Pekka Puska kdf15

Diabeteksen torjunta:Väestötutkimus päätöksenteon välineenä

Kansallinen diabetesfoorumi

Helsinki 24.2.2015

Pekka Puska, professori

Ex pääjohtaja, THL

Presidentti, Kansanterveyslaitosten

maailmanjärjestö (IANPHI)

Diabeteksen torjunta

• Ennalta ehkäisy

• Varhainen toteaminen

• Hyvä hoito

x x x x x x

– Kaikkia tarvitaan, laadukkaasti ja tutkimusnäyttöön pohjautuen

– Ennalta ehkäisy on inhimillisin ja kustannusvaikuttavin torjunta (mikäli kausaalista ketjua tunnetaan)

25.2.2015 Pekka Puska 2

Eri tutkimustyyppejä

• Molekyylibiologia, genetiikka

• Eläinkokeet

• Kliininen tutkimus

• Kuvailevat väestötutkimukset

• Prospektiiviset seurantatutkimukset

• Ehkäisykokeet

Taudin ilmaantuvuuden lisäksi tavoitteena selvittää taudin syytekijöitä ja syntymekanismeja.


Tyyppi 1 diabetes: Syytekijöitä tunnetaan huonosti

Tutkimus avainasemassa

Tyyppi 2 diabetes: Syytekijöitä tunnetaan hyvin

Ehkäisyn toteutus avainasemassa (edelleen tarvitaan tutkimusta)


Diabeteksen torjunta

TUTKIMUS IMPLEMENTAATIO

(taudin syistä) (ehkäisyn toteutus)

Suomessa ja kansainvälisesti vahva ja monipuolinen tutkimustieto T2-diabeteksesta –haasteena tutkimustiedon soveltaminen!


Kansallisen FINRISKI 2012-terveystutkimuksen tuloksia

25.2.2015 6

Ehkäisyn muodot

1) Korkean riskin strategia: Riskihenkilöiden seulonta (”riskimittarit”) ja interventiot. Erityisesti terveydenhuollon työtä.

2) Väestöstrategia: Riskitekijöiden vähentäminen väestössä = terveiden elintapojen edistäminen. Valtakunnallista, kunnallista ym. päätöksentekoa ja yleistä terveyden edistämistä.


Ehkäisyn potentiaali (tyypin 2 diabetes)

• WHO: 90 % ehkäistävissä terveellisellä ruokavaliolla ja liikunnalla (jotka mm. pitävät painon kurissa)

• Suomalainen diabeteksen ehkäisytutkimus (Tuomilehto, Uusitupa, Lindström. ym.)

• Muut vastaavat tutkimukset (USA, Kiina)

LIIKUNTA JA RAVINTO AVAINASEMASSA


DIABETEKSEN EHKÄISYTUTKIMUS

Lindström et al, Lancet

2006:368;1673-79

0

10

20

30

40

50

Cu

mu

lati

ve i

ncid

en

ce o

f T

2D

, %

0 1 2 3 4 5 6 7 8

Follow-up time, years

Intervention

Control

Intervention ceased

11

25.2.2015 Pääjohtaja Pekka Puska

Ehkäisyn kansanterveydellinen ja kansantaloudellinen merkitys

• T2 diabeetikkoja noin ½ miljoonaa

• Kustannukset yhteiskunnalle noin 2,5 miljardia (15 % terveydenhuollon kustannuksista)

• Yksinkertaisilla elintapamuutoksilla (”kestävän kehityksen keinoilla”) voitaisiin vähentää jo 60 % tautitaakasta (puhumattakaan ehkäisyn täydestä potentiaalista).

• Valtava kansanterveydellinen ja kansantaloudellinen vaikutus

Ehkäisyn hyvä toteutus todellista rakennepolitiikkaa!


Mikä estää ehkäisyä?

TUTKIMUS IMPLEMENTAATIO

Esteitä: ”Implementation gap”

– ”Diabetogeeninen” ympäristö (kaupallinen, yhdyskuntasuunnittelu)

– Energiatiheän ruuan ja juoman tarjonta, markkinointi

– Fyysistä inaktiviteettia suosiva ympäristö

– Kotien ja koulujen haasteet

– Peruspalvelujärjestelmän haasteet

– Poliittisen päätöksenteon haasteet

– Tutkimuksen haasteet


Ehkäisyn toteutus

KENEN VASTUU: YKSILÖN VAI YHTEISKUNNAN?

Yksilö: ”Kukaan ei voi pitää terveydestäsi parempaa huolta kuin sinä itse!”

Yhteiskunta: ”Tehdään terveellinen vaihtoehto helpoksi vaihtoehdoksi!”

(”Make the healthy choice the easy one” –Ottawa Charter)

MOLEMPIEN!


Pekka Puska 13

18

25.2.2015

Yhteiskunnan tehtäviä ehkäisyssä• Terveydenhuolto:

– Korkean riskin strategia

– Seulonta (korkeariskiset, diabeetikot)

– Ohjaus, terveyskasvatus ja muu interventio

– Seuranta!

• Valtion päätöksenteko

– Elinkeinoelämän tarpeellinen regulaatio (esim. markkinointi lapsille – WHO-koodi)

– Koulupolitiikka (kouluruokailu, koululiikunta)

– Liikennepolitiikka, yhdyskuntasuunnittelu

• Kunnallinen päätöksenteko

– Yhdyskuntasuunnittelu (kevyenliikenteen väylät, puistot ym.)

– Koulupolitiikka


Ehkäisy ja terveydenhuolto: Haasteet SOTE-uudistukselle

• D2D-kokemukset: Nykyinen perusterveydenhuolto ei selviä haasteesta

• Perusterveydenhuolto avainasemassa

(~ ½ miljoonaa ihmistä!)

• Väestövastuu (ei vain sairaiden hoito)

• Ehkäisyn järjestäminen: Näyttöön perustuva, moniammatillinen ohjelma

• Sähköisten järjestelmien hyödyntäminen: Seuranta, riskin laskenta ym.


Entä perinnölliset tekijät?

• Perinnöllinen alttius vaihtelee (suuri määrä geenejä)

• Perinnöllisestä alttiudesta huolimatta elintapatekijät ratkaisevia sairastumisen/ehkäisyn kannalta

• Diabeteslukujen nopea nousu väestöissä (perinnöllinen pohja ei ole muuttunut)

• DPS:n 60 % ehkäisy tai sepelvaltimotautilukujen 80 %:n väheneminen, vaikka perinnöllinen tausta ei ole muuttunut!


Tutkimusta tarvitaan aina• Lisää tietoa syntymekanismeista

• Ehkäisyn keinoista (lääketieteellinen + käyttäytymis- ja yhteiskuntatieteellinen tutkimus)

• Seuranta- ja arviointitutkimusta

Tutkimuksen haasteita Suomessa

• Yliopistojen ja THL:n rahoitus

• Tutkimusrahoitus

• EVO-rahoitus

• Rekisteritutkimuksen lainsäädännöllinen byrokratia


Diabetesepidemia on globaali ja niveltyy globaaliin tarttumattomien tautien (NCD) torjunnan haasteeseen

• YK:n poliittinen julkilausuma 2011 ja WHO:n globaali NCD toimintaohjelma 2013

• NCD-tautien integroitu ehkäisy: 4 tautia x 4 elintapaa (ravinto, liikunta, tupakka, alkoholi)

• Globaalit tavoitteet ja indikaattorit

• Työ Suomessa (STM, THL, järjestöt)


UN high-level summit on NCDsNew York Sept 2011

• Preceded by Ministerial

Conference in Moscow

(April 2011).

• Political declaration

• Action on global NCD

prevention and control”

• WHO’s leadership,

intersectoral support

• Global goals and indicators

25.2.2015

RECENT POLITICAL SUPPORT

Pekka Puska 19

8th Global WHO Conference on health promotion - “Health in all policies”

From Ottawa to Helsinki (June 2013)

25.2.2015 Pekka Puska

HELSINKI STATEMENT

20

DIABETEKSEN EHKÄISYN HYVÄ TOTEUTUS SUOMESSA (SOTE + YHTEISKUNNALLINEN MUU PÄÄTÖKSENTEKO) VOISI MEILLÄ MUODOSTAA KEIHÄÄNKÄRJEN

NCD-TAUTIEN YHÄ TEHOKKAAMMALLE TORJUNNALLE:

–Kansanterveyden selvä paraneminen kustannustehokkaalla ja kestävän kehityksen tavalla = tehokasta rakennepolitiikkaa!



KIITOS

Pekka Puska kdf15

Healthcare