POHJOLAN VOIMA SIDOSRYHMÄLEHTI 2/2017 Miten Suomi pärjää energia- murroksessa? s. 8 Kumpula-Natri: Kaikella päästöttömällä tuotannolla on roolinsa s. 4 Suomen sähkö- järjestelmä tarvitsee vesivoimaa s. 18
POHJOLAN VOIMASIDOSRYHMÄLEHTI 2/2017
Miten Suomipärjää energia-murroksessa?s. 8
Kumpula-Natri:Kaikellapäästöttömällätuotannolla onroolinsas. 4
Suomen sähkö-järjestelmätarvitseevesivoimaas. 18
2 POHJOLAN VOIMAN SIDOSRYHMÄLEHTI 2/2017
SISÄLLYSLUETTELO
POHJOLAN VOIMAN SIDOSRYHMÄLEHTI 2/2017
PäätoimittajaRiitta Larnimaa
ToimitusHannele Kukka, Jere Rinne, J-P Paajanen, Päivi Saarinen,Anna Saarenoja
TaittoViestintä Ground Oy
KansikuvaiStockphoto
PainoNewprint Oy
Paperikansi Lumisilk 170 g,sisäsivut Lumisilk 130 g
JulkaisijaPohjolan Voima OyjPL 4000101 Helsinkipuh. 010 478 5000
04Miapetra Kumpula-Natri: Onnellisia ovat ne, joilla on vesivoimaa
18Suomen sähkö- järjestelmä tarvitsee vesivoimaa – nyt jatulevaisuudessa
03 Pääkirjoitus
16 Suomi sai tehovajeesta hälyttävän analyysin
20 Ympäristölupahakemuksia työstetään tiukalla aikataululla
22 OL3:n käyttöönotto etenee
24 Työnteon käytäntöjen uudistuksilla lisää joustavuutta ja hyvinvointia
26 Älykalatiesuunnittelu valmis Raasakassa
27 ELY-keskuksen vaatimukset vaarantavat vaelluskalojen palauttamiseen tarvittavan yhteistyön
Posiva Solutionsilla takana vahva ensimmäinen vuosi
21. vuosikerta
08Mitä kuuluu,energiamurros?
3 POHJOLAN VOIMAN SIDOSRYHMÄLEHTI 2/2017
uskon sen olevan sitä myös jatkossa. Hiilidiok-
sidineutraalissa tulevaisuudessa tarvitsemme
kaikkia uusiutuvan energian muotoja, myös
vesivoimaa, ja ydinvoimaa. Vaikka älyverkkojen
kehittäminen ja kulutusjoustojen lisääminen
ovat välttämättömiä, myös säätävää tuotantoa
tarvitaan tulevaisuudessakin. MEP Miapetra
Kumpula-Natrin sanoin ”onnellisia ovat ne,
joilla on vesivoimaa”.
Energiatulevaisuuteen ei
voida hypätä, vaan sinne pitää
kulkea. Hyvinvoinnin kannalta
siirtymän pitäisi olla mahdolli-
simman hallittu ja kustannus-
tehokas.
Pohjolan Voiman sidosryh-
mälehdessä tarjoamme tällä
kertaa tilannekuvan energia-
murrokseen. Avaamme myös
kantaverkkoyhtiöiden yhteisön
ENTSO-E:n tuoretta raporttia,
jossa Suomi sai tehovajeesta
hälyttävän analyysin. Lisäksi
pohdimme vesivoiman merkitystä sähköjär-
jestelmällemme ja päivitämme vaelluskala- ja
ympäristöhankkeidemme tilannetta.
Pohjolan Voima kiittää sidosryhmiään
kuluneesta vuodesta ja toivottaa kaikille hyvää
joulua! Yhteiset haasteet jatkuvat vuonna 2018,
joka on Pohjolan Voiman 75-vuotisjuhlavuosi.
ps. Tänäkin vuonna lahjoitamme joulumuis-
tamisiin varatut rahat hyväntekeväisyyteen.
Nopeasti etenevä energiamurros haastaa
totutut tavat toimia ja kirvoittaa katsomaan
asioita uudesta tulokulmasta. Muutos on aina
mahdollisuus, etenkin hallittu muutos.
Monet haluaisivat siirtymän nykyisestä
energiajärjestelmästä hiilidioksidineutraaliin
järjestelmään tapahtuvan nykyistä nopeammin
olemassa olevia rakenteita tietoisesti murta-
malla. Olemassa olevaa ja uutta asetetaankin
vastakkain. Keskitetyn suu-
ren mittakaavan tuotannon
sijaan peräänkuulutetaan
hajautettua pientuotantoa.
Aurinko- ja tuulivoiman toi-
votaan korvaavan jopa mer-
kittävän osan muista tuotan-
tomuodoista, kuten ydin- ja
vesivoimasta. Älyverkkojen ja
kulutuksen joustamisen us-
kotaan poistavan perinteisen
säätävän tuotannon tarpeen.
Siirtoyhteyksien lisäämisel-
lä toivotaan ratkaistavan
uhkaava tehovaje ilman kotimaisen tuotannon
lisäämistä.
Uskon vahvasti siihen, että kustannustehok-
kaimmat ratkaisut löytyvät joko-tai -ajattelun
sijaan sekä-että -ratkaisuista. Vaikka hajautetun
pientuotannon merkitys kasvaa, keskitetyllä
teollisen mittakaavan energiantuotannolla on
jatkossakin paikkansa. Energiantuotannon
monipuolinen rakenne on ollut vahvuutemme,
Joko-tai vai sekä-että?
”Energia-tulevaisuuteenei voida hypätä,vaan sinnepitää kulkea.
PÄÄKIRJOITUSRiitta LarnimaaJohtaja, viestintä ja yhteiskuntasuhteet
4 POHJOLAN VOIMAN SIDOSRYHMÄLEHTI 2/2017
Ilmastotavoitteiden saavuttamiseksitarvitaanteknologisialäpimurtoja
Teksti Jere Rinne Kuvat J-P Paajanen
”Onnellisia ovat ne, joilla on vesivoimaa”
Europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri tekee pitkää päivää Pariisin ilmastosopimuksen soveltamisen parissa. Hänelle on tärkeää, että soveltamisessa huomioidaan myös suomalaisten energiayhtiöiden näkökannat. Suunta on kuitenkin selkeä – uusi energiamarkkina on nykyistä selkeästi päästöttömämpi, ja siinä kaikilla päästöttömillä tuotantomuodoilla on oma roolinsa.
Miapetra Kumpula-Natri (sd.) saa
työssään Euroopan parlamentissa
ITRE-valiokunnan (teollisuus-, energia-,
tutkimus- ja digitaalisuusasiat) jäsenenä
tarkastella energiamurrosta aitiopaikal-
ta. Hänestä Suomen ja koko Pohjolan
tilanne näyttäytyy Brysselistä käsin
tarkasteltuna varsin hyvänä.
Kun verrataan Suomea muuhun
Eurooppaan käynnissä olevan ener-
giamurroksen suhteen, Kumpula-Natri
nostaa esiin muutaman eron.
– Meillä on hyvin laaja kaukolämpö-
verkko. Suomi on myös harvaanasuttu
verrattuna melkein mihin tahansa
muuhun Euroopan osaan. Tämä näkyy
EU:ssa siinä, että aika monet ideat ovat
kiinnittyneet suurkaupunkeihin. Lisäksi
bioenergia on meillä Suomessa esillä
enemmän kuin muualla. Muualla taas
kaasu ja sen toimitusvarmuus ovat
erittäin tärkeitä teemoja, Kumpula-Nat-
ri vertaa.
Yhtäläisenä hän näkee sen, että
digitaalisuus, kulutuksen optimointi
sekä nopea joustavuus ovat jatkuvasti
esillä kaikkialla.
Eteenpäin viisaastiyhteen sovittaen Tulevaisuuden hiilidioksidivapaata ener-
giajärjestelmää on rakennettu pitkälti
tukijärjestelmien avulla, jotka omalta
osaltaan ovat vaikuttaneet energiain-
vestointien ja käytössä olevan tuotan-
non kannattavuuteen negatiivisesti.
Lisäksi jo olemassa olevat markkina-
rakenteet tuovat omat haasteensa.
Euroopan unionin tavoitteena on
kuitenkin luoda eurooppalaiset sähkön
sisämarkkinat. Sähkön sisämarkkinat
ovat keskeinen osa EU:n energiaunio-
nia ja sen energian toimitusvarmuutta
koskevia tavoitteita.
– Tilanne on luonnollisesti haasta-
va. Meillä ei ole tyhjää taulua, johon
5 POHJOLAN VOIMAN SIDOSRYHMÄLEHTI 2/2017
• 44-vuotias europarlamentaarikko (sd.)
• Euroopan parlamentin jäsenenä vuodesta 2014 sosialistien ja demokraattien ryhmässä
• kansanedustajana vuosina 2003–2014, Vaasan vaalipiiristä
• ITRE-valiokunnan (teollisuus, energia, tutkimus ja viestintä) jäsen
• Kannattaa ilmasto- ja energiapolitiikassa pitkäjänteisiä pelisääntöjä, joilla myös Suomi pärjää.
MIAPETRA KUMPULA-NATRI
6 POHJOLAN VOIMAN SIDOSRYHMÄLEHTI 2/2017
rakentaa kerralla kokonaan uutta
systeemiä. Tarvitaan siirtymäkauden
tukia ja paljon työtä sen eteen, että
erilaiset energiatukimuodot saadaan
hyödynnettyä mahdollisimman viisaas-
ti. Muutoksessa tarvitaan joustavuutta
ja älykästä energian käyttöä.
Myös päästökaupalla on suuri rooli
muutoksessa. Tavoitteena on, että se oli-
si markkinoita ohjaava päätekijä. Lisäksi
ennustettavuutta halutaan parantaa
energiatehokkuutta ja päästöjä koske-
vien maakohtaisten sitoumusten avulla.
– Oma ryhmäni ja aika moni
parlamentissa haluaa Suomen linjasta
poiketen energiatehokkuudelle sitovat
tavoitteet. Se lisäisi markkinavarmuutta
toimijoille ja nopeuttaisi ilmastotavoit-
teiden saavuttamista, kun monista
saastuttavista lähteistä voitaisiin kasvun
tai jopa energian kulutuksen vähene-
misen myötä luopua nopeammin.
Hallitsematon muutos tapahtuu kriisien kautta Energiamarkkinoiden hallitsematto-
masta muutoksesta Kumpula-Natri
mainitsee kaksi esimerkkiä. Ensimmäi-
senä miten tie nopeisiin ja arvaamatto-
miin muutoksiin kulkee kriisin kautta.
– Esimerkiksi Saksassa päätettiin
Japanin Fukushimassa tapahtuneen
ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen
luopua kokonaan ydinvoimasta ja lisä-
tä merkittävästi uusiutuvien energia-
lähteiden käyttöä.
Toinen esimerkki taas liittyy Suo-
messakin käytyyn keskusteluun sähkön
toimitusvarmuudesta ja tehovajeesta.
Luotetaanko siihen, että markkina-
ehtoinen malli vastaa tehovajeeseen
ja sähköä saa silloinkin, kun pakkaset
paukkuvat?
– Jos tällaisessa tilanteessa ei olekaan
mahdollisuutta tuoda sähköä riittävästi
naapurimaista, sillä on mittavat seurauk-
set suomalaiselle yhteiskunnalle.
Yhteiskunnansähköistyminen eteneePäästöttömät tuotantomuodot ovat
Kumpula-Natrin mukaan merkittävä osa
energiatulevaisuutta. Muutos on toteu-
tettava mahdollisimman nopeasti, jotta
85 prosentin vähennyksiin päästään vuo-
teen 2050 mennessä. Hänen mukaansa
ne maat, joissa on vesivoimaa, ovat tässä
asetelmassa hyvässä tilanteessa.
– Onnellisia ovat ne, joilla on vesi-
voimaa. Vesivoima on kotimaista, uu-
siutuvaa ja puhdasta energiantuotan-
toa, ja sillä on tärkeä merkitys Suomen
sähköjärjestelmässä tasapainottavana
säätövoimana.
Kumpula-Natri muistuttaa, että
ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi
tarvitaan myös teknologisia läpimurtoja.
Innovaatioille halutaan luoda lisää mah-
dollisuuksia. Suunta kohti digitaalisuut-
ta, hajautettua tuotantoa ja optimoituja
sähkönjakeluverkkoja on myös selkeä.
– Sähköistymisestä tulee yhteiskun-
taa läpileikkaava ilmiö ja siinä kaikilla
päästöttömillä tuotantomuodoilla on
roolinsa. Uskon energian varastoinnilla
olevan tulevaisuudessa yhä merkit-
tävämpi rooli, joka ratkaisee myös
aurinko- ja tuulienergian käyttöön
liittyviä haasteita. Ylipäätään energian
hajautettu tuotanto ja käyttöönotto
sekä älykäyttäminen muuttavat tulevai-
suudessa tilannetta.
Euroopan parlamentissa Miapetra
Kumpula-Natrin työ energiapolitiikan
parissa jatkuu. Puhtaan energian pake-
tin käsittelyssä valmistellaan rinnak-
kain kahdeksaa eri lainsäädäntöpalas-
ta. Tavoitteena on, että tammikuuhun
mennessä parlamentilla on kaikkiin
neuvottelukannat valmiina ja tämän
jälkeen päästäisiin nopeasti neuvotte-
luihin neuvoston kanssa.
Puhtaan energian paketin käsittely etenee Euroopan komission puhtaan energian paketti julkaistiin
marraskuussa 2016. Parhaillaan valmistellaan kahdeksaa
eri lainsäädäntöpalasta rinnakkain. Tavoitteena on, että
vuoden 2018 tammikuuhun mennessä parlamentilla
on näihin kaikkiin neuvottelukanta selvillä. Sen jälkeen
päästään aloittamaan neuvottelut, joissa parlamentti,
neuvosto ja komissio sovittavat yhteen näkemyksiään.
Suomen osalta keskeisiä seurattavia teemoja ovat
kestävyyskriteerit, biomassat ja energiatehokkuus. Työn-
sä suurimmiksi haasteiksi Miapetra Kumpula-Natri
nostaa tällä hetkellä eri palasten yhteensovittamisen
yhdeksi kokonaisuudeksi hallintopakettiin. ITRE-komi-
teassa hallintopakettia käsitellään joulukuussa 2017 ja
täysistunnossa tammikuun 2018 aikana.
Muista puhtaan energian keskeisistä osista ensim-
mäiseksi komiteaan on ehtinyt rakennusten energiate-
hokkuutta koskeva osio, joka käsiteltiin ITRE-komite-
assa vuoden 2017 lokakuussa. Suunnitelmien mukaan
muita osia käsitellään loppuvuonna 2017 ja vuoden
2018 alussa.
”Meillä ei ole tyhjää
taulua, johon rakentaa kerralla kokonaan uutta systeemiä.
7 POHJOLAN VOIMAN SIDOSRYHMÄLEHTI 2/2017
Säätövoiman tarve”Puhuttu niin kauan kuin
tuulivoimaa on haluttu
lisätä. Tulee muuttumaan
kaksisuuntaisen käytön myötä.”
Vesivoima”Onnellisia ovat ne, joilla
vesivoimaa on. Se on puhdasta
energiaa, ja käytössä olevat
vesivoimalaitokset ovat hyvässä
kunnossa. Tehokas tuotannon
tasapainottamiseen, jonka päälle
rakentaa muuta uusiutuvaa.”
Perusvoima”Yhteiskunnalla on oma
vastuunsa, muu tuotanto
rakennetaan sen päälle.”
NOPEAT KOMMENTIT
Ydinvoiman rooli Suomessa ja Euroopassa”Se, mitä päätetään ja tehdään, on
kansallinen asia. Tämän vuoksi
on syytä pitää kansallinen ja EU-
päätöksenteko selkeästi tässäkin
erillään.”
Yhteistuotanto”Kerta kerran jälkeen todetaan
hyväksi eurooppalaisessakin
keskustelussa. Tehokas ja hyvä,
mutta haasteena polttoaineet,
joilla sitä tehdään.”
8 POHJOLAN VOIMAN SIDOSRYHMÄLEHTI 2/20178 POHJOLAN VOIMAN SIDOSRYHMÄLEHTI 2/2017
Teksti J-P Paajanen
Energiamurros, joka vie meitä kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa, on vasta alkutaipaleellaan. Kyse on paljon muustakin kuin uudesta
tuotantoteknologiasta. Koko yhteiskunnan pitää mukautua uudistuvaan järjestelmään. Mistä tällä hetkellä keskustellaan? Mitä haasteita energiamurros on tuonut? Miten Suomella menee? Kysyimme
näkemyksiä viideltä asiantuntijalta.
Mitä kuuluu,energiamurros?
9 POHJOLAN VOIMAN SIDOSRYHMÄLEHTI 2/2017 9 POHJOLAN VOIMAN SIDOSRYHMÄLEHTI 2/2017
Mitä kuuluu,energiamurros?
Elämme energiamurroksen ensimmäistä kvartaalia, kuten Fingridin Jukka Ruusunen kiteyttää. Muutos energiantuotannossa on päässyt vauhtiin. Samalla näyttää siltä, että tiukan poliittisen ohjauksen ajanjaksosta ollaan siirtymässä kohti puhtaiden teknologioiden välistä kilpailua.
Pariisin ilmastosopimuksessa, jonka on allekirjoittanut 194 maata,
edellytetään, että maapallon päästöjen ja hiilinielujen on oltava ta-
sapainossa vuosisadan jälkipuoliskolla. Energiajärjestelmän puhdista-
minen on yksi tärkeimmistä tehtävistä.
– Paras tapa puhdistaa energiajärjestelmä on sähköistää se.
Sähkön rooli kasvaa, öljyn pienenee. Samalla sähköntuotanto puh-
distuu, kun fossiilisten polttoaineiden käyttö vähenee ja uusiutuvaa
tuotantoa tulee tilalle,
Ruusunen sanoo.
Energiamurroksen
alkutaival on ollut vah-
van poliittisen ohjauksen
aikaa. Hiilivoimaa on
ajettu alas ja uusiutuvaa
sähköntuotantoa on
lisätty EU- ja kansallisen
tason tukiratkaisuilla.
Nyt suunta näyttää taas toiselta: fossiilisiin polttoaineisiin ei ole
paluuta, mutta markkinaehtoisuus halutaan palauttaa. Euroopan
komissio julkaisi viime vuoden lopulla puhtaan energian paketin,
jonka tavoitteena on luoda puhtaille ja hiilineutraaleille tuotantotek-
nologioille tasavertainen pelikenttä.
– Uudet teknologiat ovat jo kilpailukykyisiä ilman tukiakin. Toivot-
tavasti pääsemme mahdollisimman nopeasti siihen, että markkina-
ehtoisesti parhaat pärjäävät – on teknologia sitten tuulivoima tai
ydinvoima.
”Uudet teknologiat
ovat jo kilpailu-kykyisiä ilman tukiakin.
JUKKA RUUSUNENFingrid Oyj
toimitusjohtaja
Kokonaiskuva– tähtäin 2050
10 POHJOLAN VOIMAN SIDOSRYHMÄLEHTI 2/2017
Yhdeksi murroksen haasteeksi etenkin Suomessa on noussut sähkötehon riittävyys. Sähköä tuotetaan kyllä tarpeeksi, mutta koti-mainen teho ei riitä kulutuspiikkien aikaan. Tämä lisää sähkökatkojen riskiä. Energia-teollisuus ry:n Jari Kostama pitää perusteltuna, että myös Suomessa keskustellaan sähkön- tuotannon kannattavuudesta ja teho-markkinoista.
Sähkötehon riittävyyttä tukevia tuotantomuotoja ovat hiilivoima,
jota vähennetään päästöjen takia, ja ydinvoima, vesivoima sekä
biomassaa, turvetta ja maakaasua polttavat laitokset, joihin ei ole
tällä hetkellä kannattavaa investoida. Säästä riippuvaiset aurinko- ja
tuulivoima taas eivät voi varmistaa tehon riittävyyttä.
Haaste on EU-laajuinen, mutta Suomessa tilanne on yksi pahim-
mista. Naapurimaiden tuontisähkö on tähän mennessä pelastanut
meidät paukkupakkasilla, kun oma teho ei ole riittänyt.
– Alalla mietitään, onko huoltovarmuus enää tarvittavalla tasolla.
Pitäisikö teholle antaa markkinoilla arvo, että tehoa tukevan tuotan-
non asema paranisi? Toimivan ja reilun systeemin rakentaminen ei
ole kuitenkaan yksinkertaista ja kestäisi joka tapauksessa vuosia.
– Meidän pitäisi pitää kiinni jo olemassa olevasta tuotannosta,
joka on puhdasta tai päästöneutraalia ja varmistaa tehon riittävyy-
den, Kostama sanoo.
Kun teho vaihtelee jatkossa entistä enemmän, sähkönkuluttajien
on osallistuttava joustamiseen. Kysyntäjouston kehitystä tukee di-
gitalisoituminen, joka tuo älykkäät verkot, laitteet ja mittarit osaksi
järjestelmää. Myös hajautettu pientuotanto kehittyy ja on järjestel-
mälle hyväksi.
– Sähkön hinta heittelee jatkossa enemmän, jolloin fiksulla kulu-
tuksella pystyy säästämään. Samalla kulutuspiikit loivenevat ja teho
riittää todennäköisemmin. Asiakas voi olla myös itse pientuottaja,
joka myy sähköä, mikä tasapainottaa verkkoa.
10 POHJOLAN VOIMAN SIDOSRYHMÄLEHTI 2/2017
Sähkön tuotantoa riittää, tehoa ei
JARI KOSTAMA Energiateollisuus ry energiatuotannon johtaja
11 POHJOLAN VOIMAN SIDOSRYHMÄLEHTI 2/2017
Suomen energiapolitiikkaa on ollut tähän mennessä käytännöllistä mutta sopivan tiukkaa, pohtii Petteri Kuuva työ- ja elinkeinoministeriöstä. Suomi on päästöjen vähennyksissä hyvässä vauhdissa ja kehittää eturintamassa energiajärjestelmäänsä tulevaisuuden vaatimusten mukaiseksi.
EU ja Suomi ovat olleet murroksen edelläkävijöinä määrittelemässä
tiukkoja päästötavoitteita. Energia ja ympäristöministeri Kimmo
Tiilikainen linjasi kunnianhimoisesti, että Suomi olisi hiilineutraali
yhteiskunta viimeistään 2045.
– Suomi on tilastojen valossa yksi energiamurroksen kärkimaita.
Markkinoimme ehkä vähän vaatimattomasti itseämme. Moni huo-
nommin pärjäävä maa on otsikoissa, Kuuva sanoo.
– Energiapolitiikka vaatii näinä aikoina kokonaiskuvan hah-
mottamista ja malttia.
Teollisuutta ei saa ajaa
ahtaalle liian idealisti-
sella ohjauksella, vaan
tärkeintä on kertoa sille
tavoite ja antaa sen itse
löytää kilpailukykyinen
tie maaliin.
EU-alueen sähköllä
on ollut vuosia historial-
lisen alhainen hinta. Keskeisiä syitä hinnalle ovat sähkön kysynnän
lasku, uusiutuvien tukipolitiikka ja tuotannon ylitarjonta tietyissä
maissa.
– Maltillinen hinnannousu olisi pitkällä aikavälillä parasta kaikille.
Alhainen hinta rapauttaa tuotantoa, kun kukaan ei investoi markki-
naehtoisesti. Sähkönkulutuksen kasvusta lähivuosille on ennustettu
niin pientä, että se ei ratkaise hintahaastetta. Tukien poistaminen
todennäköisesti nostaisi osaltaan hintaa, Kuuva arvioi.
11 POHJOLAN VOIMAN SIDOSRYHMÄLEHTI 2/2017
”Teollisuutta ei saa
ajaa ahtaalle liian idealistisella ohjauksella.
Suomieturintamassa
PETTERI KUUVAtyö- ja elinkeinoministeriö
energiaosasto teollisuusneuvos
12 POHJOLAN VOIMAN SIDOSRYHMÄLEHTI 2/2017
Muutoksen suunta tiedetään, mutta toistaiseksi on enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Miten integraatio järjestelmien välille rakennetaan? Koska sähkön varastointi on tarpeeksi kehittynyttä? Energiamurros on Suomelle mahdollisuus, sanoo Jero Ahola Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta.
Sähköjärjestelmä on ottanut Euroopassa selkeän suunnan kohti
uutta aikakautta. Samalla kuitenkin lämmitysjärjestelmän ja etenkin
öljypohjaisen liikenteen murros on täälläkin vasta alkutekijöissään.
Akkuteknologian kehittyminen kiinnostaa myös energia-alalla,
samoin vetyyn ja synteettisiin polttoaineisiin perustuva varastointi.
Suurten pitkäaikaisvarastojen kilpailukykyiseen käyttöön menee
näillä näkymin kuitenkin vielä 10–20 vuotta.
– Varastoinnilla ratkaistaan tehovajeen haasteet, kun aurinko- ja
tuulivoima alkavat tuoda
sähköä verkkoon tasaisem-
min. Sitä ennen ydinvoiman,
vesivoiman ja CHP-laitosten
merkitys huoltovarmuuden
varmistajina on mielestäni
tärkeä, Ahola pohtii.
Paljon kysymyksiä riittää
siinä, kuinka tulevaisuuden älyverkko toimii teknisesti ja markkina-
na. Kiinteistöihin tarvitaan uutta digitalisaation aaltoa, joka auttaa
seuraamaan ja ohjaamaan sähkönkulutusta ja -jakelua.
– Kokonaisuus monimutkaistuu ja nopeutuu. Murroksen
seuraavat askeleet vaativat vielä paljon teknologista kehitystä ja
investointeja, uusia markkinamalleja ja pelisääntöjen sopimista.
– Muutos pitää nähdä mahdollisuutena. Suomi voi luoda maail-
man edistyksellisintä teknologiaa, ohjelmistoja ja palveluja globaa-
liin ongelmaan. Osaamista meiltä löytyy, täytyy uskaltaa vain ajatella
tarpeeksi isosti.
12 POHJOLAN VOIMAN SIDOSRYHMÄLEHTI 2/2017
Mitätulevaisuudessa?
JERO AHOLALappeenrannanteknillinen yliopisto professori
”Muutospitää
nähdä mahdolli-suutena.
KULUTUSJOUSTOLISÄÄNTYY Kun sähköntuotanto ei voi vastata yhtä joustavasti ky-syntään, kysynnän täytyy joustaa entistä enemmän. Se vaatii markkinamallin kehitystä ja uutta älykkyyt-tä verkolta, kiinteistöiltä ja sähkölaitteilta.
ENERGIA-MURROKSENILMIÖITÄ
SÄHKÖNTUOTANNONKILPAILU KANSAINVÄLISTYYLisääntyvät verkkoyhtey-det yli valtiorajojen tekevät sähkömarkkinasta entistä kansainvälisemmän. EU:n tavoitteena on energiau-nioni, valtiorajat ylittävä vahva ja joustava yhteis-markkina.
13 POHJOLAN VOIMAN SIDOSRYHMÄLEHTI 2/2017
Energiamurroksen laajuudesta vallitsee yhteisymmärrys. Erilaisia näkemyksiä aika-tauluista ja haasteiden ratkaisuista on kuitenkin useita. Pohjolan Voiman Marko Nylundin mielestä meidän on löydettävä hallittu ja kustannustehokas polku, jossa uudet teknologiat ja nykyteknologiat täydentävät toisiaan.
Energiajärjestelmän murrosta ajaa eteenpäin ilmastonmuutoksen tor-
junta. Samalla haetaan tasapainoa tuttujen energiapolitiikan tavoit-
teiden välillä: ympäristö, energian saatavuus ja kustannustehokkuus.
Erilaisten tavoitteiden sovittaminen yhteen vaatii vahvaa näkemystä.
– Tekemällä kustannustehokkaita ratkaisuja rajalliset resurssit
riittävät myös ympäristön ja energian saatavuuden parempaan hoita-
miseen. Etenisimme määrätietoisesti kohti hiilineutraaliutta, mutta pi-
täisimme samalla huolen yhteiskunnan hyvinvoinnista, Nylund sanoo.
Nylund peräänkuuluttaa hallittua polkua. Sen perusajatuksena
on vastuullinen siirtymä, jossa uusi teknologia tuodaan nykyisen
rinnalle mahdollisimman markkinaehtoisesti.
– Tarvitsemme joko tai -ajattelun sijaan sekä että -ajattelua, jossa
teknologiat elävät rinta rinnan ja täydentävät toisiaan. Nykyisestä
järjestelmästä ei voida vain hypätä uuteen, vaan sinne on kuljettava.
Muutos vaatii energia-alalta miljardiluokan investoinnit. Jos inves-
tointeja ei tehdä markkinaehtoisesti, polusta tulee hyvin kallis.
Energiajärjestelmän nykytila kuvaa hyvin haasteen suuruutta.
Suomessa sähkötehoa poistuu markkinoilta enemmän kuin uutta
rakennetaan. Euroopan kantaverkkoyhtiöiden organisaatio ENTSO-E
arvioi tehopulan oletusarvon olevan vuonna 2020 noin 24 tuntia
vuodessa, mikä on merkittävästi enemmän kuin yleisesti tavoiteltu
alle kolme tuntia. Hyväksyttävissä olevana kohtuullisena perustasona
pidetään kymmenen tunnin sähkökatkoja.
– Meillä pitäisi olla rohkeutta katsoa kriittisesti sähkömarkkinoita
ja miettiä ratkaisuja, joilla sähkön riittävyys varmistetaan kaikissa
tilanteissa. Nykyinen sähkömarkkinamalli ei sitä mielestäni tee. Ta-
voitteena pitäisi olla mahdollisimman markkinaehtoinen ja kustan-
nustehokas ratkaisu.
13 POHJOLAN VOIMAN SIDOSRYHMÄLEHTI 2/2017
Hallittu polkuläpi murroksen
MARKO NYLUNDPohjolan Voima
johtajaenergianhallinta
SÄHKÖTEHOVÄHENEESäästä riippuvainen sähköntuotanto ei pysty varmistamaan perus- ja säätövoiman tavoin sähkö-verkon tehon riittävyyttä kovan kulutuksen aikaan. Sähkökatkojen riski kasvaa.
HAJAUTETTU TUOTANTOSuurten tuotantoyksiköiden rinnalla pientuotanto kas-vaa. Tavallinen kansalainen voi olla sekä sähkönkulutta-ja että -tuottaja.
SÄHKÖN ALHAINEN HINTASähkön hinta EU-alueella on pysynyt vuosia historialli-sen alhaalla, mistä hyötyvät kuluttajat ja energiainten-siiviset teollisuusalat. Hinta vaikeuttaa kuitenkin sähkön-tuottajien markkinaehtoisten investointien tekemistä.
14 POHJOLAN VOIMAN SIDOSRYHMÄLEHTI 2/2017
KOLME KYSYMYSTÄ
Miten energiamurros vaikuttaa energiateollisuuden ja energiaintensiivisten teollisuusalojen toimintaan Suomessa nyt ja tulevaisuudessa?3
Millaiset edellytykset suomalaisella energiateollisuudella on tällä hetkellä investointien tekemiseen?2
Millaisia energiapolitiikkaa Suomen kannattaa harjoittaa energiamurroksen keskellä?1Meidän pitää olla EU-tasolla aktiivisia, mutta myös
valita taistelumme, koska meitä ei kuulla joka asias-
sa. Ja aina pitää löytää liittolaisia. Kansallisesti taas
uusia tuotantotukia ei tulisi ottaa käyttöön ja EU:n
kanssa päällekkäiset ohjauskeinot pitäisi poistaa,
mikä tervehdyttäisi markkinaa.
Energiateollisuus on investoinut vuosia eniten kai-
kista teollisuusaloista Suomessa. Investoinnit ovat
pääosin kohdistuneet kuitenkin energiantuotannon
infraan, kuten siirtoyhteyksiin ja kaukolämpöjärjes-
telmiin. Sen sijaan sähköntuotannossa ei juurikaan
investoida muuhun kuin tuettuun tuotantoon ja
ydinvoimaan.
Meillä on myös jatkossa teollisuutta, joka tarvitsee
hinta- ja toimitusvarmuutta isoista tuotantolai-
toksista. Murros muuttaa energiapalettia, mikä
on hyvä, mutta meidän ei pidä luopua olemassa
olevasta puhtaasta tai hiilineutraalista tuotannosta.
Pitkäjänteistä. Yritykset katsovat nyt pidemmälle
kuin poliitikot. Huoltovarmuutta tarkastellaan
helposti erillisenä osa-alueena, joka vaatii ohjausta.
Parempi olisi luoda kilpailukykyinen toimintaympä-
ristö, joka tuo tänne uutta tuotantoa kotimaisella ja
ulkomaisella rahalla.
Tuettomilla tuotantomuodoilla heikot. Jos taas
puhutaan siirtoyhteyksien vahvistamisesta ja verkon
älykkyyden kehittämisestä, niin investointeja teh-
dään paljon. Se, mikä riittää tänään, ei riitä enää
viiden vuoden päästä.
Sähköjärjestelmä integroituu muihin energiajärjes-
telmiin. Sähköntuotannon kilpailu kansainvälistyy,
kun rajayhteydet ja markkinat kehittyvät. Sähköte-
hon kasvavaan vaihteluun täytyy vastata älykkäällä
verkolla, kulutusjoustolla ja hyvillä siirtoyhteyksillä
naapurimaihin.
JARI KOSTAMA Energiateollisuus ry energiatuotannon johtaja
JUKKA RUUSUNENFingrid Oyjtoimitusjohtaja
14 POHJOLAN VOIMAN SIDOSRYHMÄLEHTI 2/2017
15 POHJOLAN VOIMAN SIDOSRYHMÄLEHTI 2/2017
Miten energiamurros vaikuttaa energiateollisuuden ja energiaintensiivisten teollisuusalojen toimintaan Suomessa nyt ja tulevaisuudessa?
Millaiset edellytykset suomalaisella energiateollisuudella on tällä hetkellä investointien tekemiseen?
Toimitusvarmuus, ympäristön kestävä kehitys ja kil-
pailukyky -kolminaisuuden tavoitteet pitää toteutua
koko siirtymän ajan. Suomen parantunut taloudelli-
nen kehitys pitää turvata. Jalat täytyy pitää maassa
ja tunnistaa realiteetit. Uudet teknologiat ovat vielä
kehitysvaiheessa.
Sähköntuotannossa ei tehdä markkinaehtoisia in-
vestointeja, muuten investoidaan kyllä. Sähkön hin-
nan sopiva nousu tukien karsimisella ja uudistuvalla
päästökauppamekanismilla parantaisi edellytyksiä
markkinaehtoisiin investointeihin.
Suomessa ollaan hyvin ajan hermolla. Suunta on
nähty ja siihen reagoidaan. Raskasteollisuus tarvit-
see edelleen varmuutta isoilta tuotantolaitoksilta.
Silti kulutusjouston rooli teollisuudella ja kuluttajilla
kasvaa. Se on myös osaratkaisu kasvavaan tehova-
jeeseen.
Meidän pitäisi rakentaa kirkkaampi visio, miten
haluamme olla vuonna 2050, ja kulkea sitä kohti
kunnianhimoisesti. Meillä on kaikki edellytykset olla
vahva energia-alan vientimaa globaaleilla mark-
kinoilla. ”Ehkä joku käyttäisi tätä Ruotsissakin”
-ajattelu on liian pientä.
Ilman tukia ei tehdä sähkötuotannon investointeja,
pääasiassa tuulivoimaa on rakennettu. Tehon riit-
tävyydestä puhutaan, pidän tärkeimpänä keinona
kysyntäjouston kehittämistä. Alan kehitystyöhön
täällä riittää osaamista ja investointihalukkuutta.
Teollisuudella on vielä edessä nollapäästöhaas-
teeseen vastaaminen. Jo nyt täytyy luoda katse
vuoteen 2050 ja miettiä, miten olemme kilpai-
lukykyisiä siinä maailmassa. Meidän pitää olla
visionäärisempiä kuin muut ja hankkia sitä kautta
kansainvälistä kilpailuetua.
PETTERI KUUVAtyö- ja elinkeinoministeriö energiaosasto teollisuusneuvos
JERO AHOLALappeenrannanteknillinen yliopisto professori
15 POHJOLAN VOIMAN SIDOSRYHMÄLEHTI 2/2017
16 POHJOLAN VOIMAN SIDOSRYHMÄLEHTI 2/2017
Suomi saitehovajeestahälyttävänanalyysin
Teksti ja kuva J-P Paajanen
Suomessa on vuonna 2020 todennäköistä 24 tunnin tehovaje, jolloin sähkönjakelua on pakko säädellä, kertoo tuore Euroopan laajuinen tutkimus. Tehovajeemme on yksi Euroopan suurimmista. Miksi tähän tilanteeseen on ajauduttu ja mitä meidän pitäisi tehdä?
Kantaverkkoyhtiöiden yhteisön ENTSO-E:n raportti toi esiin
sen, mistä energia-alan ihmiset Suomessa ovat keskustelleet
jo pitkään. Suomessa on vakava sähkötehon vaje, mikä lisää
sähkökatkojen riskiä.
– Raportin mukaan tilanne on pahempi kuin olemme
kansallisesti arvioineet. Se toi uutta tietoa ja näkökulmaa
tehokeskusteluun, Pohjolan Voiman energiatoimituksen
päällikkö Matti Sohlman sanoo.
Säätövoimaa poistunutRaportissa arvioidaan, että Suomessa on vuonna 2020 to-
dennäköisesti 24 tuntia tehovajetta, jolloin sähkönjakelua on
pakko säädellä. Raportissa yleinen tavoitetaso sähkökatkon
kestolle on kolme tuntia ja hyväksyttävissä oleva kohtuulli-
nen perustaso kymmenen tuntia.
– Suomi on tehovajeeltaan samassa kastissa Puolan,
Bulgarian ja Euroopan pienten saarivaltioiden kanssa. Suomi
saa vastaavan tuloksen myös vuodelle 2025, joten selkeää
ratkaisua ei ole näköpiirissä.
Miksi tilanne on näin huono? Suurimpia syitä ovat lauh-
devoiman alasajo ja lämmön ja sähkön yhteistuotantolai-
tosten (CHP) määrän väheneminen. CHP:hen ei ole nykyi-
sessä toimintaympäristössä järkevää investoida. Valmistuva
Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitos parantaa tehotilannetta, mutta
sekään ei pysty kattamaan poistuvaa tehoa.
Mikä ratkaisuksi?Suomessa on tuettu monen muun EU-maan tapaan sääriip-
puvaista tuuli- ja aurinkovoimaa. Tuet yhdistettynä histo-
riallisen halpaan sähkönhintaan on murentanut tuotannon
kannattavuuden. Suomi on selvinnyt tähän mennessä kulu-
tuspiikkien hetkellä naapurimaiden tuontisähköllä.
– Pohjoismainen yhteistyö on tärkeää, mutta naapu-
riapuun luottamisen huonona puolena on huoltovarmuuden
heikentyminen. Sitä voi parantaa lisäämällä reservilaitoksia,
mutta niiden ylläpito tulee yhteiskunnalle kalliiksi. Olisi järke-
vämpää löytää mahdollisimman markkinaehtoinen ratkaisu.
Yksi tehovajeen ratkaisu on myös sähkön varastointi.
Kilpailukykyisiä, suuren mittakaavan akkuvarastoja saadaan
kuitenkin odottaa eri arvioiden mukaan 10–20 vuotta.
”Suomi saa vastaavan
tuloksen myös vuodelle 2025, joten selkeää ratkaisua ei ole näköpiirissä.
Pohjolan Voiman energiatoimituksen päällikkö Matti Sohlman.
17 POHJOLAN VOIMAN SIDOSRYHMÄLEHTI 2/2017
Maa
TEHON RIITTÄVYYDEN ENNUSTE VUODELLE 2020
Laskenta-malli*
LOLE-odotusarvo**(tuntia vuodessa, h/a)
Todennäköinentehovaje
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110 120 130
Iso-Britannia
VP1VP2VP4VP5VP6
Puola
VP1VP2VP4VP5VP6
Ranska
VP1VP2VP4VP5VP6
Saksa
VP1VP2VP4VP5VP6
Suomi
VP1VP2VP4VP5VP6
Viro
VP1VP2VP4VP5VP6
* Tutkimuksessa on käytetty viittä eri laskentamallia, jolloin laskentamallin valinta ei ohjaile liikaa johtopäätöksiä. Viiden mallin otoksella saadaan luotettava kokonaiskuva.
** Lost of Load Expectation eli LOLE tarkoittaa niitä tunteja, jolloin järjestelmä ei markkinaehtoisesti kykene toimittamaan tarvittavaa tehoa.
Lähde: ENTSO-E – Mid-term Adequacy Forecast
Ruotsi(SE4)
VP1VP2VP4VP5VP6
Ruotsi on jaettu tutkimuksessa neljään alueeseen. Kuvaajaan valitulla SE4-alueella tehon riittävyys on epävarminta.
Tutkimuksessa pidetään tavoitteena, että maissa olisi
laskennallista tehovajetta alle 10 tuntia vuodessa.
24,0 tuntia
1,0 tuntia
0,4 tuntia
5,8 tuntia
2,8 tuntia
0,1 tuntia
9,8 tuntia
18 POHJOLAN VOIMAN SIDOSRYHMÄLEHTI 2/2017
Teksti Anna Saarenoja
Nykyinen vesivoima on tehokasta, luotettavaa, ympäristön huomioon ottavaa ja pitkälle automatisoitua. Se on sähköjärjestelmällemme elintärkeää säätövoimaa, jonka merkitys tulevaisuudessa kasvaa.
tuotannon ja kulutuksen tasapainoa on
entistä vaikeampaa hallita.
– Siksi vesivoiman merkitys sähkön
tuotannossa on jatkossa vielä nykyis-
täkin merkittävämpi. Tähän vaikuttaa
myös kannattavuusongelmista kärsi-
neiden lämpövoimalaitosten määrän
väheneminen.
– Vaikka sähkön kulutuksen joustot
ja älyverkot tuovat uusia mahdollisuuk-
sia järjestelmän tasapainottamiseen,
tulevaisuudessa tarvitaan myös vesivoi-
maa, Pietinen muistuttaa.
Lisää tehoa,parempi hyötysuhdeVesivoimatuotannossa käytettävä tek-
niikka on kehittynyt paljon, ja mukaan
ovat tulleet digitalisaatio ja modernit
sähkö- ja automaatiojärjestelmät.
– Automaation ja kehittyneen
vikadiagnostiikan ansiosta häiriötilan-
teissa päästään nopeammin ongelmiin
kiinni – myös etänä. Samalla huolto ja
varaosien saanti on helpottunut, mikä
pidentää järjestelmien käyttöikää ja li-
sää toimintavarmuutta, PVO-Vesivoima
Oy:n kehityspäällikkö Juha Kähkölä
kertoo.
Kehittyneen valvonta- ja säätötek-
niikan ansiosta energiantuotantoa on
saatu kasvatettua, vaikka virtaamat
ovat pysyneet samana.
Suomen sähkö-järjestelmä tarvitseevesivoimaa – nyt jatulevaisuudessa
Kahden vedenpinnan eroa hyödyntävä
vesivoiman perusperiaate on pysynyt
samana jo toistasataa vuotta.
– Viimeisten 15 vuoden kuluessa
moni asia on kuitenkin muuttunut
täysin, sanoo PVO-Vesivoima Oy:n
toimitusjohtaja Pertti Pietinen.
Isoin muutos on tapahtunut vesi-
voiman roolissa. Siinä missä vanhan
vesivoiman tehtävänä oli sotien jälkeen
nostaa Suomi jaloilleen, nykyinen vesi-
voima tasapainottaa sähkönkulutusta
ja varmistaa suomalaisen sähköjär-
jestelmän toimivuuden. Kotimainen
vesivoima vastaa keskimäärin jopa 70
prosentista vuorokausisäädöstä.
– Vesivoimalla on Suomen ja koko
Pohjoismaiden sähköjärjestelmässä
erittäin merkittävä rooli sen erinomais-
ten säätöominaisuuksien ansiosta:
vesivoimalaitoksia voidaan käynnistää,
säätää ja pysäyttää muita voimalaitok-
sia nopeammin, Pietinen kertoo.
Vesivoima mahdollistaatuulivoimanVesivoimalla tuotetaan nykyisin runsas
puolet Suomen uusiutuvasta sähkö-
energiasta. Vuonna 2016 sillä tuotettiin
lähes 24 prosenttia Suomen omasta
sähköntuotannosta.
Sään mukaan vaihtelevan tuuli- ja
aurinkosähköntuotannon kasvaessa
18 POHJOLAN VOIMAN SIDOSRYHMÄLEHTI 2/2017
Ku
va K
ai T
irk
kon
en
Isohaaran voimalaitos.
19 POHJOLAN VOIMAN SIDOSRYHMÄLEHTI 2/2017
• Laitoskanta edellyttää jatkuvaa kunnostusta, kehittämistä ja modernisointia.
• IoT tekee tuloaan vesivoimatuotantoon: esim. vikadiagnostiikka muuttuu entistä tehokkaammaksi.
• Turbiiniteknologia kehittyy edelleen ja on paremmin hyödynnettävissä.
• Suomi on kärkimaita uuden teknologian käyttöönotossa ja automaation hyödyntämisessä.
• Investoinneilla turvataan tuotanto- ja säätökyky aina 20 vuotta eteenpäin.
• Vaikka älyverkot vahvistavat tulevaisuudessa kulutuksen joustamista tiukassa tilanteessa, myös vesivoiman merkitys kasvaa.
”Ajan-kohtaisena
teemana on vaelluskalojen luonnonkierron palauttaminen.
Turbiineihin on saatu lisää tehoa
siirtymällä matalahydrauliikkajärjes-
telmistä korkeapainehydrauliikkajär-
jestelmiin ja juoksupyörää uudelleen
muotoilemalla.
– Siivet muistuttavat nykyään
formula-auton etu- ja takasiivekkeitä,
mikä on parantanut hyötysuhdetta,
Kähkölä havainnollistaa.
Huomioi vesiympäristönVaikka vesivoima jo lähtökohtaisesti on
uusiutuvaa ja hiilidioksiditonta energi-
aa, tuotannon ympäristövaikutuksia on
yhä pystytty vähentämään. Entisaikojen
öljyvahinkoriskiä ei enää ole, koska
juoksupyörän napojen voiteluainee-
na käytetty öljy korvataan nykyään
vedellä.
Ympäristön huomioon ottaminen
tarkoittaa paljon muutakin.
– Automaation avulla tuotanto ja
säännöstely sovitetaan jokien muihin
käyttötarpeisiin, ympäristön – ihmisten,
vesistön, kalojen ja eliöstön – edun
mukaisesti, ennakointia hyödyntäen,
Kähkölä muistuttaa.
Säännöstely- ja juoksutusratkaisujen
lisäksi rantojen kunnostaminen ja muu
vesiympäristön hoito on tärkeää.
– Ajankohtaisena teemana on
vaelluskalojen luonnonkierron palaut-
taminen. Se edellyttää monipuolista
keinovalikoimaa, kuten kalateitä, yli-
siirtolaitteita ja alasvaellusratkaisujen
kehittämistä sekä mäti- ja pienpoika-
sistutuksia. Uskon myös eri tahojen
väliseen yhteistyöhön, jota ilman
lopputulos ei palvele vaelluskaloja,
Pietinen pohtii.
• Kasvanut energiantuotanto ja luotettavuus
• Nykyaikainen, kalaystävällinen turbiiniteknologia
• Digitalisaatio ja moderni automaatio
• Uusi teknologia mahdollistaa myös voimalaitosten ajamisen ja osin huoltamisen etänä. Tuotantoa ja säännöstelyä sovitetaan joen muihin käyttötarpeisiin
• Vaelluskalojen palauttamiseen tähtäävät toimet
Nykyinen tekniikka tehostaa tuotantoa, lisää voimalaitosten käyttöikää ja tuo ympäristö- ja energiatehokkuushyötyjä.
TULEVAISUUDEN VESIVOIMA
VESIVOIMA NYT
Kuva Jyrki Kallio-Koski
Juoksupyörän asennustyöPahkakosken vesivoima-
laitoksella 2013.
20 POHJOLAN VOIMAN SIDOSRYHMÄLEHTI 2/2017
BAT-urakka etenee entistä selkeämmin
Teksti Anna Saarenoja Kuva Hannu Vallas
Suuria polttolaitoksia koskevat BAT-päätelmät ovat pitäneet Suomen viranomaiset ja toiminnanharjoittajat kiireisinä. Lokakuussa ympäristölupamenettelyn tueksi saatiin kansalliset ohjeistukset, joiden tehtävänä on yhtenäistää eri osapuolien tulkintoja.
Kiireet johtuvat EU-tason linjauksista,
jotka edistävät parhaan käyttökelpoi-
sen tekniikan käyttöä suurilla polttolai-
toksilla. Käytännössä se tarkoittaa, että
myös Pohjolan Voiman on haettava
lämpövoimalaitoksilleen uudet ympä-
ristöluvat.
Lupamenettelyn aikataulu riippuu
laitoksen päätoimialasta. Energian-
tuotantoon luokiteltujen laitosten
toiminnan täytyy olla BAT-päätelmien
mukaista jo elokuussa 2021.
– Neljä vuotta on tiukka aikataulu,
koska meidän täytyy hakea uudet
ympäristöluvat sekä tehdä suuressa
osassa voimalaitoksia myös investointe-
ja, sanoo ympäristöasiantuntija Katja
Permanto Pohjolan Voimasta.
”Lopputulos on hyvä”Elokuussa julkaistut BAT-päätelmät
ovat osoittautuneet moniselitteisiksi, ja
niissä on esiintynyt paljon tulkinnanva-
raisia asioita sekä ristiriitaisuuksia direk-
tiivin ja voimassa olevan lainsäädännön
kanssa. Ne aiheuttavat päänvaivaa sekä
toiminnanharjoittajille että viranomai-
sille.
Tilanteen selkiyttämiseksi ympäris-
töministeriön johdolla laadittiin kaksi
ohjeistusta, joiden tarkoituksena on
Ympäristölupahakemuksiatyöstetään tiukalla aikataululla
ollut auttaa eri tahoja tulkitsemaan
päätelmiä samalla lailla.
Tekninen ohjeistus on ympäristöhal-
linnon, energia- ja metsäteollisuuden
edustajista ja konsulteista kootun
työryhmän käsialaa. Sitä täydentävän,
BAT-päätelmien soveltamista käsittele-
vän ohjeistuksen laati ympäristöminis-
teriö.
Teknisen ohjeistuksen valmistelussa
mukana ollut Pohjolan Voiman tuotan-
tojohtaja Juha Kouki kehuu prosessia
sujuvaksi ja ympäristöhallinnon johdol-
la tehtyä yhteistyötä erinomaiseksi.
– Se sujui esimerkillisessä yhteisym-
märryksessä, laajasti eri sektoreiden
osaamista ja asiantuntemusta hyödyn-
täen. Taustat selvitettiin huolellisesti ja
ohjeistusten laadinnassa huomioitiin eri
näkökantoja, kokonaiskuvaa unoh-
tamatta. Lopputulos on hyvä, Kouki
arvioi.
Koukin mukaan nyt tehdyt lin-
jaukset antavat hyvät edellytykset
yhtenäisille tulkinnoille sekä toiminnan
hallitulle jatkuvuudelle.
Pohjolan Voiman tavoitteena on
jättää energiantuotantoon luokiteltuja
polttolaitoksia koskevat ympäristölu-
pahakemukset aluehallintovirastoon
lähikuukausina.
Rauman Biovoiman voimalaitos.
21 POHJOLAN VOIMAN SIDOSRYHMÄLEHTI 2/2017
• Euroopan komissio yhdessä teollisuuden ja viranomaisten kanssa ajaa parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT, Best Available Techniques) käyttöä.
• BREF (BAT Reference Document) on suuria yli 50 MW:n polttoainelaitoksia (LCP) koskeva yleiseurooppalainen vertailuasiakirja.
• Jäsenmaita sitovat kansalliset soveltamisohjeet kirjattiin elokuussa julkaistuihin BAT-päätelmiin.
• Niiden tarkoituksena on edistää ympäristönsuojelua ja yhtenäistää ympäristölupakäytäntöjä EU:ssa.
• Ympäristölupien määräysten pitää nyt ensimmäistä kertaa perustua BAT-päätelmissä esitettyihin vaatimuksiin, jotka koskevat mm. prosessi- ja päästötarkkailua ja päästötasoja ilmaan ja veteen.
MISTÄ ON KYSE?
21 POHJOLAN VOIMAN SIDOSRYHMÄLEHTI 2/2017
22 POHJOLAN VOIMAN SIDOSRYHMÄLEHTI 2/2017
Pala palalta,päivä kerrallaan
Teksti Johanna Aho Kuva Hannu Huovila
Uuden ydinvoimalaitosyksikön testaukset, käyttöönotto ja lopulta sähköntuotannon käynnistyminen merkitsevät voimayhtiölle isoa muutosta. Teollisuuden Voiman (TVO) henkilöstö on tekemässä historiaa, jonka sisältöön jokaisen työllä on mittava vaikutus.
TVO-konsernissa työskentelee noin 900
ydinvoima-alan ammattilaista: ohjaajia,
kunnossapitäjiä, eri tekniikanalojen
insinöörejä, talousosaajia, fyysikkoja,
kemistejä ja säteilysuojelun ammattilaisia.
Satojen tehtävänimikkeiden alla tekee
määrätietoisesti töitä henkilöstö, jonka
päivittäinen työsarka liittyy tavalla tai toi-
sella uuden laitosyksikön testivaiheeseen.
– Henkilöstölle käyttöönotto tarkoit-
taa paitsi järjestelmätestauksia myös
sitä, että opimme ohjeistettujen toimin-
tatapojemme mukaisesti huolehtimaan
laitosyksiköstä yhtenä kokonaisuutena
– turvallisuus edellä, TVO:n toimitusjoh-
taja Jarmo Tanhua kiteyttää.
OsaaminenavainasemassaUuden laitosyksikön käyttöönot-
toon ja käyttöön on valmistauduttu
muun muassa tehtävänkierroilla sekä
rekrytoimalla mittavasti uusia tekijöitä.
Kuluva vuosi on ollut yksi suurim-
mista rekrytointivuosista koko TVO:n
historiassa.
Arkea Olkiluodon saarella voisi
tällä hetkellä kuvata hektiseksi, mutta
järjestelmälliseksi. Kun tarve vaatii,
joustetaan. Kun osaaminen ei riitä,
opiskellaan tai hankitaan erikoisosaaja
paikalle. Kun tehdään, niin tehdään
tarkasti ja hyvin. Kun takkuaa, se
harmittaa. Kun työt etenevät, on sillä
positiivinen vaikutus lähes kaikkeen.
Kaikki tekevät töitä yhden päämäärän
saavuttamiseksi; tavoite kerrallaan,
pala palalta, päivä kerrallaan.
Näytön jakehittymisen paikkaTVO:n henkilöstölle ja keskeisille ver-
kostoille laitoksen haltuunotto mer-
kitsee paitsi oman osaamisen likoon
laittamista myös uuden oppimista.
Osaamiset ja kyvykkyydet on saatava
tasolle, jota luotettavalta ydinvoima-
toimijalta vaaditaan.
Olkiluoto 3:n käyttöönotto etenee
OL3:n ohjaajaharjoittelija Antti Saarinen turbiini-operaattorin tehtävissä simulaattorikoulutuksessa.
23 POHJOLAN VOIMAN SIDOSRYHMÄLEHTI 2/2017
– Tämä on meille haastavaa mutta
myös kehittävää aikaa. Elämme Olki-
luodossa mielenkiintoista loppusuoraa
projektissa, joka on meille äärimmäi-
sen tärkeä. Nyt tehtävämme on viedä
tämä projekti vahvalla osaamisella,
oppimisella ja tahdonvoimalla maaliin.
Tuemme laitostoimittajaa saamaan
valmiiksi viimeisetkin työt aikataulu-
jen ja suunnitelmien mukaan, Tanhua
selvittää.
Muutosten aikaaOL3 EPR -laitosyksiköstä tulee pro-
jektin edetessä vaiheittain sähköä
valtakunnan verkkoon tuottava
ydinvoimalaitos. TVO ottaa vastuun
ydinturvallisuudesta, kun polttoaine
saapuu Olkiluotoon ja osa ydinvoima-
laitoksen käyttöön liittyvistä turvalli-
suusteknisistä käyttöehdoista astuu
voimaan, samoin kuin ohjeistukset liit-
tyen muun muassa päätöksentekoon
ja työntekoon laitosyksiköllä. Työt
muuttuvat projektintoteutustyöstä
käyttöönoton kautta käyttö-, ylläpito-
ja kehitystyöksi.
Pala palalta ei kuitenkaan onnistu
yksin. Siihen tarvitaan aina se pala-
pelistä tuttu väkänen, joka yhdistää
palat toisiinsa. Ydinvoima-alalla tuota
väkästä voisi nimittää omaksutuiksi
ohjeistuksiksi ja toimintamalleiksi.
Inhimilliseltä kannalta katsottuna pu-
hutaan väkäsestä, joka tekee jokaisesta
päivästä tekemisen arvoisen. Yhteis-
työssä on voimaa.
LAITOKSEN TESTAUS
VAIHEITTAIN KOHTI KÄYTTÖÄ
OL3-laitosyksikön testaukset toteutetaan tarkan suunnitelman
mukaisesti. Käyttöönotettavien huonetilojen, järjestelmien,
asennettujen komponenttien ja toimintojen määrät ovat suuria
OL1:een ja OL2:een verrattuna.
Kokonaisuutta hallitaan mm. suunnitelmallisella töiden ja vas-
taavien tarkastusten vaiheistuksella, työpakettijaolla ja näiden
töiden vastuujaolla. Lisäksi ohjeet testien, tarkastusten ja esim.
muutostöiden tekemiseen on yksityiskohtaisesti ohjeistettu.
Koko laitoksen toimintojen toimivuutta on jo testattu laitossi-
mulaattorilla. OL3 EPR toimii siis jo teoriassa, ja nyt osoitetaan,
että kaikki on kunnossa myös käytännössä.
Laitteiden toiminnan toteaminen
”Tuemme laitos-
toimittajaa saamaan valmiiksi viimeisetkin työt aikataulujen ja suunnitelmien mukaan.
KUUMAKOKEET
Seuraava iso virstanpylväs on kuumakokeet,
jolloin OL3:a koekäytetään ilman poltto-
ainetta, mutta primääripiirissä olevan
veden lämpötilat ja paineet vastaavat jo
tuotantokäyttöä.
KÄYTTÖÖNOTTO
Käyttöluvan saamisen jälkeen polttoaine
ladataan reaktoriin. Tämän jälkeen alkaa
varsinainen laitosyksikön ydintekninen
käyttöönotto.
Asennustarkastukset
Järjestelmien toimintojen varmistus
Laitostason kokeet ilman polttoainettaja polttoaineen kanssa
Järjestelmien yhteistoimintakokeet(muiden järjestelmien kanssa)
24 POHJOLAN VOIMAN SIDOSRYHMÄLEHTI 2/2017
Työnteon käytäntöjenuudistuksilla lisääjoustavuutta jahyvinvointia
Teksti ja kuvat Jere Rinne
Uudet mahdollisuudet tehdä asiantuntijatyötä ajasta ja paikasta riippumatta haastavat pohtimaan työn luonnetta. Pohjolan Voimassa teemaan on tartuttu innolla. Uusia käytäntöjä kehitetään ja testataan aktiivisesti laajassa Työnteon uudet käytännöt -hankkeessa.
täysin samat mahdollisuudet järjestää
omaa työtään.
– Systeemin ei kannata olla kaikille
sama, kun tehtävät organisaation
sisällä vaihtelevat paljon. Jos esimerkik-
si etätyö kiellettäisiin sen vuoksi, että
kaikki eivät voi sitä tehdä, menetettäi-
siin paljon mahdollisuuksia tehostaa
työtä, lisätä joustavuutta ja työhyvin-
vointia.
Tämä ei Jäkälän mielestä kuitenkaan
poista yhteisten pelisääntöjen tarvetta.
Jo pelkästään työntekijän turvaksi ja
työhyvinvoinnin näkökulmasta läpinä-
kyvyys ja ohjeistukset on syytä ulottaa
kantamaan läpi koko organisaation,
vaikka tehtäväkohtaisia eroja käytän-
nön tasolla olisikin.
Vapaampi työ vaatiimittaamisen uudistusta Suomalaiset ovat Euroopan kärkimaita
etätyön tekijöinä. Palkansaajista 34
prosenttia tekee vähintään satun-
naisesti töitä kotonaan, ja määrä on
jatkuvasti kasvussa.
Myös Pohjolan Voiman uudis-
tuksessa on haluttu laskea kynnystä
etätyöhön. Etätyön tekemiseen aikai-
semmin vaaditusta erillisestä sopimuk-
sesta on luovuttu, ja se on korvattu
ohjeistuksella. Käytäntöjen tueksi on
tehty huomattavia teknologiainves-
tointeja ja organisaatiota läpileikkaava
Voiman työsuhdepäällikkö Mikko
Jäkälä.
Henkilöstön tehtävät ovat muuttu-
neet yhä vahvemmin tuotannollisista
tehtävistä asiantuntijatyöhön, jota
usein voi hoitaa täysin ajasta ja paikas-
ta riippumatta. Jäljellä on toki edelleen
myös tehtäviä, jotka on hoidettava
paikan päällä ja tiettyjen kellonlyömien
välillä.
Työnteon käytäntöjen uudistuksilla
halutaan lisätä joustavuutta sekä ajasta
ja paikasta riippumatonta työntekoa.
Jäkälän mukaan tämä haastaa perin-
teisen ajattelun siitä, että kaikilla olisi
Työnteon murros ulottuu useille ta-
soille. Toisaalta on tarve muuttaa työn
mittaamista ja johtamista ennakoivam-
maksi, mutta myös turvata satunnaisia
kohtaamisia ja sosiaalisen työyhteisön
olemassaolo.
– Työnteon murroksesta on pu-
huttu jo vuosia, mutta nyt se todella
tapahtuu – myös energia-alalla.
Halusimme ymmärtää, mitä kaikkea
täytyy kehittää tai muuttaa. Perkasim-
me aluksi kaikki ohjeet ja käytännöt,
joita Pohjolan Voimassa on. Yritys on
perustettu vuonna 1943, joten niitä
oli ehtinyt kertyä, kertoo Pohjolan
Työnteon käytännöt
Mobiilikäytön edistäminen
Ohjeiden ja linjaustenjalkautus
Läsnäoloseurannastariippumattomat käytännöt
HR-järjestelmänkehittäminen
HR- ja palkkajärjestelmäntyösuhdetiedot
Raportointi ja seuranta
25 POHJOLAN VOIMAN SIDOSRYHMÄLEHTI 2/2017
jautuminen Pohjolan Voiman Office365-ryhmiin voidaan
tehdä oman organisaation tunnuksilla. Siten yhteisten
hankkeiden hallinnointi tapahtuu yhdessä pilviympä-
ristössä, mikä helpottaa huomattavasti dokumenttien
hallintaa.
Työn seurannan kehittäminen mittaamaan oikeita
asioita ja entistä joustavammat mahdollisuudet tehdä
työtä näkyvät kumppaneille myös tehokkuutena sekä
entistä mielekkäämpänä yhteistyönä.
pilvipalveluiden käyttöönotto.
Lisäksi Pohjolan Voimassa on
panostettu mobiilikäytön edistämi-
seen. Työajan kirjaamisten avuksi on
otettu mobiiliratkaisu, jonka avulla
”työpaikalle” voi kirjautua mistä
tahansa. Jatkossa myös lomapyynnöt
ja hyväksymiset hoituvat näppärästi
puhelimella.
Pilottiryhmässä työaikakokeilu on
viety vielä pidemmälle, ja läsnäoloseu-
rannasta on luovuttu kokonaan.
– Pilottiryhmän osalta kontrolli ei
perustu aikaan vaan työn ennakointiin
ja kommunikointiin. Tämä vaatii myös
uudenlaista johtamista. Kokemuk-
set ovat motivoivia, ja seuraavassa
vaiheessa päätämme, miten kokeilua
jatketaan, Jäkälä kertoo.
Toimiva työyhteisöturvattava jatkossakinKun kaikki eivät enää saavu aamuisin
konttorille samoina kellonlyöminä tai
lainkaan, täytyy kohtaamisille luoda
uusia mahdollisuuksia.
– Työnteon rytmien personoituessa
osan yhteisöllisyydestä on toteudut-
tava uusin tavoin. Työn merkitykselli-
syyden kannalta useimmille ihmisille
on tärkeää kokea kuuluvansa osaksi
työyhteisöä ja se toteutuu vain riittä-
vällä vuorovaikutuksella, toteaa Mikko
Jäkälä.
Työhyvinvoinnin kannalta tärkeä
esiin noussut asia onkin työn sosiaa-
liset ulottuvuudet. Lisäksi havaittiin,
että Pohjolan Voiman kokoisessa
organisaatiossa asiat etenevät paljon
työpaikalla tapahtuvien kohtaamisten
kautta. Saatujen kokemusten perus-
teella työtapauudistuksissa halutaan
turvata ihmisten välinen vuorovaikutus
jatkossakin.
Pohjolan Voiman työsuhdepäällikkö Mikko Jäkälä. Avara monitilatoimisto tukee yhdessä tekemistä.
”Pilottiryhmän osalta kontrolli ei perustu aikaan vaan työn
ennakointiin ja kommunikointiin.
Uusia tapoja myös yhteistyökumppaneilleOman organisaation työkulttuurin kehittämisen osana
Pohjolan Voima haluaa kehittää myös tapoja työsken-
nellä yhteistyökumppaniensa kanssa. Ensi kevään aikana
otetaan yhteyttä kaikkiin kumppaneihin ja sovitaan
yhdessä siitä, kuinka uusia pilviympäristöjä voidaan
hyödyntää viestinnässä sekä dokumenttien jakamisessa
ja yhteismuokkaamisessa.
Käytännössä tämä tarkoittaa useita pieniä parannuk-
sia ja helpotuksia arkityöhön. Jatkossa esimerkiksi kir-
26 POHJOLAN VOIMAN SIDOSRYHMÄLEHTI 2/2017
Älykalatiesuunnittelu valmis Raasakassa
Ku
va Po
hjo
is-Poh
janm
aan E
LY-kesk
us
Raasakkaan rakennettavien älykalatieratkaisujen osuuden suunnittelu on valmistunut. Älykalatie-suunnittelulla tarkoitetaan kalatien seuranta- ja automaatioratkaisuja.
– Kantava ajatus on, että lohet
pyritään ohjaamaan mahdollisim-
man nopeasti kalatiehen niiden
saavuttua Raasakan voimalaitos-
padolle, sanoo tutkimusprofessori
Jaakko Erkinaro Luonnonvara-
keskuksesta.
Kalatien seurantaa ja automati-
sointia kehitetään kalatien käytön
myötä saatujen kokemusten
”Seurannassa hyödynnetään optisia kameroita ja ultraäänikameroita.
ja ultraäänikameroita. Voima-
laitoksen turbiinien ja kalatien
houkutusvirtaaman käyttö pyritään
optimoimaan siten, että kalatie on
mahdollisimman tehokas, täsmen-
tää myyntijohtaja Pertti Paakko-
lanvaara Simsonar Oy:stä.
Älykalatiesuunnittelusta on
vastannut Iijoen otva -hankkeen
innovaatioryhmä, jossa ovat olleet
edustettuna Pohjois-Pohjanmaan
liitto, Luonnonvarakeskus, Met-
sähallitus, Pohjois-Pohjanmaan
ELY-keskus, PVO-Vesivoima Oy,
Maveplan Oy ja Simsonar Oy.
Älykalatiesuunnittelu on osa kol-
me vuotta kestävää EU-rahoitteista
Iijoen otva -hanketta. Varsinainen
kalatien suunnittelu Raasakkaan on
vielä kesken.
perusteella. Kalatien toimivuuteen
vaikuttavat useat tekijät kuten
joen virtaama, käytettävät turbiinit,
kalatiestä tuleva houkutusvirtaama,
vuodenaika, kellonaika ja kalojen
nousuvaelluksen ajoittuminen.
– Kalatien toimivuuden ja kalo-
jen seuranta tulee olemaan poik-
keuksellisen tarkkaa. Seurannassa
hyödynnetään optisia kameroita
Kalojen määrä uloskäynnillä, lajitunnistus, optinen kamera
Alakanavaan saapuvat kalat, kalojen määrä, ultraäänikamera
Kalojen määrä pystyrako-osuuden alussa, lajitunnistus, optinen kamera
Kalojensisäänkäynneillä
ultraäänikamerat tai optiset kamerat
27 POHJOLAN VOIMAN SIDOSRYHMÄLEHTI 2/2017
Iijoella yhteistyö eri osapuolien kanssa on edennyt hyvin. Me-
neillään on useita konkreettisia toimenpiteitä vaelluskalojen
palauttamiseksi, jotka pohjautuvat huolellisiin tutkimuksiin.
Älykalatiesuunnittelu Raasakkaan on juuri valmistunut.
Iijoen vaelluskalojen palauttamiseksi kalatiet eivät kuitenkaan
yksinään riitä, vaan tarvitaan myös erilaisia tukitoimia. Mäti-
ja pienpoikasistutusten sekä emolohien ylisiirtojen avulla
kutualueille on tavoitteena luoda nousuhalukas vaelluskala-
kanta. Tähän liittyen Luonnonvarakeskus selvittää parhaillaan
smolttien alasvaellusmahdollisuuksia Iijoen Haapakoskella.
Lisäksi PVO-Vesivoima, Iin kunta ja Etelä- ja Pohjois-Iin
jakokunnat ovat sopineet viisivuotisesta Raasakan vanhan
uoman kehittämisestä yhteistyössä alueen toimijoiden
kanssa. Myös Iijoen latvavesille Irninjokeen on yhteistyössä
PVO-Vesivoiman, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ja
Taivalkosken kunnan kanssa sovittu ympäristövirtaamasta ja
kunnostetaan kutualueita.
Teksti Eveliina Miettunen
ELY-keskuksen vaatimuksetvaarantavat vaelluskalojenpalauttamiseen tarvittavan yhteistyönLapin Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) esitti lokakuussa Iijoelle velvoitekokonaisuutta, joka on ristiriidassa kansallisen kalatiestrategian yhteistyötavoitteen kanssa ja vaarantaa jo käynnissä olevat yhteistyöhankkeet. PVO-Vesivoimalle esitetyt vaatimukset eivät ole realistisia. Pohjolan Voiman vesivoimayhtiö PVO-Vesivoima Oy haluaa jatkaa hyvää yhteistyötä Iijoen vaelluskalakärkihankkeen ja muiden meneillään olevien yhteistyöhankkeiden toteuttamiseksi.
Posiva Solutionsilla takana vahvaensimmäinen vuosiLoppusijoituksen osaamista palveluna tarjoavan Posivan tytäryhtiön toiminta on käynnistynyt hyvin ja vilkkaasti, kertoo Posiva Solutions Oy:n toimitusjohtaja Mika Pohjonen.
sijoitustilalleen ja aloittanut sen rakentamisen. Meillä on siis
paljon kokemusta ja ymmärrystä, jota myös muut loppusijoi-
tusorganisaatiot haluavat käyttää.
Posiva Solutions keskittyy käytetyn ydinpolttoaineen loppu-
sijoitukseen liittyvässä suunnittelu-, tutkimus- ja kehitystoimin-
nassa syntyneen tietotaidon myyntiin sekä konsultointiin. Po-
siva Solutions tarjoaa asiakkailleen loppusijoitukseen liittyviä,
räätälöityjä asiantuntijapalveluja yhdessä laajan alihankkija- ja
yhteistyöverkoston kanssa.
Projektisopimuksia on tähän mennessä tehty kymmen-
kunta ympäri maailmaa ja palveluita on myyty mm. Tšekkiin,
Kiinaan, Kanadaan ja Suomeen. Suomessa Posiva Solutions
toimii asiantuntijakonsulttina Fennovoiman hankkeessa, jos-
sa kartoitetaan mahdollisia loppusijoituspaikkoja Pyhäjoella
ja Eurajoella. Posiva Solutions työllisti konsultointitehtävissä
alihankkijoina toimivien konsulttiyritysten ja tutkimuslaitos-
ten asiantuntijat mukaan lukien ensimmäisen vuoden aikana
60–70 asiantuntijaa.
Velvoitevaatimukset kohtuuttomiaLapin ELY-keskus vaatii Iijokea koskevia kalatalousvelvoitteita
muutettavaksi erittäin merkittävästi. Mukana on sekä lisäyk-
siä nykyisiin velvoitteisiin että täysin uusia vaatimuksia.
PVO-Vesivoiman toimitusjohtaja Pertti Pietisen mielestä
elinkeinoelämän ja kalatalouden vastakkainasettelun pitäisi
olla jo ohi.
– Vaelluskalojen luonnonkierrossa parhaisiin tuloksiin
päästään pitkäjänteisellä yhteistyöllä ja monipuolisella
keinovalikoimalla, sillä voimayhtiö ei yksin pysty varmista-
maan kokonaisuuden onnistumista. Lapin ELY-keskuksen
vaatimukset kalateiden toimivuudesta nopealla aikataululla
ovat kuitenkin mahdottomia toteuttaa, eivätkä nyt tehdyn
velvoitteiden muutoshakemuksen perusteet ole kestäviä.
Pitkäaikaisen velvoiteprosessin kärsijöitä ovat viime kädessä
vaelluskalat, sanoo Pietinen.
Posiva Solutionsin liiketoiminta on lähtenyt käyntiin yli odo-
tusten ja tulevaisuuden kasvunäkymät ovat hyvät. Menestys
perustuu yli 40 vuoden tutkimus- ja kehitystyöhön käytetyn
ydinpolttoaineen loppusijoittamisessa.
– Posiva on ensimmäisenä maailmassa saanut luvan loppu-