.2 Terveystarkastukset ja hoitokäynnit
9 Tapaturma 9.1 Työtapaturma
9.2 Työmatkatapaturma
9.3 Ammattitauti
10 Lapsen syntymään ja 10.1 Äitiysvapaa ja äidin vanhempainvapaahoitoon liittyvät vapaat
10.2 Isyysvapaa ja isän vanhempainvapaa
10.3 Hoitovapaa
10.4 Osittainen hoitovapaa (lyhennetty työaika)
10.5 Tilapäinen hoitovapaa (lapsen sairaus)
11 Muu hyväksytty poissaolo 11.1 Yhteiskunnallinen syy
11.2 Opintoloma tai vastaava
11.3 Henkilökohtainen syy
11.4 Vuorotteluvapaa, osa-aikalisä tai vastaava
11.5 Työllistymisvapaa
12 Poissaolo ilman 12 Poissaolo ilman työnantajantyönantajan hyväksymää hyväksymää selvitystäselvitystä
13 Sidoksissaoloaika 13 Sidoksissaoloaika1
1 Kursivoituja ryhmiä ei lueta teoreettiseen säännölliseen työaikaan.
?
10 Työaika- ja poissaololuokittelu | Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2006
109
87 6
109
87 6
Työaika- ja poissaololuokittelunpääkäsitteet
Teoreettinen säännöllinen työaika
1.1 Säännöllisenä työaikana tehty työaika
2.1 Teoreettiseen säännölliseen työaikaankuuluva työaikaan rinnastettava aika
3.1 Teoreettiseen säännölliseen työaikaankuuluva matkustusaika
4 Koulutusaika
5 Lomautus ja muu työn tarjonnanestyminen
6 Vuosiloma ja muu ansaintaperusteinenvapaa-aika
7 Työriidasta johtuva töiden keskeytyminen
8 Sairaus
9 Tapaturma
10 Lapsen syntymään ja hoitoonliittyvät vapaat
11 Muu hyväksytty poissaolo
12 Poissaolo ilman työnantajanhyväksymää selvitystä
Muu työaikaan rinnastettava aikasekä lisä- ja ylityöaika
1.2 Lisä- ja ylityöaika
2.2 Muu työaikaan rinnastettavaaika
3.2 Muu matkustusaika
Sidoksissaoloaika
Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2006 | Työaika- ja poissaololuokittelu 11
109
87 6 5
1 Tehty työaika
Tehtyä työaikaa on:
• Varsinainen työnteko tai
vastaava toiminta joko työpai-
kalla tai muualla
(tuotannollinen työ).
• Työnopastus ja työhön pereh-
dyttäminen työpaikalla.
• Muu työaikalain tehtyyn
työaikaan luettavaksi edellyttä-
mä aika (TAL 4 §).
Kyseessä on työaikalain mukainen työ-aika ja se otetaan huomioon lain mu-kaisia ylityökiintiöitä laskettaessa. Työ-
aikalaki edellyttää, että tehdyistä työ-tunneista pidetään luetteloa (TAL 37 §).
1.1 Säännöllisenä työaikanatehty työaika
Työaika, jonka henkilö on ollut työssätyösopimuksensa mukaisen työvuorolu-
ettelon tai muuten sovitun työajanpuitteissa.
1.2 Lisä- ja ylityöaikaLisä- ja ylityöaikaa on aika, jonkahenkilö on ollut työssä säännöllisen
työajan lisäksi. Siihen luetaan kolmen-tyyppistä lisä- ja ylityöaikaa:(i) Lisätyöaika, josta maksetaan
palkka yksinkertaisena.Tämä on aikaa, jonka henkilö on olluttyössä työsopimuksensa mukaisen
säännöllisen työajan lisäksi, mutta jokaei kuitenkaan ole lain eikä sopimuksenmukaista ylityötä. Tätä aikaa voi
esiintyä yleensä vain sellaisilla henki-löillä, joiden työsopimuksen mukainensäännöllinen vuorokautinen työaika on
lyhyempi kuin 8 tuntia tai viikoittainentyöaika lyhyempi kuin 40 tuntia.(ii) Lisätyöaika, josta maksetaan
palkka sopimuksen mukaankorotettuna
4 Työaika- ja poissaolokäsitteidenmäärittely ja sisältö
(= sopimusperusteinen ylityö eli
tes-ylityö).Tämä on aikaa, jolta maksetaan ylityö-korotusta sopimuksen perusteella,
vaikka sitä ei edellytetä maksettavaksipelkästään lain määräykset huomioonottaen. Tätä aikaa ei myöskään lueta
lain asettamiin ylityökiintiöihin. Senkirjaaminen erillään kiintiöihin luetta-vista lakiin perustuvista ylitöistä
mahdollistaa kiintiöiden tarkan sovelta-misen ja seurannan. Tes-ylityöajanrekisteröiminen erillään muusta
lisätyöstä on välttämätöntä myösvuosilomalain mukaisen keskipäiväpal-kan laskemista varten.
(iii) Lakiin perustuva ylityöaika, johonluetaan vuorokautinen ja viikoittai-nen ylityö, jaksoylityö, hätätyönä
tehty ylityö sekä aloittamis- jalopettamisylityö.
Työaikalaki määrittelee lakiperusteiselle
ylityölle enimmäismäärät. Lakiperus-teisten ylityötuntien määrä tulee käydäilmi työaikakirjanpidosta.
Luvussa määritellään eri aikalajit ja
luonnehditaan niiden sisältöä. Tarpeenmukaan selostetaan myös syyt, miksikyseinen aikakäsite erotetaan omaksi
luokakseen.
12 Työaika- ja poissaololuokittelu | Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2006
2 Ay-tehtävät jamuu työaikaanrinnastettava aika
Työaikaan rinnastettavaa aikaa
on aika, jota sopimuksen perus-
teella tai muuten käsitellään
työajan veroisena aikana, vaikka
kyseessä ei olekaan työaikalain
mukainen työaika.
Tämän ajan jälkeen tehtyä työtä eikuitenkaan lueta ylityökiintiöihin,
vaikka siitä sopimusten mukaanmaksettaisiinkin korotettua palkkaa.Muutoin tätä aikaa käsitellään yleensä
tehtynä työaikana muun muassakeskituntiansioita laskettaessa japalkkatilastoissa sekä usein myös
maksettaessa ylityökorotuksia.
Esimerkkejä:
• Ammattiyhdistys-, työsuojelu- taimuut vastaavat tehtävät, joiden osaltahenkilö on vapautettu varsinaisista
työtehtävistään. Muun muassapääluottamusmiehen ja luottamusmie-hen luottamusmiestehtäviin käyttämä
aika luetaan tähän ryhmään.• Työsuojelua, henkilöstön hallinto-
edustusta tai muuta yhteistyötä
käsittelevien elinten kokoukset jatähän yhteistyöhön liittyvä ajankäyt-tö.
• Sellaiset informaatio- ja koulutus-tyyppiset tilaisuudet, jotka tapahtuvatlähinnä työn lomassa ja työpaikalla ja
joita lain perusteella ei lueta tehdyksityöajaksi.
• Eräillä aloilla on työaikana tapahtuva
matkustaminen sovittu luettavaksityöaikaan, jolloin tämä ajankäyttöluetaan työaikaan rinnastettavaan
aikaan.Ajankäytön kokonaistarkkailu edellyttäätämän aikalajin erittelyä esitettyihin
alaryhmiin. Samalla tehty työaika pysyypuhtaana ja yritys voi soveltaa ylityö-kiintiöitä tarkasti.
2.1 Teoreettiseen säännölliseentyöaikaan kuuluva työaikaanrinnastettava aika
Työaikaan rinnastettava ajankäyttö siltäosin kuin säännöllisenä työaikana tehty
työaika on vähentynyt.
2.2 Muu työaikaan rinnastettavaaika
Työaikaan rinnastettava ajankäyttösäännöllisen työajan ulkopuolella.
3 Matkustusaika
Matkustusaikaa on aika, joka
kuluu työ- tai virkamatkan tekemi-
seen työpaikalta tai henkilön
asunnosta siihen paikkaan, jossa
työtehtäviä suoritetaan, sekä
vastaava paluumatka, ellei laki tai
sopimus edellytä tätä aikaa
luettavaksi tehtyyn työaikaan.
Matkustusaika ei yleensä ole tehtyä
työaikaa (TAL 4 §). Ajankäytönkokonaistarkkailu edellyttää tämän ajanerittelyä esitettyihin alaryhmiin.
Normaali päivittäinen matka asunnonja työpaikan välillä ei ole mukana tässäpääryhmässä eikä koko luokittelussa.
3.1 Teoreettiseen säännölliseentyöaikaan kuuluvamatkustusaika
Matkustusaika siltä osin kuin säännölli-senä työaikana tehty työaika on vähen-
tynyt.
3.2 Muu matkustusaikaAlaryhmä sisältää matkustukseenkäytetyn ajan teoreettisen säännöllisentyöajan ulkopuolella. Tämä matkustus-
aika saatetaan joutua erittelemäänalaryhmiin, mikäli alan työehtosopi-muksessa on sovittu matkustusajan
korvaamisesta. Myös palkanlaskennankannalta muu matkustusaika on useintarpeellista kirjata omana ryhmänään.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2006 | Työaika- ja poissaololuokittelu 13
109
87 6 5
4 Koulutusaika
Erilaiseen työnantajan järjestä-
mään, työehtosopimuksen tai
oppisopimuslain edellyttämään
koulutustilaisuuteen osallistumi-
seen käytetty työaika siltä osin,
kun koulutus tapahtuu säännölli-
senä työaikana.
Koulutusaikaa ei lueta työaikaluokitte-lussa työajaksi. Koulutukseen teoreetti-
sen säännöllisen työajan ulkopuolellakäytettyä aikaa ei tässä lueta koulutus-ajaksi. Alaerittelyssä pyritään noudatta-
maan aiheuttajaperiaatetta.
4.1 Työnantajan määräyksestätapahtuva koulutus
Ryhmään kuuluu aika, jonka henkilökäyttää työsopimuksessa sovitusta
työajasta työnantajan määräyksestätapahtuvaan ammatilliseen tai muuhunkoulutukseen. Mukaan luetaan myös
sellainen työnantajan määräyksestätapahtuva koulutus, joka ei henkilön senhetkisen ammattitaidon säilyttämisen tai
kehittämisen kannalta ole välttämätöntä.Sanonnalla ”työnantajan määräys”
tarkoitetaan tässä kaikkia niitä tilanteita,
joissa työnantajalla on intressi lähettäähenkilö koulutustilaisuuteen ja maksaasiltä ajalta myös palkkaa. Koulutustilai-
suuteen osallistuminen perustuutyönantajan harkintaan.
Ryhmään ei lueta sellaista ammatil-
lista tai muuta koulutusta, johonlähettämisen ei voida katsoa olevanvälittömästi työnantajan intressissä.
Esimerkkinä voidaan mainita opintolo-ma, joka luetaan ryhmään 11.2. Tähänryhmään ei lueta myöskään viranomais-
ten määräyksestä suoritettua väestön-suojelukoulutusta, vaan se luetaanryhmään 11.1.
5 Lomautus jamuu työn tarjon-nan estyminen
Aika, jolloin työnteko on väliaikai-
sesti keskeytynyt työn tarjonnan
estymisen johdosta.
Tälle ajalle on ominaista, että työntekijäolisi halukas työhön, mutta työnantaja
ei pysty sitä järjestämään. Alaerittelytehdään aiheuttajaperiaatteen mukaan.
5.1 Lomautus taloudellisista taituotannollisista syistäAlaryhmään luetaan aika, jolloin
työnteko ja palkanmaksu ovat keskey-tyksissä taloudellisten tai tuotannollis-ten syiden johdosta. Siirryttäessä
samoista syistä lyhennettyyn työaikaan(lyhennetty työviikko, lyhennettypäivittäinen työaika) luetaan lyhennystä
vastaavat tunnit tähän ryhmään. Mikälilomauttaminen johtuu muiden työnteki-jöiden lakosta, tapaukset kuuluvat
ryhmään 5.2.
5.2 Muiden työntekijöidenlakosta johtuva työntarjonnan estyminen
Työnteko keskeytyy joko saman
yrityksen muiden työntekijöiden lakontai yrityksen ulkopuolisen lakonjohdosta. Tähän ryhmään luetaan:
• Työntekijän lomauttaminen muidentyöntekijöiden lakon johdosta.
• Työnteon keskeyttäminen sellaisen
lakon johdosta, jonka perusteellatyönantaja on TSL 2 :12.2 §:nperusteella velvollinen maksamaan
palkkaa.• Yrityksen sisällä syntyneestä osalak-
kotilanteesta johtuva töiden keskeytys.
Mikäli työnteko keskeytyy työntekijöi-den oman lakon johdosta, luetaantyöajan menetys ryhmään 7.
4.2 Työmarkkinajärjestöjenyhteistyösopimustenedellyttämä koulutus
Ryhmään kuuluu se osa työsopimuksenmukaisista työtunneista, jonka henkilökäyttää työmarkkinajärjestöjen välisten
yhteistyösopimusten edellyttämäänkoulutukseen. Tässä tarkoitettujasopimuksia ovat muun muassa työsuoje-
lua, rationalisointia, tiedotusta, työter-veyshuoltoa ja yhteistoimintaa koskevatsopimukset.
4.3 AmmattiyhdistyskoulutusRyhmään luetaan työaika, joka on
menetetty ammattijärjestöjen järjestä-mään koulutustilaisuuteen osallistumi-sen vuoksi. Koulutustilaisuus perustuu
työmarkkinajärjestöjen väliseenkoulutussopimukseen. Sellainenammattiyhdistyskoulutus, joka perustuuopintovapaalakiin eikä koulutussopi-
mukseen, luetaan ryhmään 11.2.
4.4 Oppisopimusoppilaantietopuolinen opetus
Ryhmään luetaan oppisopimusohjelmanedellyttämään tietopuoliseen koulutus-
jaksoon osallistuminen. Koulutusperustuu ammatillista koulutustasäätelevän lain 17 §:ään.
14 Työaika- ja poissaololuokittelu | Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2006
5.3 Muu työn tarjonnanestyminen
Työn tarjonnan estyminen johtuu muistakuin ryhmissä 5.1 ja 5.2 mainituista
syistä. Tähän ryhmään luetaan esimer-kiksi:• Aika, jonka henkilö on estynyt
suorittamasta työtehtävää siitä syystä,että yritys tai sen osasto on suljettumuiden henkilöiden vuosilomien
johdosta.• Sellainen työnantajasta, esim. töiden
järjestelystä, johtuva odotusaika,
jonka kuluessa työntekijä voi vapaastipoistua työpaikalta (TSL 2:12.1 §).
• Työnteon keskeytyminen työpaikkaa
kohdanneen tulipalon tai muunpoikkeuksellisen luonnontapahtumantai muun sellaisen työntekijöistä ja
työnantajasta riippumattoman esteentakia.
6.3 Muu ansaintaperusteinenvapaa-aika
Ryhmään kuuluu muu kuin vuosiloma-lakiin perustuva, työaikaa lyhentävä
vapaa-aika, johon syntyy oikeusansaintaperiaatteen tai vastaavanperusteella. Esimerkkeinä voidaan
mainita palvelusvuosivapaa ja rahakor-vauksen (viikkovapaakorvaus, ylityö-korvaus, sunnuntaityökorvaus, lomara-
ha) sijasta annettu vapaa-aika siltä osin,kun se vähentää työaikaa.
Työaikapankkijärjestelyyn tai
vastaavaan työajan säästöjärjestelmäänperustuva palkallinen vapaa kuuluumyös tähän ryhmään.
6 Vuosiloma jamuu ansainta-perusteinenvapaa-aika
Aika, jonka henkilö käyttää lain tai
sopimuksen mukaisesti annettuna
vuosilomana tai vapaana, johon
syntyy oikeus ansaintaperiaatteen
tai vastaavan perusteella.
6.1 VuosilomaRyhmään kuuluu palkallinen vuosilo-
ma, joka perustuu vuosilomalakiin taiyleisesti työehtosopimuksessa olevaanmääräykseen. Niin sanottu talviloma ja
säästetty vuosiloma eli säästövapaa(VLomaL 27 §) luetaan niin ikään tähänryhmään kuten myös lakisääteisen
vuosiloma-ajan ylittävä muuhunsopimukseen perustuva vuosiloma-aika.
6.2 Työajan lyhennysvapaaTyöajan lyhennysvapaaksi luetaanansainta- tai kertymäperiaatteen
mukaisen työajan lyhentämisen vuoksiannettu vapaa-aika niissä työaikamuo-doissa, joissa säännöllinen työaika on
40 tuntia viikossa.Kun työaikaa on lyhennetty sopimal-
la keskimääräisestä päivä-, viikko- tai
vuosityöajasta, sen perusteella annettuavapaata ei lueta teoreettiseen säännölli-seen työaikaan eikä se ole mukana tässä
luokittelussa.Kun työajan lyhentäminen on toteu-
tettu lyhentämällä päivittäistä työaikaa,
sovittu päivittäinen työaika sisältyy teo-reettiseen säännölliseen työaikaan.
Joissakin työaikamuodoissa käytettä-
vää vuorovapaata, jolla työaika tasoite-taan keskimääräiseksi työehtosopimuk-sen mukaiseksi viikkotyöajaksi, esimer-
kiksi 36 tai 38 tunniksi, ei lueta lain-kaan teoreettiseen säännölliseen työai-kaan eikä siis myöskään ryhmään 6.2.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2006 | Työaika- ja poissaololuokittelu 15
7 Työriidastajohtuva töidenkeskeytyminen
Erilaisista työriidoista suoranai-
sesti aiheutuva työajan menetys.
7.1 LakkoTyönteko keskeytetään työntekijäpuolentoimesta. Mikäli työntekijälle ei voida
tarjota työtä muiden työntekijöidenlakon vuoksi, työajan menetys kuuluuryhmään 5.2.
7.2 TyösulkuTyönteko keskeytetään työnantajapuo-
len toimesta.
8 Sairaus
Henkilön omasta sairaudesta,
tarkastus- tai hoitokäynnistä tai
lääkinnällisestä kuntoutuksesta
aiheutuva työajan menetys.
8.1 Sairaudeksi todettupoissaolo
Ryhmään kuuluu työkyvyttömyysaika,johon on lääkärin, työterveyshoitajan taiterveydenhoitajan antama todistus tai
muu hyväksyttävä selvitys. Tähän lue-taan myös vapaa-ajan tapaturmasta joh-tuva työkyvyttömyysaika. Ellei työnan-
taja hyväksy työntekijän selvitystä, ta-paus kuuluu ryhmään 12.
Sairauspoissaoloiksi luetaan myös
poissaoloaika niissä tapauksissa, jollointyöntekijällä on oikeus osasairauspäivä-rahaan. Tällöin työntekijän osa-
aikaisessa työsuhteessa tekemä työaikaluetaan tehdyksi työajaksi ja sairaana-oloaika luetaan sairauspoissaoloksi.
8.2 Terveystarkastukset jahoitokäynnit
Ryhmään luetaan muun muassatyöterveyshuoltolain, säteilysuojalainsekä nuorten työntekijöiden suojelusta
annetun lain mukaisten lakisääteistenlääkärintarkastusten vuoksi menetettytyöaika. Myös työehtosopimukseen
perustuvat terveystarkastukset kuuluvattähän ryhmään.
Ryhmään luetaan myös sairauden to-
teamiseksi tapahtuvat lääkärintarkastuk-set samoin kuin kaikki erilaiset hoito-käynnit, esimerkiksi hammaslääkärin ja
silmälääkärin vastaanotto. Lääkinnälli-sen kuntoutuksen vuoksi menetetty työ-aika kuuluu niin ikään tähän ryhmään.
Poikkeuksena on omasta aloitteesta ta-pahtuva niin sanottu kuntoloma, jokaluetaan ryhmään 11.3.
9 Tapaturma
Työ- tai työmatkatapaturman tai
todetun ammattitaudin aiheutta-
masta työkyvyttömyydestä johtuva
työajan menetys.
Ryhmään luetaan tapaturmavakuutus-lain ja ammattitautilain mukaiset
työkyvyttömyystapaukset. Ammattitautiluetaan ryhmään vasta sen jälkeen, kunsairaus on vakuutusyhtiön tai oikeuden
päätöksellä todettu ammattitaudiksi.Mahdollinen tätä edeltävä saman syynaiheuttama poissaolo luetaan pääryh-
mään 8 samoin kuin vapaa-ajan tapatur-man aiheuttama työkyvyttömyys.
9.1 TyötapaturmaTapaturmavakuutuslain mukainentyötapaturmasta aiheutuva työkyvyttö-
myysaika.
9.2 TyömatkatapaturmaTapaturmavakuutuslain mukainentyömatkatapaturmasta aiheutuvatyökyvyttömyysaika.
9.3 AmmattitautiAmmattitautilain määrittelemästä
ammattitaudista aiheutuva työkyvyttö-myysaika.
16 Työaika- ja poissaololuokittelu | Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2006
?10 Lapsensyntymäänja hoitoonliittyvät vapaat
Lapsen syntymän tai adoptoinnin
taikka lapsen hoidon vuoksi
annettu palkallinen tai palkaton
vapaa.
10.1 Äitiysvapaa ja äidinvanhempainvapaa
Ryhmään luetaan (TSL 4:1 §):
• Lakisääteinen äitiysvapaa eli aika,jolta äidille maksetaan sairausvakuu-tuslain mukaista äitiysrahaa.
• Äidin vanhempainvapaa eli aika, joltaäidille maksetaan sairausvakuutuslainmukaista vanhempainrahaa.
10.2 Isyysvapaa ja isänvanhempainvapaa
Ryhmään luetaan (TSL 4:1 §):• Lakisääteinen isyysvapaa eli aika,
jolta isälle maksetaan sairausvakuu-
tuslain mukaista isyysrahaa lapsensyntymän yhteydessä tai myöhemminäitiys- tai vanhempainvapaakauden
aikana.• Isän vanhempainvapaa eli aika, jolta
isälle maksetaan sairausvakuutuslain
mukaista vanhempainrahaa.• Isäkuukausi, eli yhdenjaksoinen
kausi, joka koostuu 12 viimeisestä
vanhempainrahakauden arkipäivästäja 12 isyysrahapäivästä.
10.3 HoitovapaaRyhmään luetaan:• Äidille tai isälle annettava lakisäätei-
nen hoitovapaa (TSL 4:3 §)• Lakisääteisen vanhempainvapaan
jälkeen annettava työehtosopimuspe-
rusteinen pidennetty äitiysvapaa.
10.4 Osittainen hoitovapaa(lyhennetty työaika)
Osittaisella hoitovapaalla tarkoitetaanpienten lasten vanhempien mahdolli-
suutta siirtyä lyhennettyyn työaikaan(TSL 4:4 §). Osittaisella hoitovapaallaolevaa henkilöä ei katsota osa-aikatyös-
sä olevaksi, vaan tämäkin hoitovapaakuuluu säännölliseen työaikaan.Perusteena on se, että työaikaa on vain
tilapäisesti lyhennetty.
10.5 Tilapäinen hoitovapaa(lapsen sairaus)
Ryhmään luetaan sellainen enintään 4päivän poissaolo, johon työntekijällä on
oikeus alle 10-vuotiaan sairaan lapsenhoidon järjestämiseksi tai lapsenhoitamiseksi (TSL 4:6 §).
11 Muu hyväksyttypoissaolo
Kaikki edellä mainitsemattomat
poissaolot, joihin on esitetty
hyväksyttävä selvitys tai joista on
sovittu.
11.1 Yhteiskunnallinen syyRyhmään luetaan poissaolot, jotka
aiheutuvat joko lakisääteisten taivapaaehtoisten yhteiskunnallistentehtävien suorittamisesta ja joiden
perusteena on viranomaisen määräys taimuu vastaava yhteiskunnallinen syy.Ryhmään kuuluvat muun muassa:
• Kunnallinen tai muu julkinen luotta-mustehtävä: poissaolo, joka aiheutuusellaisesta luottamustehtävästä taikka
todistajana kuulemisesta, josta lainmukaan ei ole ollut oikeutta kieltäy-tyä tai josta kieltäytyminen olisi ollut
sallittua vain laissa mainitun erityisensyyn perusteella.
• Vaalilautakunnan ja -toimikunnan
jäsenenä toimiminen.• Kutsuntaan tai siihen liittyvään
lääkärintarkastukseen kulunut aika.
• Reservin harjoitus tai ylimääräinenpalvelus, vakinaisessa väessä suorite-tun asepalvelun lisäksi suoritettu pal-
veluaika, tai muu vastaava. Asevelvol-lisuusaikaa ei kuitenkaan lueta teo-reettiseen säännölliseen työaikaan, jo-
ten se jää luokittelun ulkopuolelle• Viranomaisten määräyksestä suoritet-
tu väestönsuojelukoulutus.
• Ammattijärjestön kokous tai muutehtävä: sellainen poissaolo, jonkasyynä on osallistuminen ammattijär-
jestön kokoukseen tai muihin tehtä-viin, jotka tapahtuvat työpaikanulkopuolella.
• Karanteeni: työnteko estyy sairaudenleviämisen estämiseksi annetunviranomaismääräyksen takia.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2006 | Työaika- ja poissaololuokittelu 17
11.2 Opintovapaa tai vastaavaRyhmään luetaan henkilökohtaisestaopiskelusta aiheutuva työajan menetys.Esimerkkeinä voidaan mainita:
• Opintovapaalain tarkoittama vapaa,jolloin vapautus työstä on myönnettyopintovapaalain perusteella.
• Muut kuin opintovapaalakiin perustu-vat eripituiset opintolomat tai“virkavapaudet”. Myös osallistumi-
nen luento-, tentti- tai muihin opinto-tilaisuuksiin luetaan tähän ryhmään.Koulutussopimukseen perustuva
vapautus koulutusta varten kuuluukuitenkin ryhmään 4.
11.3 Henkilökohtainen syyRyhmään kuuluvat henkilökohtaisesta,perustellusta syystä aiheutuvat poissa-
olot, joista on sovittu tai joihin onjälkikäteen annettavissa hyväksyttäväselvitys. Tällaisia ovat perhetilaisuudet
ja merkkipäivät sekä muut vastaavathenkilökohtaiset ja luvalliset syyt.• Perhetilaisuus ja merkkipäivä:
läheisen omaisen hautauspäivä, oma50- ja 60-vuotispäivä sekä myös omahääpäivä ovat useissa työehtosopi-
muksissa palkallisia vapaapäiviä.• Poissaolo pakottavista perhesyistä:
työntekijän perhettä kohtaa sellainen
sairaudesta tai onnettomuudestajohtuva ennalta arvaamaton jaäkillinen tilanne, joka edellyttää
työntekijän välitöntä läsnäoloa (TSL4:7 §).
• Muu henkilökohtaisesta syystä
aiheutuva poissaolo: ryhmään luetaanerilaisia, useimmiten palkattomia jatyönantajan luvalla tapahtuneita
poissaoloja kuten muuttopäivä,autonkatsastus, asiointi virastoissa taimuu sovittu palkaton loma sekä
vapausrangaistuksen suorittaminen jarangaistuksena annettu pakkoloma.
• Myöhästyminen tai poissaolo, joka
johtuu ylivoimaisesta esteestä (forcemajeure-peruste).
11.4 Vuorotteluvapaa, osa-aikalisä tai vastaava
Ryhmään kuuluvat vuorotteluvapaan,
osa-aikalisän tai vastaavan työaikajär-jestelyn johdosta aiheutuneet poissaolot.
Ryhmään kuuluvissa työaikajärjeste-
lyissä työntekijän työsuhde jää määrä-ajaksi lepäämään (vuorotteluvapaa) taityöntekijä siirtyy osa-aikatyöhön (osa-
aikalisä), jolloin työnantajan onpalkattava vastaavaksi ajaksi kyseisentyöntekijän tilalle työttömänä oleva
henkilö.Vuorotteluvapaata koskevat säännök-
set perustuvat vuorotteluvapaalakiin,
julkisesta työvoimapalvelusta annettuunlakiin (30.12.2002/1305) ja osa-aikalisää koskevat säännökset julkisesta
työvoimapalvelusta annettuun lakiin(30.12.2002/1295).
Työaika- ja poissaololuokittelussa
näiden työaikajärjestelyjen aiheuttamiapoissaoloja tarkastellaan vuorotteluva-paalle tai osa-aikatyöhön siirtyvän
työntekijän osalta. Tilalle palkattavanhenkilön työ- ja poissaoloaikojatarkastellaan hänen kanssaan sovitun
työaikajärjestelyn perusteella.
11.5 TyöllistymisvapaaRyhmään luetaan ns. työllistymisvapaa,jolloin tuotannollisista tai taloudellisistasyistä irtisanotulla työntekijällä on
irtisanomisaikanaan lain mukaan (TSL7:12 §) oikeus palkalliseen vapaaseen.
12 Poissaolo ilmantyönantajanhyväksymääselvitystä
Poissaolo, jota ei ole laissa tai
sopimuksissa mainittu tai josta ei
ole työnantajan kanssa sovittu tai
josta ei ole esitetty työnantajan
hyväksymää selvitystä.
13 Sidoksissa-oloaika
Sidoksissaoloaikaan kuuluu
sellainen aika, jonka henkilö
joutuu olemaan “kiinni” työhönsä
esimerkiksi varallaolon johdosta.
Sidoksissaoloaikaa ei katsota tehdyksityöajaksi. Se ei kuulu myöskäänteoreettiseen säännölliseen työaikaan.
Eräillä aloilla sidoksissaoloaikaakutsutaan odotusajaksi. On kuitenkinhuomattava, että varsinaiseen työn
odottamiseen työpaikalla käytetty aikaluetaan yleensä tehdyksi työajaksi.
Jos työntekijä on työnantajan
määräyksestä työpaikalla tai senvälittömässä läheisyydessä työnantajanosoittamassa päivystystilassa työval-
miudessa, tämä aika luetaan kokonai-suudessaan työajaksi.
18 Työaika- ja poissaololuokittelu | Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2006
Kun työaika- ja poissaolotiedot on
luokiteltu ja rekisteröity tässä esitetynluokittelun mukaisesti, on yrityksessäluotu perusta systemaattiselle ajankäy-
tön seurannalle. Luokitteluun pohjautu-vaa ajankäytön seurantaa voidaantällöin hyödyntää monin eri tavoin.
Ajankäyttöprosentit
Luokittelun perusajatuksena on havain-nollistaa, mihin ajankäyttömuotoihin
teoreettinen säännöllinen työaikajakaantuu. Luokittelun perusteellavoidaan siten laskea, kuinka suuren
osan eri työaika- ja poissaololajitmuodostavat teoreettisesta säännöllises-tä työajasta. Teoreettista säännöllistä
työaikaa merkitään tällöin sadalla (100).
Keskeisimmät osuuksia kuvaavat luvut
ovat työssäoloprosentti
ja poissaoloprosentti.
Säännöllisenä työaikana tehdyn työajan osuutta teoreettisesta säännöllisestä työajas-
ta nimitetään työssäoloprosentiksi tai täsmällisemmin nettotyössäoloprosentiksi:
5 Työaika- ja poissaololuokittelunhyödyntäminen
Ajankäytön jakautuminen voidaan esittää työaika- ja poissaololajeittain. Seuraavataulukko kuvaa esimerkkinä yhden työntekijän ajankäytön jakautumista vuoden
aikana:
Poissaolot voidaan ymmärtää joko laajana käsitteenä tai suppeana käsitteenä.Laajasti poissaolo tarkoittaa kaikkea poissaoloa työstä eli läsnäolon vastakohtaa.Tällöin sen piiriin luetaan työaika- ja poissaololuokittelun ryhmät 2-12. Suppeasti
ajatellen poissaolo tarkoittaa vain sitä poissaoloaikaa, joka riippuu henkilöstäitsestään. Tällöin sen piiriin luetaan luokittelun ryhmät 8-12. Näiden kahdennäkemyksen lisäksi on muitakin vaihtoehtoja poissaolokäsitteen määrittelemiseksi.
Poissaoloajan osuutta teoreettisesta säännöllisestä työajasta nimitetään poissaolo-
prosentiksi:
Työaika- ja poissaololaji Aika tunteina Osuus teoreettisestasäännöllisestä
työajasta
1.1 Säännöllisenä työaikana tehty työaika 1532 80,0
2.1 Teoreettiseen säännölliseen työaikaan
kuuluva työaikaan rinnastettava aika 8 0,4
3.1 Teoreettiseen säännölliseen työaikaan
kuuluva matkustusaika 8 0,4
4 Koulutusaika 16 0,8
5 Lomautus ja muu työn tarjonnan estyminen 0 0,0
6 Vuosiloma ja muu ansaintaperusteinen vapaa-aika 200 10,4
7 Työriidasta johtuva töiden keskeytyminen 0 0,0
8 Sairaus 88 4,6
9 Tapaturma 16 0,8
10 Lapsen syntymään ja hoitoon liittyvät vapaat 40 2,1
11 Muu hyväksytty poissaolo 8 0,4
12 Poissaolo ilman työnantajan hyväksymää selvitystä 0 0,0
Yhteensä 1916 100,0
Poissaoloprosentti
Poissaoloaika
(laaja tai suppea käsite)
Teoreettinen säännöllinen työaikax 100 %=
Nettotyössäolo-
prosenttiSäännöllisenä työaikana tehty työaika
Teoreettinen säännöllinen työaikax 100 %=
Alaryhmät 1.2, 2.2 ja 3.2 eivät olemukana tässä asetelmassa, koska näihin
ryhmiin kuuluva aika ei sisälly teoreetti-seen säännölliseen työaikaan.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2006 | Työaika- ja poissaololuokittelu 19
Tunnusluvut
Eri poissaololajeista voidaan laskea omia poissaoloprosenttejaan tai muita tunnuslu-kuja.
Sairauspoissaoloprosentti voidaan laskea edellä esitetyn laskentakaavan mukaisesti,kun poissaoloajan tilalle laitetaan sairauspoissaoloaika:
Yrityksen sisäiset vertailut
Työaika- ja poissaolotiedoista voidaanyrityksen sisällä tuottaa tarvittavia
tietoja yrityksen johdolle, henkilöstö-hallinnolle, työnjohdolle ja muillepäätöksentekijöille.
Ryhmittelyperusteena voidaan käyt-tää joko organisaatiota tai henkilöstöäkoskevia tekijöitä. Organisaatiota ku-
vaavia ryhmittelyperusteita ovat esimer-kiksi toiminta- tai tulosyksikkö, toimi-paikka, toimiala, paikkakunta tai osasto.
Henkilöstöä kuvaavia ryhmittelyperus-teita ovat esimerkiksi työntekijä-toimi-henkilö -jako, työaikamuoto, sukupuoli,
ikä, siviilisääty ja työsuhteen pituus.Kun teoreettinen säännöllinen
työaika saattaa olla eri organisaatio- tai
henkilöstöryhmillä eripituinen, onhuolehdittava siitä, että näistä ryhmistäkootut aikatiedot ovat keskenään
vertailukelpoisia. Tämän vuoksiaikalajeittain eritellyt tuntien tai päivienlukumäärät eivät välttämättä ole
käyttökelpoisia. Kahden tai useammanryhmän välisessä vertailussa kannattaakäyttää edellä kuvattuja ajankäyttöpro-
sentteja tai tunnuslukuja.Tärkeää on myös laskea henkilöstön
määrä oikein suhteessa käytettäviin
työaika- ja poissaolotietoihin. Jonkinryhmän tai koko yrityksen henkilöstö-määränä on pidettävä niiden henkilöi-
den määrää, joista mainitut työaika- japoissaolotiedot on kerätty, kuitenkinvain siltä osin kuin kyseisten henkilöi-
den työsuhde on ollut voimassa. Josesimerkiksi henkilön työsuhde on päät-tynyt kesäkuun lopussa, hän esiintyy
vain “puolena” henkilönä laskettaessakyseisen vuoden henkilöstömäärää.Keskimääräinen henkilöstön määrä
saadaan esimerkiksi laskemalla kuukau-sittaiset vahvuudet yhteen ja jakamallanäin saatu luku kahdellatoista.
Seuraavassa esitetään tavallisimmat poissaolojen tunnusluvut:
Poissaoloaika
henkilöä kohtiPoissaoloaika
Henkilöiden lukumäärätuntia=
Poissaolon
keskimääräinen
pituus
Poissaoloaika
Poissaolokertojen lukumäärätuntia=
Poissaolotaajuus eli
poissaolojen määrä
henkilöä kohti
Poissaolojen lukumäärä
Henkilöiden lukumäärätuntia=
Poissaolleiden
suhteellinen osuusPoissaolleiden lukumäärä
Henkilöiden lukumääräx 100 %=
Esimerkiksi sairauspoissaoloista voidaan laskea omat tunnusluvut, kun laskentakaa-voissa laitetaan poissaolojen tilalle sairauspoissaoloja koskevat luvut.
Sairauspoissaolo-
prosenttiSairauspoissaoloaika
Teoreettinen säännöllinen työaikax 100 %=
20 Työaika- ja poissaololuokittelu | Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2006
Työaika- japoissaolotiedustelu
Työaika- ja poissaololuokittelun
pohjalta on työnantajajärjestöissäaloitettu vuonna 1980 yritysten työaika-ja poissaolotietoja koskeva tiedustelu.
Yritysten antamat työaika- ja poissaolo-tiedot koskevat koko kalenterivuotta.
Tiedustelu on vapaaehtoinen. Siihen
osallistuva yritys voi itse valita, mitäryhmittelyperusteita se haluaa käyttääorganisaation tai henkilöstön suhteen.
Samoin yritys voi valita, ilmoittaako setiedot luokittelun pääryhmätasolla vaialaryhmätasolla. Yritys ilmoittaa eri
työaika- ja poissaololajeista kokonaisettuntisummat. Tiedustelussa ei käsitelläyksilökohtaisia tietoja.
Tiedusteluun osallistuneille yrityksil-le lähetetään yrityspalaute, jonka avullayritys voi verrata omia ajankäyttötieto-
jaan muiden yritysten vastaaviintietoihin.
Kun eri yrityksissä ja yritysten
sisällä on käytössä käsitteellisestiyhtenäinen työaika- ja poissaololuokit-telu ja sen pohjalle rakennettu ajankäy-
tön rekisteröinti ja seuranta, ovatyritysten väliset ja yritysten sisäisetvertailut mahdollisia ja mielekkäitä.
Työaika- japoissaololuokittelu
Elinkeinoelämän keskusliitto EKPL 30 (Eteläranta 10), 00131 Helsinki • Puhelin (09) 420 20
Faksi (09) 4202 2299 • www.ek.fi
Tilaukset:MP-Keskus/Julkaisujakelu
Puhelin (09) 4202 2293
Faksi (09) 4202 2330
Raportti internetissä:www.ek.fi/julkaisut
ISBN 952-212-001-4
Lisätietoja:Asiantuntija
Seppo Saukkonen
Puh. (09) 4202 2297
Ulkoasu: Arja Nyholm
Julkaisumonistamo Eteläranta Oy