3 Sisältö lokakuu 2017 1 Kansi 2 Uusi Ravintola Curry Palace (Kitchen & Bar) avataan Suurpellon Kauppakeskukseen 16.11. 3 Pienyrittäjän asialla: Pienyritysten digitalisaatiolla on kiire Espoon kaupunki toteuttaa kokonaisvaltaista poikkihallinnollista kehitysohjelma 4 Julkisivujen kunnossapito pidentää kiinteistöjen ikää ja arvoa 5 Kaikki voivat toimia asumisturvallisuuden lisäämisen puolesta Tapiolan Taloyhtiöforum: Hyötyä taloyhtiöiden verkostoitumisesta, kokemusten ja tiedon vaihdosta 6 Kauneushuone Katariina palvelee Tapiolassa 7 Juhlista pikkujouluja, yksityisjuhlia ja isänpäivää (12.11) laajentuneessa pakistanilaisessa luomu- ravintola Peshawarissa 8 OMAKOTI messut 27.–29.10.2017 Uusi kokonaisvaltainen lukitusjärjestelmä 9 Tehokasta ruosteenesto- ja autojen maalipinnan- käsittelyä Espoossa 10 Kirjailijaksi 80-vuotiaana – Pietarista Bulevardille Etelä-Espoon ja Tapiolan Luonnon- ja maiseman- hoitosuunnitelma 11 Tuuliniityn ja Tuuliniitynpolun rakentaminen alkaa Tapiolassa Huomio palovaroittimiin taloyhtiöissä 12 Myynnissä omakoti- tai paritalotontti Kolmperä järven rannalta Espoosta Kaksio Tapiolassa tarjotaan vuokralle Legendaarinen Klepper-kajakki Haemme kokenutta ilmoitusmarkkinoijaa Tapiolan Lähiseudun Asiakaslehti Tapiolan Lähiseudun Asiakaslehti kertoo yrityksistä, niiden tuotteista ja palveluista ja paikallisista kulttuuritapahtumista. Lehti ilmestyy kymmenen kertaa vuodessa paitsi kesä- ja heinäkuussa. Lue lehti myös verkosta: www.tapiolan.com Lehden kustantaja ja ilmoitusmyynti: Oy Quality International QI Ltd Ab Päätoimittaja: Eva Kivilaakso-Wellmann, puh. 050-301 9987 Toimitusjohtaja: Peter Wellmann, puh. 050-589 7543 Tapiolan Keskustorni Tapiontori 1, 8. krs, 02100 Espoo puh. (09) 464118, fax 455 1113 E-mail: [email protected] Ilmoitusmyynti: Eva Kivilaakso-Wellmann [email protected] puh. 050-301 9987 Internet: www.tapiolan.com © Oy Quality International QI Ltd Ab Painopaikka: Pirkanmaan Lehtipaino Oy Painosmäärä: 50.000 kpl Tapiolan Lähiseudun Asiakaslehti on jo vuodesta 2000 ilmestynyt alueella, jossa potentiaaliset asiakkaasi asuvat ja liikkuvat. PAINOSMÄÄRÄN 50.000 kpl JAKAANTUU SEURAAVASTI: * POSTILAATIKKOJAKELU Etelä-Espoossa Suomen Suoramainonta Oy (SSM)/ Helsingin Jakelu-Expert Oy 43 000 kpl Tapiola, Tapiola-Itä, Tapiola-Länsi, Pohjois-Tapiola, Otaniemi, Laajalahti, Westend, Haukilahti, Mankkaa,Niittykumpu, Olari, Friisilä, Matinkylä, Taavinkylä (Mankkaa), Etelä-Leppävaara, Pohjois-Leppävaara, Lintu- vaara, Uusmäki. Lisäalueet v. 2015: Otaniemi ja Friisilä. Varaamme oikeuden muuttaa jakelualuetta tarvittaessa. * TELINEJAKELU 7.000 kpl (laajennetttu jakelu alkaen 25.2.2015) Tapiolan Heikintori,Tapiolan Stockmannin Sampokuja, Niittytori, Kauppa- keskus Liila, Leppävaaran Galleria, Iso-Omenan kirjasto. Muu telinejakelu: Tapiolan kulttuurikeskus, Tapiolan Keskustorni, Esport Center, Sokos Hotel Tapiola Garden, K-Supermarket Tapiola, Tapiolan uimahalli, S-Market (Kalevalantie 3), Alepa Otaniemi (Otakaari 11), Valintatalo Westend (Westendintie 99), K-supermarket Soukka (Soukan- tie 16), Espoonlahden uimahalli (Espoonlahdenkuja 4), K-supermarket Seilori (Espoonlahdenkatu 4), Alepa, Kivenlahti (Merivirta 5), K-mar- ket Kivenlahti (Merivalkama 2), Prisma Kirkkonummi (Munkinmäentie 29), S-Market, Kirkkonummi (Toritie 3), S-market Kauniainen (Asema- tie 1) ja S-market Etelä-Kauniainen (Kauniaistentie 7). Lauttasaaressa: S-market, Ruoholahdessa: Kauppakeskus Ruoholahti ja S-market. Tapiolan Lähiseudun Asiakaslehden seuraava numero ilmestyy marraskuussa 2017 Varatkaa ilmoituksenne Puh. (09) 464 118, gsm 050-301 9987 Pienyrittäjän asialla Pienet ja keskisuuret yritykset vastaavat yli puolesta kaikkien suomalaisyritysten liikevaihdosta. Maailma digitalisoituu no- peasti, mutta suomalaisyritysten digitali- saatio laahaa: vasta parikymmentä tuhat- ta Suomen yli 280 000 yrityksestä on digi- taalisesti suuntautuneita. Digitaalisuudes- ta saatava kilpailukyky vaikuttaa valtavasti koko Suomen kilpailukykyyn. Uudet työ- paikat ovat jo yli kymmenen vuotta synty- neet nimenomaan pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Juuri näiden yritysten pitää ol- la ajan tasalla digitalisaatiosta ja sen mah- dollisuuksista. Digitalisaatio ei ole härpäke, jonka voi asentaa yrityksen tietokoneisiin ja olla tyy- tyväinen. Olennaista on ajattelu ja asenne. Digitalisaatio ja sen hyödyntäminen yritys- toiminnassa on sitä, että yrittäjä ja mahdol- liset työntekijät analysoivat, miten globali- saatio vaikuttaa yrityksen toimialaan, tuot- teisiin ja palveluihin. Miten digitalisoitumi- nen auttaisi yrittäjää tekemään asioita toi- sin? Miten se helpottaisi yrittämistä? Mi- ten se auttaa yrittäjää helpottamaan asiak- kaan elämää? Suomen Yrittäjien ja Elisan vuosi sit- ten tilaamasta tutkimuksesta kävi ilmi, että digitaalisuutta hyödyntävät selväs- ti parhaiten asemansa jo vakiinnuttaneet menestysvaiheessa olevat yritykset, jotka tavoittelevat kasvua. Digitaalista liiketoi- mintaa tekevistä yrityksistä peräti 40 pro- senttia tavoitteli voimakasta, yli 30 pro- sentin kasvua. Lähes yhtä suuri osuus yri- tyksistä on kasvanut viimeiset viisi vuot- ta vähintään 10 prosentin vuosivauhdilla. Sen sijaan asemaansa tyytyväiset yrityk- set – jotka eivät siis hakeneet kasvua – ovat jääneet digitalisaation vauhdista. Suomessa on siis paljon yrityksiä, joi- den digitaalisuuden aste riittää nyt siihen, että yritys pärjää. Yrittäjien pitäisi kuiten- kin hoksata, tuo auvoinen tila ei kestä enää pitkään: haastajat voivat digiliiketoimin- nan rajattomuuden ja skaalautuvuuden ta- kia tarjota nopeasti ratkaisuja, jotka korvaa- vat nykyisen tarjonnan. Digitalisointi tulisi nähdä jatkuvana toiminnan kehittämisenä ja siten kilpailukyvyn ylläpitona. Välimatka tämän ymmärtäneiden edel- läkävijöiden ja asemaansa tyytyväisten pk- yritysten välillä on liian suuri. Vain joka kymmenes yritys on tunnistanut, miten di- gitalisaatio voisi tuoda uusia liiketoiminta- mahdollisuuksia. Kasvutavoitteen jälkeen seuraavaksi tär- kein tekijä, joka selittää yrityksen digitali- soinnin astetta, on yrittäjän suhtautuminen ja kiinnostus digitaalisuutta kohtaan. Se erottaa menestyjät muista. Lähes yhtä kriittinen menestystekijä on riittävä digiosaaminen. Erityisesti pie- net yritykset tarvitsevat lisää koulutusta ja sparrausta. Siksi me Suomen Yrittäjät ja Reboot Fin- land -hanke järjestämme Yrittäjän digikou- luja eri puolilla Suomea. Maksuttomat Yrit- täjän digikoulut on tarkoitettu pk-yrittäjil- le. Ensimmäisessä digikoulussa Mikkelis- sä viime keväänä yksi osallistuja suunnitte- li verkkokaupan, kiertotalouden, jakamis- talouden, kotoilun ja kestävän kehityksen yhdistämistä. Pienyrittäjä Mikkelissä siis. En malta odottaa, että kuulen tämän ide- an lähtevän lentoon. En usko, että meille syntyy enää Noki- an kaltaista yritystä, joka kannattelee mei- tä. Mutta uskon, että meillä voi olla valta- vasti pieniä nokioita. Me Suomena ehdottomasti tarvitsem- me näitä kasvuhakuisia yrityksiä. Suomen pelastaminen ei kertakaikkisesti onnistu il- man pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Taru Jussila, viestintäjohtaja Suomen Yrittäjät Pienyritysten digitalisaatiolla on kiire Kaupunginhallitus hyväksyi 2.10. poikki- hallinnollisten kehitysohjelmien hyötyta- voitteet valtuuston päätettäviksi. Espoo-tarinaa toteutetaan myös poik- kihallinnollisilla kehitysohjelmilla, joilla vastataan Espoon keskeisiin haasteisiin. Kehitysohjelmat läpäisevät kaupunkior- ganisaation toimialat. Kaupunki on otta- nut myös käyttöön uuden ohjelma- ja pro- jektijohtamisen mallin. Poikkihallinnolliset kehitysohjelmat ovat alustoja, joissa kehitetään kokeillen ja pilotoiden innovatiivisia ratkaisuja Es- poo-tarinan mukaisesti yhdessä kumppa- nien kanssa. Hyötytavoitteilla kuvataan oh- jelman tavoitetila. Poikkihallinnollisia kehitysohjelmia on neljä. Osallistuva Espoo -ohjelmalla edis- tetään asukkaiden, yritysten ja yhteisö- jen osallistumista. Espoon visio on: ”Es- poo on verkostomainen viiden kaupun- kikeskuksen vastuullinen ja inhimillinen edelläkävijäkaupunki, jossa kaikkien on hyvä asua, oppia, tehdä työtä ja yrittää ja jossa espoolainen voi aidosti vaikuttaa.” Viimeinen lause liittyy suoraan kehitys- ohjelmaan. Espoossa kuntalaisten osallisuutta on edistetty pitkäjänteisesti hyödyntämällä uusia tapoja ja välineitä laajasti. Myös kun- tademokratiaa on kehitetty vuosien var- rella jatkuvasti. Espoolaiset ovat tyytyväi- sempiä kuntaansa ja osallistumismahdol- lisuuksiinsa kuin yleensä Suomen suurim- missa kaupungeissa. Tavoitteena on kehit- tyä vielä paremmaksi. Innostava elinvoimainen Espoo -oh- jelma edistää kansainvälisesti vetovoi- maisten, Espoon elinkeinorakennetta mo- nipuolistavien yritysten syntymistä sekä työllisyyden paranemista. Kasvavalla ta- pahtumatarjonnalla vahvistetaan Espoon kansainvälisyyttä, viihtyisyyttä ja veto- voimaa. Espoolaiset ovat vahvasti muka- na työelämässä ja yritykset löytävät tar- vitsemiaan osaajia myös työelämän tar- peiden muuttuessa. Kaupungin yritys- myönteisyyttä kehitetään yhdessä yrittä- jien kanssa. Kestävä Espoo -ohjelma toteuttaa Es- poon tavoitetta olla pysyvästi Euroopan kestävin kaupunki sekä hiilineutraali vuo- teen 2030 mennessä. Espoo on kansainvälisen vertailututki- muksen mukaan Euroopan kestävin kau- punki. Tutkimus osoitti, että kasvava Es- poo on taloudellisilla, sosiokulttuurisilla ja ekologilla kestävän kehityksen mitta- reilla mitattuna onnistunut pitämään ke- hityksensä kestävänä. EU-puheenjohtaja- maan Hollannin keväällä 2016 teettämäs- sä tutkimuksessa oli mukana yli 140 eu- rooppalaista kaupunkia. Kestävä Espoo -ohjelman tavoitteena on kehittää ja parantaa uusia kestäviä ratkai- suja kaupungin taloudellisten, sosiaalisten sekä ilmasto-, energia- ja ekologisten tavoit- teiden saavuttamiseksi. Ohjelmaa toteute- taan projektien, oman tekemisen muuttu- misen, uusien kokeilujen ja kumppanuuk- sien kautta. Hyvinvoiva Espoo -ohjelma vahvistaa espoolaisten mahdollisuuksia edistää ter- veyttä ja hyvinvointia sekä ehkäisee alu- eiden eriytymiskehitystä lisäämällä yhtei- söllisyyttä ja osallisuutta. Myös alueiden eriytymiskehitystä halutaan ehkäisemällä ja lisäämällä yhteisöllisyyttä ja osallisuutta. (Lisätietoja:http://www.espoonrekry.fi/fi- FI/Espoon_kaupunki/Paatoksenteko/Es- pootarina/Kestava_Espoo) Eva Kivilaakso-Wellmann Poikkihallinnollisia kehitysohjelmia on neljä Kaupunginhallituksen päätöksiä 2.10.2017 Espoon kaupunki toteuttaa kokonaisvaltaista poikkihallinnollista kehitysohjelmaa Markkinaennuste asuntokaupoille lop- puvuodelle, lupaa tasaista loivaa nousua kysynnässä ja hinnoissa. Kasvukeskus- ten vetovoima jatkuu asunnoista enti- seen tapaan, mutta koko maassakin tilan- ne on lupaavampi kuin vuosiin. Myön- teistä on myös hallituksen kiinteistöve- ron korotuksien luopumisesta.. Uusien kerrostaloasuntojen ja omako- titalojen kysyntä jatkui syyskuussa edel- leen vahvana. Tammi–syyskuussa uusi- en asuntojen kauppa on noussut noin 48 prosenttia. Kaupan näkymät ovatr suotuisat edelleen Asuntokaupan yleis- tilanne on tällä hetkellä suotuisa. Kaup- pa on käynyt etenkin suurimmissa kau- pungeissa. – Kuluttajien luottamus talouteen, työllisyyden kehittyminen, muuttoliik- keen jatkuminen ja edelleen jatkuva al- hainen korkotaso luovat myönteisiä kehi- tysnäkymiä asiakkaiden asuntokaupoille. – Aktiivisimpia alueita ovat suuret kaupungit. Pienemmissä kaupungeissa ja maaseutupaikkakunnilla tilanne on rau- hallisempi ja markkinoiden tempo varsin erilainen kuin pääkaupunkiseudulla tai kasvukeskuksissa”, luonnehtii tilannet- ta KVKL:n toimitusjohtaja Jukka Malila. – Uusien asuntojen puolella vilkkain- ta on ollut totuttuun tapaan kerrostalo- jen kaupassa. Uusien kerrostaloasunto- jen kauppa on vuoden kolmen ensimmäi- sen neljänneksen aikana ylittänyt lähes 60 prosentilla viime vuoden vastaavan ajan myyntimäärän. Myös uusien omakotitalojen myynti- määrä nousi tammi-syyskuussa vahvas- ti. Tammi-syyskuun aikana myös uusien rivitaloasuntojen kauppa on ylittänyt vii- me vuoden luvut. (Lisätietoja: www.skvl.fi) Suomen talouden kehitys ja kuluttajien kasvanut luottamus tulevaisuuteen näkyvät myös asuntomarkkinoilla: Asuntokauppa käy vilkkaaana ja myönteisissä merkeissä