Opettajalle 1. Digiopetusaineen rakenne 2. Lukion opetussuunnitelman (OPS 2016) KE4-kurssi ja Mooli 4 3. Mooli 4 -oppikirjan rakenne ja käytetyt symbolit 4. KE4-kurssin ajankäyttö 5. Kokeellisuus ja monipuolinen arviointi Mooli-sarjan avulla 6. TVT-taitojen kehittäminen KE4-kurssilla
This document is posted to help you gain knowledge. Please leave a comment to let me know what you think about it! Share it to your friends and learn new things together.
Transcript
Opettajalle
1. Digiopetusaineen rakenne
2. Lukion opetussuunnitelman (OPS 2016) KE4-kurssi ja Mooli 4
3. Mooli 4 -oppikirjan rakenne ja käytetyt symbolit
4. KE4-kurssin ajankäyttö
5. Kokeellisuus ja monipuolinen arviointi Mooli-sarjan avulla
6. TVT-taitojen kehittäminen KE4-kurssilla
1. Digiopetusaineen rakenne
Oppikirjan kullekin jaksolle (kurssin aloitus ja jaksot 1–5) on oma osionsa.
Kunkin osion sisältö on pääpiirteittäin seuraava:
Jakson tavoitteet, opetusvinkkejä, ajankäyttö
Tutki ja kokeile!
Ohjeita ja vinkkejä kokeellisten töiden toteuttamiseen ja arviointiin
Kertaustestejä (paitsi jakso 3, jossa harjoitellaan reaktiosarja- ja seoslaskuja)
Kaavioita ja kuvapohjia, jotka sopivat yhteisesti täytettäväksi, kertaukseksi tai keskustelun pohjaksi. (Kaavioita ja kuvapohjia ei ole jaksossa 3, jossa harjoitellaan reaktiosarja- ja seoslaskuja.)
2. Lukion opetussuunnitelman (OPS 2016) KE4-kurssi ja Mooli 4
Opetussuunnitelmassa kemian opetukselle on asetettu seuraavat yleiset tavoitteet:
Opiskelija
saa ohjausta kemian osaamisensa tunnistamisessa, omien tavoitteiden asettamisessa, oppimishaasteiden kohtaamisessa ja kemian opiskelustrategioiden soveltamisessa
saa mahdollisuuksia perehtyä kemian soveltamiseen monipuolisissa tilanteissa, kuten luonnossa, elinkeinoelämässä, järjestöissä tai tiedeyhteisöissä
osaa muodostaa kysymyksiä tarkasteltavista ilmiöistä ja kehittää kysymyksiä edelleen tutkimusten, ongelmanratkaisun tai muun toiminnan lähtökohdiksi
osaa suunnitella ja toteuttaa kokeellisia tutkimuksia turvallisesti ja yhteistyössä muiden kanssa
osaa käsitellä, tulkita ja esittää tutkimusten tuloksia sekä arvioida niitä ja koko tutkimusprosessia
osaa käyttää erilaisia malleja ilmiöiden kuvaamisessa ja selittämisessä sekä ennusteiden tekemisessä
osaa käyttää monipuolisia tietolähteitä ja arvioida niitä kriittisesti kemian tietojensa avulla
osaa ilmaista johtopäätöksiä ja näkökulmia kemialle ominaisilla tavoilla
jäsentää käsitystään jokapäiväisen elämän, ympäristön, yhteiskunnan ja teknologian ilmiöistä kemian käsitteiden avulla
ymmärtää luonnontieteellisen tiedon luonnetta ja kehittymistä sekä tieteellisiä tapoja tuottaa tietoa
osaa arvioida kemian ja siihen liittyvän teknologian merkitystä yksilön ja yhteiskunnan kannalta.
KE4-kurssin tavoitteet ja sisältö
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
osaa käyttää ja soveltaa materiaaleihin ja teknologiaan liittyviä kemian käsitteitä jokapäiväisen elämän, ympäristön ja yhteiskunnan ilmiöissä
osaa tutkia kokeellisesti ja malleja käyttäen materiaaleihin ja sähkökemiaan liittyviä ilmiöitä
harjaantuu ilmaisemaan itseään kemialle ominaisilla tavoilla ja analysoimaan eri tietolähteiden argumentointia
osaa käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa tuotosten muodostamisessa.
Kurssin keskeiset sisällöt ovat
kemian merkitys teknologiassa ja yhteiskunnassa
metallien ja polymeerien ominaisuudet, käyttö ja elinkaari
atomin ulkoelektronirakenne ja jaksollinen järjestelmä alkuaineiden jaksollisten ominaisuuksien selittäjänä
hapetusluvut ja hapetus-pelkistysreaktiot
sähkökemian keskeiset periaatteet: jännitesarja, normaalipotentiaali, kemiallinen pari ja elektrolyysi
tutkimuksen tai ongelmanratkaisun ideointi ja suunnittelu
yhteistyön rooli kemiallisen tiedon tuottamisessa
Mooli 4 -kirjassa OPS:n mukaiset tavoitteet ja sisällöt on jaettu seuraaviin jaksoihin:
Jakso 0. Materiaalit ja teknologia
Jakso 1. Jaksollinen järjestelmä kemistin työkaluna
Jakso 2. Hapettumis-pelkistymisreaktiot ja sähkökemia
Jakso 3. Reaktiosarja- ja seoslaskut
Jakso 4. Erilaisia materiaaleja
Jakso 5. Polymeerit
3. Mooli 4 -oppikirjan rakenne ja käytetyt symbolit
Kirja alkaa kurssin johdantojaksolla, joka on otsikoitu ”Materiaalit ja teknologia”.
Jaksossa esitellään lyhyesti materiaaliteknologian kehitystä, annetaan käsitys elinkaariajattelusta sekä kerrotaan lyhyesti teknologiateollisuuden merkitysestä Suomen hyvinvoinnille.
Jaksossa esitellään myös opetussuunnitelman mukaiset KE4-kurssin tavoitteet ja sisältö.
Jakson lopussa on kertaustehtäviä aiemmin opituista asioista (Kertaa oppimaasi!).
Jakson johdantokuvat Kukin jakso alkaa johdantokuvilla, joiden tarkoitus on herättää opiskelijoita pohtimaan, kuinka kuvat liittyvät kemiaan ja jaksossa opiskeltaviin asioihin. Opiskelijat voivat keskustella parin kanssa tai pienryhmissä, millaista kemiaa he kuvissa näkevät.
Kuvien lisäksi jakson alussa on lyhyt johdantoteksti. Teksti lähestyy opiskeltavaa asiaa joko arkielämän, luonnontieteellisen tiedon luonteen, kemian historian jne. kautta.
Keskustele! Jakson aloitusaukeama sisältää aina myös ”puhekuplia”. Myös näiden tarkoitus on lisätä opiskelijoiden välistä vuoropuhelua ja aktivoida opiskelijoita käyttämään kemian kieltä. Kysymysten avulla voidaan kartoittaa, mitä opiskelijat muistavat aiemmin opitusta tai onko heillä virhekäsityksiä joistakin jo opiskelluista asioista.
Opiskelijat voivat keskustella kysymyksistä pareittain tai pienryhmässä tai keskustelu voi olla vapaata koko ryhmässä tapahtuvaa vuoropuhelua.
Niin kuvatekstien kuin ”puhekuplienkin” synnyttämät ajatukset voidaan kirjata taululle, dokumenttikameralle tai koota esim. tätä varten luodulle Padlet-seinälle. Katso vinkki Padletin käytöstä Mooli 1 opettajan sähköisestä aineistosta (kohta "Sähköiset materiaalit KE1-kurssin opiskelussa").
Tutki ja kokeile!
Kokeellinen lähestymistapa kulkee mukana kaikissa jaksoissa. Opiskeltaviin asioihin liittyviin töihin on viitattu jakson alkuaukeamalla omalla symbolillaan. Varsinaiset työohjeet löytyvät painetun kirjan lopusta Tutki ja kokeile! -osiosta.
Videoina löytyvät työt on merkitty alla olevalla symbolilla. Videot löytyvät digikirjasta ja opettajan digiopetusaineistosta siitä kohdin, missä työhön liittyvää teoriaa on esitetty. Opiskelijat, joilla on painettu oppikirja pääsevät katsomaan videoita Otavan verkkosivuilta.
Kaikkia töitä ei ole tarkoitus tehdä saman kurssin aikana, vaan opettaja voi valita niistä sopivimmat ja vaihdella eri töitä oman opetustyylinsä, ryhmäkokonsa, käytettävän tilan sekä välineiden saatavuuden ja riittävyyden perusteella. Osan töistä voi toteuttaa myös koulukohtaisilla syventävillä, soveltavilla tai eri oppiaineita integroivilla kursseilla. Mooli-sarjan eri kurssien töistä voi koota myös oman, pelkästään kokeelliseen kemiaan pohjautuvan kurssin.
Työohjeen rakenne on (soveltuvin osin) seuraava:
Työn tavoitteet: Mitä tietoja ja taitoja opitaan, harjoitellaan, syvennetään tai sovelletaan? Valittuja tavoitteita voidaan myös arvioida. Opetussuunnitelman mukaisesti töiden yhteydessä hyödynnetään myös tieto- ja viestintäteknologiaa, harjoitellaan tutkimussuunnitelman tekoa sekä ongelmanratkaisua.
Työn taustaa: Viittaus oppikirjan sivuihin, joista löytyy työn teoria sekä mahdollinen lisäteksti työn taustasta. Opiskelijan oma aktiivinen rooli oppijana korostuu!
Työn suoritus:
”Tarvittavat aineet ja välineet” – lista tarvittavista aineista (varoitusmerkintöineen) ja välineistä
"Työturvallisuus" – erityisesti tämän työn kohdalla huomioitavaa
"Toimi näin" – yksityiskohtaiset ohjeet työn suorituksesta
"Jätteiden käsittely" – ohjeet jätteiden käsittelyyn ja lajitteluun
Tulosten käsittely, tulkinta ja johtopäätökset: havaintojen ja mittaustulosten käsittely, tulkitseminen, vertailu, johtopäätösten teko (= teorian yhdistäminen), pohdinta, soveltaminen, TVT:n hyödyntäminen.
Tässä luvussa Kukin jakso jakaantuu pienempiin kokonaisuuksiin eli lukuihin. Oppimisen tavoitteet (pohjana OPS:n tavoitteet ja sisällöt) on listattu luvun alkuun merkinnällä ”Tässä luvussa”. Oppimisen tavoitteiden tulisi ohjata sekä opettajan että opiskelijan toimintaa. Kun oppimisen tavoitteet ovat selkeästi opiskelijan tiedossa, hän voi suunnitella omaa opiskeluaan ja opettajan ja opiskelijan on helpompi arvioida, kuinka hyvin tavoitteet saavutettiin. Tavoitteiden avulla opettaja voi myös harjaannuttaa opiskelijaa miettimään omaa, yksilöllistä oppimistaan ja laatimaan omia oppimispolkujaan ja aikataulujaan tavoitteiden saavuttamiseksi.
Tiedätkö? Marginaaliin sijoitetut Tiedätkö?-kysymykset, sisältävät tiivistetyssä muodossa aiheeseen liittyvää lisätietoa.
Muistatko? Marginaaliin sijoitetut Muistatko?-kysymykset ohjaavat pohtimaan ja palauttamaan mieliin jo aiemmin opittuja asioita, joiden muistaminen ja ymmärtäminen helpottavat käsiteltävän asian ymmärtämistä.
Kertaa! Luvun lopussa oleva Kertaa!-osio auttaa opiskelijaa nopeasti tarkistamaan ja kertaamaan mitkä olivat keskeiset opiskeltavat asiat ja pohtimaan omaa oppimistaan.
Ota selvää! Joidenkin lukujen lopussa on ideoita itsenäiseen tiedonhankintaan, joiden avulla opiskelijat voivat syventää opittua asiaa. Opettaja voi halutessaan antaa näitä myös kotitehtäviksi tai kurssiarviointiin liittyviksi lisätehtäviksi. Opiskelijan tuotokset voi pyytää esitettäväksi luokassa suullisesti, niitä voi ladata koulun verkkosivuille tai jakaa sosiaalisessa mediassa. Ne voivat olla myös osa opiskelijan henkilökohtaista oppimispäiväkirjaa tai portfoliota. Tässä yhteydessä voi myös harjoitella monipuolisesti TVT-taitoja.
Harjoittele! Opiskeltuun asiaan liittyvät harjoitustehtävät löytyvät otsikon "Harjoittele!" alta. Tehtävät on numeroitu siten, että kukin jakso alkaa tehtävällä 1. Jakson 1 tehtävät etenevät siten 1.1, 1.2 jne. Jakson 2 tehtävät puolestaan 2.1, 2.2 jne.
Tehtävien vastaukset löytyvät kirjan lopusta. Laskennallisten tehtävien täydelliset ratkaisut löytyvät digikirjasta, opettajan digitaalisesta opetusaineistosta ja Otavan verkkosivuilta.
Harjoittele lisää! Tämän tehtäväosion aluksi on aakkostettu lista jakson keskeisistä käsitteistä. Käsitelista on otsikoitu "Kertaa käsitteet!". Opiskelijaa tulee ohjata kertaamaan käsitteitä mahdollisimman useasti ja monella eri tavalla. Opiskelijaa voi pyytää merkitsemään esimerkiksi rastilla tai peräti kirjoittamaan kaikkien niiden käsitteiden selityksen, jotka hän muistaa. Niiden käsitteiden selitykset, jotka eivät vielä ole muistissa, opiskelija kirjoittaa muistiinpanoihinsa. Opiskelijat voivat myös pareittain kysellä toisiltaan käsitteiden selityksiä. Yksi tapa on myös pyytää opiskelijoita muistelemaan, minkä käsitteen he muistavat ja listaamalla ne. Lopuksi tarkistetaan, tulivatko kaikki käsitteet esille ja mitkä olivat unohtuneet. Kaikkien keskeisten käsitteiden lista selityksineen löytyy painetun kirjan lopusta. Digikirjassa käsitteen selitys aukeaa, kun vie hiiren kohdistimen kyseisen käsitteen päälle (kosketusnäytöllä painamalla).
Käsitteiden jälkeen on osio "Testaa oppimasi", joka sisältää sekä monivalintatestin (jaksossa 4 on myös ”tietovisa” metalleista) että käsitetestin. Nämä testit on tarkoitettu opiskelijan itsenäisesti suoritettavaksi ja niiden tarkoitus on antaa opiskelijalle palautetta, kuinka hän on omaksunut opiskeltavat asiat ja mitä asioita mahdollisesti pitää kerrata. Ne toimivat myös osana opiskelijan itsearviointia ja oppimisen reflektointia.
Harjoittele lisää! osion lopuksi on muutamia jakson aihepiireihin liittyviä kemian ylioppilastehtäviä. Tehtävät ovat täydellisiä tehtäviä, vaikka kaikki osiot eivät ehkä ratkeakaan pelkästään tämän kurssin tiedoilla. Näin opiskelijalle tulee realistinen kuva, millaisia tietoja ja taitoja kemian ainereaalikokeessa tarvitaan. Innokkaimmat opiskelijat voivat olla kiinnostuneita hakemaan lisätietoa ja kertaamaan/ratkaisemaan sellaisiakin tehtävänosia, joiden aihepiirit liittyvät aiemmin opittuun tai sisältävät kokonaan uusia asioita.
Jakson 3 Harjoittele lisää! -osio sisältää vain ylioppilastehtäviä.
Taulukkokirjan käyttö
Taulukkokirjan käyttöön opastetaan omalla symbolillaan aina, kun tarvittavaa tietoa sieltä löytyy.
TVT
Tieto- ja viestintäteknologian käyttöön vinkataan myös omalla symbolilla.
4. KE4-kurssin ajankäyttö
Ehdotuksessa pienempi tuntimäärä viittaa 75 minuutin, suurempi tuntimäärä 45 minuutin oppitunteihin.
Jakso 0 (johdantojakso) Materiaalit ja teknologia 1–1
Jakso 1. Jaksollinen järjestelmä kemistin työkaluna 2–3
Jakso 2. Hapettumis-pelkistymisreaktiot ja sähkökemia 5–6
Jakso 3. Reaktiosarja- ja seoslaskut 3–4
Jakso 4. Erilaisia materiaaleja 3–4
Jakso 5. Polymeerit 4–5
Yhteensä 18–23
5. Kokeellisuus ja monipuolinen arviointi Mooli-sarjan avulla
Katso vinkkejä ja ideoita Mooli 1 opettajan digiopetusaineistosta.
6. TVT-taitojen kehittäminen KE4-kurssilla
TVT-taitoja on hyvä harjaannuttaa monipuolisesti, sillä kemian syventäviä kursseja valinneet todennäköisesti suunnittelevat osallistuvansa kemian sähköiseen ylioppilaskokeeseen. Myös OPS:n KE4-kurssin tavoitteissa on maininta ”osaa käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa tuotosten muodostamisessa”.
Ajantasaiset tiedot sähköisen ylioppilastutkinnon TVT-vaatimuksista löytyvät YTL:n sivuilta.
Opiskelijat voivat lisätä tieto- ja viestintäteknologian käyttöä palauttamalla omia tuotoksiaan sähköisesti koulussa käytettäviin oppimisalustoihin. He voivat myös kuvata tai videoida kokeellisia töitä tai joitakin töiden osia mobiililaitteillaan.
Taulukoiden ja graafisten kuvaajien laadintaa erilaisilla ohjelmistoilla kannattaa harjoitella niin harjoitustehtävin kuin kokeellisten töidenkin yhteydessä.
Lisää vinkkejä ja ideoita löytyy Mooli 1 opettajan digiopetusaineistosta, jossa on ohjeet seuraavien sähköisten materiaalien hyödyntämisestä opetuksessa ja arvioinnissa:
Kahoot
Edmodo
Padlet
Popplet
Quizlet
Digikokeet KE4-kurssiin sisältyvät Mooli 4 -digikokeet sisältävät tulevan sähköisen kemian ylioppilaskokeen tehtävätyyppejä ja kehittävät monipuolisesti sähköisessä kokeessa tarvittavia taitoja. Lisätietoa digikokeista löydät Otavan verkkosivuilta osoitteesta:
10. Deodoranteissa, erityisesti antiperspiranteissa, on käytetty erilaisia alumiinisuoloja, joiden tehtävänä on supistaa hikirauhasten tiehyitä ja vähentää siten hien eritystä. Eräs tällainen suola on alumiinikloridi, jonka käytöstä luovuttiin, koska se ärsytti monien käyttäjien ihoa ja aiheutti vaatteisiin vaikeasti puhdistettavia tahroja. Ratkaise, kuinka monta grammaa alumiinikloridia syntyy, kun 18,0 grammaa alumiinia ja 16,0 grammaa klooria reagoivat.
Ratkaisu:
m(Al) = 18,0 g
M(Al) = 26,98 g/mol
m(Cl2) = 16,0 g
M(Cl2) = 70,90 g/mol
M(AlCl3) = 133,33 g/mol
m(AlCl3) = ?
Tasapainotettu reaktioyhtälö on:
2 Al(s) + 3 Cl2(g) → 2 AlCl3(s).
Lasketaan kummankin lähtöaineen ainemäärä, jotta saadaan selville reaktion rajoittava tekijä:
22
2
(Al) 18,0 g(Al) 0,66716 mol
(Al) 26,98 g/mol
(Cl ) 16,0 g(Cl ) 0,22567 mol.
(Cl ) 70,90 g/mol
mn
M
mn
M
Reaktioyhtälön kertoimien perusteella 2(Cl ) 3.
(Al) 2
n
n
Jotta kaikki alumiini reagoisi, tarvittava kloorin ainemäärä on:
3 3(Al) = 0,66716 mol = 1,0007 mol.
2 2 n
Klooria on käytettävissä vain 0,22567 moolia, joten se on reaktion rajoittava tekijä. Ratkaistaan muodostuvan alumiinikloridin ainemäärä kloorin ainemäärän avulla. Reaktioyhtälön kertoimien perusteella:
11. Lyhenne CNT tulee sanoista carbon nanotube. Tällaisia hiilinanoputkia voidaan valmistaa niin sanotulla HIPCO-menetelmällä. Lyhenne HIPCO puolestaan tulee sanoista high pressure carbon monoxide. HIPCO-menetelmä hyödyntää seuraavia reaktioita:
Reaktio (1): Fe(CO)5(g) → Fe(s) + 5 CO(g).
Reaktio (2): x CO(g) → ½ x CNT(s) + ½ x CO2(g).
Hiilinanoputken kasvaminen atomi atomilta tapahtuu reaktiossa (1) muodostuneen raudan pinnalla. Tyypillisessä nanoputkessa on 3 000 hiiliatomia. Ratkaise, mikä tilavuus hiilimonoksidia (NTP-oloissa) tarvitaan tällaisen nanoputken valmistamiseksi. Mikä on valmistetun nanoputken massa?
Jaksossa kerrataan jaksollisen järjestelmän rakennetta, alkuaineiden jaottelua metalleihin ja epämetalleihin sekä käsite elektronegatiivisuus ja kuinka elektronegatiivisuusarvo muuttuu jaksollisessa järjestelmässä ryhmittäin ja jaksoittain (metallit, epämetallit). Pohjana voi toimia tyhjä jaksollinen järjestelmä, johon opiskelijat kirjaavat, mitä kaikkea muistavat jaksollisesta järjestelmästä. Syvennetään alkuaineiden elektronegatiivisuuseroa ja tulkitaan sen avulla käsitettä sidoksen ioniluonne.
Lukujen 1.1 ja 1.2 opiskeluun varataan yksi oppitunti, sillä ne sisältävät runsaasti jo tuttua asiaa. Toisen (45 minuutin oppitunneilla toisen ja kolmannen) oppitunnin aikana paneudutaan lukuihin 1.3 ja 1.4. Luvussa 1.3 on joitakin uusia käsitteitä, joiden merkitys tulee selvittää. Keskeistä on, että opiskelijat ymmärtävät atomin ja ionin kokoon vaikuttavat tekijät (ulkoelektronirakenne, protonien ja elektronien määrä, protonien ja elektronien välisen vetovoiman merkityksen sekä elektronien välisten hylkimisvoimien merkityksen) (viite OPS: atomin ulkoelektronirakenne ja jaksollinen järjestelmä alkuaineiden jaksollisten ominaisuuksien selittäjänä).
Aiemmin opitut käsiteparit (epämetallit ja metallit, ioniyhdiste ja molekyyliyhdiste sekä happo ja emäs) liitetään oksidien happo-emäsluonteeseen. Happo-emäsluonnetta selvennetään reaktioyhtälöin.
”Selitä”-tehtävien avulla varmistetaan, että opiskelijat osaavat ilmaista itseään kemialle tyypillisellä tavalla ja käyttää opittuja termejä ja ilmaisuja oikein (viite OPS: harjaantuu ilmaisemaan itseään kemialle ominaisilla tavoilla). Jaksossa on myös useita erilaisia TVT-taitoja vaativia tehtäviä (viite OPS: osaa käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa tuotosten muodostamisessa), joiden avulla opiskelija saa sähköisessä yo-kokeessa tarvittavia valmiuksia.
Asiaa voidaan lähestyä myös antamalla opiskelijoille tehtäväksi työn 1 ja käsittelemällä työn tuotoksia yhteisesti oppitunnilla. Tällöin oppikirjan tekstiosuus ja harjoitustehtävät jäävät opiskelijan itsenäisesti opiskeltavaksi. Oppimista voi tällöin arvioida (sekä opiskelija itse että opettaja) kirjan ”Testaa oppimasi” ja ”Käsitetesti”-harjoitusten sekä jaksoon liittyvien kertaustestien avulla.
Työn 2 avulla opiskelijoita voidaan harjaannuttaa tutkimussuunnitelman tekoon (viite OPS: tutkimuksen tai ongelmanratkaisun ideointi ja suunnittelu).
Työ 1. Aineiden ominaisuudet ja jaksollinen järjestelmä
Työn tavoitteet Työn toteutus
Ajankäyttö
TVT
Arviointi
Eri tietolähteiden ja TVT:n hyödyntäminen.
Jaksollisesti muuttuvien ominaisuuksien esittäminen ja selittäminen.
Toteutus:
Työ annetaan itsenäisesti suoritettavaksi joko niin, että jokainen opiskelija tekee valitsemansa kohdan osiosta 1 ja 2 tai eri kohdat jaetaan eri opiskelijoiden (pienryhmien) tehtäväksi.
Tuotokset palautetaan sähköisesti ja/tai ne esitellään muille ryhmäläisille suullisesti.
Ajankäyttö: tuotosten esittely + yhteinen keskustelu 1–2 oppituntia.
TVT: tiedonhaku ja tuotosten muodostaminen.
Mikäli työ otetaan osaksi kurssiarviointia, opettaja voi esitellä hyvän tuotoksen kriteerit tai niistä voidaan keskustella yhdessä opiskelijoiden kanssa.
Mikäli tuotokset esitellään muille ryhmäläisille, myös opiskelijat voivat arvioida niitä tiettyjen sovittujen kriteerien pohjalta.
Työ 2. Alkuaineiden reaktiivisuus – tee tutkimussuunnitelma!
Työn tavoitteet Työn toteutus
Ajankäyttö
TVT
Arviointi
Harjoitellaan tutkimussuunnitelman ideointia ja tekoa.
Tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen.
Toteutus:
Työ annetaan ideoitavaksi opiskelijaparille/pienryhmälle.
Sovitaan yhteisesti aikataulu, jolloin suunnitelma on palautettava.
Työn taustaa -osiossa on ohjeet, mitä suunnitelmassa tulisi huomioida. Opettaja voi korostaa näistä vain joitakin tai lisätä jonkin omasta mielestään tärkeän näkökohdan.
Tuotokset palautetaan sähköisesti ja/tai ne esitellään muille ryhmäläisille suullisesti.
Ajankäyttö: tuotosten esittely + yhteinen keskustelu 1–2 oppituntia.
TVT: tiedonhaku ja tuotosten muodostaminen.
Mikäli työ otetaan osaksi kurssiarviointia, arvioinnissa kiinnitetään huomiota, että oleelliset tutkimussuunnitelmaan kuuluvat asiat on esitetty selkeästi, tekstissä ei ole asiavirheitä ja käytetyt lähdeviitteet on listattu.
Mikäli tuotokset esitellään muille ryhmäläisille, myös opiskelijat voivat arvioida niitä tiettyjen sovittujen kriteerien pohjalta.
8. Alkuaineet X ja Y ovat alkalimetalleja. Y:n järjestysluku on suurempi kuin X:n. Tämän perustella voidaan ennustaa, että
a) Y reagoi kiivaammin kuin X
b) kemiallisissa reaktioissa X luovuttaa ja Y vastaanottaa elektroneja
c) molempien ionisoitumisenergia-arvot ovat positiivisia
d) Y:n ensimmäinen ionisoitumisenergia-arvo on suurempi kuin X:n vastaava arvo.
9. Mitkä seuraavista halogeenien ominaisuuksista pienenevät, kun halogeenin järjestysluku kasvaa?
a) Sulamispiste.
b) Elektronegatiivisuusarvo.
c) Atomikoko.
d) Ioninkoko.
10. Oheinen kuvaaja esittää kolmannen jakson pääryhmien alkuaineiden erään ominaisuuden (P) muutosta järjestysluvun funktiona. Mikä kyseinen ominaisuus voi olla?