Pohdintaa työelämää, työhyvinvointia ja työkykyä koskevasta tiedosta ja sen hyödyntämisestä

Pohdintaa työelämää, työhyvinvointia ja työkykyä koskevasta tiedosta ja sen hyödyntämisestä

Pauli Forma Keva Kunta-alan työelämän tutkimusseminaari 6.6.2014

Ajankohtaista (1)

• Kehitys työurien suhteen on ollut myönteistä tilastojen valossa, tosin kehitys olisi saanut olla vielä nopeampaa.

• Organisaatioiden väliset erot työkyky- ja työhyvinvointiasioissa ovat suuret.

• Ammattiryhmien väliset erot työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuudessa ovat suuret.

• Lähellä eläkeikää olevilla on työkykyä jäljellä keskimäärin varsin paljon.

6.6.2014 2

Ajankohtaista (2) • Työhyvinvointi on kunta-alalla keskimäärin hyvällä tolalla; tämä ei

silti tarkoita etteikö ongelmiakin olisi.

• Työkyvyttömyys ilmiönä on harvinainen: sillä on kuitenkin merkittäviä taloudellisia vaikutuksia ja sosiaalisia vaikutuksia.

• Työkykyyn ja jojtamiseen liittyviä toimintamalleja on, mutta ne eivät välttämättä toimi (esimerkiksi työkykyongelmiin puuttuminen).

• Työkyky- ja työkykyasioiden johtamista tulisi parantaa. – Osaksi johtamisjärjestelmää – Eri toimijoiden roolit

6.6.2014 3

6.6.2014 4

Eläkkeelle siirtyminen ja työssä jatkaminen 2000-2013

Työkyvyttömyyskustannukset suhteessa palkkasummaan vaihtelevat merkittävästi kunta-

alan organisaatioissa

5

Työkyvyttömyyseläkekustannukset

Työtapaturmakustannukset Sairauspoissaolokustannukset

Kustannukset vaihtelevat merkittävästi organisaatioiden välillä.

6.6.2014

Lähellä vanhuuseläkeikää olevilla työntekijöillä on varsin hyvä työkyky Työkykynsä hyväksi tai erinomaiseksi kokevien osuus lähellä eläkeikää olevilla ja kaikilla valtion ja kuntien työntekijöillä

0

20

40

60

80

100

Kunta Valtio

Fyysinen työkyky

Kaikki Lähellä eläkeikää olevat

6.6.2014 6

0

20

40

60

80

100

Kunta Valtio

Henkinen työkyky

Kaikki Lähellä eläkeikää olevat

Lähde: Forma 2013.

Pohdintaa työelämää, työhyvinvointia ja työkykyä koskevasta tiedosta ja sen hyödyntämisestä

6.6.2014 7

Lähtökohtia • 10 vuotta sitten sanottiin, että työelämää koskevaa tietoa on

paljon. Nyt sitä on vieläkin enemmän ja paremmin saatavilla. – Esimerkiksi pätevän esitelmän ainekset eri teemoista saa

nykyään helposti kasaan verkosta (vrt. datajournalismi)

• Erilaiset tutkimusaineistot ovat vajaakäytössä. – Aineistojen hyödyntäminen loppuu usein ensijulkaisuun. Monet

tutkimuskysymykset eivät vaatisi uuden aineiston keräämistä.

• Analyysiosaaminen korostuu. – Kuka tahansa voi kerätä erilaisia aineistoja nopeasti ja halvalla.

Keskeistä on se, kuka pystyy tekemään relevantin analyysin ja käytäntöä palvelevat toimenpidesuositukset.

• Tutkimustulosten vieminen käytäntöön jää usein puolitiehen. – Riittääkö tutkijoille ”breikkaaminen” julkisuudessa?

6.6.2014 8

Erilaista tutkimustietoa työelämästä/työhyvinvoinnista 1. Yleinen tutkimustieto, esimerkiksi työhyvinvointi kunta-

alalla tai julkisella sektorilla – Seuranta: miten työhyvinvointi on kehittynyt? – Vertailu: mikä on työhyvinvointi suhteessa muihin

työmarkkinasektoreihin tai erilaisissa organisaatioissa tai erilaisissa henkilöstöryhmissä.

2. Mekanismeja koskeva tutkimustieto – Mikä heikentää/tukee työhyvinvointia, aiheuttaa sairastavuutta,

lisää eläkkeelle siirtymistä?

3. Kehittämiseen liittyvä tai siinä hyödynnettävä tutkimustieto – Tiedon hyödyntäminen esimerkiksi työhyvinvoinnin

edistämisessä tai työkykyjohtamisessa.

6.6.2014 9

C. Informaatio-vaikuttaminen

A. Työhyvinvoinnin ja työkykyjohtamisen kehittäminen

B. Oikeudet ja velvollisuudet, kannustimet Tutkimusorganisaatiot • Simuloinnit (ennen) • Arvioinnit (jälkeen)

Keinoja vaikuttaa työurien pidentämiseen ja näihin liittyvä tutkimus tai analyysi

Organisaation vastuulla, oma toiminta ja kumppanit • Organisaation työhyvinvointitutkimukset,

työkykyjohtamisen auditoinnit • Tiedolla johtaminen

Tutkimusorganisaatiot • Yleinen tieto työelämän

tilasta ja muutoksista • ”Perustutkimus”

6.6.2014 11

Tiedolla johtaminen…

Miten tutkimus voi vaikuttaa?

6.6.2014 12

Tutkimus Viestintä Tietoisuus Toiminta

• Ajattelu ja viestintä on organisaatioissa eriytetty vaikka ei pitäisi.

• Medianäkyvyys ei takaa vaikuttavuutta. • Tutkimuksen on tuotettava todistettava panos tutkittavaan

haasteeseen (vrt. lääketieteellinen tutkimus). Keinoja vaikuttavuuden parantamiseksi:

• Sidosryhmien/kohdeyleisön kiinnostuksen herättäminen ja

odotusten rakentaminen edellyttää jatkuvaa viestintää, ei vain loppuraportin julkaisua

• Fiksusti mietitty sisällöntuotanto on parempi viestintästrategia kuin mahdollisimman laaja levitys

• Raskaan sisällön pilkkominen pienempiin osiin helpottaa ruuansulatusta: infograafit, videot, podcastit ja jopa pelillistäminen ovat jo think tank -viestinnän arkipäivää.

Päättäjät palavat halusta saada tutkimustietoa? Päättäjät kertovat arvostavansa tutkijoiden

tuottamaa tutkimustietoa, mutta käytännössä tätä tietoa ei aina pystytä tai haluta hyödyntää. Mitkä tekijät edesauttavat tutkimuksen hyödyntämistä:

• Tutkimus on ajankohtainen. • Tutkimus on lyhyt. • Tutkimus sisältää selkeitä toimenpide-

ehdotuksia. • Tutkimuksesta on saanut tietoa

mediasta. • Tutkimus tukee edustajan ajamaa

politiikkaa.

6.6.2014 13

Saadaanko työelämän kehittämisellä aikaan tuloksia?

6.6.2014 14

Kehittäminen Tulokset?

Monet työelämään liittyvät asiat ovat vaikeasti vaikutettavissa

Kokee työtehtävänsä ruumiillisesti melko tai erittäin raskaina (kunta-ala)

39,6 38,9

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

80 %

90 %

100 %

1 984 1 990 1 997 2 003 2 008

Kokee työtehtävänsä henkisesti melko tai erittäin raskaana (kunta-ala)

57,4

65,9

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

80 %

90 %

100 %

1 984 1 990 1 997 2 003 2 008

6.6.2014

Omalta esimieheltä yhä useammin kiitosta hyvästä työstä

6.6.2014 16

’Esimieheni antaa kiitosta hyvistä työsuorituksista’. Huom. Vuosina 1990 ja 1997 väite kuului ’Esimieheni palkitsee hyvistä työsuorituksista’.

37,8 42,2

64,8 68,2 71,4

0

10

20

30

40

50

60

70

80

1990 1997 2003 2008 2013

42,6 51,5 52,9 55,7

62,4

0

10

20

30

40

50

60

70

80

1990 1997 2003 2008 2013

Työtovereilta yhä useammin kiitosta hyvästä työstä

’Saatteko kiitosta työstänne työyhteisön muilta jäseniltä tai asiakkailta?’ : ’vähintään kerran viikossa’ tai ’pari kertaa kuussa’ Huom. Mukana ne palkansaajat, joilla työajasta enintään ¼ asiakastyötä.

Lähde: Perhoniemi 2014.

Toisaalta samaan aikaan…

Lähde: Perhoniemi 2014.

Kehittämistyö kantaa hedelmää yksittäisissä organisaatioissa

Keskiarvon muutos -0,2 -0,1 0 0,1 0,2 0,3 0,4 0,5 0,6

Muuttuneiden mittareiden määrä (kpl)

3 12 74 152 88 47 14 2 2

Monessako organisaatiossa muutos tapahtunut (kpl)

2 7 14 16 14 11 6 2 2

Tarkastelun kohteena 24-26 mittaria per organisaatio. Organisaatioita 16 kpl Analyysi perustuu Kevan Kuntasi työhyvinvointisyke-palveluun.

Lähde: Saari 2014.

Työhyvinvointi on mittareiden mukaan parantunut

1% 3% 19% 39% 39%

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

Muuttunut selkeästi heikompaan (-0,2 tai yli)

Muuttunut vähän heikompaan (-0,1)

Pysynyt ennallaan, 0

Muuttunut vähän positiiviseen (0,1)

Selkeää muutosta positiiviseen (0,2 tai yli)

Lähde: Saari 2014.

Ajankohtaisia tutkimuskysymyksiä

• Kehittämistoiminnan ja sen tulosten välinen yhteys, vaikuttavuus • Vaikuttavuuden osoittamisella voi olla päätöksenteon kannalta suuri

merkitys. • Miten ja miksi keskinkertaisesta tulee hyvä tai hyvästä paras?

• Tukijärjestelmän ja kansalaisten suhde, prosessit.

• Muutosten vaikutukset työhyvinvointiin ja työntekijöiden ja

organisaatioiden valintoihin.

• Työelämän katve-alueet.

6.6.2014 19

Lopuksi • Perustietoa työelämän tilasta on paljon.

• Haasteena tiedon hyödyntäminen, analyysiosaaminen.

• Rakennettava siltoja tutkimuksesta toimintaan ja toiminnan

kehittämiseen.

6.6.2014 20