1 Panu Moilanen RAPORTTI Jyväskylän ammattikorkeakoulu Ammatillinen opettajakorkeakoulu 30.4.2010 APTA4001 – Kehittämishanke / APTA4004 – Tutkiva ja kehittävä opettajuus KUINKA OTTAA VASTAAN UUDET OPISKELIJAT? Alkuohjauksen kehittäminen informaatioteknologian tiedekunnassa Tässä raportissa kuvataan prosessia, jossa on kehitetty Jyväskylän yliopiston informaatio- teknologian tiedekunnan opiskelijarekrytointia ja uusien opiskelijoiden alkuohjausta. Olen ollut kyseisessä prosessissa mukana alusta alkaen yhtenä sen keskeisimpänä toimijana. Prosessista on vastannut kolmen hengen työryhmä, johon ovat lisäkseni kuuluneet tiede- kuntamme opintoasiainpäällikkö Eija Ihanainen ja lehtori Mikko Jäkälä. Varsinaiseen käy- tännön toteutukseen on osallistunut myös moni muu tiedekuntamme henkilökunnasta. Lähtökohtanamme on ollut ajatus siitä, että akateeminen opintopolku alkaa jo ennen opis- kelijavalintaa opiskelijarekrytoinnista ja jatkuu käytännössä siihen saakka, kun opiskelija valmistuu ja siirtyy alumniksi. Tähän opintopolkuun sisältyy useita kriittisiä vaiheita, jot- ka saattavat haitata opintopolulla etenemistä tai keskeyttää sen kokonaan. Vaikutuksiltaan kaikkein kauaskantoisimmat kriittiset pisteet sisältyvät aivan opintopolun alkuun – ne liit- tyvät opiskelualan valintaan ja opintojen aloittamiseen. Taustaa ja kehittämiskohde Jyväskylän yliopisto Jyväskylän yliopisto on yksi maamme suurimmista monitieteisistä yliopistoista. Se on saanut alkunsa vuonna 1863 perustetusta Suomen ensimmäisestä opettajaseminaarista, ja nykyisin yliopiston seitsemässä tiedekunnassa opiskelee noin 15 000 opiskelijaa. Yliopisto
21
Embed
Panu Moilanen RAPORTTI Jyväskylän ammattikorkeakoulu ...users.jyu.fi/~pjmoilan/pofo2010/material/Kehittami... · Jyväskylän ammattikorkeakoulu Ammatillinen opettajakorkeakoulu
This document is posted to help you gain knowledge. Please leave a comment to let me know what you think about it! Share it to your friends and learn new things together.
Transcript
1
Panu Moilanen RAPORTTI Jyväskylän ammattikorkeakoulu Ammatillinen opettajakorkeakoulu 30.4.2010 APTA4001 – Kehittämishanke / APTA4004 – Tutkiva ja kehittävä opettajuus KUINKA OTTAA VASTAAN UUDET OPISKELIJAT? Alkuohjauksen kehittäminen informaatioteknologian tiedekunnassa Tässä raportissa kuvataan prosessia, jossa on kehitetty Jyväskylän yliopiston informaatio-
teknologian tiedekunnan opiskelijarekrytointia ja uusien opiskelijoiden alkuohjausta. Olen
ollut kyseisessä prosessissa mukana alusta alkaen yhtenä sen keskeisimpänä toimijana.
Prosessista on vastannut kolmen hengen työryhmä, johon ovat lisäkseni kuuluneet tiede-
kuntamme opintoasiainpäällikkö Eija Ihanainen ja lehtori Mikko Jäkälä. Varsinaiseen käy-
tännön toteutukseen on osallistunut myös moni muu tiedekuntamme henkilökunnasta.
Lähtökohtanamme on ollut ajatus siitä, että akateeminen opintopolku alkaa jo ennen opis-
kelijavalintaa opiskelijarekrytoinnista ja jatkuu käytännössä siihen saakka, kun opiskelija
valmistuu ja siirtyy alumniksi. Tähän opintopolkuun sisältyy useita kriittisiä vaiheita, jot-
ka saattavat haitata opintopolulla etenemistä tai keskeyttää sen kokonaan. Vaikutuksiltaan
kaikkein kauaskantoisimmat kriittiset pisteet sisältyvät aivan opintopolun alkuun – ne liit-
tyvät opiskelualan valintaan ja opintojen aloittamiseen.
Taustaa ja kehittämiskohde
Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopisto on yksi maamme suurimmista monitieteisistä yliopistoista. Se on
saanut alkunsa vuonna 1863 perustetusta Suomen ensimmäisestä opettajaseminaarista, ja
nykyisin yliopiston seitsemässä tiedekunnassa opiskelee noin 15 000 opiskelijaa. Yliopisto
2
on erityisen tunnettu kasvatustieteiden sekä liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnistaan,
mutta tutkimuksellisesti varsinkin perusluonnontieteet – ennen kaikkea fysiikka – ovat
tehneet Jyväskylän yliopistosta myös kansainvälisesti tunnetun ja varmistaneet sen ase-
man monilla yleisesti seuratuilla yliopistojen ranking-listoilla, esimerkiksi ns. Shanghain ja
Timesin listoilla.
Jyväskylän yliopiston maine opiskelupaikkana on kohtuullisen hyvä. Taloustutkimus tut-
ki alkuvuodesta 2010 korkeakoulujen imagoa 17-29-vuotiaiden suomalaisten keskuudessa.
Näiden ns. nuorten aikuisten parissa Jyväskylän yliopisto on maamme tiedekorkeakou-
luista kolmanneksi tunnetuin ja kiinnostavin. Myönteisimmin yliopisto arvioitiin opiske-
lupaikkana, koulutusalojen monipuolisuudesta, opetuksen ja tutkimuksen laadusta sekä
arvostuksesta työmarkkinoilla. Kielteisimmät arviot liittyivät yliopiston mainonnan näky-
vyyteen, sijaintipaikkakunnan houkuttelevuuteen, kansainvälisyyteen ja tiedonsaantiin
yliopiston kotisivuilta.
Informaatioteknologian tiedekunta
Yksi Jyväskylän yliopiston tiedekunnista on informaatioteknologian tiedekunta. Vaikka se
on lajissaan sekä Suomen suurin että vanhin, on tiedekunta yliopiston toiseksi nuorin ja
suoritettujen opintopisteiden määrällä mitattuna myös pienin – opiskelijamäärällä mitat-
tuna tiedekunta on keskikokoinen. Tiedekunnan opiskelijakunta on hyvin heterogeenista.
Osa opiskelijoista on hyvin päämäärätietoisia, aiemmissa opinnoissaan hyvin menestynei-
tä ja yliopisto-opinnoissaan nopeasti ja tehokkaasti eteneviä. Tiedekunnan vetovoima
opiskelupaikkana ei ole kuitenkaan ollut viime vuosina aivan yhtä hyvä kuin yliopisto-
opintojen keskimäärin, mistä johtuen opiskelupaikan tiedekunnasta on saanut hieman
muita tiedekuntia helpommin. Helpon sisäänpääsyn opiskelupaikkojen joukossa tiede-
kunnan houkuttelevuutta lisää edellä kuvattu Jyväskylän yliopiston vahva asema suoma-
laisessa korkeakoulukentässä. Edellä kuvattujen syiden seurauksena edellä mainittujen
nopeasti etenevien opiskelijoiden lisäksi tiedekunnassa opiskelee suhteellisen paljon ope-
tuksen näkökulmasta huomattavasti haastavampia opiskelijoita. Osa opiskelijoista on sel-
keästi sellaisia, että heille optimaalinen koulutusvaihtoehto olisi ollut jokin muu kuin teo-
3
reettisesti painottunut tiedeyliopisto, osa opiskelijoista taas ei välttämättä vielä tiedä, mikä
olisi heille juuri se oikea opiskeluala.
Tiedekunnan näkökulmasta näiden haastavien opiskelijoiden määrä on merkittävä on-
gelma: yliopistojen ja sitä kautta myös tiedekunnan rahoitus perustuu merkittävässä mää-
rin suoritettujen ylempien korkeakoulututkintojen lukumäärään, mistä johtuen tiedekun-
nan talouden vakauden ja toiminnan jatkuvuuden kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että
ns. opiskelijoiden pysymä (student retention) on tasolla, joka mahdollistaa tiedekunnalle
yliopiston kanssa solmitussa tulossopimuksessa asetettujen tavoitteiden saavuttamisen.
Siksi onkin tärkeää, että opiskelijat, jotka on hyväksytty tiedekunnan opiskelijoiksi, ja jotka
ovat ottaneet opiskelupaikan vastaan, kiinnittyvät tiedekuntaan, innostuvat opinnoistaan
ja suorittavat ylemmän korkeakoulututkinnon mahdollisimman tarkasti tutkinnon suorit-
tamiselle asetetussa tavoiteajassa.
Kehittämiskohteet
Yliopisto-opintojen aloittaminen on yksi elämän suurimmista mullistuksista ja murros-
kohdista. Muutos koostuu useista samanaikaisista muutosprosesseista: usein muutosta
uuteen kaupunkiin, ystävistä ja perheestä eroamisesta, omaan elämään liittyvän vastuun
lisääntymisestä ja uudenlaisesta, itsenäisyyttä enemmän korostavasta opiskelutavasta ja
-kulttuurista. Kaikki nämä tekijät yhdessä johtavat siihen, että tyypillinen opintojaan aloit-
tava nuori on yleensä huomattavan tunnekuohun vallassa: suunnattomaan iloon uuden
elämänvaiheen alkamisesta sekoittuu epävarmuutta ja ehkä pelkoakin.
Itsenäisyys ja vastuunkanto ovat monille uusille opiskelijoille voimaannuttavia kokemuk-
sia, mutta joillekin tilanne voi muodostua liian vaativaksi. Tyypillisesti hyvä motivaatio ja
päämäärätietoisuus edesauttavat epävarmuuden ja kaaoksen sietämistä opintojen alkaes-
sa. Informaatioteknologian alan opinnot aloittavat opiskelijat ovat kuitenkin usein epä-
varmoja alavalinnastaan, mistä johtuen heidän motivaationsa ja päämäärätietoisuutensa
on vastaavasti usein alhaisempi kuin yliopisto-opiskelijoilla keskimäärin. Selityksenä tälle
on informaatioteknologian alana vaikea hahmotettavuus: IT-ala on laaja ja moninainen,
eikä se kytkeydy selkeästi mihinkään opiskelijoiden aiemman opiskeluhistorian oppiainei-
4
siin. IT-alalla ei myöskään ole esim. kauppatieteiden, lääketieteen tai oikeustieteiden kal-
taista vahvaa imagoa, joka helpottaisi alan hahmottamista akateemisena tieteenalana, ura-
na tai alana yleisesti. Unohtaa ei myöskään sovi suhteellisen helpon sisäänpääsyn aiheut-
tamia haasteita: monille opiskelijoille informaatioteknologian tiedekunta on vain väliase-
ma tai ponnahduslauta heidän matkallaan kohti unelmien opiskelupaikkaa.
Tiedekunnan haasteena onkin ollut luoda sellainen ohjausmalli, jonka avulla opiskelualan
valinnastaan epävarmoja ja yliopisto-opiskelun näkökulmasta erityisiä haasteita kokevia
opiskelijoita voidaan auttaa ja tukea opintojen aloittamisessa ja niiden suorittamisessa.
Myös niihin opiskelijoihin, joille informaatioteknologian tiedekunta on lähtökohtaisesti
vain väliasema, kannattaa kiinnittää huomiota: monissa tapauksissa myös tällainen opis-
kelija on innostunut informaatioteknologian alan opinnoista alun hyvien kokemuksen
seurauksena ja päätynyt suorittamaan aloittamansa opinnot tiedekunnassa loppuun,
vaikkei se alun perin ollut ollutkaan tavoitteena.
Saattaen vaihdettava
Informaatioteknologian tiedekunnassa on käynnistetty järjestelmällinen kehittämistyö
opiskelijan tukemiseksi hänen opintopolkunsa kaikissa vaiheissa. Kehitettävälle ohjaus-
mallille on annettu työnimeksi ”Saattaen vaihdettava”, joka ilmaisuna on peräisin rauta-
teiltä. Alkuperäisessä kontekstissaan ilmaisulla tarkoitetaan sitä, että vaunu on aina vietä-
vä määräraiteelleen veturilla saattaen. Ns. heittäminen eli vaunun työntäminen liikkeelle
siten, että se työnnön jälkeen kulkee itsekseen määräraiteelleen, on kiellettyä. Tiedekun-
tamme kontekstissa ilmaisulla viitataan käytännössä samaan asiaan: siihen, ettei opiskeli-
jaa missään opiskelun vaiheessa siirretä ohjaus- ja tukiketjussa eteenpäin niin, ettei opiske-
lijan vastaanottoa ketjun seuraavassa vaiheessa ole varmistettu. Seuraavan sivun kuva 1
kuvaa mallin perusrakenteen.
Mallissa yhteys opiskelijaan pyritään luomaan jo ennen kuin hän hakee opiskelijaksemme.
Tämä tapahtuu tiedekunnan opiskelijarekrytoinnin kautta. Olemme jo noin viisi vuotta
kehittäneet opiskelijarekrytointiamme tavalla, joka ainakin Jyväskylän yliopistossa on ol-
lut hyvin uudenlainen ja herättänyt huomattavaa kiinnostusta myös tiedekuntamme ul-
5
kopuolella. Opiskelijarekrytoinnissa pyrimme välittämään potentiaalisille hakijoille kuvan
siitä, että informaatioteknologiassa ei ole kyse vain tietokoneiden kanssa ”nyhjäämisestä”,
vaan informaatioteknologiaa on nykyään kaikkialla ja se liittyy aina johonkin muuhun
osaamiseen – esimerkiksi kauppatieteisiin, liikuntaan, viestintään tai opetukseen.
KUVA 1. "Saattaen vaihdettava" -ohjausmalli esitettynä tavoitteenmukaisen tutkinnonsuoritusajan vuosittaisen
etenemisen mukaan. Alkuohjausvaihe on merkitty kuvaan punaisella suorakaiteella.
Olemme opiskelijarekrytoinnissamme keskittyneet ennen kaikkea potentiaalisten hakijoi-
den kohtaamiseen. Kierrämme vuosittain paitsi suurimmissa lukioissa, niin myös käytän-
nössä kaikissa Suomen suurimmissa varuskunnissa ja useissa kymmenissä lukioissa. Li-
säksi pyrimme kohtaamaan potentiaaliset hakijat myös verkossa: olimme Suomen ensim-
mäinen korkeakoulu, jolla oli laaja ja toimiva yhteisö IRC-galleriassa, ja tällä hetkellä mei-
dät voi virtuaalisesti tavata esimerkiksi Facebookissa. Olemme myös tuottaneet laajan,
multimediaalisen verkkosivuston, jossa kerrotaan paitsi informaatioteknologiasta alana,
niin myös yliopisto-opiskelun arjesta, meillä opiskelevien opiskelijoiden tarinoista ja meil-
tä valmistuneiden alumnien urista. Verkkopalvelummekin kanssa olemme olleet edellä-
kävijä: esimerkiksi opiskelija- ja alumniprofiileja on viimeisten parin vuoden aikana alka-
nut näkyä muidenkin korkeakoulujen verkkosivuilla. Tiedekuntamme hakuportaali on
osoitteessa http://www.it.jyu.fi/hae/. Sivusto on tarkoitus uudistaa täysin tulevan luku-
vuoden aikana.
6
Opiskelijaksi valinnan jälkeen vuorossa on monien tutkimusten mukaan opiskelu-uran
kaikkein kriittisin vaihe: opintojen aloittaminen. Viimeisten parin vuoden kehittämis-
työmme on keskittynyt nimenomaan tuon vaiheen kehittämiseen ja alkuohjauksen paran-
tamiseen siten, että opiskelija tuntisi itsensä mahdollisimman tervetulleeksi yliopistoyhtei-
sössä ja saisi sellaista ohjausta ja tukea, joka aidosti edesauttaa opintojen sujuvaa käynnis-
tymistä. Alkuohjausmalli konkretisoituu opintojen alkuun sijoittuvana noin puoli vuotta
kestävänä orientaatiojaksona, joka toteutetaan yhteistyössä useiden eri toimijoiden – mm.
opettajien, yliopiston hallinnon ja kaupungin – kanssa. Se koostuu laajasta kirjosta toimin-
toja, joiden tavoitteena on auttaa opiskelijoita opintojen käynnistymisessä ja edistää uusien
opiskelijoiden ryhmäytymistä ja yhteisöllistymistä. Alkuohjausvaihe on merkitty edellisen
sivun kuvaan punaisella suorakaiteella.
Uusi alkuohjausmallimme on ollut käytössä käytännössä yhden lukuvuoden, joten nyt on
hyvä tarkastella sitä, miten se on toiminut.
Kehittämistyön lähtökohdat
Yliopisto-opintojen sujuva käynnistyminen edellyttää paitsi ohjausta ja tukea, niin myös
sitä, että uusi opiskelija integroituu ja sosiaalistuu uuteen opiskeluympäristöönsä ja pys-
tyy siten hankkimaan hyvinvoinnin kannalta oleellista sosiaalista pääomaa. Tämä edellyt-
tää luonnollisesti aktiivista otetta ja toimintaa ennen kaikkea opiskelijalta itseltään, mutta
myös yliopistolla on opetuksen ja ohjauksen keinoin hyvät mahdollisuudet tukea tätä ke-
hitystä – esimerkiksi opintojen työmuotojen valinnalla ja jopa fyysisen opiskeluympäris-
tön suunnittelulla on tässä merkittävä rooli.
Integroituminen ja sosialisaatio
Ensimmäinen opiskeluvuosi on kriittisen vaihe yliopisto-opinnoissa: kuten Lähteenoja
(2010) toteaa, ensimmäisen vuoden kokemukset muovaavat opiskelijan koko tulevaa opis-
keluprosessia. Opintojen alkuun liittyviä merkittäviä prosesseja ovat integroituminen aka-
teemiseen maailmaan ja sosiaalistuminen opiskeluyhteisöön. Mm. Vesikansan (1998) mu-
kaan nimenomaan integroituminen – tai käytännössä sen puute – on suomalaisen yliopis-
7
tokoulutuksen kesto-ongelma. Integroitumisessa tarkoitetaan sitä, että opiskelijat löytävät
paikkansa yliopistossa ja kiinnittyvät opintoihinsa. (Tinto 1975, 1996, 2006; Kurri 2006;
Hultberg ym. 2008.) Suomessa opiskelijoiden integroitumista yliopistoon on tutkittu mel-
ko vähän, mutta esimerkiksi Yhdysvalloissa sillä on jo vahva tutkimustraditio, jonka tulos-
ten seurauksena integroitumista käytetään mm. yhtenä avainindikaattorina yliopiston te-
hokkuudelle, joka useissa tapauksissa vaikuttaa myös yliopiston saamaan rahoitukseen
(Berger & Lyon, 2005). Jos pohditaan sitä, kuinka suomalainen korkeakoulupolitiikka ja
ennen kaikkea sen taloudellinen ohjausjärjestelmä ovat viimeisten vuosien ja vuosikym-
menien aikana kehittyneet, ei varmasti ole täysin perusteetonta väittää, että opiskelijoiden
integroituminen yliopistoon hyvin todennäköisesti otetaan tulevaisuudessa yliopistojen
tuloksellisuustekijänä huomioon Suomessakin – varsinkin kun muistetaan se, kuinka tär-
keänä maassamme pidetään opintojen sujuvaa käynnistymistä ja niiden suorittamista ta-
voiteajassa. Integroituminen yliopistoyhteisöön on tärkeää myös itse oppimisen kannalta.
Kuh’n (1993) mukaan yliopiston henkinen ilmapiiri, epäviralliset kontaktit henkilökun-
taan, aine- ja vapaa-ajan järjestöt, keskustelut ystävien kanssa, työssäolo ja matkustaminen
tuottavat monia merkittäviä oppimiskokemuksia sekä taitoja ja osaamista.
Integroitumisen ohella voidaan puhua myös sosiaalistumisesta opiskelu- ja tiedeyhtei-
söön. Sosialisaatiolla tarkoitetaan ihmisen kehittymistä yhteiskunnan, kulttuurin tai jon-
kin yhteisön – siis esimerkiksi – yliopiston jäseneksi (Antikainen 1998, 101). Jyväskylän
yliopiston kasvatustieteen professori Tapio Aittola (1998) on tutkinut sosiaalistumista yli-
opistoon ja tiedeyhteisöön sekä sen vaikutusta opintojen etenemiseen ja oppimiseen. Hän
toteaa ainelaitoksen muodostavan sen viiteryhmän, jonka suhteen opiskelijat arvioivat
oman tieteenalansa tuottamia toiminta- ja ajattelutapoja: opiskelijat eivät opi yliopistossa
vain tiedollisia sisältöjä, vaan he sosiaalistuvat oman tieteenalansa akateemiseen osakult-
tuuriin. Opiskeluaika on Aittolan mukaan myös hyvin intensiivistä maailmankatsomuk-
sellisten pohdintojen ja oman identiteetin työstämisen aikaa. Hänen mukaansa opiskelijat
arvioivat maailmankuvansa olevan jatkuvassa muutoksessa, ja keskustelut opiskeluystä-
vien kanssa ovat tärkeä tapa selvitellä omia ajatuksia, valintoja ja maailmankatsomukselli-
sia pohdintoja. Tähän liittyy myös koko joukko oppimiskokemuksia, jotka kumpuavat
opiskelijoiden keskinäisistä vertaissuhteista.
8
Yliopisto muutoksessa
Aittola (1992) on tuonut esille myös yliopiston ratkaisevan muuttumisen. Perinteisessä
yliopistossa opiskelijat sitoutuivat intellektuaalisesti opintoihinsa ja muodostivat omakoh-
taisen suhteen tieteeseen. Nyky-yliopisto on ”perinteistä” yliopistoa selvästi koulumai-
sempi, opiskelusta on tullut välineellisempää ja yhteiskunta tarkastelee opiskeluaikaa kou-
lutuksen tehokkuuden näkökulmasta. Aittola puhuu identiteettirelevanssista: hänen mu-
kaansa yliopisto ei enää muodosta opiskelijoiden identiteettiä ja elämää määräävää kes-
kusta, vaan opiskelun sijasta tärkeiksi ovat tulleet mm. erilaiset vapaa-ajan harrastukset,
läheiset ystävät ja työssäkäynti.
Opiskelijoiden muuttunut suhde yliopisto-opintoihin liittyy myös yliopistolaitoksen kehi-
tykseen länsimaissa 1900-luvulla ja 2000-luvun alussa. Sitä on kuvattu kolmen vaiheen
avulla: ensimmäisen vaiheen yliopisto on eliittiyliopisto, jonne vain harvoilla on pääsy, ja
jossa opiskelu on suunnaton etuoikeus. Toisessa vaiheessa yliopistoon pääsy lavenee, ja
yliopisto muuttuu massayliopistoksi, jossa opiskeleminen on saavutettu etu. Kun 50 %
ikäluokasta on yliopisto-opintojen piirissä, voidaan puhua universaaliyliopistosta, jossa
opiskelusta on tullut velvollisuus – yliopistoon hakeutuvat opiskelemaan myös ne, joille
jokin muu, kuin yliopisto olisi ollut optimaalinen koulutusvalinta. (Trow 1973; Antikai-
nen, Rinne & Koski 2006.) Suomessa yliopisto-opintoihin päätyy tällä hetkellä noin 30 %
ikäluokasta, joten meillä ollaan massayliopiston vaiheessa (Mannisenmäki & Valtari 2005,
16).
Sosiaalinen pääoma ja opiskelijoiden terveys
Ihmisten välinen vuorovaikutus on Suomessa ja muissa länsimaissa vähentynyt viimeisten
vuosikymmenien aikana ratkaisevasti (esim. Sigman 2009). Väestötason terveystutkimuk-
sissa käytetään usein sosiaalisen pääoman käsitettä kuvaamaan sitä ”yhteishenkeä, joka
innostaa ja elähdyttää kansaa, yhteisöä tai ryhmä yhteistoimintaan” (Hyyppä 2008). Sosi-
aalinen pääoma nähdään yhteenkuuluvuuden tunteeseen perustuvana ilmiönä, jossa puo-
litutut ja tutut ihmiset muodostavat löyhän verkoston, viihtyvät ja ennen kaikkea toimivat
9
keskenään. Sosiaalisen pääoman muodostumisen kannalta on siis merkittävää, että yksilö
tuntee kuuluvansa johonkin hänelle merkitykselliseen sosiaaliseen ryhmään. Jos lähtö-
kohdaksi otetaan se, että sosiaalisen pääoman muodostumisen kannalta on tärkeää kuulua
yhteistoiminnalliseen ryhmään, on opintojen etenemisen näkökulmasta kiinnostavaa tar-
kastella nimenomaan opiskeluun liittyviin ryhmiin kuulumista. Tässä suhteessa tilanne
Suomessa on melko huono: Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön YTHS:n terveystutki-
muksen mukaan joka kolmas korkeakouluopiskelija tuntee jatkuvasti itsensä ylirasittu-
neeksi eikä koe kuuluvansa mihinkään opiskeluun liittyvään ryhmään (Kunttu & Huttu-
nen 2009).
Hyypän (2008) tutkimuskatsauksen mukaan runsaan sosiaalisen pääoman on selvästi
osoitettu liittyvän parempaan terveyteen ja hyvinvointiin – niin fyysiseen kuin psyyk-
kiseenkin. Esimerkiksi Suomessa opiskelijoiden terveystilanne on kehittynyt viimeisten
parin vuosikymmenen aikana selkeästi huonompaan suuntaan erityisesti psyykkisen ter-
veyden osalta: Kelan tilastojen mukaan psyykenlääkkeitä käyttävien opiskelijoiden määrä
on 2000-luvulla yli kaksinkertaistunut, ja Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön terveystut-
kimuksen mukaan lähes kolmasosalla opiskelijoita on psyykkisiä ongelmia (Kunttu &
Huttunen 2009).
Opintojen keskeyttämisen syyt
Aiemmin mainittua tavoitetta riittävän opiskelijapysymän saavuttamiseksi häiritsee ennen
kaikkea opintojen keskeyttäminen. Opintojen keskeyttäminen on monisyinen ilmiö: siinä
voi olla kyse opiskelijan tahdosta tapahtuvasta keskeyttämisestä tai pakon – yliopiston tai
olosuhteiden – sanelemasta keskeyttämisestä. Opintojen keskeyttäminen voi merkitä myös
tietyn pääaineen opintojen keskeyttämistä, tietystä yliopistosta lähtemistä tai sitten koko
korkeakoulujärjestelmästä poistumista (Määttä 1995). Tinto (1996) on tunnistanut opinto-
jen keskeyttämiselle seitsemän eri perussyytä: 1) opiskeluun liittyvät vaikeudet, 2) sopeu-
tumiseen liittyvät vaikeudet, 3) omiin tavoitteisiin tai orientaatioon liittyvät vaikeudet, 4)
heikko tai ulkokohtainen sitoutuminen, 5) taloudelliset vaikeudet, 6) opiskelijan ja yliopis-
ton yhteensopimattomuus ja 7) eristäytyneisyys. Näistä syistä yliopisto voi toimenpiteil-
lään vaikuttaa useimpiin: käytännössä vain opiskelijan taloudellinen asema on yliopiston
10
toimenpiteiden vaikutuspiirin ulkopuolella. Edellä esitetyt Tinton tunnistamat opintojen
keskeyttämisen syyt ovatkin olleet informaatioteknologian uuden ohjausmallin kehittämi-
sen lähtökohtina, ja erityisesti niitä on pohdittu alkuohjauksen kehittämisessä.
Uusi orientaatiojakso
Kuten aiemmin jo todettiin, kehitetty alkuohjausmalli konkretisoituu uutena orientaa-
tiojaksona, jonka suorittaminen on pakollista kaikille uusille opiskelijoille. Orientaatiojak-
so kestää noin kuusi kuukautta, ja sen suorittaminen alkaa käytännössä samalla, kun
opiskelija hyväksytään opiskelijaksi: ensimmäiset oppimistehtävät ja ohjeet jakson suorit-
tamiseen liittyen toimitetaan jo opiskelijan saaman hyväksymiskirjeen ja tervetulopaketin
mukana. Opiskelijan saama kurssiesite on tämän raportin liitteenä.
Orientaatiojakson suunnitteluperiaatteet perustuivat toisaalta omiin kokemuksiimme, ai-
emmasta orientaatiokurssista saatuun opiskelijapalautteeseen ja edellä esitettyyn teoreetti-
seen taustaan. Näistä johdetut suunnittelua ohjaavat periaatteet olivat:
1) Todellisen, tiedollisen sisällön tarjoaminen kurssilla. Tavoitteena oli, että kurssilla
tarjotaan sellaista tiedollista sisältöä, joka edesauttaa opiskelun käynnistymistä ja
Sinut on valittu tietojärjestelmätieteen opiskelijaksi Jyväskylän yliopistoon. On-neksi olkoon paitsi opiskelupaikan niin myös onnistuneen pääaineen valinnan johdosta! Tietojärjestelmätieteen tutkinto on maassamme ainutlaatuinen: siinä uusin informaatioteknologian osaaminen yhdistyy saumattomasti kauppatieteelliseen tietä-mykseen, jotka yhdessä ovat taanneet ja ta-kaavat varmasti tulevaisuudessakin varman ja joustavan työllistymisen.
Opintojen alku koostuu erilaisista infotilai-suuksista, pienryhmäohjauksesta ja tutor-toiminnasta sekä akateemiseen opiskeluun valmentavasta kurssista. Myös pääaine- ja sivuaineopinnot alkavat jo syyskuussa.
Syyskuun ensimmäisten parin viikon aikana tavoitteena on tutustua yliopistoon ja opis-keluympäristöön hyvin käytännönläheisellä tasolla. Siksi onkin erittäin tärkeää, että olet mukana heti alusta alkaen.
Tarkemmin tutustut akateemiseen opiske-luun kurssilla ”Yliopisto-opiskelu ja opin-tojen suunnittelu”. Kurssin aikana perehdyt opiskeluun yliopistossa: saat mm. tietoja opiskeluun liittyvistä taidoista, opit navigoi-maan yliopistolla, tutustut erilaisiin oppi-mista tukeviin tietojärjestelmiin ja oppimis-ympäristöihin ja ennen kaikkea - tutustut opiskelukavereihisi.
Voit aloittaa kurssin suorittamisen vaikka heti! Tässä lehtisessä on tietoja kurssin sisällöstä ja siitä, mitä voit tehdä jo kesän aikana - syyskuun nimenhuutopäivää odo-tellessa. Olemme myös valmiina vastaamaan mahdollisesti herääviin kysymyksiisi jo nyt kesällä.
Vielä kerran. Onneksi olkoon ja tervetuloa. Elämäsi parhaat vuodet odottavat Sinua!
Tietojenkäsittelytieteiden laitoksen väki
Uuden opiskelijan muistilista
Onnittele itseäsi! 1. Ota opiskelupaikka vastaan 2. viimeistään 4.8.2009.Järjestä asuntoasiat kuntoon.3. Hae opintotukea.4. Tilaa opiskelijakortti.5. Hanki yliopiston tietojärjestelmien 6. käyttäjätunnukset 14.8.2009 alkaen.Ilmoita kavereille ja muille 7. sidosryhmille aloittavasi opinnot Jyväskylän yliopistossa.Tutustu tähän lehtiseen ja aloita 8. opiskeluun orientoituminen.
Tästä se alkaa!Yliopisto-opintojen aloittaminen on yksi elämän suurista muutoksista. Useimmille se tarkoittaa muuttamista uuteen kaupunkiin ja omaan ko-tiin. Tämän kurssin - Yliopisto-opiskelu ja opintojen suunnittelu - tarkoi-tuksena on tutustuttaa Sinut paitsi mahdolliseen uuteen kotikaupunkii-si, niin myös uusiin opiskelukavereihisi ja ennen kaikkea akateemiseen maailmaan.
Toivomme, että aloitat kurssin suorittamisen jo ennen syyskuun alun nimenhuutoa. Mitään kohtuutonta raatamista ei kesälle kuitenkaan ole luvassa - ohjelmassa on vain yksi ennakkotehtävä ja esittäytyminen uu-sille opiskelukavereillesi.
Kurssilla aloitat myös tutustumisen yliopiston opiskelua tukeviin tieto-järjestelmiin. Tätä varten tarvitset käyttäjätunnuksen, jolla voit kirjautua oppimisympäristö Moodleen. Ohessa on ohjeet, joiden avulla saat tun-nukset käyttöösi ja pääset alkuun.
Hanki käyttäjätunnus!
Kun olet ottanut vastaan Sinulle myönnetyn opiskelupaikan ja ilmoit-tautunut läsnäolevaksi opiskelijaksi, voit hankkia yliopiston tietojärjes-telmien käyttäjätunnuksen. Käyttäjätunnuksen voi hankkia 14.8.2009 alkaen. Tunnus hankitaan käyttäen pankkitunnuksia osoitteessa https://salasana.jyu.fi/pankkitunnistus/.
Rekisteröidy kurssin Moodle-työtilaan!
Kun olet hankkinut käyttäjätunnuksen, voit rekisteröityä tämän kurs-sin työtilaan oppimisympäristö Moodlessa. Toimi seuraavasti: 1) Mene osoitteeseen https://webapps.jyu.fi/moodle/. 2) Valitse oikeassa yläkul-massa oleva toiminto ”Login” tai ”Kirjaudu”, kielestä riippuen. 3) Valitse HAKA-kirjautuminen ja kotiorganisaatioksesi Jyväskylän yliopisto. 4) Kir-jaudu palveluun käyttäjätunnuksellasi ja salasanallasi. Hyväksy tietojen siirto ”Shibboleth login” -valintaikkunassa napsauttamalla ”Continue”. 5) Valitse kohdasta ”Omat kurssini” vaihtoehto ”Kaikki kurssit” ja sieltä kurssikategoria ”Informaatioteknologian tiedekunta -> Tietojenkäsitte-lytieteiden laitos”. 6) Valitse kurssi ”Yliopisto-opiskelu ja opintojen suun-nittelu”. 7) Anna avain ”fuksi-info” ja napsauta painiketta ”Rekisteröi mi-nut tälle kurssille”. Olet nyt rekisteröitynyt kurssin työtilaan Moodlessa ja voit aloittaa opiskelun - silloin, kun se Sinulle sopii. Jatkossa Sinun ei tarvitse enää rekisteröityä kurssille, vaan kurssi näkyy automaattisesti omissa kursseissasi heti kirjauduttuasi Moodleen.
Askarruttaako jokin opintojen aloittamisessa?
Voit lähettää kysymyksesi sähköpostitse kurssin opettajille, jotka tavoitat osoitteesta [email protected].
KurssikuvausITKY100 - Yliopisto-opiskelu ja opintojen suunnittelu
Kurssin sisältö
Tämä kurssi on johdatus akateemiseen maailmaan ja akateemiseen opiskeluun. Kurssin aikana tutustut Jyväskylän yliopistoon opiskelu- ja sosiaalisena ympäristönä sekä saat yliopisto-opiskelussa tarvittavat perustiedot ja -taidot. Kurssi koostuu luennoista, yksilö- ja ryhmätyös-kentelystä, oppimispäiväkirjan pidosta ja tentistä. Kurssi on tarkoitettu kaikille uusille tietojärjestelmätieteen opiskelijoille. Kurssi arvioidaan as-teikolla hyväksytty/hylätty. Kurssi kuuluu kauppatieteiden kandidaatin tutkinnon pakollisiin yleisopintoihin.
Kurssin tavoite
Kurssin suoritettuasi olet aloittanut tutustumisen akateemisen maail-maan, tieteeseen, tiedeyhteisöön ja ennen kaikkea opiskeluun yliopistos-sa. Tunnet yliopiston opiskelu- ja sosiaalisena ympäristönä ja olet saanut tietoa yliopiston erilaisista opetus- ja suoritusmuodoista ja opintojen suunnittelusta. Olet pohtinut itseäsi ja tavoitteitasi akateemisen urasi alussa ja tutustunut opiskelijatovereihisi ja opetushenkilökuntaan. Lisäk-si tiedät, millainen oppimis- ja oppijakäsitys ohjaa yliopiston opetusta ja sen suunnittelua sekä osaat suunnitella omaa opiskeluasi ja käyttämiäsi opiskelutekniikoita vastaavasti. Kurssin aikana laadit myös henkilökoh-taisen opintosuunnitelman, HOPSin - omien opintojesi tiekartan kandi-daatin tutkintoon saakka.
Aikataulu
Kurssi alkaa jo ennen syyslukukauden alkua itsenäisellä työskentelyllä. Kontaktiopetus alkaa heti syyskuun alussa, ja siihen osallistuminen on sekä erittäin tärkeää että pakollista. Kurssi jatkuu koko syyslukukauden ajan.
Lisätietoja kurssista ja sen aikataulusta saat Jyväskylän yliopiston opin-totietojärjestelmästä, Korpista. Se on osoitteessa korppi.jyu.fi. Korppiin kirjaudutaan yliopiston tietojärjestelmien käyttäjätunnuksella.
Suoritukset
Kurssiin liittyen kirjoitat aluksi pienen pohdiskelevan kirjoituksen itses-täsi yliopisto-opintojesi alussa. Ohjeet tätä varten ovat viereisellä pals-talla. Lisäksi toivomme Sinun esittäytyvän kurssin opettajille ja muille opiskelijoille Moodlessa, jossa on tähän liittyen tarkemmat ohjeet. Kurs-sin aikana pidät oppimispäivävakirjaa, johon saat ohjeet syyskuun alus-sa. Kurssi huipentuu pieneen tenttin, jonka tavoitteena on tutustuttaa Sinut yliopiston tenttikäytänteisiin ja tenttien rakenteeseen.
Kirjoitelman tavoitteena on herättää Sinut pohtimaan odotuksiasi, aja-tuksiasi ja käsityksiäsi alkavaan yliopisto-opiskeluusi liittyen. Mitä odo-tat yliopisto-opintojen Sinulle antavan? Minkä asioiden uskot olevan Sinulle helppoja, minkä vaikeita? Millä mielellä tulet opiskelemaan Jy-väskylän yliopistoon? Miksi päädyit valitsemaan opiskelupaikaksesi juuri Jyväskylän yliopiston ja tietojärjestelmätieteen? Millaisiin työtehtäviin haluaisit sijoittua?
Otsikoi kirjoitelmasi ”Minä yliopisto-opintojeni alussa” ja lisää sen alkuun nimesi ja syntymäaikasi (kurssisuoritusten seuraamista varten). Kirjoita kirjoitelma vapaamuotoisesti, mutta pyri tyylissä pohtivaan, lukion äi-dinkielen ainekirjoitusta vastaavaan tyyliin. Kirjoitelman laajuus on pari liuskaa - tavoitteena on ennen kaikkea se, että opimme tuntemaan uudet opiskelijamme sekä saamme tietoa heidän odotuksistaan, toiveistaan ja kysymyksistään. Palauta kirjoitelma Moodlessa olevalle palautusalueelle ensimmäisen opiskeluviikon loppuun mennessä. Moodleen palauttamasi kirjoitelman pääsevät lukemaan vain kurssin opettajat - se ei siis ole julkinen tai näkyvissä kenellekään muulle.
Esittäydy ja tutustu!
Kurssin toinen ennakkotehtävä tehdään yksinomaan Moodlessa. Siellä on keskustelualue, jossa kurssin opettajat, Mikko ja Panu, esittäytyvät kurssilaisille. Lisää itsestäsi samalle keskustelualueelle vastaavankaltai-nen esittely ja tutustu myös muiden opiskelijoiden esittäytymisiin. Halu-tessasi voit myös kommentoida esittäytymisiä tai esittää kysymyksiä.
Moodlessa on myös erityinen ”Lehtorit vastaavat” -palsta, jossa voit jul-kisesti kysyä Sinua askarruttavista asioista. Jos Sinulla on siis kysymys, jonka vastauksesta uskot olevan hyötyä muillekin, kysy se täällä. Vas-taamme kysymyksiin Moodlessa elokuun alkupuolelta alkaen.
Mukavaa kesää ja tapaamisiin syksyllä!
ITKY100 YLIOPISTO-OPINNOT JA OPINTOJEN SUUNNITTELU Kurssin ohjelmaan voi tulla tila- ja aikamuutoksia. Seuraa sähköpostiasi! Aika Paikka Tapahtuma
Tyyppi
VIIKKO 36 ti 01.09. klo 12-14 Aud. 2 Nimenhuuto ja kakkukahvit opintojen alkamisen kunniaksi Aloitusti 01.09. klo 14-16 Agora Tutorryhmät ja ilmoittautuminen kiertoajelulle Tutorti 01.09. klo 19-21 C1 Rehtorin iltavastaanotto Juhlake 02.09. klo 09-11 Aud. 1 Tietotekniikan peruspalvelut tiedekunnassamme Infoke 02.09. klo 12-14 Agora Jyväskylä-info ja kiertoajelu Tapahtumato 03.09. klo 09-11 C1 JYY-info ja opiskelijakorttien jako Infoto 03.09. klo 13-14 Aud. 1 YTHS, tietohallintokeskus ja kirjasto Infoto 03.09. klo 14-15 Ag. Alfa Kieliopinnot ja niiden suorittaminen Infope 04.09. klo 10-11 C1 Opintotuki – mistä sitä saa, mihin ja miten? Infope 04.09. klo 11-13 L 304 Liikunta, hyvinvointi ja opiskelu. Yliopiston liikuntapaikat Kierros
VIIKKO 37
ma 07.09. klo 10-12 C 5 Seminaarista yliopistoksi Luentoke 09.09. klo 10-12 Aud. 1 Tiede, tiedeyhteisö ja akateeminen opiskelu Luentoke 09.09. klo 14.30 Agora Tiedekunnan puutarhajuhla Juhla
VIIKKO 38
ma 14.09. klo 10-12 Aud. 3 Yliopisto-opetus, sen muodot ja tutkinnot Luentoke 16.09. klo 10-12 Aud. 1 Kielten oppiminen, opetus ja kielitaidon merkitys Luento
VIIKKO 39
ma 21.09. klo 10-12 Aud. 3 Tekstin tuottamisen ja kirjoittamisen apuvälineet Luentoke 23.09. klo 10-12 Aud. 2 Opiskelu ja sen tekniikka Luento
VIIKKO 40
ma 28.09. klo 10-12 Aud. 2 Taulukkolaskenta ja esitysgrafiikkaopiskelijan työvälineenä Luentoke 30.09. klo 10-12 Aud. 3 Digitaaliset oppimisen ja viestinnän apuvälineet Luento
VIIKKO 41
ke 07.10. klo 10-12 Fys 1 eHops – kuinka se syntyy? Info
VIIKKO 43
ma 19.10. klo 10-12 Kirjasto Kirjasto opiskeluympäristönä ja tiedonhaku, RYHMÄ 1 Kierroske 21.10. klo 10-12 Kirjasto Kirjasto opiskeluympäristönä ja tiedonhaku, RYHMÄ 2 Kierros VIIKKO 44 ma 26.10. klo 14-18 Aud. 1 Laitosiltapäivä Tapahtuma Kurssin suorittamisesta saat tietoja Mikolta ja Panulta. Haastatteluiden ja ryhmäkeskusteluiden ajat varataan erikseen.