-
OSAAMISKARTOITUS KOULUTUSPALVELUISSAOSAAMISKARTOITUS
KOULUTUSPALVELUISSAOSAAMISKARTOITUS
KOULUTUSPALVELUISSAOSAAMISKARTOITUS KOULUTUSPALVELUISSA
Birgitta Laurikainen & Vesa LiukkonenBirgitta Laurikainen
& Vesa LiukkonenBirgitta Laurikainen & Vesa
LiukkonenBirgitta Laurikainen & Vesa Liukkonen
-
1
SISÄLTÖSISÄLTÖSISÄLTÖSISÄLTÖ
1. AIKE- PROJEKTI
.......................................................................................................................2
2. OSAAMISEN
MÄÄRITTELYÄ...............................................................................................5
3. OSAAMISKARTOITUKSEN TEKNIIKOITA
.....................................................................18
4. JOHTOPÄÄTÖKSET
..............................................................................................................19
-
2
1.1.1.1. AIKEAIKEAIKEAIKE----PROJEKTI PROJEKTI PROJEKTI
PROJEKTI
Yleistä projektistaYleistä projektistaYleistä projektistaYleistä
projektista
Aikuiskoulutuksen alueellinen kehittämishanke (AIKE) oli
Etelä-Savon alueella 2006–2007
toiminut Euroopan sosiaalirahaston ja Itä-Suomen
lääninhallituksen rahoittama projekti. Han-
ketta hallinnoi Mikkelin ammattikorkeakoulu. Sen tavoitteina oli
lisätä aikuiskoulutuksen
tunnettavuutta Etelä-Savossa, vahvistaa aikuiskoulutuksen asemaa
ja lisätä sen tunnettavuutta,
helpottaa aikuisopiskelua koskevaa tiedonhakua, parantaa
mahdollisuuksia etäopiskeluun ja
opintojen joustavuuden lisäämiseen sekä luoda edellytyksiä
aikuiskoulutuksen toimijoiden
väliselle yhteistyölle
Hankkeen keskeiset sisällöt olivat:
• Rakennettiin ja otettiin käyttöön aikuiskoulutuksen
verkkopalvelu (www.kopase.fi),
joka palvelee sekä aikuisopiskelijoita että oppilaitosten
opetus- ja ohjaushenkilökun-
taa. Verkkosivuston kautta opiskelusta kiinnostuneet aikuiset
saavat keskitetysti tie-
toa alueen erilaisista opiskelumahdollisuuksista ja löytävät
ohjeita opiskeluun liitty-
vissä asioissa. Verkkosivusto toimii myös
aikuiskoulutusorganisaatioiden markki-
nointiportaalina.
• Hankkeessa koulutettiin opettajia ja aikuisopiskelijoita
verkon käyttöön opiskeluväli-
neenä ja kehitettiin yhteisiä toimintatapoja verkko-opetuksen
vaikuttavuuden ja vuo-
rovaikutteisuuden kasvattamiseksi.
• Pohdittiin koulutuksen työelämälähtöisyyden kasvattamista sekä
uusia koulutuksen
järjestämistapoja yhteistyössä valittujen yritysten ja
aikuiskoulutuksen järjestäjätaho-
jen kanssa. Näistä piloteista saadut hyvät käytännöt
dokumentoidaan ja levitetään ai-
kuiskoulutusorganisaatioiden käyttöön.
Näitä sisältöjä toteuttavat yhteistyössä Mikkelin
ammattikorkeakoulu, Helsingin kauppakor-
keakoulun Pienyrityskeskus, Helsingin yliopiston
Ruralia-instituutti, Diakonia - ammattikor-
keakoulu, Etelä-Savon ammattiopisto (Esedu), Savon ammatti- ja
aikuisopisto, Joensuun
yliopiston Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskus sekä
Savonlinnan ammatti- ja aikuis-
opisto.
-
3
Hankkeen kohderyhmät olivat:
• Etelä-Savon alueen aikuiskoulutusorganisaatiot ja työelämän
toimintayksiköt ja näi-
den henkilökunta (kouluttajat, koulutuksen vastaavat)
• Etelä-Savon alueen aikuisopiskelijat
Hanke toteutettiin useammissa osaprojekteissa, joista olimme
mukana osaprojektissa 4.
Tavoitellut tulokset olivat:
• Etelä-Savon aikuiskoulutusta palveleva verkkopalvelu
rakentuu
• yhteinen tiedotus, neuvonta ja ohjaus kehittyvät
• verkko-osaaminen vahvistuu
• aikuisopiskelijoiden opiskelumahdollisuudet ja tarvittava tuki
laajenevat
• aikuiskouluttajien ja työelämän aikuiskoulutukseen liittyvä
osaaminen vahvistuu
• työelämän, aikuiskoulutuksen järjestäjien sekä
aikuisopiskelijoiden yhteistyö moni-
puolistuu ja syvenee
Osaprojekti 4Osaprojekti 4Osaprojekti 4Osaprojekti 4
AIKE-projektin osaprojekti 4:n tavoitteena on muodostaa perusta
toimintatavalle, jossa kou-
lutus suunnitellaan eri oppilaitosten ja työelämän kanssa
yhteistyössä. Tarkoituksena on toi-
mia kanavana alueen oppilaitosten tarjoamiin mahdollisuuksiin ja
kehittää tähän toiminta-
mallia.
Tarkoitus on myös testata osaamiskartoitusmallia ja
tarvelähtöisen koulutussuunnittelumallin
arviointia sekä dokumentoida ja levittää mallia (= tehdä
suunnitelmaa, miten otetaan käyt-
töön eri oppilaitoksiin). Ratkaistava myös se, miten käytännössä
edetään eli miten uutta toi-
mintatapaa rakennetaan ja miten prosessista saadaan kehittävä ja
oppiva.
Teimme ammattiopistossa tätä työtä kahdestaan ja molemmille
meille oli resursoitu noin
kahden viikon työaika vuodelle 2007. Alkuperäinen toimeksianto
oli Mikkelin ammattiopis-
tolta (Mast), mutta organisaatiomuutosten johdosta työ vietiin
loppuun uudessa Etelä-Savon
ammattiopistossa. Muutos vaikutti työn priorisointiin,
tavoitteiden uudelleenasemointiin ja
työn organisointiin ammattiopiston kannalta. Yhteistyökumppanina
osaprojektissa oli Hel-
singin kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus.
-
4
Tavoitteeksi muodostui osaamiskartoituskentän selvittäminen
(missä osaamiskartoituksia on
tehty, miten ja mitä hyviä/heikkouksia malleissa on havaittu)
Etelä-Savon ammattiopiston eri
klustereissa eli koulutusaloilla. Lisäksi olimme mukana Lyseon
ja Haukivuoren lukion
osaamiskartoitusprosessissa sekä AIKE-projektin järjestämissä
workshopeissa Mikkelissä,
Savonlinnassa ja Pieksämäellä.
-
5
2.2.2.2. OSAAMISEN MÄÄRITTELYÄOSAAMISEN MÄÄRITTELYÄOSAAMISEN
MÄÄRITTELYÄOSAAMISEN MÄÄRITTELYÄ
Osaamisen käsitettä käytetään nykyään yhteiskunnassa monessa eri
yhteydessä ja eri tarkoi-
tusperiä varten. Se on jonkinlainen ”mantra”, jonka avulla
voidaan perustella asioita omasta
näkökulmasta.
Kuvaavaa on, että OPM:n ylitarkastaja kertoi ESR -projektien
tavoitteiden menevän parem-
min läpi, jos siellä käytetään osaamis-käsitettä kuin
koulutusta, vaikka tavoiteltu asia olisi
käytännössä sama asia. Ei haluta siis rahoittaa koulutusta
sinänsä, vaan sen pohjalta syntyvää
osaamista.
Heljä Hätösen (2005, 12) mukaan osaamisessa yhdistyvät tietojen
ja taitojen monipuolinen ja
luova käyttäminen, ajattelun taidot, kyky organisoida työtä ja
työskennellä ryhmässä, oppi-
maan oppimisen taidot, kyky joustaa ja mukautua muutoksiin, kyky
arvioida omaa osaamista
ja toimintaa sitä samalla kehittäen.
Yksilöt ja organisaatiot voivat pyrkiä ja päästä asettamiinsa
tavoitteisiin osaamisen avulla.
Osaaminen sisältää aina oletuksen määrätyn alueen
hallitsemisesta tai sen riittävästä tunte-
muksesta.
Yksilöllisessä osaamisessa on Sveibyn (1997, 39) mukaan viisi
elementtiä:
• Tosiasioiden tietäminen. Tämä tieto on hankittu usein
koulutuksen avulla ja se on
saatu informaationa.
• Taidot, jotka on hankittu harjoittelun ja käytännön myötä.
Tähän sisältyvät kokemuk-
sen kautta syntyneet sisäiset, toimintaa ohjaavat mallit ja
vuorovaikutustaidot.
• Kokemus, joka hankitaan lähinnä reflektoimalla onnistumisia ja
epäonnistumisia.
• Arvot, jotka kuvastavat yksilön näkemystä oikeasta ja
väärästä. Ne toimivat tiedosta-
vina ja tiedostamattomina tietämysprosessin suodattimina – esim.
mihin kiinnitetään
huomio ja mitä pidetään oikeana kokemuksen valossa.
• Sosiaaliset verkostot, jotka muodostuvat yksilön
ihmissuhteista sekä suhteesta ympä-
ristöön ja kulttuuriin. Kulttuuri välittyy perinteiden mukana,
ja siksi yksilöllinen tieto
ja osaaminen on samalla myös sosiaalisesti rakentunutta.
-
6
Voiko oppilaitos siis synnyttää osaamista? Mielestämme näiden
määrittelyjen pohjalta hy-
vinkin – tietoa, taitoja ja työssäoppimisjaksojen sekä koulutus-
ja kehitysprojektien kautta
syntyvää kokemusta ja asioiden kehittämistä. Arvoihin voidaan
vaikuttaa koulutuksen kei-
noin ja myös synnyttää sosiaalisia verkostoja.
Osaamisen syntyminen ja kehittyminen on tietenkin pitkäjänteinen
prosessi ja näin ollen se
voi vaatia enemmän aikaa kuin oppilaitoksen järjestämät
prosessit kestävät. Oppilaitos laittaa
ainakin prosessin alulle ja antaa sille suuntaa jatkuvassa
yhteistyössä ennakoiden osaamistar-
peiden muutoksia.
Osaamiskartoitus koulutuspalveluiOsaamiskartoitus
koulutuspalveluiOsaamiskartoitus koulutuspalveluiOsaamiskartoitus
koulutuspalveluisssssasasasa
Taustana voisi pitää sitä, että koulutuspalveluissa ja
opetuksessa on tehty ”osaamiskartoitus-
ta” jo pitkään, esimerkkinä voi mainita:
• hyväksilukemiset
• suuntautumiset
• valinnaiset
• yrityspalvelut
• yritysyhteistyö
• työssäoppiminen ja näytöt
Tällä hetkellä osaamiskartoitus on erityisen pinnalla oleva
asia, siihen vaikuttavia asioita
ovat esim.
• työelämälähtöisyys – yleismaailmallinen ja yhteiskunnallinen
käsite, joka vaikuttaa
koulutuksen tavoitteisiin sekä toteutukseen, esimerkiksi
työnantajat käyttävät käsitet-
tä oman toimintansa tavoitteiden edistämiseen
• Opetushallituksen ohjeistukset ammatillisessa koulutuksessa -
opetussuunnitelmien
uudistukset parhaillaan käynnissä - vaikuttavat oppilaitoksissa
tarvittavaan ja opetta-
jilta vaadittavaan osaamiseen
• osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (hyväksiluku) tulevat
lisääntymään kai-
kissa eri ammatillisissa tutkinnoissa sekä korkea-asteella
-
7
• jatkuva yhteiskunnallinen ja yritysmaailman muutos sekä
globalisaatio edellyttävät
koulutuksen jatkuvaa ”päivittämistä” osaamisen näkökulmasta
• osaamistarpeiden ennakointi koulutuksen suunnittelussa on
ajankohtainen asia ja
avainasia alueiden menestymisessä ja kilpailukyvyn
säilyttämisessä
CasetCasetCasetCaset
Lyseon/ Haukivuoren luLyseon/ Haukivuoren luLyseon/ Haukivuoren
luLyseon/ Haukivuoren lukioiden osaamiskakioiden osaamiskakioiden
osaamiskakioiden
osaamiskarrrrtoitusprosessitoitusprosessitoitusprosessitoitusprosessi
Entiset Lyseon ja Haukivuoren lukiot yhdistyivät lukuvuoden 2006
alussa Mikkelin ja Hau-
kivuoren kuntaliitoksen johdosta. Mikkelin kaupungin
sivistystoimi laittoi osaamiskartoitus-
projektin tehtäväksi uudessa yhdistyneessä lukiossa vuoden 2007
aikana.
Kokemuksia projektista tiivistettynä:
• positiivista oli prosessin itseohjautuvuus; lukiot
määrittelivät itse osaamiskartoituk-
sen aihealueet, painopisteet ja toteutustavat > auttoi
sitoutumaan ja näkemään asian
myönteiset puolet ja uskomaan tulevaisuuteen kaikesta
huolimatta
• alussa asia oli hankala työstää ja vaikea mieltää (oli alun
perin hallinnollinen määrä-
ys), asia muuttui loppua kohden sujuvammaksi ja
sisäistetyksi
• prosessi vaati avoimuutta ja luottamuksellisuutta ja se
saavutettiin
• mukana hankaloittamassa niukat resurssit, kuten opetusalalla
yleensä
• organisaatiomuutokset vaikeuttavat töiden jakamista ja
resursointia
Ohjaajan rooli osaamiskartoitusprosessissa on hyvin keskeinen.
Tässä prosessissa ohjaaja
pitäytyi roolinsa mukaisesti prosessinhallinnassa. Lukion
rehtori ja henkilöstö tekivät itse
kartoituksen käytännön työt. Olennaista oli tehdä yhteistyötä
henkilöstön kanssa ja ”käännyt-
tää” henkilöstö osallistumaan työhön aktiivisesti. ”Opettajien
osallistuttaminen” toteutui hy-
vin. Projektissa suunniteltu osaamiskartoituslomake on
liitteessä 1.
Opetusalan erityispiirteet yleensä tulivat prosessissa hyvin
esille:
• resurssikysymykset, onko oppilaitoksella resursseja/
henkilökuntaa kehitystyön te-
kemiseen – kuka tekee: johto vai ”joku muu”?
• opettajien motivointi ja mukaan saaminen kehitystyöhön ja
millä resursseilla?
-
8
• ”osaamisen laajuus” opetustyössä: teknisistä asioista (esim.
atk) yhteistyötaitoihin ja
opetushallinnon tuntemukseen
• koko ajan kasvavat osaamisvaatimukset opettajilla (Mitä
kaikkea pitäisi osata?)
• hallinnolliset määräykset ylätasolta ja
koulutusorganisaatioiden ”rakennemuutokset”
• osaamisen kehittämistä ohjataan esim. projekteilla,
organisaatiomuutoksilla, töiden ja
tehtävien muuttamisella sekä pätevyys- ja koulutusvaatimuksilla
(Voiko opettaja vai-
kuttaa oman työnsä organisointiin?)
• opetusalalla on selkeä tarve opettajien täydennyskoulutukselle
ja sen resursoinnille
sekä opettajien työnkuvan suunnittelulle
• mielenkiintoista ja hyödyllistä tutustua toisen oppilaitoksen
toiminnan tavoitteisiin,
asioihin ja toimintaprosesseihin (sekä vahvuuksiin että
mahdollisiin kehittämiskohtei-
siin) myös oman toiminnan kehittämiseksi
Ammatillinen koulAmmatillinen koulAmmatillinen koulAmmatillinen
kouluuuutus (Esedu/Mast)tus (Esedu/Mast)tus (Esedu/Mast)tus
(Esedu/Mast)
Tutustuimme osaamiskartoitusten tekemiseen ammatillisessa
koulutuksessa haastatellen eri
koulutusalojen ihmisiä parhaiden käytäntöjen löytämiseksi.
Kaikkia koulutusaloja ja toimin-
tamalleja emme pystyneet aikataulusyistä käymään läpi.
Johtopäätökset perustuvat saatuihin
tietoihin.
Osaamisella on monta eri näkökulmaa ammatillisessa
koulutuksessa:
• yritysten ja yhteisöjen osaamistarpeet ja niihin tarjottavat
koulutus-/ kehitysratkaisut
(eri koulutusaloilla on erilaiset toimintamallit, panostukset ja
resurssit - hyviä esi-
merkkejä, pisimmälle ehtineitä ovat esim. Sosiaali- terveysala
(Sote) sekä Matkailu-,
ravitsemis- ja talousala (Marata)
• yksittäisen opiskelijan osaaminen ja osaamisen tunnistaminen/
tunnustaminen (hy-
väksiluku) koulutuksen näkökulmasta (laki
henkilökohtaistamisesta velvoittaa oppi-
laitoksia erityisesti aikuiskoulutuksessa – huomioidaan hyvin
koulutuksen suunnitte-
lussa ja toteutuksessa)
• osaaminen ja sen määrittely tutkinnoissa opetussuunnitelmissa
ja näytöissä: mitä
vaaditaan ja halutaan osattavaksi (perustutkintojen
opetussuunnitelmien uudistus
käynnissä) osaamiskartoitustyön avulla vähennetään koulutuksen
päällekkäisyyttä ja
parannetaan koulutuspalvelujen tehokkuutta
• osaamiskartoitus korostaa koulutussuunnittelun
järkiperäistämistä
-
9
• osaamiskartoitus monipuolistaa oppilaitosten kurssien
järjestämisrakennetta ja tekee
opiskelun joustavammaksi
• osaamiskartoitustyö on keino luoda positiivista mielikuvaa
opiskelusta ja oppilaitok-
sista
• yhteistyö yritysten ja oppilaitosten välillä paranee
osaamiskartoitustyön avulla
MatkailuMatkailuMatkailuMatkailu----, ravitsemis, ravitsemis,
ravitsemis, ravitsemis---- ja talousala/ Etelä ja talousala/ Etelä
ja talousala/ Etelä ja talousala/ Etelä----Savon ammattiopistoSavon
ammattiopistoSavon ammattiopistoSavon ammattiopisto
Puhdistuspalvelujen koulutuspalveluissa on toteutettu
menestyksellisesti osaamiskartoitusta
PuhtausPalvelutPuhuttavat -hankkeessa yhteistyössä yritysten ja
työvoimahallinnon kanssa.
Hankkeessa tehtiin henkilökohtaisia osaamiskartoituksia,
toteutettiin niiden pohjalta koulu-
tuksia ja ohjattiin yritys- ja yksilökeskeiseen osaamisen
kehitystyöhön.
Oppilaitos sai projektin kautta yli 140 osallistujaa eri
koulutuksiin ja se koettiin hyödylliseksi
yrityksissä ja työvoimahallinnossa. Henkilökohtaisella tasolla
projekti auttoi osallistujia voi-
maantumaan ja löytämään omia vahvuuksiaan.
-
10
Hankkeen tavoitteet ja toteutus tiivistetysti projektipäällikkö
Leena Silvennoisen mukaan:
OSAAMISKARTOITUS – AVAIN AMMATTITAITOON
AMMATILLISEN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN PUHDISTUSPALVELU-
ALALLA
Työssä oleville, siivoustyötä hakeville • kartoituksen avulla
tunnistetaan ammatillinen osaaminen
• oman osaamisen ja työn kehittämiseen liittyvät asiat nostetaan
esiin
• tunnistetaan myös vahvuudet ja erityisosaaminen
Tarvetta? • työelämän muutokset, muuttuvien tilanteiden
hallinta
• työelämän tarpeet – ammattitaitoisen työvoiman riittävyys
• henkinen ja fyysinen hyvinvointi – terve elämän hallinta
• työllistyminen/pidempään työssä jaksaminen
Tavoite • työelämän tarpeita vastaava ammatillisen osaamisen
hallinta
• itsetunto ja työnarvostus lisääntyvät
• lisätä ammatillisella osaamisella alan arvostusta ja
vetovoimaisuutta
Hyödyt • kehittämisasioiden tiedostaminen > koulutus >
ammattitaito
• työn tuloksellisuus ja laatu paranee
• kirjallinen palaute tiedoksi esimiehelle
• palaute tietoja käytetään henkilökohtaisen
opiskelusuunnitelman ja opetus-
suunnitelman laadinnassa
-
11
Palautekeskustelu
Esitietojen kerääminen
Haastattelu
Oman osaamisen itsearviointi
Työnseuranta Arvioinnin perusteena pt/at
Kehittymissuunnitelman laadinta
Kehittämis- ja koulutustarve
perustiedot (nimi, ikä, ym.) elämäntilanne (työssä, työtön)
koulutus työkokemus
kiinnostus puhdistuspalvelualaan halu kehittää ammattitaitoa
työn arvostus ja asenne
mitä osaan, millaisia vahvuuksia? miten haluan kehittyä
ammattitekniikan hallinta (aineet, vä-lineet, menetelmät,
pintamateriaalit, koneet)
työn suunnittelu palvelualttius aseptinen työskentely
ammattitekniikka ergonomia kustannustietoisuus ympäristölähtöinen
työskentely työturvallisuus yhteistyö/tiimityö muuttuvien
tilanteiden hallinta
todellinen osaaminen esiin henkilökohtaiset kehittämisalueet
ammatillisen kehittämisen esteet, vai onko niitä? ammatillisen
osaamisen vaikuttavuus
AVOIMUUS – LUOTTAMUS - MOTIVOINTI
-
12
Tärkeää on saavuttaa luottamus ja keskinäinen arvostus opettajan
ja opiskelijan välillä prosessin eri vaiheissa.
Tämän hankkeen kautta syntynyttä yhteistyötä yritysten kanssa ja
osaamiskartoitusmallia pysty-
tään hyödyntämään jatkossakin tämän alan
koulutuspalveluissa.
SosiaaliSosiaaliSosiaaliSosiaali---- ja terveysala ja terveysala
ja terveysala ja terveysala
Sosiaali- ja terveysalalla on tehty hoitoalan organisaatioille
suunnattua osaamiskartoitusta, joka on
onnistunut hyvin ja jonka pohjalta on kehitetty yritysten
tarpeisiin vastaavaa koulutusta.
Soten malli oli pääpiirteissään seuraavanlainen (taustalla
yhteydenotto yrityksestä tai omaehtoinen
organisaation prospektointi)
Neuvottelu yrityksen ja sen edustajien kanssa, oppilaitoksen
edustajana koulutusalan opettajat,
jotka on valittu hoitamaan yritysyhteyksiä
Osaamiskartoituksen tekeminen yrityksessä (mielellään
kirjallisesti ja hyvin suunniteltuna)
Tulosten analysointi oppilaitoksessa
Osaamiskartoituksen tulosten läpikäynti yrityksessä ensin johdon
ja sitten henkilöstön kanssa (yri-
tyksen toiveiden mukaisesti)
Mahdolliset kehityskeskustelut ja henkilökohtaisten
kehittymissuunnitelmien teko yrityksessä
Oppilaitoksen tarjoamien koulutus- ja kehittämisratkaisujen
toteuttaminen tai ratkaisujen hankki-
minen muualta
-
13
AikuiskoulutusAikuiskoulutusAikuiskoulutusAikuiskoulutus
Etelä-Savon ammattiopiston aikuiskoulutusprosessissa tutustuimme
tietotekniikan yrityslähtöiseen
koulutussuunnitteluun ja osaamiskartoitustyöhön
puhtauspalveluissa sekä kielten opetuksessa.
Aikuiskoulutuksen koulutuspalveluiden suunnittelu ja toteutus on
perinteisesti työelämälähtöisem-
pää kuin ammatillisessa peruskoulutuksessa. Tutkintojen
suorittaminen toteutetaan työelämälähtöi-
sillä näytöillä, joissa ammattitaito osoitetaan työpaikoilla
oikeissa työprosesseissa.
Opintojen henkilökohtaistamisprosessin vaiheita ovat;
alkuhaastattelu, osaamisen tunnistaminen,
lähtötilanteen kartoitus, henkilökohtainen ohjaus ja arviointi.
Dokumentointi kootaan henkilökoh-
taistamista koskevaksi asiakirjaksi. (liitteet 2 ja 3)
Hanketoiminta EteläHanketoiminta EteläHanketoiminta
EteläHanketoiminta Etelä----Savon ammattiopistossaSavon
ammattiopistossaSavon ammattiopistossaSavon ammattiopistossa
Osaamiskartoitustyötä ei ole systemaattisesti koordinoitu tai
integroitu eri hankkeissa. Toteutusta-
vat ovat erilaisia mutta käytännössä osaamiskartoitusta on lähes
kaikissa hankkeissa esimerkiksi
Noste-, Mamu- ja Pätevä-projekteissa. Noste- hankkeessa
yritettiin alkuvaiheessa luoda systemaat-
tista toimintamallin yli koulutusalojen, mutta siitä luovuttiin
muiden töiden takia.
Hankkeiden tarjoamat koulutuspalvelut perustuvat yleensä
opiskelijoille tehtyihin osaamiskartoi-
tuksiin ja hankkeissa kehitetään yleensä aina
työelämälähtöisyyttä tietyillä osa-alueilla, esimerkiksi
maahanmuuttajien koulutuksessa.
Ohessa esimerkkinä MAMU -hankkeen osaamiskartoitusprosessi:
-
14
MAAHANMUUTTAJIEN OSAAMISKARTOITUKSEN PROSESSIN HAHMOTTAMISTA
OSAAMISKARTOITUKSEN
ALOITTAMINEN:
Oppilaitoksen edustaja + asiakas:
Aikaisemman dokumentoidun koulutuk-
sen ja työkokemuksen selvittäminen
POHDITTAVAA: käännökset? entä jos ei ole
dokumentteja? tulkin käyttö? ⇓⇓⇓⇓
Vertaaminen alan tutkintoihin (useampiin, kos-
ka ulkomaalaiset tutkinnot ovat erilaisia) + työelämän
työtehtäviin
POHDITTAVAA: OPH:n lausunto auttaisi asiaa, kuka maksaa?
⇓⇓⇓⇓ OPPILAITOKSEN ARVIO JA ”NÄYTTÖ-
SUUNNITELMA” TYÖPAIKALLE
+ ITSEARVIOINTI
HAKEUTUMINEN KARTOITUKSEEN
POHDITTAVAA: Kielitaitovaatimus vs. pikainen
selvitys jo muuton alkuvaiheessa? Suomalai-
sen työkulttuurin tuntemusta pohjalla?
HYVIN VALMISTELTU TYÖELÄMÄJAKSO
+ OHJAUSTAIDOT OMAAVA TYÖPAIK-
KAOHJAAJA:
Työelämäjakso, jonka aikana työnanta-
ja arvioi ”näyttösuunnitelman” mukai-
sesti todellista osaamista + opiskelijan
itsearviointi
POHDITTAVAA: Työnantajan motivoitumi-
nen?
OSAAMISKARTOITUKSEN
KOKOAMINEN:
A) dokumentoitu aikaisempi osaaminen +
oppilaitoksen arvio osaamisesta ja lisä-
koulutustarpeesta + itsearviointi
B) työnantajan arvio osaamisesta suomalai-
sessa kontekstissa + itsearviointi
HYÖTYJÄ:
- Maahanmuuttajan realistisempi kuva
työllistymismahdollisuuksista ja/tai
lisäkoulutustarpeesta
- Työllistymissuunnitelman tarkentu-
minen
- Täsmäkoulutuksen suunnittelu hel-
pottuu ja tehostuu
- Työnantajan helpompi arvioida maa-
hanmuuttajatyönhakijaa potentiaali-
sena työntekijänä
POHDITTAVAA:
Kuka maksaa? Kuuluuko tämä osaksi kotoutumiskou-lutusta?
-
15
Osaamiskartoitus on välttämätöntä maahanmuuttajien
koulutuksessa. Se auttaa suunnittelemaan ja
kohdistamaan koulutusta oikein osaamisen kehittämiseksi.
PÄTEVÄPÄTEVÄPÄTEVÄPÄTEVÄ---- projekti projekti projekti
projekti
Pätevä-projektissa on koulutettu Etelä-Savon ammattiopiston
johtoa ja opettajia sekä tehty työelä-
mälähtöisiä kehittämisprojekteja koulutuksen kanssa
yhteistyössä. Johdon kehityshankkeet ovat
keskittyneet koulutusalojen eli klustereiden kehityskohteisiin
ja opettajien hankkeet työelämäjak-
soihin ja niiden kautta tehtäviin kehitysprojekteihin.
Seuraavat tiedot ja kokemukset perustuvat Itä-Suomen
lääninhallituksessa PÄTEVÄ -projektin
rahoituksella tehtyyn opettajan työelämäjaksoon. Asia liittyy
lääninhallituksessa henkilöstölle teh-
tyyn osaamistarvekartoitukseen liiketalouden koulutuksen
näkökulmaan. Lääninhallituksella on
rooli toisaalta oppilaitosten valvojana ja toisaalta
oppilaitosten valvojana ja toisaalta esimerkkinä
oman toiminnan kehittämisestä:
• perusosaamisvaatimukset henkilökunnalla jo hyvin korkeat
(yleensä korkeakoulututkinto ja
työkokemusta)
• yhteiskunnan/kv.muutospaineet ja julkishallinnon
organisaatiouudistukset vaativat jatkuvaa
oman työn kehittämistä – koulutus kattaa vain osan näistä
asioista (ensi vuonna on tulossa
voimaan uusi organisaatio) osaamiskartoitusvälineenä käytetään
”osaamispuuta”. Osaamis-
puu on kehitetty Etelä-Suomen lääninhallituksessa
tehtäväkohtaisen osaamisen tason selvit-
tämiseksi, viranhaltijan osaamisen tason määrittelemiseksi,
osaamisen kehittämistarpeiden
kehittämistarpeen selvittämiseksi ja osaamisen lisäämisen
sopimiseksi.
Pääpuu koostuu seuraavista osaamisalueista:
• johtaminen
• ammatinhallinta
• suunnittelu, seuranta, arviointi ja kehittäminen
• ohjaus ja valvonta
• verkosto-osaaminen
• asiakaspalvelu
• viestintä
-
16
Pääpuu jakaantuu osaamisoksiin. Jokainen osaamisoksa on
määritelty. Osaamistasoja on neljä:
• perusosaaminen
• soveltava osaaminen
• hyvä osaaminen
• asiantuntijaosaaminen
Osaamispuun rakentamisen jälkeen lääninhallituksessa on tehty
tavallisimpien tehtävien mallipro-
fiilit. Osaamispuuta hyödyntäen on määritelty, mitä osaamista
tehtävässä tarvitaan ja millä tasolla.
Malliprofiilit eivät ole osastokohtaisia, vaan virastokohtaisia
aina, kun se on mahdollista.
Tehtävien malliprofiilit toimivat esimerkkeinä ja helpottavat
osaamiskeskustelujen käymistä en-
simmäisellä kierroksella. Osaamiskeskustelu käydään
kehityskeskustelun osana. Osaamiskeskuste-
lussa määritetään, mitä osaamista virkamiehen tehtävässä
tarvitaan ja peilataan osaamistarvetta
virkamiehen omaan osaamiseen. Tätä kautta kehittämistarve
kohdentuu ja esimies voi sopia alai-
sensa kanssa kehittämisen menetelmistä.
Osaamiskeskustelukierroksen jälkeen kehittämistarpeet vedetään
osastolla yhteen. Laajemmat stra-
tegiset kehittämistarpeet käsitellään vuosittain
strategiaseminaarin osana ja sovitaan jatkotoimenpi-
teistä.
Osaamispuun määritelmät täsmennetään samalla saatujen kokemusten
pohjalta ja tarkistetaan, vas-
taavatko osaamisoksat edelleen toimintaympäristön
muutoksiin.
Esimerkkinä asiakaspalvelun osaamisen tasokuvaukset:
Yleinen tavoite: Asiakkaan tarpeiden tunnistaminen ja
huomioiminen. Palvelujen antamista asian-
mukaisesti, asiakaslähtöisesti ja yksilöllisesti sekä sisäisille
että ulkoisille asiakkaille hallintolain
palveluperiaatteen ja kielilain vaatimuksia noudattaen.
a) Perusosaaminen: Ymmärtää pääpiirteissään ulkoisen
asiakaskunnan rakenteen ja oman yk-
sikkönsä roolin asiakaspalvelussa. Tiedostaa sisäisen
asiakkuuden.
• Suhtautuu kaikkiin asiakkaisiin tasa-arvoisesti ja
kunnioittavasti. Osaa antaa neuvontaa
asianmukaisesti.
-
17
b) Hyvä osaaminen.
• Osaa erottaa asiakaspalvelutilanteessa olennaiset seikat
epäolennaisesta. On palveluha-
lukas, myös suhteessa sisäisiin asiakkaisiin.
c) Soveltava osaaminen.
• Tuntee asiakaskunnan ja toimintaympäristön ja hyödyntää tätä
tuntemista asiakaspalve-
lutilanteissa.
• Palvelu on nopeaa, asiantuntevaa ja asiakkaan tarpeet huomioon
ottavaa. Pystyy asia-
kaspalvelutilanteessa luontevasti ylittämään kulttuuri- ja
kielirajat.
d) Erinomainen osaaminen
• Ymmärtää laajasti asiakaskunnan ja sidosryhmien tarpeet ja
odotukset. Osaa myös ottaa
jokaisen yksittäisen asiakkaan tarpeet huomioon
laadukkaasti.
• Pystyy toimimaan asiakaspalvelun kouluttajana.
Osaamispuumallia pidetään hyvin toimivana ja osaamisen
kehittämiseen motivoivana.
-
18
3.3.3.3. OSAAMISKARTOITUKSEN TEKNIIKOITAOSAAMISKARTOITUKSEN
TEKNIIKOITAOSAAMISKARTOITUKSEN TEKNIIKOITAOSAAMISKARTOITUKSEN
TEKNIIKOITA
Osaamiskartoitusta voidaan tehdä hyvinkin erilaisilla
tekniikoilla. Esimerkkejä ovat henkilökohtai-
set lomakekyselyt, nimettömät kyselyt, henkilökohtaiset tai
ryhmähaastattelut. Esimerkiksi lukioi-
den osaamiskartoitusprosessissa käytettiin henkilökohtaista
nimellä jätettävää lomakekyselyä (liite
1) ja lääninhallituksen osaamispuuprosessissa henkilökohtaisia
haastatteluja.
Jokaisella tekniikalla on omat etunsa ja haittansa.
Henkilökohtainen haastattelu tai kysely karsii
asiattomuudet ja pelleilyn pois, mutta ei välttämättä tuo esiin
kaikkia tarpeita tai epäkohtia, koska
asioita ei uskalleta nostaa nimellä esille. Toisaalta esim.
sähköpostilla tehtävät nimettömät kyselyt
voivat hyvinkin antaa aika epämääräisen kuvan asioista, koska
kysymyksiin ei kovin paljon pa-
neuduta tai panosteta vastaamiseen. Tällöin asioita ei voi
kehittää tuntematta todellista tilannetta.
Kyselylomakkeissa vastataan myös hyvin helposti ”ei osaa sanoa”
viisiportaisessa Likert-
asteikossa, jos siihen on mahdollisuus. Esimerkiksi lukioiden
tapauksessa lomakevastaukset tehtiin
neliasteikolla tämän välttämiseksi.
Tekniikan valinta on tapauskohtainen asia. Se riippuu teettäjän
tarpeista ja käytettävissä olevasta
ajasta ja resursseista. Haastattelut vaativat aikaa ja
resursseja kun taas kyselyn avulla kartoitus voi-
daan tehdä nopeasti ja tehokkaasti.
Haasteena on aina kehittämiskohteiden todellinen
eteenpäinvienti. Veli-Matti Kokkosen mukaan
osaamiskartoituksessa voi ja pitää olla vain sellaisia
osaamisalueita, joihin voidaan konkreettisesti
vaikuttaa.
-
19
4.4.4.4.
JOHTOPÄÄTÖKSETJOHTOPÄÄTÖKSETJOHTOPÄÄTÖKSETJOHTOPÄÄTÖKSET
YleistäYleistäYleistäYleistä
Projektin aikana on ilmennyt selkeä tarve kehittää Etelä-Savon
ammattiopiston koulutusaloille
yrityksille suunnattuja osaamiskartoituksia ja koulutuksen
kehittämisyhteistyötä. Koulutusalojen
yrityspalvelutoimintaa pitää kehittää ja ohjata sille
resursseja. Toinen vaihtoehto on muodostaa
yhteisiä toimintoja ja resurssivarantoja, joiden avulla näitä
voitaisiin hoitaa. Esimerkiksi voitaisiin
perustaa ”sateenvarjopalvelu”, joka toimisi linkkinä yritysten
ja oppilaitosten välillä tiedottaen
puolin ja toisin esillenousevista osaamistarpeista. Palvelu
voisi olla henkilö ja palvelupiste tai si-
sällytettynä työnkuviin yksiköissä ja internetin
mahdollisuuksiakin voisi hyödyntää palvelun suun-
nittelussa. Jokainen klusteri tai koulutusala tarvitsee varmasti
omiakin omia tapoja toimia yhteisen
toimintatavan lisäksi.
Työelämän ja oppilaitosten välistä etäisyyttä ja ”kynnystä”
löytää tietoa pitäisi vähentää ja lisätä
jatkuvaa vuoropuhelua. Tietopalvelut oppilaitosten palveluista
pitää saada yrityksille soveltuviksi
ja helppokäyttöisiksi, verkkotestit esimerkiksi!
Koulutusorganisaation sisällä on rakennettava asiakaslähtöisiä
toteutusmalleja.
Esimerkiksi tietotekniikan koulutuksessa kulttuurin klusterissa
rakennetaan parhaillaan yritysyh-
teistyömallia, jonka pohjalta pystyttäisiin kartoittamaan
yritysten koulutustarpeita ja synnyttämään
lisää työtä alan koulutukselle tarpeiden mukaisesti. Pitäisi
rakentaa opettajien sisäinen osaamis-
pankki, jota on pidettävä yllä ja päivitettävä jatkuvasti. Tämä
edellyttää täydennyskoulutuksen
järjestämistä. Sinänsä pitäisi unohtaa tiukka ero aikuis- ja
muun koulutuksen kesken ja pyrkiä tar-
kastelemaan koulutusta yritysten tarpeiden mukaan. Näillä
aloilla tarjottavia koulutusmahdolli-
suuksia tällä hetkellä ovat:
• ops -perustainen päiväkoulutus (ikäneutraali)
• näyttöpohjainen koulutus ilta- tai päiväaikaan
(aikuiskoulutus)
• näyttöpohjaiset ammatti- ja erikoisammattitutkinnot
(aikuiskoulutus)
• räätälöity täsmäkoulutus, esim. atk- sovellusohjelmissa
• lyhytkestoinen lisäkoulutus, esim. kielissä.
-
20
Tällä hetkellä yrityksiä lähestytään ikäneutraalissa
koulutuksessa ensisijaisesti työssäoppimisen ja
näyttöjen toteuttamisen tarpeiden mukaan, mutta pitäisi osata
myös tarjota muita palveluita, joita
oppilaitoksella on tarjolla. Eri kontaktien perusteella pitäisi
ylläpitää rekistereitä, joissa olisi kaikki
yritykseen otetut kontaktit ja heidän kanssaan sovitut asiat ja
mahdolliset koulutustarpeet. Tämä
nostaisi koulutustarpeet esille kaikkien tietoisuuteen ja
jatkokäsittelyyn.
Osaamiskartoitusmallien mukaan tarpeiden ja toiveiden
koulutuksen osalta pitää kuitenkin lähteä
ihmisistä ja yrityksistä itsestään, ei siis tuputtamalla tai
pakkomyymällä koulutusta.
Osassa yrityksiä tarve osaamiskartoituksen tekoon voi lähteä
yrityksestä itsestään, jonka pohjalta
tehdään asiasta selvitys, jonka tulosten pohjalta voidaan
tarjota omia ratkaisuja kehitettäviin asioi-
hin. Etelä-Savon ammattiopisto ei varmaankaan ole ensisijainen
organisaatio, johon tällöin otetaan
yhteyttä. Esim. ammattikorkeakoulut ja yksityiset konsultit
tarjoavat näitä samoja palveluja. Mark-
kinoinnilla ja yritysyhteistyöllä olisi tässä kehittämisen
paikka. Toisaalta voidaan myös lähteä tar-
joamaan osaamiskartoitusten tekoa ratkaisuna kehittämiseen,
jolloin Esedussa täytyy aktivoitua
niiden tekemiseen ja markkinointiin. Tämä vaatii panostusta ja
resursointia tällaisen työn tekemi-
seen.
Olennaista osaamiskartoitusprosesseissa on tietty systematiikka
ja prosessin vieminen loppuun
asti. Jatkuvalle kehittämiselle ja asioiden korjaamiselle täytyy
varata aikaa.
Ensimmäinen vaihe on organisaation toiminnan ja perustietojen
selvittäminen ja aitojen kehittä-
mistarpeiden tunnistaminen yrityksessä tai yksilön kohdalla.
Tärkeää on johdon sitouttaminen ke-
hitystyöhön ja oikeiden avainhenkilöiden valinta prosessin
eteenpäinviemiseen. Sovellettavan
työmenetelmän (esim. lomakkeet tai haastattelut) valinta,
testaaminen ja lopullinen muokkaaminen
on olennaista.
Seuraavaksi on tehtävä tulosten keruu ja analysointi osaamisen
kehittämistarpeiden selvillesaami-
seksi ja niiden toteuttamiseksi suhteessa tavoitteisiin. On
valittava menetelmät (esimerkiksi kehi-
tyskeskustelut) osaamistarpeiden läpikäymiseksi ja
kirkastamiseksi kohderyhmässä. Lopuksi on
mietittävä keinot (esim. koulutus) osaamisen kehittämiseksi.
Koulutus sinänsä on vain yksi menetelmä kehittämisen menetelmä
osaamiskartoituksen tukena.
Muita menetelmiä ovat esim.
-
21
• perehdytys ja työnopastus
• parityöskentelymenetelmät
• ryhmä- ja tiimityömenetelmät
• työryhmät
• projektissa oppiminen
• tiedon keruu
• verkko-oppiminen
• verkostoituminen
• itseopiskelu
• sisäisen ja ulkoisen yhteistyön kehittäminen
• prosessien kehittäminen
• henkilö- tai tehtäväkierto
• mentorointi
• benchmarking
• oman osaamisen tuotteistaminen eri menetelmillä
Prosessi vaatii jatkuvan seurannan ja iteroinnin eli
mahdollisesti voidaan käynnistää uusia proses-
seja, jos tarpeita ilmenee. Menetelmää voisi kuvata jatkuvan
kehittämisen ”spiraalimalliksi”.
Ennakointityön välitarkastusten oikea-aikaisuuteen olisi
kiinnitettävä erityistä huomiota. Olennais-
ta olisi saada kontakteja, joiden pohjalta voitaisiin lähteä
käymään neuvotteluja osaamiskartoitus-
ten tekemisestä. Kehittämismenetelmien hallintaa, osaamista ja
niiden opettamista Esedussa opet-
tajien työn ohella pitäisi lisätä kehittämistyötä
silmälläpitäen.
TulevaisuusTulevaisuusTulevaisuusTulevaisuus
Tarve osaamiskartoituksille tulee varmasti kasvamaan sekä
työelämän ja opiskelijoiden näkökul-
masta. Tämä merkitsee opettajille jatkuvan kouluttautumisen
tarve ja pitäisi huomioida opettajien
työsuhde-ehdoissa ja palkkauksessa eli kehitystyöhön tarvitaan
resursseja.
Opettajien työkuva tulee muuttumaan yhä enemmän
työelämälähtöiseksi sekä yhteistyötä vaati-
vaksi. Ennakointityö tulee koko ajan tärkeämmäksi ja jatkuvaksi
hiljaisten signaalien seuraamisek-
si.
-
22
Uusia projekteja pitäisi kehittää osaamiskartoitusten
eteenpäinviemiseen. Etelä-Savossa onkin
suunnitteilla esim. aikuisten ohjauspalvelupiste
koulutusmahdollisuuksien helpompaan löytämi-
seen ja opintoihin suuntautumiseen ja jossa tarkoitus on kytkeä
osaamiskartoitus työelämän kehit-
tämiseen.
Opettajat pitäisi saada mukaan aidosti osaamiskartoitustyöhön
joka alalla. Esimerkiksi ”Osaava
opettaja” -hanke mahdollistaisi tämän työn edistämisen.
Osaaminen pitäisi ymmärtää ammatillise-
na yleissivistyksenä, joustavana ammattitaitona sekä oppimaan
oppimistaitoina eikä pelkästään
yksittäisinä työtehtävinä.
Yritykset tulevat jatkossa hakemaan yhä enemmän omista tarpeista
nousevaa täsmäkoulutusta ja
niille räätälöityjä kehityspalveluja.
-
23
LÄHTEET
Hätönen, H. 2005. Osaamiskartoituksesta kehittämiseen. Educa –
Instituutti Oy. Helsinki.
Sveiby, K. 1997. The New Organizational Wealth: Managing &
Measuring Knowledge- Based
Assets. U.S.A.
-
1
LIITTEET 1. Lyseon lukion osaamiskartoituslomake 2.
Aikuiskoulutuksen henkilökohtaistamisen ohjeistus 3.
Aikuiskoulutuksen henkilökohtaistamisen suunnitelmalomake 4.
Maahanmuuttajaoppilaan kohtaamisen kehykset Liite 1.
Mikkelin Lyseon lukio ja Haukivuoren yläkoulu
(erikseen eli vastaa kumpaan oppilaitokseen kuulut)
Nimi_______________________________________________________
Osaamiskartoitus Hyvä kollega! * Tämän kyselyn tavoitteena on
henkilöstön kehittäminen ja tähän liittyvien
osaamis-/koulutustarpeiden arviointi. * Tulokset käsitellään
ainoastaan kokonaistuloksina, joten kenenkään yksittäisen vastaajan
tiedot eivät paljastu tuloksista muille kuin omalle rehtorille ja
apulaisrehtorille, jotka tarvitsevat tiedon kehittämistyötä varten.
Arvioi minkä tasoista osaamista sinulla on asteikolla 1 - 4.
1. osaamiseni/toimintani tarvitsee paljon vahvistusta/lisäämistä
2. osaamiseni/toimintani tarvitsee jonkin verran
vahvistamista/lisäämistä 3. osaamiseni/toimintani on vahvaa ja
riittävää 4. osaamiseni/toimintani on erittäin vahvaa
erityisosaamista
1. Uuden opettajuuden ammatissani vaatimat taidot Asteikko 1- 4
1. tekstinkäsittely 2. kuvankäsittely 3. sähköposti 4. internet .
5. Power Point 6. Moodlen käyttö 7. Nukonetin käyttö 8. luokissa
olevien uusien digitaalisten työvälineiden hallinta 9.
www-ympäristön ja ryhmätyöohjelmien monipuolinen käyttö 10
verkkokurssin suunnittelutaidot 11. oman opetusalueen digitaalisen
oppimateriaalin tuntemus 12. tieto- ja viestintätekniikan
pedagogisen käytön sovellutukset 13. digitaalisen oppimateriaalin
tuottaminen
-
2
Ym. osion merkinnät (1- 2) ovat samalla ilmaus siitä, että kokee
tarvitsevansa koulutusta/taidon kehittämistä mikäli se on työn
kannalta keskeistä. Erityisosaamisen (4) toivomme tietysti tulevan
myös toisten hyödyksi esim. valmiutena opastaa ja tukea muita
työyhteisön jäseniä yksilöinä tai pienryhmissä. 2. Yhteistyö ja
vuorovaikutustaitoni opettajana Asteikko 1- 4
1. Erilaisten opiskelijoiden/oppilaiden opettaminen 2. Erityistä
tukea tarvitsevien oppilaiden opettaminen 3. Yhteistyökyky
erilaisten ihmisten kanssa 4. Opiskelumyönteisen ilmapiirin
luominen 5 Opetuskokemusten vaihtaminen kollegojen kanssa 6.
Kasvatusasioista keskustelu kollegoiden kanssa 7. Keskustelu
huoltajien kanssa 8 Kyky kuunnella toisia 9. Kollegojen tukeminen
uudistustyössä 10. Valmius auttaa ammatillisesti kollegaa 11.
Aktiivisuus ryhmä-/tiimityössä 12. Palautteen hakeminen ja
vastaanottaminen 13. Valmius vastaanottaa työssä esiin tulevia
muutoksia 14. Yhteistyö esimiesten kanssa 3. Opetustyön
tuloksellisuus/tavoitteellisuus
Asteikko 1-4
1. OPS: n tavoitteiden toteuttaminen omissa aineissani 2. OPS:n
yleistavoitteiden toteuttaminen 3. Tunnen koulutuksen
tuloksellisuustavoitteet 4. Tavoitteiden asettelu lukuvuodeksi 5.
Välitavoitteiden asettelu jaksoittain 6. Opetuksen suunnittelu
päivittäin 7. Oman toiminnan arviointi 8. Työyhteisön työn
arviointi 9. Toiminnan taloudellisuus (kestävä kehitys) 4.
Varsinaista opetustyötä tukeva osaaminen Asteikko 1-4 1. Oman
koulumuotoni lainsäädännön tuntemus 2. Tunnen OVTES:n minulle
asettamat oikeudet ja velvollisuudet 3. Mikkelin kaupungin
opetussuunnitelman tuntemus ja kyky löytää tarvittaes-
sa lisätietoa siitä
4. Omien aineitten opetussuunnitelma 5 Projektiosaaminen 6.
Tunnen oppilaitokseni pelastus- ja kriisisuunnitelmat niin hyvin
että osaan
toimia kriisitilanteessa
7. Valmius toimia ryhmänohjaajana/luokanvalvojana
-
3
5. Työssä jaksaminen (ympyröi tuntojasi kuvaava vaihtoehto) Koen
työmääräni
1. suureksi 2. sopivaksi 3. kykenisin tekemään enemmänkin Jos
koet työmääräsi ajoittain liian suureksi, voit halutessasi
perustella sen.
______________________________________________________________
______________________________________________________________
______________________________________________________________
______________________________________________________________
Työssäni tapahtuu muutoksia
1. liian nopeasti/paljon 2. sopivasti 3. kykenisin vielä
suurempiin muutoksiin Työmotivaationi on
1. kohtalainen 2. hyvä 3. erinomainen Olen harkinnut työpaikan
vaihtoa viimeisen 5 vuoden aikana
1. usein 2. silloin tällöin 3. en koskaan Tarjolla on työkykyä
ylläpitävää toimintaa/työterveyshuoltoa
1. liian vähän 2. riittävästi Tunnen työterveyshuollon
mahdollisuudet tukea omaa työtäni.
1. Kyllä 2. en
6. Luettele vähintään 3 työhösi liittyvää osaamisaluetta, joita
haluat kehittää koulutuksen avulla!
1. 2. 3. Kiitos!
-
4
Liite 2.
Etelä-Savon ammattiopisto/ aikuiskoulutus HENKILÖKOHTAISTAMINEN
Henkilökohtaistaminen tarkoittaa näyttötutkintojärjestelmässä
asiakaslähtöisesti suunniteltuja ja toteutettuja tutkinnon
suorittajan ja opiskelijan ohjaus- neuvonta-, neuvonta-, tutkinto-
ja opetus-palveluja. Henkilökohtaistamisen piiriin kuuluvat kaikki
näyttötutkintoina järjestettävät perus-, ammatti- ja
erikoisammattitutkinnot ja niiden osat, joihin kuntayhtymällä on
koulutuksen järjestämisluvat ja/tai tutkintojen
järjestämissopimukset. Koulutuksen järjestäjä huolehtii valmistavan
koulutukseen hakeutumisen, tutkinnon suorittamisen ja ammattitaidon
hankkimisen henkilökohtaistamisen, myös siinä tapauksessa, että
tutkinnon järjestäjä on joku yhteistyökumppani.
Henkilökohtaistamisen periaatteet
Näyttötutkintopalvelut ja siihen liittyvät neuvonta-, ohjaus ja
muut tukitoimet ovat asiakaslähtöisiä kaikissa
henkilökohtaistamisen vaiheissa. Kaikissa tarjolla olevissa
tutkinnoissa on aidosti mahdollista suorittaa pelkkä tutkinto ja
siitä tiedo-tetaan verkkosivuilla, koulutusesitteissä ja koulutus-
ja tutkintoilmoituksissa. Tutkintoihin on jat-kuva haku, eri
tutkinnoista koostuvat ryhmäaloitusajankohdat määritellään kysynnän
ja käytettä-vissä olevien koulutuspaikkaresurssien mukaan
puolivuosittain. Lähiopintotarjonta suunnitellaan puolivuosittain.
Verkko-opintomahdollisuuksia lisätään tarpeen ja käytettävissä
olevan resurssin mukaan. Henkilökohtaistaminen toteutetaan tarpeen
mukaan yhteistyössä työpaikkojen ja työelämän edusta-jien sekä
muiden tarvittavien asiantuntijoiden kanssa; tutkinnon järjestäjä
(mikäli tutkinnot järjes-tää joku muu oppilaitos), työvoimatoimisto
jne. Henkilökohtaistamisessa huomioidaan erilaisen kieli- ja
kulttuuritaustan omaavat tai muusta syystä erityistä tukea
tarvitsevat. Henkilökohtaistamisesta kerätään säännöllisesti
palautetta ja sitä tukevia palveluja kehitetään yh-teistyössä
siihen osallistuvien kanssa.
NÄYTTÖTUTKINTOON JA SIIHEN VALMISTAVAN KOULUTUKSEEN
HAKEUTU-MINEN
Alkuhaastattelu
Ennen opiskelijavalintaa on alkuhaastattelu, joka toteutetaan
yksilö- tai pienryhmähaastatteluna, ja tutkintoinformaatio, jossa
kerrotaan myös alustavasti henkilökohtaistetusta
tutkintosuorituksesta ja valmistavasta koulutuksesta ja
varmistetaan halukkuus henkilökohtaistettuun tutkintopolkuun.
Al-kuhaastelun tavoitteena on myös kartoittaa alustavasti
hakeutujan ura- ja työllistymissuunnitelmaa ja soveltuvuutta
koulutusalalle sekä varmistetaan hakeutujalle soveltuva koulutuksen
tai tutkinto-suorituksen rahoitusmuoto.
-
5
Alkuhaastattelun perusteella hakeutuja ohjataan valmistavaan
koulutukseen, hakeutumisvaiheen työpajaan tai tutkinnon
suorittajaksi. Hakeutumisvaiheen työpajan irrotetaan resurssi
koulutuksen rahoitusmuodoittain. Suoraan tutkinnon suorittajiksi
tuleville on varattu resurssi VOS- rahoitukses-ta. Mikäli
hakeutujalla ei ole työpaikkaa, ohjataan hänet kartoittamaan omaa
näyttö- ja/tai työssä op-pimispaikkaa. Suoraan tutkinnon
suorittajaksi ohjattavan kanssa sovitaan osaamiskartoitus, jolla
varmistetaan hänen osaamisensa vastaavuus tutkinnon perusteisiin.
Alkuhaastattelun perusteella voidaan hakeutuja myös ohjata toiseen
oppilaitokseen tai hänelle paremmin soveltuvaan muuhun palveluun.
Alkuhaastattelut pyritään toteuttamaan keskitettyinä,
puolivuosittain sovittavina aloituspäivinä. Tutkintovastaava voi
tarvittaessa sopia myös kysynnän mukaan yksittäisiä
alkuhaastatteluja.
Osaamisen tunnistaminen ja lähtötilanteen kartoitus
Lähtötilanteen kartoituksella selvitetään hakeutujan
lähtötilanne, hänelle soveltuva tutkinto tai osa, ammattitaidon
hankkimistarpeet ja -toiveet sekä mahdollisten tukitoimien tarve.
Lähtötilanteen kartoituksessa selvitetään myös tarpeen mukaan
hakeutujan oppimisvalmiuksia ja -tyylejä. Oppi-mistyylien
arviointitestejä esim.
www.lukineuvola.fi/tietopankki/havaintokanavatesti ja
alakohtai-sesti mahdollisesti tarvittavia soveltuvuustestejä.
Osaamisen tunnistamiseen käytetään monipuolisia kullekin alalle
soveltuvia menetelmiä. Keskei-nen menetelmä on alan opettajan
asiantuntijahaastattelu. Haastattelu pohjautuu hakeutujan
itsear-viointiin ja henkilöhistoriaan, työ- ja opintotodistuksiin,
työnantajan lausuntoihin sekä tarvittaessa työnäytteisiin.
Itsearviointi kohdistuu tavoitteena olevan tutkinnon perusteisiin.
Tutkinnon suoritta-jaa ohjataan tai opastetaan käyttämään osaan.fi
-tiedostoa tai ammattialakohtaisesti itse laadittuja
osaamiskartoituksia. Osaamisen tunnistamisen perusteella arvioidaan
miltä osin osoitettu osaaminen vastaa tavoitteena olevan tutkinnon
ammattitaitovaatimuksia ja huomioidaan
henkilökohtaistamissuunnitelman laa-dinnassa. Osana
tutkintosuorituksia esitetään hyväksyttäväksi aikaisemmin osoitettu
osaaminen niiltä osin, kun se voidaan luotettavasti todeta
tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimusten sekä arvioinnin
kohteiden ja kriteereiden mukaisesti. Seuraavia dokumentteja
voidaan tutkintokohtai-sesti katsoa osoitetun osaamisen
dokumenteiksi:
• tutkinto- ja koulutodistukset, joissa vastaavat
ammattitaitovaatimukset
• tietokoneen käyttäjän kortit
• yleiset kielitutkinnot
• ensiapukortit
• hygieniapassit
• anniskelupassit
• työturvallisuuskortti
• järjestyksen valvojan kortti
• märkätilasertifikaatti
-
6
Työkokemuksen, harrastustoiminnan ja muutoin saavutetun
osaamisen osalta arvioidaan miltä osin hakeutuja voidaan ohjata
suoraan hänelle soveltujan tutkinnon osan tai osien suorittamiseen
ja mil-tä osin hänet ohjataan tarvittavan ammattitaidon
hankintaan.
Johtopäätösten tekeminen
Hakeutumisvaiheessa lähtötilanteen kartoituksen ja osaamisen
tunnistamisen perusteella sovitaan hakeutujan kanssa tarpeen mukaan
seuraavista asioista:
• soveltuvan tutkintotason määrittelystä
• soveltuvan tutkinnon tai osan valinnasta
• rahoitusvaihtoehdon täsmentämisestä
• yhteistyömahdollisuuksista työpaikan kanssa; mahdollisuus
näyttö- ja oppimisympäristönä.
• miltä osin osoitettua osaamista esitetään tunnustettavaksi
• miltä osin hakeutujalla on jo osaamista ja voidaan ohjata
näyttöön
• mihin ammattitaidon alueisiin tarvitaan vahvistamista ja lisää
ammattitaitoa
• ohjauksen ja tukitoimien ja eritysten tukitoimien tarpeesta ja
alustavasti käytännön toteu-
tuksesta
• miten arvioidaan henkilökohtaistamisen toteutumista tutkinnon
suorittamisen ja ammatti-
taidon hankkimisvaiheiden aikana.
• jatkosuunnitelmasta niille, joiden kanssa todetaan, ettei
koulutus- ja tutkintotarjonnastam-
me löydy sopivaa vaihtoehtoa.
Ohjaus näyttöön
Hakeutujalle selvitetään hänelle soveltuvat tutkinnon tai
tutkinnon osan suoritusten järjestelyt sekä mahdollisen ohjauksen
ja tukitoimien tarjonta ja käyttömahdollisuudet.
Oppimismahdollisuuksien selvittäminen ja esittely
Hakeutujalle selvitetään, millaisia erilaisia oppimisen
mahdollisuuksia on tarjolla ja mahdollisuus käyttää: esitellään
joustava lähiopintotarjonta, työssä ja työstä oppiminen,
verkko-opintomahdollisuudet, oppipaja- ja harjoitusyritystoiminnot,
oppimistehtävien ja projektien käyt-tömahdollisuudet. Arvioidaan
yhdessä hakeutujan kanssa eri mahdollisuuksien soveltuvuutta
hä-nelle.
Ohjaus- ja neuvontapalvelujen esittely
Hakeutujalle esitellään ammattitaidon hankkimisen ja
tutkintosuoritusten suunnitteluun sekä op-pimisen tueksi saatava
neuvonta ja ohjaus. Kerrotaan miten, milloin ja minkä verran sitä
on mah-dollisuus saada ja neuvotaan hakeutujaa löytämään
tarvitsemiaan tukitoimia jatkossa. Ohjauksen resursointi on
määritelty pelisäännöissä osana opetuksen tuntikehystä.
-
7
Aikuisohjauksen suunnitelmassa on määritelty ohjauksen vastuut
ja kuvattu ohjaus käytännön ta-solla ohjaustoiminta ja sen
järjestelyt työmuodoittain jäsennettynä sekä menettelyinä ja
toimintata-poina. Lisäksi siinä on ohjaus kuvattu
henkilökohtaistamisen eri vaiheissa opettajan ja muiden oh-jaukseen
ja neuvontaan osallistuvien
• ohjaustehtävinä
• työmenetelminä
• sisältöinä
Ohjauksen ja tukitoimien tarpeen määritys
Hakeutumisvaiheessa tehdään alustavat arviot ohjauksen ja
erityisten tukitoimien tarpeesta. Eri-tyisten tukitoimien tarpeen
arviointiin käytetään, jos hakeutujan kanssa niin sovitaan,
testejä, esim. Niilo Mäki-instituutin lukitestiä ja laskutaidon
testejä. Erityiset tukitoimet aiheutuvat oppimisvai-keuksien ja
hidasteiden huomioonottamisesta ja erilaista kieli- ja
kulttuuritaustasta aiheutuvista lähtökohdista ja tarpeista.
Ohjauspalveluista ml. lisäohjausmahdollisuudesta tiedotetaan myös
opiskelijan oppaassa, koulutus- ja tutkintoesitteissä.
Lisäohjauksen resursointi määräytyy työvoimapoliittisten ja ops
-koulutusten osalta tehtyjen kou-lutussopimusten mukaisesti.
Omaehtoisten koulutusten osalta tiimit varaavat pelisäännössä
määri-tellystä resurssista osan lisäohjausta varten ja suuntaavat
sitä tarpeen mukaisesti. Nosteopiskelijoi-den lisäohjaukseen on
käytettävissä Noste tukevaresurssia.
Dokumentointi
Hakeutumisvaiheen johtopäätökset ja lähtötilanteen kartoitukseen
käytetyt menetelmät kirjataan henkilökohtaistamissuunnitelmaan,
joka dokumentoidaan. Sen allekirjoittavat tutkinnon suorittaja ja
henkilökohtaistamisen vastuuopettaja. Dokumentointipohja löytyy
intrasta. Dokumentaatio ar-kistoidaan 2 vuodeksi tutkinnon
suorittamisen jälkeen.
TUTKINNON SUORITTAMINEN
Henkilökohtaistettu tutkinnon suoritus tarkoittaa, että
aikataulut ja käytännön järjestelyt suunnitel-laan mahdollisimman
hyvin tutkinnon suorittajan tilanteeseen soveltuvaksi, mutta
ehdottomasti noudattaen tutkinnon perusteiden
ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita, kriteereitä ja
am-mattitaidon osoittamistapoja. Henkilökohtaistamisessa
huomioidaan aikaisemmin osoitettu osaaminen tutkintotoimikunnan
hy-väksymän hnekilökohtaistamissuunnitelman mukaisesti.
Henkilökohtaistamisessa huomioon tut-kinnon suorittajan
erityistarpeet ja lähtökohdat. Häntä ohjataan suunnittelemaan
tilanteeseensa soveltuvat tutkintosuoritukset kuitenkin huomioiden
näyttöpaikan tilanteet ja tarpeet. Tai tutkinnon suorittajan kanssa
suunnitellaan hänelle soveltuvat tutkintosuoritukset. Erilaisesta
kieli- ja kulttuu-ritausta tai muusta syystä aiheutuvat
erityistarpeet huomioidaan tutkintosuoritusten järjestelyissä –
ammattitaitovaatimuksista ei voida kuitenkaan tinkiä. Tutkinnon
suorittamisen henkilökohtaistaminen toteutetaan näyttöjen
järjestämissuunnitelman mukaisesti, tutkintotoimikunnan kanssa
sovitulla tavalla.
-
8
Näyttöjen järjestämissuunnitelman yhteinen osio ja alakohtaiset
henkilökohtaistamisessa käytetyt henkilökohtaistamisasiakirjat ovat
intrassa. Henkilökohtaisen näyttösuunnitelman allekirjoittavat
tutkinnon suorittaja ja arvioinnin vastuuhenkilö sekä tarvittaessa
työelämän edustajat.
TARVITTAVAN AMMATTITAIDON HANKKIMINEN
Tarvittavan ammattitaidon henkilökohtaistaminen tarkoittaa
joustavien opiskelujärjestelyjen sekä oppimismahdollisuuksien
suunnittelua ja toteutusta sekä oppimisympäristön valintaa, joissa
huo-mioidaan opiskelijan työ- ja elämäntilanne, aiemmin hankittu
osaaminen ja osaamiskartoituksella todetut oppimistarpeet.
Henkilökohtaistamisessa on yhteisesti suunniteltava opiskelijalle
soveltuvat opiskelu- ja oppimisen arviointimenetelmät ja
ohjaustoimet. Opiskelijan kanssa sovitaan siitä, miten hänen
oppimistaan seurataan ja valmiutta tutkintosuorituksiin arvioidaan.
Opiskelija perehdytetään itseensä oppijana ja valitsemaan hänelle
soveltuvat oppimisen muodot. Henkilökohtaistamissuunnitelmaa
rakentaessa huomioidaan vaihtoehtoisina oppimisympäristöinä
työpaikka, yhteistyöyritys, harjoitusyritykset, verkko-opinnot ja
joustava opintotarjonta, sekä huomioidaan muiden oppilaitosten
tarjonta. Opiskelijaa ohjataan huomioimaan ammattitaidon
vahvistamisessa käytettävissä oleva aika, todetut oppimistarpeet ja
omasta työstä oppimisen mah-dollisuudet sekä myös muiden
oppilaitosten opintotarjonta. Opiskelijaa ohjataan
lähiopintotarjon-nan ja muiden oppimisympäristöjen käytössä ja
häntä kannustetaan myös suunnittelemaan oppi-mistehtäviä, joiden
avulla hän voi syventää lähiopinnoilla opittua asioita tai taitoja.
Opintojen koostamista varten kootaan erialojen lähiopintotarjonta,
harjoitusyritystoiminta- ja verk-ko-opinnot puolivuosittain
laadittavaan ja päivitettävään opintotarjontaan. Sen sisältöjä,
toiminta-tapoja ja pedagogisia ratkaisuja kehitetään ja suunnataan
hyödyntäen
• tutkinnon suorittajille tehtyjä osaamiskartoituksia ja siinä
havaittuja oppimistarpeita • henkilökohtaistamisen toteutuksesta
kerättyjä palautteita
HENKILÖKOHTAISTAMISEN DOKUMENTOINTI JA TOTEUTUKSEN ARVIOINTI
Henkilökohtaistaminen dokumentoidaan näyttötutkintoon ja siihen
valmistavaan koulutukseen hakeutumisessa, tutkinnon suorittamisessa
ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisessa. Dokumen-tointi kootaan
henkilökohtaistamista koskevaksi asiakirjaksi. Sen allekirjoittavat
tutkinnon suorit-taja ja koulutuksen järjestäjä, tarvittaessa
koulutuksen hankkija. Henkilökohtaistamisen toteutumista arvioidaan
tarpeen mukaan tutkinnon suorittamisen ja tarvit-tavan
ammattitaidon hankkimisen edetessä tutkinnon suorittajan ja
vastuuopettajan ja mahdollisesti koulutuksen hankkijan kanssa
sopimalla tavalla. Lopuksi käydään kaikkien tutkinnon suorittajien
kanssa henkilökohtaistamisen palautekeskustelu, jota hyödynnetään
tutkintopalvelujen ja opinto-tarjonnan edelleen kehittämisessä.
Tämä keskustelu varmennetaan tutkinnon suorittajan ja
henki-lökohtaistamisen vastuuopettajan allekirjoittamisella
henkilökohtaistamisen dokumentaatioon. Lisäksi
opiskelijapalautteisiin tullaan lisäämään henkilökohtaistamisen
toteutumiseen ja kehittämi-seen liittyviä kysymyksiä.
-
9
Liite 3. HENKILÖKOHTAISTAMISSUUNNITELMA 1. ALKUHAASTATTELU
Hakeutuja: Työpaikka:
Osoite: Työpaikan yhteystiedot:
Puhelin:
Sähköposti: Ohjattu osaamisen tunnistamiseen / 200
-
10
2. OSAAMISEN TUNNISTAMINEN
Osaamisen tunnistamiseen käytetyt menetelmät Koulutus:
Työkokemus
Muutoin hankittu osaaminen:
Asiantuntijahaastattelu Työnantajan lausunto Työtodistukset
Koulu- ja opintotodistukset Osaamiskuvaus www-osaan.fi – tuloste
liitteenä Muut
-
11
3. JOHTOPÄÄTÖKSET lähtötilanteen kartoituksesta
Soveltuva tutkinto/ ja osaamisala:
Ohjaus suoraan tutkinnon suorittamiseen:
Kirjautuminen valmistavaan koulutukseen:
Tunnistettu osaaminen Ohjaus lisäammattitaidon hankkimiseen
Tutkinnon osa: Ammattitaitovaatimukset
Päätetty esittää tutkin-tosuorituksiksi seuraa-vien asiakirjojen
poh-jalta.
Ohjaus tutkintosuorituksiin
Työssä oppiminen Oppimis-tehtävät ja projektit
Verkko-opinnot
Opinto- tarjotin
Muu
Tunnistettu osaaminen Ohjaus lisäammattitaidon hankkimiseen
Tutkinnon osa: Ammattitaitovaatimukset
Päätetty esittää tutkintosuorituksiksi seuraavien asiakirjo-jen
pohjalta
Ohjaus tutkintosuo-rituksiin
Työssä oppi-minen
Oppimis-tehtävät ja projektit
Verkko-opinnot
Opinto-tarjotin
Muu
-
12
-
13
4. OPPIMISEN MAHDOLLISUUKSIEN JA OHJAUSPALVELUJEN ESITTELY
Selvitetty erilaiset oppimisen mahdollisuudet ja arvioitu niiden
soveltuvuutta
Arvioitu ohjauksen ja tukitoimien tarve Kerrottu opiskelun
ohjaus- ja tukipalveluista
Näyttöpaikkaa ei ole vielä varmistettu Työpaikan soveltuvuus ja
sitoutuminen näyttöpaikaksi varmistettu 5. HENKILÖKOHTAISTAMISEN
TOTEUTUS JA SEURANTA Alustava toiminta- ja aikataulusuunnitelma
Arvio mihin mennessä tutkintosuoritukset on tehty Ohjauksen
suunnitelma Henkilökohtaistamisen toteutuksen seurannasta on
sovittu seuraavasti: Muut sovittavat asiat: Päiväys ja
allekirjoitukset: _/ 200 ___________________________
________________________________
Tutkinnon suorittaja Henkilökohtaistamisen vastuuohjaaja
-
14
6. HENKILÖKOHTAISTAMISEN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI - arviointi- ja
kehittämiskeskustelun yhteenveto Ohjauksen ja neuvonnan riittävyys
ja oikea-aikaisuus
Tutkintosuoritusten henkilökohtaistaminen Tarvittavan
ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen
Kehittämisehdotukset henkilökohtaistamisen edelleen
kehittämiseksi
Päiväys ja allekirjoitukset: _/ 200 ___________________________
________________________________
Tutkinnon suorittaja Henkilökohtaistamisen vastuuohjaaja
-
15
Liite 4.
OPPILAITOKSEN SUHTAUTUMINEN MAAHANMUUTTAJAOPISKELI-JAAN
(mukaeltu Sinikka Huhtalan alkuperäisestä mallista ”Erilaisen
oppijan kehykset”)
MAAHANMUUTTAJAOPPIJAN KOHTAAMISEN KEHYKSET
1.1.1.1. KEHITTÄMISEN KEHYSKEHITTÄMISEN KEHYSKEHITTÄMISEN
KEHYSKEHITTÄMISEN KEHYS
ongelmien syntymisen estäminen, opetusjärjestelyt ja tukitoimet
osaksi arkipäivää
2.2.2.2. ENNAKOINNIN KEHYSENNAKOINNIN KEHYSENNAKOINNIN
KEHYSENNAKOINNIN KEHYS
ongelmien syntymistä ehkäisevän toiminnan ke-hys, otetaan alun
perin huomioon
mamu-opiskelijan erityisyys
3.3.3.3. ONGELMIEN KEHYSONGELMIEN KEHYSONGELMIEN KEHYSONGELMIEN
KEHYS
maahanmuuttajaopiskelija
nähdään ongelmina
SIVUUTTAMISEN KEHYS
opiskelijan erilaisuutta
ei huomioida
-
16
SIVUUTTAMISEN KEHYS (ei huomiointia): •
Maahanmuuttajaopiskelijan erityistä tuen tarvetta ei osata tai
haluta
tunnistaa, eikä oteta huomioon opetusjärjestelyissä ja
arvioinnissa.
ONGELMIEN KEHYS (korjaava toiminta):
• Arkipäivän todellisuutta
• Oppija nähdään hänen ongelmiensa kautta: mitä tulisi tehdä,
miten aut-
taa, miten tukea, miten saada opinnot etenemään?
• Suomen kielen osaamisen taso koetaan perusongelmaksi, joka
vaikuttaa
kaikkeen oppimiseen ja jolla selitetään kaikki muu.
• Aikaisemman osaamisen selvittäminen on ongelmallista ja aikaa
vievää.
ENNAKOINNIN KEHYS (ennaltaehkäisevä toiminta): • Tehdään
alkukartoitus, jotta saadaan selville mahdollinen kielellinen
ja
oppimiskulttuurinen tuen tarve
• selvitetään aikaisempi osaaminen
• Tarjotaan opetus- ja arviointijärjestelyjä etukäteen ennen
varsinaisten
ongelmien tai opiskelurästien ilmaantumista
KEHITTÄMISEN KEHYS (maahanmuuttajien opetus- ja
arviointijärjeste-
lyt osaksi arkipäivää):
• Ennakointia pidemmälle viety sisäistetty toimintatapa,
ajatus/pohdinta/
siitä, millainen toiminta ottaisi opiskelijat jo alun perin
huomioon yksilöi-
nä
⇒ Ei leimata ”erilaisiksi”, mahdollisiksi tuleviksi
”ongelmiksi”, joiden vai-
keuksia pitää ennakoida tai vaikeuksien ilmaantuessa kohdata
ongelmien
kehyksen kautta
⇒ Opiskelijan mahdollinen aikaisempi osaaminen kotimaastaan
osataan
suhteuttaa OPS:aan ja ottaa huomioon HOPS:ssa