Paltamoon -asukaslehti nr 1

PALTAMON ASUK ASLEHTI No . 1 - K A IK ILL A MUK AVUUKS ILL A

nappaa

Vihdoinkinmyös niitä

hyviä uutisia

Nyt

w w w . p a l t a m o . f i

2 P a l t a m o o n 1 / 2 0 1 3

P Ä Ä K I R J O I T U S

Paltamo - Kaikilla muka-vuuksilla -hanke on vuo-den mittainen pyrähdys alueen kehittämiseen.

Kun kehityshanketta ra-ken nettiin noin parin vuo-

den ajan, oli tehtävien toi-men piteiden asialista hyvin laa-

ja. Koska hanke voitiin toteuttaa vain vuoden mittaisena, jouduttiin kar-simaan paljon asioita pois ja keskityttiin neljään pääteemaan. Nyt viiden tehok-

kaan toimintakuukauden aikana on tul-lut jo paljon palautetta ja lisää ideoita, mi-

tä Paltamossa tulisi tehdä. Monet ideoista ja aloitteista ovat olleet kuitenkin sellaisia, että ne kuuluvat kunnan tehtäviin, eikä niitä siten voida hankkeeseen liittää. Yleishyödyllisissä kehityshankkeissa keskitytään hanke-ehto-jen mukaisesti toimenpiteisiin, jotka eivät ole kunnan tehtäviä. Yleishyödyllisyys on muis-tettava myös niin, että kenenkään yksityisen toimijan asioita ei hankkeessa voida tehdä. Kaikilla mukavuuksilla -hankkeen yksitehtävistä on saada Paltamon eri toimijat pu-haltamaan yhteen hiileen. Vain yhteistoimin on mahdollista menestyä eri alueiden välises-sä kilpailussa. Kahdeksan vuotta Paltamossa asuneena, voin sanoa sen olevan kohtuulli-sen vaativa tehtävä. Erityisesti kaipaan yh-teistä pohdintaa, jossa näkökulma käänne-tään ja suunnataan yhteiseen tekemiseen.

Yhteinen tekeminen puolestaan voi olla yh-teismarkkinointia yritysten ja eri toimijoiden kesken, tapahtuma tai retki. Tulevaisuuden hyvinvointi on meistä itsestämme kiinni.

AsukaslehtiHankkeen yhtenä pääteemana oli luoda Pal-tamoon uusi asukaslehti, joka palvelee va-kituisia asukkaita, kesä- ja loma-asukkaita, yritystoimintaa yleisellä tasolla jne. Ympäril-lä tapahtuu asioita, joista asukkaiden on hy-vä tietää, vaikka niistä ei kerrotakaan muissa paikallislehdissä. Kaikilla mukavuuksilla -hankkeessa to-teutetaan kaksi lehteä. Ensimmäistä luet juu-ri parhaillaan. Toinen lehti, jonka sisältö on suunnattu Paltamon kesä- ja loma-asukkail-le ilmestyy kesäkuun alkupuoliskolla. Lehti postitetaan loma-asuntojen omistajille kotiin, koska postilaatikkoja ei ole kaikilla kesämö-keillä. Tavoitteena on, että jatkossa lehdelle löytyy paikallinen tekijä ja toimija, joka vas-taa lehden ilmestymisestä esim. neljä kertaa vuodessa. Tällaisista tahoista on neuvottelut käynnissä, ja olen saanut jopa varmuuden, että lehden toteuttaja löytyy Paltamosta. Asukaslehti on yleisjakelussa myös Pal-tamon alueen tietokanava. Erityisesti kesä-kuun lehteen kerätään Paltamon palvelu-ja, joista halutaan tiedottaa kesälomalaisille. Paltamosta saa lähes kaikkea, kunhan ostaja

tietää mistä. Lisäksi moninainen tapahtumien kirjo kaipaa kanavaa, jossa lehti toimii hyvin asukkaille ja muille Paltamon kävijöille.

Osaava toimituskuntaLehden sisältö ei synny itsestään. Tarvitaan hyvä ja osaava toimituskunta, joka huolehtii lehden kaikista asioista. Kaikkea kerrottavaa ei voi mahduttaa yhteen lehteen, vaan kausi-luontoisesti tulee huomioida Paltamon elämi-sen syke ja tiedottamistarpeet. Mikäli olet kiinnostunut tulemaan mu-kaan, niin ilmoittaudu allekirjoittaneelle. Jos et voi olla mukana kiinteästi ja sinulla on hy-viä juttuaiheita, tiedottamista, hyviä kuvia tai muita paltamolaisille tärkeitä vinkkejä, ota yh-teyttä. Mielellään sähköpostilla, niin asia tu-lee perille, eikä jää muistamisen varaan. Kos-ka lehti on Paltamon asukaslehti, toivon, että myös kyläyhdistykset pohtivat juttuja ja kuvia omilta asuinalueiltaan. Paljon jäi asioita seuraavaan lehteen. Hy-vä lisätietokanava on mm. Paltamon kunnan uusitut nettisivut; www.paltamo.fi

Kari HeikkinenPäätoimittaja - projektipäällikkö Paltamo- Kaikilla mukavuuksilla -kehityshanke

Yhteisen tekemisen merkeissä

3 P a l t a m o o n 1 / 2 0 1 3

peruspalvelut ovat kunnossaPaltamon

Paltamossa kuntalaisten asumisen ja elämi-sen asiat ovat kohtuullisessa kunnossa. Las-ten päivähoito toimii ja kouluasiat ovat hyvällä mallilla. Terveydenhoidon peruspalvelut ovat kunnostetussa terveyskeskuksessa. Uusi hoivaosasto parantaa vuodepotilaiden pal-veluja. Kaukolämpöverkkoa jatkettiin kesällä 2012. Teiden peruskunnostusta on tehty ko-ko ajan. Suuri huolenaihe on työllisyyskokei-lun päättyminen tämän vuoden lopussa. Mitä tapahtuu työvoimatalon ihmisille, kun kokeilu loppuu? Nykyisenkaltaisen rahoituksen saa-minen ei ole enää jatkossa mahdollista.

Suuret investoinnit on tehtyViime vuosien koulu- ja hoivaosastoinves-toinnit olivat merkittävä satsaus Paltamossa. Investoinnit rasittavat tulevina vuosina velka-na Paltamon kunnan taloutta. Suuria inves-tointeja tulee nyt siis harkita tarkkaan. Meillä on aika suuri velkamäärä, mutta korjausvelka on pieni, joka monessa muussa kunnassa on suuri rasite. Seuraava mahdollinen suurempi investointi on Oulujärven rannassa sijaitsevan Autioniemi-asuinalueen yhteyksien rakenta-minen, mutta sen aloittamisesta ja suunnit-telusta päättää uusi valtuusto juuri alkaneella kaudellaan.

Kunnilla paljon perustehtäviäKunnille on säädetty useita satoja tehtäviä, joiden hoitaminen ei ole yksikertaista. Paljon puhuttu kuntien yhteen liittäminen ei kuiten-kaan lisää rahamäärä kuntarajoja poistamal-la. Tapahtuupa sitten jatkossa mitä tahan-sa kuntien nimille, Paltamo säilyy alueena ja täällä asuvien ihmisten tarpeista tulee huo-lehtia jatkossakin. Uusi valtuusto tulee linjaa-maan oman strategiansa alkavalle valtuus-tokaudelle. Strategiatyö aloitetaan pikaisesti vielä tämän talven aikana. Helppoa asioiden priorisointia, mihin rahat riittävät, ei ole. Pal-tamon tilanne on sama kuin useimpien mui-

denkin kuntien - tulot eivät tahdo riittää pa-kollisiinkaan menoihin. Tämä taas johtuu mittavista valtionosuusleikkauksista yhdistet-tynä talouden taantumaan.

Lisää työpaikkoja PaltamoonTyöllisyyskokeilun loppuminen nostaa Palta-mon työttömien määrän taas korkeaksi. Uu-sien työpaikkojen saanti ei ole helppoa. Jonkin verran voi työvoimatalolta työllistyä jatkossa-kin, jos saadaan luotua pieniä yrityspohjaisia toimintoja ja sosiaalisen yritysmallin mukaisia työpaikkoja. Niillä ei kuitenkaan kunnan tulo-puolta korjata merkittävästi. Suurimmat sääs-töt tulevat kuitenkin sosiaalimenoissa, jos nuorille ja pitkäaikaistyöttömille löytyy järkevää tekemistä jatkossakin.

Positiivinen asia on, kun paltamolainen Aqua-minerals Oy aloittaa toimintansa keväällä 2013. Jatkossa sinne voi syntyä lisääkin uu-sia työpaikkoja. Joka tapauksessa uusi tehdas antaa töitä monelle alihankkijayritykselle, joka on erittäin tärkeä asia alueellamme.

Kunnassa on työn alla myös toimet, joissa kartoitetaan lähienergian käytön lisäämistä Paltamon alueella. Myös tätä kautta on pyrki-mys synnyttää uusia työpaikkoja.

Matkailun merki-tys tärkeäPaltamon sijainti Oulujärven rannalla, antaa mahdollisuuden matkailuelinkeinorakenteen pa-rantamiseen. Pieniä, matkaili-joille suunnattujen palvelujen ke-hitystyötä on jatkettava. Suoraan matkailua palveleva toiminto on uuden cara-van -alueen tuleminen Metelinniemeen. Ava-jaiset on alustavasti suunniteltu juhannuk-seksi. Venesatamaan tulee tulevana kesänä veneilijöitä palveleva tankkauspiste. Erilaiset tapahtumat jättävät Paltamoon merkittäväs-ti tuloja, joilla tuetaan paikallista ostovoimaa.

Hyvä asua ja yrittääPaltamossa vakinaisesti asuvien elinolo-suhteet ovat pääosin kunnossa. Paltamon alueella on toista tuhatta kesämökkiä, jon-ka seurauksena ihmisten määrä vähintään kaksinkertaistuu kesä- ja loma-aikoina. Lo-ma-asukkaiden huomioiminen kunnan ra-kentamis- ja palvelutoiminnoissa lisää myös heidän viihtyisyyttään. Osa voi muuttaa ke-säasunnolleen vaikka vakituiseksi asukkaaksi eläkepäiviä viettämään. Myös etätyön merki-tys kasvaa tulevaisuuden maailmassa, jonka seurauksena työn tekemisestä kakkosasun-nolta on tehtävä mukavaa ja järkevää. Näihin asioihin kiinnitämme huomiota kehittämis-hankkeissa, joita Paltamon alueella on käynnissä

Arto Laurikainen Paltamon kunnanjohtaja

Vaikka tulevaisuuden Paltamolla on useita haasteita edessään, emme nosta käsiä pystyyn, vaan yritämme turvata hyvät ja kaikkia tyydyttävät palvelut jatkossakin.

Viime vuosien koulu- ja hoivaosastoinvestoinnit olivat merkittävä satsaus Paltamossa.

4 P a l t a m o o n 1 / 2 0 1 3

huimaa kehitystä100 vuotta

Yhteiskunnan muutok-set tuovat haasteita kunnanvaltuuston pää-töksentekoon. Valtion toimesta käytettävis-sä olevat tulot piene-

nevät. Yritysten ja työpaikkojen määrä vai-kuttaa keskeisesti verotuloihin. Sosiaali- ja terveysmenot kasvavat väestön ikääntymi-sen myötä. Kunnan investointimahdollisuu-det riippuvat käytettävissä olevista tuloista, vaikka myös uusilla toimintatavoilla ja yhteis-työkumppanien löytämisellä voidaan aikaan-saada uutta. Pitkän ajan kuluessa tehdyt päätökset vaikuttavat siihen, miten voimme tukea toimilla ihmisten hyvinvointia, yritys-ten syntymistä ja pysyvyyttä paikkakunnalla. Kuntatason päätöksenteko ja yhteiskunnan muutokset maailmanlaajuisesti vaikuttavat

Paltamon, Suomen ja koko yhteiskunnan kehitys on ollut huimaa viimeisen 100 vuoden aikana, jopa nopeinta ko-ko ihmiskunnan historiassa. Kunnallisen päätöksenteon rooli ja tehtävät Suomessa eivät ole kuitenkaan muuttu-neet. Paikallisten asukkaiden tahtoa on toteutettu kunnan-valtuustojen kautta jo ennen Suomen itsenäistymistä, jol-loin kunnallisvaalit ja jokaisen oikeus äänestää tulivat käyt-töön koko Suomessa.

- Paltamon kunnanvaltuuston puheenjohtaja- 31-vuotias- kotoisin Paltamon kirkonkylästä eli Kiehimästä- naimisissa hiihtovalmentaja Ilkka Jarvan

kanssa- Samuel-pojan (1v) äiti

Tulevan kauden kunnanvaltuutettuna:- toimin Paltamon itsenäisyyden säilyttä-

miseksi, joka takaa parhaiten lähipalve-lumme.

- tuen pienyritysten toiminnan vahvista-mista ja uusien työpaikkojen syntymistä.

- vaikutan perheiden sekä nuorten tuke-miseen ja siten halutuksi asuinkunnaksi panostamiseen.

Toimin Paltamon itsenäisyyden säilyttämiseksi, joka takaa parhaiten lähipalvelumme.

- hallintotieteiden maisteri- yrittäjä- koordinaattori, Innovaatio- ja yrittäjyyskes- kus Innova, Kajaanin AMK (hoitovapaalla)- reservin vänrikki- Keskustan Paltamon paikallisyhdistyksen puheenjohtaja

Marisanna Jarva

siihen, miten hyvin viihdymme asuinpaikka-kunnallamme.

On vaikea kuvitella, miten kehitys jatkuu seu-raavan 100 vuoden aikana. Kainuulainen vaatimaton ja sisukas perusluonne ei var-masti ole siinä ajassa edelleenkään muut-tunut. Mutta se, mitä unelmoimme, suunnit-telemme ja arvioimme tapahtuvaksi, tahtoo yleensä toteutua. Siksi on hyvä käyttää ajoit-tain aikaa ideoidessamme ja toivoessamme, miltä näyttää tulevaisuuden Paltamo. Viet-täessämme 20.1. Paltamon kunnanvaltuus-ton 100-vuotisjuhlaa, sain silloin luvan kans-sa visioida osin huumorilla, osin tosissaan Paltamon ja päätöksentekomme tulevaa 100 vuotta

M a d e i n P a l t a m o

Paltamon kunnanvaltuusto 100 vuotta - 20.1.2013

Lue Marisannan tulevaisuusvisiosivulta 30

5 P a l t a m o o n 1 / 2 0 1 3

100 vuotta

Paltamon uudet päättä-jät aloittivat työnsä vuo-den vaihteessa. Kun-nanvaltuusto kutistui aikaisemmasta 27 jä-senestä 21 jäseneen.

Valtuuston kokoonpano uudistui kolman-neksen, kaiken kaikkiaan valtuustoon tuli 7 uutta jäsentä. Uusia avauksia ja nuorekkaita ajatuksia on varmasti luvassa, kun kunnan-valtuuston puheenjohtajaksi valittiin Marisan-na Jarva (31 vuotta) ja kunnanhallituksen pu-heenjohtajaksi Pasi Ahoniemi (38 vuotta). Nuoresta iästään huolimatta molemmilla on jo paljon monipuolista kokemusta työelämäs-tä ja politiikasta.

Suunnitelmallisesti tulevaisuuteenPaltamon strategiatyö on aloitettu perintei-sesti uuden valtuustokauden käynnistyessä. Strategiaa ja strategista kehittämisotetta to-della tarvitaan, jotta haasteellisessa talous-tilanteessa ja kuntarakenneuudistuksen var-jossa osataan tehdä oikeita asioita ja valintoja pitkällä tähtäimellä.

Kunnan tärkein tehtävä on tuottaa ja tarjota kuntalaisilla lakisääteiset peruspalvelut. Sa-malla on tärkeää huolehtia, että kehittämis-toimia tehdään ja niihinkin suunnataan riit-tävästi resursseja. Ilman kehittämistä ja sen tuomia tuloksia ei kuntalaistenkaan hyvin-vointia voida turvata. Kunnan on uudistutta-va asukkaidensa vuoksi.

Tavoitteita on asetettavaTavoitteiden asettaminen on ensiarvoisen tärkeää, niiden pitää edelleen olla kunnian-himoisia. Yhteisillä tavoitteilla ja niiden eteen tehtävällä päämäärätietoisella työllä saadaan aikaan myös tuloksia. Meidän kaikkien, niin kunnan päättäjien, työntekijöiden, asukkai-den kuin yritystenkin on sitouduttava yhtei-seen tekemiseen, kukaan meistä ei yksin täs-sä tehtävässä onnistu.

Kokonaiskuva helpottaa päätöksentekoaPaltamoa on tarpeen tarkastella kokonai-suutena. Kiinteästi uuteen strategiaan liitty-vänä kehittämisohjelmana voisi olla asuin- ja matkailurakenteen eheyttäminen, jossa alueiden käyttöä, toiminnallisuutta ja saavu-tettavuutta suunnitellaan matkailun ja asumi-sen näkökulmasta. Kehittämisen ja tarkas-telun kohteena olisivat ainakin Kivesvaara,

keskusta-alue, Autioniemi, Metelin-niemi ja Kontiomäki siten, että näistä osa-alueista syntyisi vuosien saatossa toimin-nallinen kokonaisuus asukkaiden ja matkai-lijoiden monipuoliseen käyttöön.

Kehittämisohjelmassa voitaisiin määritellä kun-kin alueen kannalta tärkeimmät kehittä mis toimenpiteet, arvioida toimenpiteiden kustannuksia, ai-kataulutusta ja vaikuttavuutta. Ohjelman avulla myös päättäji-en olisi helpompi tehdä valintoja ja päätöksiä toteutettavista toimenpiteis-tä. Näin kokonaisuus hahmottuu eikä sorru-ta pieneen näpertelyyn.

Yrittäjyys ja yritteliäisyys kunniaanKunnan tärkeitä tehtäviä lakisääteisten palve-lujen ohella ovat yritysten toimintaedellytysten turvaaminen sekä työllisyyden edistäminen. Yritysten toimintaedellytyksiä parannetaan joustavalla maankäyttö- ja kaavoituspolitii-kalla. Uusien yritysten syntymistä ja olemas-sa olevien kasvua ja kansainvälistymistä tu-etaan ja siihen kannustetaan. Työllisyyden edistämisessä panostetaan tulevaisuudessa pääasiassa nuoriin ja heidän syrjäytymistään pyritään ehkäisemään kaikin mahdollisin kei-noin. Yrittäjyyskasvatuksella vahvistetaan yk-silön yhteiskuntavalmiuksia ja yritteliäisyyttä jo pienestä pitäen.

Myönteisen asenneilmapiirin luominen on meidän kaikkien yhteinen tehtävä. Tuodaan esiin positiivisia asioita, ollaan ylpeitä teke-misistämme ja myös naapurin onnistumisis-ta. Tartutaan aktiivisesti toimeen eikä pelätä epäonnistumista. Annetaan palautetta, kun siihen on aihetta. Vaikutetaan ja keskustel-laan yhteisistä asioista, rakennetaan yhteisö, johon kaikki haluavat kuulua

KehitysjohtajaPaltamon kunta

Tahtoatavoitteita

ja toimintaa

Anu Tervonen

6 P a l t a m o o n 1 / 2 0 1 3

Hanke sai alkunsa usean vuoden ajan toi-mineen asukastyöryhmän ideoinnista. Työryhmässä kerättiin asukkaille tärkei-tä asioita, joita tulisi viedä eteenpäin. Lista oli valtavan pitkä, joten karsintaa oli pak-ko suorittaa. Lisäkarsintaa jouduttiin teke-mään, kun hanke muuttui kaksivuotisesta yksivuotiseksi, koska hankekausi Oulujärvi Leaderissa oli katkeamassa. Myös se, et-tä yleishyödyllisessä kehityshankkeessa ei voida tehdä toimenpiteitä, jotka muutoin kuuluvat kunnan tehtäviin vaikutti hanke-sisältöön. Hanke toteutetaan 17.9.2012-30.9.2013 ja tavoitteena on saada kuntalaiset ja lo-ma-aikaansa Paltamossa viettävät kiinnos-tumaan Paltamon mahdollisuuksista asua ja lomailla. Tärkeä tavoite on nostaa palta-molaisten asumisen ja elämisen laatua se-kä luoda ja kehittää uusia toimintamalleja ja ratkaisuja yhteistyöhön eri toimijatahojen

- kehityshankeKari Heikkinen projektipäällikkö

kesken. Pitkän tähtäimen tavoite on saada Paltamosta kiinnostava, kestävään kehityk-seen perustuva, yhteisöllisyyttä korostava, elinvoimainen, viihtyisä ja vetovoimainen kuntakokonaisuus.Hanke toteutetaan tiiviissä yhteistyössä kunnan ja alueella toimivien järjestöjen, yhteisöjen, yrityksien ja yksityisten hen-kilöiden voimin. Hanketta vetää projekti-päällikkö Kari Heikkinen. Päärahoittaja on Oulujärvi Leader (90 %) ja omarahoituk-seen sitoutuneet yritykset ja yhteisöt (10 %). Neljän kärkiteeman puitteissa on en-simmäisen viiden kuukauden aikana teh-ty mm. seuraavia töitä: yritys-, yhdistys- ja palvelutarjoajienrekisterit on saatettu ny-kytilaa vastaaviksi. Lisäksi on selvitetty loma-asuntojen määrä, omistajien osoit-teet jne. Työn alla on Tervetuloa Paltamoon -kortti ja infopaketti, jotka tullaan jatkos-

sa lähettämään syntyvän lapsen perheel-le, Paltamoon muuttajille ja loma-asunnon ostajille. Ensimmäinen asukaslehti ilmestyy helmikuussa ja toinen lehti kesäkuun alus-sa.Suuri hankeryhmä on kokoontunut ker-ran. Ryhmä koostuu hankkeen omarahoi-tukseen osallistuvista yrityksistä ja yhtei-söistä, joita on 24 kpl. Hankkeen johto- ja kehitysryhmässä käsitellään hanketeemo-jen mukaisia toimintoja vähintään kahden kuukauden välein. Paltamolaisten yritysten ja ihmisten kanssa on ollut viikoittain ta-paamisia, joissa on pyritty saamaan esille asioiden nykytila ja kuinka asioita viedään eteenpäin. 7. helmikuuta on puolestaan Paltamon kyläyhdistysten tapaaminen, jos-sa käydään läpi kylien toimintaehdotuksia ja toiveita.

Jatkuu seuraavalla sivulla >

7 P a l t a m o o n 1 / 2 0 1 3

K a i k i l l a m u k a v u u k s i l l a

8 P a l t a m o o n 1 / 2 0 1 3

Paltamo - Kaikilla mukavuuksilla hanketta hallinnnoi Paltamon kunta.Hankerahoitus: Oulujärvi Leader ja omarahoitus osuus tulee seuraavilta yrityksiltä ja yhteisöiltä: Paltamon Golf Oy, Paltamon Kirjapaino Ky, Merci viestintä ja Antikshop, Mainostoimisto B2B Oy, Wetdog, Paltamon yrittäjät ry, Paltamon I Osakaskunta, Neste Paltamo ja Golf Klubi, Kainuun Opisto,K-Market Paltamo, Jättiläisen maa / Kultapallo lomat, Kainuun Sora Oy, Notehill Ky, Kainuun Kirja- ja Paperikauppa Ky, Paltamon Kiinteistö-huolto Oy, HS-Visual Art Ky, Paltamon Viihde - ja Vapaa-aika, Eero Pyykkönen Ky, Lamingon Kukka ja Hautauspalvelu, Paltamon Vaatetus Heikkiset Ky, Paltamon Apteekki, Kle-man Rakennus Ky, Taivaan Pankko ja Vaarankylän kyläyhdistys ry.

1. Viihtyisä, haluttu ja turvallinen asuinympäristö

2. Kesä- ja loma-asukas- ystävällinen kunta

3. Mukava pysähtyä (pysäyttäjä Paltamoon)

4. Viihdy vapaalla –tapahtuma (2013)

Paltamo - Kaikilla mukavuuksilla -kehityshankkeen neljä kärkiteemaa:

Ideariihet alkavat keväällä 2013Kärkiteemojen asioita käsitellään kevään ai-kana eri kohderyhmien ideariihitapahtumis-sa. Niissä työstetään ideat toiminnan asteel-le. Suoraan asukasviihtyvyyteen vaikuttavia ja näkyviä asioita ovat Paltamon keskus-ta-alueen siistiminen kuntoon ja Eino Lei-no-puiston uudelleen suunnittelun alulle saat-taminen. Alueen eri toimintoja tulee kehittää ja osoittaa niille omat paikat. Torin läheisyy-teen, puron varteen, on kesällä 2013 tulos-sa kauan kaivattu uusi leikkipuisto. Kyseinen

leikkipuisto on myös matkailijoiden käytössä. Paltamosta puuttuu nk. palvelunettisi-vusto, joka olisi ajan tasalla. Sivuston hal-linnointi ei ole kunnan perustehtäviä, joten hankkeessa kehitetään yhteistyömallia ja toi-mintamuotoja, kuinka portaali saadaan kaik-kien käyttöön. Tavoitteena on saada koottua Paltamon palvelutiedot yhteen osoitteeseen. Hankkeessa ko. palveluportaalia ei voida ra-kentaa, joten toteutus on paltamolaisten yri-tysten ja yhteisöjen yhteistyön takana. Yhteistyön rakentaminen eri toimijoiden kesken ei tapahdu hetkessä. Yhteisen säve-len löytäminen vaatii usein myös omien mieli-

piteiden tarkastelua. Paltamolaiset ovat oppi-neet pärjäämään ja toimimaan omillaan, joka sinänsä on hyvä asia. Yhteistyössä voidaan kuitenkin toteuttaa suurempiakin toimia edul-lisemmin, jolloin esim. näkyvyyttä ja hyötyä saadaan enemmän

Lisätietoa ja ilmoittautumiset ideariihitapahtumiin: [email protected]: 044 7500 996

> jatkoa edelliseltä sivulta

9 P a l t a m o o n 1 / 2 0 1 3

Käyttö- ja kaivosvesien puhdistusmateriaali-en valmistukseen erikoistunut paltamolainen Aquaminerals Oy aloittaa tehtaan koekäy-tön muutaman kuukauden sisällä. Täydessä käynnissä tehdas on syksyllä. Aquamineralsin vedenpuhdistustuottei-den on tutkimuksissa todettu poistavan ve-destä muun muassa fosforia, arseenia, nik-keliä, kuparia, mangaania ja kadmiumia. Vedenpuhdistustuotteet ovat huokoisia mi-neraalipellettejä, jotka adsorboivat eli sito-vat pintaansa metalleja. Tuotteet voidaan räätälöidä käyttökohteen mukaan sitomaan itseensä eri metalleja. Jauhemaisena niitä voidaan hyödyntää laskeutuksen tehosta-ja-aineena esimerkiksi humuksen poistoon raakavesistä. Vedenpuhdistusmateriaalien lisäksi pi-lottitehtaalla voidaan käsitellä myös muita

mineraaleja ja hyödyntää sitä tutkimus- ja kehitysympäristönä sekä opetus- ja koulu-tuskäytössä. Aquaminerals Oy valmistaa tuotteensa luonnonmateriaaleista ja prosessin energia saadaan uusiutuvista energianlähteistä. Pel-lettien raaka-aine saadaan eri mineraaliesiin-tymistä Kainuusta ja lähialueilta. Vuotuinen tuotantotavoite on 10 000 tonnia puhdistusmateriaalia vuodessa. Tuo määrä tarkoittaa noin 300 rekkakuormallis-ta tavaraa. Raaka-ainetta tarvitaan paljon enemmän, joten liikenne alueella lisääntyy melkoisesti. Tarvittaessa alueelle tuleva pis-toraide voidaan ottaa käyttöön. Yhtiön vedenpuhdistustuotteista odote-taan ratkaisua esimerkiksi metallikaivosten purkuvesien puhdistamiseen. Tehtaan tuo-tannosta arvioidaan myöhemmin menevän vientiin noin 80 prosenttia. Tuotteiden myyn-nistä yrityksen oman myyntiorganisaation li-säksi vastaa muun muassa vesiteknologiayri-tys PAC-Solution Oy.

Aquamineralsilla on juuri päättymässä ri-kastusalan rekrykoulutus 12 oppilaalle. He valmistuvat uuteen ammattiinsa helmikuussa 2013.

Noin tuhannen neliön tehdasrakennusAquamineralsin tehdas sijaitsee entisen Honkarakenteen alueella. 22 metriä pit-kä pyörivä rumpu-uuni pitää olla käytös-sä käytännössä liki jatkuvasti, koska sen jäädyttäminen ja uudelleen lämmittäminen on aikaa vievää ja lyhentää sen käyttöikää. Kuivatusprosessissa uunin maksimiläm-pötila voi olla jopa 1450 astetta. Lämpö nos-tetaan puukaasulla ja käyttölämpötila on tyy-pillisesti noin 500-1000 astetta. Prosessin energia tehdään pääasiassa metsähakkeel-la, joka kuivataan tehdasprosessin hukka-lämmöllä. Energiantuotanto on lähes pääs-tötöntä ja hiilineutraalia. Puuhake hankitaan tehtaan lähialueelta. Myöhemmässä vaihees-sa Paltamon tehdas voi jatkojalostaa muiden teollisuuslaitosten poisteita, ja näin vähentää kaatopaikalle menevää jätemäärää. Paltamon pilottitehdasinvestointi maksaa noin 2 -2.5 miljoonaa euroa

Aquamineralsin tehdas sijaitsee entisen Honkarakenteen alueella Paltamosta Kajaaniin päin. Kuvassa näkyy myös aluevaraus mah-dollisille tuleville yrityksille tien toisella puolella. Aquamineralsin

vedenpuhdistusmateriaalitehdas koekäyttöön Paltamossa

Paltamo - Kaikilla mukavuuksilla -kehityshankkeen neljä kärkiteemaa:

10 P a l t a m o o n 1 / 2 0 1 3

Tarkoituksen toteuttamiseksi ja jäsen-yritysten yhteisten etujen ajamisen lisäksi yhdistyksellä on tiedottamiseen ja koulut-tamiseen liittyviä velvoitteita. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää aktiivista vaikuttamista ja yhteistoimintaa niin yrittäjien alue- ja keskusjärjestön kuin myös Paltamon kunnan, Kainuun maakun-tayhtymän, työvoimayhdistyksen sekä mui-den keskeisten toimijoiden kanssa. Jäsenilleen yhdistys tarjoaa monipuoli-set edut niin valtakunnallisesti, maakunnal-lisesti sekä paikallisesti. Esimerkkinä näistä ovat mm.- Valtakunnalliset neuvontapalvelut- Kainuun yrittäjien jäsenedut ja neuvonta-

palvelut- Yhteistyökumppaneiden jäsenedut va-

kuutuksista, majoituksista, polttoaineista ym.

Mökkiläisillä on suuri merkitys Palta-molaisille yrityksille sillä varsinkin kesäai-kaan asiakasmäärä kaksinkertaistuu. Yri-tykset pyrkivät pitämään huolta siitä, että kesäasukkaille löytyy kaikki tarvittavat pal-velut Paltamosta, eikä niitä tarvitse lähteä etsimään muualta. Myös muilta Kainuun

Paltamon yrittäjäyhdistys toimii Suomen Yrit-täjien ja Kainuun Yrittäjien paikallisyhdistyk-senä. Menossa on jo 34. toimintavuosi ja yhdistykseemme kuului vuoden 2012 joulu-kuussa 65 jäsenyritystä. Vuoden 2012 aika-na uusia jäseniä on liittynyt yhteensä 10.Paikallisyhdistyksen tehtävänä ja tarkoi-tuksena on toimia paikallisten yritysten ja yrittäjien elinkeino-, yrittäjä- ja työnan-tajapoliittisena etujärjestönä sekä paran-taa Paltamolaisten yritysten kannattavan yritystoiminnan yleisiä edellytyksiä omalla toiminta-alueella.

ry 34 vuotta

Yrittäjien myyntipiste joulun avauksessa 2012.

Vasemmalta: Ilkka ja Arja Horto, Päivi Leinonen ja Tuula Keränen.

Reijo Moilanen, Paltamon yrittäjien (ry) puheenjohtaja vuoden 2013 alusta.

Paltamon yrittäjät ry perustettiin 3.5.1979 toi-

mitusjohtaja Tauno Jalo-sen kokoon kutsumana. Al-

kuperäisen hallituksen jäsenistä Martti Siira sekä Jorma Meriläi-nen toimivat edelleen myös vuo-den 2013 Paltamon yrittäjät ry:n hallituksessa. Ensimmäisen toi-mintavuoden lopussa jäseniä oli jo 17.

paikkakunnilta osataan tulla Paltamoon os-toksille ja hakemaan palveluja Pienen paik-kakunnan etuna on että asiakkaista pide-tään huolta ja pystymme palvelemaan heitä yksilöllisemmin. Yrittäjät järjestävät vuosittain kaikille avoimia kesä- ja talvitapahtumia kuten esi-merkiksi Jouluavaus-tapahtuma yhdessä Paltamon kunnan kanssa.

TERVETULOA PALTAMOON ! Lisätietoa: www.yrittajat.fi/paltamo

Yrittäjyyttä edistämässä

Hyvässä kunnossaKelkkakisat vaativat hyvää kuntoa. Jussi on koko kesän ja syksyn treenannut kisoja varten ja huolehtinut myös ruokavaliostaan. Jussi harrastaa motocrossia, polkupyöräilyä, hiihtoa ja halkojen tekoa pysyäkseen hyväs-sä kisakunnossa.

Paltamossa hyvät kelkkareititPaltamossa on hyvät kelkkareitit. Paltamos-ta pääsee reittejä pitkin melkein minne vain. Vaalan kautta Ouluun, Paljakan kautta Ukko-hallaan ja Lappiin, Kajaanin kautta Savoon ja Vuokattiin. Rajattomat mahdollisuudet ajella. Kainuun kelkkakartasto löytyy osoitteesta: www.infokartta.fi/infogis-kainuu/ ja sieltä talviretkeily/moottorikelkkaurat

Juha Leinonen tunne-taan Paltamossa nimel-lä Pikku-Jussi. Pikku Jussin motto on; “Aje-taan ja sitten korjataan”. Ikää mittariin on kerty-

nyt jo 26 vuotta. Asuinpaikka on Paltamon Melalahdessa, jossa hän asuu yhdessä avo-vaimonsa Ella Karppisen kanssa.

Intohimoinen kelkka- ja kilpailumiesJussi on kelkkaillut ihan pikku pojasta asti. Hänellä on ollut jo 11 moottorikelkkaa. Tä-mä talvi on Pikku-Jussin neljäs kisakausi. Jussin päälaji kisoissa on enduro, mutta ajaa myös sprinttikisoja. Tällä hetkellä alla on tu-literä Ski-Doo. Kilpailunumero on 216. Jus-si ajaa seurassa PaMK / UA eli Paltamon moottorikerho / urheiluautoilijat. Oma yhdis-tys on nimellä P-J Racing ry. Yhdistyksen toi-mintaan kuuluu moottoriurheilun tukeminen, sekä moottorikelkkojen, mönkijöiden ja cros-sipyörien iskarihuollot sekä vuosihuollot. Saa-dut varat menevät kisatoimintaan (kisamat-kat, bensat, varaosat, osallistumismaksut ym.). Sponsoreiden tukitoiminta on tärkeää kisailemisen mahdollistamiseksi. Viime vuon-

na rahaa meni 10 000 € pelkästään kelkkaan ja kisoihin. Peruskustannukset yhteen kisaan on noin 500 €, jos mikään ei mene rikki ki-san aikana.

Vuonna 2012 Jussi ajoi luokassa Semi-Har-raste. Jussi tuli toiseksi omassa sarjassaan, vaikka jäi yksi kisakin ajamatta. Siis loistava sijoitus ja suoritus. Jussi sai nousupisteet ja ajaa tällä kaudella luokassa Semi-Pro. Tä-män kauden tavoitteena on tietenkin voitto, mutta on tyytyväinen myös, jos on 10 par-haan joukossa ja jos saisi jälleen nousupis-teet. Seuraavan nousupisteiden myötä Jussi ajaisi ensi vuonna luokassa SM- Pro.

Enduro-kisatEnduro -kisat koostuvat yleensä kolmesta erikoiskokeesta. Yksi erikoiskoe on pituudel-taan 10-70 km. Tällöin kisan pituudeksi muo-dostuu noin 140 km. Kisan erikoiskokeiden välissä on yleensä 1-2 10 minuutin huoltoa, jolloin kelkka tankataan ja vaihdetaan kuivaa hanskaa käteen. Huoltomies/-miehet huoleh-tivat kisailijasta, joiden merkitys kisojen on-nistumiseen on suuri. Jussilla on kaksi hyvää huoltomiestä Tolosen Jari Paltamosta ja Jo-kelaisen Matti Kajaanista.

Jussin sponsorit: Kuljetus Jorma Leinonen Oy, Kainuun Sora Oy, Tools Kajaani, Aug. Korhonen Kajaani, Kainuun metsä- ja paikkatietopal-velu, Pyykkönen yhtiöt, M-Planter Oy, Kontiomäen asemaravintola, Tilipalvelu Jouni Korhonen Oy, Maanrakennus Pasi Holappa, Fixus Pal-tamo, Rokuan kuntoutus Oy, Taxi Taisto Kaistola, Neste Paltamo

Pikku-Jussin motto; “Ajetaan ja sitten korjataan”.

11 P a l t a m o o n 1 / 2 0 1 3

Kuva

: Sam

ppa

Hom

anen

12 P a l t a m o o n 1 / 2 0 1 3

Laki etsivästä nuorisotyöntekijästä tuli voi-maan vuoden 2011 alusta. Laki velvoittaa kunnat toteuttamaan nuorisotyötä yhteis-työnä eri viranomaisten, nuorten, nuoriso-yhdistysten ja muiden nuorisotyötä tekevien järjestöjen kanssa. Etsivän nuorisotyön tar-koituksena on tavoittaa tuen tarpeessa oleva nuori ja auttaa hänet sellaisten palvelujen ja muun tuen piiriin, joilla edistetään hänen kas-vuaan ja itsenäistymistään sekä pääsyään koulutukseen ja työmarkkinoille.

Paltamossa etsivän nuorisotyöntekijän tointa hoitaa Sirpa Rautio. Etsivä nuorisotyö lähtee nuoren omasta suostumuksesta ja tarpeesta. Etsivälle nuorisotyöntekijälle voi myös ilmoit-taa, jos on huolissaan lähipiirissään olevas-

Lisätietoa toiminnasta saat toiminnanjohtaja Anu Niskaselta:Puh. 0440871303tai sähköposti: [email protected] 4H-yhdistyksen löydät internetistä: www.paltamo.4h.fi

4H on valtakunnallinen, sitoutumaton nuo-risojärjestö. 4H-harrastuksessa lapsi ja nuo-ri kasvaa kohti vastuullista ja yritteliästä ai-kuisuutta. Lapsen ja nuoren kehitysvaiheet huomioon ottavassa toiminnassa opitaan it-se tekemällä. 4H-kerhossa omaksutaan käy-tännön taitoja ja tietoja koulutetun ohjaajan tuella. 4H- koulutukset ja –kurssit syventävät nuoren osaamista. Toiminnasta saadaan val-miuksia aktiiviseen kansalaisuuteen, yrittäjyy-teen ja työelämään. Paltamon 4H-yhdistys tarjoaa kevääl-lä 2013 kerhotoimintaa eri puolilla kuntaa. Kontiomäen, Mieslahden ja Honkakaarron puuhakerhojen lisäksi on kokkikerho, heppa-kerho Holl-tallilla ja eläinkerho Pehkolanlah-dessa.

Tekemällä Oppii ParhaitenOletko koskaan mietti-nyt, mistä 4H-yhdistyksen H-kirjaimet tulevat? Ne ovat harkinta, harjaan-nus, hyvyys ja hyvinvointi.

ta nuoresta, jolla asiat eivät ole kohdallaan. Pääasiallisesti yhteydenotot tulevat kouluil-ta, kun poissaoloja alkaa kertyä tai huoli nuo-resta kasvaa. Myös nuori voi itse hakeutua etsivän nuorisotyöntekijän juttusille. Joskus myös vanhemmat ottavat yhteyttä, kun omat voimat eivät enää riitä nuoren hallintaan ja asioiden selvittelyyn.

Nuorisotyötä alle 29-vuotiaille.

Etsivä nuorisotyö auttaa tuen tar-peessa olevia alle 29 -vuotiaita nuoria, jotka ovat koulutuksen tai työmarkkinoiden ulkopuolella. Ala-

ikäisillä nuorilla ja lapsilla on usein huoltaja mukana tapaamisissa. Sirpa on huolissaan erilaisista päihdeongelmista. Väärinkäyt-

tö ja päih-teet ovat to-dellisuutta myös Pal-

tamon nuorille, vaikka kyseessä on pieni vä-hemmistö. Tapaamisissa moni nuori on tuo-nut ilmi huolensa ihmisten asenteesta, että toisten asioihin ei puututa, vaikka avuntarve on aivan selkeä.Etsivä nuorisotyöntekijä ei pakota ottamaan apua vastaan. Työskentely nuoren kanssa voi olla esimerkiksi keskustelua, neuvontaa, rin-nalla kulkemista ja nuoren tutustuttamista eri palveluihin.

Soita, lähetä sähköpostia tai tule käymään!Sirpa Rautio, Etsivä nuorisotyöntekijä044 750 0650, [email protected]

Aputarpeen kartoituksessa nuoren oma ha-lu on onnistumisen kannalta tärkein. Toiminta on sovittelevaa ja luottamuksellista välikätenä ja apuna toimimista eri viranomaistahojen ja nuoren välillä. Lähden mukaan tueksi myös eri virastoihin. Yhdessä voimme etsiä tietoa ja täyttää viranomaisten tarvitsemia asiapa-pereita tilanteen ajan tasalle saattamiseksi, luonnehtii Sirpa toimintaansa

13 P a l t a m o o n 1 / 2 0 1 3

Paltamossa on mainiosti oivallettu Leaderin toimintaperiaate. Eli periaatteessa kuka tah-ansa voi omasta ideastaan käynnistää jonkin kehittämisprosessin, hankkia siihen mukaanyhteistyökumppaneita ja lähestyä meitä tar-kempien suunnitelmien kanssa, sanoo Oulu-järvi Leaderin toiminnanjohtaja Pirjo Oika ri-nen. Yrittäjille on omat tuet investointeihin, ke hittämiseen, käynnistämiseen tai yritys yh-teistyöhön, yhteisöjen hankkeille omansa. Viime vuosina olemme Paltamossa ra-hoittaneet pariakymmentä kohdetta, jois-ta noin puolet on yrityksiä. Paltamolaisten omien hankkeiden lisäksi lähes kymmenen laajemman muun Leader-hankkeen toiminta on yltänyt tänne. Maaseudun kehittämisen mahdollisuudet ovat monipuoliset, kaikessa kuitenkin keskeinen tavoite on tuoda, kokeil-la tai aloittaa jotakin uutta.

Miten näkyy tai koskettaa paltamolaisia?Kesäteatterissa katos suojaa sateelta ja tal-vivalot valaisevat keskustan. Paltamon uu-sia asumisratkaisuja pohdittaessa selvitet-tiin myös hevos –ja koirapainotteisen alueen tarvetta, samaan aikaan Paltamon hevos-

ystäväinseuran toimesta Mieslahden harjoi-tusraviradan puitteita kohennettiin. Kylä-maisemahanke raikasti keskustan ilmettä ja kartoitti jatkotoimenpiteet. Naiset lisäsivät metsäosaamista Metsänainen-hankkeessa ja ysiluokkalaisia valmennettiin Kajaanin 4H-yh-distyksen Polku työelämään-koulutuksissa.Ekomuseota työstävät Hakasuon koulu ja kyläyhdistys, Melalahden-, Mieslahden ja Vaarankylän kyläyhdistykset, Paltamon lukio ja Paltamo-seura. Tässä työssä myös lukiolaisilla on keskeinen rooli ja yhteistyö tuo kontakteja myös italialaisiin kumppaneihin. Matkailu on saanut uutta potkua Tuulta Purjeisiin -yhteistyöstä. Oulujärvi Leader ontukenut myös Kivesvaaran Jättiläisenmaata ja Paltamo Golfin kesäksi valmistuvaa cara-van-aluetta. Tässä vain muutamia esimerkke-jä siitä, kuinka Leader-tuella saadaan näkyviä tuloksia. Paltamo kaikilla mukavuuksilla –hanke on näin ohjelmakauden loppuun kuin piste iille. Yhteistyöhön kannustetaan niin yrityksiä, yhteisöjä kuin paikallisia asukkaita, myös ke-säasukkaita. Jokainen voi omalla työllä ja osaa misella osallistua, tässä teillä on loistava mahdollisuus ottaa muutos omiin käsiinne!

Paltamon Kalaleader asioita pohtimassa takana Teuvo Hatva, vasemmalla Raimo Kantola ja Simo Kemppainen. Oikealla Jorma Niemi ja Anu Tervonen.

Kalaleader auttaa ammattikalastajiaKainuun ja Koillismaan kalaleader-ohjelma on vuodesta 2008 lähtien avustanut elinkeinoka-lataloutta myös Paltamossa. Tänä aikana on aloittanut 3 uutta ammattikalastajaa Oulu- ja Kivesjärvellä. Tällä hetkellä Paltamossa ei ole yhtään yleistä kalasatamaa, mutta suunnit-teilla on ainakin jäähileaseman ja mahdolli-sen keräilykontin saaminen kirkonkylälle. Osa Paltamon kalastajista käyttää vasta kunnos-tettua Manamansalon Kiloniemen kalasata-maa ja osalla on omia kalankäsittelytiloja Kalaleader ohjelma jatkuu ainakin vuoden 2013 loppuun ja lisätietoja sekä apua elinkeinokalatalouden kysymyksiin antaa Teuvo Hatva, puh. 050 434 0150, [email protected]

Oulujärvi Leader rytoiminnanjohtaja Pirjo Oikarinen (oik.) puh. 040 528 0483hankeneuvoja Päivi Koivula, puh. 040 563 2085www.oulujarvileader.comwww.facebook.com/leaderkainuussa

14 P a l t a m o o n 1 / 2 0 1 3

Nuorena perheenäi-tinä Oulussa haaveilin omasta mökistä Oulu-järven rannalla. Mistä tuo unelma oli syntynyt, siitä minulla ei ole enää

aavistustakaan. Unelmilla näyttää kuitenkin olevan siivet, jotka kantavat. Perille pääsee, vaikka matka voi olla pitkä ja mutkikas sekä lopputulos vähän erilainen kuin itse kuvitteli. Nyt 30 vuotta myöhemmin minulla on kaksi loma-asuntoa huollettavana ja isännöitävä-nä sekä oma asunto Oulujärven rantamaise-missa Paltamossa! Mielenkiinto juuri Paltamoon syttyi mat-kan varrella. Tutustuin paikkakuntaan ja joihinkin sen ihmisiin 1990-luvun lopulla Tervasoutu-projektin yhteydessä. Olin pro-jektipäällikkönä ja mukana soutamassa kah-den viikon aikana Juntusrannasta Ouluun. Ylitimme Oulujärven Paltamon ja Paltanie-men kautta yöllä Manamansaloon ja siitä soutu jatkui Vaalaan toisena päivänä. Palta-mon torialueen rannassakin oli jokin yleisöti-laisuus. Vuonna 2000 aloitin golfin harrastuksen edelleen Oulussa ja liityin Paltamo Golfin jäseneksi edullisen jäsenmaksun vuoksi ja myös sillä ajatuksella, että viettäisin täällä kesä-aikaa mahdollisesti joskus tulevaisuu-dessa. Metelinniemi kaavoitettiin ja kiinnos-tus loma-asunnosta kasvoi. Työ vei minut kuitenkin Kalajoelle, jossa viivyin yhteensä kuutisen vuotta matkailun kehittämisprojek-tien parissa. Kiinnostus Paltamoa kohtaan kasvoi gol-fin myötä ja kävin täällä pelaamassa silloin tällöin. Koska pidin kenttäaluetta todella kauniina ja viihtyisänä, houkuttelin oululaisen loma-asuntorakentajan katsomaan Mete-

linniemen tontteja ja hän varasikin sittem-min paikan tulevaa rakentamista varten. Rakennustyöt alkoivat v. 2005 sen jälkeen, kun uusi klubitalo tuli valmiiksi. Minä hoidin tämän kohteen sisustuksen suunnittelua ja toteutuksen ja olen toiminut loma-asuntojen myynnin edistäjänä sekä myöhemmin vara-usten yhteyshenkilönä ja isännöitsijänä. Projektit Kalajoella päättyivät ja hetken mielijohteesta vuoden 2009/2010 vaih-teessa päätin tulla Paltamoon paikan pääl-le vauhdittamaan loma-asuntojen myyntiä joksikin aikaa. Viihdyin hyvin ja minut valittiin mukaan Oulujärven Jättiläiset ry:n hallituk-seen, jossa toimin vuoden myös puheenjoh-tajana. Nyt toimin sihteerinä ja hoidan Tuulta purjeisiin -projektia. Näytti siltä, että työ pitää minut Oulujär-ven ympärillä pari vuotta. Tuli eräänlaisen ratkaisun paikka ja päätin asettua Palta-moon. Hankin oman rivitaloasunnon ja siir-ryin viralliseksi asukkaaksi keväällä 2011. Päätökseni tueksi pohdiskelin, mitä asioita toivon vakituiselta asuinpaikaltani. Nuo asiat ovat: ykkösenä golfkenttä ja järvimaisemaa sekä uinti- ja veneilymahdollisuus, talvella

hiihtoladut ja jääladut, sitten kansalaisopis-ton monipuoliset harrastusmahdollisuudet sekä muut kunnan ja kauppojen peruspalve-lut, kaikki sijoittuneena alle kahden kilometrin säteelle. Lisäksi hyvät liikenneyhteydet junal-la ja autolla sekä lentokentän läheisyys ovat tärkeitä. Pienuus on etu, joka säästää aikaa itselle tärkeille asioille. Nämä kaikki toteutu-vat Paltamossa! Tutkin myös mielenkiinnos-ta Suomen Golfliiton kalenteria ja etsin niitä golfkenttä-paikkakuntia, joissa näin olisi, enkä löytänyt kuin enintään yhden käden sormilla laskettavan määrän. Paltamo on siis melkoisen upea paikka-kunta ja se on lisäksi luonnonkauniilla paikal-la. On ilo tehdä Oulujärven Jättiläiset ry:ssä ja sen Tuulta purjeisiin -hankkeessa Paltamon ja koko Oulujärven alueen matkailumarkkinoin-tia ja matkailuyritysten edun valvontaa. Olem-me näinä vuosina julkaisseet Oulujärven kart-taesitteen, uusineet nettisivut (www.oulujarvi.fi), osallistuneet matkailualan messutapahtu-miin ja matkanjärjestäjätapahtumiin sekä mai-nostaneet lehdissäkin lähinnä Oulun seudun alueella. Nyt juuri olemme julkaisseet uuden esit-teen “Oulujärven kulttuurikierros”, joka esit-telee n. 20 käyntipaikkaa järven ympärillä. Jäseniä Oulujärven Jättiläiset ry:ssä on 45 ja toiveena on, että saamme vielä muutamia jä-seniä lisää ja näin mukana olisi lähes kaikki alueella toimivat matkailuyritykset ja alalla toi-mivat tahot. Vapaa-ajan asunnot on ollut ja on yhä nou-seva trendi Suomessa. Paltamolla on kaikki hyvät edellytykset tulla entistä kiinnostavam-maksi paikaksi tässäkin suhteessa. Käynnis-sä oleva projekti Paltamo kaikilla mukavuuk-silla tuli juuri oikeaan aikaan ja tarpeeseen ja sillä saadaan varmasti paljon hyvää aikaan

Pirjo Nuottimäki

www.oulujärvi.fi

Nuorena perheenäitinä Oulussa haaveilin omasta mökistä Oulujärven rannalla.

15 P a l t a m o o n 1 / 2 0 1 3

Se oli näpäkkä sunnuntai aamupäivä, kun sain puhelun Veikko Jokelaiselta Ristijärvel-tä. Hän kysyi olisiko minulla hevosta ja halua ajaa sillä puuta metsästä. Hyviä hevosia on kaksi kappaletta ja intoa ajaa totta tosiaan. Niin siinä sitten kävi, että suuresta haavees-tani tuli totta. Kyse oli Helsingin yliopiston rahoittamas-ta Active seniors -projektista, jonka tarkoituk-sena on tehdä videotallenteita vanhan ajan työmenetelmistä. Uvan kyläyhdistys oli luvan-nut tehdä perinnesavotan, jossa puut tehtiin, tukit sahattiin ja ajettiin perinteisesti ja hevos-ta apuna käyttäen. Myös Paltamossa toimii tämän tapainen ekomuseohanke. Videokuvaajia oli savotassa kaksi, toinen Uvan kyläyhdistyksen henkilö ja toinen Active seniorsin kuvaaja. Tekemäämme videotallen-netta/lyhytelokuvaa voidaan käyttää tulevai-suudessa opetusvideona ja siitä löytyy lähitu-levaisuudessa linkki osoitteesta www.activeseniors.fi Savotassa vetojuhtana toimi 7-vuotias suomenhevosori Onnen oma. Ori oli ensim-

mäistä kertaa vanhanaikaisen parireen edes-sä ja metsätyössä niin kuin minäkin. Muut savottalaiset (Toivo Jokelainen ja Markku Suutari) olivat aiemmin tehneet metsätyötä, mutta eivät yhdessä hevosen kanssa, lukuun ottamatta 82-vuotiasta nokkamiestämme Taavetti Kemppaista. Kokemus oli todella ikimuistoinen näin-kin nuorelle tyttöselle. Opin paljon kuorman sidonnasta ja teosta ja näin konkreettisesti mihin hevonen vetotyössä pystyy. Siinä oriille länki kelpasi, kun se pani kaikki voimansa alt-tiiksi kiskoessaan kuorman liikkeelle. Se hyp-päsi länkeä vasten ja takapää painui kent-tään, kun se teki työtä! Sitäpä oli kuorman päältä mukava katsella. Ajoimme ensin renikan kanssa halkoja ja kaksimetrisiä pöllejä, joita mahtui 6 metriä pitkään rekeen kolme nippua kerralla. Lopuk-si renikka pudotettiin parireen päältä pois ja oli tukkipuiden vuoro. Parhaimmillaan kuor-massa oli kahdeksan tukkia. Minulle selvisi, että kuormantekotekniikan on oltava kohdal-laan, hevosen ja ajomiehen yhteistyön on pe-lattava, jotta työ metsässä onnistuu. Hyvällä hevosella savotan ajo onnistui loistavasti. Silti kunnioitus vanhanajan met-sätyöntekijöitä kohtaan nousi ja halu oppia asiasta lisää kasvoi

Jonna MoilanenPaltamo

Savotassa vetojuhtana toimi 7-vuotias ori Onnen oma.

Active seniors-projektissa tallennettiin vanhan ajan savottatyötä

16 P a l t a m o o n 1 / 2 0 1 3

Kainuun Kirja- ja Paperikauppa Ky:n 85 vuoteen mahtuu monenlaista aikaa, yhteis-tä kuitenkin kaikille vuosille on ollut ja on luja usko omaan osaamiseen ja tulevaisuuteen. Kaupassa työskentelee koko ajan kaksi su-kupolvea, joten jatkuvuuskin on turvattu. On-han se mahtavaa odotella ja juhlia 15 vuoden kuluttua liikkeen 100-vuotisjuhlia. Sitä ennen virtaa vielä paljon vettä Kiehimänjoessa ja toi-vottavasti moni tavara ja kirja ehtii vaihtaa omistajaa.

Täyden palvelun kirjakauppatoimintaa jo 85 vuotta Paltamossa

Kainuun Kirja- ja Paperikauppa Ky kuu-luu Kipa-markkinointiketjuun, jolla on yhteis-toimintaa ja mainontaa ympäri Suomea ole-vien kirjakauppojen kanssa. Jokainen Kipaan kuuluva kauppa on kuitenkin aivan omanlai-sensa ja ketju markkinoikin liikkeitään perin-teisinä kirjakauppoina. Perinteinen sopiikin Paltamon kirjakauppaan, myymälän kaunis, iäkäs rakennus houkuttelee ohikulkijat kat-somaan, mitä sisältä oikein löytyy. Valikoiman uskomaton laajuus pienessä talossa tarjoaa

Tulkaahan tutustumaan valikoimiimme, toivottaa Päivi Leinonen.

aivan uudenlaisia elämyksiä ostajalle. Palta-mo on ollut Kipa-ketjun toiminnassa mukana alusta alkaen ja kaikki ketjun kampanjat to-teutetaan myös Paltamossa. Liike on kuiten-kin säilyttänyt omat erityispiirteensä valikoi-missaan, johon kuuluvat kirjojen lisäksi mm. lahjatavarat, lelut, maalaus- ja askartelutar-vikkeet. Erityispalveluna vaihdetaan kelloihin paristot ja rannekkeet. Liikkeen verkkokaup-pa keskittyy etupäässä kainuulaisten kirjojen ja kirjailijoiden teoksiin, joista monia on saa-tavana vain Kainuun Kirja- ja Paperikaupan kautta. Jos jotain ei löydy ensisilmäyksellä, kannattaa aina kysyä myyjiltä, sillä mitä vain voi löytyä. Myyjät tietävät, mitä on ja mistä ta-vara voidaan tilata asiakkaalle. Sesongit rytmittävät liikkeen arkea, kesäl-lä lomalaiset hakevat lomalukemista ja muita tarvikkeita vapaa-aikaansa, syksyllä koulut ja opiskelijat tilaavat opiskelumateriaaleja, joulu saa aina piikin kirjamyynteihin ja alkutalvi ku-luu kirjojen alennusmyyntien merkeissä

Paltamon vaatetus on toiminut 63 vuotta Paltamossa saman suvun omistuksessa. Lii-ketilaa on 400 neliötä. Mainoslause ”Se iso kauppa pienessä kylässä” pitää näin ollen to-della paikkaansa. Vaatetuksella on oma us-kollinen vakioasiakaskuntansa, mutta asia-kaskunnan laajentaminen tunnettavuutta lisäämällä on yrityksen ykköshaasteita. Jo nyt asiakkaita käy lähikunnista, Ristijärveltä, Puolangalta, Sotkamosta ja Kajaanista mut-ta lisääkin asiakasvirtaa toki kaivataan. Lo-ma-asukkaat lisäävät myyntiä varsinkin ke-sällä. On hyvä paikkakunnalta löytyy vaatetuk-sen erikoisliike. Yrityksen tavoitteena onkin hankkia sellaista tavaraa, mitä marketeista ei löydy. Tärkeää on myös henkilökohtainen palvelu. Päävalikoima on naisten ja miesten vaatteet, asusteet sekä kengät. Pienemmil-le lapsille on sisä- ja alusvaatteita. Nuorten

vaatteet on jätetty suosiolla niihin erikoistu-neille liikkeille. Vaatevalikoimaa on runsaasti ja myös isoja kokoja, joita käydään hakemas-sa kauempaakin. Valikoimiin kuuluvat myös langat ja kodintekstiilit. Paltamon Vaatetus tekee yhteistyötä ja yhteisostoja Vaalan Tekstiilin kanssa. Jos mieleisen vaatteen oikeaa kokoa ei löydy Paltamosta, voidaan soittaa Vaalaan ja kysyä löytyisikö sieltä. Paltamon Vaatetuksella pidetään myös asiakasiltoja. Ryhmä voi tulla kauempaakin ja heille järjestetään halutessaan oma yksityinen ilta tutustua liikkeeseen ja sen tarjontaan. Li-säksi paikallisille järjestetään jo perinteiksi muodostuneita muoti-iltoja. Toiveissa on että kuntalaiset hyödyntäisivät vieläkin enemmän oman alueen palveluita. Ensi kesänä avattava caravan-alueen odotetaan myös tuovan lisää uusia asiakkaita liikkeelle

63-vuotta vaatekauppaa Paltamossa - Paltamon Vaatetus

Yrityksen toimitusjohtaja Marjo Heikkinen ja Johanna Lukkari

17 P a l t a m o o n 1 / 2 0 1 3

Paltamon Viihde ja Vapaa-aika on toimi-nut Paltamossa 24 vuotta. Tuomo Kilpeläinen on ollut omistajana yrityksen perustamisesta saakka. Panostaminen hyvään palveluun asi-akkaan tarpeet huomioonottaen takaa yleen-sä myös kaupan syntymisen. Luvataan vain se, mikä on mahdollista toteuttaa. Paltamon Viihde- ja Vapaa-ajasta löytyy laaja tuote- ja palveluvalikoima. Tällaisia ovat mm. kodin-koneet, kalastustarvikkeet, vapaa-ajan tar-vikkeet ja urheilutarvikkeet (sukset, luistimet, pyörät, urheiluvaatteet yms.) Lisäksi tarjotaan suksien voitelua, luistimien teroitusta ja kai-

Viihde ja vapaaTomppa toivottaa asiakkaat tervetulleiksi tutustumaan monipuolisiin valikoimiin ja palveluihin.

raan teränvaihdot. Kalastusluvat ja syötitkin löytyvät samasta paikasta. Kodinkoneissa on tärkeää myös laittei-den toimittaminen asiakkaalle ja tarvittaessa vanhan koneen pois vieminen. Paltamon ky-läalueella kyseinen palvelu kuuluu automaat-tisesti hintaan. Jos uuden laitteen kytkemi-sessä tarvitaan apua, hoidetaan sekin, toteaa Tuomo Kilpeläinen. Vakioasiakkaita käy Kajaanista, Sotka-mosta, Ristijärveltä ja Paljakan suunnas-ta ja myös kesäasukkaat lisäävät mukavasti myyntiä.

Nykypäivän tärkeitä myyntiartikkeleita ovat puhelin- ja internet-palvelut. Liikkeessä on DNA- palvelupiste, josta asiakas voi ostaa netti- ja puhelinliittymiä. Viime vuonna liitty-miä myytiin pari sataa kappaletta. Erityises-ti internet-liittymien myynnissä korostuu pai-kallisten olosuhteiden tuntemus, Paltamonkin alueella löytyy nettiliittymissä vielä katvealuei-ta, jotka kauppiaan pitää tietää, kun asiakas liittymää on hankkimassa. Asiakasystävällistä palvelua on mm. se, että nettiliittymän toimi-vuutta voi tarvittaessa testata ennen lopullis-ta ostopäätöstä

Lamingon kukka- ja hautauspalvelu on toiminut Paltamossa 30 vuoden ajan. Kau-pasta löytyvät kukat, viherkasvit, lahjatavarat, ruukut, lannoitteet, hyöty- ja koristekasvit niin kotiin kuin puutarhaankin. Varsinkin kesällä loma-asukkaat vilkastuttavat toimintaa muu-taman kiihkeän kuukauden ajan. Palvelu on kaupan ykkösasia. Kukkia ja valmiiksi sidottuja kimppuja saa mm. itse-palveluperiaatteella myös normaalin auki-oloajan jälkeen iltaisin ja viikonloppuisin. Kauppa auttaa asiakkaitaan myös surun kohdatessa, hautauspalvelut löytyvät saman katon alta omalta paikkakunnalta. Läheisten muistamiseksi löytyvät myös asiaankuuluvat kortit, adressit, hautalyhdyt ja kynttilät. Kauppias Veijo Sutisen työpäivät ovat pit-kiä mutta antoisia. Työn suola ovat lukuisat vuosien varrella tutuiksi tulleet asiakkaat ja alan luovuus. Ilman kokemusta ja näkemystä ei synny taidokkaita kukkasidontoja.

Aina kannattaa kehittääKehittämishankkeeseen Veijo näyttää vihreää valoa ja mainitsee heti muutaman mieleen-sä tulevan kehityskohteen. Esim. Puolan-gantien ja Lepikontien risteykseen olisi hyvä saada tienviitta/viittoja, jossa näkyisi ko. tien varrelta löytyvät palvelut ja varsinkin maininta tien varrelta löytyvästä pankkiautomaatista. Omaa yritystään Veijo aikoo kehittää hankkimalla yritykselle uudet nettisivut. - Voisimme tehdä tässäkin yhteistyötä useamman muun paikallisen yrityksen kans-sa ja hyödyntää Oulujärvi Leaderin tarkoituk-seen suunnatun kehittämistuen.- Kaikki yhteistoiminta- ja kehittämishank-keet, varsinkin mitä enemmän niissä on toi-mijoita mukana, lisäävät me-henkeä ja te-kemisen meininkiä pienellä paikkakunnalla, toteaa Veijo ja toivottaa kaikki uudet ja vanhat asiakkaat tervetulleeksi

Kukkia elämän eri hetkiin30 vuotta

18 P a l t a m o o n 1 / 2 0 1 3

JÄTTILÄISENMAAmistä kaikki alkoi

- Sinun ei tarvitse kuin saapua paikalle, me hoidamme kaiken valmiiksi puolestasi.

Yrittäjäpariskunta Anja ja Vesa Homanenwww.jattilaisenmaa.fi

Eräänä kauniina syyspäivänä vuonna 2007 Anja Homanen houkutteli puolisonsa Vesan puolukkaan Kivesvaaran rinteille, jossa he ei-vät olleet käyneet moneen vuoteen. Vaaran rinteillä Anja poimi puolukoita ja ihasteli mai-semia. Vesa kiinnostui tyhjistä hyväkuntoisis-ta rakennuksista ja kurkki ikkunoista sisään. Maisema mykisti. Paikka oli entinen laskette-lukeskus, tuolloin metsän syliin vaaran laelle jo unohdettu. Rakennukset ja maisemat jäi-vät vaivaamaan Vesan mieltä ja jo vuorokaut-ta myöhemmin Vesa teki kaupat tästä korven unohdetusta orpolapsesta. Puolukkaretkestä on nyt kulunut 5 vuotta ja syksyllä 2012 juh-littiin Jättiläisenmaan avajaisia. Rakennuksia on kunnostettu tunteella, vanhaa säilyttäen ja hyödyntäen. Nimi Jättiläisenmaa liittyy Oulu-järveen ja Paltamoon sekä tarinoihin alueen jättiläisistä ja voimamiehistä. Tarinoissa on todellisuuspohjaa, sillä Kainuun kolme jät-tiä, Daniel Cajanus, Väinö Myllyrinne ja Lauri Moilanen ovat kuuluneet maailman kymme-nen pisimmän miehen joukkoon. He kaikki ovat olleet n. 2,5 metriä pitkiä. Jättiläiset on helppo sijoittaa mielessään asustamaan Ki-vesvaaran jylhiin maisemiin.

Tekemistä riittääJättiläisenmaa on täynnä elämää. Kaukoput-kella ja paljain silmin näet, kuinka haukat lii-televät ja kalasääsket saalistavat upeissa kai-nuulaisissa järvi- ja vaaramaisemissa avaran taivaan alla. Voit vaeltaa luontopoluilla, onkia ja pilkkiä Kivesjärvellä, myös perhokalastus-retki kalaisalle Kongasjoelle on mahdollinen. Talvella on käytössä tosi piiiiitkä pulkkamäki. Kivesvaara on myös erinomainen paikka lu-mikenkä- tai hiihtoretkelle. Jättiläisenmaa tar-joaa kaikki luonnon parhaat mahdollisuudet ja antimet aina vuodenaikojen kierron mu-kaan.

Hyvät palvelutJättiläisenmaa on erikoistunut tarjoamaan elämyksiä niin majoituksen kuin ravintolapal-veluidenkin osalta. Majoittua voi hyvin varus-telluissa, persoonallisissa ja viihtyisissä lo-mahuvila Villa Metsänhengen huoneistoissa korkealla vaaralla metsän siimeksessä takka-tulen loimussa. Huikeat näköalat ja mahtavat auringon-laskut voi puolestaan kokea Näköalasauna Taivaantulessa, jossa on myös kokoustila ja yöpymismahdollisuus neljälle hengelle.

Jättiläisenmaassa on valtavat määrät lunta. Suunnitelmissa on

tarjota myös lumi- ja valomaailma-elämyksiä matkailijoille.

Kesäisin voi majoittua viehättävissä Aamuau-rinko- ja Iltarusko- aitoissa. Erityisen erikoista elämysyöpymistä kaipaava voi viettää myös kahden hengen unohtumat-toman yön suloisessa Jättiläisen linnunpön-tössä pehmeässä vuoteessa pörröpeittojen alla. Lisäksi tarjolla on edullista yöpymistä päärakennuksen Taikaluola-kokoustilassa. Jättiläisenmaan ravitsemuspalvelut kes-kittyvät Taikalinna-rakennukseen. Tarjolla on laadukkaista, pääosin paikallisista raa-ka-aineista, huolella valmistettuja tuotteita ja paikallisia erikoisuuksia. Kahvilassa on 50 asiakaspaikkaa ja tilausravintolassa 100 asia-kaspaikkaa sekä kesäisin käytössä on raken-nusta kiertävä katettu terassi 50 hengelle. Taikalinnan-salissa on tilaa myös orkesterille ja tanssilattia. Olipa kyse sukujuhlasta, syntymäpäi-vä- tai hääjuhlasta, yritystilaisuudesta, ko-kouksesta tai saunaillasta, kaikki onnistuu, unelmiesi juhlapaikka on tarjolla lähempänä taivasta. Elämyskeskus Jättiläisenmaahan Kives-vaaralle Paltamoon on myös helppo tulla, onhan se hyvien liikenneyhteyksien varrella, mutta silti sopivan lähellä kaunista erämaa-luontoa

19 P a l t a m o o n 1 / 2 0 1 3

Paltamossa on paljon kesämökkejä ja lo-ma-asuntoja. Virallisen tietokannan mukaan loma-asuntoja on eripuolilla Paltamoa yli 1200 kpl. Tästä voidaan päätellä, että parhaaseen loma-aikaan Paltamon väkiluku ainakin kak-sinkertaistuu. Tämä näkyykin selvästi kesäai-kaan Paltamon kaupoissa ja parkkipaikoilla. Paltamossa on tiedostettu, että kesä- ja loma-asukkaiden viihtyvyyteen kannattaa panostaa jatkossa enemmän. Tehdä asioita, jotta mökkiläiset tuntevat olonsa kotoisak-si myös lomalla. Kunnan edun mukaista on huomioida myös mökkien kunnon ja varus-tetason nostaminen, jotta loma-ajasta Palta-mossa tulisi vieläkin pidempikestoista. Palta-mo - Kaikilla mukavuuksilla -hankkeen yksi tärkeistä hanketoimista on tiedotuksen kehit-täminen myös loma-asukkaille.

Paltamon palvelut kehittyvät kesä- ja loma-asukkaiden ostovoimallaOstotapahtumien keskittäminen Paltamoon parantaa entisestään alueen palvelutarjontaa ja -laatua. Paltamosta lomalainen saa halu-tessaan lähes kaikki tarvittavat palvelut. On useita maanrakennuspalveluja tarjoavia yri-tyksiä ja rakentamiseen liittyviä tavarantoi-mittajia. Viihde- ja kodin elektroniikka, sähkö-tarvikkeet ja kodinkoneet voidaan toimittaa

Loma-asukkaiden loma-asunnon tarpeisiin myös Paltamon liik-keistä. Myös terveydenhoitopalveluissa on huomioitava lomalaisten tarpeet entistäkin paremmin. Vaatetusliike, kirjakauppa, partu-rit ja kampaamot sekä päivittäistavaraliikkeet palvelevat myös lomalaisia mielellään.

Kaavoitus ohjaa rakentamistaKesämökillä lomaillaan. Monet asiat kuiten-kin askarruttavat mökkiläisen mieltä. Miten mökin jätevesien käsittely tulisi hoitaa? On-ko kaivovesi kunnossa? Mitä voi tehdä ton-tilla majailevalle kyy-yhdyskunnalle? Mihin voi rakentaa laiturin? Mitä jos rakentaisin uuden mökin, vai korjaisinko ja laajentaisin vanhaa.Uuden mökin rakentaminen ei aina ole pa-ras tai ainoa ratkaisu. Hyvän mökin voi saada myös vanhaa kunnostamalla. Ensimmäisek-si kannattaa tutkia rakennuspaikan kaavati-lanne, mitä ja miten asioita voidaan kehittää. Kaavassa määritellään alueen käyttö: mitä säilytetään, mitä saa rakentaa sekä mihin ja millä tavalla. Kaavassa osoitetaan esimerkiksi rakennusten sijainti, koko ja käyttötarkoitus. Hyvää mökkitonttia voi olla vaikea löytää. Tonttia ostaessa on hyvä selvittää kaavoitus-tilanne sekä tontin rakennusoikeus ja käyttö-tarkoitus eli se, kuinka paljon, miten ja mihin tarkoitukseen tontille saa rakentaa. Täyden-nysrakentamista rajoittavat tontilla jo olevat

rakennukset, koska tällöin osa rakennusoi-keudesta on käytetty. Tontin käytetty ja käyt-tämätön rakennusoikeus selviää kunnan ra-kennusvalvonnasta.

Tavoitteena hyvä, turvallinen ja kestävä rakennusRakentamisessa tehtäviä valintoja kannat -taa tarkastella mökin koko elinkaaren ajal-la. Esimerkiksi rakennuspaikan valinnalla on merkitystä, kun päätetään mökin jätevesienkäsittelystä, juomaveden hankinnasta ja energiaratkaisuista. Huolto ja kunnossapito on hyvä huomioida jo suunnittelu- ja raken-nusvaiheessa. Erityistä huomiota tulee kiin-nittää mökin paloturvallisuuteen sekä kos-teus- ja homevaurioiden estämiseen. Hyvin suunniteltu, rakennettu ja ylläpidetty kiinteis-tö kestää sukupolvelta toiselle.

Paltamon kunnan tekninen palvelu neuvoo ja ohjaa mielelläänPaltamon kunnan teknisessä palvelu-toimistossa neuvotaan ja ohjataan mie-lellään kaikissa rakentamiseen liittyvissä kysymyksissä. Tarvittaessa tullaan paikan päälle katsomaan, että kummankin osa-puolen tarpeet ja edut tulee hyödynnet-tyä tehokkaasti. Paltamo on hyvä paikka kesä- ja loma-asukkaille myös rakenta-misen suhteen. Hyvää perustietoa löytyy Paltamon kunnan nettisivuilta, jotka py-ritään pitämään ajan tasalla. Sivuilta löy-tyvät perusohjeet rakentamiseen, kaava-kartat ja yhteystiedot.

Lisää tietoa: www.paltamo.fi -sivustolta > Asuminen

Jätevesiasiat askarruttavat monen mieltä.

Teknisten palveluiden johtajaRakennustarkastaja Mikko Karjalainen (08) 615 54660044 2885 500

Paltamo

20 P a l t a m o o n 1 / 2 0 1 3

Poimintoja Kainuun Opiston kurssitarjonnasta 2013:- Kirjoittajakurssi “KOTISEUTUNI” 7.-8.3.- iPad -peruskurssi 17.-18.5.- Lintuharrastuksen peruskurssi 24.-25.5.- Villiyrtit 3.-4.6.- Melonnan peruskurssi 7.-8.6.- Retkisuunnistus ja GPS -kurssi 6.-7.6.- Maisema- ja kasvikuvauskurssi 11.-13.6.- Digikuvauksen perusteet 17.-19.6.- Henkilökuvaus miljöössä 25.-27.6.- Kirjoittajakurssi 27.-28.6.- Ikonimaalaus 26.-29.6.- Retkimelontakurssi 8.-10.7.- Vanhojen käsialojen kurssi 13.-14.9.Lue lisää: www.kainuunopisto.fi

Kainuun Opistoon toiminut jo yli 100 vuotta. Opis-to aloitti toimin-tansa v. 1909. Kainuun opisto on kaikille avoin ja monien mah-dollisuuksien oppilaitos sekä kurssikeskus. Opis-to sijaitsee kainuulaisen luonnon ja kulttuurin kes-kellä Paltamon Mieslahdes-sa. Opistolta avautuvat silmiä ja sisintä rauhoittavat näkymät Oulujärvelle ja sinisille vaaroille tehden opistosta viihtyi-sän ja rauhallisen kokous-, koulutus- ja juh-lapaikan. Kainuun Opiston toimintaa ohjaa avara kristillisen humanismin arvopohja.

TilatTarjoamme yrityksille ja yhteisöille kokous- ja koulutuspalveluja, juhlatiloja sekä majoitus- ja ateriapalveluja. Retkiryhmille ja yksittäisil-le matkailijoillekin opisto tarjoaa tilauksesta oivat puitteet majoittumiseen ja ruokailuun sekä loman viettoon. Nykyaikaisin varustein kalustettuun auditorioon mahtuu 70 henki-

löä. Muita kokoustiloja on 10 - 200 henkilölle. Muita tiloja on tarpeen

mukaan; harrasteaineiden työtilat, ATK-luok-ka, ruokasali, juhlasali, ryhmätyötilat, liikun-tasali, takkapirtti ja grillikatos. Majoitustilaa on päärakennuksessa 52 hengelle, joista 6 kpl 2hh invavarustuksella, Asuntolaraken-nuksessa on majoitustilaa n. 60 hengelle, joissa yhteiset sosiaalitilat.

Vapaa-aikaMyös vapaa-ajan harrastuksiin on panostet-tu. Posti-Kallen vaellusreitti, valaistu purura-ta/hiihtolatu ja uimarannalle 2 km. Lisäksi voit harrastaa lento-, sulka- ja koripallo, pingis,

biljardi-pelejä. Myös Paltamon har-rastemahdollisuudet ovat käy-

tössäsi muutaman minuutin ajo-matkan etäisyydellä.Kainuun Opiston monipuolinen kurssitarjonta on ihanteellinen

tapa viettää vapaa-aikaa ja hank-kia uusia taitoja. Myös suomen kielen koulu-tuksemme ovat suosittuja. Kysy lisää alkavis-ta kielikursseista

Liikuntasalia voi vuokrata moneen käyttö-tarkoitukseen erittäin edullisesti.

kansalaisKevättä

Kansalaisopiston kevätlukukautta on vielä reilusti jäljellä ja tuttujen viikoittaisten kurssien lisäksi monta uutta lyhytkurssia edessäpäin. Hiisijärvellä editoidaan kuvia ja verhoillaan huonekaluja, Ristijärvellä väännetään thaikukkia ja Paltamossa keitellään perinnemaaleja! Kansalaisopiston mielenkiintoiset luennot jatkuvat. Tiistaina 9.4. Geriatriasta eli iäkkäiden ihmisten hoidosta luennoi geriatri Taina Huusko. Keskiviikkona 10.4. on vuorossa puutarhuri Ari Partasen Perennat kuvaesitys. Keskiviikkona 17.4. kansalaisopiston valoku-vapiirit esittelevät kuviaan. Kaikki luennot ovat Korpitien koulun au-ditoriossa ja alkavat klo 18. Tilaisuuksiin on vapaa pääsy ja kaikki tervetulleita! Varsinaisen kevätlukukauden jo päätyttyä toukokuussa on eri-tyisesti juhlien järjestäjille hyödyllinen Koristellaan kukkasin –kurssi Paltamossa. Lue lisää opistopalvelut.fi/paltamo/ tai soittele toimis-tolle p. (08) 615 54638.

Kansalaisopiston näytelmäpiiri valmistaa tulevankin kesän kesäteatteriesityksen. Kaikki kiinnostuneet tervetuloa mukaan! Kuvassa vauhdikkaat harkat muutaman vuoden takaa.

PALKO-lehti ilmestyy huhtikuussaPaltamon kansalaisopiston Oppilaskunta ry:n perinteinen PALKO –lehti ilmestyy huhtikuussa. Lehden aiheina tänä vuonna ovat mm. harrastuksesta ammattiin ja muistojen kansalaisopisto. Tähän liit-tyen otamme mielellämme vastaan nykyisten ja entisten oppilai-demme tarinoita ja muistelmia vuosien varrelta. Miten harrasta-minen kansalaisopistossamme on vaikuttanut elämääsi? Oletko kenties löytänyt ammatin harrastuksesi kautta? Kaikenlaiset mu-kavat tarinat ja kuvat ovat tervetulleita! Lähetä juttusi maaliskuun loppuun mennessä [email protected] tai postitse Palta-mon kansalaisopisto, Vaarankyläntie 7, 88300 Paltamo. Samaan osoitteeseen voit lähettää myös kurssitoiveita ympäri vuoden. Palkossa lisää myös kansalaisopiston kevättapahtumista. Tulossa on mm. konsertteja ja Kevätiltamat perjantaina 26.4. Paltalinnassa

opistossaTavataan kursseilla ja tapahtumissa!Mukavaa kevään jatkoa kaikille toivottelee kansalaisopiston väki.

21 P a l t a m o o n 1 / 2 0 1 3

22 P a l t a m o o n 1 / 2 0 1 3

Kainuun luontoa hallitsevat vaarat, metsät, vesistöt ja suot.

Maakunnan suurin järvi on Oulujärvi ja korkein kohta Hyrynsalmen Iso Tuomivaa-

ra, joka yltää 387 metrin korkeuteen me-renpinnasta. Maakunnan pinta-ala on noin 24 000 km², josta sisävesiä on yli kymme-

nesosa. Kainuun maapinta-alasta valtaosa on metsää ja suota.

Maisemallisesti Kainuu jakautuu kolmeen selkeään alueeseen. Idässä Kainuun suur-kunnat Kuhmo ja Suomussalmi muodosta-vat niin sanotun Metsä-Kainuun, jolle ovat

Retkeilijän Paltamo

tyypillisiä mäntymetsät ja mäntyvaltaiset se-kametsät. Länteen kuljettaessa maasto ko-hoaa komeaksi vaarajaksoksi, joka ulottuu Pohjois-Karjalasta Sotkamoon ja jatkuu kes-kisen Kainuun läpi Koillismaalle. Kolmannen maisemakokonaisuuden muodostaa Oulu-järvi ranta-alueineen. Tällä alueella sijaitsevat Kainuun länsiosan pitäjät Paltamo, Kajaani ja Vaala.

Paltamo sijaitsee keskellä Kainuun maa-kuntaa Oulujärven pohjoisrannalla. Maise-mal lisesti pitäjä kuuluu sekä Oulujärven vaikutuspiiriin että Kainuun vaarajaksoon. Edul lisen sijaintinsa vuoksi Paltamo tarjoaa retkeilijälle ainutlaatuisen monipuolisen ym-päristön erilaisiin aktiviteetteihin, kuten ret-keilyyn, marjastukseen ja sienestykseen tai metsästykseen. Vaarajakson kallioperän dolo miitin ja serpentiniitin ansiosta pitäjästä löytyy lehtoja ja lettoja, joiden kasvilajisto on hyvin monipuolinen. Rikas kasvillisuus onkin leimaa antava monissa Paltamon luontokoh-teissa.

Oulujärvi upeine selkineen tarjoaa oivan mahdollisuuden harrastaa veneilyä ja ka-lastusta, tai vaikkapa vesilintujen tarkkailua.

Lehtosen laavulla. Paltamossa on kym-meniä mielenkiintoisia retkeilykohteita,

joihin voi tutustua omatoimisesti tai käyttämällä hyväksi paikallisten

matkailuyrittäjien ja kunnan palveluita.

Teksti: Vesa Hyyryläinen Kuvat: Vesa Hyyryläinen ja Heljä Pylvänäinen

Kainuussa on tavattu yli 300 lintulajia ja pesimälajisto on omaleimainen. Kuvassa Pohjantikka.

Oulujärvi upeine sel-kineen tarjoaa oivan mahdollisuuden har-rastaa veneilyä ja ka-lastusta, tai vaikkapa vesilintujen tarkkailua.

23 P a l t a m o o n 1 / 2 0 1 3

Linkkejä ja vinkkejäwww.luontoon.fi/retkikohteet/hae/kartalta/Kainuu/Sivut/Default.aspxwww.oulujarvi.fi/tekemiset/luontoretket/www.infokartta.fi/infogis-kainuuwww.holltalli.netKirjavinkki: Kainuun Luontokohdeopas, toim. Jouni Laaksonen 2005

Paltamossa on myös monia viehättä-viä kyliä, joihin retkeilijä voi tutustua vaikka-pa pyöräilemällä idyllisiä paikallisteitä pitkin. Monien kylien liepeillä on merkittyjä polkuja ja mahdollisuus virkistäytyä kylätaloissa tai paikallisten yrittäjien ruoka- ja majapaikois-sa. Talvisin on oivat mahdollisuudet liikkua pi-täjän alueella hiihtäen valmiita latuverkostoja myöten tai moottorikelkalla. Matkan varrelta löytyy kattava laavuverkosto. Paltamon, ku-ten koko Kainuun maakunnan, rikas luonto tarjoaa erinomaisen elinympäristön hyvin mo-nimuotoiselle eliölajistolle. Maakuntamme on eteläisten ja pohjois-ten eliölajien vaihettumisalue. Moni eteläi-nen lehtokasvilaji on vaarajakson eteläosissa pohjoisimmalla reunallaan, kun taas korkeim-milta vaaroilta useat pohjoiset lajit löytävät eteläisimmän kasvupaikkansa. Paltamossa voi vielä hyvällä onnella tör-mätä suurpetoihin ahmasta karhuun. Lin-nusto on hyvin monipuolinen. Kainuussa on tavattu yli 300 lintulajia ja pesimälajisto on omaleimainen. Aktiivinen liikkuja voi päivän aikana havaita vaikkapa suonlaidan riekko-poikueen, ikikuusikon sinipyrstön, aapasuol-la saalistavan muuttohaukan, tai maakotkan ja metsähanhen pesimäreviireillään. Paltamo-laisten jokien rannoilla voi yhyttää myös ma-javan tai saukkopoikueen.

Oulujärvi upeine selkineen tarjoaa oivan mahdollisuuden harrastaa veneilyä ja kalas-tusta, tai vaikkapa vesilintujen tarkkailua. Ou-lujärvellä voi tavata monia sisävesillä harvinai-sia pesimälintuja, kuten jättiläistiira räyskän, selkälokin, karikukon, valkoposkihanhen tai merihanhen. Järven ympäristössä pesivät kalasääsket käyvät rantavesissä kalastele-massa ja nuolihaukat kiikittävät risupesiensä ympärillä niemennenissä ja saarissa. Kalois-ta mm. taimen, kuha, siika ja muikku, kuten maakuntakala norssi eli kuore elävät Oulujär-vessä

Kuva Hóll-talli

Paltamossa pääsee nauttimaan luonnosta myös ratsastusvaelluksilla.

Lapseni kysyy: ”Isä, ovatko keijut totta? Onko niitä ihan oikeasti olemassa? Osaavatko ne lentää? Ovatko keijut kauniita?”Vastaan: ”Kuuntele tuulen laulua, kosketa kevätauringon sädettä ja anna katseesi viivähtää taivaan sinessä. Kauneus, jonka näet, on kuva-jainen itsestäsi.” Astumme varoen sisään metsän ovesta. Au-rinko piiloutuu tummaan vihreään hämärään ja iho tuntuu mukavan viileältä. Saapas painuu peh-meään sammalmattoon kuin pumpuliin. Pieni kä-si viipyy luottavaisena suuressa miehen kädessä-ni. Vietämme kaikki valoisan kevätpäivän tunnit metsän siimeksessä. Aamutuiman aurinko herät-tää linnut ja niiden sävelistä aloitamme oppitun-timme. Punarinta, punarintasatakieli, kuten sitä en-nen kutsuttiin laulaa meille elämän täyttä rie-mua ja oikeutusta julistaen. Kaunokainen istuu pienen näreen latvanipukassa ja johtaa lopulta metsän sinfoniseksi muuttuvaa konserttia ylim-mäisenä kapellimestarina. Yhä uusia ääniä tu-lee mukaan tähän aluksi sekavalta kuulostavaan sävelmattoon. Istahdamme sammalmättäälle ja annamme musiikin virrata vapaasti sisääm-me. Huomaamme kuinka tarkoituksenmukainen ja kurinalainen orkesteri ympärillämme musisoi-kaan. Sinipyrstön heijaus, laulurastaan kaksiosai-nen puuronkeitto, kulorastaan huiluäänet, peuka-loisen rytmikäs varoitusnäppäily, hippiäisen tuskin kuuluva piccolo, palokärjen ontto rummutus iki-hongan kupeeseen, peipon riemukas duuritrilli ja pajulinnun alakuloinen mollisävel muodostavat sävelkudoksen, joka on vailla vertaansa. Tänään viivymme koko päivän metsässä ja tapaamme ystävämme linnut ja kasvit, ikikuu-set ja puronvarren sarat, jättimäiset irtolohkareet ja korkeat muurahaiskeot. Pidämme oppitunte-ja ystäviemme opastamina. Linnut, tuuli ja puron solina kertovat musiikin, muurahaiset opettavat liikennekurin ja ahkeruuden salat, kivet muistutta-vat ikiaikojen pituuden, kukkien vieno tuoksu piir-tyy sanoiksi ja kuviksi tauluihimme ja vihkoihim-me.

Vesa Hyyryläinenwww.paltamopandion.fi

24 P a l t a m o o n 1 / 2 0 1 3

Dolomiittihiihto lauantaina 2.3.

Hiihdon varsinainen lähtöpaikka on Tervalammen urheilukeskus, matkaan voi lähteä reitin varreltakin. Noin 25 kilometrin

reitti kulkee vaaramaisemissa, jossa on vain yksi perinteisen hiihtotavan latu-ura.

Koikerojärven grillikodalla on nuotio ja ilmainen mehutarjoilu sekä Korpimäen

kodalla on maksullinen huoltopiste.

Kun haluat tarkan paikallissään ja sääennusteen, katso Paltamon omasta sääasemasta. www.saapalvelu.fi/paltamo/index.php

Hiihtoretkiä

Aurinko paistaa yhä korkeammalta ja hanget hohtavat valkoisina houkutellen hiihtämään. Kevättalvi on perinteisesti laturetkien aikaa. Ladut Paltamossa ovat hy-vässä kunnossa. Järviladutkin on tarkoitus saada hiihto-

kuntoon helmikuun puolivälissä – sääolot voivat aiheuttaa muutoksia aikatauluun.

Molemmat laturetket ovat ilmaisia, vain maksullisissa huoltopisteissä joutuu palveluista (mehu, kahvi, pulla yms.) maksamaan. Nämäkin maksut

menevät eri yhdistysten toiminnan tukemiseen.www.paltamo.fi

Iloista mieltä mukaan ja yhdessä laduille hiihtelemään.Eino Leino-hiihdossa on hiihdon yhteydessämahdollisuus tutustua Oulujärven saariin.

Eino Leino –hiihto sunnuntaina 17.3.

Hiihto järjestetään yhteistyössä Kajaanin kaupungin ja eri järjestöjen kanssa. Tämän laturetken pituuden voi jokainen itse valita

kunnon, mieltymyksen ja sääolojen mukaan. Pisin matka tulee, jos hiihtää Kokonlahdesta

Lehtosen ja Mulkkusaarten kautta Paltaniemelle ja takaisin. Tänä vuonna

on tehty latu myös Hevossaaren ympäri. Maksullisia huoltopisteitä on lähtöpaikoissa

ja saarissa.

Tarkka hiihtokeliPaltamon omaltasääasemalta

Paltamon sääasema sijaitsee Sairaalantien läheisyydessä.

Paltamossa

25 P a l t a m o o n 1 / 2 0 1 3

Hiihtoretkiä

Tarkka hiihtokeliPaltamon omaltasääasemalta

Paltamossa

Norssinnosto tapahtumasta perjantai-iltana voit lippoa tai hakea tuoresta Norssia, vaikka vuoden tarpeiksi ja tavata Norssi-isäntiä vuosien varrelta. Norssikarnevaalit on ulkoilmatapahtuma, jossa on paikalla runsaasti

Norssia toukokuussaNorssikarnevaalit ja Norssinnosto -tapahtuma pe – su 17.-19.5.

Perinteikäs Paltamolainen vetouistelutapah-tuma Oulujärven Kuhakunkku pidetään taas heinäkuun viimeisenä viikonvaihteena. Kilpai-lukeskus sijaitsee kuten aiempina vuosina Ei-no Leinon puistossa sekä ravintola WetDo-gin pihamaalla. Oulujärven Kuhakunkku on saanut Suomen vetouistelevan kansan kes-kuudessa hyvän maineen ja siitä osoituksena oli v. 2012 uusi ennätys osanottajamäärässä, 177 venekuntaa. Tätä voidaan pitää erittäin kovana saavutuksena, koska Paltamo sijait-see kaukana suurista kasvukeskuksista. Ku-hakunkkua suurempi vetouistelutapahtuma Suomessa on ainoastaan Tappajahauki Val-keakoskella, mutta hopea ei ole häpeä to-

Vuonna 2012 mukana oli ennätykselliset 177 venekuntaa! teaa XXX Fishing Club Paltamon puuhamies Asko ”Asseri” Hurskainen.

Koko Paltamon tapahtumaOulujärven Kuhakunkku on muodostunut pikku hiljaa koko Paltamon tapahtumaksi. Heinäkuun viimeinen viikonvaihde kerää niin nykyiset kuin entiset paltamolaiset viettä-mään aikaa yhdessä. XXX-Fishing Club on toivottanut kaikki muutkin yhdistykset mu-kaan touhuamaan ja tekemään tapahtumas-ta entistä aktiivisemman. Itse vetouistelu-kilpailussa ei sinänsä ole niin ihmeellistä katsottavaa kuin lähtö ja punnitus. Tälle välille olemme kehittelmässä jotain kivaa tekemistä

jota voidaan koko perheen voimin touhuta. Mikäli joku yhdistys on halukas järjestämään ohjelmaa, myyntikojua tms. Kuhakunkun ai-kana, niin ei muuta kun rohkeasti mukaan.

Palkinnot Suomen parhaatKuhakunkussa on ollut jo usean vuoden ajan ylivoimaisesti parhaimmat palkinnot mitä Suomen vetouistelukilpailuissa jae-taan. Palkintojen yhteisarvo kohoaa lähelle 20.000 euroa ja pääpalkinnon saa se kuka saa suurimman kuhan. Tämä onkin ollut se juttu, miksi Kuhakunkkuun on ilmottautunut paljon mukaan myös 3-5 vavan venekuntia, koska suuren kuhan saamisessa on kysymys enemmän tuurista kuin taidosta. Viime vuon-na pääpalkinto meni jo toistamiseen ”mök-kiuistelijalle” ja tästä järjestäjät sekä kanssa-kilpailijat ovat aidosti mielissään.

Haasteita riittääPaltamon erinomainen sijainti, hyvät kalave-det sekä hieno ympäristö ovat saaneet myös muutkin järjestäjät liikkeelle. Heinäkuun al-kupuolella Kajaanin Vetouistelijat järjestä-vät vetouistelutapahtuman Paltamon Sydä-men rannassa. Kilpailu on aiemmin pidetty Vaalasssa Happy Beachilla, mutta tuuliherk-kä paikka sekä laskeva osaanottajamää-rä aiheutti sen, että miehet siirsivät kilpailun Paltamoon. Uudesta kilpailusta on povattu Kuhakunkun syrjäyttäjää, tai ainakin yritys on kova. XXX – Fishing Clubin pojat toteaa, et-tä ainahan Kajaanin mestarit saavat yrittää, mutta Kuhakunkku on ja pysyy Paltamon kesän ykköstapahtumana – aidosti pal-tamolaisena sellaisena. Fishing Clubin pojat toivovatkin kotikunnan väeltä runsasta osan-ottoa niin kisassa kuin yleisössä!

Paltamolaisilta toivotaan runsasta osanottoa niin kisassa kuin yleisössä!

torimyyjiä ja toivottavasti tänä vuonna uusiakin myyjiä ja paltamolaisia yrittäjiä. Ohjelmaa on karaoke –kilpailusta ja tansseista kulttuuriesityksiin, kaikenikäisille on tarjolla jotakin koko viikonlopun ajan.

26 P a l t a m o o n 1 / 2 0 1 3

Norssikarnevaalit18.-19.5.

Paltamossa järjestetään ensi kesänä suuria kalastuskil-pailuja: 6.7.2013 Pohjola-lowrance-cup-kisa ja sunnun-taina 7.7. Honda cup -kisa, 26.7. on legendaarisen KUHAKUNKUN ilmainen iltakisa ja varsinainen KUHAKUNKKU ratkeaa lauantaina 27.7.Kisoissa jaetaan hulppeita palkintoja, joiden yhteisar-vo on useita tuhansia euroja. Palkintoina on mm. perä-moottoreita ja muuta tavaraa.

Kalastuskisat tuovat elämää Paltamoon

Katettu ja kehuttukesäteatteri

Vierasvenesataman vierailut

Vetouistelukisoja6.-7. ja 26.-27.

heinäkuuta

Vuosi 2013 on Paltamossa kulttuuritapahtu-mien rikastusvuosi, maakunnallisesti kiertäviä tapahtumia ei Paltamossa tänä vuonna ole, mutta meillä on Paltamo kaikilla mukavuuk-silla –hanke. Tämän hankkeen yhtenä tavoit-teena on rikastuttaa myös Paltamon kulttuu-ri- ja tapahtumatarjontaa. Paltamon kansalaisopiston opiskelija-ryhmät tuottavat mukavasti ohjelmaa eri ta-pahtumiin ja järjestävät omia esiintymisiään, mutta huhtikuun puolen välin jälkeen on kan-salaisopiston tapahtumaviikko ja opiston pe-rinteiset iltamat tanssien kera nyt Paltalinnas-sa. Kainuu Helsingissä 2014 -tapahtumaan tarjoamme Kiveksen rosvot -musiikkinäytel-mää, johon Musiikki Kapareen väki saa ko-reografiaan ja laulunopetukseen tukea Kai-nuun KUULTO -hankkeelta. Paltamon kesäteatterin miljöö on koko-naan uudistunut ja nyt sateetkaan eivät hait-taa esityksiä, jotka ovat perinteisesti alkaneet

kesä-heinäkuun vaihteessa Paltamo-päivien aikaan ja kestäneet heinäkuun loppupuolelle. Suuremman syyskesän tapahtuman voimme toteuttaa vaikkapa teatterin alueelle ja mm. tätä tapahtumaa ideoimme yhdessä Palta-mon kaikilla mukavuuksilla -hankkeen kans-sa. Paltamo -päivillä julkistetaan paltamo-lainen vuoden Eino Leino, jota kaikki voivat ehdottaa. Vuoden 2012 Eino Leino, Antero Möttönen luovuttaa hattunsa ja viittaansa seuraajalleen. Tapahtumakalenterista löytyvät vuoden mittaan kyläyhdistysten ja järjestöjen tapah-tumat ja kunnan nettisivujen kulttuuriosioon on kerätty nyt vuosittain toistuvia tapahtumia.

KulttuuriRikasta alkuvuotta

Päivi SoldatkinPaltamon kunnan kulttuurivastaava Puh. (08) 615 54636, 044 7500 740 [email protected].

Kulttuuritapahtumien rikastusvuosi 2013

Paltamo -päivät 5.-6.7.

27 P a l t a m o o n 1 / 2 0 1 3

Paltamo Open 11.-15.6.2013

Helmikuu27.2. Tiedotustilaisuus Kainuu Helsingissä -tapahtumasta kunnanvirastolla

Maaliskuu2.3. Dolomiittihiihto

17.3. Eino Leino -hiihto

Kesäkuu11.-12.6. Paltamo Open ProAm golfkilpailu Metelinniemessä13.-15.6. Paltamo Open Finnish Tour golfkilpailu Metelinniemessä

Caravan-alueen avajaiset juhannuksena.

Heinäkuu5.-6.7. Paltamo -päivät6.-7.7. Kajaanin vetouistelijat ry:n kisaviikonloppu26.7. Kuhakunkun ilmainen treenikisa27.7. Kuhakunkku -vetouistelukisa. Kilpailukeskus Eino Leino-puistossa

Huhtikuu10.4. Tanssiteatteri Raatikon Pim ja Pom10.4. Perennat - puutarhuri Ari Partasen

kuvaesitys Korpitien koulun auditoriossa klo 18 17.4. klo 18 Kansalaisopiston valokuva- piirien kuvailta Korpitien koulun auditoriossa20.4. Viisas Valinta -energiamessut Kainuun Opistolla, Mieslahdessa

Toukokuu17.5. Norssin nosto Käärmeniemessä18. - 19.5. Norssikarnevaalit28.5. SuomiMies Seikkailee -rekkakiertue

Eilisen lapset ja leikityt lelut -näyttely jatkuu ensi kesänä Esillä on kipsiteoksia viime vuosisadan alku-puolelta, vanhoja mekaanisia leluja, nukkeja ja nalleja.Näyttely on avoinna 25.6.-28.7.2013 tiistaista sunnuntaihin klo 12-18.Lisäksi: Venemetsä, Tervahanhet, on myös nähtävänä Golftien varrella.Näyttelyt muuttuvat joka vuosi. Nytkin on tul-lut uusia leluja ja kipsiteoksia. Lisäksi pihapii-rissäkin on paljon uutta nähtävää. Meteli Seis. Golftie 3, PaltamoLisää tietoa: www.meteliseis.com

Oula Jukka LaukkasenTre Sedie Blu -serigrafiasarjaMyyntinäyttely Paltamon Sydämen ravintolassa ravintolan aukioloai-koina. (Talvella tilausravintola). Lue lisää: www.tresedieblu.com

Näyttelyt

Yleisöllä on vapaa pääsy alueelle ja paras katselupaikka on ns. HULLUNMYLLY -kioski.

Paltamon tapahtumakalenteri

Katso kaikki Kainuun tapahtumat: www.kainuu.com/tapahtumat

Muutokset mahdollisia.

Lisäksi mm. kesäteatterin esitykset kesä-heinäkuussa

Golf-kisoja seurataan

Hullunmyllyssä

Paltamo Open ProAm 11.-12.6.2013 Paltamo Open Finnish Tour 13.-15.6.2013

Finnish Tour osakilpailu :- Palkintojenjako klubilla kilpailun jälkeen 15.6.- Palkintopotti 20 000 euroaILMOITTAUTUMINEN: - Ilmoittautumisaika päättyy 7.6. klo 18:00.- Ilmoittautuminen Finnish Tourin sivujen kautta.Yhteensä 150 pelaajaa. Lue lisää: www.paltamogolf.fi Järjestäjä: Paltamo Golf Oy/Reijo Riihimäki

28 P a l t a m o o n 1 / 2 0 1 3

Tässä on perhe, joka oikeasti tykkää asua Paltamossa. Ja mik-sipä ei tykkäisi? Paltamossa on

kaikki oikeastaan hyvin, kertoo Tanja, perheen äiti. Perus-

palvelut ovat lähellä ja ole-massa, toki Kelan aukiolo-ajat harmittavat joskus ja TE-toimisto lähti vai-vihkaa Työvoimatalon ti-

loista. Perhe hoitaa nämä asiat kuitenkin tarvittaes-

sa näppärästi netin kautta. Huonommin asiat ovat iäk-

käämmillä ihmisillä, jotka eivät nettiä osaa ehkä käyttää niin su-

juvasti. Täällä on myös hyvät kaupat ja Nesteen huoltamo, jossa toimii Kotipizza, sanoo Tanja.

Perheellä on urheilullisia ja luontoon liit-tyviä harrastuksia. Tomi ja Markus pelaa-

vat pesäpalloa ja hiihtävät, ainakin koulussa. Sähly, kesäisin uiminen ja kansalaisopiston puutyökurssitkin ovat tuttuja. Kaverit ovat yökylässä usein, joten tekemistä ja puuhaa rittää. Äiti on käynyt erilaisissa jumpissa ja kuntonyrkkeilyssä. Totta kai harrastusmah-dollisuuksia voisi aina olla lisää, vaikka pe-rusharrastukset riittävät ihan mainosti.

Kun käy keilaamassa tai uimassa Kajaanis-sa uimahallissa, sitä osaa sitten arvostaakin, tuumailee Tanja. Viimeisen vuoden aikana on käyty Nors-sikarnevaaleilla, Kuhakunkussa ja joulun ava-jaisissa. Lisää tapahtumia toivotaan toki. Yksi idea kunnan tapahtumiin voisi olla golftur-naus Oulujärven jäällä. Se voisi olla hauska talvitapahtuma, jopa Kuhakunkun veroinen mittelö, ja reikiä vois porata mihin tahansa. Uutta piristysruisketta odotellaan myös nuo-rentuneesta kunnanvaltuustosta, ehkä uusia rohkeita ideoita tulee nyt enemmän!

Nuorisolle enemmän harrastuspaikkojaKun kyselen, mitä muuta Paltamossa voisi ol-la lisää, tulee vastauksia muutama. Nuorisol-le olisi kiva olla joku paikka, tyyliltään Pauk-kulan nuorisotilan ja Nesteen kahvilan väliltä. Jokin jossa voisi viettää aikaa ja juoda kah-via, kaakaota, teetä ja vaikka pelailla pelejä. Ei tarvitsisi hengailla ulkona pakkasessa, toi-voo Tomi. Ihmettelemme yhdessä, että Paltamos-sa ei tosissaan muuten ole järjestetty discoa

nuorille moneen vuoteen. Miksiköhän on näin? Markus haluaisi kovasti luontoaiheisel-le leirille, olisi kiva lähteä viikonlopuksi vael-tamaan, nukkua laavussa ja kalastaa siinä matkalla! Tässäpä hyvä idea partiolaisille, tai ihan nuorisoleirin teemaksi! Nykyajan nuorilla monella ei ole kosketusta luontoon, eikä min-käänlaisia selviytymistaitoja, puuskahtaa per-heen isä. Lapsiperheellä on Paltamossa hyvä olla. Päiväkodit ja perhepäivähoitajat saavat vuo-laasti kiitosta aktiivisuudestaan ja yleensäkin päivähoitopaikan saaminen Paltamossa on helppoa. Koulurakennus on vasta uusittu ja siellä on todella ammattitaitoiset ja ystäväl-liset opettajat, jotka panostavat oppilaiden oppimiseen ja hyvinvointiin. Paltamossa on kaverit ja lapsille turvallista, kun miettii vaikka tarinoita Hyvinkäältä tai Keravalta. Lasten kaverit tunnetaan ja tiedetään suun-nilleen missä ja kenen kanssa nuoriso liikkuu. Naapurit ja ohikulkijat tervehtivät, toisin kuin isommilla paikkakunnilla. Lopuksi toivomus: Jäähallin käyttöaikaa pitäisi saada pidennettyä, ja uintimahdolli-suus (uimahalli) olisi aika kova juttu.

tutuksiPerhe joka oikeasti

tykkää asua Paltamossa

Lopuksi toivomus: jäähallin käyttöaikaa pitäisi saada pidennettyä.

Sohvalla istuu isä Eino 45, äiti Tanja 34 ja lapset Tomi 16, Markus 13, Sonja 7, ja Olivia 2,5v. Kuvasta puuttuu perheen kissa.

Teksti ja kuva: Minna Parkkinen

29 P a l t a m o o n 1 / 2 0 1 3

Ei ole ihan sama, miten tiekunnan asioita hoi-detaan, koska tien kunto ja ylläpito ovat tär-keä osa asumismukavuutta. Ympärivuotinen tien kunnossapito on nykypäivänä arvokas-ta toimintaa, joka kannattaa yhdessä sopia ja hoitaa kunnolla. Heikkoon kuntoon pääs-seet yksityistiet tulee peruskorjata, koska tien kunto ei koskaan parane ilman perusteellis-ta korjausta. On paljon mukavampaa mennä kotiin, mökille, metsä- tai peltopalstalle vie-vää yksityistietä, kun se on vuodenajasta riip-pumatta turvallinen ja hyvässä kunnossa.

Tiekunta ylläpitää yksityisteitäYksityistien varrella maata omistavien tie-osak kaiden kannattaa järjestäytyä ja perus-taa tiekunta etenkin silloin, kun tietä käyttää moni ja tien pitää pysyä hyvässä kunnossa. Järjestäytyminen tiekunnaksi on ehto mm. perusparannus- ja kunta-avustusten saa-miseen. Yksityisteiden käyttöoikeuden pe-rusteena on yleensä kiinteistön hyväksi toi-sen kiinteistön alueelle perustettu tieoikeus. Tietä käyttävien kiinteistöjen omistajat ovat kyseisen yksityistien tieosakkaita. Tieosak-kaat ovat velvollisia vastaamaan omalla kus-tannuksellaan yksityistien rakentamisesta ja kunnossapidosta eli tienpidosta.

Tieosakkaat vastaavat tienpidostaTieosakkaat vastaavat yhdessä tienpidos-ta. Osakkaat, eli tiekunta valitsee asioiden valmistelua ja täytäntöönpanoa varten toi-mielimen, useimmiten kolmijäsenisen hoi-tokunnan, mutta toimielimenä voi olla myös toimitsijamies. Tiekunta päättää tienpitoa koskevista asioista säännöllisesti pidettävis-sä kokouksissa, tarvittaessa enemmistöpää-töksillä, jolloin ne sitovat jokaista tieosakasta. Tienpidon kustannusten kattamiseksi peri-tään tiemaksuja. Tiemaksut jaetaan tieosak-kaiden kesken kiinteistöjen liikennetarpeiden perusteella tieyksiköiden mukaan.

Tiekunnan päätöksiä ohjaa yksityistielakiTiekunnan ja sen hoitokunnan toimintaa oh-jaa yksityistielaki. Lakisääteisiä toimia ovat mm. tiekunnan kokousten koollekutsumi-nen ja kokousmenettely, uusien tieosakkai-den ottaminen ja tieyksiköiden määrääminen sekä tiemaksuista päättäminen. Tiekunnalla on suhteellisen laaja harkintavalta siinä, min-kä tasoiseksi tie rakennetaan ja miten sitä pi-detään kunnossa. Tiekunta päättää rahoituk-sesta ja tienpitotoimien ajankohdista.

Linkkejä: www.maanmittauslaitos.fiwww.tiehallinto.fiwww.metsakeskus.fiwww.tieyhdistys.fi

Yksityistiet ovat tärkeä osa Suomen tieverkkoa. Paltamon kunnan alueella on n. 50 kpl ja n. 125 km kunnan avustusperus-teet täyttävää tiekuntaa. Yhteensä tiekuntia Paltamon kunnassa on n. 100 ja tiekilometrejä n. 300 km. tutuksi

Tiekunta

Siltarummut uusitaan perusparannushank-keissa.

Perusparannushankkeissa kannattaa valita töiden suorittajaksi ammattitaitoinen yrittä-jä, jollaisia löytyy Paltamostakin useita.

Hoitokunta on vastuussa siitä, että tiekunnan toiminta on laissa säädetyn mukaista. Hoi-tokunnan lakisääteisiä tehtäviä ovat muun muassa tilinpito, tiemaksujen maksuunpa-noluettelon laatiminen ja tiekunnan kokouk-sen koollekutsuminen. Toiminnan kannalta tärkeitä ovat tiekunnan kokouksessa esitel-tävät edellisen toimintakauden toimintakerto-mus ja tilinpäätös sekä seuraavan toimikau-den toimintasuunnitelma ja talousarvio. Jos toimikausi noudattaa kalenterivuotta, on tie-kunnan kokous pidettävä kesäkuun loppuun mennessä.

Tienpidon avustuksetTieosakkaat vastaavat tienpidon kustannuk-sista. Merkittäville yksityisteille on saatavilla erilaisia avustuksia. Yksityistielain mukaisia valtion avustuksia haetaan elinkeino-, liiken-ne- ja ympäristökeskukselta. Kunnat voivat avustaa harkintansa mukaan. Valtion avus-tuksia voi saada perusparannushankkeisiin, kuten tien kantavuuden ja kuivatusjärjestel-män parantamiseen sekä siltojen ja rumpu-jen uusimiseen. Paltamossa on mahdollista saada kunta-avustusta myös perusparan-nushankkeisiin, mikäli niihin on myönnetty avustusta ELY-keskuksen kautta tai Keme-ra rahoitusta metsäkeskuksen kautta. Avus-tuksen lisäperuste on, että yksityistie täyttää kunnan avustusperusteet mm. pysyvän asu-tuksen osalta (tie, jonka pituus on vähintään 1 km ja jonka vaikutuspiirissä on vähintään 2 pysyvästi asuttua taloutta)

Lisätietoa: Paltamon kunnassa yksityistieasiat kuuluvat rakennusmestari Mervi Kilpeläiselle.

Lopuksi toivomus: jäähallin käyttöaikaa pitäisi saada pidennettyä.

30 P a l t a m o o n 1 / 2 0 1 3

- Oulujärven suurimpiin saariin risteil-lään tax free -ostoksille. Turistivirrat Inti-asta, Afrikasta ja Etelä-Amerikasta ovat

ihastuneet Kainuun luontoon ja joviaalei-hin ihmisiin.

- Suurilukuisen maallemuuttoaallon seu-rauksena on maaseudun tonteista tullut ar-vokkaita. Paltamon taajaman ulkopuolisille asukkaille on kiintiöity elintilan vähittäispin-ta-ala. Paltamon kylätulleilla tehdään maa-seutupääsykokeet (maalaisuustesti), jolla estetään maaseudun ahtautuminen täy-teen, kuten joissakin Suomen kunnissa on jo käynyt. - Paltamon kylien välissä toimivat yritysky-lät, jotka ovat keskittyneet vahvasti omille toimialoilleen. Esimerkkinä Petpolis, josta on kasvanut Euroopan suurin eläinharras-tajien asuinkeskittymä ja osaamiskeskus. Autioniemestä on kehittynyt maailman yk-kösmalli bioenergiaa hyödyntävästä asui-nalueesta palveluineen. Maailman suurin vedenpuhdistamistekniikkaan erikoistunut yritys ja alan ainoa yliopistokoulutus Suo-messa sijaitsevat Paltamossa. Vahvan yrit-

täjyysilmapiirin, positiivisen kehittämisasen-teen ja eriasteisten verovapauksien ansiosta kuntaan on muuttanut ja syntynyt tuhan-sittain eri alojen yrityksiä. Työttömyyttä ei 2040-luvun laman aikana olleen 2 % työttö-myyden jälkeen ole ollut lainkaan. Kunta on valittu jo useita vuosikymmeniä Suomen yri-tysystävällisimmäksi alueeksi. - Paltamo on maan turvallisin ja yhteisöllisin paikka lapsiperheille. Kunnassa ei jää van-hukset yksin ja he saavat riittävästi hoitoa ja laajasti erityispalveluita. Kaikki muutkin asuk-kaat saavat tarvitsemansa terveydenhoito-palvelut läheltä, kotikunnasta. Kunnan asuk-kaat ovat Suomen terveimmästä päästä lähes 100 %:n harrastaessa umpihankihiih-toa, ilmasurffausta, perinnekäsitöitä ja muun laajan harrastusvalikoiman ansiosta.

Tekniikka pitkällä tulevaisuu-den päätöksenteossa- Kunnanvaltuusto toimii edelleen 100 vuo-den päästäkin, mutta kokouspalkkioita ei enää makseta, koska keskustelut ja pää-tökset tehdään kokoontumalla virtuaalimaa-ilmassa kotoa käsin. Pari kertaa vuodessa kaikki kuntapäättäjät tapaavat kuitenkin kas-

vokkain, jolloin tarvittavat välimatkat taite-taan lentomopolla. Ne kulkevat ilmaisella au-rinkoenergialla, joten matkakorvauksiakaan ei tarvita enää. - Kunnanvaltuutetut edustavat suoraan omia kyliään, joissa toimivat kyläneuvostot. Kylillä on käytössä oma toimintaraha, joilla ne voi-vat kehittää omaa kyläänsä ja palveluitaan it-se tai yhdessä muiden kylien kanssa.- Paltamossa kunnan asukkaat osallistuvat vuosittain viikon ajan kuntalaiskokoukseen. Näiden yleisien vapaapäivien ajan tehdään suurimmat kuntaa koskevat päätökset se-kä hyväksytään uudet aloitteet ja esitykset. Jokainen yli 16-vuotias kuntalainen on ta-savertainen päätöksenteossa. Kuntalaisko-kouksen päätyttyä vietetään riemukkaat Pal-tamo-festivaalit.- Kiireellisissä asioissa kuntapäättäjät kysy-vät kuntalaisten mielipidettä omaan kämme-neen latautuvan kuva- ja ääniyhteyden kaut-ta. Tietopakettiin tutustumisen jälkeen voi äänestää välittömästi, miten toimitaan. - Paltamon asukasluku on 2020-luvulla jo 5000. 2040-luvulla ylittyy 15 000 asukkaan raja. Kunnan päättäjinä toimii 35 valtuutettua ja oma pormestari. 2110-luvulla asukaslu-ku nousee lopulta yli 350 000:n, koska muut Kainuun ja Oulujoen varren kunnat Ouluun saakka ovat halunneet liittyä Paltamoon, Kiehimän kaupunkiin. Kiehimän kaupungissa päättäjinä toimiikin silloin jo 75 valtuutettua. Naapurikaupungin Vuokatin kanssa käydään hyväntahtoista kisailua asiasta kuin asiasta.

Marisanna Jarvan visio

Visio ja kehittämisen rima pitää olla korkeallaNäin uuden kauden kynnyksellä ja kun-nanvaltuuston 100-vuotisen historian kunniaksi pääsin kerrankin visioimaan tulevaisuutta ilman raja-aitoja. Ei niin vakavilta tuntuvia ajatuksia ja tulevai-suuden kuvia on kuitenkin uskallettava maalailla myös aivan tosissaan. Menes-tyvä kunta ja hyvät asukkaiden elinolot luodaan pitkäaikaisella työllä, jonka pohjana ovat innostava tulevaisuuden-näkymä ja konkreettiset tavoitteet. Kaik-ki muu on tekniikkaa ja käytännön työtä niitä kohti. Päätöksenteko on mielekästä ja kunnan toiminta tehokasta silloin, kun kaikki tietävät, mihin olemme menossa ja miksi teemme nyt mitä teemme.

Onhan joku viisas sanonut: Maailmalla on merkillinen tapa raivata tietä niille, jotka puheillaan ja teoillaan osoittavat tietävän-sä, minne ovat menossa.

Marisanna Jarva

Paltamoon asukaslehti No. 1 Kustantaja ja julkaisija: Paltamon kunnan hallinnoimaPaltamo - Kaikilla mukavuuksilla -hankePäätoimittaja: Kari HeikkinenUlkoasu ja taitto: Little Red House &Laukkaset Kannen kuva: Samppa HomanenPaino: Paltamon Kirjapaino KyJakelu: Paltamon taloudet ja loma-asunnon omistajatISSN-L 2323-8038, ISSN 2323-8038www.paltamoon.com

Kiitämme henkilöitä, yrityksiä ja yhteisöjä, jotka ovat antaneet valo-kuvia tähän lehteen:Samppa Homanen, Arto Laurikainen, Mirka Haa-palainen, Petri Möttönen, Pentti Määttä, Vesa Hyy-ryläinen, Pirjo Nuottimäki, Marisanna Jarva, Kari Heikkinen, Heidi Heikkinen, Simo Kemppainen, Pirjo Ronkainen, Jukka Laukkanen, Kainuun Opis-to, Väylä-lehti, Paltamon Golf ja Paltamon kunta.

w w w . p a l t a m o . f i

JULKINEN TIEDOTE KAIKKIIN TALOUKSIIN