Pohjan Puhuri 1/2011

Partiota vaaroilta lakeuksille 1/2011

Sisuilua!s. 12-13

Talvileiri s. 8-9

VERIGUUD ’11s. 4-5

2 Pohjan Puhuri

Pääkirjoitus

Toimintakalenteri 2.0 ToimituskuntaPäätoimittaja: Kimmo Leiviskä, 040 - 502 4352, [email protected]

Taittaja: Meeri Rasivirta

Toimittajat:Virve Ahola, Susanna Heinola, Sini Kons-tari, Riikka Piltonen, Meeri Rasivirta, Suvi Takala, Iina Leppäaho

Valokuvaajat:Janne Seppänen, Jenna Simula

Toimituskunnan sähköposti: [email protected]

Toimituskunnan jäsenten henkilökohtaiset sähköpostit ovat muotoa [email protected]

AineistoAineisto toimitetaan suoraan päätoimit-tajalle tai osoitteeseen [email protected] deadlineen mennessä.

Vuoden 2011 aineiston deadlinet:

1/2011 28.1. 2/2011 18.3. 3/2011 20.5. 4/2011 26.8. 5/2011 7.10. 6/2011 25.11.

Lehti ilmestyy kahden viikon kuluttua deadlinesta.

JulkaisijaPohjanmaan Partiolaiset ry

Ilmestyminen: 6 numeroa vuodessaLevikki: 5000 kplPainopaikka: Kalevaprint Oy, OuluISSN: 1796-3699

KannessaAvaustempaus, kuvaaja Satu Salo-Jouppila

Lumihiutale, kuvaaja Meeri Rasivirta

Piirin yhteystiedotPohjanmaan Partiolaisten [email protected]

Ylivieskan toimipaikka044 - 716 9301Koulukatu 5 as. 4, 84100 Ylivieska

Vaasan toimipaikka044 - 716 9302

Rauhankatu 8, 65100 Vaasa

Oulun toimipaikka044 - 037 5779Hallituskatu 35 A 5, 90100 Oulu (3 krs.)

www.pohjanmaa.partio.fi

POHJANMAANPARTIOLAISET r y

Aika ajoin viriää keskustelua siitä, miten piiri koetaan etäiseksi eikä tapah-tumiin saada riittävästi osallistujia. Tapahtumia joudutaan perumaan. Sama aihe nousi esille myös Tuulevilla Ylivieskassa. Debatissa peräänkuulutettiin viisastenkiveä erityisesti ohjelmatoiminnanalalle.Puhuri ehdottaa, että romutamme perinteisen toimintakalenterin ja siirrym-me tilaaja-tuottajamalliin yhdistyslaissa kuvatun ”pieni osa jäsenistä päättää kokouksessa koko piirin toiminnasta” -mallin sijaan. Lippukunnat kokevat etäisyyttä eikä piirimme toimintakalenteria siten voida nähdä jäsenten aitoina toiveina. Väitteeni on, että tapahtumien peruuntuminen mitä suurimmassa määrin johtuu juuri tästä.Voisimmeko siis tehdä jotain toisin? Voisimmeko uhmata perinnettä ja haas-taa yhdistyslain tulkintaa ja jakaa syyskokouksen valtaa toisin? Kyseessä on perustavasta asiakastarpeen tunnistamisen ongelmasta, joka liike-elämässä on ymmärretty jo tovi sitten. Menestyäkseen kauppiaan täytyy tunnistaa asiak-kaan tarve ja kyetä järjestämään tuotteensa sellaisiksi, että niille on kysyntää ja ne menevät kaupaksi. Partiopiirin toiminnassa tämä voisi tarkoittaa sitä, että syyskokous hyväksyisi toiminnanalojen luottamushen-kilöiltä ns. varausviikonloput toiminnan suunnittelun yhteydessä. Kyseisinä viikonloppuina toimikunnat ovat valmiita tekemään ohjelmaa millä tahansa piirin alueella. Alueohjaajille annettaisiin budjetin yhteydes-sä ohjelmatoimintaan varatut varat suhteessa alueen jäsenmäärään. Alueohjaajista tehtäisiin siten piirin aluejohtajia ja syksyllä hyväksytty toiminta-kalenteri sisältäisi vain aikataulullisia tyhjiä varauksia. Syyskokouksen jälkeen alueet suunnittelisi-vat tarvitsemansa ohjelmat ja koulutukset, joista muodostuisivat tilaukset, joita toimi-kunnat toteuttaisivat niille varattuina viikon-loppuina. Sillä ehdolla, että lippukunnat jär-jestäisivät paikat ja muonitukset. Jos tilauksia ohjelmalle ei synny, varat palautuisivat piirille käytettäväksi muuhun toimintaan. Nopeat söisivät hitaat eikä hukkainvestointeja syntyisi. Tällainen toimintamalli voimauttaisi, osallis-taisi ja innostaisi piiritoimintaan lähellä lip-pukuntaa kasvatustavoitteidemme mukaisesti. Lippukunnat osallistuisivat yhteiseen päätök-sentekoon ja oman toiminnan kannalta järke-vimmällä tavalla, piirin ohjelmaa pienemmässä koossa. Rohkaisen radikaaleihin muutoksiin, joilla voimme taata lippukuntia palvelevan toiminnan. Tämä on faktaa. Harkitaan. Itse kannatan.

Kimmo

”Kimmo Leiviskä on Puhurin uusi päätoimittaja. Hän siirtyi pestiin Puhurin taittopöydän ääreltä. Kimmo on toiminut partiossa viestin-nän tehtävissä leiri-, lippukunta- ja piirilehdissä. Hän työskentelee henkilöstökoulutuksen parissa ja asuu Helsingissä. Kotilippukunta on Saloisten Sirkat ja Sudet”

3Pohjan Puhuri

Pohjanmaan partiolaisten seuraavan piirileirin suunnittelu on jo polkaistu käyntiin. Havu 2012-leirin johtaja-na toimii 29-vuotias Mikko ”Kape” Väisänen. Mikä sai miehen kiinnos-tumaan näinkin vaativasta pestistä?”Taisin Puhurista tai jostain lu-kea, että piirileiri on suunnitteilla. Kesällä Kilkkeellä vieraillessani ajattelin, että voisi kai sitä jonkun pikku projektin ottaa”, Kape tote-aa. Pikkuprojektista kasvoikin hie-man suurempi, nimittäin kun Kape huomasi, että leirinjohtajan pesti oli vielä avoinna, hän päätti ryhtyä siihen, mikäli löydetään hyvä tekijä-porukka. Hyvä staabi kasaantuikin aika nopeasti suurimmaksi osaksi jo Kapelle tutuista ihmisistä.

Kape aloitti partion Kiimingin Virkussa noin 10-vuotiaana. Heti ensimmäisenä iltana vartio meni laavuretkelle. ”Olin heti myyty, kun pääsi tekemään nuotiota ja kaikkea mukavaa”, Kape toteaa. Ensimmäi-sestä vartioillasta tähän päivään on mahtunut kaikenlaista. Kape on ol-lut mm. vartionjohtajana, osaston-johtajana, lippukunnanjohtajana ja koulutusohjaajana. Viimeiset pari vuotta ovat olleet hieman hiljaisem-pia vuosia.

Kape kertoo, että hyviä partiomuis-toja on kertynyt vuosien mittaa pal-jon. Yksi parhaista kokemuksista liittyy ihan harrastuksen alkuaikoi-hin, kun Kape oli vartionsa kans-sa retkellä Riisitunturilla. Retkelle mentiin autolla ja kun porukka oli leikkimässä pihalla, vartionjohtaja hukkasi auton avaimet hankeen.

”Niitä etsittiin joka paikasta ja kun ne vihdoin löytyivät, se rie-mun tunne on säilynyt mielessä pitkään”, hän kertoo.

Hyvinä luonteenpiirteinään piiri-leirin johtajan pestiin Kape pitää suunnitelmallisuuttaan. ”Tykkään, että asiat on suunniteltu hyvin.”, hän toteaa. ”Mutta, osaan olla myös joustava ja muuttaa suunni-telmia tilanteen mukaan.”

Mitä terveisiä Kape haluaisi vielä lähettää piirin leiriläisille? ”Ei muuta, kuin merkatkaahan pii-rileiri kalenteriin. Kannattaa käydä piirin sivuilta katsomassa rekrytoin-ti-ilmoituksia. Meillä on slogan, että ”tehdään leiri yhdessä”. Koko piirin alueelta tarvitaan sekä tekijöitä että leiriläisiä, niin siten saadaan hyvä leiri aikaan!”

Lue lisää piirileiristä sivulta 14.

Piirinjohtajan palsta

Valokeilassa Mikko ”Kape” Väisänen Teksti: Virve Ahola

”Pikkuprojektina” piirileiri

”Hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti pois sen viepi.” Suomalai-sessa kansanperinteessä jouluajan katsottiin alkavan Tuomaan päi-västä ja päättyvän loppiaiseen ja kuitenkin viimeistään Nuutin päi-vään eli 13. päivään tammikuuta. Tästä on syntynyt myös tuo edellä mainittu loru.

Joulun aikaan muistettiin ystäviä, sukulaisia ja muita tuttavia erilaisin viestein. Perinteisen joulukortin li-säksi nykyään ovat käytössä teks-tiviestit ja internet, sähköpostit ja Facebook. Itse olen niin laiska kirjoittamaan joulukortteja, että oikein hävettää. Mieltäni lämmit-ti kovasti saamani joulukorttien määrä ja sainpa muutaman pu-helunkin, jossa toivoteltiin hyvät joulut. Erityisesti minua ilahdutti Vaasan Partiotytöiltä saamani, kä-sin taiteiltu joulukortti, jonka osoi-tekentässä luki ”PP Varapuheen-johtaja”. Pestini alkoi tammikuun alussa eli tuon kortin kolahtaessa postiluukkuun en vielä ollut tuossa pestissä. Kuitenkin tytöt olivat jo ot-taneet minut johtajakseen – kiitos siitä. Tuntuu mukavalta saada olla koko piirin varajohtaja.

Vuoden vaihteen juhlat on nyt juhlittu, samoin suomalaisen par-tioliikkeen 100-vuotisjuhlat ovat ohi ja on aika katsoa tulevaan partiovuoteen. Omalla kohdal-lani se merkitsi uuden, suuren partiopestin ottamista. Staabijoh-tajaneuvoston puheenjohtajuus, samoin kuin koulutusohjaajan pesti päättyivät vuoden vaih-teessa ja seuraavat kaksi vuotta toimin Pohjanmaan Partiolaisten varajohtajana. Kun syyskokous valitsi minut kyseiseen pestiin sanoin, että haluan päästä katso-maan partiota uudesta perspektii-vistä kuin tähän saakka. Samalla toivon, että minulla on takanani vahva lippukuntien tuki. Haluan toimia lippukuntien parhaaksi, yhdessä tehden ja toimien.

Toiminta piirin alueella alkaa vä-hitellen vakiintua niin, että kalen-terista löytyvät vuosittain suurin piirtein samaan aikaan Tuulevat ja Hehkut, VeriGuud, adventtika-

lenterimyynti ja johtajien joulukah-vit. Ne eivät synny kuitenkaan itses-tään, vaan vaativat meidän kaikkien panostamme.

Piirihallitus on nostanut esille neljä painopistealuetta seuraaval-le kahdelle vuodelle. Tavoitteena on, että piirin luottamushenkilöt edesauttavat toiminnoillaan lip-pukuntia ympäri Pohjanmaata niin, että ne pystyvät tarjoamaan lapsille ja nuorille partiotoimintaa jatkossakin – lippukunnissa on voimaa!

Hehku-tapahtumat tuovat yhteen piirin alueen lippukuntien johta-jistoa ja tarkoituksena on, että lip-pukunnat huomaavat ja oppivat hyödyntämään lippukuntien vä-listä yhteistyötä – yhdessä eteen-päin! Kaikkiin ikäkausiin kuulu-villa on oikeus oman ikäkautensa ohjelmaan, sen tavoitteen eteen myös piirissä tehdään kovasti töitä. Nuorella on oikeus olla nuori! Aikuisten rooli on myös muuttunut ja he ovat oikeasti osa lippukunnan arkea – tähän pyri-tään.

Piirin toimintakalenterista löytyy ohjelmaa ja koulutusta eri puolilla piiriä, jossa jokaisella on mahdol-lisuus päästä tekemään itse ja vai-kuttamaan. Esimerkiksi vuoden 2012 piirileiri Havun suunnittelu

on jo käynnissä ja tarvitsee tekijöitä ihan joka puolelta piiriä. Rohkaisen jokaista lähtemään mukaan toimin-

taan, myös oman

lippukunnan ulko-puolelle. Kalenterista löytyy myös ROK-koulutusta, Helmi 2011 -par-tiotaitojen talvikilpailut ja Hehkut lippukunnanjohtajille kaksi kertaa vuodessa, siinä vain muutamia ta-pahtumia mainitakseni. Tiedossa on siis partion täyteinen vuosi! Osallis-tutaan, innostutaan, voimaudutaan!

Juhlavuoden jälkeenkin on elämääJari Huhtakallio

4 Pohjan Puhuri

Veren voima

SPR:n Seinäjoen veripalvelutoimistos-sa on rauhallinen tunnelma saapuessani sinne eräänä torstaiaamupäivänä. Työ-vuorossa oleva sairaanhoitaja Birgitta Ala-Honkola kertaa ensiksi, mitkä ovat verenluovuttajan peruskriteerit. Terve, 18-65-vuotias, vähintään 50 kiloa paina-va ihminen soveltuu luovuttajaksi. He-moglobiini tulee olla miehillä 135–195 g/l ja naisilla 125–175 g/l, Ala-Honkola luettelee.

Myöskään sairaana verta ei saa mennä luovuttamaan, mutta kahden viikon ku-luttua antibioottikuurin loppumisesta luovutus on mahdollista. Kahden luo-vutuskerran väliin pitää naisilla jäädä vähintään 91 vuorokautta ja miehillä 61 vuorokautta.

Luovuttaja täyttää terveydentilakyselyn ja käy terveydenhoitajan haastattelussa. Jos kaikki on kunnossa, on varsinaisen luovutuksen aika. Verta otetaan kerral-laan 450 ml. Tällainen nestemäärä kor-vautuu noin vuorokauden aikana, kun-han muistaa verenluovutuksen jälkeen juoda hieman tavallista enemmän.

Luovutuksen jälkeen veren matka voi alkaa. Veri kulkeutuu Ouluun, jossa se jaetaan kolmeen osaan: punasoluihin,

verihiutaleisiin ja plas-maan. Ala-Honkola kertoo, että jokais-ta veren osaa hyödynnetään eri tarkoi-tukseen. Punasoluja tarvitaan suurissa leikkauksissa. Lisäksi niitä annetaan po-tilaille, joilla on vaikea anemia. Verihiu-taleita puolestaan käytetään esimerkiksi syöpähoidoissa. Plasma auttaa verta hyytymään ja sitä voidaan jäädyttää lää-kevalmistajien käyttöön.

Veren matka luovuttajalta käyttövalmiik-si verivalmisteeksi kestää reilun vuoro-kauden. Jos tänään käy luovuttamassa verta, posti tulee hakemaan sen veripal-velutoimistostamme illalla. Veri matkus-taa yön aikana Ouluun, huomenna se käsitellään ja huomeniltana se on peri-aatteessa käyttövalmista, Ala-Honkola selittää.

Yksi veren kuljetukseen liittyvistä haas-teista on lämpötila. Veren tulisi olla läm-pötilaltaan aina +17-+22 °C riippumatta siitä, kuljetetaanko verta keskikesällä vai talven paukkupakkasilla. Veripussit ase-tetaan styrox-laatikoihin ja niiden väliin laitetaan nestetäytteiset veren jäähdytys-pussit. Kuumalla ilmalla pussit voidaan jäädyttää, jolloin ne ovat rakenteeltaan kovia ja pitävät kuljetettavan veren vii-leänä. Talvipakkasilla pusseja ei jäädy-

tetä, joten ne ovat pehmeitä ja toimivat näin eristeenä.

Jokainen verenluovuttaja täyttää luovu-tustilanteessa terveydentilakyselyn, mut-ta lisäksi luovuttajan verinäyte tutkitaan laboratoriotestien avulla luovutuksen jälkeen. Näytteestä tutkitaan veriryhmä ja mahdolliset veren välityksellä tarttu-vat taudit (esimerkiksi HIV ja hepatiitit). Veriryhmätutkimukset tehdään veripal-velukeskuksessa Helsingin Kivihaassa. Sinne lähetetään näytteet kaikista Suo-men verenluovutustilaisuuksista.

Verenluovutuksen historiaa

”Kiire! Terve Yrjö! Voisitko sinä uhrau-tua antamaan vertasi, sikäli jos löytyy sa-maa ryhmää, Naistenklinikassa olevalle synnyttävälle äidille. Kyseessä on muuta-ma 100 gr. Minä olen valmis lähtemään kanssasi tarkastukselle. Olisi hyvä, jos jompikumpi voisi pelastaa näiden kah-den hengen. Soita heti!Topi”

Partiolaiset olivat tärkeässä roolissa, kun vapaaehtoinen veripalvelutoiminta alkoi Suomessa vuonna 1935. Ylläolevan vies-tin Töölön Sinisten partionjohtajana toi-

Teksti ja kuvat: Suvi Takala

Veri on ihmisen elimistön välttämätön osa – ilman verta emme tule toimeen. Veren-luovutus on perustellusti päivän hyvä työ, koska aitoa verta ei voida korvata keinote-koisesti. Pohjan Puhuri vieraili veripalvelu-toimistossa ja selvitti, mitä verelle tapah-tuu luovutuksen jälkeen.

5Pohjan Puhuri

minut Toivo Kataja lähetti partioystäväl-leen Yrjö Kohoselle maaliskuussa 1935. Miesten nopean toiminnan ansiosta äiti ja lapsi pelastuivat.

Onnistuneen verenluovutuksen jälkeen jo samana vuonna partionjohtajat Kata-ja ja Kohonen päättivät perustaa järjes-tön, joka sai nimekseen Veriliitto. Kataja sai idean vapaaehtoisesta veripalvelu-toiminnasta englantilaisilta partiolaisil-ta. Veriliitossa oli mukana enimmillään noin neljäsataa jäsentä. Veriliitto loi poh-jan suomalaiselle veripalvelutoiminnalle.

Ennen talvisotaa veren käyttö Suomes-sa oli vähäistä. Verta luovuttivat useim-miten potilaiden omaiset. Partiolaiset luovuttivat verta silloin, kun omaisluo-vuttajaa ei ollut käytettävissä. Partiolais-ten aloittamaa työtä jatkoi sodan aikana 1939-1944 Puolustusvoimain Veripal-velu ja sen jälkeen rauhan aikana Suo-men Punaisen Ristin Veripalvelu, joka perustettiin tammikuussa 1948. Tämä toiminta jatkuu tänäkin päivänä perus-tuen edelleen vapaaehtoisuuden ja mak-suttomuuden periaatteisiin.

Näissä voit luovuttaa:

Kokkolan veripalvelutoimisto

Isokatu 2 (II-kerros, rautatieasemaa vastapää-tä)67100 Kokkola

Oulun veripalvelutoimisto

Isokatu 32 C90100 Oulu

Seinäjoen veripalvelutoimisto

Maakunnankatu 360100 Seinäjoki

Vaasan veripalvelutoimisto

Alatori 1 A (5. krs)65100 Vaasa

Katso tarkemmat tiedot veripalvelutoimis-tojen aukioloajoista ja yhteystiedoista osoit-teesta http://www.veripalvelu.fi/www/veri-palvelutoimistot.

Kiinnostuitko?Lue lisää aiheesta mm.:http://www.veripalvelu.fiJuhani Leikola: Pieni vaiva, hyvä mieli: Suo-men Punaisen Ristin veripalvelun ja sen edel-täjien historiikki

VERIGUUD’11 – NYT LUOVUTTAMAAN!

Pohjanmaan Partiolaisten perin-teinen VeriGuud-kampanja on täällä

taas! Kampanjan tarkoituksena on kil-pailla leikkimielisesti piirin sisällä siitä, mi-

kä lippukunta luovuttaa eniten verta helmi-huhtikuussa.

Mikset sinäkin luovuttaisi verta tärkeän asi-an puolesta? Jos olet epävarma, sovellutko luovuttajaksi, tee testi osoitteessa www.

sovinkoluovuttajaksi.fi tai soita mak-suttomaan luovuttajainfoon puh.

0800 0 5801.

Ole valmis -

luovuta!

Kokkola

Oulu

Seinäjoki

Vaasa

Sairaanhoitaja Birgitta Ala-Honkola ilmoittau-tumispisteessä valmiina vastaanottamaan veren-luovuttajia.

6 Pohjan Puhuri

PuutisetPartiolaiset saivat huomionosoituksen

Kokkolassa

Partiolippukunta Halkokariset ry sai iloisen yllätyksen 2010 loppupuolella. Kokkolan kau-pungin kulttuuri- ja nuorisotoi-menlautakunta palkitsi Halko-kariset Nuori Kokkola -palkin-nolla 17.11.2010. Vuonna 2010 myönnettiin poikkeuksellisesti kaksi Nuori Kokkola -palkintoa. Toisen palkinnoista sai Kälviän lasten ja nuorten teatteri eli Kä-tevät ry.

Palkinto myönnetään vuosittain ansioituneesti nuorten parissa toimivalle kokkolalaiselle hen-kilölle tai yhteisölle. Palkinnon saaja on edistänyt kokkolalais-ten nuorten osallisuutta, aktiivi-suutta ja hyvinvointia. Palkinto koostui kunniakirjasta, rahapal-kinnosta ja kukista.

Yksi mainituista tekijöistä Hal-kokaristen kohdalla on toimin-nan yhtäjaksoisuus vuodesta 1958 alkaen. Tämän on mahdol-listanut Halkokaristen kantava voima, Terho Tattari. Hän on toiminut Halkokaristen pitkäai-kaisimpana lippukunnanjohtaja-na yli 40 vuotta. Halkokarisilla

on historiansa aikana ollut vain kolme lippukunnanjohtajaa, Terhon lisäksi Kirsi Tattari ja nykyinen lippukunnanjohta-ja Antti Takalo, jotka kaikki ovat motivoituneita ja innok-kaita partiolaisia. Terhoa voisi luonnehtia talousmaailman MacGyveriksi. Hänen ansios-taan Halkokarisilla on toimiva taloudellinen tilanne ja toimin-taan voidaan siis satsata rahaa. Terho on partiolaisten oma laajakaistayhteys kaupungin päättäjiin ja nopeus on huima. Terho on todellinen partion mahdollistaja. Työstään eläk-keelle jäätyään hän lupasikin olla täyspäiväinen partiolainen!

Viikoittaisen partiotoiminnan mahdollistaa reippaat ja luo-tettavat ryhmänjohtajat, kiitos kuuluu pitkälti myös heille. Sudarit, seikkailijat, tarpojat ja samoajat pystyvät osallistu-maan partiotoimintaan heidän ansiostaan.

Teksti: Mira Huusko, Antti Takalo

Pohjanmaan Partiolaisten luottamushenkilöt kokoontui-vat jälleen yhteen viettämään tammikuista tähtihetkeä. Tuu-levat järjestettiin 14.–16.1. Yli-vieskassa ja mukana oli yli 50 luottamushenkilöä. Viikonlo-pun vierailevana luennoitsijana kuultiin Suomen Partiolaisten

brändijohtaja Arto Rehumäkeä. Brändin lisäksi syvennyttiin tule-van vuoden suunnitteluun sekä loppuvuodesta 2010 toteutetun aluetyöprojektin tuloksiin. Tuu-levat tekivät hyvää – minulle ja piiripestilleni!

Kannuksen Korvenkävijät ovat jo vuosien ajan järjestäneet itse-näisyyspäivänä soihtukulkueen, joka illan hämyssä kulkee ky-län poikki partiokololta kirkon luokse sankarihaudoille. Tilai-suus huipentuu sudenpentu-jen ja isompien partiolaisten lupauksenantoon kotikirkossa, jonka jälkeen partiolaiset per-heineen lähtevät yhteiselle jou-lupuurolle seurakuntatalolle.

Tänä vuonna perinteistä poi-kettiin komeasti. Kannuksen kaupunki otti yhteyttä Kor-venkävijöihin siinä toivossa, että partiolaiset, Kannuksen kaupunki, seurakunta sekä paikalliset sotaveteraanit ja so-tainvalidit viettäisivät yhteistä Itsenäisyyspäiväjuhlaa. Päivän ohjelma alkoi klo 12 juhlajumalanpalveluksella, jonka jälkeen syötiin maittavat joulupuurot. Kun massut oli saatu puuroa täyteen, alkoi seu-rakuntatalolla virallinen itsenäi-

syyspäiväjuhla, jonka ohjelmasta vastasivat yh-dessä Kannuksen Korvenkävijät, Kannuksen soittokunta, sotaveteraanit sekä Kannuksen lukion ja yläkoulun oppilaat. Yhteisen juhlan jäl-keen soihtukulkue taivalsi seu-rakuntataloa vastapäätä olevalta partiokololta kirkkopihaan. Tilaisuus oli erittäin onnistu-nut ja voimien yhdistäminen kannatti, sillä vuosiin ei Kan-

nuksen itsenäisyyspäiväjuhlassa ole nähty sellaista tilannetta, että yleisöä oli enemmän kuin salissa istumapaikkoja. Keski-Pohjanmaan sotaveteraanipiirin toiminnanjohtaja Seppo Yli-Norppa oli mielissään juhlaan osallistuneiden nuorien run-saasta määrästä. – Tällä tavalla syntyy vuorovaikutusta nuorten ja veteraanien kesken!

Teksti: Johanna Rantanen

Kannuksessa komeat itsenäisyyspäiväjuhlat

Kuvateksti: Kannuksen Korvenkävijöiden itsenäisyyspäivän soihtukulkue. Kuva: Keskipohjanmaa-lehti / Jukka Lehojärvi

Antti Takalo, Terho Tattari, ja Kätevät ry:n puheenjohtaja Johanna Hau-tamäki, kuva: Maria Store (Keskipohjanmaa-lehti)

Tammikuun tähtihetki

7Pohjan Puhuri

www.pohjanmaa.partio.fi

PUUTISIA!Millainen positiivinen palvelutempaus teillä tehtiin

juhlavuoden syksyn aikana? Mitä ehdottomasti kertomisen arvoista olette partiossa tehneet? Olet-teko tehneet tarpojavartionne kanssa talviretken?

Missä seikkailitte viime kokouksessanne? Kävittekö sudenpentukokouksessanne vierailemassa jossain? Minkä projektin teitte vaeltajaryhmällänne viimek-si? Onko johtajistoanne puhututtanut jokin? Onko

lippukuntanne juhlinut pyöreitä vuosia vai järjestel-läänkö juhlia vasta? Mitä lippukunnassanne tapah-

tuu? Mistä teillä keskustellaan? Lähetä Puutinen! [email protected]

Haluiasitko tietää millaista par-tiota ulkomailla harrastetaan? Joka vuosi maailmalla järjeste-tään partiotapahtumia, joihin myös Suomen partiolaiset ovat tervetulleita osallistumaan yksin tai ryhmissä. Katso, mitä vuon-na 2011 järjestetään maailmalla www.partio.fi/Suomeksi/Aikui-set/Kansainvalisyys/Kansain-valisia_kokemuksia/Kansain-valisia_tapahtumia.iw3.

Suomalainen Karin Ahlbäck on valittu Partioliikkeen maailman-järjestö WOSM:n maailmanko-miteaan. WOSM:n maailmanko-mitea on partioliikkeen järjestöä konferenssien välillä johtava elin, johon kuuluu 12 jäsentä eri puolilta maailmaa. Maailmanko-mitean valitsee kolmen vuoden välein kokoontuva maailman-konferenssi, joka järjestettiin tammikuussa 2011 Brasilian Curitibassa. WOSM:iin kuuluu yli 28 miljoonaa jäsentä, tyttöjä että poikia, 160 maassa.

Pohjanmaan Partiolaisten taival sosiaalisessa mediassa jatkuu. Piirin Facebook-sivustolla on jo lähes 500 seuraajaa ja Twitterissä 40. Joko sinä seuraat?

Piirileiri 2012 sai nimen. Kesällä 2012 leireillään Havulla! Seuraa piiriviestintää, sillä leirin tiedot-taminen pyörähtää käyntiin nyt vimmalla!

Tiesitkö muuten, että partion lisäksi myös Suomella on uusi brändi? Maabrändin tavoitteena on Suomi-kuvan luomisen lisäk-si tehdä maastamme parempi paikka elää ja tätä me voimme jokainen olla mukana tukemas-sa ja toteuttamassa vaikka päi-vän hyvien töiden kautta (joihin muuten brändin haastamat teh-tävät viittaavat!). Tutustu maa-brändiin osoitteessa www.tehta-vasuomelle.fi.

Partiouutiset

KUTSU KEVÄTKOKOUKSEEN

Pohjanmaan Partiolaiset ry:n kevätkokous järjeste-tään lauantaina 19.3.2011 kello 14.00 Kokkolassa Kokkolan seurakuntakeskuksessa, osoite Kustaa

Aadolfinkatu 16. Valtakirjojen tarkistus alkaa kello 13.15.

Kokouksessa käsitellään yhdistyksen sääntöjen py-kälän 4 mukaiset asiat.

Tervetuloa! Pohjanmaan Partiolaiset ry:n hallitus

Vuonna 2011 vietetään vapaa-ehtoistoiminnan teemavuotta. Teemavuosi toteutetaan kaikis-sa EU-jäsenmaissa. Tavoitteena on tuoda esiin vapaaehtoistoi-minnan merkitystä, lisätä va-paaehtoistoiminnan arvostusta sekä saada uusia vapaaehtoisia mukaan toimintaan. Lisäksi tee-mavuonna halutaan kiittää va-paaehtoisia heidän teke-mästään merkittävästä työstä.

Suomessa teemavuoden kan-sallinen koordinaatioelin on Kansalaisyhteiskuntapolitii-kan neuvottelukunta KA-NE. Teemavuosi toteutetaan yhteistyössä Suomen Nuoris-oyhteistyö - Allianssin kanssa.

Teemavuoden puitteissa järjes-tetään tiedotusta, tapahtumia ja parannetaan vapaaehtois- ja järjestötoiminnan edellytyksiä. Järjestö- ja vapaaehtoistoimi-

joiden kannattaa huomioida teemavuosi vuoden 2011 toi-minnan ja viestinnän suunnitte-lussa. Teemavuoden kansallisiin painopisteisiin ja toimintasuun-nitelmaan voi tutustua verkos-sa osoitteessa http://www.alli.fi/nuorisoalan+kehittaminen/vapaaehtoistoiminnan+vuosi/.

Vapaaehtoistoiminnan vuosi

8 Pohjan Puhuri

Teksti ja kuvat: Minna Sorvala

On marraskuun ilta, ja talviaika on alkanut viikko sitten. Kämpän piha on säkkipimeä. Autoista astuu ulos ehkä hieman jännitty-neitäkin seikkailijoita. Osa on ensimmäistä kertaa retkellä, mutta osa on jo nuoresta iäs-tään huolimatta konkareita. On alkamassa kempeleläisen Samposet lippukunnan seik-kailijoiden Mettään meni -retki.

Tasku- ja otsalamput välkkyvät pian kah-den puolen kämppätietä, kun nuorempien seikkailijoiden Apilat-joukkue ryhtyy pys-tyttämään puolijoukkuetelttaa ja muutaman vuoden vanhempien Taimet-joukkue etsii sopivaa paikkaa laavuille. Sammot ohjaavat ja auttavat pystytyksessä. Eipä aikaakaan, kun kaikille on löytynyt oma nukkumapaikka metsän siimeksestä.

Turvallisuus ennen kaikkea

Sampojen johdolla käydään läpi turvallisuus-ohjeita yötä varten. Kaminateltassa nukutaan siinä järjestyksessä, missä herätään kipinä-vuoroon, jotta edellisten ei tarvitse muistella, missä seuraavan vuoron kipinämikot nukku-vat. Laitetaan vielä rannekello roikkumaan katonrajassa olevaan kuivatusnaruun, jotta kipinävuoro vaihtuu ajallaan. Kaikki osallis-tuvat myös puidenkantoon. Niistä tehdään siisti pino teltan ovensuuhun. Tärkeä tur-vallisuustekijä on myös vesiämpäri, joka lai-tetaan käden ulottuville sammutusta varten. Toivotaan kuitenkin, että sitä ei tarvita.

Myös laavujen luona on käynnissä samanlai-

nen valmistautuminen yöhön. Vaikka van-hemmat seikkailijat ovat yöpyneet jo monta kertaa kaminateltassa, avotulen äärellä yöpy-minen on useimmille uutta, ja turvallisuus-ohjeet on syytä käydä läpi myös tässä jouk-kueessa. Kaksi laavua on suut vastakkain, nuotio välissä. Täälläkin pitää valvoa, ettei kenenkään makuupussi tule liian lähelle tul-ta. Kipinävuoroa odotetaan innolla.

Milloin saa nukkua?

Ennen nukkumaanmenoa istutaan kuiten-kin iltanuotiolla ja syödään iltapalaa. Tämä on yleisimmin illan kylmin hetki, kun liik-kuminen loppuu ja ilta kylmenee. Rinkoista kaivetaan lisää vaatetta päälle. Villa ja fleece lämmittävät. Myös istuinalusta auttaa pysy-mään lämpimänä. - Joko saa mennä nukkumaan? Kouluviikko ja ulkonaolo alkavat väsyttää. Kipinämikon tehtävät ovat silti painuneet hyvin mieleen.

Vähitellen väki vetäytyy makuupusseihin ja leiri hiljenee. Metsä humisee hiljaa. Kuuluu enää kaminan kannen kolinaa ja palavien puiden rätinää ja huminaa.

Tarkkana kuin porkkana

Hiivin telttaan selvittämään, millaista on kipinämikon työ. Rebekka Suni ja Janna Kareisto, molemmat 10 vuotta, ovat juuri aloittaneet vuoronsa. - Kipinämikkoa tarvitaan turvallisuussyistä. Että teltta ei syty palamaan ja että nukkujilla

olisi läm-mintä, tie-tävät tytöt kertoa. - Kipinämik-ko vahtii kaminaa ja lisää puita, kertoo Janna, joka on ollut aiemminkin kipinävuorossa.- Teltta on kipinämikon vastuulla. Pitää olla lämmintä, lisää Rebekka, joka on nyt ensimmäistä kertaa talviteltassa yötä, mutta kuulostaa jo ammattilaiselta. Uusi tehtävä jännitti vähän etukäteen, mutta siitä huolimatta Rebekka odotti kipinävuo-roa paljon. Jannaa ei jännittänyt, mutta eni-ten mietitytti se, että pysyykö valveilla koko pitkän vuoron ajan. Tytöt tietävät kuitenkin niksit, jos alkaa väsyttää. - Voi käydä ulkona hyppelemässä, ja toisen tehtävänä on pitää toinen hereillä, reippaat tytöt kertovat.

Rebekka esittelee myös kipinämikon tuolin, joka auttaa hereilläpysymisessä: - Se on T:n mallinen kahdesta halosta tai laudanpätkästä tehty istuin. Jos meinaa nukahtaa, niin tuoli kaatuu ja siihen herää. Tällaisella tuolilla ei tietenkään saa istua liian lähellä kaminaa. - Kun vuorossa on tyttöjä, heitä voisi kutsua kipinäpirkoiksi, keksii Rebekka.

Aina kaikki ei suju kuitenkaan suunnitelmien mukaan. Mitä pitää tehdä, jos kamina sam-muu? - Sitten pitää herättää johtaja, tytöt kertovat.

Jätän tytöt lämpimän kaminan ääreen ja hiip-

Mikkona ja pirkkona

10-vuotiaan partiolaisen kotiin tuo-massa retkikirjeessä lukee, että retkel-lä nukutaan kaminateltassa. Edessä saattaa olla partiouran ensimmäinen yön yli kestävä retki. Miten tästä voi selvitä?

Kipinämikot Oskari Parviainen ja Juho Pankinaho huo-

lehtivat laavussa nukkuvien lämmöstä.

9Pohjan Puhuri

pailen toisen tulen ääreen.

Tulilla tarkenee

12-vuotiaat Oskari Parviainen ja Juho Pan-kinaho istuvat mukavannäköisesti nuotion äärellä, puupinon päällä. Tuli valaisee ja läm-mittää laavuissa nukkuvien jalkoja. - Kipinässä on mukava olla. Voi jutella niitä näitä. Ei väsytä, kun katselee nuotiota, luon-nehtii Juho tunnelmia. - Laavulla ollessa voi liikuskella paremmin kuin teltassa. Väsy ei iske niin helposti.

Pimeässä toimiminen ei ole aina ihan help-poa. Oskari kertoo kompastuneensa ja

kaatuneensa juuri, kun kävi hake-massa liiteristä lisää polttopuita. Juho muistelee laittaneensa joskus

kaminaan liikaa puita, jolloin kamina on meinannut mennä tukkoon. Ki-

pinässä on kuitenkin mukavaa. Jopa niin mukavaa, että poikien mielestä sen

vuoksi on kivempaa olla talvileirillä kuin kesäleirillä.

Kysymykseen siitä, mikä partiossa on pa-rasta, pojat vastaavat yhteen ääneen: Leirit.

Tyytyväisenä ja turvallisin mielin kömmin omaan makuupussiini kämpän nurkalle tähtitaivaan alle. Nämä partiolaiset ainakin osaavat talvileireilijän tärkeimmät taidot!

Samposten vinkkejä talviretkeilyyn:

- Ota huomioon vaatetus. (Jarkko Laava)

- Mukaan paljon lämmintä vaih-tovaatetta, jota vähennetään/li-sätään aktiivisesti. Talvikenkien on oltava sopivat jalkaan, ilmaa on jäätävä eristeeksi kenkään. (Tarja Asilainen)- Suosi ”normaalia” makuualus-taa, ilmatäytteinen ei ole yhtä lämmin. (Emmi Turpeinen)

Näin meillä juttusarjan ideana on esitellä hyviä käytänteitä ja levittää niitä piirin lippukunnille

Raahelaisen Merituuli -lippukun-nan talvileirien vakiovarusteena on

jo noin kymmenen vuoden ajan käytetty kami-nan ympärille laitettavaa verkkoa, joka pitää makuupussit ja

muut varusteet riittävän etäällä kaminasta. Ulla Merihaaran ja Veijo Väisäsen kuvauksen perusteella sinäkin voit valmistaa talvileirin turvallisuutta lisäävän apuvälineen: Verkko on metallinen, tiheä kanaverkko, jonka korkeus vastaa suunnilleen ka-minan korkeutta ja leveys on reilun metrin, eli sen verran, että kaminan eteen voidaan jättää aukko, josta sivusta täytettävää kaminaa syötetään. Verkko asetel-laan siten, että verkon ja kaminan väliin jää n. 20 cm väliä. Verkko kiertää myös keskisalon takaa. Kiinnitykseen käytetään paria (teltta)kiilaa, jotka hakataan maahan. Lisäksi verkon voi kiinnittää vaikka rautalangalla keskitolppaan.

- Tämän verkkosuojan keksi aikoinaan ilmeisesti lippukunnan kalustomestari, mahdollisesti muutaman muun isän avustuksella, ja sitä on käytetty käytännössä aina kun kaminaa jossain lippukunnan tapahtumassa lämmitetään. Se on helppo tehdä, edullinen ja ehdottomasti turvallisuutta lisäävä apuväline jokaisen lippu-kunnan tarvikkeisiin, kuvailee Veijo Väisänen hyödyllistä keksintöä.

Rebekka Suni ja Janna Kareisto esittelevät kipinämikon tuolia.

10 Pohjan Puhuri

Kuva

muistelot juhlavuodelta

Kuvat: Riitu Kerola

11Pohjan Puhuri

12 Pohjan Puhuri

Teksti: Susanna HeinolaKuva: Olli Salo

Sisuilu- partiotoimintaa erityistä tukea tarvitseville

Sisupartion tunnuksena toimii sisukkuutta kuvaava sammakko. Siinä vammainen ja vammaton partiolainen ovat yhdessä solmi-neet jalussolmun, jonka sisällä on sammakko. Tunnus otettiin käyttöön Etelä-Pohjanmaan Partiolaisten aloitteesta vuonna 2002. Sitä aiemmin merkki oli ollut eteläpohjalaisten sisupartiolaisten käytössä. Tätä merkkiä saa käyttää sisutoimintaan osallistuva partiolai-nen ja sitä pidetään partiopaidassa oikeassa hihassa ylimpänä.

Sisupartion nimi tulee vuonna 1947 järjes-tetystä kilpailusta. Kilpailua ennen puhuttiin ainoastaan laajennetusta partiotoiminnasta.

Sisutoiminta alkoi Suomessa vuonna 1928-1929, jolloin Sokeainkoululla Helsingissä kokeiltiin partiointia vammaisten kanssa.

Vuonna 1932 perustettiin ensimmäinen si-sulippukunta Kuopion Vaajasalon paranto-laan. Samaisena vuonna perustettiin myös ensimmäinen ruotsinkielinen sisulippukunta ruotsinkielisille kuuroille lapsille tarkoitetus-sa parantolassa Porvoossa. Sotavuosien jäl-keen sisutoiminnan suosio kasvoi edelleen, sillä vammautuneita oli nyt paljon enemmän kuin ennen sotaa.

Myös kansainvälisesti sisupartio on tunnet-tu käsite. Aivan ensimmäinenhän idea vam-mautuneiden partiosta oli Baden- Powellin. Sisupartio on levinnyt hyvin ympäri maa-ilmaa. Myös sisupartiomerkki on tunnettu kansainvälisesti.

Sisujohtajana voi toimia kuka tahansa joh-taja, joka on kiinnostunut aiheesta. Sisu-

johtajille järjestetään myös koulutusta. Suo-men partiolaisissa sisutoiminta painottuu aluetyön alaisuuteen ja sisutoimintaa tukee piirin sisujaosto. Sisuryhmä toimii yleensä joko ohjelma- tai alueryhmän alaisuudessa.

Valtakunnallisille sisujohtajapäiville ko-koontuu vuosittain sisujohtajia vaihtamaan kuulumisia ja kokemuksia sekä opiskele-maan uusimpia tietoja vammaisuudesta ja sisupartiotoiminnasta alan asiantuntijoiden johdolla. Näitä tapaamisia on järjestetty jo vuodesta 1997 alkaen ja järjestäjinä toimivat eri piirit vuoronperään.

Sisutoimintaa aloittaessa on tärkeää, että ko-ko lippukunta hyväksyy sisujen mukaantu-lon. Vaikka sisut toimivatkin yleensä omassa ryhmässä, he ovat osa koko lippukuntaa. On

Sisupartio on partiota erityistä tukea tarvitseville. Toimin-ta on lähes samanlaista verrattuna niin sanottuun nor-maaliin partioon. Sisujen ryhmissä johtajia on kuitenkin enemmän kuin normaalisti ja partio-ohjelmaa sovelletaan sisujen tarpeet huomioon ottaen. Sisupartiolaisia on noin 450 ja toimintaa järjestetään 58 lippukunnassa.

13Pohjan Puhuri

siis tärkeää, että ennakkoasenteista huoli-matta otetaan huomioon sisujenkin toimin-ta, ettei syrjäytymistä tapahtuisi.

”Aikoinaan minua pyydettiin EPP:n sisujaos-toon, sillä tiellä edelleen.”

Sannamaija Pulkkinen on Pohjanmaan Partiolaisten sisujaoston puheenjohtaja. Ensimmäistä kertaa hän päätyi tekemisiin sisupartioinnin kanssa aloittaessaan par-tion kahdeksanvuotiaana kehitysvammai-sen kaksoissiskonsa kanssa. ”Partiopolku-me kulkivat pitkään käsikädessä, kunnes vaeltaja-aikana siskoni partiotominnan mahdollisuudet alkoivat vähetä. Tuolloin perustimme kaveriporukalla lippukuntaam-me sisuryhmän, jonka kanssa ryhdyimme suorittamaan partio-ohjelmaa ja ennen kaik-kea nauttimaan kaikesta partiohauskasta.”, Pulkkinen muistelee.

Ryhmän kanssa he suorittivat valikoiden tehtäviä sudenpentu- ja vartio-ohjelmasta. Ryhmän sisut olivat tuolloin aikuisia. He kävivät päiväretkillä ja kisoissa sekä osallis-tuivat myös lippukuntansa toimintaan. Pik-kuhiljaa heidän toimintansa alkoi kuitenkin hiipua, kun vetäjät lähtivät opiskelemaan kuka minnekin.

”Mietin monta vuotta, miten lippukuntam-me sisujen partiopolkua saadaan kehitettyä mielekkäämmäksi. Kun oma elämä alkoi tasoittua, koulut oli käyty ja olin saanut työ-paikan eli ns. asettunut aloilleni, aloin miettiä tuttujen pienten kehitysvammaisten lasten houkuttelemista partioon. Samalla päätim-me ottaa lippukunnan aikuiset sisut apu-laisjohtajiksi ryhmään. Näin he saivat uutta haastetta ja mahdollisuuden kehittyä. Ryh-mä toimii edelleen, isot sisut ovat ottaneet vastuuta taitojen opettamisesta pienemmil-le sekä heidän avustamisestaan.” Pulkkinen kertoo.

”Tätä ennen kävimme neljän sisun kanssa Englannin maailmanjamboreella. Sisut työs-kentelivät siellä Suomi-kahvilassa ja meitä oli kaksi avustajaa. Tähän projektiin lähdimme mielenkiinnolla ja sisutkin olivat innoissaan. Keräsimme rahaa kattaaksemme niillä osan leirikuluista. Leiri sujui hyvin ja sekä meil-le avustajille että sisuille jäi todella rikkaat muistot.” Pulkkinen kertoo innoissaan.

EPP:n sisuryhmään Pulkkista aikoinaan pyydettiin. Sillä tiellä hän kertoo olevansa edelleen tosin nykyyän piiri on Pohjanmaan Partiolaiset. ”Onneksi olemme saaneet myös uutta vertajaostoon, välillä tuntuu, että kun tätä hommaa tekee monta vuotta ideat alka-vat loppua ja touhu puuduttaa.” Pulkkinen

toteaa.

”Viime vuonna sain riemastuttavan viestin : Järvi-Suomen Partiolaist ovat järjestämässä sisuille pj-kurssia.” Pulkkinen kertoo. Siltä istumalta hän päätti, että sisuryhmän aikuiset sisut lähtevät mukaan kurssille ja niin kävi. He osallistuvat tuolle kurssille tänä kevää-nä. Hän toteaakin, että on hienoa, kun si-sutoimintaa kehitetään ja heidänkin partio-polkuunsa kiinnitetään huomiota. ”Täysin ilman vastustusta tämä ei suju. Se tuntuu välillä kurjalta, sisuilla kun mielestäni kuu-luisi olla yhtäläiset oikeudet kehittymiseen ihmisenä ja partiolaisena kuin muillakin. Varsin usein esteeksi muodostuvat kuiten-kin erinäiset ohjeistukset ja säädökset sekä - valitettavaa kyllä - ennakkoasenteet.” Pulk-kinen toteaa.

Pulkkisen mukaan sisutoiminnassa vaarana on, että toiminta jämähtää ja mielenkiinto hiipuu sen myötä. Sisutoiminnassa kun on se huono puoli, ettei siinä ole etenemismah-dollisuuksia.Uudet ideat ja uudet ihmiset ovat aina positiivinen lisä partiotoiminnassa!

14 Pohjan Puhuri

Vieläkö muistelet viime kesän leirejä ja Kilkettä, entäpä Karia, uuden piirin ensim-mäistä yhteistä kesäleiriä? Nyt on aika kat-soa tulevaisuuteen, sillä seuraavaan piirileirin suunnittelu on jo laitettu vauhtiin.

Pohjanmaan Partiolaisten kesäleiri Havu jär-jestetään 30.7.–5.8.2012. Leiri on tarkoitettu kaikille ikäkausille sudenpennuista aikuisiin. Sudenpentujen leiri on hieman lyhyempi ja he saapuvat leirin puolessa välissä. Havulle odotetaan yhteensä noin 1800 leiriläistä.

Leirin teema jakautuu neljään osa-alueeseen. Yksi teemoista on piirihenki ja yhdessä te-keminen, joka näkyy vahvasti jo suunnitte-luvaiheessa. Tavoitteena on rekrytoida pii-rileirin tekijöitä joka puolelta aluetta. Leirin slogan ”Tehdään leiri yhdessä”, on viesti siitä, että kaikilla on mahdollisuus päästä toteuttamaan leiriä.

Toisena teemana on perinteinen partio-oh-jelma. Tavoitteena on tehdä tutuksi piirin alueen historiaa ja perinteitä. Nämä tukevat perinteisiä partiotaitoja, joita tullaan ohjel-man muodossa harjoittelemaan leirillä. Kol-mas teema on rakennelmat ja kädentaidot. Hienot rakennelmat ovat aina osa partio-leiriä. Havulla jokainen savu saa olla ylpeä omasta leiriportistaan ja muista rakennel-mistaan. Neljäs teema leirillä tulee olemaan ikäkausien partio-ohjelma. Nykyinen ohjel-ma tarjoaa paljon työkaluja, niin savujen toi-mintaan, kuin ohjelman rakentamiseenkin. Leirillä tullaan toimimaan mahdollisimman paljon nykyisen partio-ohjelman mukaan.

Leirin nimi Havu keksittiin leirin teemojen kautta. Leirinjohtaja Mikko ”Kape” Väi-sänen kertoo, että sana havu muotoutui

sananlaskusta ”ajan havinaa”. Sana viittaa myös metsään ja siihen ympäristöön, missä partiolaiset ovat omimmillaan.

Leiripaikkaa ei ole vielä lyöty lukkoon, vaan se paljastetaan kevään mittaan. Leiriin on nyt aikaa noin puolitoista vuotta ja suunnitelmat ovat jo hyvällä mallilla. Leirinjohtaja Kapen mukaan syksy meni rekrytoidessa porukkaa ja suunnitellessa suuria linjoja. ”Kevään aika-na täytyy saada tosi paljon aikaan ohjelman ja alaleirien osalta, jotta syksyllä on jo paljon enemmän konkreettista kerrottavaa lippu-kunnille.”, Kape kertoo.

Tähän mennessä leirin staabiin on Kapen mukaan saatu kerättyä kokenut porukka, joilta löytyy aikaisempaa kokemusta pii-rileireistä. Alaleirien johtajat ja tekniikka-, ohjelma-, muonitus- ja leirisairaalamestarit ovat haussa.

Pohjanmaa tutuksi!

Olen partiolaistyttö Essi lippukunnasta nimeltä

Pohjan Ilves. Innostun helposti kokeilemaan kaikenlaista, joten tässä sitä nyt ollaan.

Partiotaipaleeni alkoi mel-kein huomaamatta, kun

aloin pari vuotta sitten johtaa samaa sudenpenturyhmää, jos-sa pikkuveljeni oli. Nyt johdan kaverini kanssa tarpojatyttöjen vartiota. Partion lisäksi kulutan aikaani käsitöitä tehden ja lenk-keilemällä. Peruskoulun viimei-nen kevät on meneillään ja saa nähdä, missä ensi syksynä olen. Tämä Puhurin tekeminen tukee haaveitani kirjoittamisen paris-sa työskentelemisestä. Minusta on kiva olla mukana tekemässä tätä lehteä juuri sinulle!

Uutta vertaHavu 2012-piirileiri tehdään yhdessä

Kiinnostuitko Havusta? Olisitko sinä yksi piirileirin

tekijöistä?

Katso avoimet pestit piirin netti-sivuilta http://www.pohjanmaa.

partio.fi/piiri/pestit/projektit/.

Kysy lisää avoimista pesteistä leirinjohtajalta mikko.vaisanen@

pohjanmaa.partio.fi

Leirin staabiin kuuluvat tällä hetkellä

Leirinjohtaja: Mikko ”Kape” VäisänenLeirin varajohtaja, alaleirijohtaja: Mika VenholaTekniikkajohtaja: Eetu MarjakangasViestintäjohtaja: Anne KoskelaOhjelmajohtaja, sudenpennut: Johanna IlmonenOhjelmajohtaja, sudenpennut: Minna ArvolaOhjelmajohtaja, seikkailijat ja tarpojat: Mari AppelgrenOhjelmajohtaja, samoajat ja vaeltajat: Tytti Kaijanen

”Tehdään leiri yhdessä”

15Pohjan Puhuri

Keskustelun avulla lippukunnan johtajis-to tunnistaa lippukuntansa vahvuudet ja kehittämistarpeet, joita lippukunnan olisi hyvä seuraavien vuosien aikana kehittää ja seurata. Piiri tarjoaa veloituksetta lippukun-nille menetelmän käyttämismahdollisuutta alueohjaajien kautta. Alueohjaaja on helpot-tamassa lippukunnan itsearviointia ja tuke-massa kehittämissuunnitelman laatimista. Lippukunta saa materiaalia oman toimintan-sa mainostamiseen laatimalla markkinoin-tiesitteen. Esitettä voi käyttää korostettaessa toiminnan vahvoja puolia esimerkiksi yh-teistyökumppaneille ja rekrytoitaessa uusia jäseniä. Työkalun käyttämisen myötä alueoh-jaajat voivat välittää tukitarpeita partiopiirin eri toiminnanaloille ja piiri osaa suunnata tukeansa paremmin.

Työkalu sisältää ohjeet lippukunnalle, alue-ohjaajalle, keskustelumenetelmän, kehittä-missuunnitelmamallin sekä webropol-kyse-lylomakkeen verkossa, jonne pääsee alueoh-jaajan antamilla tunnuksilla. Lisäksi lippu-kunta saa käyttöönsä lippukuntatietokortin, johon on koottu perustietoja lippukunnasta Polun ja vuosiselosteen pohjalta. Tällä ta-voin kertyy historiatietoja verkkoon muun muassa jäsentilastoista, vuosiselosteista ja lippukunnan kehityssuunnitelmista. Tiedot ovat lippukunnan, piirin ja keskusjärjestön käytettävissä.

Lippukunnan johtajisto täyttää webropol-kyselyn verkossa ennen keskustelua alueoh-jaajan kanssa. Lomaketta voi täyttää myös useassa osassa ja keskeyttää milloin vain. Lippukunta ilmoittaa alueohjaajalle, kun vastaukset ovat valmiina verkossa. Keskus-telussa saadaan mahdollisimman suuri hyö-ty menetelmästä, kun alueohjaaja on voinut tutustua etukäteen vastauksiin ja voi nostaa sieltä aiheita keskusteluun.

Kehittyvä lippukunta menetelmää on käytet-ty muutamassa lippukunnassa ja kokemuk-

set ovat olleet rohkaisevia. Lippukunnat ovat innostuneet keskustelemaan omasta toiminnastaan. Alueohjaajat ovat toimi-neet keskustelun ohjaajina. Keskustelussa on käytetty mm nelikenttäanalyysia, jolloin on saatu selville ennallaan säilytettävät, tar-peettomat/vähennettävät, vahvistettavat ja täysin uudet toiminnat.

Tuore kokemus KeLi-menetelmästäMerituulen johtajisto kokoontui elokuussa 2010 Ammentaille, johtajiston suunnitte-luviikonloppuun, joka aloitettiin Kehittyvä Lippukunta -ryhmätyöllä. Ryhmille annet-tiin eri asioita pohdittavaksi ja lopuksi kaikki Kehittyvä-lippukunta -työkalun osa-alueet käytiin läpi keskustellen. Viikonloppuun osallistui noin 30 johtajaa, joten kyselyyn saatiin mukaan kattavasti koko johtajiston näkemys.”Samanlaista arviointia on lippukunnassam-me tehty jo aiemmin, mutta tämä oli helppo toteuttaa, kun oli joku valmis pohja.", kertoo Elina Paloniemi, Merituulen lippukunnan-johtaja.

Lippukunnanjohtajan kirjattua asiat sähköi-seen muotoon, hallitus ja muutama muu ak-tiivijohtaja kokoontui keskustelemaan alue-ohjaajan kanssa kyselystä nousseista asioista.

”Meidän lippukunnassa oli tällä hetkellä huoli tarpojien viikkotoiminnasta, joten otimme sen yhdeksi kehityskohteeksemme. Kehityssuunnitelma, joka tehtiin keskuste-lun lopuksi, on konkreettinen suunnitelma asioiden kehittämiseen. Asiat eivät ole niin isoja paloja, kun ne on suunnitelmassa jaettu pienempiin osa-alueisiin ja on nimetty vas-tuuhenkilöt, jotka pitävät huolen asioiden toteutumisesta.”, Elina kertoo.

Tammikuussa lippukunnanjohtaja ja alue-ohjaaja esittelivät kehityssuunnitelman koko johtajistolle. Elinan mielestä suunnitelman esittely oli tärkeää: ” Nyt koko johtajisto tietää tavoitteista ja sai myös nähdä, mihin syksyllä tehty ryhmätyö johti.” Tammikuun suunnitteluviikonlopun aikana koko johta-jisto pääsi vielä visioimaan, millainen lippu-kunta olisi viiden vuoden kuluttua, ja sen pohjalta työstettiin suunnitelmaan kolmas kehityskohde.

Myös oululaiset Pohjan Veikot ovat olleet tyytyväisiä KeLiin. PV käytti työkalua hie-man eri tavoin kuin Merituuli. Työkalun kyselyn täytti lippukunnan luotsipiiri, jossa

on edustus ja näkemys kaikista ikäkausista, ja kyselyn perusteella alueohjaajan kanssa käytyyn keskusteluun lippukunnan Suun-nitteluseminaarissa osallistui kattava joukko samoajista aikuisiin johtajiin.

”Kyselylomake täytettiin luotsipiirissä yh-deltä istumalta muutamassa tunnissa.”, ker-too lippukunnan johtaja Timo Mäntyvaara. Kysymysten ”oikeat” vastaukset löydettiin keskustelemalla asioista siihen asti, että kon-sensus saavutettiin. Timon mukaan työkalun avulla esiin kaivetut suurimmat kehittymis-kohteet eivät olleet mitään uusia asioita, mut-ta niiden parantamiseksi ei ole aiemmin tehty juurikaan suunnitelmia. Juuri konkreettisten suunnitelmien tekemistä Timo pitää KeLin hyvänä lisänä lippukunnan tavallisestikin harjoittamaan toiminnanarviointiin.

Lisätietoja:

Lisätietoja alueohjaajilta ja Ylivieskan toimi-paikasta (http://www.pohjanmaa.partio.fi/piiri/organisaatio/2011/alue/)Kehittyvä lippukunta – materiaalit: http://www.partio.fi/Suomeksi/Aikuiset/Mate-riaalit/Aluetyon_tyokalupakki/Lippukun-nan_toiminnan_kehittaminen.

Pidempään partiossa paremmalla laadullaTeksti: Heidi Männistö & Antti ”Myntti” Moilanen

Kehittyvä lippukunta –menetelmän tarkoituk-sena on panostaa toi-minnan laadun paran-tamiseen ja sitä kautta saada jäsenet pysymään kauemmin partiossa.

TOIMINTA KASVUKSI

Muita työkaluja lippukuntien toimin-nan tukemiseen:

• Lippukunnan toiminnan markki-nointi -DVD-levy, jossa tulostettavaa materiaalia• Piiritoimistolta esimerkiksi Partio fakta –CD-levyn aikuisten perehdyt-tämiseksi partion maailmaan. • Partioon ilmoittautuminen verkos-sa: Lippukuntien tulee huolehtia ko-lon tiedot jäsenrekisteriohjelmaan, jolloin em. toiminta luonnistuu (/www.partio.fi/Suomeksi/Aikuiset/Lippukunta/Uudet_jasenet). • Karttaohjelma kasvun paikoista ja toiminnan tilastoja • Uuden lippukunnan perustajan DVD

16 Pohjan Puhuri

Kuv

a: F

jällr

även

17Pohjan Puhuri

kerro huhuja!

pohjanpuhuri@pohjanmaa.

partio.fi

Pohjan Puhuri vieraili tammikuun Tuulevilla Ylivieskassa ja pakkas-ta piisasi parhaimmillaan -26 as-tetta. Niinpä kysyimmekin, mikä on mielestäsi paras tapa pärjätä pakkasella.

GallupToimittaja: Essi Mäyrä

Jo vuonna 2009 alettiin herätellä henkiin oululaisten lippukuntien yhteistyötä, kun edessä oli suomalaisen partioinnin juhla-vuosi ja heti kärkeen avaustempaus. Tämä onnistui mukavasti ja samalla saatiin kartu-tetuksi myös Woomal-kassaa 486 eurolla. Seuraavaksi alettiin touhuta yhdessä Kai-kua. Joulukuun 11. päivä edessä oli kolmas koitos – Noppalilja, jonka idea oli varsin yksinkertainen: seinälle ilmestyi kuusi vaih-toehtoa ja käteen lyötiin noppa, jota käsket-tiin heittää kovaa ja korkealle. Noppa oli ylin auktoriteetti ja valitusmahdollisuutta lopputuloksesta ei ollut. Toisaalta, tuskin kukaan sitä olisi halunnut käyttääkään.

Noppailupaikaksi arvottiin Oulun Raatin-saari. Tilaisuuteen kutsuttiin mukaan Oulun ja sen lähiseutujen samoajia ja vaeltajia, joita saapuikin paikalle yli 50. Osallistujat jaettiin vartioihin siten, että samaan vartioon kuu-lui aina porukkaa useammasta kuin yhdestä lippukunnasta. Järjestelyissä periaatteena oli, että noppien valmistelu jaettiin eri lip-pukunnille, mistä johtuen tapahtumasta ei koitunut yhdellekään lippukunnalle ylitse-pääsemätöntä urakkaa.

Noppalilja alkoi lipunnostolla klo 12 lauan-taina ja päättyi samaan aikaan sunnuntaina. Tässä välissä noppa saattoi määrätä ulkoruo-kintaan tai aamupalan koostumuksen. Välillä noppa ohjasi vartion valmistamaan ohjelmaa pikkujouluun tai hankkimaan kierrätyslahja

kolmella eurolla pukinkonttiin, mistä itse joulupukki jakoi lahjat osallistujille. Noppa määräsi vartion liikunnan laadun sekä kä-dentaitojen harjoittamisen puhumattakaan yöpymispaikasta ja herätyksen ajankohdasta. Tapahtuma jalkautui välillä Raatista myös keskustan puolelle.

Palaute oli kaikin puolin kiittävää. Osallis-tujien mukaan tiedotus oli hoidettu hyvin. Raatti toimi sopivana keskuspaikkana, josta oli helppo tehdä koukkauksia lähiympäris-

töön. Ohjelma oli hyvin tasapainossa, sillä mukana oli niin sosiaalista kanssakäymistä kuin partiotaitoja. Parasta tapahtumassa oli kuitenkin tutustuminen uusiin ihmisiin. Ta-pahtumasta voi hyvin tulla traditio samoajille ja vaeltajille, joista oli mukava tavata toisten lippukuntien edustajia vaihtelevan ohjelman parissa. Kaiken kaikkiaan ohjelmarikkaasta liljasta jäi hyvä maku suuhun. Ohjelman jär-jestäjäosapuolen sijaan samoajien ja vaeltaji-en mielestä oli hauskaa välillä olla ohjelman kohteena. Lilja oli myös malliesimerkki siitä miten samoaja- ja vaeltajaohjelmaa saadaan aikaiseksi, sillä monilla lippukunnilla puut-tuu resursseja järjestää mielekästä ohjelmaa varsikin vaeltajaikäkaudelle.

Myös vuonna 2011 on noppalilja. Aikakin on jo selvillä, 10.-11.12.2011. Tälle tapah-tumalle haetaan nyt johtajaa. Lippukunnan osallistumisen ehtona, että sieltä valmistel-laan vähintään yksi noppa tai muu järjes-telyvastuu. Ilmoittautumisia ottavat vastaan Oulun seudun alueohjaajat Myntti ja Jami.

Teksti ja kuvat:Jupsa, Teemu, Myntti & Jami

P.S. Noppa-kuvia voi käydä vilkuilemassa linkistä:http://picasaweb.google.com/jarmo.ko-mulainen/Noppalilja?authkey=Gv1sRgCIuHwsX55MODVw#

Noppa on heitetty

Jutta KarhuLimingan Niittykärpät

”Sipulipukeutuminen (ker-rospukeutuminen) ja koko

ajan liikkuminen.”

Eetu MarjakangasPohjan Veikot

”Pysyä liikkeessä.”

Riikka MännistöKurikan Korvenkävijät”Pukeutuminen ja liik-

kuminen.”

Tuomas KangasLakeuden Kärpät

”Laittaa paljon vaatetta ja liikkua. Taukojump-

paa lämmittää.”

18 Pohjan Puhuri

Kilpailujaoston kuulumisia

Pohjanmaan Partiolaisten partiotaitokilpailut 2011

5.-6.2. Talvikisa - Helmi 2011 Vaasan Partiotytöt, Vaasan Metsäveikot (Vaasa)7.5. Kevätkisat (2 tapahtumaa) Parran Haltiat (Teuva), Pohjan Ilves (Oulainen) 14.5. Sudenpentu- ja seikkailijakisat (2 tapahtumaa) Markki-Partio (Kortesjärvi), Toimarit ja Koskiveikot (Oulu)10.-11.9. Syyskisa (1 tapahtuma) Vetelin Koskenkävijät, Kaustisen Kallionkoluajat, Evipartio, Vimpelin Villikehrät

Uusi kisavuosi pyörähti käyntiin ja tämän vuoden ensimmäiset piirin kisat ovat

tätä kirjoitettaessa jo ihan kulman takana. Helmi 2011 järjestetään helmikuisena vii-konloppuna Vaasassa. Ainakin lumitilanne vaikuttaa tällä hetkellä lupaavalta - onhan ol-lut myös talvikisoja, joissa reitti on jouduttu liikkumaan jalkaisin. Sen sijaan kilpailijoiden määrä ei ole niin suuri, kuin Pohjanmaan Partiolaisten kokoisessa partiopiirissä pitäisi olla. Kilpailun kuuteen eri sarjaan on ilmoit-tautunut yhteensä 13 vartiota. Siniseen sar-jaan ei ole lainkaan osallistujavartioita. Ve-telin pohjoispuolelta on ilmoittautunut vain kaksi vartiota. Missä ovat kilpailijat?

Kilpailujaoston kanssa toteutimme pari vuotta sitten kyselyn, jossa selvitettiin

piirin jäsenten ajatuksia kilpailuista. Ky-syimme, miten usein kisoja tulisi järjestää, montako kisatapahtumaa pitäisi olla saman-aikaisesti eri puolilla piiriä ja miten usein lip-pukunnat ovat valmiita järjestämään kisoja. Kyselyn tulosten perusteella päätettiin, että talvikisoja järjestetään samanaikaiset kahdet, jotta päiväsarjojen eli oranssin ja vihreän ki-samatkat eivät kasvaisi liian pitkiksi. Viime vuonna konseptia kokeiltiin, mutta tulos oli surullinen: molemmat talvikisat jouduttiin perumaan vähäisen ilmoittaumismäärän ta-kia. Siksi tänä vuonna järjestetään vain yksi talvikisa.

Kisanjärjestämisvuoroja jaettaessa on pyritty siihen, että naapurilippukun-

nat järjestäisivät kilpailun yhdessä. Pienikin lippukunta voi hoitaa esimerkiksi yhden teh-tävärastin järjestelyt, mistä on varmasti apua päävastuussa olevalle lippukunnalle. Näin kisakulttuuria saadaan istutettua myös niihin lippukuntiin, joissa sitä ei entuudestaan ole. Voisiko samanlainen yhteistyö toimia myös kisakyytien järjestämisessä? Esimerkiksi Oulun lippukunnista olisi varmasti löytynyt enemmänkin lähtijöitä talvikisoihin, jos jo-kin lippukunta olisi ilmoittanut tilanneensa kisabussin ja kaipaavansa siihen kyytiläisiä. Yhteistyössä on voimaa, tarttukaa siihen!

Mutta entä jos me ei koskaan olla oltu kisoissa, eikä kilpaileminen oikein oo

meidän juttu? Ei haittaa. Lähtekää kisoihin ikään kuin kivalle retkelle partiokavereiden kanssa. Syökää eväitä, hassutelkaa. Nuotiolla sulanut hanskakin todennäköisesti vain nau-rattaa, kun kisoihin ei lähdetä liian tosissaan.

Nyt on saatavilla yksissä kansissa tuhti tietopaketti oululaista partiohistoriaa!

Partiotyttölippukunta Oulun Valppaat on julkaissut historiikkinsa ”Yhdeksän valpasta vuosikymmentä - Partiotyttölippukunta Ou-lun Valppaat 1917-2007”.Kirjan ensimmäinen osa on Merja Pietilän pro gradu -tutkielma ”Tyttöenergiaa vuodesta 1917 - Partiotyttölippukunta Oulun Valppaat 1917-1980”. Oululaisen partiotoiminnan al-kuvuosista kuljetaan vuosikymmenien läpi peilaten lippukunnan toimintaa partioliik-keen ja yhteiskunnan kehitykseen.Kirjan toinen osa kertoo Valppaiden toimin-

nasta 1980-luvulta vuoteen 2007 muutamien aktiivien partiojohtajien kirjoittamana. Teksti polveilee 80-luvun - tuon putkirinkkojen ja kumisaappaiden aikakauden - lävitse 90-lu-vun jäsenrikkaisiin vuosiin ja päätyy teknis-tyneelle 2000-luvulle. Päiväkirjalainauksissa kaikuvat partiomuistot, ystävät ja seikkailut. Kirjaa myydään hintaan 25 euroa + toim.kulut.

Lisätietoja ja tilaukset: www.lpk.partio.fi/p-ppp/ov/.

Teksti ja kuvat: Teija Valkeinen

19Pohjan Puhuri

Pohjanmaan Partiolaisten kevätkisa lä-hestyy huimaa vauhtia. Kisanjohtaja Terhi Mäki-Turja ehti kaiken vilskeen keskellä haastatella itseään tästä vaativasta ura-kasta.

No niin, ensinnäkin, mistä moinen nimi kisalle? Onko kyseessä jokin erityisen haasteellinen kisa vai peräti kenties ärsyttävä?- Oo. Toivottavasti kisoista ei ainakaan ärsyttävää tule. Kisan nimi on helposti johdettavista Teuvan lippukunnan nimestä, Parran Haltiat käyttävät virallisestikin PaHa-lyhennettä. Ja klassisesti sanottuna siitä se ajatus sitten lähti. Ja vielä mitä tulee kisan haasteellisuuteen, sitä toivotaan olevan sopivasti, että tekeminen on mielekästä. Tehtäviin koitetaan saada myös vähän uusia koukkuja että älyn riemuvoitoil-lekin olisi tilaa.

Jätetäänkö siis kompassit ja sahat kotiin ja ollaan vaan nokkelia?- Ei suinkaan. Ainahan olisi tärkeää olla jollain tapaa kartalla me-nojensa suhteen ja hallita muita niin sanottuja peruspartiotaitoja, mutta varmasti jokainen kisanjärjestäjä koittaa aina tuoda kisoihin jotain omaa ja yllättävääkin. Sitähän varten nuo säännötkin sallivat yllätystehtävät, mutta antavat rajat että kokonaan yllätystehtävistä eivät kisat voi koostua.

Kuinka kisajärjestelyt sujuvat?- Kiitos kysymästä, luottavaisin mielin ollaan. Vaikka lippukun-tamme on pieni, niin luulemme että saamme mainiot kisat aikaan.

Paikallisia yhteistyökumppaneita on jo haalittu ja naapuriapua saam-me myös. Kisakokemustahan lippukunnassa on vanhastaan mel-ko runsaasti ja tälläkin hetkellä innokkaita kisailijoita löytyy ja sitä kautta ollaan saatu hyviä ajatuksia ja kokemuksia mm. kisatehtävien suhteen. Tehtäväthän sitten kuitenkin ovat se tärkein asia ja niihin koitamme erityisesti panostaa.

Olisiko sinulla vielä lopuksi antaa joitain vinkkejä mahdollisesti ki-saan aikoville?- Kyllä. Ensinnäkin, että tulkaa. Tulkaa koittamaan taitoja ja hoksot-timia ja tiimihenkeä ja nauttimaan ulkoilmapuuhasta. Ja ehkä vielä että sahaaminen kannattaa aina, eritoten suoraan. Ja että olisi melko PaHa moka jättää tehtäväluettelo kokonaan lukematta vaikkakin sitä ei vielä tässävaiheessa voida paljastaa.

Oo. Olipa kryptistä.- Niin. Sinähän sen sanoit.

Mutta kiitokset haastattelusta ja antoisia kisavalmisteluja.- Kiitoksia ja tervetuloa Teuvalle kisafiiliksiä nuuhkimaan.

PartiotaitokilpailuPaHa Rasti 2011Teuvalla, 7.5.2011Oranssi ja vihreä sarja.

Viimeinen ilmoittautumis-päivä 19.4.2011.Osallistumismaksu 40€/vartio.

Lue seuraavasta lehdes-tä ne tarkemmat tiedot, mutta rupiah ny jo kasaamaan joukkuetta. Uudet sään-nöt sallivat useammasta lippukunnasta kootut tai muulla tapaa 'epäluonnolliset' vartiot. Kunhan teitä on neljä tai viisi jäsentä ja iät 12-15 -vuotta (tänä vuonna), niin pääsee kisaan mukaan. Ei PaHa.

Lisätietoja: Kisanjohtaja Terhi Mäki-Turja050-9118852 [email protected]

Pohjan Veikot järjestää perinteisen Pääsiäisvaelluksen 20.- 25.4.2011. Vaelluskohde ei ole vielä selvillä mutta yleensä vaellukset ovat suun-tautuneet Suomen/Ruotsin/Norjan Lappiin. Kohde tarkentuu kevään mittaan.

Tarjoamme muillekin vaellusryhmille mahdollisuuden lähteä hiihtelemään keväthangille. Jos sinä ja ryhmäsi mielitte mukaan, on teillä kaksi vaih-toehtoa:- Pelkkä matka (sisältää – yllätys, yllätys – pelkän bussimatkan, muut pitää hoitaa itse)- Täysi paketti™ (sisältää bussimatkan, vaellusruuat sekä saunan ja ruokailun vaelluksen päätteeksi)

Hinnat:- Täysi paketti™ 140 € / hlö- Pelkkä matka 90 € / hlö

Ilmoittautumiset sähköpostilla: [email protected]. Viimeinen

ilmoittautumispäivä on perjantai 8.4.2011.Ilmoittautumisessa on oltava ryh-mänjohtajan yhteystiedot sekä kaik-kien lähtijöiden nimet, syntymäajat ja osoitteet osallistumismaksun las-kuttamista varten.Jos ryhmä valitsee Täyden Paketin™, täytyy ilmoittautumisessa olla myös kaikki mahdolliset ruoka-aineallergi-at ja erityisruokavaliot.

Osallistujilla tulee olla maksettuna Suomen Partiolaisten jäsenmaksu vuodelle 2011. Ei-partiolaisten tulee huolehtia vakuutusturvastaan itse. Alaikäisten osallistujien tulee aika-naan toimittaa kirjallinen osallis-tumislupa huoltajan nimellä, pu-helinnumerolla ja allekirjoituksella varustettuna.

Lisää infoa luvassa mm. Navakassa! Lisätietoja: [email protected]

Pohjan Veikkojen Pääsiäisvaellus 2011

PaHa Rasti-kilpailunjohtajalta

Helmikuu

22.2.–25.4. VeriGuud´11 22.2. Muistelemispäivä 26.–27.2. Partiolaisten ensiapukurssi 1 Ylikiiminki

MaaliskuuMaalis-huhtikuu Aluetapaamiset Alueittain1.3. Navakka 3/2011 DL 5.-6.3. Lapinlahti - partiotaitojen SM-talvimestaruuskilpailut Lapinlahti15.3. Koulutuksien viimeinen ilmoittautumispäivä osa 218.3. Pohjan Puhuri 2/2011 DL18.–20.3. Ohjaajakoulutus (OO, AO ja KO osa 1) SP19.3. Kevätkokous Kokkola19.3. Koulutusvastaavien koulutus Kokkola25.–27.3. Akela-, sampo- ja luotsikurssi Kauhava25.–27.3. Partiotaitokilpailujen järjestämiskurssi Pohjoinen

Huhtikuu1.4. Navakka 4/2011 DL 1.-3.4. Lippukunnan johtamiskurssi Himanka1.-3.4. Viestintäkurssi KokkolaViikko 14 Pohjan Puhuri 2/2011 ilmestyy

Toimintakalenteri

OSOITEREKISTERI: Pohjanmaan Partiolaiset ry. Oulun toimipaikka. Lehteä postitetaan 1 kpl / partiotalous.