Pekka Puska TERVE-SOS 2012

Pekka PuskaPääjohtajaTerveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen – Mistä vastuu

yhteiskunnalla, mistä yksilöllä?Terve-SOS, Tampere 8.5.2012

Väestön terveys ja hyvinvointi Suomessa

• Monella mittarilla arvioituna– PAREMPI KUIN KOSKAAN HISTORIAMME

AIKANA!

• Kansanterveys: elinikä pidentynyt, useimmat kansantaudit vähentyneet

• Hyvinvointi: elintaso noussut, koettu terveys parantunut

• Monia haasteita: eräät negatiiviset trendit, väestöryhmäerot

10.04.23 Pääjohtaja Pekka Puska

Kansanterveyden menestystarinoita• Sydän- ja verisuonitautikuolleisuus ja

sairastuvuus

• Miesten tupakkasyöpäkuolleisuus ja sairastuvuus

• Itsemurhat

• Liikenne- ja työtapaturmakuolleisuus

• Väestön hammasterveys

• Ikääntyvän väestön toimintakyvyn paraneminen – terveet elinvuodet lisääntyneet

• Eliniän piteneminen


Menestystarinat• Pääasiassa ehkäisyn ja terveyden

edistämistyön seurauksia

• Elintapojen muutos ehkäissyt kansantauteja ja lisännyt terveyttä

• Tämän päivän terveydenhuollon ja yhteiskunnan tilanne olisi aivan toinen ilman näitä muutoksia

• Tautien ehkäisyn ja terveyden edistämisen potentiaali!


Ehkäisyn potentiaali

Jos suomalaisten sydän- ja verisuonitautikuolleisuus olisi pysynyt 1970-luvun alun tasolla, olisi v. 2006 mennessä kuollut enemmän

30–64-vuotiaita 90.000 miestä36.000 naista

65–74-vuotiaita 53.000 miestä64.000 naista

Yhteensä 243.000 henkilöä


10.04.23 Pääjohtaja Pekka Puska Sihvonen ym. 2003

65-vuotiaan miehen ja naisen elinajan odotteen jakautuminen terveisiin ja sairaisiin elinvuosiin perustoiminnoista suoriutumisen ja koetun terveyden mukaan vuosina 1980 ja 2000 – elinajan pidentyessä lisäelinvuodet ovat olleet terveitä

Koettu terveys

0

5

10

15

20

1980 2000 1980 2000

vu

os

ia

Perustoiminnoista suoriutuminen

0

5

10

15

20

1980 2000 1980 2000

vu

os

ia

terveenä/toimintakykyisenäsairaana/ toimintarajoitteisena

terveenä/toimintakykyisenä

miehet naiset miehet naiset

sairaana/toimintarajoitteisena

TÄRKEIMMÄT KUOLEMIEN RISKITEKIJÄT KEHITTYNEISSÄ MAISSA V. 2000 (WHO)

Kohonnut verenpaine

Tupakka

Kolesteroli

Korkea BMI

Hedelmien/kasvisten vähäinen käyttö

Liikunnan puute

Alkoholi

Ilman saasteet

Lyijyaltistus

Työperäiset karsinogeenit

Huumausaineet

Suojaamaton seksi

Työperäinen hiukkasaltistus

Työtapaturmien riskitekijät

ELINTAVAT AVAINASEMASSA


Eri tekijöiden osuus ennenaikaiseen kuolleisuuteen

- Elintavat 40 %

- Perintötekijät 30 %

- Sosiaaliset olosuhteet 15 %

- Terveydenhuolto 10 %

- Fyysiset ympäristöaltisteet 5 %

(McGinnis 2004)


USEIMMAT KANSANTAUTIMME OVAT LÄÄKETIETEELLISESTI KATSOEN, VARSIN PITKÄLLE JA VARSIN MYÖHÄISEEN IKÄÄN EHKÄISTÄVISSÄ.

TAUTIEN EHKÄISY JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN ON KUSTANNUS-VAIKUTTAVIN TAPA LISÄTÄ VÄESTÖN TERVEYTTÄRVEYTTÄ


Terveyden edistäminen (erityisesti terveillä elintavoilla)

• Ehkäisee tauteja (laajasti)• Lisää toimintakykyä• Lisää subjektiivista terveyttä

KUSTANNUS-VAIKUTTAVIN TAPA LISÄTÄ VÄESTÖN TERVEYTTÄ


Taloudelliset näkökohdat terveyden edistämisen, tautien ehkäisyn puolesta

• Terveydenhuollon menojen kasvun hillitseminen

• Työikäisen työvoiman saatavuus ja työkyky (valtio, työnantajat)

• Kasvavan ikäihmisten joukon toimintakyky (ja palvelusten tarve)


KENEN VASTUU?1. Kansalaisen vastuu

”Kukaan ei voi pitää Sinun terveydestäsi parempaa huolta kuin Sinä itse”

2. Ympäristön vastuu

Ympäristö tärkeä mahdollistava tai

rajoittava tekijä

”Make the healthy choice

the easy one”

(Ottawa declaration 1981)

MOLEMPIA TARVITAAN

YKSILÖ

TERVEYDEN YLLÄPIDON

TAAKKA

YHTEISKUNTA


Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) -tutkimus 1978–2009

13

Elintapoihin voidaan vaikuttaa:Leivällä käytetty rasva, miehet 1978–2009

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

1978

1979

1980

1981

1982

1983

1984

1985

1986

1987

1988

1989

1990

1991

1992

1993

1994

1995

1996

1997

1998

1999

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

vuosi

%

Ei lainkaan

Kevytlevite

Kasvistanolimargariini

Margariini/Rasvalevite

Voi-kasviöljyseos

Voi

Tutkimusten mukaan useimmat ihmiset pitävät terveyskasvatusta tärkeänä, mutta toteavat, että terveiden elintapojen noudattaminen ei ole helppoa.

Esteitä• Tottumukset, addiktiot• Ympäristön sosiaalinen paine• Ympäristön käytännön mahdollisuudet• Markkinointi, tuotetarjonta

Terveyden edistämisen tavoitteena on auttaa ihmisiä onnistumaan haluamissaan muutoksissa.


Tupakkaesimerkki (THL/AVTK)

Päivittäin tupakoivista suomalaisista• Huolissaan tupakointinsa terveyshaitoista 85 %• Haluaisi lopettaa 55 %

(Ei haluaisi lopettaa 10 %)• Tehnyt vakavan lopettamisyrityksen viimeisen

vuoden aikana 40%


16

Lainsäädäntöön voidaan vaikuttaa Ympäristön tupakansavulle altistuminen

työpaikalla vähintään tunnin ajan 1985–2009

0

10

20

30

40

50

60

70

80

85 -86

-87

-88

-89

-90

-91

-92

-93

-94

-95

-96

-97

-98

-99

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

vuosi

%

Miehet, päivittäintupakoivat

Naiset, päivittäintupakoivat

Miehet, muut

Naiset, muu

17

Yhteenveto

• Useat kansantauteihin liittyvistä elintavoista - esimerkiksi tupakointi ja eräät ruokatottumukset - ovat pitkällä aikavälillä kehittyneet myönteisesti Suomen työikäisessä väestössä

• Alkoholinkäytön ja ylipainon kehitys ei kuitenkaan ole ollut myönteistä

• Elintavoissa suuriakin koulutusryhmittäisiä eroja

18/1610.04.23

Alkoholijuomien tilastoitu kulutus Suomessa juomaryhmittäin litroina 100 prosentin alkoholia asukasta kohti, 1953–2010

Tilastoitu kulutus

Miten tuetaan yksilöä elintapojen muuttamisessa?

• Terveysinformaatio

• Terveystaitojen viestintä

• Käytännön opastus

• Sosiaalinen ja ympäristön tuki (perhe, koulut, työyhteisö ym.)

• Poliittisen päätöksenteon tuki


• Yksilöön suuntautuva terveyskasvatus voi ahdistaa

• Ympäristön muutoksiin tähtäävät päätökset usein hankalia – varsinkin muutosvaiheessa

• Asiantuntijoiden velvollisuus on esittää oikeaa tietoa – sopivalla tavalla

• Ihmisten elintavat voimakkaasti sidoksissa fyysiseen ja sosiaaliseen ympäristöön – ympäristön muutos vähentää yksilön painetta


Lisääkö tieto tuskaa?

Esim. ruokatottumukset

• Onko tavallinen ruoka tylsää, pahaa?

• Vrt. esim. Välimeren ruokavalio

• Suom. italialainen (USDA) tutkimus

• Maku ja terveellisyys ei vastakohtia

• Maku riippuu siitä:– Mihin tottunut (lapset)– Miten valmistettu ja tarjoiltu


Pelottelu vai positiivinen sanoma?

• Positiivinen aina myönteistä ja pitkän päälle tehokasta

• ”Pelottelu” (=riskeistä kertominen) on realismia ja tarpeen ”herättää” ihmisiä

Sopiva tasapaino: riskeistä kertominen, mutta sitten realistiset keinot riskien vähentämiseksi ja positiivisiksi seurauksiksi


Pääjohtaja Pekka Puska

Muutoksen edistäminen – keppiä vai porkkanaa

• Molempia tarvitaan – sopivassa suhteessa

• Periaatteessa positiivinen tuki parempi, mutta myös rajoituksia ym.

10.04.23


Esimerkkejä: keppiä- Haittaverot (tupakka, alkoholi)

- Savuttomat tilat

- Saatavuuden rajoittaminen (alkoholi, limsa-automaatit)

- Liikennerajoitukset

EDUT: Halpaa, tehokasta

HAITAT: Hyväksyttävyys

Rajoittavat valintoja

10.04.23


Esimerkkejä: porkkanaa- Parempi saatavuus (elintarvikkeet)

- Paremmat mahdollisuudet (liikuntapaikat)

- Henkilökohtainen tuki (neuvonta, ryhmät)

- Taloudelliset insentiivit (halvempi hinta)

EDUT: Positiivista tukea

HAITAT: Kustannukset

10.04.23

Suositut keinot (valistus, palvelut, ym.) ovat usein vähiten tehokkaita – kun taas vähiten suositut keinot (rajoitukset, hinta, ym.) ovat tehokkaimmat!


Sosiaalinen muutos• Elintapojen muutosprosessi on usein syvällinen

sosiaalinen muutos, johon liittyy monia ristiriitoja

• Esim. rasva: yksilöt, maatalous, elintarviketeollisuus

• Esim. tupakka: tupakointikiellot, teollisuuden lobbaus

• Merkittäviä yhteiskunnallisia muutoksia ei synny ilman ristiriitoja

• Muutoksen jälkeen vakiintunut tilanne (vrt. ”Ei saa syljeksiä lattialle!”)


Yksilön vai yhteiskunnan vastuu: erityisnäkökohtia

• Lasten kohdalla vastuu on aikuisilla (perhe, koulu, yhteiskunta)

• Kaupallisen toiminnan vastuu (markkinointi, lobbaus)


Vastuu terveydestä ja hyvinvoinnista on sekä yksilöllä että yhteiskunnalla• Kysymys on sosiaalisesta

muutosprosessista, jossa molemmat vaikuttavat toisiinsa: yksilöiden muutokset tukevat yhteiskunnallisia muutoksia ja päinvastoin


KIITOS

Pekka Puska TERVE-SOS 2012

Health & Medicine