Pedagoginen yhteisvastuu ja joustavat opetusryhmät Ikaalinen 30.3. 2011 Tommi Helminen Teija Kouhia
Jan 29, 2016
Pedagoginen yhteisvastuu ja joustavat opetusryhmät
Ikaalinen 30.3. 2011
Tommi HelminenTeija Kouhia
Yhteistyön tärkeys
Yhteiskunnan muutos
OPS- uudistus
Koulun organisaation
muutos
Opettajan työn sisällön
muutos
KT Arto Willmania mukaillen (2001)
OPETTAJIEN YHTEISTYÖN KOROSTUMISEEN LIITTYVÄT
MUUTOKSET
4. Itsekeskeinen toiminta
KT Arto Willman (2001)
MUOTO SUHDE INTRESSIT
YHTEISTYÖN MUUTOKSEN HAASTEET
yksinklikit
mukava keinotekoinenyhteistoiminta
samankaltaisuuserilaisuus
tasapainoisuusriskien jakoluottamus
kiireettömyysnöyryys
reilu vaihto
Ideoiden kertominenauttaminenjakaminen
saumaton yhteistyö
Hargreaves (1994), KT Arto Willman (2001)
Millaista pääomaa sinun työyhteisössä
on?
Psykologinen pääoma
Ammatillinen pääoma
Sosiaalinen pääoma
Organisaation pääoma
Ympäristön pääoma
MITÄ VOIMAVAROJA SINULLA REHTORINA ON VAIKUTTAA MUUTOKSEEN?
MITÄ TARVITSET MUUTOKSEN TOTEUTTAMISEEN?
TYÖYHTEISÖN MUUTOKSEN KOHTAAMISEN VOIMAVARAT
Psykologinen pääoma
Ammatillinen pääoma
Sosiaalinen pääoma
asennemotivaatioitsehallinta
rohkeus
osaaminenarvostuskokemus
yhteinen tahtotila
tavoitteetroolit
pelisäännötsopimukset
Organisaation pääoma
resurssithallintoohjeet
ohjautuminenlaki
KT Arto Willmania mukaillen (2001)
Mieluummin tuttu helvetti kuin tuntematon paratiisi
Yhteispedagoginen vastuuttaminen
Pälkäneen yhteiskoulussa
Tiimit, vastuut
Toimintatiimi, Pedagoginen tiimi,
Parempi Arki- tiimi,
Kulttuuritii
miasiantuntijatehtävät
AINETIIMIT, KEHRY
Opetus
OHJAUS
PROSESSIT, PERUSTOIMINTA
PALA
UTE
KT Arto Willmania mukaillen (2001)
Miksi yhdessä?Hyvä johtaminen mahdollistuu (ylhäältä alas ja alhaalta ylös)
Osallisuuden mahdollistuminen (vallan ja vastuun jakaminen, vaikuttamisen mahdollisuus, ihmisten sitoutuminen)
Työhyvinvoinnin edistäminen (ilmapiirin ja vuorovaikutuksen kehittäminen, yhteisvastuullisuus)
Muutosvalmiuden edistäminen (haasteiden ja muutosten yhteisöllinen hallinta ja keinot, aktiivisen vaikuttamisen mahdollisuus) Yhdessä oppimisen ja osaamisen kehittäminen (oman, yhteisön osaamisen uudistaminen)
Organisaation resurssien hyödyntäminen (taidot, tiedot, sosiaalinen pääoma)
Yhteisöllisten rakenteiden kehittäminen (roolit, vastuut ja tehtävät, työnjako, haasteet ja toiminta tasapainossa)
Yhteisöllisten prosessien hallinta ja kehittäminen (laatu, johtaminen)
SAMANAIKAISOPETUS
-mahdollista vai mahdotonta? samoilla resursseilla enemmän tukea huomio erityisesti harmaan vyöhykkeen oppilaisiin mahdollistaa paremmin eriyttämisen, myös lahjakkaat kehittää opettajan työmenetelmiä parantaa työssä jaksamista parantaa oppilaan motivaatiota ja itsetuntoa vähentää HOJKSattujen oppilaiden määrää
kehitytään oppilastuntemuksessa mahdollistetaan laatu määrän sijaan huomioidaan oppilaiden ja ryhmien erilaiset tarpeet mahdollistetaan oppilaiden osallistaminen vastuutetaan ja sitoutetaan oppilaita – esim. itsearviointi huomioidaan oppilaiden motivaatio ja kiinnostuksen kohteet parannetaan oppilaiden itsetuntoa – huomioidaan oppilaan
lähikehitysvyöhyke muokataan tietoa oppilaiden valmius huomioiden muokataan oppimateriaalia ja ohjausta käytetään monipuolisia työskentelytapoja kehitetään kollegan taitoja – reflektoidaan
SAMANAIKAISOPETTAJUUDELLA
1. Perusryhmä2. Keskiryhmä
3. Syventäväryhmä
JOUSTAVAT MATEMATIIKAN JA
RUOTSIN OPETUSRYHMÄT
SAMANAIKAISOPETTAJUUSMATEMATIIKKA
7-8 luokilla 2 aineopettajaa opettavat yhdessä Tunnit palkitettu jaksoittain 9 luokalla oppilas itse valitsee kolmesta ryhmästä itselleen sopivimman ryhmän 1 ryhmä: aine- ja erityisopettaja 2 ryhmä: aineopettaja ja avustaja 3 ryhmä: 2 aineopettajaa TAI aineopettaja + 4. ryhmä: aineopettaja
SAMANAIKAISOPETTAJUUSRUOTSI
7. luokan jälkeen oppilas valitsee ryhmänsä Tunnit palkitettu samaan aikaan 1.ryhmä: 2 aineopettajaa 2. ryhmä: aineopettaja ja siviilipalvelusmies 3. ryhmä: aineopettaja
tunnit lukujärjestyksessä samaan aikaankukin ryhmä etenee omaan tahtiinkoe kaikilla samaan aikaankokeen jälkeen kaikki samassa kohdassasisältö, koealue ja koe kaikilla samatHOJKS- oppilaalla oikeus yksilölliseen kokeeseen
OPETUS, SISÄLLÖT JA KOKEET
ryhmää voi vaihtaa ryhmän vaihto käy parhaiten kokeen jälkeen opettaja voi suositella ryhmän vaihtamista oppilas tai huoltaja voi pyytää ryhmän vaihtoa ryhmän vaihto keskustellaan aina opettajien ja
oppilaan kanssa kannustetaan ja tuetaan yrittämään parhaansa
RYHMÄN VAIHTAMINEN
JOKAPÄIVÄINEN JOUSTAVUUS JA YHTEISTYÖ
pienryhmään voi tulla, vaikka ei olisi tehostetun eikä erityisen tuen päätöstä, pienryhmäläiset voivat olla yleisopetusryhmässä, erityis- ja aineenopettajan säännöllinen yhteistyö
KAHDEN SUUNTAINEN INTEGRAATIO
aineopettajat eriyttävät tehtäviä ja laativat helpotetun kokeen oppilaiden tuki räätälöidään yksilöllisesti käyttäen VASTUUTTAMISTA : oppilas – huoltaja – aineenopettajat – erityisopettaja - OHR ERITYISOPETTAJIEN TOIMENKUVAT JOUSTAVIA
rehtori sopii tavoitteet ja rajat (pohjustus) luottamus opettajiin ja valtuutus johdon
puolelta toimia sovitun suunnan mukaisesti raportointi rehtorille ja prosessin yhdessä
arviointi tuloksien ja kokemusten perusteella
ryhmän hyvään työmotivaatioon vaikuttaa:1) vaikutusmahdollisuudet omaan työhön2) toimintaehtojen selkeyttäminen3) koulun johdon kannustus ja tuki
DELEGOIVA JOHTAMISOTE
opettajien välinen yhteistoiminta kaiken ydin -> rehtorin annettava ”tilaa” opettajien ryhmäytyä ja hakea yhteisiä toimintatapoja
mahdollisena karikkona opettajien liian suuret käytänne-erot esimerkiksi arvioinnissa -> tällöin rehtorin linjattava toimintaa ja käytävä pedagogisia keskusteluja yhteisymmärryksen löytämiseksi
arviointi (kehittymisen edellytys!)
REHTORI JOUSTAVUUDEN MAHDOLLISTAJANA
löydyttävä sopiva yhdistelmä opettajia (kahden koulun yhteiset opettajat haastavia sijoittaa reunaehtojen vuoksi, jos ei hallinnollisesti yksi yksikkö)
erityisopettajan työkuorma (voitava joustavasti siirtää oppilaita talon sisällä)
sijoitettava lukujärjestykseen aivan kärkipäässä (sama ajattelutapa kuin valinnaisaine-palkkien kohdalla)
LUKUJÄRJESTYKSESSÄHUOMIOITAVAA
Vapaaehtoisuus, alhaalta ylös ja ylhäältä alas (aito kiinnostus)
Selkeä kytkös olemassa oleviin ja todettuihin asioihin, koulun arkeen
Vastuun ja vallan delegointi
Osallisuus (suunnittelu – toteutus - arviointi)
Jatkuva informointi (säännöllinen palaute)
Epävirallisen organisaation ja alakulttuurien huomioiminen Pienten askelten realismi
Vastustuksen huomioiminen ja kohtaaminen Epäonnistumisten hyödyntäminen (oppiva organisaatio)
MUUTOS KOHTI YHTEISÖLLISYYTTÄ
KT Arto Willman (2001)
YHTEISÖLLINEN MUUTOS JA SIIHEN VAIKUTTAMINEN
Ei voi muuttaa mekaanisesti vaan inhimillisten proses-sien välityksellä
Muutos ei ole suoraviivainen, vaan epäjatkuva: oppi-misprosessi, ei suoritus
Muutos on kuin verkon solmut, jotka aktivoituvat eri tavoin ja vaikuttavat toinen toisiinsa
Muutos ilmenee viestinnän ja toiminnan muutoksina
KT Arto Willman (2001)
MYÖTÄISIÄ MUUTOKSEN TUULIA!