Aprezentasaun husi La’o Hamutuk ba Retratu Anuál Ajénsia Nasionál Dezenvolvimentu RDTL nian 18 Jullu 2013. Papél Sosiedade Sivíl hodi tau matan ba Investimentu Estadu. La’o Hamutuk Institutu Timor-Leste ba Monitor no Analiza Dezenvolvimentu - PowerPoint PPT Presentation
Welcome message from author
This document is posted to help you gain knowledge. Please leave a comment to let me know what you think about it! Share it to your friends and learn new things together.
Transcript
PapélPapél Sosiedade Sivíl hodi tau Sosiedade Sivíl hodi tau matan ba Investimentu Estadumatan ba Investimentu Estadu
La’o HamutukInstitutu Timor-Leste ba Monitor no Analiza Dezenvolvimentu Rua Martires da Patria, Bebora, Dili, Timor-LesteTel: +670 332 1040email: [email protected] Website: www.laohamutuk.org
Aprezentasaun husi La’o Hamutuk ba Retratu Aprezentasaun husi La’o Hamutuk ba Retratu Anuál Ajénsia Nasionál Dezenvolvimentu Anuál Ajénsia Nasionál Dezenvolvimentu
RDTL nianRDTL nian
18 Jullu 201318 Jullu 2013
Saida mak La’o Hamutuk?Saida mak La’o Hamutuk?• Institutu TL ba Monitor no Analiza
Dezenvolvimentu
• Harii iha 2000
• Non Partisan
• Tau matan ba polítika (policy)
• Hakarak atu ajuda Governu no suporta polítika ne’ebé di’ak - Atu servi povo no nasaun
• La simu osan hosi instituisaun, Governu no sira ne’ebé iha interese boot iha TL
Area Servisu :
•Ekonomia
•Finansa Estadu
•Direitu ba Rai
•Polítika Agrikultura
•Governasaun
OinsáOinsá hala’o knar no dadus hala’o knar no dadus analiza mai hosi ne’ebé?analiza mai hosi ne’ebé?
• Analiza ba polítika no advokasia, ladún hare ba implementasaun projetuSubmisaun ba Governu no
• Osan mina-rai la sustentável, la fó servisu barak – sei ba hotu estadu.
• Fundu Petróleu bele suporta igualdade entre jerasaun, maibé la garante boa governasaun ka prevene korrupsaun.FP sei hotu lalais karik ita gasta barak liu ho beibeik.
Súl Sudan mak depende liu ba esportasaun petróleu no gas molok Timor-Leste. Súl Sudan mak depende liu ba esportasaun petróleu no gas molok Timor-Leste.
Ekonomia “Rentier”Ekonomia “Rentier”• Osan suli maka’as tama mai, maibé dala barak gasta la ho hanoin• Povo nia osan … maske la mai hosi sira nia taxa
OJE sa’e 28%/tinan, lalais liu ita nia ekonomia, no lalais liu iha mundu hafoin Zimbabwe.OJE sa’e 28%/tinan, lalais liu ita nia ekonomia, no lalais liu iha mundu hafoin Zimbabwe.
Mina-rai sei la dura ba Mina-rai sei la dura ba tempu naruktempu naruk
Reseita petrolíferu sei kontinua tunReseita petrolíferu sei kontinua tun
Gráfiku ne’e hatudu katak TL pasa ona tempu produsaun másimu Gráfiku ne’e hatudu katak TL pasa ona tempu produsaun másimu
hosi Bayu-Undan and Kitan.hosi Bayu-Undan and Kitan.
Fundu Petróleu sei hotu lalais.Fundu Petróleu sei hotu lalais.
Kustu konstrusaun projetu eletrisidade hosi tokon $367 sa’e ba liu biliaun ida
Supply Base - Tasi ManeSupply Base - Tasi Mane• Laiha Planu Jestaun Ambientál, iha de’it Estratéjia PJA• Laiha tender ba estudu viabilidade (kontratu sira ba Eastlog)• Ita seidauk hetan asesu ba estudu ne’ebé halo ona