-
K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i
№15 (1305) | Kolmaspäivy | Serota | 20.04.2016
Oma MuaOma Mua
Etuoikeukšina lapšet, nuoriso, perehet, internet » Karjalan
Rahvahan Liiton vuoronmukani 27. vuosikerähmö piettih viime
pyhänä-
piänä. Karjalaisien šuurimman kanšalaisjärještön vuosipito mäni
rauhan-tervehyön luatuh. Kulttuuriohjelmana tarjolla oli Vieljärven
kylän teatterijoukon Tohtorin luo-na -esityš. Sivu 3.
Yhteistyö on aina voimua s. 4-5
Šuomen vanhin karjalaisutta tukija kulttuurijärještö, Karjalan
Šivissyššeura juhliu tänä vuotena 110-vuo-tispäivyäh. Perintehen
mukah Karjalan Šivissyššeura järještäy jokavuotisen
Heimopäivät-pruasniekan eri puolilla Šuomie, kumpaseh keräytyy
šeuran jäšenie šekä yhteistyöpartn’orija Šuomešta ta muan
ulkopuo-lelta. Tämänvuotini šeuran 110-vuotispäivällä omis-settu
Heimojuhla oli järješšetty Vaasan kaupunkissa.
Onigman kylä s.6
Tämä kylä oli puolel dorogua Kočkomas Rugojärvele, Kučjärven da
Pirtijärven kylien välil. Onigmu seizoi kor-giel Onigmujärven
pohjaisrannal. Järves lähtöy Onig-man jogi, kudai kandau omat viet
Onda-jogeh. Tädä kyliä mainitah Arhangelin Karjalan spiiskois
vuvvennu 1908. Se kuului Arhangelin gubernieh Kemin ujezdah Tunkuon
voulostih. Enzimäzet eläjät tuldih tänne Pir-tijärven kyläspäi.
Karjalan Rahvahan Liiton vuosikokoukšeh yhty karjalaisie
Petroskoista šekä Karjalan eri piirilöistä. KUVA OLGA SMOTROVA,
“OMA MUA”
-
2 «Oma Mua»№15(1305)20. sulakuudu 2016http://omamua.ru »
tazavaldu
Jo ammui Petroskoin linnas ruvettih kuadamah niinipuuloi, net
näitkös terväh lahotah, voijah kuaduo da luadie suurdu pillua.
"Periodikangi" taloin očas seizoi kuuzi korgiedu niinipuudu. Ga
mennyön nedälin nellänpiän net kuattih iäres da pilattih. Niilöin
sijah uskaldettih istuttua amerikkalastu kl’ounua.
Periodika-julguamon taloin edeh rounoku rubiemmo istuttamah puuloi
myö iče. Se uuzi istutus rodieu julguamon kunnivokse ku tänä vuon
heinykuus "Periodika" täyttäy 25 vuottu. Ga enne sidä vie pidäy
kaivua muat sit kohtas puoleksetostu metrii syväl, eiga vahnas
muas, kuduadu vuozikymmenii lijastettih siiriči ajajat autot, ei
kazva nimidä.Kaikkiedah Petroskois kačotah kuadua sada vahnua
puudu, linnan kukkarospäi sih on annettu 335 tuhattu rubl’ua. Kai
ruavot tahtotah loppie oraskuun alguh suate.
KUVA: OL'GA SMOTROVA, "OMA MUA".
Kaameru, motor, luvemmo!18.00-18.30; 19.00-19.30 kiža-ekskursii
”Kum-malline matku Alisan da Šliäppyniekan kel knii-guvarastuo
myö…”.20.00-20.30; 21.00-21.30 ”Aigu, kudai on pressattu
kniigoih”.Kino da kniigu18.00-19.30 ”Kai rodieu hyvin…” vastavus
Dmit-rii Astrahananke.19.45-21.25 ”Vaiku tei-jän… Vladimir Rudak”
vastavus.22.30-24.00 ”Keldazet kameliat Frankah niškoi”
teatrualline kollažu.18.00-19.20 ”Runo da
minä”.Retrostiil’as21.30-22.10 performans ”Minun sydämen
pa-hanruadai, libo 730 as-keldu bokkah…” Rikos da kuritus -kniigan
mo-tiivoinke.20.00-20.45 ”Kolmas an-heli” Bulgakovan Belaja
gvardija -kniigan motii-voinke.Muzikaalline gost’uperti21.00-22.00
”Se oli vas-
tevai, se oli ammui” Ne-vvostoliiton kinon tund-ietut
pajot.22.00-23.00 ”Mittuzet vahnat sanat…” pajot, romansat da
aariet.Pereh, kino da kniigu!18.00-18.50 ”Runot
ta-burietkal”.19.00-19.45 ”Lendäy, len-däy rakiettu…”.20.00-21.00
”Peitollizet kivet”.18.00-21.00 ”Minä olen ekruanan
tiähti”.Master-kluasat18.30-20.00 ”Yhtenai-gazen kižan seansu”
lu-ajimmo rannehrengastu mustokse.20.30-21.30 Čomevuon peittožuot
-kukkazen muovailemine polimie-rusaves.18.00-21.00 videon ozuttelu
”Mul’t-tarinat ei vai lapsih niškoi…”.Koomiksoin aloveh18.00-24.00
interaktiivi-ne ozuttelu ”Toine knii-gu”.20.15-21.15 taidoilijan
master-kluassu ”Luaji oma komiksu”.
19.30-20.00 Sinun kinon piähengi -fl ash mob.18.00-24.00
koomiksu suurel ekruanal ”Mul’timedialline koo-miksoin
ekranizatsien histourii”.Kižatanner (18.00-24.00)”Pidäy, Fed’a,
pidäy: nev vostoliiton kavven kinon sanondat” tiedo-kilbu niilöih
niškoi, ku-duat suvaijah Leonid Gaidajan komiedieloi.Tiedokilbu
”Kniigukyzy-mykset” lapsih niškoi.Stolakižat ”Misbo on
peittomieli?”.Ozuttelut19.30-20.00 Ol’ga da Varvara Kondratjevien
mualavuksen da gru-afi kan ozuttelu ”Veräi kižah”.18.00-24.00 ”Net
oldih tovellizet tiähtet”.18.00-24.00 ” XVI-XIX vuozisavoin
harvinazet, vahnat, erinomazet knii-gat”.18.00-24.00 ”Vahnu kino
60-80 vuozien žurnualoin sivuloil”.
» ”Biblioyön” programmu Kanzalline kirjasto, Puškinskaja piha,
5
BiblioyöTänävuon ”Biblioyö” ro-dieu piätteniččän 22. su-lakuudu.
”Biblioyö” on kogo Ven’an sotsiuallis-kul’tuurine aktsii, sidä
pietäh jo viijetty ker-dua da se on omistet-tu Ven’an kinon
vuvvele. Tämän ”Biblioyön” tee-mu on ”Luve kino!”.
Petroskois ”Biblio-yö” rodieu nelläs koh-tas – Karjalan
tazaval-lan Kanzallizes kirjastos, Morozovan nimizes lap-sien
kirjastos, Premjer-kul’tuurukeskukses da
Vihod-Mediakeskukses. Biblioyö-aktsii algavuu 18.00 aigua da
jatkuu 24.00 čuasussah.
”Biblioyös” rahvastu vuotetah kinot, ozutte-lut, master-kluasat,
eks-kursiet, vastavukset, tie-dokilvat, luvendot, kižat da vie äijy
muudu miel-dykiinnittäjiä. ”Biblio-yön” piägost’annu ro-dieu
Dmitrii Astrahan – Ven’an kuulužu ohjua-ju, prod’usseru, akt’ouru
da tundiettuloin fi l’moin luadii. Vastavuo Dmitrii
Astrahananke voibi Kan-zallizes kirjastos 18.00 aigua. A jo
19.45 aigua rodieu vastavus Karjalan ohjuajanke Vladimir
Ru-dakanke.
Tänävuon Biblioyö-aktsieh yhtyy 47 munit-sipualulaitostu
Karjalan tazavallan 17 alovehelpäi. Sie ruvetah pidämäh
vas-tavuksii, ozutteluloi, inte-raktiivizii harjoituksii.
Jogahine, olgah häi täyzi-igähine libo lapsi, löydäy ičele
midätahto mieldy myö.
Silmänlipahtus: Merentagastu puudu vahnoin sijah
Tule “Lembeh”“Nuori Karjala” kuččuu Lembi-etnoillaččuh 30.
sulakuudu. Illačus suau kuulta pajuo vep-säkse da karjalakse, pidiä
iluo karjalazeh ta-bah.
Illačus palkitah Kirjuta rakkahuskirjai-ne -kilvan voittajat.
Liput voibi ostua Bege-mot-kafees, ennepäi ostettu lippu maksau 200
rubl’ua, illačun päivänny se kallistuu 300 rubl’assah.
Illačču rodieu Begemot-kafees (Petroskoi, Dzeržinskoin piha, 7)
19.00 aigah.
Ližiä tieduo tel. +79217002611 libo sähköpoštan kauti
[email protected].
» HUOMIVO!
Hyvät lugijat!Muamankielen päivän hantuzis “Oma Mua” panou
rattahile Kirjuta oigieh -projektan. Enzimäine projektah kuuluju
seminuaru ro-dieu 22. sulakuudu Karjalan Kielen Kois Viel-järven
kyläs. Kučummo kaikkii meijän kirjut-tajii da lugijoi yhtymäh sih.
Seminuaras nev-vommo uudizien da oučerkoin kirjuttamistu, sanelemmo
kirjuttajien tavallizis hairahtuk-sis. Seminuaran aigah voitto
tilata Oma Mua -lehtie vuvven toizekse puoliškokse da oppie ozua
arbajazis.
Ližiä tieduo telefonas 78-05-10 libo [email protected] -sähköpoštan
kauti.
Ližiä kaččokkua "Oman muan" saital omamua.ru.
Eduoige nuorižo, » NATALJA ANTONOVA
Karjalan Rahvahan Liiton kah-teskymmenes seiččemes
vuo-ronmugaine vuozikerähmö piettih mennyt pyhänpiän Pet-roskoil jo
tavan mugah Elias Lönnrotan nimizes suomelas-ugrilazen školan
seinis. Suu-remban karjalazien yhteiskun-nallizen organizatsien
vuozi-pido meni rauhuon-tervehyön lua duh. Uudizennu oli
Vieljär-ven kylän teatrujoukon ezitys ”Douhtorilluo”, kirjuttajan
Paa-vo Harakan kerdomuksen poh-jale luajittu.
RAHVAS AKTIVIZIIRUITTIHES ENÄMBÄLKerähmöl ei olluh äijii
alaozas-toloin rahvahii, ga školan suu-ri zualu oli lähes täyzi
paikal-listu linnalastu. Hyvin mustan sentämän enne olijoi
kerähmö-löi, konzu odva kerävyi puoli zu-alua ristitytty. Nygöi
rahvas ru-vettih rakkahembal käymäh kielikursiloile dai
vuozikeräh-mölöile. Enne kerähmyö sai os-tua kniigua, suveniirua,
maksua jen’guavustuken liiton hyväkse, suaha käzih pajatettavakse
gim-nan karjalankielizet sanat da lii-ton halličuksen pitkät
ruadoplu-anat vuvvekse edehpäi.
Halličuksen piälikkö Nat-to Varpuni raportoičči vie-nakse
halličukseh kuulujien seiččemen hengen ruavos “šuun puhtahakši”.
Pagin ennepäi oli jullattu Oma Mua -lehtes. Liitto syvendyy
konkriettizih kieldy da kul’tuurua kannattajih projek-toih, enimät
kudamis ollah pe-rehih, nuorižoh da lapsih niškoi libo internetas
libujat. Paginan-vedäjän sanoin mugah, Liitto puaksuh kiändyy
valdivoelimien puoleh dai kaččomattah kaiken-moizih vaigevuksih
aziet suahah sellitettylöikse. ”Herrat Karjalah tullah ta männäh, a
myö jiämmä tänne...”, ližäi Natto.
STUATUSSASSAH PAJO ON VIE PITKYVikkelembii kyzymyksii pagi-noin
keskes on olluh karjalan valdivollizen stuatusan suami-zekse azutun
ruadojoukon kuu-lumizet. Liiton halličustu huo-lestuttau se, ku
juokon ruan-das ei ole nimidä virrallis-tu tieduo eigo lehtistös,
eigo suusanal, a rahvas kyzelläh sih nähte. Ruadojoukon vah-nin
Tatjana Klejerova sellit-ti šeikkuperäzesti, ku täkse ai-gua yhtes
Kanzallizen poliitie-kan ministerstvanke on lua jittu tiekartu,
kudaman vuoh opitah puuttuo perile, kudamas puoles olis parembi
tartuo täh vaigieh kyzymykseh. ”Ei meidy Karja-lan parluamentah
äijäl vuote-ta, pidäy ylen hyvin ruadua de-putuatoinke”, vakusteli
Tatjana Sem’onovna. Nygöi on vie sellit-tämätä segi dielo, ken
luadiu za-konanprojektan aloittehen Za-konoinhyväksyndykerähmöh.
Rubiego sidä luadimah Karja-
-
3«Oma Mua»№15(1305)20. sulakuudu 2016http://omamua.ru » KRL
» KIELIPEZÄ
Karjalan Rahvahan Liiton mer-kittävembii projektoi on
py-hänpäivän kielipezä Petroskoil, kunne suahah vabuasti ker-ran
nedälis kävvä rahvas pere-hinneh. Nägyvänny tuloksen-nu täs on se,
ku perehet toven ollah kiinnostunnuot yhtehi-zes aijanvietos
karjalankielizes ymbäristös da rakkahal opitah harjavuo karjalan
kieleh. Tar-beh vois kazvua ymbäri Karja-lua kymmenii dai sadoi
kerdoi-gi, ku löydys aktivistua da vä-häzen resursua hommata
moi-zii ”haudomoloi”. Saimmo ve-reksel tiediä, ku tämänmos-tu
allettih pidiä Priäžäs Elämä -etnokul’tuurizen keskuksen ti-lois
suovattoin. Hyvä mieli!
Petroskoil vuoronmugai-ne “kielihaudomo” piettih päi-viä enne
KRL:n vuozikeräh-myö. Tulluzii opastettih pas-tamah šipainiekkoi.
Muasteri, omamualaine Natalja Antonona ozutti hienozen kuoren
ajalen-
dua, čomah luaduh yhtiständiä, radžizijan šipainiekkazen
voi-jandua. Nataljan sanoin mugah, händy kučutah pyhänpäivän
kie-lipezäh jo ei enzimästy kerdua.
– Karjalakse pagizendu me-nöy tottu paistes täs kummalli-zeh
luaduh. Joukos on sego vie-nan, sego livvintaustahistu pe-rehty,
niidy ket jo hyvin malte-tah karjalua dai maltamatto-mua. Tavoitan
käyttiä yhty dai tostu murrehtu omas paginas, ga tiettäväine
yhtelaigua se on jygei. Ga erähii sanoi da sanon-doloi ruvetah jo
tiedämäh. Segi, ku šipainiekku tarviččou ka-heksua, nygöi onnuako
syväs mustos on. Kaikkii niidy eine-hii, kudamii pidäy šipainiekan
luadijes, onnuako kymmenel kerral saimmo sanella pastan-dan aigah,
kerdou omas ruavos meijän kieliaktivistu.
P.S. KRL:n puoles kiitämmö Miks-stuudien emändiä Tatjana
Ševninua, kudai andoi mugavat tilat käyttöh ilmai. Šallun Anni
Kielipezän kazvatinnu olles pidäy maltua ei vaiku kieldy.
Šipainiekan pastandunero on tärgei da kyzyttävy. KUVA: ŠALLUN
ANNI
Šipainiekku tarviččou kaheksua
KiitoššanatKaikin tiijetäh, jotta šuurih pitoloih pitäy olla
rahava-rua. Karjalan Rahvahan Liiton vuosikokouš on šuuri
ta-pahtuma, kumpaseh keräytyy liittolaisie Petroskoista ta
piirilöistäki. Tänä vuotena kokoukšeh otti ošua yli 80 henkie.
Tavan mukah myö varuššamma kokoukšen rah-vahalla čäijystolan, jotta
karjalaiset voitais paissa vie-läi epävirallisešša tunnelmašša.
Järještön halličuš eččiy vuosikokoukšen sponsorija joka vuosi.
Toičči löyvämmä niitä, toičči ei. Tällä kertua meilä tuli apuh
Yhtehini Venä-jä -puoluvehen Karjalan tašavallan
toimehpanijakomitiet-ta ta n’amukauppa “Pan Marcipan”. “Yhtehini
Venäjä” anto liitolla 4 000 rupl’ua. Näistä rahoista myö makšoma
pensi-nikulut ta liput Segežan, Priäžän ta Jessoilan alaošaštojen
jäšenillä šekä Vieljärven Karjalan kielen kojin teatterilla ta
vielä oštima piirakoita vuosikokoukšen čäijystolah. Ma-keijen
kauppa ”Pan Marcipan” anto makijaisie ta šokolatie.
Halličukšen puolešta šanomma šuuret passipot Yhtehi-ni Venäjä
-puoluvehen Karjalan tašavallan toimehpanija-komitietan johtajalla
Gennadi Sarajevilla ta makeijen kau-pan omistajalla Olga
Mihail'učenkolla. On hyvä mieleštä, jotta bisnesmiehet ta vallat ei
olla skuupat. Heijän apu on tärkie ei vain rahan puolešta. Šiinä on
kehittyvän siviiliyh-teiskunnan merkki.
Natalja Vorobei, Karjalan Rahvan Liiton halličukšen johtaja
vuzinnu lapset, perehet, internet
lan piämies, vai iče parlamentu-ariet, vai mi muu organizatsii –
dielo on täyzavvonaine. Toizek-se, pidäy sellittiä dielot sen
fede-ruallizen zakonanke, kudaman mugah kaikil Ven’an
valdivolli-zil kielil pidäy olla kirilline poh-ju. Karjalan kieli
olis täs dielos poikkevuksennu. Da gu tämä poikkevus hyväksyttäs,
pidäy olla eri federualline zakon. Ke-rähmön aigah mainittih, ku
pi-däy oppie kuitahto eistyö tämän kyzymyksenke syvyskuussah, kuni
on ”valličuskiimat”. Yhtel-läh stuatusan suandassah pajo on vie
pitky. Paiči tazavallan tazuo olemmo vie kiini Ven’an Duumasgi.
NUOREMBII PIDÄS HORAH DA TEATRAHAmmuzet liittolazet, mieron
tundiettu artistu Vieno Ket-tunen da Oma Pajo -horan joh-tai
L’ubov’ Nikitina paheksittih nuoremban polven vähytty hei-jän
hommis. ”Näen, kui Liiton ruandois liženi nuordu, kuduat maltetah
kai loimet uudeh lu-aduh, ylen čomasti paistah kar-jalua
yliopistospäi piässyöt. A meil teatras ei tävvy karjalan kieldy
maltajua”, paheksi Vieno Grigorjevna.
Liiton halličuksespäi on läh-tenyh iäres omua tahtuo myö-te
sekretari Rita Kemppainen. Hänen tilah vallittih karjalan
kielen opastai Tatjana Barano-va. Liittoh vallittih yhten
revi-zouran – sih virgah piäzi Jeka-terina Jevsejeva, Kanzallizen
arhiivan sekretari, kriukkah kižuaju da karjalan kieldy kur-siloil
opastui. Kogo halličuksen da paginanvedäjän valličendat pietäh
tulies vuozikerähmös.
Kukkazil da kiitändykirjazil hyviteltih Venäjä-viena
-sana-kirjan luadijoi. Sen suamine on olluh kuulužembii suavutuksii
karjalazil mennyön vuvven ai-gua. Veseldyksekse kerähmölä-zile oli
vieljärveläzien jumoris-tine ozutelmu. Sai kuulta toven čomua, omua
liygii.
Vieljärven kylän teatrujoukon ezitys Vieljärven kylän
teatrujoukon ezitys ”Douhtorilluo” rodih kaikile mieldy
”Douhtorilluo” rodih kaikile mieldy
myöte. myöte. KUVA: OL’GA SMOTROVA, “OMA MUA”KUVA: OL’GA
SMOTROVA, “OMA MUA”
-
4 «Oma Mua»№15(1305)20. šulakuuta 2016http://omamua.ru »
Karjalan Šivissyššeura
Yhteistyö on aina voimua » Šuomen vanhin karjalaisutta tukija
kulttuurijärještö, Karjalan Šivissyššeura juhliu tänä vuotena
110-vuotis-
päivyäh.
OLGA MELENTJEVA
Karjalan Šivissyššeura on vuo-tena 1906 peruššetun Wienan
Karjalaisien Liiton perintehi-en jatkaja. Liitto oli peruššettu
Šuomeh šiirtynehien entisien laukunkantajien alottehešta ta šen
piätarkotukšena oli paren-tua Vienan henkistä ta ainehel-lista
tilua. Myöhemmin, 1917 vuotena, šen nimi muutettih Karjalan
Šivissyššeurakši.
Perintehen mukah Karjalan Šivissyššeura järještäy jokavuo-tisen
Heimopäivät-pruasniekan eri puolilla Šuomie, kumpaseh keräytyy
šeuran jäšenie šekä yhteistyöpartn’orija Šuomešta ta muan
ulkopuolelta. Tämän-vuotini šeuran 110-vuotispäi-vällä omissettu
Heimojuhla oli järješšetty Vaasan kaupunkis-sa. Eikä še ollun
šattumalta. Juuri Vaasašša 110 vuotta taka-perin, 25. šulakuuta
1906 vuo-tena, oli pietty Wienan Karja-laisien Liiton peruštamista
val-mistelija kokouš, kumpani pani alun Liiton ta jälešti Karjalan
Šivissyššeuran toiminnalla. Iče Liitto oli peruššettu elokuušša
1906 Tampereella.
TOIMINNAN TARKOTUKŠIE TA PERINTEHIE ŠÄILYTTÄENŠatakymmenvuotisen
isto-rijan aikana Šeuran toimin-ta on piäššyn luajentumah ta
monipuolistumah. Tänä-piänäki šen piätarkotukšie ol-lah itä- ta
rajakarjalaisen kult-tuurin šäilyttämini karjalaisi-en
elinalovehilla, karjalaisien šivissyštyön eistämini šekä
kar-jalaisien ičetunnon lujittamini.
Nykyjäh šeurah kuuluu noin 1000 jäšentä ta šen tuvel-la toimiu
muutomie alaošaštoja. Karjalan Šivissyššeura on aktiivisešti
kehittän yhteis-työtä opetuš- ta kulttuurialal-la monien
kanšalaisjärještöjen kera kuin Šuomen šamoin ni
Karjalan puolella. Šeuran tu-kemie aloja ollah kieli ta
kult-tuuri, istorija ta perinneh, julkaisutoiminta ta kyyk-kä.
Šuurta huomijuo KŠŠ kii-nittäy kielen opaštamiseh ta
šukututkimukšeh.
Šeura jakau apurahua karjalaista šukujuurta oli-jilla
opaštujilla Šuomešša šekä Karjalan korkiekoulu-jen ta koulujen
karjalan kiel-tä opaštujilla nuorilla. Šeuran tuvella ta
kannatukšella joka vuosi järješšetäh karjalan kie-
len kurššija Šuomešša tahik-ka Karjalašša. KŠŠ kannat-tau
tutkimuštyötä, kirjojen jul-kaisomista ta kanšalliskielisien
lehtien toimintua, ošallistuu erilaisien kulttuuritapahtumi-en
järještämiseh. Viime aikojen KŠŠ:n merkittävimmistä töis-tä voit
mainita varšinki vienan-kielisen Kalevalan julkaisomini šekä
Sampo-tietokantapalvelun käynnistämini.
Kakši karjalan kielen opaštajua Olga Karlova ta Va-lentina
Karakina šuatih Heimo-
päivissä palkinnot KŠŠ:lta. Nai-set jo monta vuotta on opaššettu
karjalan kieltä kielikurššiloilla. Palkinto myönnettih šamoin
Sampo-tietokantapalvelun lua-tijalla Ville Vaaralla.
VUOROVAIKUTUŠTA ENTISTÄ ENEMMÄN Vuorovaikutuš ta yhteistyö –
tämä ajatuš kulki punalankana läpi kaiken juhlatapahtuman. Karjalan
Šivissyššeuran šamoin ni muijen karjalaisušalalla toi-mijien
järještöjen etuštajat paistih kielen ta kulttuurin merkitykšeštä ta
šiitä kuin tärkie on karjalaisien olla vuorovaikutukšešša ta
kehittyä yhteistyötä tällä alalla. Heimo-päivien kuččuvieraš
Arhipiispa Leo toi Karjalan Šivissyššeuran juhlaväjellä tervehyisie
Šuomen oikieuškosen kirikön ta Karja-lan Kielen Šeuran puolešta
šekä plahoslovi tapahtuman:
– Ušon, jotta yhteisyön näkömini on tullun enem-män
tovellisuokši. Mei-lä on vaikeukšie, ka niijen voittamisešša
yhteistyö on aina voimua. Nämäki Heimopäi-vä-tapahtumat tovissetah,
jot-ta vaikka jokahini meistä pa-kajau omua kieltä, myö kaikin
piäšemmä yhteisymmärrykšeh. Tahon toivuo šitä, jotta en-tistä
enemmän myö kai-kin käytämmä kieltä, kirju-tamma ta julkaisamma
šekä entistä enemmän olemma vuorovaikutukšešša ta näin luomma
meijän kulttuurilla en-
tistä vahvempua tulovaisutta.Heimopäivillä Arhipiis-
pa Leo oli juhlallisešti nimi-tetty Karjalan Šivissyššeuran
kunnivojäšenekši.
Jo nellä vuotta Karjalan Šivissyššeuran johtajana jat-kanut
Eeva-Kaisa Linna niise koroštau yhteistyön merkityštä toiminnan
kehittämiseššä:
– Meilä on hyvin äijän tulo-vaisuoh liittyvie šuunnitelmie,
kumpasie myö emmä jakša to-teuttua ilman yhteistyökump-panija. Ta
onnekši meilä nii-tä on kuin Šuomešša šamoin Karjalan puolellaki.
Meijän toiminta on viime aikoina tul-lun hyvin sistemattisekši,
šuunnittelemma etukäteh šekä šuomelaista jotta karjalaista
yhteistyötä yhteistyökumppani-en kera. Meilä on olomašša mo-nie eri
tapoja toimie.
Opetušhalličukšešša vir-katyöššä olija Linna näköy tär-keyven
opetušalan ta varšinki opaštajien tukemisešša.
– Milma ilahuttau šuurešti, jotta nykyjäh meijän yh-teistyö
Karjalan tašavallan opetušministerijön kera on šuanun šemmoset
muuvvot, missä sistemattisešti myö ku-lemma šitä kohtua, jotta
opet-tajien pedagogiset, menetelmäl-liset, šisällölliset taijot
kehitet-tyis.
Karjalan Šivissyššeura jat-kau toimintuah entisellä johol-la.
Šeuruavat Heimopäivät pie-täh 8. šulakuuta 2017 vuotena
Helsinkissä.
Karjalan Šivissyššeuran jäšenie, yštävie ta yhteistyökumppanija
Šuomešta ta Karjalan puolelta keräyty Vaasah šeuran Heimopäivillä.
KUVAT: OLGA MELENTJEVA, "OMA MUA"
Karjalan kielen kešäkurššien opaštajat Valentina Karakina (vaš.)
ta Olga Karlova (keš.) on palkittu Karjalan Šivissyššeuran
kunnivomerkkilöillä monivuotisešta työštä kieliopaštamisen
alalla.
-
5«Oma Mua»№15(1305)20. šulakuuta 2016http://omamua.ru »
heimopäivät
Kilpailuja ta palkintojaOman 110-vuotisjuhlan kunnijakši
Karjalan Šivissyššeura on ilmottan kakši kilpailuo:
Wikipedia-kilpailun šekä kilpailun gradu-palkinnon
myöntämiseštä.
Tule luomah karjalaista WikipedijuaWikipedia-kilpailulla pyritäh
vauhittamah artikkelien kir-juttamista ta karjalankielisien
Wikipedia-tietošanakirjojen avuamista julkisiksi. Työn alla on
kolme karjalankielistä Wi-kipedijua: vienakši, livviksi ta
lyydiksi. Nämä tietošanakirjat ei ole vielä julkaistu kun ne ollah
vielä hautomošša. Ennein kun uuši Wikipedia julkaissah iččenäisenä
šanakirjana, šiih pitäy šuaha riittävä miärä artikkelija,
käyttöliittymätekstijä kiännettyinä šekä riittävä
käyttäjäaktivisuš.Kilpailušša palkitah kolme ahkerimpua kilpailijua
Wikipe-dia-apurahalla niin, jotta enšimmäini palkinto on 500
eu-ruo, toini 300 euruo ta kolmaš 200 euruo. Kilpailuaika jatkuu
pimiekuuh 2016 loppuh šuate ta talvikuušša 2016 Karjalan
Šivissyššeuran halličuš piättäy apurahojen jakuamisešta. Kilpailun
ošallistujan pitäy lähettyä šähköpoštissa luvettelo artikkeliloista
šekä tekstit, kumpaset hiän on luatin aikavä-lillä 11.4.–30.11.16.
Yhen artikkelin on šisältävä vähintäh 150 šanua tahi
šeiččemen-kahekšan virkehtä.Kaikki ainehistot pitäy lähettyä
30.11.16 šuate Karjalan Šivissyššeurah
([email protected] ) tahi Ilja Mošnikovilla
([email protected] ) (Itä-Šuomen yliopiston Kiännä-projekti).
Lisyä tietuo kilpailušta Eeva-Kaisa Linna, KŠŠ:n johtaja,
[email protected] Ilja Mošnikov, Itä-Šuomen
yliopisto, Kiännä-projekti, [email protected]
Palkinto karjalaisutta käsittelevällä tutkielmallaKarjalan
Šivissyššeura myöntäy gradu-palkinnon Karjalua ta karjalaisutta
käsitteleväštä ylemmän korkiekoulutut-kinnon tutkimuštyöštä (pro
gradu -tutkielma, diplomityö). Palkintošumma on 2000 euruo. Työ
voit käsitellä kieltä, kulttuurie, istorijua, yhteiskuntua,
politiikkua, luontuo, talo-utta ta muita aloja. Palkintuo
myöntyässä tärkienä pietäh työn merkityštä ta kiinnoštavutta.
Ehtona on, jotta työ on hyväkšytty 2015 tahikka 2016 vuotena.
Ehotukšeh pitäy liittyä tutkimuštyö ta kopijo šiitä annetuista
laušunnoista, tovissuš työn hyväkšymiseštä yliopistošša (päivämiärä
ta mahollini arvošana) šekä lyhyt peruštelu. Ehotukšet pi-täy
toimittua Karjalan Šivissyššeurah 30.09.2016 šuate šähköpoštissa
([email protected] ) tahikka poštissa (Karjalan
Šivissyššeura, Luotsinkatu 9 D, 00160 Hel-sinki). Lisyä tietuo
antau KŠŠ:n halličukšen jäšen Pekka Pa-milo,
[email protected] .
Kulttuuriohjelmanman värijäHeimopäivät-pruasniekan vie-rahilla
kulttuuriohjelmua ta-rittih Petroskoista tulle-het Oma Pajo
-rahvahankuo-ro ta Šattuma-yhtyveh. Paičči varšinaista pruasniekkua
Oma Pajo -kuoro piti muutoman kon-sertin Vaasan vanhojenkoti-loissa
šekä järješti fl esh-mob -esitykšie kaupunkin torilla ta
kauppakeškukšešša.
Heimopruasniekan tarina- ta čäijyillačušša oli pietty uuvven
LaulUni-nimisen musiikkile-vyn esityš. Vaštailmeštynyt CD-levy on
Karjalan Kanšallisien kulttuurien keškukšen ta Kar-jalan
Šivissyššeuran tämänvuo-tisen yhteistyön tuloš. Levyllä on
yksitoista Petroskoin muu-
sikkojen esittämyä karjalaista ta vepšäläistä tuuvitušlauluo.
Šiinä tulou esih omaperäis-tä tulkintua ta eri tyylijä (etno, folk,
rock, rap, muajilman musiikki, elektronini, jazz) lyyrisešti
esitettynä. Oma Pajo kučču vaasalaisie tanššimah piirileikkijä.
KUVA: OLGA MELENTJEVA
Pualikka käteh, kyykkä kumohHeimopäivät-ohjelmah joka vuosi
kuuluu kyykkäpeliottelu. Tällä kertua kyykkäkentällä ta-vattih
Karjalan Šivissyššeuran ta Vaasan Karjalašeuran joukot. Innokkahan
ta kiinnoštavan pelin tulokšena voiton šai Kar-jalan Šivissyššeuran
joukko.
KŠŠ:n joukon peluajalla Pek-ka Pamilolla on keräytyn noin 60
vuotta kyykkäpelikokemušta.
– Enšimmäiset valokuvat, missä olen jo peluamašša, oli otettu
miun ollešša 5-6-vuotise-na, Pekka muistelou.
Porajärveltä šyntysin ollut Pekan tuatto oli niitä innok-kahie
Karjalan Šivissyššeuran jäšenie, kumpaset elävytet-tih kyykän
peluamisen. Tuaton innoštamana poika kiinnoštu
kovašti kyykkäpelistä ta šen jäl-keh KŠŠ:n toiminnašta.
– Kyykkäpeli on nyt hyvin šuosittu Šuomešša. Joka
paik-kakunnalla on omat joukot ta hyvä, jotta on mahollisuš pityä
šemmosie yhtehisie tapahtu-mie.
Kokenehien rinnalla molom-missa joukoissa pelattih nuoret-ki
peluajat. Kai Pekšujev iče pe-luau kyykkyä ta on Aleksi-poi-kahki
šuanun peluamah.
Vaasan Karjalašeurašša pe-latah kyykkyä šiännöllisešti
kešällä.
– Meilä on perušporukka, kumpani aina käyt peluamašša, Vaasan
Karjalašeuran šihteeri Raija Rapo šelittäy. – Ka aina tulou uušie
kuottelomah pelu-
amista. Peluajien joukošša on äijän nuorieki, kumpaset on jo
pieneštä šuahen pelattu. Mei-lä on pikku kyykkieki, kumpa-set ollah
tavallisie kepiemmät. Vet tuo tavallini kyykkäpualik-ka on melko
jykie. Mie iče kui-tenki tykkyän jykiemmäštä pualikašta. Ta ihan
mukavua mieltä aina še peli tuou riippu-matta šiitä oletko voittan
vai hä-vinnyn.
– Eikä šiinä ičeasiešša ole välie ket ollah peluamašša ta ken on
voittajana, Pekka Pami-lo koroštau. – Tärkeintä, jot-ta ihmiset
tullah kaččomah pe-lie ta iče innoššutah šiitä. Näin šuamma tätä
peliperinnehtä le-viemmällä.
Karjalan Šivissyššeuran ta Vaasan karjalašeuran joukkojen välini
yštävyšpeli loppu KŠŠ:n joukon voitolla. KUVA: OLGA MELENTJEVA
-
6 «Oma Mua»№15(1305)20. sulakuudu 2016http://omamua.ru » eloksen
ratas
Onigman kyläTämä kylä oli puolel doro-gua Kočkomas Rugojärve-le,
Kučjärven da Pirtijär-ven kylien välil. Onigmu seizoi korgiel
Onigmujär-ven pohjaisrannal. Järves lähtöy Onigman jogi, ku-dai
kandau omat viet On-da-jogeh. Tädä kyliä mai-nitah Arhangelin
Karja-lan spiiskois vuvvennu 1908. Se kuului Arhange-lin gubernieh
Kemin ujez-dah Tunkuon voulostih. Enzimäzet eläjät tuldih tänne
Pirtijärven kyläs-päi. Uvves kohtas eläjil oli äijy ruaduo. Pidi
kuadua meččiä, srojie kodiloi, val-mistuo muadu peldoloik-se,
kabrastua kivilöi, ku-damii lad’d’attih riädy-löih.
Vuvvennu 1926 voulos-tiloin sijah roittih rajonat. Sit kylän
adressi muutui, se rodih Rugojärven ra-jonan Rugojärven
kylä-nevvosto. Kyliä sanottih Onigmavuarakse, sie eli nelli
perehty: kolme Si-dorovien velleksien – Ii-vanan, Filipän, Nikitan
– perehty, kuduat tuldih Pirtijärven kyläspäi da nelläs oli
starikku Serge-jev Ivan Ivanovič. Kaik-kiedah kyläs eli 21 hengie.
Kahten kilometrin piäs eli vie yksi pereh, kuduas oli nelli hengie.
Hyögi kuu-luttih tämän kylän elä-jien joukkoh. Kaikin ol-dih
karjalazet. Vuvvennu 1933 kyläs eli jo 26 hen-gie, huutoral oli
kaksi pe-rehty – Sergejevat da Pan-telejevat, heidy oli 14 hen-gie.
Nygöi kyläh kuului 40 eläjiä, kaikin oldih karja-lazet.
Kyläh srojittih ča sou-nu. Kyläs kaikin oldih mu-anruadajat. Hyö
kazvatet-tih kartohkua, ruistu, pel-vastu, piettih žiivattua,
suadih järves kalua, ke-rättih mečäs marjua da si-endy. Ei oldu
ylen bohatat, ga ni ylen köyhäkse heidy
ei suannuh sanuo. Äijän ruattih da elaijan leiby suadih.
Konzu tuli kolhouzoin aigu, kyläh luajittih Ru-gojärven
kolhouzan bri-guadu. Vuvvennu 1933 Kočkomaspäi zavodittih srojie
Rebolah dorogua mašinoih niškoi da rau-dudorogua Kočkomaspäi
Rugojärvele. Raududoro-gu srojittih Vača-kylässäh da se meni
Onigmajärven toizel puolel, a toine doro-gu meni kylän rinnal.
Nii-löil vuozil jo planiiruittih srojie Segeežan kombi-nuattu.
Dorogu pidi sik-se, ku sen varrel nostet-tih pos’olkoi ”kulakkoih”
da ”vihamiehih” niškoi. Niilöil vuozilhäi äijy rah-vastu
karkoitettih omis eländykohtis da tuodih meččyruadoloih Karja-lah.
Siidorovan Natoi lap-sennu musti, kui Onig-
man kyläs läbi matkat-tih suuret joukot mostu rahvastu. Yhtes
artelis oli buat’uškua-pappii. Heijän kyläh jätettih pappi, kudai
ei voinnuh ielleh mennä, hänel oldih jallat kibiet. Pappi oli ylen
hyväsydä-melline, hänen vieres ai-nos lapset pyörittih.
Keviäl vuvvennu 1938 kyläspäi otettih kai mu-žikat, ken oli
vanhembi 17 vuottu. Heidy kedä am-muttih, ken kuoli voimat-tomuoh.
Myöhembi kaik-kii reabilitiiruittih, ga ky-läs niilöi mužikkoi
niken ei nähnyh enämbiä.
Voinan aigah Koč-koman dorogua myö tuli 14. suomen diviizii.
Ven’an puolel tiä oli vai yksi 337. polku da pienet
rajanvardoiččijoin joukot. Hirviet bojut oldih rajal da
Jemeljanovka-kylällyö, kus polku oli ymbäröit-
ty, da vähä ken piäzi sit hengih. Ielleh suomelazet terväh
eistyttih, ku vas-tas ei olluh nikedä. Ven’an puolel vahnembii
rahva-hii työttih evakkoh, nuo-rembii jätettih srojimah
vastustusestetty: kaivua okoppoi, tranšeiloi, pol-tua dorogal
puudu, azuo savuestetty. Nämis ruado-lois Onigman kyläspäi oli
nuori briha Miša Siido-rov. Nämih ruadoloih läh-tijöil pidi ottua
keräle lab-ju, pila, loma libo kirves, vie syömisty kahtekse
ne-dälii, kattil luzikanke da lämmät sovat.
Konzu Miša tuli ko-dih nämis ruadoloispäi, häi oli ligahine,
täyzi piä da sovat tävvet täidy, iče laihtunuh da nälläs. Mua-mo
vai ehti pestä poigua da syöttiä, tuodih viesti, ku Mišua otetah
armieh. Ei brihačul annettu ni
huogavuo, kerras työttih frontale, moine jygei aigu se oli.
Heinykuus da elo-kuus Rugojärvel kerät-tih rahvastu
partizua-noin Vper’od-joukkoh. Sih joukkoh kirjuttihes-gi
Siidorovan Natoi Onig-man kyläspäi. Häi kaiken voinan oli tämän
joukon tiijustelijannu da terve-hyönhoidajannu. Häi oli palkittu
Krasnaja Zvezda -ordenal da medalil ”Za bojevije zaslugi”.
Vuvven 1941 elokuus algajen voinan loppussah Rebolan dorogal
vihollizii vastah vojuičči 27. diviizii. Voinan aigah kyläs oldih
meijän saldatat, frontas-sah oli 25 kilometrii, ga ei tiä saldatat
huogavumas oldu. Suomalazet joukot puaksuh tuldih meijän tagavoh.
Syvyskuus mei-jän zenitčiekat ammut-
tih vihollizen lendoko-neh. Se sordui ei loitton kyläspäi suole.
Kezäl vuv-vennu 1943 suomelazien tiijustelijoin joukko oli
ven’alazien tagavos da ei loitton Onigmaspäi doro-gal räjähti kaksi
mašinua saldatoinke. Ei loitton ky-läspäi mečäs oli vojennoi
gospitali, sidä pidi vardoi-ja da olla ainos valmehen-nu vastata
vihollistu.
Jälles voinua Onigmale avattih spluavutila. Vuo-zinnu 1945-1956
muaste-rinnu tiä ruadoi Mošnikov Danil Trofi movič. Hänen tytär
Marina Danilovna eläy Petroskois. Ruadajih niškoi srojittih
Verhn’aja Onigma -pos’olku, sie oli leivänpastamo, kon’ušši
heboloih niškoi. Kyliä ru-vettih sanomah Nižn’aja Onigma. Siegi
elettih spluavus ruadajat. Vuv-vennu 1968 pos’olku sal-vattih.
Nygöi sil kohtal kazvau meččy.
Jälles voinua kylän kalmužimale luajittih vel leskalmu, kunne
viet-tih vojennoit kalmat, ku-duat oldih dorogan varrel da mečäs
kylän lähil. Hä-vii pieni karjalaine kylä, dai hävii sil kohtal
sro-jittu pos’olku. Meččävyi eländykohtu, ga pitkät ki-viruoppahat
da kodiloin alustat vie nävytäh. Net ei anneta unohtua, tiä
kon-zulienne elettih rahvas. Nygöi tänne kävväh rah-vas marjah da
kalastajat kalua suamah.
Galina Mihailova, Segeežan linnu
Onigman neidizet.
Voinal surmattuloin velleskalmu.Onigman kylä vuvvennu 1933.
Vuvvennu 1933 kyläh
kuului 40 eläjiä, kai-kin oldih karjalazet.
-
7«Oma Mua»№15(1305)20. sulakuudu 2016http://omamua.ru »
yhteiskundu
Silmänlipahtus: Etnomoudu karjalazien tabah Ei muga ammui oli se
aigu, konzu naizet piettih piäs paikkoi da čepčoi, ei kävelty
pal’l’ahin piälöin. Nygöi-häi meijän piähyöt-rukat kestetäh vihmua
da päiväzen pastuo, tukatgi sendäh mutistutah da katkeillahes.
Vieljärven akat piätettih kiändiä vahnat perindöt da ommelta vahnat
čepčat uudeh tabah. Hyö kerryttih Karjalan Kielen Kodih, ennepäi
valmistettih movvakkahat čepčan viilendykuavat da otettihes ruadoh.
Kai oli ommeltu lyhyös aijas. Uuzi piäh pandavu rodih kaikile
mieleh, erähät ei ni ruvettu heittämäh sidä da harpattih kodih
čepčaine piäs. KUVA: MARGARITA KEMPPAINEN, “OMA MUA”.
Uuzi Kanzoinvälizen yhteisruavon keskusTAMARA SIDOROVA
Kevätkuus Suojärveh avattih Kanzoinvälizen yhteisruavon keskus.
Se perustettih Karja-lan yhteiskunnallizien järjestö-löin
resursukeskus -yhtevyksen projektan mugah, kuduan nimi on “Muailmas
eliä – rauhas eliä: kanzalline poliitiekku, yh-teiskundu da
rahvahalline dip-lomuatii”. Sen kannatti Kanzal-lizen poliitiekan
ministerstvu. Kanzoinvälizen yhteisruavon keskus rubieu ruadamah
Suo-järven kirjastoloin tyves.
Keskuksen avajazis oldih Kanzallizen poliitiekan mi-
nistru Andrei Manin, Suojär-ven piirin halličuksen piälikön
sijahine Ol’ga Kačalova, Karja-lan yhteiskunnallizien järjestö-löin
resursukeskus -yhtevyksen piälikkö Nikolai Os’kin, "Oman tulehmon",
Čulpan -tatuaroin kul’tuuruseuru -järjestön ezit-täjät da piirin
eläjät.
Omas paginas Andrei Ma-nin mainičči, ku Karjalan taza-valdu on
moine kohtu, kuduah rakkahal muutetah ulgomuala-zet, sendäh meil on
tärgei aut-tua heidy liittymizes karjalazeh yhteiskundah da
säilyttiä sobuu kanzoin välis.
Nikolai Os’kin saneli, ku moi-
zet keskukset ollah effektiivizet, ku sie annetah tieduo da
sanel-tah paikallizes kul’tuuras, pie-täh seminuaroi, kus šeikuijah
kanzoinvälizen yhteisruavon kyzymyksii, pietäh kanzallizii
pruazniekkoi da muahmuutta-jien adaptatsiipivot. Keskukseh jo
suadih kai ruadoh tarvittavat tehniekkylaittehet.
Tatuaroin kul’tuuruseuran piälikkö Faida Fadejeva ezitti
tatuaroin kanzallizet ruutat da saneli seuran ruavos.
Saneli omis ruadonerolois täl alal L’ubov’ Prisoškovagi,
Veškelyksen “Oman tulehmon” piälimäine. “Oma tulehmo” jo
äijän kerdua oli Kanzallizen po-liitiekan ministerstvan
projek-tukilvoin voittajannu da sai va-rua omih projektoih Karjalan
b’udžietaspäi.
Täkse päiviä Kanzoinväli-zen yhteisruavon keskuksien ruado on
järjestetty Kondupoh-jas, Sortavalas, Anukses, Kosta-mukses,
Puudogas, Petroskois, Segeežas, Belomorskas, Karhu-mäis da
Pitkäsrannas. Vuvven-nu 2015 nämmien keskuksien tyves oli
järjestetty 60 piduo, kudamih yhtyi läs 1800 hengie, niilöis 600
hengie, kuduat muu-tettih Karjalah.
Kanzoinväline yhteisruavon keskuksen avajazet Suojärves. Keskus
rubieu ruadamah Suojärven kirjastoloin tyves.
GaražasOL’GA SMOTROVA
Nedäli tagaperin vein mašinan muasterin ka-čot tavakse. Tädä
muas-terii tietäh Šuojun kyläs maltajannu da ruadajan-nu mužikannu,
traktoroin spetsialistannu. A juumo-rantunduo hänel voibi vel-gahgi
ottua.
– No sanele, kusbo ruat, kyzyy häi minul.
– Ga lehtes ruan.– Lehtiigo myöt?– Ga myön, nagran.Tunduu hänes
ižän-
muan luja suvaičus, hos kohti ei sano sih nähte ni-konzu.
– Tuandoi eräs tutta-vu kyzyi minuu juottua ragoloi UAZ:an
pohjas. Kačoin, a sie ni juottuo ei olluh mih, kai pohju oli laho.
Minul kai abei silloi rodih, kuibo voibi muga pahoinnu pidiä omua
rahvastu, ku luadie heih niškoi moizii mašinoi. Mašinal oli vai
seiččie vuottu kaikkiedah...
Garažah tuli muaste-rin susiedu, autoi rattahii lekuttua.
Muasteri tuaste pagizuttau minuu:
– Sanele hos, misbo kirjutatto, midäbo karja-lazile kuuluu?
– Vaste ei ammui ke-rähmöle kerryttih, vas-tain. – Tahtotah, ku
kar-jalan kielele annettas val-divolline stuatussu Karja-las.
Täs susiedu oman sa-nan välih čökkäi:
– A miksebo se pidäy? Minuu ku opastettas pa-gizemah karjalakse,
ga minä pagizizingi. Neušto stuatussu voibi kieldiä libo potakoija
omal kielel pagizemah...
Pikoi kodvazen men-dyy mies ližäi:
– Mittumango mur-dehen karjalazet otettas valdivollizen kielen
poh-jakse? Anuksen vai poh-jazen?
Minä kummeksin mos-tu tolkun kyzymysty dai, tottu sanuo, en
maltanuh nimidä vastata.
Sit miehet juohatet-tih, kui suvikarjalan da pohjaiskarjalan
mužikat ei ellendetty toine tostu. Minähäi kodih ajajes ečin tottu
heijän sanois.
-
8 «Oma Mua»№15(1305)20. šulakuuta 2016http://omamua.ru »
nero
“Lokka” lenti enšimmäisellä enšimmäisellä paikallaANTTI
TUOMI
Šulakuun 9. päivänä Kemis-sä piettih Alovehellini rahva-han
horeografi jan kilpailu. Še oli järješšetty V Kanšainvälisen Viola
Malmilla nimetyn šuomelais-ugrilaisien rahvahi-en Karg kučub
-horeografi jafes-tivalin merkeissä.
Kilpailuh ošallistu yli 15 omatoimista kollektiivie Ke-mistä,
Segežašta, Belomors-kista, Louhešta, Kalevalašta, Koštamukšešta,
Rukajärveštä, Mujejärveštä, Čupašta. Kilpai-lun tanššiohjelma oli
pohatta, kaččojat ta arvoštelijat šuatih
nähä 44 esityštä.Tašavallan pohjoisošan pa-
rahien tanššikollektiivien innokkahašša kilpailušša voitti
Kalevalan kulttuuritalon Lok-ka-yhtyveh. Tanššikollektiivin
ohjuajana on Laina Zinnuro-va. Kilpailuo varoin ohjuaja tanššijien
kera valmisti uuv-ven Ilokerä – kalevalalaiset tanššileikit
-ohjelman. Šiih kuulutah meijän šeuvun tunne-tut rahvahan tanššit
“Raatikko”, “Humahuš”, “Kruuga” ta muut. Šanakši, Lokka-yhtyvehen
ai-nutluatuset kanšanpuvut om-peli Kalevalan kulttuuritalon
puvuštaja Irina Timijeva.
Kullervo, Kalervon poika » Vuokkiniemeššä piettih uuvven
spektaklin enši-ilta.
“Lokan” kahekšanminuuttini esityš vallotti kuin kaččojien, niin
ni arvoštelijien šyväimet. Šen tulokšena on arvoššettu palkinto:
enšimmäisen aštien diplomi ta kučču tašavallan kilpailuh, kumpani
pietäh kešäkuušša Petroskoissa.
Toisella paikalla piäsi meijän
pohjoisnuapuri – Louhen kult-tuuritalon Ivan da Marja
-folk-lorikollektiivi. Šen ohjelmašša niise oltih kalevalalaiset ta
louhelaiset rahvahan tanššit. Arvoštelijat annettih kolman-nen
paikan Pomorien venäläi-sellä rahvahan kuorolla, kum-pasen
ohjelmašša oltih pomori-
laiset tanššit. Molommat kollek-tiivit niise lähetäh kešäkuušša
Petroskoih.
Onnittelemma kaikkie, ken valmisti Lokan artistoja
kilpailudeb’uttih šekä tanššijie, kumpaset niin hyvin esitettih
meijän piirie Kemin lavalla. Hy-väh lykkyh, “Lokka”!
MARIJA SAVELJEVA
Kalevala-eepossan šankari-koštajan Kullervon tarina jo moničči
innošti kirjailijie ta muusikkoja: Jean Sibelius omisti šillä
simfonijan, a John Tolkien kirjutti Turin Turamba-rin istorijan
Kullervo-runojen pohjalta.
Niin ni ohjuaja ta taiteili-ja Tatjana Grebzde piätti luatie
oman spektaklin tunnetun ee-possan mukah. Kullervo-näy-telmän
enši-ilta piettih kevät-kuun lopušša Vuokkiniemeššä.
Kyšyin ohjuajalta, mintäh hiän valičči juuri nämä eepos-san
runot.
– Miula jo aikoja šynty še ajatuš, ka ei ollun artistua
piä-roolih, šelittäy Tatjana Grebzde. – A tuanoin mie nävin Nikita
Vorobjovin Kormilo-huuttoril-ta ta heti ymmärsin, jotta miun
šankari-koštaja löyty.
Niin ni alko spektaklin lavaššuš. Vorobjovien melkein koko pereh
– muamo Olga šekä kolme poikua Van’a, Jegor ta Nikita –
ošallissuttih näytteli-jäjoukkoh.
Kullervon istorija on täyši vaikeita kohtija. Esimerkiksi, šiinä
on oša, kumpasešša peto-elukat tapetah Ilmarisen nai-sen. Jotta
välttyä ankarie kap-palehie, näytelmäššä esiinny-täh kuklat.
– Spektaklissa artistat esi-
tettih omie roolija ta šamoin oltih ni kuklateatterin
esittäji-nä. Niin, šen jälkeh kun Ilma-risen naini taisteli
petoelukkoja vaštah, lavalla elävän näytteli-jän ieštä tuotih
kuklan piä.
Kullervo-näytelmäššä ohjua-ja käyttäy monta simvolie.
Esi-merkiksi, spektaklin aikana la-valla näyttäyvytäh kolmen
lin-nun hahmot: valkie kotka tar-kottau elämyä, ruškie – vertä,
a
mušta lintu merkiččöy šurmua.Näyttelijien lisäkši spek-
taklissa on kakši starinoiččijua: yksi kertou eepossan rivijä
kar-jalan kielellä, a toini venyähen kielellä. Karjalan kielellä on
tär-kie tehtävä – še auttau kaččojie tuntie eepossan
erityisluatuo.
Ohjuajan šanojen mukah, näytelmän piäajatukšena on aktualini
kašvatukšen prople-ma. Kullervon istorija kertou,
kun yheštä pikkušeikašta alko velleššota. Tänäpiänä niise
ri-keneh šattuu niin.
– Miun mieleštä Kuller-vo on šankari, hiän vain joutu kohtalon
vaikien vaikutukšen alla. Još hiän šyntyis täyveššä pereheššä, niin
varmašti häneštä tulin kanšanšankari, koroštau Tatjana
F’odorovna.
Tatjana Grebzden Kuller-vo-spektakli jo šai korkeita
arvošanoja Kalevala-eepossan tietäjiltä. Kalevala open
-pro-jektin johtaja Irina Rinkevič kučču artistoja esittämäh
näy-telmyä Kalevala-eepossalla omissetuh festivalih, kumpani pietäh
heinäkuušša Petroskois-sa. Šamoin ohjuaja Grebzde toi-vou, jotta
koštamukšelaiset niise šuahah nähä hänen lavaššukšen
Kulttuuri-musejokeškukšen tahi Družba-kulttuuritalon lavoilla.
Kuvašša Lokka-tanššikollektiivi valmistautuu esiintymiseh
Kemissä. KUVA: ANTTI TUOMI.
Kullervo-spektaklih ošallistu melkein koko Vorobjovien
Kullervo-spektaklih ošallistu melkein koko Vorobjovien pereh
Kormilo-huuttorilta. Kuvan kešeššä Ol’ga-muamo ta pereh
Kormilo-huuttorilta. Kuvan kešeššä Ol’ga-muamo ta hänen pojat Van’a
ta Jegor. hänen pojat Van’a ta Jegor. KUVA OTETTU
NEW.VK.COM/KALEVALAOPEN -ŠIVULTA.
-
9«Oma Mua»№15(1305)20. šulakuuta 2016http://omamua.ru » oma
kieli, oma mieli
Karjalan kieli viiješšä minuutissaNATTO VARPUNI
Elämmä karjalaisittain -komp-leksiprojektin rajoissa Kar-jalan
Rahvahan Litto ta Oma Mua -lehtitoimituš valmisset-tih Karjalan
kieli viiješšä mi-nuutissa -oppikortin vienan-karjalan murtehella.
Oppikor-tin painoš on tuhat kappalehta. Šitä ruvetah käyttämäh
karja-lan kielen kurššiloissa havain-tomaterialina.
Vienankarjalaisen oppi-kortin ainehisto oli kiännetty
livvinkarjalaisešta kortista, mi
oli julkaistu viime vuotena Pe-rehen arvot -projektin
puitte-hissa.
Karjalan kieli viiješšä mi-nuutissa -oppikortin šiämyštä
esittäy, jotta kieltä on helppo oppie, šamoin še minimalisešša
miäräššä antau karjalaista šanaštuo ta kielioppie.
Oppikortin levittämini ve-näläisien kešen auttau löytyä uušie
innokkahie, ket tullah op-pimah karjalan kieltä.
Karjalaini illačču Sohjanankošen kyläššäANNI VLASOVA
Olen monta kertua käynyn Sohjanankošen kylän kulttuu-ritaloh ta
tunnen monie kylä-läisie, kun iče olen elän šielä 40 vuotta
takaperin. No aina ih-mettelen kulttuuritalon ruata-jie Natalja
Borodkinua, Jelena Ligotskajua ta kirjaštonhoitajua Nina
Grigorjevua, kuin hyö ma-hetah järještyä erilaisie pito-ja. Olisko
še Voitonpäivä, perin-tehellini kalapruasniekka tahi minih muu
tapahtuma, aina šielä kekšitäh niin kiinnoštavua ta šyväinmielistä
ohjelmua, jot-ta šitä pitälti muistelet.
KARJALAISIE HÄITÄ KAČČOMAHNiin šattu tälläki kertua. Tapah-tuman
tarkotukšena oli esittyä šuuremmalla yleisöllä Karjalai-sien hiät
-näytelmä, kumpaista näytti Lintuset-lapšienjoukko. Kymmentä päivyä
ennein tuota tapahtumua lapšet mäneššykšellä ošallissuttih Louhen
piirin Varpusien kisat -lapšienkilpailuh (šilloin juh-littih
10-vuotispäivyä kilpai-lun peruštamisešta). Ohjuajana heilä on
Jelena Ligotskaja ta hä-nen avukši viime aikoina on tul-lun Nina
Grigorjeva, kun hiän on karjalan kielen kerhon vetä-jä. Šuuremman
ošan karjalan kielen opaštamisešta lapšilla on ottan tehtäväkšeh
Zinaida Ust’ugova, naini ruatau tätä työ-tä ihan ilman palkkua.
Raisa Kundoz’orova niise ilmaisekši ompelou kanšallispukuja
lapšilla ta i ruavahilla artis-toilla. Muitein, Zinaida ta Rai-sa
lauletah hyvin tunnetušša Šatienkuari-duetissa.
Jelena Ligotskaja kerto, jot-ta ”Lintuset” niise nyt täytettih
10 vuotta ta heitä nyt on jo toi-ni vaihto, kaikkijah heitä on
10
henkie. Miun kyšymykšeh, ketä hiän vois šanuo paremmakši, Jelena
vaštasi, jotta kaikki lapšet 4–9 -luokkalaiset, ollah aktiiviset ta
mielelläh käyväh harjotukših. Hyö esitettih tätä näytelmyä jo
omašša koulušša ta luvattih tulla vielä Piäjärveh.
NELLÄN KYLÄN KARJALAISET KERÄYVYTTIH YHTEHTovella, myö
mielellänä kaččoma ta kuuntelima melko hyvyä karjalan kieltä
lapšien esitykšeššä ta lauluissa. Kaikis-ta nuorin Veronika
Bulgakova oli moršiemen roolissa. Pojatki näytettih omua neruo
vanhan-aikusissa tanššinumeroissa, ka tuntu, jotta nykyaikaset
Breik-tanššit on tultu meijän karjalai-silta. Lisäkši kaikkie
kučuttih
piirileikkih, missä mielellänä tanššima, unohtuan ijäštä.
Illaččuo jatko Šatienkuari-duetti, hyö laulettih a-kapel-la,
kuin ainaki, lisäkši Zinaida Ust’ugova taitavašti luki runon ta
laulo pitän Vellenšurmuaja-balladin. A Kiestinkistä tullut
karjalaisen šeuran Ualto-laulu-joukko esitti oman šeuvun lau-luja.
Vaštavukšen aikana vie-lä lauloma karjalaisie ta venä-läisie
lauluja Katerina Kurano-van šäješšykšellä, Piäjärveštäki meitä
karjalaisie oli Katerinan lisäkši, oša meistä esitti omah vuoroh
niise karjalaisie laulu-ja. Lähikyläštä Tungojärveštäki oli väkie.
Sohjanankošelta ol-tih vanhemmat karjalaiset, Vee-ra Langujeva ta
Helmi Iskako-va laulettih vanhoja karjalai-
sie lauluja. Enšimmäistä kertua karjalaiset nelläštä kyläštä
ke-räyvyttih tänne, lupasima jat-kua tämmöistä yhteyttä.
Kaikilla oli niin hyvä mieleštä, kun illačun vetäjä Nina
Grigorjeva puaji karjalan kielellä ta niin šuurella innolla, mi
hyvin vaikutti ošallistujien mieleh. Lisäkši Nina luki Leonid
Avksentjevin runoja venäjäkši, no oikein taitavašti.
KULTTUURITALON ERIKOINI ILMAPIIRIVälillä joima čäijyö, pakasima
tuttavien ta šukulaisien kera, oli mukava ilmapiiri. Kaikki
kulttuuritalon ruatajat ta esiin-tyjät oltih kanšallispuvuissa.
Mukava, kun venäläini Natalja Borodkina on joka pruasniekan
šieluna ta niin kannattau kar-jalaista kulttuurie, kuin ei muu
karjalaini. Tällä kannatukšella Sohjanankošen kulttuuritalo on
erikoini Louhen piirissä (vaikka työolot vilun takie šielä on
tovel-la pahat). Ei šattumalta Natalja voitti Karjalan
kyläkulttuurita-lojen ruatajien kilpailušša tänä vuotena. Miun
mieleštä, kaik-ki ruatajat ta avuštajat oltais anšijokkahat
Karjalan parahien ihmisien joukkoh.
Kiitämmä Sohjanankošen emäntie tämmöseštä eri no-mas sešta
illanvietošta, toivo-tamma heilä hyvyä tervehyt-tä ta voimua, jotta
jakšettais jatkua omua työtä kaikista vaikeukšista huolimatta.
Karjalaiset nelläštä kyläštä keräyvyttih Sohjanakoškeh
illačulla. KUVA: KATERINA KURANOVA
-
10 «Oma Mua»№15(1305)20. sulakuudu 2016http://omamua.ru »
uskomustu
Virvotti, varvotti, tuorehekse, tervehekseVirboin pyhäpäivy on
jälgimäi-ne pyhäpäivy enne Äijiäpäiviä. Virboin pyhäpäiviä kui
Äijiäpäi-viä joga vuottu pietäh eri aigah. Nämii pruazniekkoi
sanotah vie liikkujikse pruazniekoikse.
Virboin Pyhäpäivy kuuluu kirikön suurembien pruaznie-koin
joukkoh. Sen toine nimi on Spuasan tulendu Jerusalimah. Kirikkölöis
pyhitetäh puuloin vihandazii varbazii. Sluužban aigah rahvas
seizotah tuohus da vihandu varbu käis.
Muailmas ruvettih pruaz-nuimah Spuasan tulendua Je-rusalimah 4.
vuozisual jälles Hristosan roindua. Tavannu on pyhittiä
mittumiitahto vihandoi oksii, keviäl Ven’al sih aigah vir-boi
kukkiu. Sendäh meil pyhite-täh virboinvarbua da pruaznie-kan
toizennu nimenny on Vir-boin Pyhäpäivy.
Huondeksel rahvas kävväh kirikköh, sie pappi pyhittäy
virboiviččazet. Sluužban jäl-les lapset juoksendellah taloloi myö,
virboitetah lapsii da aigu-zii.
Se ristikanzu, kuduadu vir-boitettih, Äijänpiän andau vir-
boittajale jäičän. Virboinvarboil virboitetah
kodielättilöigi, tahnuon libo pertin levon uale pannah eräs
virboiviččaine, ku kodielätit ei yöksyttäs meččäh da tuldas ko-dih.
Kirikös tulduu ižändy pa-nou virboiviččastu žiivatan juo-mizih, sit
se on terveh kogo vuv-ven.
Kiriköspäi tuoduloi virboin-varboi pietäh tallel. Konzu kezäl
ollou jyry libo pannou raistu, varbazet lykätäh pihal, uskotah siä
alevuu.
(Karjalazien elaigu, 2005)
Virboisuovattan kävväh virboiviččua keriämäh, yksi jogahizele
taloin eläjäle, žiivatoilegi. Pannah vičat obra-zoin alle.
Pyhänpiän huondek-sel se, ken enzimäzekse ehtinöy, nouzou
virboittamah toizii, ket vie virutah, iččiedäh enzimäi virboittau.
Sit ižändät kävväh virboittamas heboloi, emändät – lehmii. Sit kai
pyzytäh terve-henny kogo vuvven, eigo heih tartu nimi taudi.
(Pyhät da arret, 2013)
VIRBOITTAJES SANOTAH:
***Varvotti, virvotti,tuorehekse, tervehekse,Kulu kettu iäre,
uuzi kettu tilah.Vuvvekse varbua, nedälikse
velgahSinul vičču, minul jäiččy.
***
Virvotti, varvotti, Tuorehekse, tervehekse,Kulu kettu iäres,
uuzi kettu tilah.Sinul vičču, minul jäiččyNedälikse velgua.
***
Hörčäks hyödymäh, parčaks puadumah.
***Virvan, varvan,Vuuvekse tervehyökse,Nedälikse
velkapeäkse;Siula vičča – miula kakkara.
ENNUSTUSTU:Virboinedälil huondeksel ku kyl-mät täy, sit rodieu
hyvä kyndö.
» TOIMITUKSEH KIRJUTETAH
Virboivičat TAMARA ŠČERBAKOVA
Sulakuun allus oli Virboipy-häpäivy. Suovattan Anastasi-ja kučui
lapsii čomendamah virboiviččazii. Susiedu toi hä-nele suuren tukun
pajun ok-sua. Valgiet urvazet oldih ihan ku bobazet da pehmiet ku
kažin poigazet. Paju ozuttau kaikile: kevät on tulluh!
Buabo oli jo valmistannuh erivärizii bumuagoi da nuora-zii,
langoi da nožniččoi stolale.
Lapset kaikin tuldih yh-tel aigua. Alguammo ruavon. Pienel
stolal mal’l’as oldih jo valmehekse čomendetut virboivičat. Buabo
pehmies bumuagas oli luadinuh rouzu-kukkastu da vihandua lehtie.
Rouzat oldih keldazet, valgiet, valpahan- da muzavanruskiet.
– Oi, mittuot ollah čomat! Opastatgo meidy nengomii lua dimah?
kyzeli Tan’a.
– Alguammo enzimäi lua-die kebjiembäzii kukkazii, muhahtih
Anastasija-buabo.
Käis hänel oldih karamelli-bumuagazet, kiännämmö bu-muagazen
kahteh kerdah, a sit vie nelläh kerdah, allammo varavollizeh
leikata ylähänpäi puolipyöräzikse, sit net rupis-tammo yhteh,
leikkuammo vi-handan lehtyön, kiinnitäm-mö langal yhteh – kukkaine
on valmis. Nygöi sivommo sen varbazeh.
Kai lapset allettih leikata da luadie kukkazii. Anastasija
kačoi, kui leikkuau Viera. Häi rupisti huuluot vastakkai da hyvin
leikkai enzimäzen ker-ran. Ielleh avvutti buabo:
– Keriämmö bumuagazen rullazeh, sivommo, a sit sor-muzil
levitämmö yläpuoldu. Moine tuli hyvä kukkaine! A
nygöi sen tartutammo pajun oksah.
A myö kaikin yhtes rubiem-mo leikkuamah rouzan pala-zii,
vallikkua iče bumuagan väri, mittuine teidy miellyttäy. Täs on
jogahizel malli, leikak-kua mallii myöte kaheksatostu palua.
– Myö Vieranke luajim-mo rouzoi jo valmistettulois palois.
Enzimäzeh riädyh ke-riämmö vai nelli palua, toizeh – kuuzi, a
kolmandeh panem-mo kaheksa. Kiinnitämmö hy-vin alahanpäi, joga
palazen kiännämmö ulgonpäi, tulou muzavanruskei rouzaine.
– Passibo ku ozutitto, ei ole jygei ruado. Ylen čomat rouzat
roijah dai virboivičat čometah, kiirehel sanoi Natalja.
Lapset ruattih toine tos-tu avvuttajen. Konzu loppiet-tih ruado,
buabo opasti lapsile virboirunozii da sanoi:
– No enzimäi čomendetut virboivičat pidäy kirikköh ta-luo.
Juommo čuajun da syöm-mö palazin piiruadu, sit läh-temmö
kirikköh.
Anastasija keräi kai vičat suureh poimiččuh da kandoi
kirikköh.
Buat’ušku pyhitetyl viel kasteli kai vičat da vie kasteli lapsii
pyhitetyl viel.
Kodih lähtijes buabo an-doi joga lapsele kirjutetun ru-nozen,
Viera algoi sidä lugie:
Virboi varboi tuorehekse tervehekse.Tuliekse vuvvekse. Viččaine
sinule,palkaine minule.Vellakse nedälikse, enämbäkse ei
sua.Äijänpäivän ruskei jäiččyminul tulgah palkakse.
-
11«Oma Mua»№15(1305)20. šulakuuta 2016http://omamua.ru »
šanašuari
Omii mielii kirjutakkuahttp://omamua.ru
Miun lapšuon Miun lapšuon rannatANTTI TUOMI
Alku n:šša 14.
Kešällä kalaššuškämpällä yötä ollen meijän piävaiva-na oli
piäššä eris ilkieštä čakkavoimašta. Šiih aikoih ei ollun
mimmosiekana muita čakkavoiteita ta ainehie paičči
Diftolar-voijetta. Tämä voijeh autto vähäsekši aikua, ka še oli
niin haisuja ta ylen poltti nah-kua.
Kešällä myö rike-neh kävima ihan vanhoil-la kalaššuškämpillä,
kum-paset oltih šiämehlämpiejät. Niissä kämpissä oli yksi levie
makuulaučča, matala laki ta pieni ikkuna järveh kaččojašša
šeinäššä. Jotta šuaha il-kiet čakat pois kämpäštä, tu-atto aina
etukäteh leikkasi mečäššä katajan okšie, virit-ti ne vanhašša
tasašša, toi pirt-tih ta jätti oven auki. Mie tykkä-sin kaččuo,
kuin šakien šinisen šavun ajamat šiäkšiparvit len-netäh kämpäštä
pois pihalla. Šemmoni šavuštamini autto ta huomenekšeh šuaten
šiäkšet ei meitä häiritty, tietyšti još kämppä ei ollun ihan
paharais-ka ta šen šeinissä ei ollun reiki-jä, kumpasista miun
muamon šanojen mukah ”päivä paistau”.
Tavallisešti muamo varušti koivun varpoja ta niillä katto
makuulaučan, niijen piällä pani presenttikappalehie ta viltti-jä,
luati villapaijoista ta takki-loista pielukšet. Myö venyyty-mä
makuulaučalla rinnakkah ta kattautuma yhellä šuurella tä-killä. Še
oli kaikista kojikkahin miun lapšuon šänky. Še tuokšu katajalla,
koivulla, novella, ka-
lalla ta muamolla. Kuulu lehtien šuhina ikkunan takuata, tuu-len
humina korkeijen mänty-jen latvoissa, lainehien loiskeh
rantakivilöih, meijän venehen hil’l’ani n’arina ta tuaton urhie
kuoršanta.
Viijeltä huomenekšella myö jo olima järvellä ta poh-jaonkiloilla
pyytimä pakšuja koukkušelkäsie ahvenie. Mis-tä lienöy šyyštä miun
ahvenet aina oltih kaikista pakšummat, toičči niin šuuret, jotta
mie en jakšan ni veneheh niitä noštua ilman muamon apuo. Mua-mo
aina ihaštu, kehu milma ta šuutkien šano milma pe-rehen
šyöttäjäkši, tuatto vain muhi iänettä ta kaččo miuh niin
hyväluatusešti ta yštävällisešti.
Šiitä myö kaččoma verkko-ja. Joka verkolla oli oma lisäni-mi.
Meilä oli Höyhen-, Elättä-jä-, Šekautuja-, Mušta-, Šyvä-,
Hauvinverkko. Ka milma eniten miellytti Nälkävuosi-verkko. Še oli
ruškienkeltani, šiinä oltih tašaset kuvakšet ta pienet pyö-riet
renkahat. Še oli ihmellisen pitkä, noin 70 metrie. Omašta
pivukšeštah verkko šaiki tuon lisänimen: ”Oho piessa! Pitkä on kuin
nälkävuosi”, muamo tö-räsi airoloilla, kuni tuatto laški tahi nošti
šitä verkkuo.
Rannašša muamo puhkasi kalat, a tuatto keitti uuhhua ro-pivolla.
Šitä ruatuo hiän ei luot-tan kellänä, aina iče keitti kala-keittuo
eikä ieš kostissa šyönyn vierašta uuhhua. Muamo ker-to, jotta
Mittojevien šuvušša aina oli šemmoni tapa. Mie juokšentelin rannan
ta ropivon välillä ta yritin panna muistih heti kakši
kalaššušammattie: kalan puhkuamisen ta uuhhan
keittämisen.Tuaton kalarokka oli kaikis-
ta uuhhoista makein, mitä olen konšana maissellun elämäššäni.
Mie olen keittän šitä šamalla ta-valla, ka miula še vielä nytki ei
ole niin makie. Vašta viime vuosina mie rupesin ymmärtä-mäh, mi on
tuaton kalakeiton šala: vähä on tietyä uuhhan re-septi ta keittyä
aivan šen mu-kah. Kalarokka vašta šilloin tu-lou makiekši, konša
šitä keit-tyässä šie olet käyttän pitkyä elämänkokemušta, šanon
šillä erityisie šanoja ta jättän ”uhri-ja” mečän ta järven
tuuhhuloil-la.
Uuhhua varoin tuatto luati ropivon kuivista koivun ta lepän
okšista. Hiän šano, jotta män-nyn okšat ei paššata, muiten
ka-lakeitto rupieu haisumah pih-kalla. Pataseh kiehuvah veteh
tuatto pani eri kalalajit erikseh. Enšin keitti hauvin piät ta
hän-nät, nošti ne pois šuurella luuv-valla. Šiitä pani kiehumah
ahve-net ta konša ne kypšyttih, nošti hauvin päijen ta häntien
piällä.
Šiitä vašta tuli val kie šuo-musen kalan vuoro. Šiijoista myö
emmä konšana keittän ka-lakeittuo. Kun lohi šattu puut-tuvan, niin
tuatto keitti šen piän ta hännän, a kun ei ollun lohta, niin keitti
muutoman šären il-man päitä. Šären, šäynyän ta lahnan piät ollah
karkiet ta pi-latah uuhhan mavun. Konša šäret kypšyttih, tuatto
nošti ne patasešta ta pani kivellä tahi kannolla tulišijan laitah.
Še oli-ki uhri mečän ta järven tuuh-huloilla. Tätä ritualie tuatto
aina piteliyty. Lopukši uuhhah lašettih ahvenen mähnä ta mai-jot,
kumpaset niin ni kiehuttih
kalakeitošša loppuh šuaten. Potakat uuhhua varoin tu-
atto pilkko eri tavalla – loh-kuamalla šuurija lohkoja. Mie
kyšyin tuatolta, mintähpä hiän ei leikkua potakkua loppuh šuate
veičellä, kun aina lohkuau šiitä lohkoja. Tuatto šelitti, jot-ta
potakkalohkoista kalakeittoh tulou potakkajauhuo, a još kap-palehet
on leikattu veičellä še ei voi piäššä. Kalarokašša kuitenki pitäy
olla vähäsen potakkajau-huo, jotta še tulis šakiemmakši.
Lopušša tuatto lisäsi uuh-hah luukkuo, šuolua, vähä-sen perččuo
ta laakerinlehtie. A šiitä vieläi laški pataseh pie-nen
koivuhiilen, kumpani veti iččeheh vuahen ta pienet ruh-kat
kalakeiton pinnašta. Konša tuatto nošti patasen ropivol-ta, hiän
otti kalarokašta hiilen, pani pienen lusikan voita ta jätti
kotvasekši aikua tulišijan lähel-lä kannen alla hautumah.
Tuatto erikseh šuolasi kaik-ki kalat luuvvalla, potakat pani
toisella luuvvalla, a uuhhan kuato kuppiloih. Hiän leikkasi leipyä
ta vereštä luukkuo. Niin ni šöimä – potakkua ta kalua käsillä,
joima piällä uuhhua ta šöimä piällä leipyä luukon kera. Še oli ylen
makie kalakeitto!
Myö myöštymä kotih päi-vällä, vet vanhemmilla piti lu-atie
kaikki kotihommat, a huomenekšella männä töih. Jo lapšena mie
huomasin mukavan as’s’an: konša myö myöštymä kotih, niin
Kuittijärvi melkein aina oli tyyni, šilie ta yštävällini. Ken
tietäy, voit olla, jotta ne tua-ton jättämät šäret kivellä oltih
mieltä myöte omapäisillä järven tuuhhuloilla?
VALENTINA SABUROVA
Uhtuo, KalevalaUhtuo, Kalevala – nämä šanatMeilä oikein äijä
merkitäh.Järvet, lammit, mečät, pellotOmua rikkahutta
jokaisella
taritah.
Pitäy ottua tämä lahja vaštah,Käyttyä oman elon hyväkši.Anna
kannel helkkyy, laulu
kaikuuMiän kyläläisien ilokši.
Uhtuo, Kalevala – nämä šanatOn juurruttu miän šyväimeh.Ta vaikka
elämä viey meitä
muajilmalla,Mieli vetäy tänne,
omah pirttiseh!
IRINA NOVAK
Šalo-kyläTahtosin kertomukšeni alkuaParahašta kyläštä
muajilmašša.Konša muistelen šitä,
himottau laulua!Kaikki miun tuntehet
nyt ollah täššä.
Miun kylä on Tverin mualla,Šen nimi on čoma: Šalo,Karjalaisie
äijän eläy tiälä,Tiälä on kantatuattojen talot.
Šalo-kylä ei ole kovin vanha,Šataviisikymmentä vuotta.Täššä eläy
vain ruataja
rahvaš,Ei še taho muata uutta.
Armaš kylä on oikein kaunis,Ylen čomat ollah
Šalon maisemat.Oma šeutu miula on kallis,Šielä löyvän mie
šanat
paremmat.
Šalo šeisou pikkumäjellä,Ympärillä meččie ta
peltoja,Sudoml’a-joki on
kylän lähellä,Šielä vietämmä myö
kešäiltoja.
Paraš muajilmašša paikka on miun Šalo!
Šielä eletäh rakkahat vanhemmat,
Šielä on miun armaš kotitalo,Missä šäilytäh muistoni
paremmat.
-
12 «Oma Mua»№15(1305)20. sulakuudu 2016http://omamua.ru
Karjalan taidomuzei. Vodlajärven puu -ozuttelu.15.05 SUAH
Ozuttelu on omistettu Vodlajärven kanzalli-
zen puuston 25-vuozipäiväle.TOINARGI–PYHÄPÄIVY10.00-18.00
Adressi: : Petroskoi, Karl Marksin piha, 8 Telefon: 78-37-13
Karjalan Kanzalline muzei. Petroskoin rajat.22.05 SUAH Ozuttelu
on omistettu Petroskoin vuvven
1941 syvyskuun puolistuksele.TOINARGI–PYHÄPÄIVY10.00-18.00
Adressi: Leninan lagevo, 1 Telefon: 76-94-79
INDEKSI 51894 Allakirjutettava aikataulun mukah
klo 12.00. Allakirjutettu painettavakši
klo 12.00 19.04.2016 Painoš 500 Tilauš 193 Hinta 25 rpl
» SIÄNENNUSTUS
Petroskoi Anuksenlinnu Priäžy Koštamuš Kalevala LouhiYÖ PÄIVY YÖ
PÄIVY YÖ PÄIVY YÖ PÄIVY YÖ PÄIVY YÖ PÄIVY
21/04 -1 +5 -1 +5 -1 +5 0 +3 0 +2 -2 +2
22/04 -1 +5 -1 +5 -1 +5 -1 +2 0 +2 -1 +3
23/04 -1 +6 -1 +5 -2 +6 -4 +3 -1 +4 -2 +1
24/04 +1 +8 -1 +7 -2 +6 -3 +5 -2 +4 -4 +1
25/04 +1 +6 0 +8 +1 +7 -3 +4 -4 +4 -5 +3
26/04 -2 +8 -3 +8 -2 -4 -4 +6 -3 +7 -5 +6
27/04 +1 +11 +1 +10 +1 +11 -1 +9 0 +10 -1 +8
» joudoaigu
Karjalan tašavallan Lakijenhyväkšymiskokouš,Karjalan tašavallan
hallituš,Karjalan Rahvahan Liitto takuštantamo “Periodika”
Karjalan rahvahan lehti
Peruššettu kešäkuušša 1990
PERUŠTAJAT:
Oma MuaOma Mua Piätoimittaja Natalja Anatoljevna
SinitskajaJulkaisijan ta toimitukšen ošoite:Titovinkatu 3, 185035
Petroskoi,Karjalan tašavalta
Tel: (814-2) 78-05-10, 78-29-32 E-mail: [email protected]
INTERNET: http://omamua.ru №15 (1305) 20. šulakuuta 2016
JULKAISIJA: Karjalan tašavallan autonomini laitoš
Periodika-kuštantamo
Painettu Verso-kirjapainošša, 185031, Petroskoi, Varkaukšen
rantakatu, 1a
Lehen on rekisteröinyn Yhteyšalan, tiijotuštehnologijien ta
joukkoviestimien Federatiivisen tarkissušvirašton KT:n toimisto
Rekisterinumero ПИ №ТУ10-00281 Redizaini – Fenomen-mediajoukko
(Piiteri) www.design-smi.ru
KAČČOKKUA OMIN SILMIN NELLÄNPIÄN, 21. SULAKUUDU, 9.00 AIGUA
ROSSIJAKARELIJA KANUALAL.JUONDAJANNU ALEKSANDR JEREMEJEV
KIRJAKAMARI. VEPSÄLÄINE RUNOILII NIKOLAI ABRAMOV. Juondajannu
Galina Baburova. Vepsän kielel.
HUIKKUA PAJUO, KARJALAINE! Karjalazien VIII kerähmös pietty
konsertu. Karjalan kielel.
KOTOSALLA. MIDÄ HYÖDYY SUAT KALUA SYVVES. Juondajannu Natalja
Vorobei. Karjalan kielel.
KAČČOKKUA OMIN SILMIN TOSSARGEN, 26. SULAKUUDU, 9.00 AIGUA
ROSSIJAKARELIJA KANUALAL.JUONDAJANNU ALEKSANDR JEREMEJEV
KRISTINUSKON ABC. Juondajannu pastoru Pentti Smeds. Suomen
kielel.
SUOMELASUGRILAINE MUAILMU. Teležurnualu № 222. Ven’an
kielel.
KOTIKOKKI. KOTIPASTA. Juondajannu Jevgenii Bogdanov. Suomen
kielel. Programmois on ven’ankieline tekstukiännös.
SANAŽIKKOKRÄNKI on surmu, kuolendu. Ku vai nieglu ollus ielleh
mennyh, ga minul kränki roinnuhes.
L’udmila F’odorovna
BOBINUA hyvittelemmö Roin-dupäivänke! Hyviä ozua sinule da sinun
perehele, tervehytty, vägie da lykkyy joga ruadoh! Pyzy iellehgi
pajattajannu da oman kielen kannattajannu!“Oman Muan” toimittajat
da “Oman Pajon” pajattajat.
» HYVITTELEMMÖ! » MIDÄ? KONZU? KUS?
Suomen puolen karjalazel Marija KÄHÄRIL on Roin-
dupäivy. Toivotammo sinule parastu ozua da perehsobuu. Anna kai
sinun toivomukset mennäh todeh! Kazvata iellehgi omii lapsii toven
karjalazinnu da karjalakse pagizijoinnu! Omamualazet
» MUHAHTAI!
A ennehäi 30-vuode-hizii naizii minä piin vahnuššiloinnu.
Prostikkua minuu, neidizet! ***
Jo pidäy muuttua svuad’ban perindölöi. Nei-dizien joukkoh
kukkubukie-tan sijah pidäy lykätä nai-matoi mužikku.
Sua ilmai“Oman Muan” toimitukses voibi ilmai ottua Helsinkin
Biblienkiännändyinsti-tuutan ilmah piästettylöi kniigoi livvikse da
vienakse. Niilöin joukos on Biblii lapsile, Uuzi Sana (Uuši Šana),
Jonan kirju, Solomonan sananpolvien kniigu, Enzimäine Moisein kirju
da toizet.
Bankan ruadaiMuailmas on äijy tundiettuu da harvinastu ammattii.
Rahvas ruatah školis, laukois, zavodoil, bol’ničois – kaikkiel. Kai
ammatit ollah hyvät.
Tämä kuva on otettu vuvvennu 1996. Kanzallizen bankan ruadai
Tatjana Is-tomina oli silloi operuattorannu. Bankas ruatah ei vaiku
net, kuduat annetah luottoloi, sie ruadau äijy rahvastu. Bankan
ruadajan stolal ainos on äijy bumua-gua. Hänel pidäy olla tarkannu
da vastuonalazennu da pidiä piäs äijy luguu.
Kuvan kilbah työndi Natalja Frolova.
» RUADO RISTIKANZUA ČOMENDAU -KILBAH
Begemot-kafe. Lembi-etnoillačču.30.04. Nuori Karjala -nuorižon
liiton jogavuodine
Lembi-entoillačču. Illačul pietäh Kirjuta rak-kahuskirjaine
-kilvan voittajien palkičendu.
19.00
Adressi: Petroskoi, Dzeržinskoin piha, 7 Telefon: +7 921 700 26
11