Päivi Laajala TERVE-SOS 2012

TERVE SOS 9.5.2012Tampere-talo

Ylijohtaja Päivi Laajala

Kunta- ja palvelurakenneselvitys - rakenneuudistuksen tilannekatsaus

16.2.2012Kunta- ja aluehallinto-osastoKunta- ja aluehallinto-osasto 9.5.2012 2

Kuntauudistuksen aikataulusuunnitelma

2011 2012 2013

Kunnallishallinnon rakennelaki

Alue-kierrosja kun-takuu-lemiset

Asiantuntija-kuulemiset

Laki-esityksenlaatiminen

HE raken-nelaki

Selvitys ja ehdotuskuntajako-selvitys-alueiksi

Kuntalain kokonaisuudistus

2014

Uutta kuntarakennetta koskevat ratkaisut

Erityiset kuntajakoselvitykset(6-12 kk)

Halli-tuksen jatko-linjaukset uudis-tuksesta

Raken-nelaki-työ-ryhmä:

Kunnallishallin-non rakenne-työryhmä:

Valtionosuusuudistus

HE:n edus-kunta-käsit-tely

Sote-rakenne-selvitys

2


Kuntien rahoituksen riittävyys vuosina 1999-2016, Mrd €


2.Kuinka kunta-

perusteinen järjestelmä kestää2020- ja 2030-luvulla?

1.Kuinka suomalainen

hyvinvointiyhteiskunta selviytyy 2020- ja 2030-luvusta?

Kuntauudistuksen ytimessä on kolme isoa kysymystä

3.Kuinka paljon joudumme

siirtämään ylimääräistä talouden taakkaa pienten ikäluokkien harteille

2020- ja 2030-luvulla?


3. Asumisen jayhdyskuntarakenteen

kehitystarkastelu2010-2030

2. Kuntataloudenkehitystarkastelu

2010-2020

Tarkastelunäkökulmat

1. Palvelutarpeidenkehitystarkastelu

2010-2030

Vahvat kunnat

6. Erityistekijät

4. Työssäkäyntija asiointi

5. Palveluiden järjestämisenedellytykset

16.2.2012Kunta- ja aluehallinto-osastoKunta- ja aluehallinto-osasto 9.5.2012

Mahdollisuusottaa huomioon

kuntanäkökulman lisäksi alueen kokonaisetu

1. 2.

3.

6

Erityiset kuntajakoselvityksetNykyinen kuntajakolaki (1698/2009) mahdollistaa VM:llä toimivalta nimetä kuntajakoselvittäjät

Valtakunnallisen kuntauudistuksen kolme (3) vahvuustekijää

Mahdollisuusottaa huomioon

kuntanäkökulman lisäksi alueen kokonaisetu

Mahdollisuusuudistaa koko

maan kuntajoukkoa samanaikaisesti

Yksikään kunta ei jää ulkopuolelle

siksi että se ei kelpaamuille kunnille

1. 2.

3.

6


Tulevan toiminta-ympäristön ennakoiminen

(muutoshaasteet)

IYhdistymisen perus-

edellytysten selvittäminen(lähtökohdat)

II

”Uuden kunnan piirustukset”(yhdistymissopimus)

IIIYhdistymisen

tahtotilan mittaaminen(päätöksenteko)

IV

Neljän elementin kuntajakoselvitysprosessi

I ja II on suurelta osin tehtynä

III ja IV on ainatehtävä kentällä,yhdessä luotta-mushenkilöiden,henkilöstön jakuntalaistenkanssa

7


Kunnat tarvitsevat tukea muutokseen

Kuntajakoselvityksillä kohti vahvoja ja elinvoimaisia kuntia

Muutoksen tukitarpeet selvitetään yhdessä kuntien kanssa (kuuleminen)

Muutosjohtaminen Organisaatioiden ja palvelujärjestelmien

uudistaminen Parhaat palveluprosessit ja käytännöt uuden

kunnan käyttöön ICT parantamaan palvelua ja tuottavuutta

8


Kuntauudistuksen aluekierros Maakunnalliset tilaisuudet

18 tilaisuutta 14.2. – 21.3.2012

Yli 3 000 osallistujaa Kunnat, kuntayhtymät, aluehallinto,

sidosryhmät

Webcastingin kautta tilaisuuksia seurasi yli 13 000 ihmistä


Owela-keskustelualusta Kuntapäättäjille suunnattu

vuorovaikutteinen keskustelufoorumi Tavoitteena on

herättää keskustelua alueen päättäjien kesken ja kerätä valmistelijoiden tueksi palautetta alueille

ehdotetuista erityisistä kuntajakoselvitysalueista.

Alueelliset keskustelusivut kullekin maakunnalle

Vaatii rekisteröitymisen http://www.owela.fi/kuntauudistus/satakunta

10


Otakantaa.fi Kansalaisfoorumi valtakunnalliseen

kuntauudistuskeskusteluun Kaikille avoin keskustelu

kuntauudistuksesta avattu 8.2.2012 Millainen on elinvoimainen kunta? Mitkä kunnan järjestämät palvelut ovat mielestäsi

tärkeimpiä? Miten Suomi turvaa laadukkaat palvelut

tulevaisuudessa, kun väestö ikääntyy? Miten haluaisit vaikuttaa asuinalueesi asioihin? Miten kotiseutuidentiteettiä voi vaalia?

11


Tunnelmia aluekierrokselta

Muutoksen tarve tunnistetaan laajalti Väestö- ja taloushaasteet ymmärretään

Mitä tulisi tehdä? Monia erilaisia näkemyksiä

Kuntarakenteiden uudistaminen Erilaiset yhteistyömallit Kuntien tehtävien määrä ja rahoitus Erityisolosuhteet: miten huomioidaan?

Kuntien kannat vaihtelevat alueiden sisällä Eteneminen, toimenpiteet, alueet

12


Demokratian kehittäminen Kuntalakiuudistuksen keskeinen fokus demokratian kehittämisessä Kaksi keskeistä taustatarvetta

Kuntakoon kasvaminen kuntauudistuksen myötä Yleisempi ja pidempään jatkunut osallistumisaktiivisuuden lasku

Tarvitaan uusia malleja suoran ja käyttäjälähtöisen demokratian kehittämiseksi, mutta myös edustuksellista järjestelmää tarve tarkastella

Kansalaispaneelit, vaalipiirit, kunnanosahallinto, aluetoimielimet, tiedotus- ja vuorovaikutuskäytännöt, aloiteoikeus, kansanäänestys, luottamushenkilöiden toimintaedellytykset ja ajankäyttö, jne.

Kuntalakiuudistus käynnistyy kevään aikana Sen tueksi VM ja OM ovat käynnistäneet selvityskokonaisuuden, jossa:

Kartoitetaan olemassa olevia kotimaisia ja kansainvälisiä demokratian kehittämisen keinoja ja niiden vaikuttavuutta (Sandberg ja Pihlaja selvityshenkilöinä)

Lisäksi OM:n virkatyönä kartoitus vaalipiireistä ja kansalaispaneeleista Selvitykset kartoituksia vaihtoehtoisista keinoista kuntalain uudistamisen tueksi ja

valmistelun pohjaksi

13


Demokratian alueelliset toimintamallit-selvitys

Selvityksen toteuttavat tutkija, erityisasiantuntija Ritva Pihlaja sekä tutkija Siv Sandberg

Selvitys toteutetaan 1.4.2012 – 31.8.2012 Tehtävät:

Kartoitus alueellisista toimielinmalleista koti- ja Pohjoismaissa Kartoitus osallistuvan budjetoinnin kansallisista ja soveltuvin osin

kansainvälisistä käytännöistä Tarkastella soveltuvin osin kunnanosa- ja vaalipiirikäytäntöjä

kansainvälisesti Tehdä em. kartoituksiin pohjautuen johtopäätöksiä eri mallien

vahvuuksista ja heikkouksista, niiden kehittämistarpeista sekä Johtopäätöksiä mallien laajemmasta sovellettavuudesta

suomalaiseen kontekstiin sekä huomioita ja/tai ehdotuksia liittyen lainsäädännön kehittämiseen

14


Demokratian kehittäminen II Vuoden 2008 kuntavaaleissa äänestysprosentti oli 61,2.

Äänestäneiden osuus kasvoi 2,6 prosenttiyksikköä edellisistä vaaleista. Aiempina vuosina kuitenkin suunta ollut laskeva, matalimmillaan äänestysaktiivisuus oli vuoden 2000

vaaleissa, jolloin äänensä antoi vain 55,9 prosenttia äänioikeutetuista Luottamushenkilöpaikkojen määrä ja sosiaalinen edustavuus (valtuustokausi 2008-2012)

Luottamushenkilöpaikat ovat vähentyneet valtuustokaudesta toiseen niin kuntaliitosten kuin hallinnon ja palveluiden uudelleen järjestämisen myötä.

Valtuustokauden 2009–2012 alussa valtuutettuja oli 10 412, edelliseen valtuustokauteen verrattuna valtuutettujen määrä väheni Manner-Suomen kunnissa 1 554 henkilöllä

Äänioikeutetuista on enemmistö eli 51,5 prosenttia naisia. Ehdokkaista naisia on 40,4 prosenttia. Naisten osuus valtuutetuista on 36,7 prosenttia.

Valtuutettujen keski-ikä on 49 vuotta. Valtuutetuista noin kuusi prosenttia on alle 30-vuotiaita. 18–29-vuotiaiden osuus valtuustoissa on hieman kasvanut 2000-luvulla, mutta ehdokkaiden osuus on sen sijaan pysynyt jokseenkin samansuuruisena.

65-vuotiaiden ja sitä vanhempien osuus valtuutetuista on noin kahdeksan prosenttia. 65 vuotta täyttäneet ovat lisänneet osuuttaan selvästi kaksissa edellisissä vaaleissa.

Luottamustehtävien ajankäyttövaatimukset (ARTTU) Ovat lisääntyneet merkittävästi 2000-luvulla Kuitenkin suurin osa (64 %) luottamushenkilöistä kokee, että luottamustehtävien hoito vie sopivasti aikaa Kuormittavuus vaihtelee toimielimen (KH, KV, LTK) mukaan

Kuntalaisten kiinnostus kunnallispolitiikasta v. 2008 (ARTTU) 35 % melko tai erittäin kiinnostunut 30 % vähän tai ei lainkaan

Järjestö/yhdistysosallistuminen (ARTTU) 4/10 kuntalaisesta ei ole osallistunut lainkaan

15


Kuntarakennelakia valmisteleva työryhmä Toimikausi 15.2.2012 – 30.9.2012 Valmistelee kuntauudistuksen toteuttamista hallitusohjelmassa esitettyjen sekä

keväällä 2012 alue- ja kuulemiskierroksen jälkeen täsmentyvien hallituksen linjausten mukaisesti

Tarkoituksena, että rakennelaki tulisi voimaan v. 2013 alusta Tehtävänä seurata ja arvioida kunta- ja palvelurakenneselvityksestä kevään 2012

aluekierroksella ja kuntien lausunnoista saatavaa palautetta ja sen pohjalta Laatia yhteenveto aluekierroksesta ja kuntien lausunnoista Tehdä uudistuksen vaikutusarviointi Laatia tarkennettu esitys uudistuksen kriteereistä ja toteuttamistavoista Hallituksen linjausten jälkeen työryhmän tulee laatia hallituksen esitysluonnos laiksi

kuntarakenteesta

Pj Laajala Päivi (VM); jäsenet/asiantuntijat ja sihteeristö: Valli-Lintu Auli (VM), Koski Arto (VM), Salonen Ville (VM), Majanen Juha (VM), Suksi Markku (OM), Kangaspunta Kirsi (OKM), Salo Päivi (STM), Aurasmaa Heikki (TEM), Vatilo Matti (YM); Prättälä Kari (Kuntaliitto), Nyholm Inga (VM), Mäenpää Eeva (VM), Hernesmaa Anu (VM), Mölläri Markku (VM)

16


Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvitys

Toimikausi 22.3. – 31.12.2012 Tavoitteina uudistaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne

vastaamaan tulevia tarpeita ja uudistaa sote-järjestämistä, rahoitusta, kehittämistä ja valvontaa koskevaa lainsäädäntöä

Tehtävänä valmistella esitys sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteeksi (kolme

vaihtoehtoista mallia) valmistella em. lakiin liittyviä osakokonaisuuksia kuten valvontaa koskeva sääntely,

kehittämistä koskevat rakenteet, tutkimuksen ja koulutuksen valtionkorvauksia koskevat rakenteet, uuteen palvelurakenteeseen liittyvät potilas- ja asiakastietojen käsittelyyn sekä tietosuojaan liittyvät kysymykset

Väliraportti toukokuussa 2012, loppuraportti v. 2012 loppuun mennessä

Työryhmälle asetettu valmisteleva asiantuntijatyöryhmä ja sihteeristö

Selvitystyön johtoryhmänä sosiaali- ja terveyspoliittinen ministerityöryhmä

17


Kuntien tehtävien arviointi-työryhmä Toimikausi 24.11.2011 - 30.5.2014 Työryhmän puheenjohtaja vs. Anna-Kaisa Ikonen, jäseninä VM, STM, OKM, YM, MMM, TEM,

SM, Kuntaliitto ja kuntasektorin edustajia sekä hallituspuolueiden edustus. Sihteeristö VM, STM, OKM, YM ja Kuntaliitto.

Tehtävät: kartoittaa kokonaisuutena kuntien tehtävät ja niiden hoitamista koskevat velvoitteet kehittää kunnille mahdollisesti siirrettävien tehtävien kustannus- ja vaikutusarviointia määritellä kuntauudistuksella luotujen uusien kuntien tehtävät uudelleen arvioida valtion ja kuntien tehtäväjakoa arvioida aidosti tehtävien vähentämistä suhteessa käytettävissä oleviin resursseihin arvioida ja tehdä ehdotukset siitä, miten valtion kuntiin kohdistuvaa ohjausta tulisi yhdenmukaistaa hyödyntää kuntien ja valtion tuottavuus-, tuloksellisuus- ja vaikuttavuustyössä esiin nousevia hyviä

käytäntöjä selvittää ja edistää kuntien ja palvelujen kustannusten ja laadun vertailua ja läpinäkyvyyttä edistäviä

käytäntöjä

Työ vaiheistettu Vuoden 2012 aikana: laaditaan kartoitus kuntien nykyisistä tehtävistä ja niiden hoitoa

koskevista velvoitteista ja tehdään ehdotukset kunnille mahdollisesti siirrettävien uusien tehtävien kustannus- ja vaikutusarvioinnin kehittämisestä

Työ painottuu vuosiin 2013 ja 2014: valtion ja kuntien tehtävien uudelleen arviointi suhteessa voimavaroihin, ministeriökohtaiset tavoitteet tehtävien ja velvoitteiden vähentämiseksi, kuntauudistuksella luotujen uusien kuntien tehtävät, tarkentuu kuntauudistuksen edetessä, hyödynnetään kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämiskampanjan parhaita käytäntöjä.

18


Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen (1) Hallitusohjelman kirjaukset

• Valtionosuusjärjestelmä uudistetaan osana kuntarakenneuudistusta

• Järjestelmää yksinkertaistetaan ja selkeytetään.• Järjestelmän kannustavuutta parannetaan.• Osana valtionosuusjärjestelmän uudistamista selvitetään

perusopetuksen valtionosuuden perusteet tavoitteena tasa-arvoisen ja tasalaatuisen perusopetuksen saatavuuden varmistaminen myös jatkossa. Uudistuksen tavoitteena on, että perusopetuksen rahoitus jatkossa perustuisi nykyistä enemmän perusopetuksen toimintaympäristöä kuvaaviin indikaattoreihin, esimerkiksi kunnan maahanmuuttajien väestöosuuteen, aikuisväestön koulutustasoon ja työttömyysasteeseen

• Vastuu ammattikorkeakoulujen perusrahoituksesta siirretään valtiolle. Valtion ja kuntien väliset tehtävien siirrot toteutetaan kustannusneutraalisti


Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen (2)

Valtionosuusuudistuksen aikataulu: Hallituksen linjauksen (hallituksen iltakoulu

1.2.2012) mukaisesti valtionosuusuudistus aloitetaan keväällä 2012

Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle viimeistään kevätistuntokauden alussa 2014

Uudistus tulee voimaan vuoden 2015 alusta



Huomioitavia asiakokonaisuuksia uudistuksessa

Järjestelmän oleellinen yksinkertaistaminen ja selkeyttäminen

Laskentatekijöiden karsiminen ja päällekkäisyyksien poistaminen

Kustannus- ja tulopohjan tasauksen suhteen arvioiminen

Kuntaliitosneutraalisuus Kannustavuus Palvelujen kysynnän rakennemuutos (ikärakenteen

muutos)



Jo ennen uudistuksen aloittamista aloitetaan kehittämistyö eräiden laskentatekijöiden osalta:

Saavutettavuus: Tilastokeskukselta tilattava selvitys uudesta saavutettavuusindikaattorista

Ikäryhmien painot: VATTilta tilattava selvitys eri ikäryhmien painoista laskennallisessa valtionosuusjärjestelmässä


Kuntauudistuksen aikataulusuunnitelma

2011 2012 2013

Kunnallishallinnon rakennelaki

Alue-kierrosja kun-takuu-lemiset

Asiantuntija-kuulemiset

Laki-esityksenlaatiminen

HE raken-nelaki

Selvitys ja ehdotuskuntajako-selvitys-alueiksi

Kuntalain kokonaisuudistus

2014

Uutta kuntarakennetta koskevat ratkaisut

Erityiset kuntajakoselvitykset(6-12 kk)

Halli-tuksen jatko-linjaukset uudis-tuksesta

Raken-nelaki-työ-ryhmä:

Kunnallishallin-non rakenne-työryhmä:

Valtionosuusuudistus

HE:n edus-kunta-käsit-tely

Sote-rakenne-selvitys

23


Kuntauudistus

Lisätietoa kuntauudistuksesta ja taustamateriaalia:

www.kuntauudistus.fi www.kommunreformen.fi

24

Päivi Laajala TERVE-SOS 2012

Documents