Päihde- ja mielenterveyspalvelujen teemaryhmän loppuraportti 23.5.2017
Päihde- ja mielenterveyspalvelujen teemaryhmän
loppuraportti
23.5.2017
Sisältö
• Teemaryhmän työskentely
• Päihde- ja mielenterveyspalveluita ohjaava lainsäädäntö ja kansalliset linjaukset
• Nykytilan analyysi
• Näkökulmia nykytilaan
• Palvelutarpeiden ennakoinnin tietopohja
• Tulevan palvelukokonaisuuden kuvaus
• Asiakkuuden hallinta
• Asiakastarinat
• Vaikutusten arviointi
• Yhteistyö ja yhdyspinnat
• Teemaryhmän suositukset ja ehdotukset
1.6.2017 www.pirkanmaa2019.fi 2
Teemaryhmän työskentely
1.6.2017 www.pirkanmaa2019.fi 3
Teemaryhmän työskentely, työskentelyyn osallistuneet
sekä työryhmän kokoontumiset
• Taina Niiranen, Hämeenkyrö pj
• Hanna-Mari Alanen, PSHP, vpj
• Päivi Kiviniemi, Tampere
• Maritta Närhi, Tampere
• Elina Anttila, Akaan ja Urjalan
yhteistoiminta-alue
• Paula Pasanen- Aro, Ylöjärvi
• Matti Mäkelä, Pikassos
• Vesa Vaittinen, A-kilta
• Irmeli Tamminen, LSSAAVI
• Juha Mieskolainen, LSSAAVI
(kevät 2017)
• Tarja Paulaniemi, TE- toimisto
• Noora Vehmas, PSHP, sihteeri
• Eija Stengård, henkilöstön edustaja
• Virpi Harjula, henkilöstön edustaja
• Terhi Virta, henkilöstön edustaja
• Veijo Vähätiitto, Digiagentti Tampere
1.6.2017 www.pirkanmaa2019.fi 4
• Työryhmä kokoontui yhteensä 13
kertaa työskentelyprosessin aikana,
pääsääntöisesti Tays psykiatrian
toimialueen tiloissa.
• Kokoukset ovat kestäneet
pääsääntöisesti 3 h. Lisäksi on ollut
kaksi koko päivän työskentelyä.
• Työryhmä on osallistunut kokouksiin
hyvin ja työryhmän jäsenet ovat
väliaikoina työstäneet itsenäisesti
aineistoa kokouksiin, työskentely on
ollut aktiivista.
• Palveluiden käyttäjille,
yhteistyökumppaneille,
järjestötoimijoille järjestettiin lisäksi
työpaja 16.3.2017
• Palveluiden käyttäjiä on osallistettu
myös keräämällä heiltä mielipiteitä
nimettömän kyselyn avulla
2016 7.11, 25.11, 8.12, 19.12,
2017 12.1, 13.2, 20.2, 16.3, 31.3, 7.4, 24.4, 9.5, 19.5
1.6.2017 www.pirkanmaa2019.fi 5
Päihde- ja mielenterveyspalvelujen teemaryhmän tehtävät ja
tavoitteet
• Tehdä nykytilan kuvaus ja hyvät käytännöt
• Laatia suunnitelma päihde- ja mielenterveyspalvelujen
maakunnallisesta kokonaisuudesta sisältäen hoitoketjujen arvioinnin ja
johtamisen
• Selvittää, millä tavoin sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden
edistämiseen ja ehkäisevään päihdetyöhön, alkoholihallintoon sekä
tupakkahallintoon liittyvien tehtävät voitaisiin organisoida
maakuntatasolla yhteen
• Valmistella alkoholivalvonnan siirtoa AVIsta maakuntaan (mikäli
hallituksen valmistelussa oleva alkoholilain kokonaisuudistus toteutuu)
• Valmistella ehkäisevän päihdetyön asiantuntijatuen ja palveluiden
organisointi sekä mielenterveysavohoitopalvelujen organisointi
1.6.2017 www.pirkanmaa2019.fi 6
Päihde- ja mielenterveyspalveluita ohjaava lainsäädäntö ja kansalliset
linjaukset
Päihde- ja mielenterveyspalveluita ohjaava
lainsäädäntö 1/2
Sosiaali- ja terveyspalvelut
- Laissa määritellään väestölle annettavat palvelut, niiden sisältö ja laajuus
(vastuu tulevaisuudessa maakunnilla)
• Sosiaalihuoltolaki
• Vanhuspalvelulaki
• Vammaispalvelulaki
• Lastensuojelulaki
• Päihdehuoltolaki
• Terveydenhuoltolaki, keskittämisasetus
• Itsemääräämisoikeuslaki, Mielenterveyslaki
• Tartuntatautilaki
• Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä
1.6.2017 www.pirkanmaa2019.fi 8
Lainsäädäntö 2/2 Asiakkaan ja potilaan asemaan vaikuttavat lait
• Laki potilaan asemasta ja oikeuksista
• Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista
• Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä
• Asiakasmaksulaki ja -asetus
Tuottamista koskevat lait
• Kansanterveyslaki
• Erikoissairaanhoitolaki
• Terveydenhuoltolaki
• Sosiaalihuoltolaki
• Kehitysvammalaki
• Laki yksityisestä terveydenhuollosta
• Laki yksityisestä sosiaalipalveluista
• Muut erityisryhmiä koskevat lait ja asetukset
Lainsäädäntöä yhdyspinnoilla
• Laki julkisista työvoima- ja yrityspalveluista, lakia esitetään kumottavaksi
- HE laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista sekä em. lakiesitykseen linkittyvät sisältölait
• Laki kuntouttavasta työtoiminnasta
• Sairausvakuutuslaki (sairauspäivärahaetuudet)
• Laki Kelan kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista (kuntoutus psykoterapia, kuntoutusrahaetuudet)
• Kansaneläkelaki (kuntoutustuki = määräajaksi myönnettävä työkyvyttömyyseläke)
• Laki vammaisetuuksista
• Toimeentulotukilaki
1.6.2017 www.pirkanmaa2019.fi 9
STM- ehdotukset mielenterveystyön kehittämisen
painopistealueiksi vuoteen 2020
• Asiakkaan aseman vahvistaminen- monipuoliset, saavutettavat palvelut,
sähköiset palvelut, kokemusasiantuntijuus pysyväksi käytännöksi, omaistyön vahvistaminen
• Mielenterveyttä ja päihteettömyyttä edistävä ja ongelmia ehkäisevä työ- edistävä ja ehkäisevä päihdetyö, itsemurhien ehkäiseminen, Peruspalveluissa otetaan kattavasti käyttöön vaikuttavat edistävän työn, ehkäisyn sekä varhaisen tunnistamisen ja hoidon menetelmät.
• Mielenterveys- ja päihdepalvelujen järjestäminen- palveluiden järjestäminen erityisten tarpeiden mukaisesti, integraatio ja yhteisyö
• Ohjauskeinojen kehittäminen- tietopohjan kehittäminen (esim. ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön sekä mielenterveys- ja päihdepalvelujen riittävyydestä ja laadusta, tietoa päihteiden käytön yleisyydestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä, mielenterveys- ja päihdehäiriöiden esiintyvyydestä ja kustannuksista sekä palvelujen kustannuksista, laadusta ja tuloksista, SOTE- muutoksessa huomioidaan mielenterveys- ja päihdetyön erityiskysymykset
1.6.2017 www.pirkanmaa2019.fi 10
Pirkanmaan aikuispsykiatrisen palvelujärjestelmän muutos
- loppuraportti 2016 projektiylilääkäri Hanna-Mari Alanen
Kehittämiskohteet ja suositukset tuleville
vuosille:
Asiakaslähtöisyys
- Hoitosuunnitelmia laaditaan yhdessä potilaan kanssa
- Kokemusasiantuntijuuden hyödyntämistä lisätään
- Asiakasraateja perustetaan
- Yhteistyötä läheisten kanssa lisätään
- Palveluhenkisyyttä lisätään
Potilaan hoito
-Hoito- ohjelmia jalkautetaan ja menetelmäosaamista lisätään
(tasalaatuisuuden lisääminen)
- Potilaiden aktiivista perään kyselemistä lisätään ja hoidon
jatkuvuutta turvataan
- Kokemusasiantuntijoita hyödynnetään tehokkaammin
- Psykiatrisessa sairaalahoidossa tahdonvastaisia toimia
vähennetään (luvut näkyviin tulevaisuudessa sähköisille
sivuille)
Henkilökunta
- Avohoidon resursseja ja osaamista edelleen vahvistetaan ja toimintaprosesseja kehitetään
- Jokaisessa kunnassa tehdään konkreettinen suunnitelma avohoidon vahvistamiseksi
- Sairaalahoidossa vahvistetaan henkilöstövahvuus valtakunnalliselle keskitasolle
- Kotiutustiimien käyttöä tehostetaan
- Henkilöstölle määritellään ydintehtävät, suoritteita seurataan systemaattisesti (avo- ja sairaalahoidossa)
- Henkilöstöresurssin käyttöä optimoidaan toiminnoittain, tuloksia mitataan, vaikuttavuutta seurataan
Palvelujärjestelmä
- avohoito vastaa potilaan hoitokokonaisuudesta ja sairaalahoito on avohoidon tuki
- Palvelut järjestetään matalankynnyksen periaatteella (osittain ilman lähetettä)
- Liikkuvien palveluiden määrää lisätään
- Toteutetaan yhden puhelun/yhden oven periaatetta
- Lähetteiden käsittelyyn liittyvä viive (päiviä/viikkoja) poistetaan
- Ajanvarauksen helppouteen kiinnitetään huomiota
- Palveluhenkisyyttä lisätään – takaisinsoitto- ja tekstiviestijärjestelmiä hyödynnetään
- Etäpoliklinikkatoimintaa kehitetään asiakasta palvelevaksi
- Psykiatrinen sairaalahoito siirretään yleissairaalan yhteyteen (Acutan kanssa synergiaetu)
1.6.2017 www.pirkanmaa2019.fi 11
Kansallinen mielenterveys-
ja päihdesuunnitelma
(MIELI - suunnitelma)
Suunnitelman tavoitteena oli vähentää mielenterveys- ja päihdeongelmia ja niihin liittyvää syrjäytymistä, taata palvelut, jotka perustuvat todellisiin tarpeisiin ja ovat vaivattomasti ja joustavasti saatavilla sekä perustaa toiminta hyviin ja vaikuttaviksi arvioituihin käytäntöihin.
Painopistealueet:
• asiakkaan aseman vahvistaminen
• mielenterveys- ja päihdeongelmien ehkäisyyn panostaminen
• palvelujen toteuttaminen toimivana kokonaisuutena
• ohjauskeinojen kehittäminen
Suunnitelman katsottiin edesauttaneen myönteistä kehitystä erityisesti kokemusasiantuntijoiden ottamisessa mukaan toimintaan, psykiatrisen tahdosta riippumaton hoidon vähentymisessä, mielenterveys- ja päihdetyön strategioiden sisällyttämisessä kuntastrategioihin sekä työkyvyn ja työhön paluun tukemisen vahvistumisessa.
Suunnitelmalla katsottiin olleen myös myönteinen vaikutus tietoisuuden lisääntymiseen asiakkaan aseman vahvistamisen, edistävän ja ehkäisevän työn sekä palvelujärjestelmän kehittämisen tarpeista (STM 2016)
• Mielekästä elämää- Pirkanmaan mielenterveys- ja päihdestrategia 2013-2016
• Kuntien omat mielenterveys- ja päihdeohjelmat
Alueelliset ja paikalliset mielenterveys- ja päihdesuunnitelmat
1.6.2017 www.pirkanmaa2019.fi 12
Nykytilan analyysi
Päihde- ja mielenterveyspalveluiden sisältö
• Avopalvelut sekä sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut ovat hoidossa ensisijaisia
• Edistävän mielenterveys- ja ehkäisevän päihdetyön integroiminen kiinteämmin osaksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä (laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä)
• Alkoholin ja tupakan saatavuuden säätely osana päihdehaittojen ehkäisyä ja toiminta rahapelihaittojen ehkäisemiseksi
• Mielenterveys- ja päihdehäiriöiden tutkimus, hoito ja kuntoutus
• Päivystys
• Matalan kynnyksen palvelut
• Monipuolinen päihdehoito ja haittojen vähentäminen
• Psykiatrinen sairaalahoito aikuisille, nuorille ja lapsille
• Eri toimijoiden tuottamat mielenterveys- ja päihdekuntoutuksen palvelut, kuten päivä- ja työtoiminnat, kuntouttavat yhteisöhoidot ja kuntouttava asuminen
• Kansalaistoiminta, vapaaehtoistyö
• Kotiin suuntautuva työ
• Ohjaus, neuvonta ja tarpeenmukainen psykososiaalinen tuki
• Kriisitilanteiden psykososiaalinen tuki
• Kunnan sosiaali- ja terveydenhuolto vastaa asukkaidensa mielenterveyden häiriöiden ehkäisystä, varhaisesta tunnistamisesta, asianmukaisesta hoidosta ja kuntoutuksesta.
• Asukkaiden päihteiden riskikulutuksen tunnistaminen ja hoito
• Erityisryhmien päihde- ja mielenterveyspalvelut (esimerkiksi kotoutujat/maahanmuuttajat, syömishäiriöt, transsukupuoliset)
1.6.2017 www.pirkanmaa2019.fi 14
Mielenterveys- ja päihdepalvelujen nykytila (1/3)
Terveydenhuoltolain mukaiset mielenterveys- ja päihdepalvelut
• Päihde- ja mielenterveyspalvelut jakautuvat perusterveydenhuollon ja
erikoissairaanhoidon alaisuuteen, minkä lisäksi palveluja toteuttavat myös yksityisen ja
kolmannen sektorin toimijat.
• Palveluja toteutetaan kolmella tasolla: kuntien peruspalveluissa, kuntien
erikoissairaanhoidossa sekä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoidossa.
• Terveyskeskuksissa mielenterveys- ja päihdepalveluja on tarjolla matalan kynnyksen
neuvontapalveluina sekä avovastaanoton lääkärin, psykiatrisen sairaanhoitajan ja
psykologin palveluina.
• Laitosmuotoista päihdekatkaisuhoitoa sekä kuntouttavaa hoitoa on vähennetty ja tilalle on
kehitetty avotoimintaa.
• Pirkanmaan sairaanhoitopiiri tuottaa avohoitopalvelut Sastamalan kaupungille ja
kolmostien tilaajarenkaan kunnille (Ikaalinen, Hämeenkyrö). Muilla kunnilla on omia
erikoissairaanhoidon tasoisia palveluja, esim. mielenterveystoimiston tuottamia tai
keskitettyjä psykiatrian erityspalveluja.
• Pirkanmaan sairaanhoitopiiri tuottaa psykiatriset sairaanhoitopalvelut kaikille kunnille sekä
psykiatrian avopalveluita neuro-, vanhus- ja yleissairaalapsykiatriassa. 1.6.2017 www.pirkanmaa2019.fi 15
Mielenterveys- ja päihdepalvelujen nykytila (2/3)
• Psykiatrinen sairaalahoito on keskittynyt Pitkäniemen sairaalaan, minkä
lisäksi sairaalahoitoa annetaan Vammalan sairaalassa.
• Pirkanmaalla on v. 2017 aikuispsykiatrisia sairaansijoja käytössä 214
kpl, mikä tarkoittaa 85 %:n käyttöasteella 0,43 sairaansijaa 1000
asukasta kohti. Luku on kansallisten ja kansainvälistenkin suositusten
mukainen. Jos otetaan mukaan myös lasten ja nuorten sairaansijat
(100% käyttöasteella), luku on 0,44 sairaansijaa 1000 asukasta kohti.
• Riittävästä resursoinnista on huolehdittava sekä sairaala- että
avohoidossa.
• Tays psykiatrian siirrosta Pitkäniemestä Taysin kampukselle on tehty
asemointipäätös. Siirto on suunniteltu tapahtuvaksi vuosien 2022-2025
aikana.
1.6.2017 www.pirkanmaa2019.fi 16
Mielenterveys- ja päihdepalvelujen nykytila (3/3)
Sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut
• Kunnat järjestävät mielenterveys- ja päihdepalvelujen osalta sosiaalipalvelut joko omana tuotantonaan tai ostopalveluna (mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden asumispalvelut ja kotiin suunnattavat palvelut sekä päihdepalvelut avotoiminta ja laitoskuntoutus).
• Yhteistyötä tehdään maakuntatasolla virka-ajan ulkopuolisessa sosiaalipäivystyksessä. Palvelua ylläpidetään Tampereella. Seudullista yhteistyötä tehdään esimerkiksi sosiaaliasiamies- ja selviämishoitoasematoiminnassa.
• Muiden viranomaisten kanssa yhteistyötä tehdään kunnissa laajalti ja joissain myös asiakaslähtöisesti tarjoamalla esimerkiksi kunnan, Kelan ja TE- viranomaisten verkostoyhteistyötä (TYP- verkostoyhteistyö).
1.6.2017 www.pirkanmaa2019.fi 17
Ennaltaehkäisevän mielenterveystyön nykytila
Pikkulapsiperheen palvelut:
• Perhesuunnitteluneuvolantoiminta, äitiysneuvola, lastenneuvola;
• Ennaltaehkäisevä työote ja perhetyöntekijän palvelut, sekä psykiatrisen sairaanhoitajan palvelut, Sosiaalipalveluiden perheneuvola/ pariterapia, lastensuojelullinen perhetyö
Peruskouluikäisten ja opiskelijoiden palvelut:
• Kouluterveydenhuolto, opiskelijaterveydenhuolto:
• Moniammatillinen oppilashuoltoryhmä ja terveydenhoitajan ja psykiatrisen sairaanhoitajan palvelut, psykologi. Palvelut myös 2. asteen koulutuksessa
Työikäisten ja nuorten aikuisten palvelut:
• Aikuisneuvola,työttömien terveystarkistukset, omaishoitajien terveystarkistukset, omalääkärin vastaanottotoiminta: ennaltaehkäisevä toimintamuoto, puheeksi ottaminen, motivoiva haastattelu, Audit jne.
Ikääntyneiden palvelut:
• Vanhusten terveystarkistukset/ ennaltaehkäisevät kotikäynnit kotihoidosta. Käynnit yhdessä kotisairaanhoitajan tai päihdepsyk sairaanhoitajan kanssa, vanhusten hoivapalvelut; päivätoiminta, ruokapalvelut
Erikoissairaanhoito joka ikäryhmässä
Liikuntapalvelut;
• liikunnanohjaus/neuvonta: koko väestölle
Matalan kynnyksen palvelut omassa kunnassa:
• mm. päihdesairaanhoitaja, psykiatrinen sairaanhoitaja, ilman lähetekäytäntöä. Monimuotoinen työskentelytapa sekä jalkautuminen maakuntaan. sosiaalitoimen sosiaalityö esim. päihdekuntoutusohjaajan palvelut
Kolmannen sektorin tuottamat lähipalvelut:
• päivätoiminta, työpajat ,kerhot esim. Omaiset mielenterveyden tukena yhdistyksen koulutus ja vapaaehtoistoiminta
Kriisiryhmätoiminta:
• traumaattisten tapahtumien jälkeinen toiminta ja ohjaus
Internetpalvelu
Rikosuhripäivystys
1.6.2017 www.pirkanmaa2019.fi 18
Ennaltaehkäisevän päihdetyön nykyiset tavoitteet
• Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) oikeuttaa kunnat ja maakuntatason vastamaan ehkäisevän päihdetyön lakisääteisistä tehtävistä alueella ja kunnassa Ehkäisevä päihdetyö on osa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kokonaisuutta
• Ehkäisevän päihdetyön kokonaisuuteen kuuluvat alkoholi-, tupakka-, huume- ja rahapelaaminen. Työ kattaa kaikki ikäryhmät
• Ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelmassa ( STM) on tavoitemittarit vuoteen 2025 sekä kuusi painopistettä:
1) EPT:n valtakunnalliset, alueelliset ja paikalliset rakenteet ovat kunnossa
2) Haitoista viestitään tutkittuun tietoon perustuen sote politiikan ja yksilön valintojen tueksi
3) Riskikäyttö ja haitat tunnistetaan ja tukea tarjotaan varhain
4) Paikallista alkoholi-, tupakka. Ja rahapelipolitiikkaa toteutetaan suunnitellusti ja laajassa yhteistyössä
5) Haittoja ehkäistään lähiyhteisöissä
6) Ammattilaisilla on riittäväsit ehkäisevän päihdetyön osaamista
• http://www.e-julkaisu.fi/thl/ept_toimintaohjelma/
1.6.2017 www.pirkanmaa2019.fi 19
• Alkoholihallinto maakunnassa, Ehkäiseväpäihdetyö maakunnassa ja kunnassa toimivat yhteistyössä alkoholin saatavuuden kysymyksissä
• Monialaisen maakunnan ja kunnan välisen viranomaisyhteistyön lisäksi sovittava yhteistyö alkoholilupahallinnon, tupakkavalvonnan ja järjestöjen kanssa
• Kuntien ja kuntalaisten osallisuutta päihdehaittojen ennalta ehkäisyssä lisättäneen lupakäytännöissä
(Alkoholilaki xx/xx 2017, uudistus siirtynee loppuvuoteen)
• Monialaisen työn johtaminen, ehkäisevä päihdetyö mukana maakunnallisten sekä kuntien hyte- sekä päihde-ja mielenterveysryhmien työssä
• EPT –yhdyshenkilöt/koordinaattorit riittävästi resursoituna maakunta- ja kuntatasolla monialaisen työn koordinoijina hyvinvointikertomus ja –suunnittelutyössä
Päihde- ja mielenterveyspalvelujen yhdyspinnat
• Mielenterveys- ja päihdepalvelujen integraatio ei toteudu tällä hetkellä saumattomasti. Yhteinen yhdyspinta täytyy rakentaa.
• Ehkäisevä päihdetyö- siirtyminen päihdepalveluihin ja tarvittaessa takaisin
• Asumiseen liittyvät palvelut
• LAPE- teemaryhmä
– Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut, palveluketjut ja vastuut – ”siirtyminen” aikuispalveluihin
– Lastensuojelu ja sosiaali- ja perhetyö
• Kotiin vietävien palvelujen teemaryhmä
– Kotona asuvat ikäihmiset - kotihoito
– Omaishoitajien tukeminen
• Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen teemaryhmä
– Oppilashuollon tukeminen, kuraattorit ja psykologit
• Työllisyydenhoito ja koulutuspalvelut
– Työttömien terveyspalvelut (työttömien terveystarkastukset, työ- ja toimintakyvyn arvioinnit)
– Sosiaalisen osallisuuden palvelut
– Pitkäaikaistyöttömien tuki arjessa, osana työelämälähtöistä kuntouttavaa työtoimintaa
– Etsivä nuorisotyö, nuorten työpajat, ohjaamot/nuortentalot
– TE-palvelut
• Kotoutumispalvelut
• Kelan palvelut (terapia, eläke, toimeentulo, työkyvyttömyys)
• Matalan kynnyksen palvelut, järjestötyö
• Julkinen liikenne ja sen kehittäminen kunnissa
1.6.2017 www.pirkanmaa2019.fi 20
Pirkanmaalla on tällä hetkellä noin 80 sosiaali- ja terveyspalvelujen toimipistettä (pitäen sisällään myös asumispalvelut), joista on saatavilla päihde- ja mielenterveyspalveluja.
Suurin osa toimipisteistä sijaitsee Tampereen seudulla
Muissa kunnissa palvelut ovat usein terveyskeskusten ja sosiaalitoimistojen yhteydessä
(Lähde: Pirkanmaan liitto; Ilpo Tammi- Julkisten toimipaikkojen kiinteistökysely 2016 sekä tilastokeskuksen aineisto yhteisöistä ja yrityksistä)
1.6.2017 www.pirkanmaa2019.fi 21
Nykyinen päihde- ja mielenterveyspalvelujen tuotantotapa ja
palveluverkko
Näkökulmia nykytilaan
Nykytilassa toimivaa - mitä halutaan vahvistaa
Henkilökunnan osaaminen
• niin perustasolla – kuin
erikoissairaanhoidossa on osaamista ja
vahvaa ammattitaitoa
Paikalliset, toimivat hyvät hoitamisen
käytännöt
• mm. kotiin vietävät palvelut, Herää huoli
hanke, Stoppiryhmä, moniammatillisuus
• Parempi arki- hanke
Vaikuttavat hoitomenetelmät - sekä
ehkäisevän työn menetelmät käytössä
Matalan kynnyksen palvelut
• myös joustavuutta vastaanottoajoissa
Sote- integraatio
• osassa kuntia on tehty integraatiota jo pitkään
Kokemusasiantuntijuus
• kokemusasiantuntijuus monipuolisesti käytössä osassa kuntia
Kolmas sektori vahva toimija
• monipuolinen toimintakenttä
Digitaalisuus
• Hyödyntäminen aloitettu kunnissa
• Esim. Kanta.fi, ODA, Mielenterveystalo.fi
Eri kokoisten kuntien osaamisen hyödyntäminen
• esim. hankintaosaaminen, monipuoliset palvelut
1.6.2017 www.pirkanmaa2019.fi 23
Nykytilan ongelmakohdat ja kehittämistarpeet
Hoidon kokonaisuuden pirstaleisuus ja hoitoprosessin toimivuus
• Mielenterveyspalveluiden piiriin pääsemisessä vaihtelua
• Palvelut eivät muodosta aina toimivaa kokonaisuutta tai vastaa parhaalla mahdollisella tavalla asiakkaiden tarpeisiin
• Asioinnin monimutkaisuus
• Palvelutarpeen arvioinnin haasteet; oikea-aikaiset palvelut
Hoidon sisältö ja laatu
• Matalan kynnyksen hoitoa, ennaltaehkäiseviä palveluja sekä päihteettömyyteen tukevia hoitoja tarjolla melko vähän
• Vaikuttavat hoitomenetelmät eivät ole käytössä kaikissa kunnissa yhtä laajamittaisesti
• Hoitaminen saattaa olla toisinaan hyvin sairaus- sekä lääkehoitokeskeistä
• Terapiapalveluita on saatavilla niukasti perustasolla
• Sairaalajaksot koetaan toisinaan liian lyhyiksi, myös sairaalasta kotiutumisprosessi vaihtelee kunnan mukaan
• Epätasainen kirjaamisen taso
• Puutteelliset hoitoketjut päihdehuollossa
• Asiakkaat tuovat edelleen esille päihdelaitoskuntoutuksen tarvetta
Yhteisen tietojärjestelmän puuttuminen
• Tiedot eivät liiku potilaan mukana
Resurssien tarkoituksenmukaisen kohdentamisen haasteet
• Toisinaan henkilökunnalla osaamisen vajetta
• Osaamista ei saada käyttöön parhaalla mahdollisella tavalla, erikoissairaanhoito/perustaso
• Resurssit eivät kohdennu aina parhaalla mahdollisella
tavalla - Ovatko perustason resurssit kunnossa?
Kuntien eritasoinen palvelukenttä ja yhteistyö kuntien välillä
• Palvelutarjonta vaihtelee kuntien välillä- isossa kunnassa monipuolisemmat palvelut
• Yhteistyön vajetta kuntien välillä- lähinnä kunnat, joissa soten hoitavat yksityiset toimijat
Kolmannen sektorin laadun varmistamisen mahdollisuus sekä kolmannen sektorin monipuolinen toiminta kaikissa kunnissa
• Asumispalveluissa kuntoutuminen jää osittain vajaaksi
• Kolmannen sektorin tarjonta epätasaista, samaa toimintaa ei ole tarjolla kaikissa kunnissa
1.6.2017 www.pirkanmaa2019.fi 24
Palvelunkäyttäjien kokemuksia –
mikä nykypalveluissa toimii? (asiakaskyselyn tuloksia)
Asiakkaita kuunnellaan ja osallistetaan yhä enemmän
• Kokemusasiantuntijuus, potilaskeskeinen ajattelu
Ammattitaitoinen, osaava henkilökunta
• Luotettavuus, kohtaaminen, jatkuvuus
Monipuoliset, joustavat palvelut • Joustavat, monipuoliset palvelumuodot
päihde- sekä mielenterveyshoidossa kun hoitoon pääsee (esim. ryhmät, poliklinikkatoiminta, päivätoiminta jne.), matalan kynnyksen hoito, lähetteettömyys sekä kolmas sektori
Hoidon sisältö
• Kehittävä ote toiminnassa, hoidon sisältö
merkityksellistä asiakkaille (esim. vertaistuki,
yksinäisyyden torjuminen, yhteisöllisyys)
Maksuttomat palvelut
• Palvelut ovat saatavilla kaikille tulotasosta ja
varallisuudesta riippumatta
Palvelut ovat tarjolla lähellä
• Palveluihin on mahdollista päästä, koska ne
ovat hyvien kulkuyhteyksien päässä.
.
1.6.2017 www.pirkanmaa2019.fi 25
Palvelunkäyttäjien kokemuksia -
mitä nykypalveluissa tulisi kehittää? (asiakaskyselyn tuloksia)
Tiedon saaminen • Potilailla ei ole tietoa mihin tulee hakeutua
hoitoon, hoitopoluista ei ole tietoa aina henkilökunnallakaan. Mistä saa apua, kun sitä tarvitsee?
Hoitoon tulisi päästä ajoissa
• Hoitoon pääseminen ajoissa vaikeaa, apu tulee liian myöhään, jonot ovat pitkät, psykiatrille vaikeaa päästä. Hoitoa ei saa, kun sitä tarvitsee.
• Edelleen potilailla kokemusta pompottelusta, jos olet sekä mielenterveys- että päihdeongelmainen. Potilaat kokevat toisinaan olevansa väliinputoajia. Palveluohjauksessa haasteita.
.
Hoidon sisältö ja jatkohoito
• Hoito on pirstaleista ja päällekkäistä, tieto ei aina kulje toimijoiden välillä. Perheet ja lähiverkosto mukaan vielä paremmin hoitoon. Hoidot ovat melko lyhyitä ja hoito saatetaan päättää potilaan näkökulmasta liian aikaisin.
• Jatkohoito koetaan toisinaan liian kevyeksi ja tukemattomaksi sekä mielenterveys- että päihdepuolella
1.6.2017 www.pirkanmaa2019.fi 26
Palvelutarpeiden ennakoinnin tietopohja
Tulevaisuus Pirkanmaalla -
päihde ja mielenterveyspalvelujen tarve?
• Pirkanmaan väkiluku kasvaa edelleen
• Kasvu keskittyy Tampereen keskusseudun kuntiin, reuna-alueiden
väestö vähenee
• Kuntakohtaisia eroja huoltosuhteessa, erot kasvavat v. 2040 ennusteen
mukaan
• Pirkanmaalla asuu hieman koulutetumpaa väestöä kuin koko maassa
keskimäärin
• Työllisyysasteessa kuntakohtaisia eroja
• Pirkanmaalla verotettavat tulot / asukas keskimäärin alhaisemmat kuin
koko maassa
(Lähde: Nykytilan selvitys Pirkanmaalla 2016)
1.6.2017 www.pirkanmaa2019.fi 28
Päihde- ja mielenterveyspalvelujen palvelutarve ja sen ennakoitu
muutos
Pirkanmaan mielenterveys- ja päihdehuollon palvelut (2014) Lähde: Sote- ja maakuntauudistus Pirkanmaalla, nykytilan selvitys
(Lähde: THL:n ennakkoarviot 2016
1.6.2017 www.pirkanmaa2019.fi 29
Mielenterveys Päihdehuolto Yksityinen
´
Pirkanmaa
Avohoito-
käynnit
yhteensä
Avohoito-
käyntejä
suhteessa
maan
keskiarvoon
Masennus-
lääkkeistä
Kela-
korvausta
saaneet
Avopalvelu-
jen
asiakkaat
(A-klinikka
ja muut)
Katkaisu-
hoito-
asemien
asiakkaat
Alkoholia
liikaa
käyttäviä
aikuis-
väestöstä
Psykiatri-
käynnit
145 000
75 %
44 000
3500
2300
30 %
18 000
Tulevaisuus mielenterveyspalveluissa Tulevaisuus päihdepalveluissa
• Peruspalvelujen vahvistaminen - helposti
saavutettavat, matalan kynnykset palvelut, lähellä
potilaita
• Mielenterveyttä edistävälle työlle varmistettava
resurssit - edistävä työ on kustannustehokasta ja
vaikuttavaa
• Saumattomat palveluketjut - hoidon jatkuvuus
keskeistä
• Valinnanvapaus?
• Alkoholinkäyttö kääntynyt laskuun, huumeiden käyttö
lisääntynyt
• Laajempi väestöpohja mahdollistaa paremmat palvelut
• Toimivia päihdepalveluja tulee hyödyntää jatkossakin
• Integraation vahvistaminen
• Asiakkaan osallisuuden vahvistaminen
• Kilpailutettavien ja julkisella rahoituksella tuotettavien
palveluiden sekä arjen tukea antavien järjestöjen
yhteistyö
1.6.2017 www.pirkanmaa2019.fi 30
Mielenterveysindeksi ikävakioitu
1.6.2017 www.pirkanmaa2019.fi 31
70 70,8 73,6
80,7
88,7 89,2 91,7 95,4
100 103,3 105
110,9 112,4 112,7 113,8 116,3 116,4 118,4 121,1 122 124 125,8 126 127
0
20
40
60
80
100
120
140 2013
www.pirkanmaa2019.fi
Psykoosien esiintyvyysindeksi Pirkanmaalla 2015 (Kela)
Indeksi kuvaa ikä- ja sukupuolivakioituna psykoosien esiintymistä alueen väestössä suhteessa
koko maan väestön keskiarvoon (koko maa =100).
63,7 69,3 70,7 71,8 72,9 74,6 75,3
84,6 85,2 85,6 87,1 93,2 94,9 95 97,5 99 99,6 99,9 100,6
104,1 107 108,3 108,6 116,1
0
20
40
60
80
100
120
140
1.6.2017 32
Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi
työkyvyttömyyseläkettä saavat 25 - 64-vuotiaat, %
vastaavanikäisestä väestöstä
1.6.2017 www.pirkanmaa2019.fi 33
0
1
2
3
4
5
6
2013
2014
2015
1.6.2017 www.pirkanmaa2019.fi 34
Tulevan palvelukokonaisuuden kuvaus
1.6.2017 www.pirkanmaa2019.fi 36
Tulevan palvelukokonaisuuden kuvaus mukailtu palvelu- ja integraatiotyöryhmän mukaista määrittelyä
Lähipalvelut
Kotona tai digitaalisesti taskussa itsehoito, itse-arviointi, tietoa mielenterveydestä (Mielenterveystalo.fi)
Digi: ajanvaraus (sähk.), etähoito, hoidon seuranta, nettiterapia, hoitoon sitoutumiseen liittyviä sovelluksia: tekstiviestit, sähköpostit, video-yhteys (Lync, Skype jne.)
Palvelut lähellä kotia
Opiskelijahuolto (koulukuraattorit, psykologit)
Terveysneuvonta; terveyskioski, lähitori, muut palvelut kauppakeskuksissa tms., mielenterveyttä edistävä ja päihdehaittoja ehkäisevä työ, päihteettömyyttä tukeva, kulttuuri - ja liikuntapalvelut
järjestöjen kansalaistoiminta, avustuspohjainen toiminta
sosiaalinen kuntoutus (laki sosiaalihuoltolaista)
osallisuutta vahvista kuntouttava työtoiminta (laki kuntouttavasta työtoiminnasta)
Liikkuvat palvelut
Kotikuntoutus, kotiin tehtävä työ, pyörillä kulkeva palvelu
Aluetason palvelut/ Seudulliset palvelut Palvelut sote- keskuksissa
(suoran valinnan toiminta, vapaan kilpailun piirissä)
Maakunnan määrittelemät palvelut, peruspalvelut-matalalla kynnyksellä
Safe house-hoito vuodeosastoilla alueilla- psykiatrisen konsultaation turvin
Mt-ja päihdetiimit sotekeskuksissa (moniammatillisuus): psykiatriset sairaanhoitajat, päihdesairaanhoitajat, psykologi, lääkäri; sosiaaliohjaus ) psykiatrisen sekä päihdepsykiatrisen konsultaation turvin-> HUOM! Hallinnollinen sijoittuminen maakunnan liikelaitoksen alaisuuten
Laitoskatkot (vuodeosastokatkot) osassa, avokatkot kaikissa
Korvaushoito, huumekatkaisut, vieroitushoidot
Maakunnan liikelaitoksen tuottamat palvelut:
Maakunnan liikelaitoksen mielenterveys- ja päihdeyksikkö
Osastohoito, päivystys
Maakunnan liikelaitoksen alueelliset, jalkautuvat moniammatilliset mielenterveys- ja päihdetyöryhmät (vahva avohoito), muutamassa työryhmässä laajempi palveluvalikko
Vaativan tason sosiaalityö ja viranomaispäätökset
Maahanmuuttajien psykiatrinen arviointi ja hoito, konsulaatio
Maakuntasoiset huumehoitopalvelut
Koulutus, kehittäminen, laadunarviointi, työnohjaus, koordinointi
Palveluista muodostuu asiakkaille toimiva kokonaisuus, jossa yhteistyö eri toimijoiden kesken ja siirtyminen palveluista/tasoista toiseen toteutuu joustavasti 1.6.2017 www.pirkanmaa2019.fi 37
Maakuntatason palvelut/ Erityistason palvelut
Oikeuspsykiatriset erityistutkimukset ja hoidot (myös mielentilatutkimukset),
STM:n asetuksen mukaiset sukupuoli-identiteettitutkimukset
Vaativa yleissairaalapsykiatria (esim. SYV-potilaan hoidon alkuvaihe, kipupsykiatria)
Päihdepsykiatrinen korvaushoitojen arviointi
Vanhuspsykiatrinen konsultaatio
Vaikeat syömishäiriöt
Kehitysvammapsykiatrinen arviointi/ konsultaatio),
ei-kehitykselliset neuropsykiatriset häiriöt
Neuromodulaatiohoidot (DBS, rTMS, ECT)
psykoterapioiden maakuntatasoinen kooordinointi
Maakunnan rooli palveluiden järjestämisessä
• Maakunta vastaa julkisesti rahoitetuista sosiaali- ja terveyspalveluista
alueellaan.
• •Maakunta vastaa siitä, että asukkaat saavat tarvitsemansa palvelut, ja
että tuottajien palvelut ovat yhteen toimiva kokonaisuus.
• •Maakunta vastaa siitä, että valinnanvapaus toteutuu.
• •Maakunta päättää asiakassetelillä tarjottavista erityistason ja vaativista
palveluista. Maakunta voi päättää ottaa henkilökohtaisen budjetin
käyttöön laissa säädettyä laajemmin.
• Maakunta päättää palveluntuottajien korvausten yksityiskohdista.
• Maakunta ei kilpailuta valinnanvapauden piirissä olevia palveluja, vaan
tuottajaksi pääsevät kaikki toimijat, jotka täyttävät vaatimukset.
(STM 2017)
1.6.2017 www.pirkanmaa2019.fi 38
Digitaalisuus ja teknologian hyödyntäminen päihde- ja
mielenterveyspalveluissa
Digitalisaatiotavoitetila 2022
• Kaikki saman tiedon äärellä, sekä asiantuntijat
että asiakkaat ja omaiset
• 24/7 palveluneuvonta
• Innovatiivinen asiakaslähtöinen palvelulogiikka
(paikat, viikonpäivät ja kellonajat huomioiva)
• Kuntalaisen itse/omahoito
• Varhaisen vaiheen digitaaliset palvelut
• Palvelutuotannon läpinäkyvyys (mitä tarjolla,
laatu arvioitu)
• Markkinointi ja imago kunnossa
• Digi tukee palvelukenttää – ei kaikkea
resurssia raskaisiin erikoissairaanhoidon
palveluihin
• ODA, Kanta.fi ja Mielenterveystalo.fi osaksi
palvelurakennetta
• Virtuaalinen sosiaali- ja terveyspalvelukeskus
esim. Virtu.fi
Edellytykset tavoitteeseen pääsemiseksi (alkaen
tavoitetta lähinnä olevasta ajasta, siirtyen kohti
lähtötilannetta)
• Muutosten vaikutusten mittaus
• Resurssien oikein kohdentaminen, henkilöstön joustava
käyttö
• Tiedolla johtaminen kunnossa (toiminnanohjausjärjestelmä)
• Avoin toimintamalli, osaamiskapasiteetti käyttöön
• Asennemuutos (ei jakoa perus- ja erikoispalveluihin)
• Erikoissairaanhoitoa myös perustasolle
• Asiakkaiden kanssa innovointia (palvelumuotoilua)
• Kokemusasiantuntijuus, osallistaminen
• Kehittäminen ketteräksi
• Tietoa ja osaamisen lisäämistä digitalisaatiosta ja
asennemuutos (työntekijät, päättäjät, asiakkaat)
• Yhteistyö muiden palvelualueiden kanssa (nuorisotyö,
lapset ja perheet, koulu)
• Asiakkaan arjen kunnioittaminen
• Skype-neuvonta, konsultaatiot
• Järjestelmät, joihin asiakaskin voi kirjata
1.6.2017 www.pirkanmaa2019.fi 39
1.6.2017 www.pirkanmaa2019.fi 40
Kela
Asiakkuuden hallinta
1.6.2017 www.pirkanmaa2019.fi 42
1.6.2017 www.pirkanmaa2019.fi 43
1.6.2017 www.pirkanmaa2019.fi 44
Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden palvelutarpeiden
erityispiirteitä
• Hoidon saatavuus ja saavutettavuus ei ole riittävää häiriöiden yleisyyteen nähden.
• Peruspalvelujen vahvistaminen on tärkeää, koska valtaosa palvelukysynnästä kohdistuu perustasolle jo
mielenterveyshäiriöiden suuren esiintyvyyden vuoksi. Perustasolla voidaan ensilinjassa tunnistaa mielenterveyshäiriöt ja
hoitaa osa häiriöistä.
• Vain viidesosa palvelun tarvitsijoista on riittävässä ja laadultaan hyvässä psykiatrisessa hoidossa ja yli puolet on vailla
mitään hoitoa.
• Mielenterveys -ja riippuvuuspalvelujen asiakkaat käyttävät usein useampaa palvelua, jolloin on he hyötyisivät näiden
palvelujen sujuvasta yhteistyöstä
• Tiedolla johtamisen tulee korostua mielenterveys- ja päihdepotilaiden palveluiden suunnittelussa ja kohdentamisessa
• Alueelliset tarpeet ja hoitovajeet tulee tunnistaa ja mihin palveluja tulisi kohdentaa
• Osa mielenterveys- ja päihdepotilaista tarvitsee aktiivista ja motivoivaa palveluohjausta sekä tukea valinnanvapauden
käyttämiseen
• Peruspalveluissa kohdataan runsaasti psykosomaattisesti oireilevia potilaita sekä päihteitä ongelmallisesti käyttäviä
potilaita (tapaturmat, päihtyneet jne) ja myös somaattisesti sairaiden potilaiden psyykkistä oireilua. (peruspalveluissa
supportiivista tukea)
1.6.2017 www.pirkanmaa2019.fi 45
TYÖSKENTELY-
JAKSO
NEUVONTA,
KONSUL-
TAATIO, KOU-
LUTUS, DIGI-
TAALISET
TUKIMUODOT
Asiakkaat sekä
omaiset ja
läheiset otetaan
aktiivisesti
mukaan hoidon /
palvelu-
kokonaisuuden
suunnitteluun
YHTEYDENOTTO
• asiakkaan
oma
yhteydenotto
• KOKONAISTILANTEEN
KARTOITUS
MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKUUKSIEN ASIAKKUUSPOLKU
psykologi
psykiatrinen
sairaan-
hoitaja
terveyden-
hoitaja
PERHE-
NEUVOLA
LASTEN-
SUOJELU KELA
OPISKELIJA
TERVEYDEN-
HUOLTO
SOSIAALI
TYÖ
JATKOSUUNNITELMA
• lyhytterapeuttisen
työskentelyn
päättäminen
• ohjaus mahdolliseen
jatkohoitoon:
ryhmähoitoon,
nettiterapiaan,
kuntouttavaan
psykoterapiaan,
mielenterveys-
keskukseen ja/tai
muiden
yhteistyötahojen
piiriin (kts. alla olevat
yhteistyötahot)
• kolmas sektori tuottaa
ammatillista apua ja
Vapaaehtoistyöntekijöid
en toteuttamaa tukea.
Esim. puhelin- ja
verkkoauttamista,
kasvokkaista kriisityötä,
vertaistukea ja
neuvontaa,
kuntoutuskursseja,
edunvalvontaa,
asumispalveluita,
päivä- ja virkistystoimintaa
LYHYTTERAPEUTTISEN
SUUNNITELMAN
LAADINTA ASIAKKAAN
KANSSA 1-5
KÄYNTIKERTAA
LYHYTERAPEUTTINEN
YKSILÖTYÖKENTELY
ASIAKAS
RYHMÄT
Ei jatkotoimen-
piteitä
jatkotoimenpiteet
OHJAUS
PÄIHDEPALVELUUN,
MIELENTERVEYSKESKU
K-SEEN,
NETTITERAPIAAN,
KOLMANNEN SEKTORIN
PALVELUIHIN
LÄHETE/
YHTEIS-
TYÖTAHOT
MAAKUNNAN
MIELENTER-
VEYSKESKUS
TYÖ-
TERVEYS
TYÖELÄMÄ
YHTEISTYÖ
PARI-JA
PERHETAPAAMISET
PSYKOEDUKAATIO
LÄÄKITYS- JA
SAIRASLOMANTAR-
PEEN ARVIOINTI
VERKOSTOYHTEISTYÖ
PERHE-
TYÖ PÄIHDE-
PALVELU
KOKEMUS-
ASIAN-
TUNTIJAT
• ASIAKKAAN
NÄKÖKULMAN JA
MOTIVAATION
HUOMIOONOT-
TAMINEN
PALVELU
OHJAUS
sosiaali-
työntekijä
P
u
h
e
l
i
n
y
h
t
e
y
s
m
u
u
t
y
h
t
e
y
s
t
a
v
a
t
VAPAA-AJAN
TOIMINTA,
SRK JA
JÄRJESTÖT
KRIISITYÖ
lääkäri
asiakaspalautteita
hyödynnetään
palveluiden
kehittämisessä
Terveysneuvonta
1.6.2017 www.pirkanmaa2019.fi 46
NEUVOLA
Asiakastarinat
Suuntima- asiakassegmentoinnin ja ohjauksen välineenä
• Suuntima-palvelu on kehitetty hankeyhteistyössä ja sitä ylläpitää Pirkanmaan
sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikkö.
• Suuntima on verkossa toimiva kysymyksiin perustuva työväline, jossa sekä
asiakkaalle että ammattilaiselle on omat kysymykset. Kysymykset koskevat
asiakkaan terveyden, sairauden ja/tai hoidon tilannetta sekä arjessa pärjäämistä.
• Suuntima tunnistaa erilaisia asiakkuuksia – omatoimi-, yhteisö-, yhteistyö- ja
verkostoasiakkuuksia – ja suosittelee asiakkuuteen sopivaa hoitopolkua. Eri
asiakkuuksien polut ovat erilaisia. Suuntiman avulla asiakas ja ammattilainen voivat
suunnitella asiakkaan polun yhdessä.
• Seuraavien sivujen asiakastarinat on jaoteltu Suuntiman mukaisesti.
1.6.2017 www.pirkanmaa2019.fi 48
1.6.2017 www.pirkanmaa2019.fi 49
Omatoimiasiakas Jenna 25v:
voimavarat hyvät ja hoidon toteutus selkeä
• Jenna on hiljattain eronnut avopuolisostaan ja joutunut muuttamaan pois yhteisestä kodista. Samaan aikaan määräaikainen työsuhde päättyi ja Jenna jäi työttömäksi. Jennan taloudellinen toimeentulo vaikeutui huomattavasti. Vanhemmat tukevat Jennaa, lisäksi hänellä on pari hyvää ystävää, joiden kanssa hän voi puhua tilanteesta.
• Jennalla on nuoruusiässä ollut vaikeampi masennus, joka Jennan mielestä hoidettiin hyvin nuorisopsykiatrialla. Sen jälkeen Jennalla mennyt hyvin useita vuosia.
• Jenna tulee nyt lääkärille väsymyksen ja univaikeuksien takia ja epäilee masennuksen uusiutumista. Hän on lähtenyt ajoissa hakemaan apua, jotta tilanne ei pääse vaikeutumaan liiaksi. Lääkäri aloittaa masennuslääkityksen, josta Jenna on saanut aiemmin apua. Lisäksi sovitaan seurantakäynti lääkärille.
• Jenna ohjataan psykiatriselle sairaanhoitajalle keskustelukäynneille sotekeskukseen. Kolmen käynnin jälkeen Jenna siirtyy käyttämään itsenäisesti Mielenterveystalon masennuksen oma-apuohjelmaa. Jenna ohjataan myös sosiaaliohjaajan käynnille, missä selvitellään taloudellista tilannetta sekä autetaan työnhakuasioissa. Sosiaaliohjaaja ohjaa Jennan kolmannen sektorin toimintaan. Seurantakäynnillä todetaan, että Jenna voi jo paremmin ja asiat ovat alkaneet järjestyä.
1.6.2017 www.pirkanmaa2019.fi 50
Potilaan
voimavarat hyvät,
hoidon toteutus
selkeä
Omahoidon tuki Oman osaamisen vahvistaminen Käyntien tilalle muita potilaalle paremmin sopivia palveluja
Lähetteet, muistutteet,
itsenäinen sähköinen
asiointi
Asiakas itse asioi
*Sotekeskuksen lääkärin vastaanotto * Sosiaaliohjaaja * Sotekeskuksen psykiatrinen sairaanhoitaja * Terveysvalmennus * Terveyskirjasto Itsehoitoryhmät *Sähköinen asiointi ja omahoitopalvelut ( mm Mielenterveystalon masennuksen oma-apu) *Järjestöjen palvelut
Varaa itse, nettiajanvaraus
Digitaalisten palveluiden käyttö
Omahoitosuunnitelma
Alkuohjaukseen panostaminen
Polkuun sisältyvät palvelut
mm.
Ajanvaraus ja
vastaanottovaihto-
ehdot
Suuntima Tavoite Hoitosuunnitelman
painopiste
Yhteydenotto ja
koordinointitavat
Omatoimi
asiakkuus
Työ- ja toimintakyvyn
säilyminen
Yhteistyöasiakas Ilkka 40 v:
voimavarat hyvät, monitahoinen ja haasteellinen hoito
• Ilkka on sairastanut kaksisuuntaista mielialahäiriötä 16 vuotta.
• Vointi on vaihdellut voimakkaasti ja sairauden vaikeutumisvaiheissa Ilkka on ollut sairauslomilla useita kertoja. Ilkalla on vaimo ja kaksi kouluikäistä lasta.
• Perheen vuorovaikutussuhteet ovat lämpimät. Pääsääntöisesti Ilkka on ollut työterveyshuollon hoidossa. Nyt Ilkka on päätynyt psykiatriseen sairaalahoitoon manian vuoksi. Ilkka kotiutuu kuitenkin nopeasti kotiin annettavan psykiatrisen hoidon avulla.
• Ilkka käyttää runsaasti alkoholia ja tuhlaa perheen rahoja. Sotekeskuksen sosiaalityöntekijä selvittää Ilkan kanssa perheen talousasioita ja tukee päihteettömyyteen.
• Perhe on saanut aiemmin lapsiperheintervention ja siinä esiin tulleita selviytymiskeinoja vahvistetaan kotikäynneillä. Ilkka jatkaa maakunnan liikelaitoksen psykiatrian poliklinikalla hoidossa kunnes sairauden tasapaino löytyy ja Ilkka siirtyy takaisin työterveyshuollon hoitoon.
1.6.2017 www.pirkanmaa2019.fi 51
Potilaan
voimavarat hyvät,
monitahoinen ja
haasteellinen
hoito
Tehokkaampi yhteistyö ja tiedonkulku ammattilaisten kesken Uusia yhteisiä palveluja Hoidon sujuvuus
Sähköisten palveluiden käyttö itsenäisesti ja myös ammattilaisten kesken Omalääkäri/ vastuuhoitaja tai erityistilanteessa (erikoissairaanhoidon/ maakunnan) lääkäri tai hoitaja
*Valmisteleva vastaanotto *Sovittu yhteistyöprosessi ammattilaisten välillä *Verkostokokous *Maakunnan psykiatrinen hoito, omaistyö, ryhmähoito, kotiin annettavat palvelut, jatkohoito esim. työterveyshuollossa *Erilaiset kuntoutusmuodot *Vertaistukihenkilöt, - ryhmät ja kokemusasiantuntijat
Asiakas ja ammattilaiset
sopivat työnjaosta
Yhteisvastaanotot (1 potilas,
monta ammattilaista)
Moniammatilliset interventiot ja niiden koordinointi
Yhteistyö-
asiakkuus
Työ- ja toimintakyvyn
parantaminen
Polkuun sisältyvät palvelut
mm.
Ajanvaraus ja
vastaanottovaihto-
ehdot
Suuntima Tavoite Hoitosuunnitelman
painopiste
Yhteydenotto ja
koordinointitavat
Yhteisöasiakas Pekka 63 v:
voimavarat heikot, hoidon toteutus selkeä
• Pekasta tulee lähetteellä sotekeskuksesta maakunnnan liikelaitoksen psykiatriseen erikoissairaanhoitoon ahdistuksen, ärsyyntyneisyyden ja lisääntyneen epäluuloisuuden vuoksi.
• Pekka on pitkällä sairauslomalla polvivaivojen takia ja eläköitymässä.
• Maakunnan liikelaitoksen psykiatrian poliklinikalla käynnistetään tutkimus- ja hoitojakso. Jaksoon kuuluvalla parikäynnillä selviää, että Pekan vaimo on hyvin väsynyt tilanteeseen. Vaimo ohjataan omaisneuvontaan, jossa etsitään keinoja jaksamisen tueksi.
• Pekalle aloitetaan lääkitys oireiden lievittämiseksi. Keskustelukäynneillä todetaan, että oireet liittyvät Pekan kokemiin kipuihin sekä lähestyvään eläköitymiseen. Pekka ohjataan kolmannen sektorin kipupotilaiden ryhmähoitoon. Lisäksi Pekka lähtee tutustumaan miehille tarkoitettuun järjestötoimintaan yhdessä kokemusasiantuntijan kanssa.
• Pekan oireet lievittyvät ja hoitojakso psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa päätetään. Pekan hoito jatkuu sotekeskuksessa.
1.6.2017 www.pirkanmaa2019.fi 52
Potilaan
voimavarat heikot,
hoidon toteutus
selkeä
Potilaan osaamisen lisääntyminen Motivoituminen, voimaantuminen Psyykkinen tuki ja palvelujärjestelmän käytön hallinta
Sähköisten palveluiden käyttö itsenäisesti ja myös ammattilaisten kesken Omalääkäri/ vastuuhoitaja tai erityistilanteessa (erikoissairaanhoidon) maakunnan) lääkäri tai hoitaja
*Hoitajavastaanotto *Voimaannuttavat ryhmät (esim. kipupotilaiden ryhmä ) *Läheisten osallistuminen ja huomiointi (omaistyö) *Maakunnan psykiatrinen hoito *Sopeutumisvalmennus *Vertaishenkilöt- ja ryhmät, kokemusasiantuntijat *Puhelin- ja nettipalvelut
Ammattilainen sopii seuraavan
ajan
Säännölliset yhteydenotot
sovitulla tavalla
Sitoutuminen, sovittu seuranta-aikataulu ja yhteydenpitokeinot Luottamussuhteen rakentaminen
Yhteisö-
asiakkuus
Toimintakyvyn ja
omatoimisuuden
tukeminen
Polkuun sisältyvät palvelut
mm.
Ajanvaraus ja
vastaanottovaihto-
ehdot
Suuntima Tavoite Hoitosuunnnitelman
painopiste
Yhteydenotto ja
koordinointitavat
Verkostoasiakas Tiina 23v:
voimavarat heikot, monitahoinen ja haasteellinen hoito- ja
palveluverkosto •Tiina on 2-vuotiaan maakunnan liikelaitoksen sijaishuoltoon sijoitetun lapsen äiti, joka odottaa toista lastaan, Tiinalla itsellään on sijaishuoltotausta ja rikosrekisteri (huumeidenkäyttö- ja pahoinpitelytuomioita). Peruskoulu jäänyt kesken, ei ammatillista koulutusta, käy tällä hetkellä kuntouttavassa työtoiminnassa
•Huumetaustasta johtuen on korvaushoidossa, hakee lääkkeet päivittäin päihdesairaanhoitajalta sotekeskuksesta, kontrollilabrat, jotta voi tavata lastaan, usein kuitenkin retkahdukset estäneet tapaamisen
•Psykiatrian hoitojaksoja on ollut lapsuudesta lähtien, hän käy tällä hetkellä psykoterapiassa maakunnan koordinoimana. Tiina on ollut maakunnan liikelaitoksen koordinoimassa laitosmuotoisessa päihdekuntoutuksessa useamman kerran, viimeksi Järvenpään sosiaalisairaalassa.
•Äitiyden alkumetreillä lapsen kanssa Ensi- ja turvakodissa. Perhe on saanut kotiin tehtävää maakunnan liikelaitoksen intensiivistä perhetyötä. Tiiviit tukitoimet; sosiaalietuudet, lastensuojelun sosiaalityö ja äitiysneuvolan seuranta, ennakollinen lastensuojeluilmoitus tehty. Käynnissä hallinto-oikeusprosessi huostaanoton vahvistamisesta
1.6.2017 www.pirkanmaa2019.fi 53
Potilaan
voimavarat heikot,
monitahoinen ja
haasteellinen
hoito
Ammattilaisten selkeä koordinaatiovastuun määrittäminen ja kantaminen
Kotikäynnit Sähköisten palveluiden hyödyntäminen myös läheisten kanssa Ammattilaisten säännöllinen ja proaktiivinen yhteydenpito (esim puhelin) Tarkoituksenmukaisin sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisetn työpari= palvelukoordinaattori/ asiakasvastaava ja kuntoutusohjaaja
*Lääkityskysely *Nimetty hoidon koordinaattori *Verkostoyhteistyö laaja-alaisesti *Sosiaaliset tukikeinot (perhetyö jne) *Kuntouttavat ryhmät ja muut kuntoutusmuodot *Kotitori *Erityistyöntekijät *Omaisten ja läheisten tuki
Oma työpari huolehtii
Kutsutaan/haetaan/verkosto-
ja perhetapaamiset, kotikäynnit
Asiakkaan kokonaissuunnitelman laatiminen ja seuraaminen Hoidon koordinaattori
Verkosto-
asiakkuus
Pärjäämisen
tukeminen
Polkuun sisältyvät palvelut
mm.
Ajanvaraus ja
vastaanottovaihto-
ehdot
Suuntima Tavoite Hoitosuunnitelman
painopiste
Yhteydenotto ja
koordinointitavat
Mielenterveys- ja päihdepalvelujen
integraatio muihin palveluihin
kaikilla tasoilla
Perhetyö
Korvaushoito Päihdelabrat
Ensi- ja
turvakoti
Sijaishuolto
Psykoterapia
Rikosseuraa
muslaitoksen
seuranta
Psykiatriset
osastojaksot
Päihdesh
vastaanotto
Kuntouttava
työtoiminta
Tehostettu
neuvolatyö
Kelan etuudet
Ennakollinen
lastensuojelu
Vankila
Valvotut
lapsen
tapaamiset
Opiskelu
Lastensuojelun
sosiaalityö Päihdelaitos-
kuntoutus
Lastenneuvola
Vauvaperhetyö
Lapsiperheiden
kotihoito
Kasvupalvelut
Äitiysneuvola
1.6.2017 www.pirkanmaa2019.fi 54
THL Johtajapäivät 9.5.2017
Esimerkkislaidit Sinikka Salo
1.6.2017 www.pirkanmaa2019.fi 55
Päihde- ja mielenterveys teemaryhmä: Mielenterveys- ja päihdepotilaat
tarvitsevat selkeät hoitopolut. Heistä 10-15% tarvitsee tukevaa ohjausta
valitakseen palveluita ja kulkeakseen palveluverkossa.
Vaikutusten arviointi
Vaikutuksia päihde- ja mielenterveyspalveluiden
palvelukokonaisuus
1.6.2017 www.pirkanmaa2019.fi 57
Ihminen Mielekästä elämää kotona ja kotiin
Omahoito Palveluita tarvittaessa eri kanavien kautta
Mielekästä elämää Pirkanmaalla
Prosessit Sujuvat prosessit
Digitaalisuuden hyödyntäminen
Osaaminen ja uudistuminen Vastuu omasta osaamisesta
Innovatiivinen kehittäminen osana arjen työtä Arvostetaan omaa ja toisen osaamista
Johtaminen Tiedolla johtaminen korostuu
Muutosjohtamistaidot Viestintä ja tiedottaminen
Resurssit ja talous Vastuullinen kustannustietoisuus
Kustannuskasvun hallinta Palvelurakenteen optimointi- oikea
resurssien kohdentaminen
Vaikutuksia päihde- ja mielenterveyspalveluiden palveluverkkoon- lähde PoPSTer- hanke, Mielenterveys- ja päihdepalvelut- työryhmän loppuraportti 2017
1.6.2017 www.pirkanmaa2019.fi 58
Vaikutuksia päihde- ja mielenterveyspalveluiden palveluverkkoon- lähde PoPSTer- hanke, Mielenterveys- ja päihdepalvelut- työryhmän loppuraportti 2017
1.6.2017 www.pirkanmaa2019.fi 59
Vaikutukset osaamisen kehittämiseen
1.6.2017 www.pirkanmaa2019.fi 60
Osaaminen
Moniammatil-lisen yhteistyön
ja palvelutarpeen
arviointi Moniam-matillisen työn
johtaminen
Digitaalisuus työvälineenä
Viestintä ja tiedottaminen
Ennalta-ehkäisevä
ajattelutapa
Monipuoliset menetelmä-koulutukset
kaikilla tasoilla
Kirjaaminen
Peruskoulutukseen riittävästi aloituspaikkoja
Vaikutukset henkilöstöön
1.6.2017 www.pirkanmaa2019.fi 61
Henkilöstö
Tehtävän-kuvien
selkeyttäminen Palkat, palvelussuh-
teet ja etuudet,
palkkaharmonisaatio
Kelpoisuus-vaatimukset
Viestintä ja tiedottaminen
Muutosjoh-taminen
Henkilöstö-politiikka
Yt-neuvottelut
Epävarmuus tulevasta, siirtyvän
henkilöstön määritteleminen
Yhteistyö ja yhdyspinnat
Mielenterveys- ja päihdepalvelujen yhdyspintoja,
esimerkkejä
Palvelut järjestetään ja integroidaan
siten, että palvelujen järjestämistä ja
tuottamista ei ohjaa osaoptiointi ja
palvelut järjestetään siten, että
päällekkäiset toiminnat ja palveluvajeet
minimoidaan.
Kuntien ja maakunnan yhdyspintoja Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
Liikunta-, nuoriso- ja kulttuurityö
Yhteistyö Etsivässä nuorisotyössä
Perheiden talo (vanhemmuuden tuki)
Järjestöyhteistyö
Työllisyyden hoito ja elinkeinopolitiikka
Oppilas ja opiskeluhuolto
Asumispalvelut
Kaavoitus, maankäyttö ja palveluverkot Tukipalvelut Maahanmuuttajien kotouttaminen Joukkoliikenne ja kuljetukset Varautuminen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin
Muita yhdyspintoja Kela
Seurakunnat
Ylimaakunnallinen yhteistyö
1.6.2017 www.pirkanmaa2019.fi 63
Yhdyspinnat maakunnan sisällä
Sote-yhdyspinnat
Sosiaalinen osallisuus
Työ- ja toimintakyvyn arviointi, kuntoutuksen palvelut
Kuntouttava työtoiminta
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
Kasvupalvelut (sisältää nykyisiä TE-palveluja
”korvaavia” palveluja uuden lainsäädännön myötä)
Työttömien työnhakijoiden palvelut
Työllistymisen monialaiset
palvelukokonaisuudet maakunnassa,
sosiaali- ja terveyspalvelujen asemointi osana
työllistymistä edistäviä palvelukokonaisuuksia
Luodaan yhteiset tavoitteet ja
asiakasprosesseja johdetaan yhdessä.
Tehtäväjaon valtion, kuntien ja
maakuntien välillä tulee olla selkeä.
.
Teemaryhmän suositukset ja ehdotukset
Keskeiset viestit jatkovalmisteluun 1/3
• Vahvistaako uudistus perustason mielenterveys- ja päihdepalveluita ja toteuttaako
kansallisia päihde- ja mielenterveyslinjauksia?
• Asumispalveluiden keskitetty koordinaatio – laadun varmistus, valvonta,kriteerit:
sopimusosaamisen keskittäminen
• Psykoterapioiden sekä muiden vaativien hoito- ja kuntoutusmuotojen keskitetty
koordinointi keskittämisasetusluonnoksen mukaisesti (viisi yliopistosairaalaa)
• Moniammatillisuuden varmistaminen ( lääkäri-sairaanhoitaja-sosiaalityöntekijä-tiimit)
• Psykososiaalisen tuen ja kriisityön maakunnallinen koordinaatio- vastuut ym.
Määriteltävä
• Tiedolla johtaminen: Vaikuttavuusmittareita ja seurattavia indikaattoreita tulee
hyödyntää
1.6.2017 www.pirkanmaa2019.fi 65
Keskeiset viestit jatkovalmisteluun 2/3
• Maakunnan liikelaitoksella tulee olla riittävä ohjaus- ja koordinointimahdollisuus sotekeskusten päihde- ja mielenterveysryhmin
• Pääsääntöisesti ja päihde – ja mielenterveyspalvelut ovat maakunnan liikelaitoksen hallinnoimaa toimintaa; myös sote-keskuksen päihde- ja mielenterveystiimit
• Maakuntaan tulisi perustaa oma alan koulutus- ja kehittämiskeskus- substanssiosaaminen varmistettava. Miten varmistetaan kaikkien toimijoiden arjessa tehtävä kehittämistyö?
• Koulutus, kehittäminen, työnohjaus, laadunarviointi-> laadunarvioinnin tulee ulottua myös yksityisiin palveluntuottajiin
• Perustasolla tulee olla neuvonnan ja ohjauksen lisäksi myös hoitoa päihde- ja mielenterveyspotilaille.
• Kolmannen sektorin työn jatkuvuus tulee turvata lisäämällä rahoittajien (nyt kunnat ja STEA) sitoutumista nykyistä pidemmällä tähtäyksellä.
1.6.2017 www.pirkanmaa2019.fi 66
Keskeiset viestit jatkovalmisteluun 3/3
• Palvelutarpeen arviointi: kuka osaa, kuka tekee ja missä tehdään? Miten taataan
riittävän tasapuolinen ja asiakkaan tarpeet yksilöllisesti huomioiva arviointi? Onko
palvelutarpeen arviointiyksikkö erillinen vai osa liikelaitoksen tehtäviä?
• Onko digitaalinen potilaan itsenäisesti tekemä alkuarviointi keino ohjata asiakas
oikeaan palvelun piiriin ja hyödyntämään aktiivisemmin digitaalisia palveluita?
• B-lausuntojen määrää pitää saada vähenemään; vapauttaisi psykiatrien työaikaa
potilaiden hoitamiseen
• Voisiko Kelan kuntoutuspsykoterapiarahat siirtyä maakunnalle? Entä muille Kelan
korvauksille, matkat ja lääkekorvaukset?
• Maakunnan liikelaitokseen oma psykoterapiayksikkö
• Sosiaalityön rooli ja paikka- Missä sosiaalityötä tehdään jatkossa?
• Perustasolla (sotekeskuksissa) pitää olla jonoton ja kynnyksetön palvelu
1.6.2017 www.pirkanmaa2019.fi 67
Muuta huomioitavaa
• Teemaryhmän jatkotyöskentelyyn mukaan Kelan jäsen
• Digiasioiden integroiminen teemaryhmän työskentelyyn vahvemmin
• Teemaryhmän resurssit jatkossa? Teemaryhmällä ei ole ollut yhtään
ylimääräistä resurssia. Vähintään yhden henkilön työpanos tulisi olla
jatkossa teemaryhmän käytettävissä.
1.6.2017 www.pirkanmaa2019.fi 68
Väli ja loppuraportti perustuu työryhmän työskentelyyn
sekä seuraaviin lähteisiin:
• Alanen H-M. 2016. Pirkanmaan aikuispsykiatrisen palvelujärjestelmän loppuraportti.
http://www.pshp.fi/download/noname/%7B5C534E14-77FB-46E2-8774-C608B904D919%7D/58770
• Alueuudistus.fi http://alueuudistus.fi/etusivu
• Mielekästä elämää Pirkanmaalla- Pirkanmaan mielenterveys- ja päihdestrategia 2013-2016
http://www.pshp.fi/download/noname/%7B1963E97D-9B49-4843-8E2C-48338F390F51%7D/30879
• Marttunen M, KärkkäinenJ & Suvisaari J. 2016 Mieleneterveyspalvelut, THL ennakkoarvio.
• https://www.thl.fi/fi/web/sote-uudistus/lainsaadanto/uusin-sote-jarjestamislaki-ja-thl-n-ennakkoarvio.
• Sote- ja maakuntauudistus Pirkanmaalla- Nykytilan kuvaus, kevät 2016.
http://www.tampere.fi/tiedostot/n/hfZvQS6XD/nykytilan_kuvaus_kevat_2016.pdf
• Partanen A, Kuusaari K, Markkula J, Forssel M& Varis T. 2016. Päihdepalvelut, THL ennakkoarvio.
https://www.thl.fi/fi/web/sote-uudistus/lainsaadanto/uusin-sote-jarjestamislaki-ja-thl-n-ennakkoarvio.
• Pirkanmaan liitto; Ilpo Tammi- Julkisten toimipaikkojen kiinteistökysely 2016 sekä tilastokeskuksen aineisto yhteisöistä ja yrityksistä.
• Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 24.1.2017.Joulukuun 2017 tilannekatsaus (tilastopäivä 30.12.2016)
• PoPSTer-hankeMielenterveys-ja päihdepalvelut-työryhmän loppuraportti. 27.2.2017 http://www.pohjois-
pohjanmaa.fi/index.php?1948&event_id=1145
• STM. 2016. Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2009–2015 . Suunnitelman loppuarviointi ja ohjausryhmän
ehdotuksethttp://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/74820/1004164MIELENTERVEYS__JA_P_IHDESUUNNI1487308985.pdf?sequ
ence=1
• Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. www.sotkanet.fi
• THL Johtajapäivät 2017. Tampere https://www.slideshare.net/THLfi/tag/mielenterveys_ja_paihdealan_johtajat
1.6.2017 www.pirkanmaa2019.fi 69