Oppimiskäsitys

O P P I M I S KÄ S I T Y S T I IN A- M AR I A PÄ I VÄNS ALO / V I LU / 2 5 . 8 .2 0 1 5

OPPIMINEN (luonnontiedemäärittely):

Kaikki kokemuksen mukanaan tuomat muutokset ihmisen

toiminnassa ovat oppimista.

Koulutus on tavoitteellista muutokseen pyrkimistä ja siis muutoksen kannalta

tarpeellisten kokemusten suunnittelua ja järjestämistä.

Oppimiskäsityksessä olennaista:

Millainen toiminta ja millaiset kokemukset ovat omian tuottamaan

tehokkaasti halutun kaltaisia muutoksia?

OPPIMISKÄSITYS

OPPIMISKÄSITYSIHMISKÄSITYS

AMMATTI-IDENTITEETTI

MAAILMANKUVAT

YHTEISKUNTA-RAKENNE

HYVÄ ELÄMÄ

TIETOTEORIA

OPPIMISKÄSITYSIHMISKÄSITYS

AMMATTI-IDENTITEETTI

MAAILMANKUVAT

YHTEISKUNTA-RAKENNE

HYVÄ ELÄMÄ

Media

KasvatustieteilijätTyöelämä Lukio-

vertailu

Nuorisotutkimus

PalkkausTyötunnit

Pisa

Kouluväkivalta

Kasvatus

Vastuu

Digitalisaatio

Globalisaatio

Kulttuuri Arvot

Politiikka

OpetushallitusMyytit

Tulevaisuus

TIETOTEORIAHyvät tavat

• Opetussuunnitelman perusteet pohjautuvat ns. konstruktivistiseen oppimiskäsityksen

• Korostetaan • opiskelijan omaa aktiivisuutta• tiedon rakentumista aiemman tiedon

ja kokemusten pohjalle• oppimisen monimuotoisuutta ja

kytkeytymistä toimintaan• tiedon soveltamista• oppimaan oppimista

Maijaliisa Rauste-von Wright ja Johan von Wright (1994) kuvaavat konstruktivismia seuraavilla yleistyksillä:

• uutta tietoa omaksutaan käyttämällä aiemmin opittua• oppiminen on oppijan oman toiminnan tulosta• toimintaa ohjaa sen tavoite, ja tavoitetta ohjaavat oppimisen kriteerit – mutta oppimista säätelee se, mitä oppija tekee• ymmärtämisen painottaminen edistää mielekästä tiedon jäsentämistä• sama asia voidaan käsittää ja tulkita monella eri tavalla• opitun siirtäminen uusiin tilanteisiin riippuu tietojen ja taitojen kytkeytymisestä toisiinsa• sosiaalisella vuorovaikutuksella on keskeinen rooli oppimisessa• tavoitteellinen oppiminen on taito, jota voi oppia• oppimisen arvioinnin tulisi olla monipuolista• opetussuunnitelmien tulisi olla joustavia ja ottaa huomioon niin oppijan valmiudet kuin tiedon suhteellisuus ja muuttuvuuskin.

• http://oppimateriaalit.jamk.fi/oppimiskasitykset/oppimiskasitykset/konstruktivistinen-oppiminen/

• Konstruktivistisella oppimisnäkemyksellä (näin yleisellä tasolla muotoiltuna) ei näytä olevan vakavasti otettavaa kilpailijaa.

• ”Kaikki hyvät pedagogit ovat aina olleet konstruktivisteja.”

• Käsitystä on pitkään verrattu ”behavioristiseen oppimiskäsitykseen”, josta tehdään ns. straw man.

• Keskustelu itse konstruktivistisesta oppimiskäsityksestä ei vaikuta kovin kiinnostavalta…

1 . T OS I A S I AT

2 . PÄ Ä M Ä Ä RÄT

3 . I D E OLOG I A

O PP I M I S KÄS I T Y S T O I M I I O PE T U S S U U N N I T E L M AS S AKO L M E S S A T E H TÄVÄ S S Ä

1 . T OS I A S I AT

- kertoo mitä oppiminen on

ja miten se tapahtuu

—> opetuksen suunnittelun ja arvioinnin

suuntaviivat

2 . PÄ Ä M Ä ÄRÄT

- kertoo mihin suuntaan opiskelijan (ja

oppimisympäristön) tulisi kehittyä

- esim. matalammasta korkeampitasoiseen

oppimiseen…

—> tavoitteiden asettaminen opsissa ja

opetuksessa

3 . I D E OLOG I A

(muut kulttuuriset,yhteiskunnalliset /

poliittiset päämäärät,

tarinat,ihannekuvat…)

LOPS 2016, luonnos 14.4.2015

• LOPS 2016 • oppimiskäsitys sisältää etupäässä

päämääriksi (tai jopa ideologiaksi) miellettäviä lauseita

• ”from ought to is…”

• Konstruktivistinen oppimiskäsitys on perustavasti käsitys siitä, mitä oppiminen on

• —> oppimisesta ei tarvitse tehdä konstruktivistista, vaan opetuksen tulee huomioida ja hyödyntää sitä, että oppiminen joka tapauksessa on luonteltaan konstruktivistista

Oppimiskäsityksessä olennaista:

Millainen toiminta ja millaiset kokemukset ovat omian tuottamaan

tehokkaasti halutun kaltaisia muutoksia?

Mitä on se, mitä itse uskon oppimisesta?

Oppiminen on seurausta opiskelijan aktiivisuudesta.

Ajatteleminen on oppimisen johtavan tekemisen perusmuoto.

Myös kuunteleminen ja lukeminen johtavat opiskelijan aktiivisen

ajatteluprosessin kautta oppimiseen. Ryhmätöiden, yksilöllisen oppimisen ja

muiden vastaavien työtapojen toimivuus kilpistyy yhtälailla siihen, miten hyvin ne

ylläpitävät opiskelijan ajatteluaktiivisuutta.

Osaaminen on tiedon pohjalta ajattelemista.

Ymmärtäminen ja tiedon soveltaminen uusissa asiayhteyksissä ovat mielekkäitä

oppimistavoitteita ja johtavat laadukkaaseen oppimiseen.

Oppiminen edellyttää ponnistelua,mutta on palkitsevaa.

Rakentava jännite vaatimusten ja kykyjen välillä edistää oppimista.

Itseohjautuvuus, oppimisprosessin säätely, metakognitio jne. ovat

tavoittelemisen arvioisia taitoja, jotka vaativat harjoittelua ja tukea.

Mitä sinä uskot oppimisesta, opettamisesta, opiskelijoista ja

oppiaineestasi?

—> OPPIMISKÄSITYS

OPPIMISKÄSITYS

OPETUSSUUNNITELMA

OPETTAMINEN JA OPISKELU VIHDIN LUKIOSSA

OPETTAMINEN JA OPISKELU VIHDIN LUKIOSSA

Ajattelemisen kulttuuri?

Yhdessä oppimisen kulttuuri?

Levollisuuden ja syventymisen

kulttuuri?

Kuvat: Unsplash, cc0