PC-KfiVTTflJflraketti.pcuf.fi/yhdistys/pc-kayttaja-lehti/Lehti 1984-7.pdfPC-KfiVTTflJfl 7 84 LOKAKUU PC USERS EXPECT QUICK ON-SITE MAINTENANCE % RESPONSES 60r 50 40 30 20 10 59 33

PC-KfiVTTflJfl 784LOKAKUU

PC USERS EXPECTQUICK ON-SITE MAINTENANCE

% RESPONSES60r

50

40

30

20

10

59

33

Vn1-4 5-8 9-12 13-16

HOURSSOURCE: LYONS ASSOCIATES

Amerikkalaisen Mini-Micro Systems-lehden mukaan on englantilainenLyons Associates tutkinut 500:n englantilaisen, ranskalaisen ja saksa-laisen suuryrityksen mielipiteita mikrojen huollosta. Osoittautui,etta useita mikroja kayttavat yritykset eiva't enaa tyydy sentyyppiseenhuoltoon, jossa laitteet toimitetaan jonnekin korjattaviksi. Ne vaati-vat sen sijaan nopeaa saman paivan huoltoa laitteiden luona, saraoinkuin ovat tottuneet odottamaan isojen koneiden kohdalla.

Ylla olevassa kuvassa esitetaan kyselyyn tulleiden vastausten prosen-tuaalinen jakautuma sen mukaan, missa ajassa huoltoapua tulisi saada.Lehden mukaan IBM on jo samanaikaisesti muuttanut Euroopan PC-huolto-politiikkaansa laitteiden kayttopaikalla tapahtuvan huollon suuntaan.

Paatoimittaja: Kari KiravuoPuh. toihin 152 4787

kotiin 67 67 73

PC-KAYTTAJAT r.y.PL 5000661 HELSINKI 66

PC-KAYTTAJA SIVU 2 _ 7/1984

— K A V T T A -_T A T F* . V .

P u h e e n j o h t a j a : Saka r i I k o n e n p u h . 4u4 3635yarapuheenjohta . /a : Kar i K i r a u u o p u h . 152 478?S i h t e e r i : P a u l a Mi i n a l a i n e n p u h . 4?4 385T a ' o u d e n h o ; t a ja : Oatio Jaur : p u h . 464 74t

TYOR YHM

r ' y h e e n j o h t a j a : P a u l a M- ; i n a l a i n e n , PM-Data Ox , p u n . 494 885.Kaxt tc ja r jes te lmi t , k i e l e t j a t i e tokanna t - tvo ryhma

P u h e e n j & h t a j a : H a r t t i L a i h o , Or Porasto Ab, p u h . 722 ?11,I n t e c r O i f i t i t / c ryhma

r 'uhee.viohta. ia : M a r t t i P ; t k a n e n , APL-comp K x , p u h . 8 0 3 "?2r7.Tvjj \., a • i n e oh j e 1 ma. t /or /hma

P u h e e n j o h t a j a : Paauo v o i t t i , T i e t o j e n k a s i t t e l y n e u v o n t i Ox, os;h 523 368.OpttutohjtlMtyoryhffii

P u h e e n j o h t a j a : T u i ; 3 . M a t ' K k a , K i r j a y h t y m a Ox , s u h . 694 4522.T i e d o t u s t y o r y h m a

Puheenjohtaja: Kan Ki ravuo , Oy Y l e i s r a d i o Ab, p u h , 152 47S7.

l_E WIDEN IL.M ESTYMI ME IM :

L e h t i Mmes tyy t a l ' / i k u u k a u s i n a k u u k a u s i t t a i n . J u l k a i s t a v i K s i t a r k o i t e t u t k i r j o i t u k s s t o n K i r - j o iA4-kokoisel l e paper i ' l e k o n e e l l a j a w a i n y h d e l l e p u o l e l l e o a c e r i a s i t e n , e t t a t e k s t i -. 'oidaan se) lT i o n i s t a a .Lehteen iaru : . . ..................... ( 70mn ? ''Own; 1 60 mk1/E S H ; < J : . , ......... ..... ............ ( 25mm * 50mrru I C O rr^

JT A S S IM M A K S U T :

Peri;s..-a5en 90 mkM u u jasen 45 mkD p i ske! i ..i a jasen 45 mk

' 'er^jjjier^rii maksamasi s-umma menee sen T i e t o t e k r i i k a n l i ; f o n j a j e n y h d ' i t v k i e a h y ^ a K i i , , : o"ka ,ii;e'i-h a l u a t • e n s i s ; j a i ses t J o l l a . Tamsn jasenv^e = i pe ru = t e » ; ' a ' a sk f ' a an v h f j s t v k s e = ' 1 i .' 4cKoKou- .edi :5 tU: : . ", ;asen ' k u u l u u useasn l i i t o n j a s e n v b d i s - t y K ' s e e n , m u i t a , ' j . - n r h t e e n perus , ; i sene ,Ti , H b ' h i r . V K H ; . . r ; / i ; j , :-. -:maksaa muun jasenen' maksun. Tats j a sen /y t t a e - huor r ' io ;da i i ittokokousedustusto ' a i k ^ t ' i seirL i i ton j a s e n e t u i ' i i n K u u i u u Tt»tottkni ikkn- l th t i , ATK-.;"?:^^-..^ sek'a m u : t a j ^ = . e n p s ' > i e ' u v i , Jasene ' ,1 1 ; t t y i T ' i s ^ o m a k k e i ts saa v h d . stxksemme a i h t e e r : H a \ h p n k - I b t . - e c o t y ! i a ) seKi T ' e

tu 19 A, pus ;70 ?3ij, r l u i s t a PC-kayt tk . , < & n ; .^d ' i t ;- ikood; 19 .

PC-KA'YTTAJA SIVU 3 7/1984

HUOLETON HUOLTO JA PALVELUTassa viime aikoina on ymparistossani sattunut muu-tamia tapauksia, jotka ovat antaneet aiheen miet-tia, millainen olisi hyva tekninen palvelu.Aihe on minulle sikalikin laheinen, etta toiminitse teknisissa huoltotehtavissa, tosin en suora-naisesti ATK-alalla.Karvaat kokemukseni ATK-laitteiden huolto- ja myyn-tipalveluista ovat kuitenkin antaneet aiheen uskoa,etta nuijalla olisi paljon tbita.

Seuraavat tapahtumat ovat yksittaistapauksia, jaovat ehka tapahtuneet vain minulle. Muuten voi pal-velu olla aivan moitteetonta. Alkbon siis pelkas-taan taman perusteella yleistettako.

Aikoinaan ihmettelin, miksi edesmenneen Topdatanhuollossa ei ollut huolto-ohjeita laitteille, joitafirma myi. Tassa tapauksessa oli kyse YE-Datanlevyaseraista.Viime KT-messuilla tilasin Brother- ja Kaypro-laitteita esittelevalta osastolta traktorimekanis-min eraaseen printteriin, koska nain mekanismin ko.osastolla. Esittelija sanoi, etta varastossa onkuusi kappaletta, ja etta vekotin toimitetaan Enes-tamin Malminrinteen myymalaan nayttelyn jalkeisenatiistaina. Jo kolmessa viikossa paljastui, etteipuheella ollut mitaan katetta. Mekanismeja ei ollutsaatavissa. (Myohemmin Nokia/Insele toimitti saman-laisen, tosin kalliimman, laitteen 5 tunnissa.)

Kesalla hajosi Facit-printteri, joka vietiin henki-lokohtaisesti DAVAn huoltoon 17.8.84. Huolto lupasiilmoittaa heti kun laite on valmis. Lomien ja mat-kojen takia ehdittiin asiaa tiedustella vasta n.12.9, jolloin printteri loytyi hakemisen jalkeenaloittamattomien tbiden hyllysta. Luvattiin jalleenilmoittaa, kun on valmis. Tiedusteluuni 20.9. sainvastauksen: "Onhan se ollut jo pitkan aikaa valmis,eikbs siita ole ilmoitettu?" (Vehkeeseen jai ajoit-tainen vika, kortti vaihdettiin vasta 18.10.)

Tietokone-lehdessa on Arto Kytbhonka puolestaanuseasti moitiskellut muutamia nimelta mainitsemiaanfirmoja huollon kyvyttbmyydesta ja ilmeisesta ha-luttomuudesta auttaa hanta.

Toisaalta, onhan Inselen lisaksi toinenkin firma,joka on hoitanut minun ongelmiani asiallisesti, ni-mittain Dataplus. Niin, ja eras epatavallisen ysta-vallinen henkilb pian entisessa Grbnblomin Apple-huollossa. Mutta namakin ovat vain yksittaistapauk-sia, ehkapa niitakaan ei pida yleistaa...

Kari Kiravuo

SISALTO: Kansi 1 Kirja-arvostelu 6Yhdistys ja lehti 2 Mainos 4 ja 7Paakirjoitus ja sisaltb ... 3 Osuuspankkien PC-kayttb ... 8Tulevia tapahtumia 5 Poimintoja 10

KANSI: Toimii paakirjoituksen kuvituksena.

LEVYKEASEMALisavamsteena voidaan liittaa5,25 tuiurnan levykeasema tiedostojensiirtoon«ri laitemerkkien valilla.

DATA GENERAL/One mahtuutavailiseen 10 cm:n asiakirjasalkkuusi.Siina kaytetaan mikrojen suosituimpiakayttojarjestelmia, joten voit kuljettaamukanasi myos haluamasi IBM®PC:n ohjelmat.

Taysikokoinen nayttoruutu tuoohjelmat naytolle sellaisena, kuin olettottunut niita kayttamaan: 80merkkia rivilla ja 25 rivia naytolla.Data General/One:in sisaanrakennetutlevykeasemat (max 2 kpl) tarjoavatsuuren tietovaraston ohjelmillesi.Korkealuokkainen kirjoituskone-nappaimisto sisaltaa kaikki IBM PC:ntoiminnot. Ladattava paristomahdollistaa laitteen kayton missatahansa - vapaana sahkoverkonrajoituksista.

Data General/0ne:ssa on kaikki mitatarvitset tyoskennellaksesi tehokkaastimyos toimistosi ulkopuolella. Tamanpaivan nopea tempoisessayritysmaaiimassa juuri se saattaaantaa Sinulle etulyontiasemankilpailijoihisi nahden.

PC-KAYTTAJA SIVU 4 7/1984

PC-KAYTTAJA SIVU 5 7/1984

PC-KAYTTAJAT ry:n TOIMINTAA:****************************

Yleinen Jasentilaisuus pidetaan perjantaina 23.11.84 klo 14.00. Ohjelmassa onsuurta huoraiota herattaneen Data Generalin salkkumikron esittely. Laitteessahanon mm. 25x80 nestekidenayttb. Tule tutkimaan, sopisiko laite Sinun kayttbbsi.Paikka: Data Generalin koulutustilat, Meritullinkatu 33. Tarjoilun takia tar-vitsemme ennakkoilmoittautumisen. Soita siis numeroon 320 522 (Data Generalin keskus)

***

PC-KAYTTAJAN taman numeron mukana lahetetaan jasenkysely, jonka tarkoituksenaon tuottaa yhdistyksen hallitukselle perustietoja jasenistbsta ja sen kiinnos-tuksen kohteista. Toivomme hyvaa palautusprosenttia, jotta tietoja voitaisiintodella kayttaa toiminnan kehittamiseen jasenia kiinnostavaan suuntaan.

Talla hetkella on toiminta varsin aktiivista, mutta se pybrii paaasiassa tyb-ryhmien kautta. Yleisten jasentilaisuuksien jarjestamista on usein mietitty,vaikkakaan ei juuri toteutettu. Tama johtuu paaasiassa siita, etta tybryhmatkattavat alueen niin hyvin, etta on vaikeata Ibytaa niiden ulkopuolelta PC-aihetta, jonka ymparilla kokoonnuttaisiin.

Toivomme jasenkyselyn antavan viitteita jasenistbn toiveista, koska niita toi-veita ei ole tahan mennessa tuotu hallitukselle kovinkaan paljon.

***

Vasta perustettu opetusoh"jelmatybryhma on saanut nopeasti ilmaa siipiensaalle. Mukaan on jo ilmoittautunut yli 40 henkilba.Ryhma vieraili DECrssa 12.10.84.

Seuraava tapahtuma on 6.11.84 klo 14.00. Katso lahemmin taman lehden viimeistasivua. Tybryhman yhteyshenkilb on Tuija Matikka, puh. 694 4522.

***

Integrointitybryhma yhdessa kayttbjarjestelmatybryhman kanssa kokoontui 17.10.DAVA-Centerissa erittain mielenkiintoisten tietoliikenne- ja postilaatikko-asioiden merkeissa. PC-tietoliikennetta valotettiin useissa esitelmissa moneltasuunnalta.Ryhmat tutkivat parhaillaan mybs MS-DOSia. Siitakin kuulunee aikanaan lisaa.

Seuraava kokous 15.11. klo 14.00. Varmista kokouspaikka yhteyshenkilbilta:Martti Pitkanen, puh. 803 7277 ja Martti Laiho, puh. 722 711.

***

Inforyhma on kokoontunut melko tiheasti. Kokoonnuttaessa on usein pidetty jokinesitys uudesta laitteesta tai muuten mielenkiintoisesta aiheesta. Inforyhmasuunnittelee koulutustilaisuutta ensi kevattalveksi.

Seuraava kokous 6.11. klo 14.30 Datema Oy.ssa Asemamiehenkatu 4 A (Ita-Pasilas-sa).Esitellaan PC-FOCUS-ohjelmisto, joka on alunperin tehty isoille koneilleja nyt sovitettu mikroille. Yhteyshenkilb: Paula Miinalainen, puh. 494 885.

***

Tietotekniikan Liiton opetuspaketti esitellaan lahitulevaisuudessa opetusohjel-matybryhmalle. Kyseessa on Texas-kotimikro ja siihen sopiva ohjelmapaketti,joka on tarkoitettu yleensa mikron rakenteen ja kaytbn oppimiseen. Asiastakertoo lisaa Seppo Salo Tietotekniikan Liitosta, puh 170 230.

PC-KAYTTAJA SIVU 6 7/1984

KIRJA-ARVOSTELU: Kari Kiravuo

Chris DeVoney: IBM PERSONAL COMPUTERSuomennos: Risto-Matti KauhanenOtava 1984, 352 sivua.

Kirja on tarkoitettu yleistiedoksi niille ATK-ammattilaisille ja maallikoille,jotka haluavat kayttajatason tietoa IBM PC:sta ja IBM PCXTrsta.

Teos koostuu seitsemasta luvusta ja liitteista. Sisalto on ryhmitelty suunnil-leen nain:

- historia ja yleistiedot alalta ja PCrsta (luku 1)- PC:n rakenne, ymparyslaitteet ja kayttojarjestelmat (luvut 2-4)- ohjelmointikielet, valmisohjelmat ja tietoliikenne (luvut 5-7)- liitteet: BASIC-kaskyt ja 17-sivuinen sanasto

Kirjassa ei menna kovin syvalle tekniikkaan. Tavalliselle kaytta'ja'lle kyllariittaakin yleensa tieto laitteen kayttomahdollisuuksista ja -rajoituksista.Yksityiskohtaisia teknisia selvityksia haluava voi aina kayda ostamassa IBMSHOPista Technical Reference Manualin.

Kirjan taso on alussa hieman poukkoileva, hypellaan aivan alkeellisista asiois-ta melko teknisiin ja sitten taas takaisin. Kirja selkenee heti kun paastaankasittelemaan PC:n mekaanista rakennetta.

Kirjoittaja on varsin innostunut IBM PC:sta, eika ole kovin kriittinen sitakohtaan. Ohimennen han mainitsee, etta myos muilla valmistajilla on joitakinyhteensopivia tuotteita. Kun kirjaa ei kuitenkaan ilmoiteta IBMrn mainostuot-teeksi, olisi jossakin luvussa ollut hyva kasitella naita enemman tai vahemmanyhteensopivia laitteita/ohjelraia, samoin kuin tarkeimpia yhteensopimattomuudensyita.

Suomentajan osuus minua kuitenkin askarruttaa. Vaikuttaa silta, etta kirjaasuomennettaessa on ollut kova kiire, tai sitten on muuten haluttu menna lyhintatieta. Esipuheessa suomentaja sanoo: "Jotta tama kirja ei olisi ja'anyt pelkaksienglanninkielisen laitoksen suomentamiseksi, kirjoitettiin teksti IBM PersonalComputerin tietolevyille Easy Writer-tekstinkasittelyohjelmalla. Tallennettuteksti siirrettiin Otavan latomakoneeseen kayttamalla asynkronista tietoliiken-neyhteytta."Tama menettely ei kuitenkaan nay kirjassa mitenkaan erityisesti. Painoasu onkorkealuokkainen, eika kirjoitusvirheita juuri esiinny. Mutta tatahan on totut-tu odottamaankin suurimpien kustantajien tuotteilta. Myos ATK-termiston suomen-taja hallitsee ja teksti on sujuvaa. Mutta sittenkin jaa lukijalle tunne, ettatyo on nimenomaan jaa'nyt pelkaksi englanninkielisen laitoksen suomentamiseksi.

Minua hairitsivat yha toistuvasti puutteet, jotka suomentajan olisi mielestanipitanyt tavalla tai toisella hoitaa. Ensinnakin tekstin sahkotekninen termistoon yhta suloista sekasotkua. Otetaan pari esimerkkia. Sivulla 73 opetetaan,etta taajuus on sama kuin virranvahvuus, kun molemmilla tarkoitetaan luultavas-ti jannitetta. Sivulla 82 vaitetaan, etta +5V, +12V jne. ovat virranvoimakkuuk-sia, sivulla 83 on lause 'Personal Computerin alhaisempi virranteho on myosriittava useimpiin laitekokoonpanoihin.' Mitahan tuokin tarkoittaa?

Toinen asiakokonaisuus, josta suomentajan olisi pitanyt sanoa jotakin esim.alaviitteissa, on esiteltyjen ohjelmien soveltuvuus Suomen oloihin. Valistunutlukija tietaa, etta eraat ohjelmat vaativat muutoksia, jotta ne osaisivatskandinaaviset merkit. Sivulla 250 selostetaan, kuinka ohjelmia on sovitettavaeri tavoin jopa eri USA:n osavaltioissa, jotta ne sopisivat paikallisiin vero-lakeihin. Tiedot siita, onko ohjelmat sovitettu Suomea varten, olisi saanutmelko helposti muutamalla puhelinsoitolla.Kirjassa on viisi kaaviokuvaa ja taulukko. Niissa on runsaasti tekstia, jokakuitenkin on jostakin syysta jatetty suomentamatta. (jatkuu seur. sivulla)

PC-KAYTTAJA SIVU 7 7/1984

(Kirja-arvostelu... )Sivulla 84 sanotaan laitteen tarvitsevan 120V 50/60Hz vaihtovirtaa. Se onkuitenkin varsin harvinaista Suomessa ja ainakin minun kaytossani oleva PCtoimii suoraan 220V 50Hz vaihtovirralla.

YhteenvetoKaikesta tasta arvostelusta huolimatta kirja on kayttokelpoinen erikoisestisiihen kootun hitaasti vanhenevan faktatiedon takia.Kirjan tama painos on kirjoitettu myohaisintaan vuoden 1983 keskivaiheilla. Senjalkeen on alalla jo tapahtunut paljon. On kuitenkin kaytannon mahdottomuustehda taman alan kirjaa niin etta se olisi ajan tasalla edes oikolukuvaiheenpaatyttya.Kehotan siis kiinnostuneita kaymaan kirjakaupassa tutustumassa teokseen. Jokai-nen paatelkbon itse, soveltuuko kirja juuri hanelle.

HYVAA: - Paljon tietoa seka laitteista etta ohjel-mista

- Oleelliset tiedot koottu helppolukuisiksilaatikoiksi

- DOS:n kaikista ohjelmista lyhyt selvitys- Tietoliikennetoimintojen selvitys (40 si-vua)

HUONOA: - Osa tiedoista on vanhentunutta materiaa-lia. Uusimmista ohjelmasovelluksista(esim. Lotus 1-2-3) ei ole edes mainintaa.

- Maininnat ohjelmien sopivuudesta Suomenoloihin puuttuvat.

TULE MUKAAN KEHITTAMAAN SUOMALAISTA PC-KIR3ALLISUUTTA

Amersoft on Amer-yhtyma Oy:n viestinta-teollisuuden ryhman uusi tulosyksikko,joka kustantaa ja tuottaa suomenkielisiaPC-ohjelmistoja ja -kirjallisuutta.

3os olet perehtynyt johonkin mikrojensovellusalueeseen niin hyvin, ettapystyt kirjoittamaan siita kattavanselvityksen kirjan muotoon, ota yhteyttaAmersoftiin.

Yhteydenotot

Gunnar Nystrompuhelin ^61 322

AMER-YHTYMA OY

AMERSOFTAHERTAJANTIE 5 02100 ESPOO

PC-KAYTTAJA SIVU 8 7/l98

Sakari IkorienOSUUSPANKKIEN MIKROTIETOKONEKAYTTO (jatkoa numerosta 5)

MIKROTIETOKONEIDEN ROOLI

Seuraavassa kuvaan mikrotietokoneen kayttbmahdolli-suuksia niiden laajojen kokemusten pohjalta, jotka onsaavutettu seka osuuspankkijarjestbssa etta kansain-valisessa pankkimaailmassa yleensa. Paaasiallisetvaikutteet olen tahan esitykseen saanut oman ymparis-toni lisaksi ruotsalaiselta ja hollantilaiseltaosuuspankkijarjestblta (Ebreningsbanken, Rabo Bank)seka erailta mikroja kayttavilta suurpankeilta Eng-lannissa, Ranskassa ja Italiassa.

Kayttbbnotto op-jarjestbssa

Tarkasti ottaen op-jarjestbssa ei ole harrastettumikrotietokoneajattelua tai tavoiteasetantaa mikrojenkayttbbnottamiseksi erillisena toimintona. Sen si-jaan on ymmarretty tarpeet paikallisen asiantuntemuk-sen ja palvelutason yllapitamiseen ja edelleen kehit-tamiseen. Perusteena on ollut kunkin hankinnan koh-dalla toisaalta kannattavuus ja toisaalta uusienmenetelmien tuomat kehittyneet palvelut.

Ensimmaiset mikrotietokoneet hankittiin pari vuottasitten pa'atelaitteiksi yhteyteen paakoneen kanssa.Hintaero ns. tyhman paatteen ja mikron valilla olituolloin merkityksetbn. Tehtavien kannalta oli edul-lisinta ottaa kayttbbn laitteisto, jonka toiminnotovat mahdollisimman monipuoliset.

Emulaattoriohjelmat mahdollistavat kaikki tarvittavatkayttbmuodot eri linjakureilla. Main voidaan ajaakeskuskoneen ohjelmia tavanomaiseen tapaan. Suurko-neen lahettama tieto tallentuu tarvittaessa mikrondiskettilevykkeelle jatkokasittelya varten eli hyb-dynnetaan paatteen prosessointiominaisuuksia kaytta-jan tehtavakohtaisten vaatimusten mukaisesti.

Alkuperaisesta hankintaperusteesta on kayttb kuiten-kin laajentunut jopa yllattavan laajasti varsinaisiinmikrotoimintoihin. Tassa kehityksesta ovat vastan-neet lahinna kayttajayksikbt laatimalla omia pienso-velluksiaan yleisohjelmistoilla. Vuoden kokemustenjalkeen osuuspankkikeskuksessa naita sovelluksia olijo yli sata.

Laitteiden ja kaytta'ja'maa'ran lisaantyessa paineetOKO:n palvelukykyyn ovat kasvaneet. Erityisesti onkehitetty koulutusta ja teknista neuvontaa.

Kokemukset ovat osoittaneet suuren tarpeen kehitta'atybpistekohtaista tiedonkasittelykykya. Tekstin-kasittely, kortistotyyppiset tehtavat ja laskentaovat suosituimmat tehtavaalueet. Erillissovelluksiavarten on ostettu ja itse laadittu ohjelmistoja.

PC-KAYTTAJA SIVU 9 7/1984

Uusi valinta

(Jatkuu..)

Perustarpeiden tullessa tyydytetyiksi ja kokemustenkarttuessa laajentuvat tavoitteet. Resursseja kaiva-taan seka yksittaisten tyopisteiden kehittamiseksietta tyopisteiden valisen tiedonvaihdon mahdollista-miseksi.

Vuoden 1984 alkupuolella oli osuuspankkijarjestossanoin 300 mikroa. Nama ovat Nokian valmistamia Mikro-Mikko-1 -malleja, joissa on 8 bitin prosessori.Muistikoon rajoiteena on siis 64 Kb.

Kokemusten mukaan paikallista ja tehtavakohtaistatietojenkasittelykykya tulee edelleen kehittaa. Kes-kuslaitteiston, tietoliikennejarjestelman ja ka'yt-ta'javalineiston kesken on saavutettu teknisesti jataloudellisesti perusteltu tasapaino. Mikrolaitteis-to on Ibytanyt seka osuuspankkikeskuksessa etta pan-keissa oman tehtavakenttansa.

Kaytbssa oleva kalusto tyydyttaa rutiininomaisetperustarpeet. Pankeissa on kuitenkin runsaasti pai-kallisia tietojenkasittelytehtavia, joihin keskus-laitteisto ei voi tarjota taloudellisesti perustelta-vissa olevia ratkaisuja eika nykyisten mikrojen kapa-siteetti ole riittava. Samaan aikaan markkinoille ontullut 16 bitin teknologia, joka kapasiteetiltaantarjoaa laajentuneet mahdollisuudet erityisesti paa-toksentekoa tukeviin sovelluksiin.

Uuden laitteiston valitsemiseksi kaynnistettiin tar-jouskilpailu, johon kutsuttiin 12 osuuspankkijarjes-tbn kannalta varteenotettavinta toimittajaa. Tatavarten tutkittiin noin viidenkymmenen la-itemyyjantausta ja valikoima. Tavoiteena oli saada sellainentarpeet tayttava tekninen ymparisto, joka sopii yh-teen olemassa olevan keskuslaitteiston kanssa, muttamahdollisimman vahan aiheuttaa sitoutumista toimitta-jaan tulevia pankkijarjestelmia rakennettaessa.

Ennen kilpailua tehtyyn esitutkimukseen nahden tulosoli jossakin ma'a'rin yllattava. Yleinen piirre oli,etta esittelyissa annettu kuva toimittajan laitteis-ta, ohjelmista ja niiden valmiusasteesta muuttuitarjouksissa varovaisemmaksi. Sitoumuksellisuus pu-dotti ominaisuuksia.

Toimittajien vastuuntunto ja asiallisuus on ollutkuitenkin paaosin kiitettavaa. Tosin kilpailuunvalittiinkin etukateen vahvimmilta tuntuvat osallis-tujat. Todelliseksi yllatykseksi kuitenkin osoittau-tui yksi eurooppalainen maahantuoja, joka kieltaytyikaikista yhteyksista.

Arvioitavana oli noin 200 yksityiskohtaa tarjotustalaitteistosta, ohjelmistosta, toimittajasta ja yh-teensopivuudesta nykyiseen keskustietokoneeseen sekatietoliikennejarjestelmaan. Tarkastelussa osuuspank-kijarjeston kannalta soveliaimmaksi ratkaisuksiosoittautui Nokian MikroMikko-2 -jarjestelma.

PC-KAYTTAJA SIVU 10 7/198A

POIMINTOJA KAUPPALEHDESTA

Hallintopaallikkb Eero Horttanainen, Schauman

Jos ylin johto vahattelee sovellusta, niin silla ei ole paljon-kaan onnistumisen mahdollisuuksia.

Oppimiskynnys koskee vain niita', jotka ovat motivoituneet omantybnsa kehittamiseen. Pelkokynnys koskee niita, jotka on pako-tettu pientieto-koneen kayttbbnottoon. Kayttajalla on lisaksieri vaiheissa eri kynnyksia. Tavallinen rata on, etta hanoppii uutta ja kehittyy, mutta valissa tulee laskukausia, jol-loin asiaan kyllastytaan.

On tarkeaa valita oikeat ihmiset sovellukseen. Jos henkilbllaon tavanomaisessa tehtavassaan alhainen motivaatioaste, ei olesyyta valita ha'nta mikron aareen.

Totta kai atk-taidon hankkineet menestyvat paremmin organisaa-tiossa. Johdon ja kayttajien yhteistyb tiivistyy, kayttajientaso paranee ja na'iden ryhmien tavoitteet ja tyoymparisto yh-denmukaistuvat.

Johdon apuva'lineena voi mikroa kayttaa 5 +- 2 saannb'n kiertami-seen. Kun henkilb kerralla hallitsee noin viisi asiaa voitietokone ottaa ne muut huolekseen, esimerkiksi tulostamallanumerotiedot grafiikkana.

Johtamiseen tarvitaan enemman kuin ennen. Pientietokone onyksi avain menestykseen - avaimen haltija onnistuu, rohkaiseeHorttanainen.

Tutkimuspaallikkb Terho Tuisku, M-tietokeskus

M-tietokeskus on kartoittanut mikrojen kayton pienyrityksissa.

Mikromarkkinat ovat viela selvassa nousussa. Tutkimuksen alai-sessa yritysryhmassa on noin 5000 mikroa. Ensi vuonna niitatulee olemaan noin 10000. Viime vuoden kasvu oli 50%. Kone-kannan kasvu johtui suurimmalta osin siita, etta ne, joilla jooli mikroja, on ostanut niita lisaa.

Toimitusjohtaja Matti Krannila, Koiviston Auto, Lahti

Olemme halunneet parantaa tiedonkasittelya paikalliskayttoisil-la mikroilla, jotka toimivat mybs suuremman jarjestelman paa't-teina.

Koiviston Auto on hankkinut 15 Digitalin Rainbow -jarjestelmaaLotus- (taulukkolaskenta) ja Wordperfect-ohjelmineen (tekstin-kasittely).

Lainsaadantbneuvos Lauri Lehtimaja

Petos ja kavallus yleisimmat atk-rikokset. Kaksi kolmasosaakaikista tapauksista ovat petoksia. Suurin osa ilmi tulleistatapauksista on ollut sellaisia, etta syylliset on Ibydettyyrityksen sisalta.

PC-KAYTTAJA SIVU 11 7/1984

KHT-tilintarkastaja Pauli Vahtera

Ohjelmistovarkauksia on syyta varoa. Mikali ohjelmatarjouskil-van voittaa yritys, jonka ika on 1.5 kuukautta ja jolla ei oleomaa tietokonetta on ostajan syyta olla varovainen. Yritysoh-jelmiston tekeminen kirjanpitoineen, reskontrineen ja hallin-nollisine rutiineineen vie ainakin yhden miestybvuoden.

Toimitusjohtaja Erkki Helenius, Tietokonegrafiikka ky

Paaasiallisin kayttb tietokonegrafiikalle Suomessa on vielaerilaisissa esityksissa kaytettavat piirtoheitinkalvot. Toi-selle sijalle tulee av-esitysten materiaali, seuraavaksi esit-teet ja vuosikertomukset.

Kauppalehti

SYPrn Helsingin piiri keksi yhdistaa mikrotietokoneella hoidet-tavan pankkiyhteyden ja NMT-puhelimen kaytbn. Ajatus hoitaalaskujen maksamista ja henkilb'kunnan palkantarkistuksia reaa-liajassa suojaisen saaren poukamassa on kiehtova. Vain tosikkolahtisi kyselemaan homman mielekkyytta.

Harmajan majakan kupeeseen kannettu mikro ja puhelin suostuivattoimimaan hetken jopa merituulessa. Veneen kajuutassa yhteystoimii kuin konttorista.

Tavaratalon johtaja V. Vaatainen, Tapiolan Sokos

Sokoksen tavaratalon ruokaosastolla otettiin helmikuussa ka'yt-tbbn mikrotietokone, josta asiakkaat saavat ruokaohjeita.

Mikro toimii sananmukaisesti menu-periaatteella. Ensimmaisestamenusta valitaan numeronappaimella, mista raaka-aineesta ruokahalutaan valmistaa. Seuraavassa menussa kysytaan halutaankopataruokaa, uuniruokaa, kastiketta, keittoa jne. Kone antaanayttbruudulle ruokaohjeita selattavaksi, joista halutut voi-daan tulostaa paperille.

Vaataisen mukaan lahinna on kysymys kokeilusta, miten asiakkaatsuhtautuvat taman tyyppiseen palveluun. Kokemukset ovat posi-tiivisia. Kone on ollu ahkerassa kaytossa, varsinkin viikon-loppuisin. Samanlaiset koneet on tulossa myos Lahteen, Tampe-reelle ja Turkuun.

Myyntipaallikkb Juha Hamalainen, Paragon-Yhtibt

Erityisen kayttbkelpoinen on taulukkolaskentaohjelma Multiplan.Esimerkiksi talouspaallikblle, joka suorittaa budjetointiinliittyvia tehtavia, Multiplan on osoittautunut erittain hybdyl-liseksi, kehaisee Hamalainen.

PC-KAYTTAJA SIVU 12 7/1984

POIMINTOJA LISAA ...

Framework ja kirjoittimet

Framework on IBM PC:lle ja sen klooneille Ashton-Taten rakenta-ma ohjelmisto, josta on veikkailtu kovaa sanaa mikro-ohjelmis-tojen integrointikisaan.

Ohjelma sisaltaa tekstinkasittelyn, taulukkolaskennan, esitys-grafiikan, tiedonhallinnan, tietoliikenteen ja ohjelmointikie-len. Hintaa moisella on vain $695.

Tutustuin henkilokohtaisesti tuotteeseen Lontoossa heinakuussa.Erityisesti taulukkolaskennan ja grafiikan vuorovaikutteinentybskentely on vaikuttava. Useita graafeja voi esittaa ruudul-la samanaikaisesti. Varin ovat tietysti mukana.

Framework ohjaa 35 eri kirjoitinmallia. Mukana on myos HP:nuusi laserkirjoitin, jonka hinta USA:ssa on $3.495. Arvioitusuomalainen hinta on noin 30.000 mk. Laserkirjoittimella saa-daan tekstit ja grafiikka samalle sivulle. Lisaksi Frameworkesittaa sivulle tulostuvan asettelun kuvaruudulla ennen tulos-tusta, jolloin asetteluja voi viela muutella.

War Games

National Aeronautics and Space Administrationin eli NASArnMarshall Space Flight Center joutui kesakuussa nuoren kekseli-aisyyden kohteeksi. Nelja paikkakunnalla asuvaa 1 3 - 1 5 vuoti-asta onnistuivat murtautumaan kotitietokoneillaan NASA:n tieto-koneeseen War Games elokuvan innoittamana.

Menetelmat tulivat suoraan elokuvasta. Pojat kayttivat filmis-sa esitettya salasanojen ohitustekniikkaa ja automaattistapuhelinnumeron valitsijaa. Valmiita valintaohjelmia on saata-vana kotimikroille.

Yhteydenottohin kaytettyja koneita ovat IBM PC, Commodore 64,Apple ja joukko muitakin. Kohteena oli NASA:n kaksi PDP-11/34:aa.

Pojat jattivat tietokoneelle viestin valitettavaksi MarshallCenterin turvallisuushenkiloille. Viestissa kerrottiin, ettahe ovat huipputaitoisia hackerseja (villitys on jo niin suosit-tu, etta kieleen on vakiintunut termi hacker) ja turha onyrittaa ottaa kiinni. Jaljittamisen vaikeuttamiseksi kaveruk-set tuhosivat tietokonekeskuksen tunnussanahakemiston.

Turvallisuusasiantuntijan mukaan tama ei ollut ensimmainen WarGames elokuvan antamien menetelmien sovellusyritys. Aiemminoli paljastunut ryhma nuoria Milwaukeessa, jotka murtautuivatuseisiin tietokonejarjestelmiin. Eras naista oli NationalLabratoryn ydinaseiden tutkimuskeskus Los Alamossa.

(Computerworld)

Sakari Ikonen

PC-KAYTTAJA SIVU 13 , 7/1984

OOH!MITA MAAILMAN SUURIMMAT OPETUSOHJELMATUOTTAJAT

OVAT SAANEET AIKAAN?

Ehei, alkaa luulkokaan, etta lahdemme rapakon taa tutus-tumaan maailman suurimpien opetusohjelmavalmistajien aikaan-saannoksiin. Nain siksi, etta samoihin ohjelmiin voi tutus-tua DAVAn upouusissa tiloissa aivan ALKOn Salmisaaren teh-taan valittomassa tuntumassa (tunnelmissa?). Nyt on tilai-suus kokeilla ATI:n ja Deltakin ohjelmia, jotka johdattavatnum. suosituimpien tyovalineohjelmien kayttoon. Miten oilsLotus 1-2-3 ? Osaavat sanovat, etta sita ilman ei voi elaa.Voitko sina? Ohessa Veli-Pekka Liflander kertoo DAVA-Insti-tuutin Mikro -koulutuksesta ja -ohjelmistoista seka siita,miten koulutus on suunniteltava, jos siina kayttaa apunanaita amerikkalaisten ylimpia hengentuotteita.

SUGGESTOLOGISEEN TEORIAAN PERUSTUVA SANASTOHARJOITTELUTIETOKONEEN AVULLA

r>/Alitajunfan mekanismeja seka psykosomatiikkaa Helsingin yli-opistossa (fysiologian laitds) tutkiva Ilpo Kojo kertoo,miten tietokoneella voi tuottaa heuristisia elamyksiasynnyttavia ja ajattelua kehittavia tietokoneohjelmia. Esi-merkkina kaydaan lapi suggestologiseen teoriaan perustuvasanaston harjoittelu -ohjelma ja ohjelman kayttotavat ope-tuksen osatekijana.

* Kokoonnumme DAVAn uuden toimitalon ala-aulassa ** tiistaina 6.11.1984 kello 14.00. Osoite on ** Porkkalankatu 5 (karttasivu 15, ruutu 50/72) ** Jarjestelyn kannalta on eduksi, etta voisit ** pirauttaa Ami Liljestrandille 4202209 tai ** Eila Rasilaiselle 4202521 tulostasi. *

Blanko-paivatOulussa

Nain todettiin Oulussapidetyilla Blanko-paivilla. ( in s inoor iuu t i se t

l o k a k u u 198^)