OHJE - FINLEX

OHJE Päivämäärä Nro 5.9.2005 O/17/2005TM Jakelu: Työvoima- ja elinkeinokeskusten työvoimaosastot ja työvoimatoimistot Ohjeen nimi: Ohje työllisyyspoliittisesta projektituesta ja omatoimisuusavustuksesta Voimassaoloaika: 15.9.2005 toistaiseksi Kumoaa/muuttaa ohjeen (pvm, nro): Työministeriön ohje investoinneista, työllisyyspoliittisesta projektituesta ja omatoi-misuusavustuksesta (2.4.2003, 0/27/2003TM) Tätä ohjetta voi tilata

työministeriön kirjaamosta

Tämä ohje on myös saatavissa http://www.finlex.fi/normit/index.html

2

OHJE TYÖLLISYYSPOLIITTISESTA PROJEKTITUESTA JA OMATOIMISUUSAVUS-TUKSESTA Säädökset: Julkisesta työvoimapalvelusta annettu laki (1295/2002), eräiden työllisyysmäärärahojen käytöstä annettu valtioneuvoston asetus (1345/2002) luvut 3- 4 ja julkisen työvoimapalvelun toi-meenpanosta annetun valtioneuvoston asetuksen (1347/2002) 5 luku. 1. TYÖLLISYYSPOLIITTINEN PROJEKTITUKI.......................................................................... 1

1.1. Projektituen tarkoitus ................................................................................................................ 1 1.2. Projektituesta tiedottaminen ja projektituen hakeminen........................................................... 2 1.3. Projektituen määrä ja kesto ....................................................................................................... 3

1.4. Tukikelpoiset kustannukset....................................................................................................... 4 1.5. Projektituen myöntäminen........................................................................................................ 6 1.6. Projektituen maksaminen.......................................................................................................... 8 1.7. Projektituen ennakko ja vakuuden asettamisvelvollisuus ....................................................... 10 1.8. Projektien seuranta ja valvonta ............................................................................................... 10

2. TYÖLLISYYSPOLIITTINEN PROJEKTITUKI SOSIAALISELLE YRITYKSILLE.............. 13

2.1.Yleistä ...................................................................................................................................... 13 2.2.Tuen määrä ja kesto ................................................................................................................. 14 2.3.Tuen hakeminen, myöntäminen ja maksaminen...................................................................... 14 2.4.Tukeen oikeuttavat kustannukset............................................................................................. 15

3. OMATOIMISUUSAVUSTUS ...................................................................................................... 17

3.1. Omatoimisuusavustuksen saaja .............................................................................................. 17 3.2. Avustukseen oikeuttavat kustannukset ................................................................................... 17 3.3. Omatoimisuusavustuksen määrä............................................................................................. 18 3.4. Omatoimisuusavustuksen myöntämisen erityiset edellytykset............................................... 19 3.5. Omatoimisuusavustuksen hakeminen ja myöntäminen.......................................................... 19 3.6. Omatoimisuusavustuksen maksaminen ja ennakko ................................................................ 20

1

1. TYÖLLISYYSPOLIITTINEN PROJEKTITUKI 1.1. Projektituen tarkoitus Eräiden työllisyysmäärärahojen käytöstä annetun valtioneuvoston asetuksen (1345/2002, muut. 1355/2003) 3 luvussa on säännökset työllisyyspoliittisesta projektituesta. Projektitukea voidaan myöntää kunnalle, kuntayhtymälle ja muulle yhteisölle sekä säätiölle. Projektitukea voidaan myön-tää työllisyyden edistämiseksi ja työmarkkinoilta syrjäytymisen estämiseksi hankkeisiin, joiden avulla järjestetään uusia työmahdollisuuksia työttömille työnhakijoille ja toteutetaan muita heidän työllistymistään edistäviä toimenpiteitä. Projektitukea voidaan lisäksi myöntää muihin työllisyyttä ja työvoiman kehittämistä edistäviin alueellisiin ja paikallisiin hankkeisiin sekä sosiaalisista yrityk-sistä annetun lain (1351/2003) 3 §:n mukaisesti sosiaalisen yrityksen perustamiseen ja toiminnan vakiinnuttamiseen. Projektitukea sosiaaliselle yritykselle käsitellään kohdassa 2. Projektituella rahoitettavat projektit on jaettavissa kahteen ryhmään, työllistämisprojekteihin ja muihin työllisyyttä edistäviin projekteihin. Työllistämisprojektien lähtökohtana on työttömien työn-hakijoiden työmarkkinavalmiuksien parantaminen ja avoimille työmarkkinoille työllistymisen edis-täminen, joka voi tapahtua tarjoamalla työharjoittelu- ja työelämävalmennus- sekä työmahdolli-suuksia ja em. liittyvää kuntoutusta ja koulutusta. Projektituella käynnistetään projekteja erityisesti pitkäaikaistyöttömille, vajaakuntoisille ja muille vaikeasti työllistyville. Projektin tulee kannustaa ja tukea projektissa mukana olevia jatkosuunnitelmien tekemisessä. Tavoitteena on, että projektissa päättävällä olisi suunniteltuna seuraava vaihe työllistymisen polulla. Myös muilla työllisyyttä edis-tävillä projekteilla on oltava liittymä työttömien työmarkkinavalmiuksien parantamiseen sekä työ-paikkojen luomiseen työttömille työnhakijoille. Projektilla tulee olla mitattavissa olevat tavoitteet, joilla edistetään työllisyyttä. Projektituella voidaan kattaa hankkeesta aiheutuvia kustannuksia, mutta ei projektin toteuttajan tuo-tannollisesta toiminnasta aiheutuvia kustannuksia. Projektituella ei voida kattaa esimerkiksi yhdis-tysten ylläpitämän kierrätyskeskuksen toimintakustannuksia (esim. vuokrat ja sähkö) eikä koululais-ten iltapäiväkerhotoiminnan osalta kerhotilan vuokria ja kerholaisten askarteluvälineitä. Em. kierrä-tyskeskus- ja iltapäiväkerhotoiminta tarvitsee varsinkin toiminnan alkuvaiheessa taloudellista tukea myös tuotannolliseen toimintaan. Em. rahoituksen järjestyminen edellyttää usein eri tahojen (mm. kunnat, seurakunnat) yhteistyötä. Kuntien iltapäiväkerhotoimintaan saama valtion avustus ei suo-raan estä projektituen myöntämistä iltapäiväkerhoprojekteihin, koska kunta voi kanavoida valtiolta em. tarkoitukseen saadun rahoituksen monin eri tavoin. Jos työtön työnhakija palkataan tuella esimerkiksi kierrätyskeskukseen tai iltapäiväkerhoon, vo i-daan mm. tuella palkatun työnjohdosta ja ohjauksesta sekä lyhytkestoisesta koulutuksesta aiheutu-vat kustannukset kattaa osittain tai kokonaan projektituella. Kunnan vastuulla olevan kuntouttavan työtoiminnan järjestämistä ei voida rahoittaa työllisyyspo-liittisella projektituella. Kuntouttava työtoiminta on usein osa asiakkaan palvelukokonaisuutta. Jos projekti rakennetaan siten, että projektihenkilöstö toimii mm. kuntouttavan työtoiminnan ohjaajana, projektin toteutustavan tulee olla sellainen, että projektissa voidaan luotettavasti dokumentoida, mikä osa ohjaajien työpanoksesta rahoitetaan projektituella ja mikä osa puolestaan kunnan yksin-omaisella rahoituksella. Työvoimaosastojen on yhteistyössä alueensa työvoimatoimistojen/työvoiman palvelukeskusten kanssa kartoitettava, mille asiakasryhmille ja minkälaisia projekteja ao. alueella tarvitaan. Projekte-

2

ja suunniteltaessa ja asiakkaita projekteihin valittaessa on käytettävä palvelutarveryhmittelyn tieto-ja. Tarkemmin projektin suunnitteluun, valintaan sekä projektin toteuttamiseen liittyviä asioita on käsitelty ministeriön julkaisemassa Projektit työhallinnon palveluksessa – Kohderyhmänä työttö-mät työnhakijat oppaassa. Ennen kuin työvoimaosasto hyväksyy hankkeen rahoitettavaksi projektituella sen on varmistetta-va, että sen alueella on riittävästi työllisyysmäärärahoja koko vuodelle ao. projektin aktiiviohjel-miin kuten palkkatuettuun työhön. Tukijärjestelmän uudistuksen yhteydessä vuoden 2006 alussa työnantajalle myönnettävä työllistä-mistuki ja yhdistelmätuki korvataan palkkatuella. Em. johtuen ohjeessa käsitteellä ”500 päivää työttömyysturvaa saaneet” tarkoitetaan työnhakijoita, joille on maksettu 500 päivältä työmarkkina-tukea työttömyyden perusteella tai 500 päivältä työttömyyspäivärahaa, ja jotka ovat työ llistettäessä työmarkkinatukeen oikeutettuja. 1.2. Projektituesta tiedottaminen ja projektituen hakeminen Tiedottaminen Viranomaisen on valtionavustuslain (688/2001) mukaan tiedotettava sopivalla tavalla mahdollisuu-desta hakea valtionavustusta ja sen hakemismenettelystä sekä annettava tietoja valtionavustuksen myöntämisen yleisistä edellytyksistä ja avustuksen ehdoista. Työvoimaosastot voivat hyödyntää esimerkiksi TE-keskuksen Internet sivuja tiedottaessaan projektituesta ja sen hakuajoista. Projektituen hakeminen Projektitukea haetaan kirjallisella lomakkeella (TM3.08), jossa on ilmoitettava projektin kalenteri-vuosittainen kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma sekä tämän suunnitelman toteuttamiseen liitty-vät jo tehdyt päätökset. Hakemuksen liitteenä on oltava hankekuvaus, josta on käytävä ilmi ainakin seuraavat tiedot:

- projektin työllisyys- ja muut tavoitteet; - kuvaus projektin asiakkaista (ikä, työttömyyden kesto: pitkäaikaistyöttömät - erikseen yli

vuoden työttömänä olleet ja 500 päivää työttömyysturvaa saaneet sekä muut työttömät työnhakijat (esimerkiksi vajaakuntoiset, maahanmuuttajat, nuoret alle 25 vuotiaat);

- projektin tuottamat palvelut (muun muassa kuntoutus, koulutus, palkkatuella palkattavat, työmarkkinatoimenpiteet eli työharjoittelu, työelämävalmennus, työkokeilu), ja arvio, kuinka monelle henkilölle em. palveluita vuosittain tarjotaan - millä alueilla projekti toteutetaan; - mahdolliset yhteistyötahot ja miten em. tahot osallistuvat projektin toimintaan - tapa/tavat, jolla projekti tekee yhteistyötä paikallisten työvoimatoimistojen kanssa

ja millä tavoin projekti osallistuu projektin jälkeistä aikaa koskevan asiakasta koskevan suunnitelman laatimiseen

- aktivoi ja tukee asiakasta projektin aikana; - seurannan ja mahdollisen arvioinnin toteuttaminen; - projektin toteuttamiseen liittyvät rahoituspäätökset sekä - yksilöity kustannuserittely ja selvitys kustannusten laskentaperusteista.

Muiden hakijoiden kuin kunnan tulee liittää hakemukseen seuraavat liitteet:

3

- ote kauppa-, yhdistys- tai säätiörekisteristä sekä verovelkatodistus, jotka eivät saa olla kol-mea kuukautta vanhempia

- yrityksen kaksi viimeisintä tasetta ja tuloslaskelmaa sekä yhtiöjärjestys; tai osuuskunnan kaksi viimeisintä tasetta ja tuloslaskelmaa sekä osuuskunnan perustamiskirja; tai yhdistyk-sen viimeisimmät tilinpäätöstiedot ja yhdistyksen säännöt; tai säätiön viimeisimmät tilinpää-töstiedot

Jos kyseessä on monivuotinen projekti, tuen hakijan on jatkohakemuksen yhteydessä toimitettava väliraportti projektin toiminnasta, uusi kauppa-, yhdistys tai säätiörekisteriote, verovelkatodistus sekä muut sellaiset asiakirjat, joihin on vuoden kuluessa tullut muutoksia esimerkiksi viimeisimmät tilinpäätöstiedot. Jos kauppa-, yhdistys- tai säätiörekisteriote on kolmea kuukautta vanhempi, työ-voimaosasto voi myös itse tarkistaa rekisteriotteen ajantasaisuuden esimerkiksi yritys- ja yhteisötie-tojärjestelmästä www.ytj.fi, jolloin tarkastamisesta on tehtävä merkintä rekisteriotteeseen. 1.3. Projektituen määrä ja kesto Projektituen määrään vaikuttavat projektin luonne, tavoitteet ja keinot, joilla työllisyyttä pyritään edistämään. Lisäksi erityisesti työllistämisprojekteissa tulee ottaa huomioon kohderyhmään kuulu-vien henkilöiden työttömyyden kesto ja työllistymisen vaikeus sekä se, kuinka monelle työttömälle hanke tarjoaa työmahdollisuuden ja/tai muuta työmarkkinavalmiuksia parantavaa toimintaa esimer-kiksi palkkatuettuun työhön liittyvää lyhytkestoista koulutusta tai kuntoutusta. Projektituki voi enimmillään olla 75 % hankkeen hyväksytyistä kokonaiskustannuksista, kunnalle ja kuntayhtymälle kuitenkin enintään 50 %. Projektin kustannuksista vähintään 25 % katetaan muil-la varoilla. Muiksi varoiksi ei lueta valtion rahoitustukea. Asetuksen 3 luvun 15 §:n mukaan valtion rahoitustueksi katsotaan projektituen enimmäismäärää arvioitaessa valtion talousarvion määrära-hasta tai talousarvion ulkopuolisesta valtion hallinnoimasta rahastosta maksettu valtionosuus ja –avustus, korkolain 3 §:n 2 momentin mukaista korkoa alemmalla korolla myönnettyyn lainaan sisäl-tyvä korkoetu sekä muun lainan korkoon kohdistuva korkotuki. Valtion rahoitustueksi ei lueta Ra-ha-automaattiyhdistyksen avustusta eikä veikkausvaroista maksettavaa avustusta. Hankkeeseen myönnetyt avustukset eivät kuitenkaan saa yhdessä ylittää hankkeen kokonaiskustannuksia. Poikkeuksena edellä mainitusta projektin toteutuksesta vastaavan henkilön palkkauskustannukset voidaan korvata kokonaisuudessaan, jos projekti työllistää 500 päivää työttömyysturvaa saane ita työttömänä työnhakijoina olleita työnhakijoita (ks. määrittely kohdassa 1.1. Projektituen tarkoitus) Tukitason määrittelyn pääperiaatteet ovat seuraavat:

a) Korkein tuki voidaan myöntää työllistämisprojekteille, jotka joko tarjoavat työmahdolli-suuden tai muita palveluita vaikeasti työllistyvien henkilöiden työmarkkinavalmiuksien ke-hittämiseksi. Em. tarkoittaa esimerkiksi projektia, jonka kohderyhmästä suurin osa (75 %) on henkilöitä, jotka ovat saaneet työttömyysturvaa 500 päivää.

b) Jos projektin kohderyhmästä suurin osa on muita kuin kohdassa a) mainittuja tai pitkäaikais-

työttömiin rinnastettavia heikossa työmarkkina-asemassa olevia, tarkoituksenmukainen tuk i-taso on 50 - 75 %.

c) Projekteissa, joiden kohderyhmänä ovat henkilöt, joiden työmarkkinavalmiudet ovat selvästi

a- ja b-kohdissa mainittuja kohderyhmiä paremmat, tarkoituksenmukainen tuk itaso on 50 %.

4

d) Kohderyhmän lisäksi tukitason määrittämisessä voidaan ottaa huomioon projektin kohde-ryhmälle tarjoamat palvelut. Jos projektiin sisältyy palkkatuetun työn, työharjoittelun ja/tai työelämävalmennuksen lisäksi koulutusta tai muita palveluita, joilla parannetaan projektis-sa mukana olevien mahdollisuuksia sijoittua avoimille työmarkkinoille, vo idaan tämä ottaa huomioon tukitasoa nostavana tekijänä siten, että tukitaso voi olla 50 - 75 %.

e) Muissa kuin varsinaisissa työllistämisprojekteissa tarkoituksenmukainen tukitaso on puolet

projektin hyväksyttävistä kustannuksista.

Projektitukea voidaan myöntää samaan projektiin enintään kolme vuotta. Omarahoitusosuuteen liittyviä erityiskysymyksiä Projektin saamat tulot on kirjattava rahoitussuunnitelmaan. Projektin saamia tuloja voidaan käyttää projektin menojen esimerkiksi tilavuokrien, sähkön, veden, laitteiden tai muiden rahoitussuunnitel-massa mainittujen kustannuserien omarahoitusosuuden kattamiseen. Jos hyväksytyssä kustannusar-viossa esitetyt ja toteutuneet tulot ylittävät projektin rahoitustarpeen, ylimenevä osuus voidaan ha r-kinnan mukaan ottaa vähennyksenä huomioon koko projektin maksatushakemuksien yhteydessä. Tuen saajan on ilmoitettava pääsääntöisesti neljännesvuosittain projektin saamista tuloista ja tulojen käytöstä. Projektituen hakijat ovat yleensä toimijoita, joiden tavoitteena ei ole voiton tuottaminen. Jos tuen saaja, esimerkiksi hakemuksen liitteenä olevien tilinpäätöstietojen perusteella tuottaa kuitenkin voit-toa tai, jos maksatushakemusten käsittelyn yhteydessä tulee esille, että projektilla on tuloja, työ-voimaosaston tulee neuvotella projektin edustajien kanssa siitä, miten projektin tulot otetaan huo-mioon projektin rahoituksessa ja projektin toteutuksessa. Se, miten projektin tulot vaikuttavat tu-keen ja päätöksen ehtoihin, arvioidaan tapauskohtaisesti ottaen huomioon projektin luonne. Tuen vähentämisen sijasta työvoimaosasto voi esimerkiksi sopia siitä, että tulot kohdennetaan tuella pal-kattujen työajan pidentämiseen. 1.4. Tukikelpoiset kustannukset Koska päätöksessä hyväksytty projektin rahoitussuunnitelma ja kustannusarvio toimivat tuen mak-satuksen pohjana, ne on käytävä läpi tuen hakijan kanssa ennen päätöksen tekemistä. Kun tuen saa-jalla on selkeä kuva, mihin kustannuksiin projektitukea voidaan maksaa, vältytään aikaa vieviltä tilityshakemusten täydennyksiltä. Tukikelpoisia kustannuksia ovat projektin hallinnoinnista johtuvat tarpeelliset ja määrältään koh-tuulliset, tosiasiallisesti tuen saajalle aiheutuneet menot, jotka on maksettu ja todennettavissa mak-settujen laskujen tai luotettavien kirjanpitotositteiden avulla. Tukikelpoisia kustannuksia arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota projektin laatuun ja laajuuteen sekä siihen, missä vaiheessa projektin toteutus on. Esimerkiksi projektin viimeisenä toteutusvuotena ei ole tarkoituksenmukaista myöntää tukea kone- tai laitehankintoihin ilman perusteltua syytä. Projektipäätöksessä on määriteltävä ne kustannuslajit, joihin projektitukea voidaan käyttää. Projek-tituella katettavat hyväksyttävät kustannukset ovat pääsääntöisesti samoja kuin ESR-projektien tu-kikelpoiset kustannukset.

5

Projektitukea voidaan myöntää muun muassa seuraaviin kustannuksiin

- projektin hallinnointiin osallistuvien henkilöiden palkkauskulut (sis. pakolliset sivukulut), lomarahat ja lomakorvaukset sekä kohtuulliset työterveysmaksut

- projektin hallinnointiin osallistuvan henkilön projektin toteuttamiseen liittyvät kohtuulliset matkakulut sekä em. henkilön lyhytkestoiseen koulutukseen liittyvät kohtuulliset koulutus-kustannukset

- vähäiset kone- ja laitehankinnat, joiden yhteenlaskettu arvo ei ylitä kymmentä prosenttia ko-ko hankkeen hyväksytyistä kokonaiskustannuksista

- muut projektin toiminnan kannalta tarpeelliset tarvikekustannukset, esimerkiksi toimistotar-vikkeet

- projektien kohderyhmälle järjestettävästä lyhytkestoisesta koulutuksesta aiheutuvat kustan-nukset

- tilavuokrat - postin ja sähköisen viestinnän maksut - puhelin ja faxpalvelut - kohtuulliset kirjanpitokustannukset - ohjausryhmätyöskentelyyn liittyvät kohtuulliset kokouspalkkiot ja matkakulut, jos tukipää-

töksessä on edellytetty ohjausryhmän perustamista Projektitukea ei voida myöntää muun muassa seuraaviin kustannuksiin:

- liiketoiminnan edistämiseen tai investointeihin liittyviin kustannuksiin - kohderyhmänä oleville työttömille tarjotut julkiset työvoimapalvelut (esim. palkkatuella tue-

tun työn, työharjoittelu, työelämävalmennus, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus ja kuntou-tus). Em. palvelut rahoitetaan työvoimatoimistojen julkiseen työvoimapalveluun varatuista määrärahoista.

- lainojen lyhennykset, korot ja varainhankinnan kulut - pankkitakaukseen liittyvät kulut, paitsi, jos hakija hakee projektituen ennakkoa ja tuen mak-

sava TE-keskus on hyväksynyt pankkitakauksen riittäväksi ennakon vakuudeksi - projektin henkilöstön lounassetelit ja puhelinetu - projektin järjestämään koulutukseen osallistuvien ruokailukustannukset - arvonlisävero, joka ei jää hakijan itsensä maksettavaksi - projektin valmisteluun liittyvät kulut

Katso myös kohta 1.1. Projektituen tarkoitus, jossa on käsitelty projektin tuotannollisten kustannus-ten rajaamista projektituen ulkopuolelle. Projektituella maksettaviin kustannuksiin liittyviä erityiskysymyksiä Projektin vetäjän ja projektin hallinnointiin osallistuvien palkkauskustannukset Harkittaessa projektinvetäjän ja muiden projektin toteutukseen osallistuvien henkilöiden tukeen oikeuttavien palkkauskustannusten määrää on kiinnitettävä huomiota projektin sisältöön, laajuuteen sekä palkattavien henkilöiden toimenkuvaan ja ammattitaitoon. Projektinvetäjän työn luonteesta johtuen hänen tukeen oikeuttavat palkkauskustannuksensa voivat olla suuremmat kuin muiden pro-jektin toteutukseen osallistuvien henkilöiden. Projekteissa, joissa tarjotaan pääasiassa työharjoittelu-, työelämävalmennus- ja työpaikkoja työttömille, projektituella katettava projektinvetäjälle makset-tava kuukausipalkan tarkoituksenmukainen enimmäismäärä on pääsääntöisesti enintään 2100 eu-roa. Työministeriön linjauksen mukaan valtakunnallisten työministeriön rahoittamien projektien

6

projektinvetäjille maksettavan kuukausipalkan tarkoituksenmukainen enimmäismäärä on pääsään-töisesti enintään 2 600 euroa. Em. palkkojen enimmäismäärien lisäksi voidaan korvata palkan pa-kolliset työnantajan sivukulut, lomakorvaus ja lomaraha, jotka kohdistuvat projektin tukiaikaan. Projektin toteuttaja voi maksaa projektiin palkatulle henkilöstölle suurempaa palkkaa kuin, mikä on hyväksytty projektituella katettavaksi. Projektin vetäjän palkkauskustannukset voidaan korvata ko-konaisuudessaan ainoastaan silloin, kun projektin tavoitteena on työllistää 500 päivää työttömyys-turvaa saaneita. Projektin vetäjän ja projektin hallinnointiin osallistuvien henkilöiden rekrytoinnin tulisi tapahtua avoimesti esimerkiksi työvoimatoimiston tai lehti- ilmoittelun kautta. Projektissa järjestettävä koulutus ja koulutukseen osallistumisesta aiheutuvat matkakustannuk-set Työllisyyspoliittisella projektituella voidaan järjestää projektin kohderyhmälle lyhytkestoista, työ-tehtäviin perehdyttävää ja muuta henkilöstökoulutusta. Projektitukea voidaan tällöin myöntää kou-lutuksen järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin esim. luentopalkkioihin ja tilavuokriin sekä kou-lutukseen osallistuvien henkilöiden matkakustannuksiin ja majoituskustannuksiin. Matka- ja majoi-tuskustannukset korva taan valtion matkustussäännön mukaisesti, matkat halvimman matkustusta-van mukaan. Projektituella voidaan kattaa kohtuullisia kahvitarjoilusta aiheutuvia kustannuksia, mutta ei koulutukseen osallistuvien ruokailukustannuksia. Kustannusten minimoimiseksi alueellisissa ja paikallisissa projekteissa koulutus on pyrittävä järjes-tämään sillä paikkakunnalla tai niillä paikkakunnilla, joissa projekti toteutetaan. Koulutettavien ryhmien suuruuden tulee olla sellaisia, jotta koulutuksen yksikkökustannukset ovat kohtuulliset. Jos työministeriö on myöntänyt projektitukea valtakunnalliseen tukiprojektiin ja projektituki kattaa alueprojekteille järjestämän koulutuksen koulutuskustannukset, työvoimaosasto ei voi enää myön-tää projektitukea saman koulutuksen järjestämiseen alueprojektille. 1.5. Projektituen myöntäminen Julkisen työvoimapalvelun toimeenpanosta annetun valtioneuvoston asetuksen (1347/2002) 5 lu- vun 15 §:n mukaan projektituen myöntää se TE-keskus, jonka toimialueella hanke on tarkoitus to-teuttaa. Jos hanke toteutetaan useamman TE-keskuksen toimialueella, tuen myöntää se TE-keskus, jonka toimialueella hanke on pääasiassa tarkoitus toteuttaa. Jos kysymyksessä on valtakunnallinen hanke, tuen myöntää työministeriö. Tuen myöntämisestä tehdään kirjallinen päätös. Tukiaika alkaa päätöspäivämäärästä. Koska työlli-syyspoliittiseen projektitukeen käytettävä määräraha on ns. arviomäärärahaa, voidaan tukea myön-tää vain vuodeksi kerrallaan. Jos useampivuotiselle projektille toimintavuonna asetetut tavoitteet ovat toteutuneet ja projektitukeen on varattu määräraha valtion talousarviossa, tuen saajalle tehdään vuosittain eri hakemuksen perusteella ns. jatkopäätös. Jos projektitukea myönnetään esimerkiksi kolmivuotiseen hankkeeseen, on projektituen määrärahojen käytön suunnittelussa varattava rahoitus hankkeen rahoittamiseen seuraavina vuosina. Em. jatkopäätöksen tukiaika voi alkaa ko. vuoden alusta lukien, vaikka päätös tehtäisiin myöhemmin. Projektitukipäätöksen sisältö Projektituen myöntämispäätöksessä projekti on yksilöitävä ja siinä on mainittava muun muassa:

7

- projektituen saaja - projektin pääasiallinen sisältö ja tavoitteet - hyväksytyn kustannusarvion suuruus ja projektituen osuus hyväksytystä kustannusarviosta

sekä paljonko projektitukea enintään myönnetään ja mille ajalle sekä mihin kustannuksiin (kustannuslajit). Kustannuslajien muuttamista koskeva ehto

- arvonlisäveron tukikelpoisuus; Arvonlisäveron tukikelpoisuuden ratkaisee hakijan arvon-lisäverovelvollisuus sekä se, jääkö maksettu arvonlisävero hakijan itsensä

maksettavaksi. Jos avustuksen saaja saa vähentää verollista liiketoimintaa varten toiselta verovelvolliselta ostamastaan tavarasta tai palvelusta suoritettavan veron (ns. ostovähennys-oikeus/vähennysoikeusmenettely), avustuksen saaja ei itse lopullisesti maksa arvonlisäve-roa, eikä se ole avustukseen oikeuttava meno. Vähennysjärjestelmän piiriin kuuluva arvon-lisävero ei voi olla tukikelpoinen meno silloinkaan, kun avustuksen saaja ei sitä käytännös-sä vähennä verotuksessaan eli avustuksen saaja ei voi luopua arvonlisäveron vähennysjär-jestelmän käyttämisestä. Kunnan viranomaistoimissaan hankinnoista maksama arvonlisäve-ro jää tosiasiallisesti kunnan lopulliseksi kustannukseksi ja tällöin arvonlisävero on tukikel-poinen meno. Se, että kunta saa arvonlisäverosta palautuksen ei vaikuta arvonlisäveron tu-kikelpoisuuteen, koska arvonlisäveron katsotaan jäävän viranomaistoiminnassa kunnan lo-pulliseksi kustannukseksi. Jos arvonlisävero on tukikelpoinen meno, se voidaan sisällyttää kustannusarvioon. Sen sijaan, jos hakija ei itse lopullisesta maksa arvonlisäveroa (esimer-kiksi liiketoimintaan liittyvä vähennysoikeusmenettely) kustannusarvio vahvistetaan ilman arvonlisäveroa.

- monivuotista projektia koskevassa päätöksessä on mainittava, että tuen myöntämiseen va-raudutaan myöhempinäkin vuosina, jos projekti etenee suunnitellulla tavalla ja saavuttaa sil-le asetetut tavoitteet. Päätöksessä on varattava mahdollisuus tulevien vuosien osalta muut- taa projektituen tukitasoa, hyväksyttäviä kustannuksia sekä tuen määrää.

- projektin ja työvoimatoimiston välinen yhteistyö projektin kohderyhmän työllistymismah-dollisuuksien parantamiseksi. Tapa/tavat, jolla projekti tekee yhteistyötä paikallisten työ-voimatoimistojen kanssa sekä aktivoi ja tukee asiakasta jatkosuunnitelmien tekemisessä ja työnhaussa projektin aikana.

- projektista tiedotettaessa (esim. esitteet, julkaisut, projektiesittelyt) tuen saajan on ilmoitet-tava, työhallinnon osallistumisesta projektin rahoittamiseen

- ohjausryhmän asettamisesta (työvoimaosasto ratkaisee onko tarpeen) - päätöksen oikaisumenettelystä.

Jotta työllisyysmäärärahat tulevat täysimääräisesti käytetyiksi, tulee työvoimaosaston seurata pro-jektituen käyttöä. Projektituen saaja on päätöksessä velvoitettava kirjallisesti ilmoittamaan vuosit-tain tiettyyn päivämäärään, esimerkiksi elokuun viimeiseen päivään mennessä työvoimaosastolle, jääkö myönnettyä projektitukea ao. vuonna käyttämättä. Ilmoituksessa on mainittava käyttämättä jäävä euromäärä ja syy käyttämättä jäämiselle. Jos myönnettyä tulee jäämään käyttämättä, työvo i-maosaston tulee sopia projektituen saajan kanssa projektipäätöksen mahdollisesta muuttamisesta. Projektituen maksamista koskevissa päätösehdoissa on mainittava muun muassa seuraavat asiat:

- projektin saamien tulojen vaikutus projektituen määrään ja käyttöön. Tuen saajan on pää-sääntöisesti neljännesvuosittain ilmoitettava projektin saamista tuloista ja tulojen käytöstä

- tuen maksujaksot, maksatushakemuksen jättöajat ja maksatushakemuksen liitteet, (ks. kohta 1.6)

- tuen saajan velvollisuus noudattaa julkisista hankinnoista annettua lainsäädäntöä; esimerkik-si kunta on em. lainsäädännön perusteella hankintayksikkö. Jos muu tuen saaja saa julkista tukea yli 50 % tavaroiden tai ostopalveluiden hankintaan (laki julkisista hankinnoista

8

(1505/1992) 2 §:n 1 momentin 5 kohta ja 4 §), hankintoihin sovelletaan julkisia hankintoja koskevaa lainsäädäntöä. Kilpailuttamiseen liittyvät asiakirjat on säilytettävä projektia kos-kevien asiakirjojen yhteydessä

- kirjanpitovelvollisuutta, tuen käytön valvontaa ja seurantaa, maksamisen keskeyttämistä, takaisinperintää ja kuittausta koskevat ehdot

- ennakon hakumahdollisuus ja siihen liittyvä vakuus - loppuraportin toimittamisvelvollisuus viimeisen tilityksen maksamisen ehtona. Päätöksen muuttaminen Jos päätöksessä määriteltyyn kustannuslajierittelyyn tulee muutostarpeita esimerkiksi niin, että tuen saaja haluaa käyttää tarvike-, kone- tai laitehankintoihin myönnettyä tukea muihin kustannuksiin, tuen saajan on tehtävä kustannus lajin muutosta koskeva hakemus, johon tehdään erillinen päätös. Jos projektin tulokset ovat projektitukipäätöksessä mainittua selvästi pienemmät, tulee työvoima-osaston neuvotella tuen saajan kanssa projektin työllistämistavoitteista ja projektin sisällöstä. Pro-jektin jatkopäätöksessä voidaan muuttaa projektin sisältöä, tukitasoa ja tuen määrää. 1.6. Projektituen maksaminen TE-keskus maksaa työllisyyspoliittisen projektituen jälkikäteen tuen hakijan TE-keskukselle teke-män maksatushakemuksen (TM 3.07a) perusteella. Projektituen maksujakso on kolme kalenteri-kuukautta, jollei projektitukea koskevassa päätöksessä ole toisin määrätty. Projektituen maksujak-sot, maksatushakemusten jättöajat sekä liitteet on mainittava tukipäätöksessä. Tukipäätöksessä on myös mainittava, että loppuraportin toimittaminen on viimeisen maksatuksen ehtona. Maksatushakemuksen tulee perustua projektituen saajan kirjanpidosta ilmeneviin maksujakson ai-kana toteutuneisiin maksettuihin kustannuksiin. Tuen saaja on velvollinen pitämään tukea saavasta projektista kirjanpitolain mukaista erillistä kirjanpitoa, jollei projektin rahoituksen tilinpitoa esitetä yhteisön kirjanpidossa omilla tileillään ja valvontaa ole mahdollista suorittaa ilman vaikeuksia. Maksatushakemuksia käsiteltäessä on kiinnitettävä muun muassa seuraaviin asioihin huomiota:

a) Maksatushakemuksen allekirjoittaminen. Maksatushakemuksen allekirjoittajana täytyy olla henkilöt (tai henkilö) joilla/jolla on yhdistys-, säätiö tai kaupparekisteriotteen mukaan yh-teisön nimenkirjoitusoikeus. Projektitukijakson aikana tapahtuvista nimenkirjoitusoikeuden muutoksista on ilmoitettava TE-keskukselle toimittamalla uusi yhdistys-, säätiö- tai kauppa-rekisterinote.

b) Kirjanpidon raportin allekirjoittaminen c) Pääkirja d) Muut liitteet: ensimmäisen tilityshakemuksen liitteeksi projektin hallinnointiin osallistuvien

työsopimukset ja vuokrasopimus e) Työajan seuranta osa-aikaisten henkilöiden osalta (työaikakirjanpito, jos projektin hallinnointiin osallistuva henkilö on osa-aikainen ja samana ikaisesti työssä esimerkiksi projektia hallinnoivan tahon palveluksessa) f) Mahdolliset ohjausryhmän pöytäkirjat.

Tukipäätöksessä määriteltyjen maksatushakemusten liitteiden sisältö määräytyy tapauskohtaisesti hankkeen sisällön ja laajuuden mukaan. Alla esimerkkejä erilaisista mahdollisuuksista esittää selvi-tys toteutuneista kustannuksista:

9

1) Maksatushakemuksen liitteenä tulee toimittaa kopio projektin kirjanpidosta (ote pääkirjasta),

josta menot ja tulot käyvät kustannuslajeittain ja tositteittain ilmi ja jonka avustuksen saajan (nimenkirjoitukseen oikeutettu henkilö) on allekirjoituksellaan todistanut oikeaksi. Maksatusha-kemuksella maksettavaksi haettujen kustannusten on kokonaisuudessaan käytävä ilmi pääkir-janotteesta. Erillisiä tositekopioita ei tällöin tarvitse liittää hakemukseen.

Tämän lisäksi voidaan vuoden viimeisen maksatushakemuksen yhteydessä pyytää toimittamaan koko vuotta koskeva auktorisoidun tilintarkastajan (JHTT, KHT, HTM) lausunto, josta ilmenee, että

a) kuluerittelyssä mainitut maksetut menoerät perustuvat hyväksyttäviin tositteisiin haki-jayhteisön kirjanpidossa

b) maksatushakemus on laadittu rahoittajan päätösehtojen mukaisesti eikä haettavaan raho i-

tusosuuteen ole saatu rahoitusta muualta

c) kuluerittelyyn sisältyy ainoastaan menoeriä, jotka ovat hyväksytyn projektisuunnitelman mukaisia sekä projektiin kuuluvia

2) Jollei kopioita maksutositteista liitetä maksatushakemukseen, maksatushakemukseen voidaan

pyytää liitettäväksi auktorisoidun tilintarkastajan (esim. KHT, HTM, JHHT) lausunto projektin kirjanpidosta. Lausunnosta tulee käydä ilmi vähintään seuraavat kannanotot:

- kuluerittelyssä mainitut menoerät perustuvat hyväksyttäviin tositteisiin hakijayhteisön kirjanp i-

dossa - kustannukset ovat alkuperäisen hakemuksen ja päätösehtojen mukaisia sekä projektiin kuuluvia - hakijayhteisön kirjanpito on projektin osalta päätösehtojen mukainen Maksatushakemuksen liitteenä tulee toimittaa kopio projektin kirjanpidosta (ote pääkirjasta), missä kulut on lueteltu kustannuslajeittain ja tositteittain ja jonka avustuksen saaja (nimenkirjoitukseen oikeutettu henkilö) on allekirjoituksellaan todistanut oikeaksi. Esimerkkejä muista maksatushakemuksen liitteistä - kopio projektinvetäjän ja muiden projektin toteutukseen osallistuvien henkilöiden työsopimuk-

sista ja heille maksetuista palkoista - työaikakirjanpito, jos projektin hallinnointiin osallistuva henkilö on osa-aikainen ja samana i-

kaisesti työssä esimerkiksi projektia hallinnoivan tahon palveluksessa - kopiot maksatuskauden aikana pidettyjen ohjausryhmän kokousten pöytäkirjoista - tilojen vuokrasopimus - leasing-sopimus - tavaroiden ja ostopalveluiden kilpailuttamista koskevat asiakirjat - luettelo projektin kohderyhmänä olevista henkilöistä Maksatuspäätös Työvoimaosaston on tehtävä projektituen maksatushakemuksiin kirjallinen maksatuspäätös. Päätös tehdään myös, jos maksatushakemus hyväksytään sellaisenaan. Jos maksatushakemusta ei hyväksy-tä osittain tai kokonaan, kielteisessä päätöksessä on mainittava perustelut avustuksen maksamatta

10

jättämiselle sekä säännökset, johon kielteinen päätös perustuu. Maksatuspäätökseen liitetään oi-kaisuvaatimusosoitus. 1.7. Projektituen ennakko ja vakuuden asettamisvelvollisuus Projektituen ennakkona voidaan maksaa enintään 50 prosenttia kullekin maksujaksolle kohdistuvas-ta projektituesta. Koska projektituen ennakko maksetaan tuen saajan esittämän kustannusarvion perusteella, muun tuen saajan kuin kunnan, kuntayhtymän ja seurakunnan on asetettava projektituen maksajan hyväksymä riittävä vakuus siltä varalta, että projektituen ennakko tai osa siitä joudutaan perimään takaisin. Vakuuden laadulle ei ole asetettu rajoituksia. Näin ollen vakuus voi olla henkilö- tai esinevakuus. Henkilövakuus voi olla esimerkiksi projektituen saajana olevan tahon edustajien antama omave l-kainen takaus. Yleisiä vakuusmuotoja ovat muun muassa pankkitakaus ja kunnan tai vakuutusla i-toksen antama takaus. Projektituen ennakon saaja voi asettaa vakuudeksi myös esine- eli reaaliva-kuuden, joita ovat muun muassa irtaimeen omaisuuteen esimerkiksi osakkeisiin kohdistuvat pant-taussopimukset tai kiinteistöön kohdistuva kiinteistökiinnitys (kiinteistöpanttioikeus). Myös ajo-neuvo- tai yrityskiinnitystä voidaan käyttää vakuutena. Työvoimaosaston on arvioitava, onko vakuudella riittävä vakuusarvo. Esimerkiksi, jos työvoima-osasto hyväksyy vakuudeksi omavelkaisen takauksen, sen on tarkistettava, ettei takauksen antajalla ole maksuhäiriöitä. Kuntien antamien vakuuksien osalta ei maksuhäiriötietoja tarvitse tarkistaa. Jotta asetettu vakuus on pätevä, on vakuuden asettamiselle sitä koskevassa lainsäädännössä asetettu ja muotovaatimuksia pitänyt noudattaa. Esimerkiksi kiinteistöpanttioikeus perustetaan vahvistama l-la kiinteistöön, kiinteistön määräosaan tai määräalaan kiinnitys ja luovuttamalla kiinnityksestä to-distukseksi saatu panttikirja velkojalle eli työvoimaosastolle saamisen vakuudeksi. Koska jokaisen maksujakson tilityksen yhteydessä tarkistetaan, että projektituen maksamiselle ase-tetut edellytykset täyttyvät, ei vakuutta tarvitse asettaa myönnetylle projektitukisummalle kokona i-suudessaan, vaan se voidaan rajoittaa koskemaan esimerkiksi vain kahdelle maksujaksolle haetta-van ennakon määrää. Projektituen ennakkoa haetaan erillisellä lomakkeella “työllisyyspoliittisen projektituen ennakkoha-kemus“ (TM 3.06a) Haettaessa projektituen ennakkoa ensimmäistä kertaa on projektituen saajan esitettävä selvitys vakuudesta hakemuksen erillisenä liitteenä. Myöhemmissä projektituen ennakko-hakemuksissa riittää, että projektituen saaja viittaa työvoimaosaston hyväksymään vakuuteen. 1.8. Projektien seuranta ja valvonta Työvoimaosastojen on valvottava, että projektit etenevät projektipäätöksessä kuvatulla tavalla. Val-vonnan merkitys korostuu monivuotisissa projekteissa, koska jälkimmäisten vuosien osalta rahoi-tukseen varaudutaan edellytyksellä, että projekti toteutuu suunnitellulla tavalla. Projektien seuranta ja valvonta tapahtuu hankkimalla projektituen käyttö- ja seurantatietoja sekä tekemällä tarvittaessa tarkastuksia. Projektin on myös raportoitava toiminnastaan seuraavasti: Väliraportti Projektin toteuttajalta tulee pyytää ennen jatkopäätöksen tekemistä väliraportti projektin toteutumi-sesta toimintavuoden aikana. Raportista tulee käydä ilmi muun muassa seuraavat asiat:

11

- projektin yhteystiedot ja yhteyshenkilö - raportointiajanjakso - projektin tavoitteet ja projektin edistyminen tavoitteissa - projektituella palkatun henkilöstön (projektin vetäjän/ohjaajan) määrä, toimenkuva, työaika ja

palkkaus - projektin tarjoamat palvelut ja kohderyhmät jaoteltuna seuraavasti; työmarkkinatoimenp iteet

(työharjoittelu, työelämävalmennus, työkokeilu), palkkatuetussa työssä olleet eriteltynä 500 päivää työttömyysturvaa saaneisiin, muihin pitkäaikaistyöttömiin ja ei-pitkäaikaistyöttömiin työnhakijoihin, nuoret alle 25-vuotiaat, vajaakuntoiset sekä palkkatuella oppisopimuskoulutuk-sessa olleet sekä muihin toimenpiteisiin osallistune isiin

- projektin kohderyhmään kuuluville järjestetty koulutus, koulutuksen sisältö ja kesto sekä koulu- tukseen osallistuneet, - selvitys muiden yhteistyötahojen osallistumisesta projektin toteutukseen ja mitä lisäarvoa se on

tuonut projektille - selvitys muun valtion viranomaisen projektiin mahdollisesti myöntämästä tuesta. Muiden valti-

on viranomaisten sekä Raha-automaattiyhdistyksen tai Oy Veikkaus Ab:n antamat rahoituspää-tökset on liitettävä raporttiin,

- selvitys projektituen käytöstä. Tuen saajan on esitettävä projektitukea koskevassa päätöksessä mainittujen kustannuslajien osalta toteutuneet kustannukset. Raporttiin on myös sisällytettävä eriteltynä tuen saajan hankkeeseen käyttämä omarahoitusosuus. Raporttiin ei tarvitse oheistaa tositteita,

- selvitys projektissa mahdollisesti tuotetuista maksullisista palveluista sekä - arvio projektin toteutumisesta ja seuraavalle toimintavuodelle asetettavat tavoitteet. Työvoimaosaston tulee tarvittaessa tarkistaa hakijan ilmoittamien julkisten työvoimapalvelujen käyttöä koskevat tiedot URA-järjestelmästä tai ao. työvoimatoimistoilta. Lisäksi työvoimaosaston tulee projekteissa, joiden rahoitukseen on käytetty Raha-automaattiyhdistyksen avustusta tai veik-kausvaroista maksettavaa avustusta, varmistaa, etteivät projektiin myönnetyt avustukset ylitä pro-jektituen myöntäjän hyväksymiä hankkeen kokonaiskustannuksia. Jos projekti ei ole toteutunut pro-jektitukihakemuksessa kuvatulla tavalla, tulee työvoimaosaston ottaa tämä huomioon jatkopäätöstä tehdessään. Loppuraportti Projektituen saajan on laadittava projektin toiminnasta loppuraportti, josta on käytävä ilmi ainakin seuraavat asiat: 1) Kuvaus projektista Tausta, tavoitteet ja projektin tarkoitus - projektin toiminnalle asetetut tavoitteet sekä tulokset suhteessa asetettuihin tavoitteisiin ja hank-

keen kohderyhmään, 2) Projektin organisaatio Projektin yhteistyöverkosto eli mitkä muut tahot kuin projektituen saaja ovat osallistuneet projektin toteutukseen ja rahoitukseen

12

3) Projektin toteutus - Käytännön toteutustavat: menetelmät, resurssit jne. - Projektisuunnitelman toteutuminen - Projektin kohderyhmä jaoteltuna seuraavasti: 500 päivää työttömyysturvaa saneisiin, muut pit-

käaikaistyöttömät ja ei-pitkäaikaistyöttömät työnhakijat, nuoret alle 25-vuotiaat ja vajaakuntoi-set (yhteenveto projektin ajalta),

- Projektin kohderyhmään kuuluville järjestetty koulutus, koulutuksen sisältö ja kesto, - Kuvaus mahdollisista muutoksista ja kuvaus nykytilanteesta 4) Tulokset ja tavoitteet - Mitkä tavoitteet saavutettiin - Koko projektin aikana eri aktiiviohjelmiin ( esim. työharjoittelu, työelämävalmennus, palkkatuettu työ) osallistuneiden määrät sekä erittely palkkatuella työhön tai oppisopimuskoulutukseen osal- listuneiden määristä - Mitä tavoitteita jäi saavuttamatta ja miksi? - Projektin merkitys osallistuneille kohderyhmille/ sidosryhmille yms. Kerätty asiakaspalaute. - Yhteenveto projektin saavutetuista tuloksista (myös määrällinen yhteenveto) 5) Esille tulleet ongelmat ja kehittämisehdotukset 6 ) Projektin tulosten ja saavutusten hyödynnettävyys tulevaisuudessa - Suunnitelmat projektissa luotujen toimintatapojen hyödyntämiseksi jatkossa, Loppuraporttiin on liitettävä projektista mahdollisesti tehty tutkimus tai muu vastaava selvitys. Ra-portin toimittamisvelvollisuus on laitettava viimeisen tilityksen maksamisen ehdoksi. Tarkastukset TE-keskuksella on valtionavustuslain 16 §:n mukaisesti oikeus suorittaa projektituen maksamisessa ja käytön valvonnassa tarpeellisia projektituen saajan talouteen ja toimintaan kohdistuvia tarkastuk-sia. TE-keskus voi myös päätöksellään valtuuttaa toisen viranomaisen tai ulkopuolisentilintarkasta-jan suorittamaan em. tarkastuksia. Ulkopuolinen asiantuntija voi TE-keskuksen pyynnöstä avustaa tarkastuksessa. Valtionavustuslain 17 §:n mukaan avustuksen saajan on korvauksetta annettava tarkastusta suoritta-valle virkamiehelle ja edellä mainitulle tilintarkastajalle kaikki tarkastuksen kannalta tarpeelliset tiedot ja selvitykset, asiakirjat, tallenteet ja muu aineisto sekä muutoinkin avustettava tarkastukses-sa. Tarkastusta suorittavalla virkamiehellä tai tilintarkastajalla on myös oikeus ottaa tarkastuksen kohteena oleva aineisto haltuunsa, jos tarkastaminen sitä edellyttää. Aineiston haltuunotosta on tar-kastuksen yhteydessä laadittava pöytäkirja, jossa on mainittava haltuunoton tarkoitus ja haltuun otettu aineisto. Aineisto on palautettava viipymättä, kun sitä ei enää tarvita tarkastuksen suorittami-seksi. Tarkastusta suorittavalla virkamiehellä tai tarkastusta suorittavalla tilintarkastajalla on oikeus päästä tarkastuksen edellyttämässä laajuudessa tuen saajan hallinnassa tai käytössä oleviin liike-, varasto tai muihin vastaaviin ammatin tai elinkeinon harjoittamiseen käytettäviin tiloihin ja muille alueille, joiden oloilla on merkitystä tuen myöntämiselle ja käytön valvonna lle. TE-keskuksella on myös valtionavustuslain 18 §:n perusteella oikeus saada poliisi-, vero- ja ulosottoviranomaisilta

13

tarpeellista virka-apua valtionavustuslaissa tarkoitettujen valvonta- ja tarkastustehtävien suorittami-sessa. 2. TYÖLLISYYSPOLIITTINEN PROJEKTITUKI SOSIAALISELLE YRITYKSILLE 2.1. Yleistä Sosiaalisista yrityksistä annetun lain (1351/2003) 3 §:n 1 momentin mukaan sosiaalisen yrityksen perustamiseen ja sen toiminnan vakiinnuttamiseen voidaan myöntää tukea, jos sosiaalisen yrityksen elinkeinotoiminnan nimenomaisena tavoitteena on työllistää heikossa työmarkkina-asemassa olevia. Em. tavoite on nimenomaisesti mainittava yhtiöjärjestyksessä, yhtiösopimuksessa, liiketoimintaa harjoittavan yhdistyksen säännöissä tai vastaavassa asiakirjassa. Yrityksen perustamiseksi tukea voidaan myöntää sekä yrityksen perustamisvaiheessa että jo toimivalle yritykselle, joka ei vielä työllistä vajaakuntoisia tai pitkäaikaistyöttömiä 30 prosenttia työntekijämäärästään tai ei muutoin täytä sosiaalisen yrityksen tunnusmerkkejä. Valtioneuvoston asetuksessa eräiden työllisyysmäärärahojen käytöstä (1355/2003) on säännökset projektituesta. Asetuksen 12 §:n mukaan työllisyyspoliittista projektitukea, jäljempänä projektituki, voidaan myöntää sosiaalisista yrityksistä annetun lain 3 §:n 1 momentissa säädetyssä tarkoitukses-sa. Hallituksen esityksessä laiksi sosiaalisista yrityksistä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi todetaan, että sosiaalisille yrityksille myönnettävä projektituki vastaisi pääosin edellytyksiltään ja määrältään työllisyyspoliittista projektitukea. Tuki olisi luonteeltaan kehittämisraha, jota ei kuitenkaan myön-nettäisi liiketoimintaan. Projektitukea voidaan myöntää yhteisölle ja säätiölle myös selvitys- ja kartoitusprojektiin, jonka tarkoituksena on selvittää sosiaalisen yrityksen perustamismahdollisuuksia. Projektituen saajana voi olla esimerkiksi kolmannella sektorilla toimiva keskusjärjestö, jonka tarkoituksena on selvittää, voidaanko osa järjestön palveluita tuottavasta työllistämistoiminnasta eriyttää sosiaaliseksi yrityk-seksi. Koska selvitys- ja kartoitusprojektissa ei ole kyse yksittäisen sosiaalisen yrityksen perusta-misen ja vakiinnuttamisen tukemisesta, projektituen myöntäminen ei edellytä, että hakijan nimen-omaisena tavoitteena on työllistää heikossa työmarkkina-asemassa olevia. Päällekkäisen työn vält-tämiseksi ja sosiaalisten yritysten verkostoitumisen edistämiseksi on tarkoituksenmukaista ohjata selvitys- ja kartoitusprojekti toimimaan yhteistyössä valtakunnallisen Vates-säätiön hallinnoiman Sosiaalisten yritysten tuk irakenne –projektin kanssa. Lisätietoja em. projektista löytyy osoitteesta www. vates.fi. Harkittaessa projektituen myöntämistä sosiaalisen yritystoiminnan edistämiseen työvoimaosaston on arvioitava, onko kyseessä sosiaalisen yrityksen perustamiseen liittyvän esiselvityk-sen/kartoituksen tekeminen vai yrityksen perustamisen tai vakiinnuttamisen tukeminen. Kaikkiin em. kustannuksiin ei voida samanaikaisesti myöntää tukea. Jos sosiaalisen yrityksen kartoitusta koskevan selvitystyön pohjalta käynnistetään sosiaalinen yritys, sen on erikseen haettava tukea pe-rustamis- tai vakiinnuttamiskustannuksiin. Projektituen myöntäminen vakiinnuttamiskustannuksiin edellyttää, että yritys on rekisteröity työmi-nisteriön sosiaalisten yritysten rekisteriin. Hallituksen esityksessä laiksi sosiaalisista yrityksistä ja eräiksi siihen liittyviksi la ieksi (132/2003) todetaan, että yrityksen perustamiseksi tukea vo itaisiin myöntää sekä yrityksen perustamisvaiheessa, että jo toimivalle yritykselle, joka ei vielä työ llistä vajaakuntoisia tai pitkäaikaistyöttömiä 30 prosenttia työntekijämäärästään tai ei muutoin täytä sosi-

14

aalisen yrityksen tunnusmerkkejä. Edellä mainitun perusteella projektituen myöntäminen sosiaali-sen yrityksen perustamiseksi ei edellytä, että sosiaalinen yritys täyttää sosiaalisen yrityksen tun-nusmerkit ja on rekisteröity ministeriön ylläpitämään rekisteriin. TE-keskuksen työvoimaosaston on projektitukihakemusta käsitellessään varmistauduttava siitä, että hakijan nimenomaisena tavoitteena on työllistää heikossa työmarkkina-asemassa olevia. Toimintatavoite täytyy olla mainittu rekiste-röintiä hakevan yhtiöjärjestyksessä, yhtiösopimuksessa, liiketoimintaa harjoittavan yhdistyksen säännöissä tai vastaavassa asiakirjassa. Jos perustettava sosiaalinen yritys tarvitsee taloudellista tukea, työvoimaosaston tulee neuvotella yritysosaston kanssa, voidaanko tukea myöntää yritystuk i-lainsäädännön perusteella tai voidaanko käyttää subventoituja asiantuntijapalveluita yrityksen liike-toimintasuunnitelman laatimiseen. Sosiaalisten yritysten perustamis- ja vakiinnuttamiskustannuksiin myönnettävä projektituki sisältyy työministeriön hallinnonalan voimassa olevaan työllistämistukiohjelmaan (N 115/95), joka on noti-fioitu eli kyseessä ei ole ns. de-minimistuki. 2.2. Tuen määrä ja kesto Sosiaalisen yrityksen perustamis- ja vakiinnuttamiskustannuksiin projektitukea voidaan myöntää enintään 50 prosenttia tuen myöntävän viranomaisen hyväksymistä kokonaiskustannuksista. Sosiaa- lisen yrityksen perustamis- ja vakiinnuttamiskustannuksiin projektitukea voidaan myöntää vain ajaksi, jonka yritystoiminnan käynnistymisen ja vakiinnuttamisen arvioidaan kestävän, kuitenkin enintään kolmen vuoden ajaksi. Projektitukea hakiessaan hakijan tulee esittää suunnitelma yrityksen perustamisesta ja vakiinnuttamisesta sekä niistä toimenpiteistä, joihin projektitukea haetaan. Suun-nitelmasta tulee käydä ilmi toimenpiteiden aikataulu ja niistä aiheutuvat kustannukset. Jos toimin-nan käynnistyminen ja vakiinnuttaminen kestää yli vuoden, hakijan tulee tehdä toisen ja kolmannen vuoden osalta uusi hakemus sekä antaa selvitys siitä, miten suunnitelmassa on edetty. Sosiaalisen yrityksen perustamista edeltävä selvitys- ja kartoitusprojekti on tarkoitettu lyhytkestoi-seksi. Tarkoituksenmukainen tukijakso on noin kolme - kuusi kuukautta ja tukitaso noin 50 prosent-tia tuen myöntävän viranomaisen hyväksymistä kokonaiskustannuksista. 2.3. Tuen hakeminen, myöntäminen ja maksaminen Projektituen yrityksen perustamis- tai vakiinnuttamiskustannuksiin myöntää työvoima- ja elinkei-nokeskus, jonka toimialueella tuen hakijan kotipaikka on. Projektituen selvitys- ja kartoitusprojek-tiin myöntää työvoima- ja elinkeinokeskus, jonka toimialueella hanke on tarkoitus toteuttaa. Projek-tituen myöntää työministeriö, jos kysymyksessä on valtakunnallinen hanke taikka tuen hakija on valtakunnallisesti toimiva yhteisö tai säätiö. Tukea sosiaalisen yrityksen perustamiseen ja vakiinnuttamiseen haetaan työministeriön lomakkeella TM 3.10 ja tukea sosiaalisen yritystoiminnan edistämiseen ja kehittämiseen sekä selvitys- ja kartoi-tusprojektiin lomakkeella TM 3.08, jotka ovat saatavissa osoitteessa www.lomake.fi. Projektituen myöntämispäätöksessä hanke on yksilöitävä ja siinä on mainittava muun muassa:

- tuen saaja, - rahoitettavan toiminnan tavoitteet, - hyväksytyn kustannusarvion suuruus ja projektituen osuus hyväksytystä kustannusarviosta

sekä paljonko projektitukea enintään myönnetään ja mille ajalle sekä mihin kustannuksiin (kustannuslajit). Kustannuslajien muuttamista koskeva ehto,

15

- arvonlisävero; jos yritys saa vähentää arvonlisäveron vähennysjärjestelmän kautta, arvon-lisävero ei ole tukikelpoinen,

- tuen maksujaksot, maksatushakemuksen jättöajat ja maksatushakemuksen liitteet, esim.

*selvitys projektituella palkatun henkilön palkkauskustannuksista ja työajasta sekä työaikakirjanpito osa-aikaisista työntekijöistä

* viimeisen maksatushakemuksen yhteydessä selvitys tuen käytöstä ja siitä, miten sosiaalisen yrityksen vakiinnuttamiseen liittyvät toimenpiteet ovat toteutuneet ko. toimintavuonna

- ilmoitusvelvollisuus myönnetyn projektituen käyttämättä jättämisestä - tuen saajan velvollisuus noudattaa julkisista hankinnoista annettua lainsäädäntöä; esimerkik-

si kunta on hankintayksikkö em. lainsäädännön perusteella. Jos muu tuen saaja saa julkista tukea yli 50 % tavaroiden tai ostopalveluiden hankintaan (laki julkisista hankinnoista (1505/1992) 2 §:n 1 momentin 5 kohta ja 4 §), hankintoihin sovelletaan julkisia hankintoja koskevaa lainsäädäntöä. Kilpailuttamiseen liittyvät asiakirjat on säilytettävä projektia kos-kevien asiakirjojen yhteydessä

- tuen käytön valvontaa ja seurantaa, maksamisen keskeyttämistä, takaisinperintää ja kuittaus-ta koskevat tiedot

- ennakon hakumahdollisuus ja siihen liittyvä vakuus ja - päätöksen oikaisumenettelystä.

Projektituki maksetaan tuen saajalle jälkikäteen TE-keskukselle tehdyn maksatushakemuksen pe-rusteella. Maksatushakemuksen tulee perustua projektituen saajan kirjanpidosta ilmeneviin maksu-jakson aikana toteutuneisiin sosiaaliseen yritystoimintaan tai sen edistämiseen ja kehittämiseen liit-tyviin kustannuksiin. Projektitukea voidaan maksaa ennakkona enintään 50 prosenttia kullekin maksujaksolle kohdistuvasta projektituesta. Projektituen saajan on maksatushakemuksessa selvitet-tävä ne sosiaaliseen yritystoimintaan tai sen edistämiseen ja kehittämiseen liittyvät kustannukset, joiden tuen saaja arvioi erääntyvän maksettaviksi seuraavan maksujakson aikana. Maksujakso on kolme kalenterikuukautta, jollei projektituen myöntämispäätöksessä ole muuta määrätty. Yritys on velvollinen asettamaan TE-keskuksen työvoimaosaston hyväksymän riittävän vakuuden sen varalta, että projektituen ennakko määrätään perittäväksi takaisin. 2.4. Tukeen oikeuttavat kustannukset Selvitys- ja kartoitusprojektissa voidaan projektitukea myöntää muun muassa selvityksestä ja kar-toituksesta vastaavan henkilön palkkaus- ja matkakustannuksiin. Koska projektitukea ei voida myöntää liiketoiminnasta johtuviin kustannuksiin, projektituen käyt-tömahdollisuuksiin vaikuttaa muun muassa se, onko tuen hakija toimiva yritys, joka on muuttamas-sa toimintaansa sosiaaliseksi yritykseksi vai, onko hakija esimerkiksi yhdistys, joka on yhtiöittä-mässä osan toiminnastaan ja vasta käynnistämässä yritystoimintaa. Liiketoimintakustannuksia ovat elinkeinotoiminnassa tulojen hankkimisesta johtuvat kustannukset. Projektituella ei voida kattaa esimerkiksi liikkeen perustamisesta ja uudelleen järjestämisestä joh-tuvat menoja, vaihto-, sijoitus- ja käyttöomaisuuden hankintamenoja, elinkeinotoiminnassa käytetyn huonetilan vuokria ja elinkeinotoiminnassa työskentelevien henkilöiden palkkoja. Tukea ei voida em. perusteella myöskään myöntää yrityksen tuotannolliseen toimintaan käytettäviin laitteisiin ja koneisiin esim. ATK-laitteisiin tai vastaaviin.

16

Liiketoimintasuunnitelman laatiminen ja muuttaminen Liiketoimintasuunnitelmaan kuuluu muun muassa yritysidean kehittäminen (alkava yritys), yritys-analyysi (toimiva yritys), toimintaympäristön analyysi, yrityksen tavoitteiden ja strategian valinta sekä markkinointi-, tuotekehitys-, tuotanto-, henkilöstö- ja taloussuunnitelmien laatiminen. Jos ha-kijana on muu taho kuin toimiva yritys (esimerkiksi yhdistys), projektitukea voidaan myöntää kaik-kiin edellä mainittuihin liiketoimintasuunnitelman laatimiskustannuksiin. Jos hakijana on toimiva yritys, voidaan liiketoimintasuunnitelman muuttamiseen liittyvät kustannukset osittain kattaa pro-jektituella. Projektituella voidaan kattaa henkilöstösuunnitelman laatimiskustannukset, koska hen-kilöstösuunnitelmaan voi sisältyä muun muassa pitkäaikaistyöttömien ja vajaakuntoisten rekrytoin-tia, perehdyttämistä ja työnohjausta koskevia asioita. Tuotantosuunnitelmien laatimiskustannukset voidaan kattaa projektituella tilanteissa, joissa vajaakuntoisten palkkaaminen edellyttää muutoksia tuotantotiloihin, koneisiin ja järjestelmiin. Hyväksyttäviä kustannuksia ovat liiketoimintasuunnitelman laatijan palkkauskustannukset edelli-sessä kappaleessa kerrotulta osin. Hakemuksesta tulee käydä ilmi palkkauskustannusten suuruus (eriteltynä palkka + sivukulut) sekä, kuinka suuren osan työajastaan em. henkilö käyttää liiketoi-mintasuunnitelman laatimiseen. Jos liiketoimintasuunnitelman laatiminen edellyttää muun kuin hakijan palveluksessa olevan asiantuntijan käyttämistä, voidaan ulkopuolisen asiantuntijan palkkiosta aiheutuvat kohtuulliset kustannukset hyväksyä projektituella katettavaksi. Työntekijöiden perehdyttäminen, työnohjaus ja kouluttaminen sekä työyhteisön valmennus Työhön perehdyttäminen, työnohjaus ja henkilöstön kouluttaminen ovat työnantajalle kuuluvia ve l-vollisuuksia, joista aiheutuvista kustannuksista työnantaja pääsääntöisesti vastaa. Sosiaalisen yrityksen perustamis- ja vakiinnuttamisvaiheessa projektitukea voidaan myöntää työl-listettyjen osuuteen luettavien pitkäaikaistyöttömien ja vajaakuntoisten työhön perehdyttämisestä ja työnohjauksesta sekä niihin rinnastettavasta lyhytkestoisesta koulutuksesta aiheutuviin kustannuk-siin. Projektitukea voidaan myöntää sekä uusien työntekijöiden perehdyttämiseen ja työnohjaukseen että ns. vanhojen työntekijöiden osalta esimerkiksi tilanteessa, jossa toiminnan vakiinnuttaminen edellyttää uusien tuotteiden tai tuotantomenetelmien käyttöönottoa. Kun kyseessä on varsinainen työmarkkinavalmiuksia parantava koulutus tai koko henkilöstön uudelleenkoulutus, voidaan koulu-tusta taloudellisesti tukea esimerkiksi yhteishankintana toteutettavana työvoimakoulutuksena. Se, kuinka pitkäksi ajaksi projektitukea myönnetään työhön perehdyttämiseen ja työnohjaukseen, arvi-oidaan tapauskohtaisesti. Ajan pituuteen vaikuttaa muun muassa työllistettävien osuuteen lue ttavien henkilöiden työmarkkinavalmiudet ja työtehtävien asettamat vaatimukset. Jos työhön perehdyttämisen ja työnohjauksen hoitaa hakijan palveluksessa oleva henkilö, hakemuk-sesta tulee käydä ilmi, kuinka suuren osan työajastaan em. henkilö käyttää työllistettyjen osuuteen luettavien henkilöiden perehdyttämiseen ja työnohjaukseen sekä palkkauskustannusten suuruus (eri-teltynä palkka ja sivukulut). Työajan käyttöön vaikuttaa muun muassa, kuinka monen työntekijän perehdyttämisestä ja työnohjauksesta on kysymys. Jos työnohjausta ja koulutusta ostetaan yrityksen ulkopuoliselta taholta, voidaan projektituella kattaa koulutuksesta aiheutuvat kohtuulliset kustan-nukset. Yrityksen muuttaminen sosiaaliseksi yritykseksi ja pitkäaikaistyöttömien sekä vajaakuntoisten rek-rytointi, saattaa edellyttää koko työyhteisön valmentamista muuttuvaan tilanteeseen. Em. tilanteessa projektitukea voidaan myöntää koko henkilöstön valmentamisesta aiheutuviin kustannuksiin. Hy-väksyttäviä kustannuksia ovat työyhteisön valmentamisesta vastaavan henkilön palkkauskustannuk-

17

set ja koulutuksen järjestämisestä aiheutuvat muut kustannukset, esimerkiksi koulutusmateriaalikus-tannukset. Työyhteisön valmentaminen voidaan hankkia myös ostopalveluna. Projektituella katetta-van työyhteisön valmennuksen kesto voi olla enintään 10 päivää/vuosi. Työhönvalmennus ja työolosuhteiden järjestelyt Vajaakuntoisten ja vaikeasti työllistyvien henkilöiden työllistymistä voidaan edistää työhönvalmen-nuksen avulla. Työhönvalmennus voi sisältää ulkopuolisten työvalmentajien henkilökohtaisia pal-veluja, joiden avulla tuetaan asiakkaan työhön sijoittumista avoimille työmarkkinoille. Työvalmen-tajan tehtäviin työpaikalla kuuluvat muun muassa sopivien työtehtävien analysointi, työhön ja työ-olosuhteisiin perehdyttäminen sekä työssä selviytymisen tukeminen. Työhönvalmennus voidaan yhdistää esimerkiksi työllistämistukeen osana palvelukokonaisuutta. Työvoimatoimisto voi korvata työhönvalmennuksesta aiheutuvia kuluja enintään 60 valmennuspäivältä. Työolosuhteiden järjeste-lytukena voidaan korvata myös toisen työntekijän antama apu vajaakuntoisen työssä selviytymisen parantamiseksi. Työnantajia voidaan tukea vajaakuntoisten ja vammaisten työllistämiseen myöntämällä työolosuh-teiden järjestelytukea työssä pysymiselle välttämättömien työkoneiden, työmenetelmien tai työ-olosuhteiden muutostöihin, jotka ovat välttämättömiä vammasta tai sairaudesta johtuen. Työolosuh-teiden järjestelytuen myöntämisestä päättää työvoimatoimisto. Työhönvalmennusta ja työolosuhtei-den järjestelytukea koskevat säännökset ovat va ltioneuvoston asetuksessa julkiseen työvoimapalve-luun kuuluvista etuuksista (1346/2002). Jos vajaakuntoisten palkkaaminen edellyttää laajempia kuin vain yksittäisen työntekijän työolosuh-teiden järjestelyjä, jotka voidaan kattaa työolosuhteiden järjestelytuella tai Kelan tuella, voidaan projektitukea myöntää työolosuhteiden ja työpisteiden kehittämisestä sekä muutostöistä aiheutuviin kustannuksiin. Hyväksyttäviä kustannuksia ovat esimerkiksi apuvälineiden hankinnasta ja koneiden muutostöistä aiheutuvat kus tannukset. Tällöin hankinnoiksi luokiteltavien kustannusten yhteenlas-kettu arvo ei saa ylittää 10 prosenttia hyväksytyistä kokonaiskustannuksista.

3. OMATOIMISUUSAVUSTUS

3.1. Omatoimisuusavustuksen saaja Omatoimisuusavustusta voidaan eräiden työllisyysmäärärahojen käytöstä annetun valtioneuvoston asetuksen (1345/2002) 22 §:n mukaan myöntää rekisteröidylle yhteisölle, jonka toimintatavoittee-seen sisältyy yhteisön sääntöjen tai muiden vastaavien asiakirjojen perusteella työttömien oma-aloitteisuuteen perustuvan työskentelyn sekä työllistymistä edistävän muun toiminnan tukeminen ja niitä tukevan koulutuksen järjestäminen. Työttömien perustamalle osuuskunnalle voidaan myöntää omatoimisuusavustusta, jos sen tarkoituksena on järjestää työtä ja työntekomahdollisuuksia työttö-mille. Osuuskunnan jäsenistä tulee sen perustamishetkellä olla kolme neljäsosaa työttömiä työnha-kijoita. Osuuskunnan perustajajäsenet käyvät ilmi joko osuuskunnan perustamiskirjasta tai kauppa-rekisteriotteesta. Edellytyksen täyttyminen tutkitaan omatoimisuusavustuspäätöstä tehtäessä. 3.2. Avustukseen oikeuttavat kustannukset Asetuksen 23 §:ssä on tyhjentävä luettelo niistä kustannuksista, joihin omatoimisuusavustusta vo i-daan myöntää:

18

- avustuksen saajan tiloista aiheutuviin käyttökustannuksiin sekä puhelin- ja tietoliikennekus-tannuksiin. Käyttökustannuksia ovat muun muassa vuokra-, sähkö-, lämmitys- ja vesikulut. Omatoimisuusavustuksella voidaan kattaa ns. hallinnollisten tilojen toiminnanohjaajan tilo-jen vuokria mutta ei esimerkiksi tuotannollisten tilojen vuokrakustannuksia;

- puhelin- ja tietoliikennekustannuksiin; - vähäisiin kone-, laite- ja tarvikehankintoihin. Tällaisia hankintoja ovat hallinnointiin liittyvät

hankinnat kuten muun muassa kalusteet, puhelin- ja atk-laitteet sekä toimistotarvikkeet. Hankintojen lisäksi avustusta voidaan myöntää koneiden ja laitteiden vuokra- ja korjauskus-tannuksiin. Avustusta ei voida maksaa avustuksen saajan harjoittamaan varsinaiseen toimin-taan esimerkiksi ruokalatoiminnassa keittiökalusteisiin tai kierrätyskeskustoiminnasta aiheu-tuviin vuokriin.

- työllistymistä edistävän koulutuksen järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin. Asetuksen tarkoittama koulutus on lyhytkestoista työmarkkinavalmiuksia parantavaa koulutusta, jota yhteisö järjestää työttömille ja jäsenilleen. Tällaista koulutusta ei ole esimerkiksi liikunta- tai muu harrastusluonteinen koulutus, yhdistyksen toimihenkilöille järjestettävä yhdistyskoulu-tus, yhdistysten aluekokouksiin osallistuminen ja osallistuminen yleisluonteisiin seminaa-reihin tai messu- ja yrityskäynteihin. Koulutuskustannuksina voidaan korvata muun muassa opettajien palkkiot ja matkakustannukset sekä vähäiset opetusvälineiden ja oppimateriaalin hankintamenot.

- työttömien osaamisen ja työsuoritusten markkinointikustannuksiin sekä työttömille tarkoi-tettujen työpaikkojen hankkimisesta tai järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin

- yhteisön toiminnanohjaajan tai muun vastaavan henkilön palkkaus- ja matkakustannuksiin. Palkkauskustannuksia ovat henkilölle maksettava palkka (sis. sivukulut), lomaraha ja loma-korvaus. Omatoimisuusavustuksella katettavan kuukausipalkan enimmäismäärä voi olla enintään 2 100 euroa. Tämän lisäksi voidaan korvata palkan pakolliset työnantajan sivuku-lut, lomakorvaus ja lomaraha, jotka kohdistuvat päätöksen mukaiseen tukiaikaan. Jos toi-minnanohjaajalle tai muulle vastaavalle henkilölle maksettava palkka on suurempi kuin em. palkka, ei ylimenevää osaa palkasta kateta omatoimisuusavustuksella.

- yhteisön yhdistys- tai kaupparekisteriin merkitsemisestä aiheutuviin kustannuksiin. Toiminnan vetäjän tms. omatoimisuusavustuksella palkattavan henkilön rekrytoinnin on mahdolli-suuksien mukaan tapahduttava avoimesti esimerkiksi työvoimatoimiston tai lehti- ilmoittelun kautta. Uusosuuskunnalle avustusta voidaan myöntää myös rekisteröintiä edeltäviin kustannuksiin. Arvonlisäveron tukikelpoisuutta on käsitelty kohdassa 1.5. Koska osuuskunta on yritystoimintaa harjoittava yhteisö, se saa pääsääntöisesti maksamansa arvonlisäveron takaisin ns. vähennysmene t-telyn kautta. Tällöin arvonlisävero ei jää osuuskunnan itsensä maksettavaksi, eikä omatoi-misuusavustuksella voida maksaa arvonlisäveron osuutta. Jos osuuskunta on vapautettu arvon-lisäverovelvollisuudesta, eikä se voi käyttää vähennysjärjestelmää hyödykseen, sen on esitettävä tästä verottajan antama todistus. Osuuskunta ei voi valita, käyttääkö se vähennysjärjestelmää, vaan lähtökohta on, että jos se voi vähentää arvonlisäverot vähennysjärjestelmän kautta, arvonlisäveroa ei voida maksaa omatoimisuusavustuksella. 3.3. Omatoimisuusavustuksen määrä Omatoimisuusavustuksen määrä voi olla enintään 75 prosenttia hyväksyttyjen kustannusten toteu-tuneesta kokonaismäärästä. Työttömien perustaman yhdistyksen toiminnanohjaajan tai muun vas-taavan henkilön palkkauskustannukset voidaan kuitenkin korvata kokonaisuudessaan.

19

Avustusta voidaan myöntää uusosuuskunnalle enintään kuuden kuukauden ajaksi osuuskunnan pe-rustamisesta lukien. Osuuskunta katsotaan perustetuksi, kun osuuskunnan perustajat ovat allekirjoit-taneet päivätyn perustamiskirjan. Avustukseen oikeuttavissa kustannuksissa ja avustuksen määrässä tulee ottaa huomioon se, jos osuuskunnassa on työttömien lisäksi mukana työssä olevia tai yhteisöjä (esimerkiksi yrityksiä). Korkein tukitaso on tarkoitettu osuuskunnille, joiden kaikki jäsenet ovat perustamishetkellä työttömiä. Jos osuuskunnalle myönnettävä enintään kuuden kuukauden tukiaika jakaantuu kahdelle eri kalen-terivuodelle, avustus voidaan myöntää yhdellä päätöksellä ehdollisena siten, että päätöksessä maini-taan, että avustusta maksetaan seuraavana vuonna edellyttäen että TE-keskuksella on käytettävis-sään avustuksen myöntämiseen tarvittavat määrärahat. 3.4. Omatoimisuusavustuksen myöntämisen erityiset edellytykset Omatoimisuusavustusta ei voida myöntää, jos yhteisö saa hakemiinsa kustannuksiin valtionosuutta tai muuta harkinnanvaraista valtionavustusta. Poikkeuksen muodostaa Raha-automaattiyhdistyksen avustus, jota ei lueta valtion rahoitustueksi. Omatoimisuusavustuksen kohteena olevaan toimintaan myönnetyt avustukset eivät saa yhdessä ylittää tuen myöntävän viranomaisen hyväksymiä koko-naiskustannuksia. Uusosuuskunnalle myönnettävän avustuksen edellytyksenä on, että aloitettavalla toiminnalla on edellytykset kannattavaan toimintaan. Arvioidessaan kannattavan toiminnan edellytyksiä työvoima-osaston tulee tarvittaessa käyttää apunaan esimerkiksi TE-keskuksen yritysosastoa, kunnan elin-keinoasiamiestä tai seudullista yrityspalvelupistettä. 3.5. Omatoimisuusavustuksen hakeminen ja myöntäminen Omatoimisuusavustuksen myöntää se TE-keskus, jonka toimialueella yhteisöllä on kotipaikka. Ha-kemus omatoimisuusavustuksesta tehdään työministeriön lomakkeella TM 3.59. Hakemus tehdään avustuksen myöntävälle TE-keskukselle, joka voi tarvittaessa pyytää lausunnon työvoimatoimistol-ta. Hakemukseen on liitettävä

- suunnitelma toimenpiteistä, joilla ylläpidetään ja kehitetään työttömien työmarkkinava l-miuksia

- selvitys kustannuksista kustannuslajeittain; kustannuserittely ja kustannusten laskentaperus-te on selvitettävä erikseen

- yhdistys- tai kaupparekisteriote sekä verovelkatodistus, jotka eivät saa olla kolmea kuukautta vanhempia. Jos kauppa-, yhdistys- tai säätiörekisteriote on em. vanhempi, työvoimaosasto voi myös itse tarkistaa rekisteriotteen ajantasaisuuden esimerkiksi yritys- ja yhteisötietojär-jestelmästä www.ytj.fi, jolloin tarkastamisesta on tehtävä merkintä rekisteriotteeseen.

- yhteisön tai osuuskunnan säännöt, osuuskunnan perustamiskirja ja jäsenluettelo - toimintakertomus (edelliseltä toimintakaudelta) tai muu selvitys yhdistyksen/osuuskunnan

toiminnasta ja yhdistyksen viimeisimmät tilinpäätöstiedot. Osuuskunnan tulee hakemuksen liitteenä olevassa suunnitelmassa esittää liiketoimintasuunnitelma sekä selvitys siitä, miten se markkinoi jäsentensä osaamista ja työsuorituksia sekä miten se hankkii työpaikkoja ja järjestää työtilaisuuksia. Yhdistyksen tulee suunnitelmassa kertoa, millaista toimintaa se työttömien työmarkkinavalmiuksien kehittämiseksi, työtilaisuuksien hankkimiseksi ja työllisty-

20

misen edistämiseksi järjestää. Suunnitelmassa on eriteltävä koulutus- ja muu toiminta, esimerkiksi info- ja muiden tilaisuuksien järjestäminen tai työnetsintä. Lisäksi on esitettävä arvio, kuinka paljon työttömiä eri toimintojen piirissä on. Avustuksen saajan on toimitettava TE-keskukselle kunkin avustuskauden lopussa kirjallinen selvi-tys suunnitelmassa mainittujen toimenp iteiden toteutumisesta. Selvityksessä on kerrottava, millaista toimintaa avustuksen saaja on järjestänyt ja mitä kustannuksia avustuksella on katettu. Suunnitel-man mukaisten toimenpiteiden toteutuminen on edellytys sille, että muu yhteisö kuin osuuskunta voi jatkossa saada avustusta. Jos osuuskunta jättää hakemuksen ennen rekisteröimistä, hakemuksen on oltava perustamiskirjasta ilmenevien perustajien allekirjoittama. Ennen hakemuksen jättämistä syntyneitä kuluja ei vo ida kattaa omatoimisuusavustuksella. Omatoimisuusavustuspäätöksen tukiaika alkaa päätöksentekopäivästä lukien. Omatoimisuusavustus päätöksen sisältö Myöntämispäätöksessä on mainittava muun muassa:

- avustuksen saaja - rahoitettavan toiminnan pääasiallinen sisältö ja tavoitteet. Mainitaan, että hakija on esittänyt

hakemuksen liitteenä suunnitelman toimenpiteistä, joilla ylläpidetään ja kehitetään työttömi-en työmarkkinavalmiuksia. Suunnitelman sisältöä kuvataan päätöksessä tai se laitetaan pää-töksen liitteeksi.

- hyväksytyn kustannusarvion suuruus ja avustuksen osuus hyväksytystä kustannusarviosta sekä paljonko avustusta enintään myönnetään ja mille ajalle sekä mihin kustannuksiin (kus-tannuslajit). Kustannuslajien muuttamista koskeva ehto.

- tieto arvonlisäveron tukikelpoisuudesta - tiedotettaessa avustuksen saajan on ilmoitettava, työhallinnon osallistumisesta toiminnan ra- hoittamiseen

- avustuksen maksujaksot, maksatushakemuksen jättöajat ja maksatushakemuksen liitteet - avustuksen saajan velvollisuus noudattaa julkisista hankinnoista annettua lainsäädäntöä;

esimerkiksi kunta on hankintayksikkö em. lainsäädännön perusteella. Jos muu tuen saaja saa julkista tukea yli 50 % tavaroiden tai ostopalveluiden hankintaan (laki julkisista hankinnois-ta (1505/1992) 2 §:n 1 momentin 5 kohta ja 4 §), hankintoihin sovelletaan julkisia hankinto-ja koskevaa lainsäädäntöä. Kilpailuttamiseen liittyvät asiakirjat on säilytettävä asiakirjojen yhteydessä

- kirjanpitovelvollisuutta, avustuksen käytön valvontaa ja seurantaa, maksamisen keskeyttä-mistä, takaisinperintää ja kuittausta koskevat tiedot

- ennakon hakumahdollisuus - päätöksen oikaisumenettelystä.

3.6. Omatoimisuusavustuksen maksaminen ja ennakko Julkisen työvoimapalvelun toimeenpanosta annetun valtioneuvoston asetuksen (1347/2002) 18 §:n mukaan omatoimisuusavustuksen maksujakso on kalenterikuukausi, ellei omatoimisuusavustuspää- töksessä ole muuta määrätty. Maksatushakemus tehdään työministeriön lomakkeella TM 3.61 ja toimitetaan TE-keskukselle maksujaksoittain kuukauden kuluessa sen maksujakson päättymisestä,

21

jota hakemus koskee. Maksatushakemuksen tulee perustua avustuksen saajan kirjanpidosta ilmene-viin maksujaksolle kohdistuneisiin, toteutuneisiin ja maksettuihin kustannuksiin. Maksatushake-muksen liitteenä tulee toimittaa kopio projektin kirjanpidosta (ote pääkirjasta), josta menot ja tulot käyvät kustannuslajeittain ja tositteittain ilmi ja jonka avustuksen saaja (nimenkirjoitukseen oikeu-tettu henkilö) on allekirjoituksellaan todistanut oikeaksi. Maksatushakemuksella maksettavaksi ha-ettujen kustannusten on kokonaisuudessaan käytävä ilmi pääkirjanotteesta. Erillisiä tositekopioita ei tällöin tarvitse liittää hakemukseen. Työvoimaosasto voi omatoimisuusavustuspäätöksessä asettaa ehdoksi myös muiden selvitysten toimittamisvelvollisuuden maksatushakemuksen liitteiksi. Ks. kohdassa 4.6. mainitut esimerkit erilaisista mahdollisuuksista esittää selvitys toteutuneista kustan-nuksista: Asetuksen (1345/2002) 26 §:n mukaan maksujaksolle aiheutuviin kiinteisiin kustannuksiin voidaan maksaa ennakkoa. Ennakkohakemus tehdään TE-keskukselle työministeriön lomakkeella TM 3.60. Ennakkona voidaan maksaa enintään 50 prosenttia kullekin maksujaksolle päätöksen mukaan tule-vasta omatoimisuusavustuksesta. Kiinteisiin kustannuksiin kohdistuva omatoimisuusavustus makse-taan kuitenkin kokonaisuudessaan. Kiinteinä kustannuksina pidetään tilojen vuokrakustannuksia, muita säännöllisin väliajoin erääntyviä maksuja kuten sähkö- ja puhelinkuluja sekä toiminnanohjaa-jan tai muun vastaavan henkilön palkkauskustannuksia. Maksatuspäätös Työvoimaosaston on tehtävä omatoimisuusavustuksen maksatushakemuksiin kirjallinen maksatus-päätös. Päätös tehdään myös, jos maksatushakemus hyväksytään sellaisenaan. Jos maksatushake-musta ei hyväksytä osittain tai kokonaan, kielteisessä päätöksessä on mainittava perustelut avustuk-sen maksamatta jättämiselle sekä säännökset, johon kielteinen päätös perustuu. Maksatuspäätökseen liitetään oikaisuvaatimusosoitus. Tarkastukset TE-keskuksella on valtionavustuslain 16 §:n mukaisesti oikeus suorittaa projektituen maksamisessa ja käytön valvonnassa tarpeellisia projektituen saajan talouteen ja toimintaan kohdistuvia tarkastuk-sia. TE-keskus voi myös päätöksellään valtuuttaa toisen viranomaisen tai ulkopuolisentilintarkasta-jan suorittamaan em. tarkastuksia. Ulkopuolinen asiantuntija voi TE-keskuksen pyynnöstä avustaa tarkastuksessa. Ks. tarkemmin tarkastuksista kohta 1.8. Ylijohtaja Marja Merimaa Hallitusneuvos Päivi Kerminen

22

TYÖMINISTERIÖ 25.8.2005 Työnantajatuet ja yrittäjyystiimi VALTIONAVUSTUKSIIN LIITTYVIEN HALLINTO-OIKEUDELLISTEN SÄÄNNÖSTEN SOVELTAMINEN

- liittyy ohjeisiin investoinneista (O/16/2005TM) sekä työllisyyspoliittisesta projektituesta ja omatoimisuusavustuksesta (O/17/2005TM)

23

1. HALLINTOLAKI Virkamiehen esteellisyys Esteellisyysperusteet ja esteellisyyden vaikutukset on säännelty hallintolain (434/2003) 27-30 §:issä. Esteellisyydellä tarkoitetaan sitä, että virkamies on käsiteltävään asiaan, sen asianosaisiin tai asiassa tehtävän ratkaisun vaikutuspiiriin muuten kuuluviin henkilöihin sellaisessa suhteessa, joka saattaa vaarantaa hänen puolueettomuutensa. Pääsääntö on, että esteellisenä ei saa käsitellä asiaa, eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä. Virkamiehellä on velvollisuus ottaa huomioon esteellisyytensä ja vetäytyä asian käsittelystä. Virkamiehellä tarkoitetaan tässä yhteydessä myös muitakin kuin varsi-naisia virkamiehiä eli myös niitä henkilöitä, jotka muuten kuin virkamiehenä käsittelevät asioita viranomaisessa (esim. työsopimussuhteiset). Kielteinen avustuspäätös Hallintolain 45 §:n mukaan päätös on perusteltava. Hyvin perusteltu, hakijalle informatiivinen kie l-teinen päätös, on turhien valitusprosessien välttämiseksi erityisen tärkeää. Perusteluissa on ilmoitet-tava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet asian ratkaisuun sekä mainittava sovelletut sään-nökset. Kielteisestä päätöksestä on käytävä selkeästi ilmi, onko hakemus hylätty siksi, että avustuk-sen myöntämisen edellytykset eivät täyty vai siksi, ettei avustuksen myöntämistä pidetä työvoima-poliittisesti tarkoituksenmukaisena. Jos kielteinen päätös perustuu työvoimapoliittiseen tarkoituksenmukaisuusharkintaan, päätöksen perusteluksi ei yksinomaan riitä maininta, ettei avustuksen myöntämistä pidetä työvoimapoliittises-ti tarkoituksenmukaisena. Kielteisessä päätöksessä on mainittava säännös, johon päätöksentekijän harkintavalta perustuu. Lisäksi on kerrottava, miksi avustuksen myöntämistä ei pidetä työvoimapo-liittisesti tarkoituksenmukaisena. Asia- ja kirjoitusvirheen korjaaminen Hallintolain 8 luvussa on säännökset asia- ja kirjoitusvirheen korjaamisesta. Päätöksen tehnyt vi-ranomainen ei voi ilman tuen saajan suostumusta muuttaa tehtyä päätöstä. Viranomainen voi korjata päätöksessä olevan asiavirheen, jos päätös on perustunut selvästi virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen tai ilmeisen väärään lain soveltamiseen taikka päätöstä tehtäessä on tapahtunut mene t-telyvirhe. Asiavirheen korjaamiseen asianosaisen vahingoksi on aina saatava tuen saajan kirjallinen suostumus. Asianosaisen suostumusta ei kuitenkaan tarvita, jos virhe on ilmeinen ja se on aiheutu-nut asianosaisen omasta menettelystä. Asiavirheen korjaaminen edellyttää, että asia käsitellään uu-delleen ja asiassa annetaan uusi päätös. Jos päätöksessä on ilmeinen kirjoitus- tai laskuvirhe tai muu niihin verrattava selvä virhe, päätöksen tehneen viranomaisen on korjattava se. Virhettä ei kuitenkaan saa korjata, jos korjaaminen johtaa asianosaiselle kohtuuttomaan tulokseen, eikä virhe ole aiheutunut asianosaisen omasta menettelystä. Kirjoitusvirhe korjataan korvaamalla virheen sisältävä toimituskirja korjatulla toimituskirjalla. Asia- tai kirjoitusvirheen korjaamisesta on tehtävä merkintä alkuperäisen päätöksen taltiokappalee-seen tai viranomaisen käytössä olevaan tietojärjestelmään.

24

2. ASIAKIRJOJEN JULKISUUS Viranomaisten toiminnan julkisuutta ja hyvää tiedonhallintatapaa sääntelevät laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) ja asetus viranomaisten toiminnan julkisuudesta ja hyvästä tie-donhallintatavasta. Em. laki ja asetus sääntelevät viranomaisten hallussa olevien asiakirjojen julk i-suutta ja salassapitoa. Asiakirjojen julkisuutta arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota myös henkilö-tietolain (523/1999) 3 luvun 11 §:ään, jonka mukaan arkaluonteisten henkilötietojen käsittely on kielletty. Arkaluonteisina tietoina pidetään muun muassa henkilötietoja, jotka kuvaavat tai on tar-koitettu kuvaamaan terveydentilaa, sairautta, vammaisuutta, työttömyyttä taikka häneen kohdistet-tuja hoitotoimenpiteitä tai niihin verrattavia toimia, henkilön sosiaalihuollon tarvetta tai hänen saa-miaan sosiaalihuollon palveluja, tukitoimia ja muita sosiaalihuollon etuuksia. Pääsääntö on, että viranomaisten asiakirjat ovat julkisia, jollei laissa erikseen toisin säädetä. Jul-kisuuslain mukaan salassapidettäviä tietoja ovat muun muassa asiakirjat, jotka sisältävät tietoja yk-sityisestä liike- ja ammattisalaisuudesta, samoin kuin sellaiset asiakirjat, jotka sisältävät tietoja muusta vastaavasta yksityisen elinkeinotoimintaa koskevasta seikasta, jos tiedon antaminen aiheut-taisi taloudellista vahinkoa. Usein em. salassapitovelvollisuus koskee vain osaa asiakirjasta. Tieto asiakirjan julkisesta osasta on annettava, jos se voi tapahtua siten, että salassapidettävä osa ei tule tietoon. Asiakirjasta voidaan antaa kopio esimerkiksi poistamalla asianosaisen nimi ja muut tunnis-tetiedot. Hakemusten käsittelyssä salassa pidettävyyden perusteen muodostaa se, onko jokin asia katsottava liikesalaisuuden piiriin kuuluvaksi joko yksityisen henkilön tai yhteisön kannalta. Se, jonka suojaksi salassapidettävyys on säädetty, voi myös luopua lain hänelle suomasta suojasta. Julkisuuslain mu-kaan asiakirjan julkisuus määräytyy asiakirjakohtaisesti. Asiakirja on julkinen, jollei se sisällä sa-lassa pidettäviä tietoja. Arvio yksittäisen asiakirjan julkisuudesta tehdään konkreettisen asiakirja-pyynnön perusteella. Julkisuuslain 10 §:ssä säädetään tiedon antaminen asiakirjasta, joka sisältää salassa pidettäviä tietoja. Salassa pidettävä osa asiakirjasta peitetään annettaessa siitä kopio. Asian käsittelyn yhteydessä pyydetyt lausunnot ja tehdyt päätökset ovat julkisia siltä osin kuin ne eivät sisällä salassa pidettäviä tietoja. Julkisia tietoja ovat aina ainakin seuraavat tiedot: avustuksen saajana olevan yhteisön, kunnan tms. nimi, tukimuoto, tuen euromäärä ja esimerkiksi tuen prosent-tiosuus. Se, onko päätöksen perusteluissa jotain em. perusteella salassapidettävää on tarkasteltava tapauskohtaisesti. Investointiavustus-, projektituki ja omatoimisuusavustuspäätösten perustelut sisältävät harvoin esimerkiksi yksittäisiä tietoja liike- tai ammattisalaisuuteen liittyvistä asioista. Myönnettäessä omatoimisuusavustusta osuuskunnalle, edellytyksenä on, että osuuskunnalla on kannattavan toiminnan edellytykset. Em. arviointiin liittyvissä asiakirjoissa voi olla liike- ja am-mattisalaisuuden piiriin kuuluvia tietoja. Myös osoitettaessa investointimäärärahoja KTM:n hallin-nonalalle elinkeinotoimintaan hakemusasiakirjoissa voi olla liike- tai ammattisalaisuuden piiriin kuuluvia tietoja. Työministeriö on 16.6.2000 (0/8/2000TM) antanut tarkempia ohjeita em. säädösten soveltamisesta. Oikeusministeriön kotisivuilta osoitteesta www.om.fi, linkistä julkisuuslaki löytyy myös esite ja säädöstekstejä em. lainsäädännöstä.

25

3. VALTIONAVUSTUSLAKI 3.1. Valtionavustuslain soveltaminen Valtionavustuslakia (688/2001) sovelletaan harkinnanvaraisiin valtionavustuksiin, joita työhallin-nossa ovat muun muassa investointiavustus, projektituki sekä omatoimisuusavustus. Valtionavustus-laki on toissijainen yleislaki valtionavustuksia koskevaan erityislainsäädäntöön nähden. Sitä sovelle-taan vain siltä osin kuin muualla laissa (ns. erityislaissa) ei ole valtionavustuslaista poikkeavia sään-nöksiä. 3.1.1 Omaisuuden käyttöaika Omaisuuden käyttöaikaa koskevat säännökset ovat valtionavustuslain (688/ 2001) 13 §:ssä. Lisäksi omaisuuden käyttöaikaan vaikuttavat avustuspäätöksen ehdot ja mahdolliset rajoitukset. Avustusta saadaan käyttää ainoastaan valtionavustuspäätöksen mukaiseen tarkoitukseen. Jos avustus on myön-netty tiettyä päätöksessä määriteltyä käyttötarkoitusta varten käytettävän omaisuuden hankintaan tai perusparannukseen, omaisuutta ei saa käyttää pysyvästi muuhun kuin avustuspäätöksessä määritel-tyyn käyttötarkoitukseen, eikä omaisuuden omistus- tai hallintaoikeutta luovuttaa toiselle päätökses-sä määrättynä avustuksen kohteena olevan omaisuuden käyttöaikana. Valtionavustuspäätökseen voidaan valtionavustuslain 11 §:n mukaan ottaa valtionavustuksen käyt-töä koskevia ehtoja ja rajoituksia. Valtionavustuksen kohteena olevan omaisuuden käyttöaikaa kos-keva ehto voidaan ottaa valtionavustuspäätökseen. Omaisuuden käyttöaika voidaan valtionavustus-päätöksessä määrätä enintään kymmeneksi vuodeksi avustuksen tai sen viimeisen erän maksamises-ta. Valtionavustuspäätöksessä on mahdollista asettaa omaisuudelle myös kymmentä vuotta lyhyem-pi käyttöaika. Jos valtionavustus on myönnetty muussa kuin elinkeinotoiminnan tukemisen tarkoituksessa kiinteän omaisuuden, rakennuksen tai rakennuksessa olevan huoneiston hankintaan tai perusparannukseen, omaisuuden käyttöaika on kuitenkin 30 vuotta valtionavustuksen myöntämisestä. 30 vuoden käyttö-aikaa sovelletaan yleishyödylliseen tai siihen rinnastettavaan tarkoitukseen käytettävien kiinteistö-jen, rakennusten tai huoneistojen hankintaan ja perusparannukseen myönnettäviin avustuksiin (esi-merkiksi konserttisali, sairaala tai vastaava laitos). Avustuspäätöksessä voidaan kuitenkin asettaa lyhyempikin käyttöaika, jos se on perusteltua valtionavustuksen käyttötarkoituksen kannalta Jos omaisuuden omistus- tai hallintaoikeus luovutetaan toiselle päätöksen vastaisesti, avustuksen maksaminen lopetetaan ja avustus voidaan periä takaisin (harkinnanvarainen takaisinperintä). Avus-tus voidaan jättää perimättä takaisin, jos omaisuutta käytetään omistus- tai hallintaoikeuden luovu-tuksesta huolimatta tavalla, jossa valtionavustuksen myöntämisen tarkoitus toteutuu. Em. harkinta tehdään aina tapauskohtaisesti. 3.1.2 Maksatuksen vanheneminen Valtionavustuslain 29 §:ssä säädetään siitä, milloin valtionavustuksen saajan oikeus saada maksatus myönnetystä valtionavustuksesta vanhenee. Avustuksen saajan tulee esittää maksatusta varten tarvit-tava hyväksyttävä selvitys avustuspäätöksessä asetettuun määräaikaan mennessä. Jokaisessa avus-tuspäätöksessä on oltava maininta siitä, milloin maksatushakemus on viimeistään toimitettava mak-sajalle. Päätöksessä voidaan myös mainita, että myöhemmin toimitettu maksatushakemus voidaan erityisistä syistä hyväksyä. Jos määräaikaa maksatushakemuksen jättämiselle ei ole asetettu, avus-

26

tuksen saajan oikeus maksatukseen lakkaa kahden vuoden kuluttua sen varainhoitovuoden päättymi-sestä, jona valtionavustus on myönnetty. Projektitukea ja omatoimisuusavustusta koskevissa säännöksissä on maininta maksatushakemuksen jättämisestä TE-keskukselle. Julkisen työvoimapalvelun toimeenpanosta annetun asetuksen (1347/2002) 16 §:ssä on säännöksiä projektituen maksamisesta. Projektitukea ei makseta projektitu-en myöntämispäätöksessä maksatushakemuksen jättämiselle asetetun määräajan jälkeen saapuneen maksatushakemuksen perusteella. TE-keskus voi kuitenkin erityisestä syystä päättää, että projektitu-ki maksetaan maksatushakemuksen myöhästymisestä huolimatta. Em. asetuksen 18 §:n mukaan omatoimisuusavustusta koskeva maksatushakemus on jätettävä kuukauden kuluessa sen maksujak-son päättymisestä, jota hakemus koskee, ellei päätöksessä ole muuta määrätty. Projektituki- ja omatoimisuusavustuspäätöksiin on otettava em. maininta maksatushakemuksen jät-tämisestä. Maksatusta koskevat säännökset tulevat avustuksen saajaa sitoviksi, kun ne otetaan pää-töksen ehdoiksi. Investointiavustusta koskevissa säännöksissä ei ole mainintaa maksatushakemuksen jättämisestä. Jos em. avustuksia koskevassa päätöksessä ei ole mainintaa maksatushakemusten jät-tämiselle, sove lletaan valtionavustuslain maksatusta koskevaa säännöstä. 3.1.3 Päätöksen tiedoksianto Valtionavustuslaki on soveltamisalaltaan tiedoksiantoa koskevien säännöstensä osalta erityislaki suhteessa tiedoksiannosta hallintoasioissa annettuun lakiin (232/1966). Valtionavustuslain säännök-set sivuuttavat tiedoksiannosta hallintoasioissa annetun lain silloin, kun kyseessä on valtionavustus-lain soveltamisalaan kuuluva valtionavustus tai muu valtiontuki. Valtionavustuslain 33 §:ssä säädetään valtionapuviranomaisen päätöksen lähettämisestä tiedoksi. Valtionapuviranomaisen muu kuin valtionavustuslain 19, 21, 22 ja 30 §:ssä tarkoitetussa asiassa tekemä päätös voidaan lähettää tiedoksi postitse. Siten tavallisella kirjeellä ei voida lähettää asian-omaiselle tiedoksi valtionapuviranomaisen päätöstä valtionavustuksen maksatuksen keskeyttämises-tä, takaisinperinnästä tai palautettavan tai takaisinperittävän määrän kuittauksesta. Ko. päätökset on lähetettävä tiedoksi saantitodistusmenettelyä käyttäen. Kaikissa muissa valtionavustusta koskevissa asioissa valtionapuviranomaisen päätös voidaan lähettää tiedoksi postitse tavallisella kirjeellä. Jollei muuta näytetä, tiedoksiannon katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä siitä, kun päätös on an-nettu postin välitettäväksi. Muilta osin on valtionapuviranomaisen päätöksen tiedoksiannossa noudatettava, mitä tiedoksiannos-ta hallintoasioissa säädetään. 3.2. Valtionavustuksen palauttaminen, maksamisen keskeyttäminen ja lopettaminen 3.2.1. Palauttaminen Valtionavustuslain 20 §:n mukaan valtionavustuksen saajan tulee viipymättä ja oma-aloitteisesti palauttaa virheellisesti, liikaa tai ilmeisen perusteettomasti saamansa valtionavustus tai sen osa. Saa-jan tulee palauttaa valtionavustus tai sen osa myös, jos sitä ei voida käyttää valtionavustuspäätökses-sä edellytetyllä tavalla. Jos palautettava määrä on enintään 10 euroa, se voidaan jättää palauttamatta. Virheellisesti tai liikaa saatua valtionavustusta on suoritus, joka teknisen virheen vuoksi maksetaan perusteetta tai liian suurena. Valtionavustus on saatu perusteetta silloin, kun valtionavustuksen saaja ei täytä valtionavustuksen myöntämisen yleisiä edellytyksiä. Ilmeisen perusteettomasti valtionavus-

27

tus on maksettu aina silloin, kun valtionavustusta ei olisi voitu julkisesta työvoimapalvelusta anne-tun lain tai sen nojalla annettujen valtioneuvoston asetusten mukaan myöntää. Oma-aloitteista avustuksen palauttamista voidaan käyttää vaihtoehtona takaisinperintäprosessille tilanteissa, joissa avustuksen perusteettomuudesta ei ole epäselvyyttä ja palautettava määrä on he l-posti todettavissa. 3.2.2 Maksamisen lopettaminen Valtionavustuslain 21 ja 22 §:n mukaan valtionapuviranomainen voi määrätä maksamisen lopetet-tavaksi. Avustuksen maksamisen lopettaminen ilman, että siihen liittyy takaisinperintää, voi tulla kyseeseen tapauksissa, joissa tukipäätös on tehty, mutta yhtään erää ei ole maksettu avustuksen saa-jalle. Tällaisissa tapauksissa työvoimatoimisto voi tehdä päätöksen maksamisen lopettamisesta. Maksamisen lopettamisesta on aina tehtävä kirjallinen päätös. Päätöksen maksamisen lopettamises-ta tekee työvoima- ja elinkeinokeskus. Tuen saajan kuulemisesta ja muutoksenhausta noudatetaan, mitä on mainittu takaisinperinnän yh-teydessä. 3.2.3 Maksamisen keskeyttäminen Valtionavustuslain (688/2001) 13 §:n mukaan avustusta saadaan käyttää ainoastaan avustuspäätök-sessä mainittuun tarkoitukseen. Avustuspäätöksessä asetettuja ehtoja ja rajoituksia on noudatettava. Valtionavustuksen maksaminen voidaan määrätä keskeytettäväksi valtionavustuslain 19 §:ssä maini-tuilla perusteilla asian tarkemman selvittämisen ajaksi. Maksatuksen keskeyttäminen on tarkoitettu väliaikaiseksi turvaamistoimenpiteeksi, jonka avulla myönnetyn valtionavustuksen maksaminen saadaan keskeyttää asian tarkemman selvittämisen ajaksi. Selvittämisen jälkeen viranomaisen on tehtävä päätös maksatuksen jatkamisesta tai maksamisen lopettamisesta ja takaisinperinnästä. Mak-satuksen keskeyttämisestä on aina tehtävä päätös. Keskeyttämistä ei voida tehdä siten, että avustuk-sen maksaminen vain tosiasiallisesti lopetetaan. Keskeyttämispäätöksen tekee avustuksen myöntänyt viranomainen. Keskeyttämispäätös on tehtävä välittömästi keskeyttämisperusteen tultua tietoon. Maksatus voidaan keskeyttää vain valtionavustuslain 19 §:ssä mainituilla perusteilla, jotka ovat seu-raavat:

- tuen saaja ei anna riittäviä ja oikeita tietoja tuen maksamiseksi - tuen saaja käyttää tukea vastoin lain 13 §:ssä säädettyjä velvoitteitaan - tuen saaja laiminlyö tuen käytön valvontaan liittyvää tiedonantovelvollisuuttaan - perusteet, joilla tuki on myönnetty, ovat olennaisesti muuttuneet - Euroopan yhteisön lainsäädännössä edellytetään maksamisen keskeyttämistä.

Keskeyttämispäätös voidaan tehdä myös määräajaksi. Tällöin keskeyttämispäätökseen tulee ottaa lisäehto, jonka mukaan avustuksen saajan on ilmoitettava, kun avustuksen maksamisen edellytykset jälleen täyttyvät. Maksamisen keskeyttämispäätös on perusteltava mainitsemalla maksamisen keskeyttämiseen johta-neet syyt. Ennen päätöksen tekemistä on kuultava avustuksen saajaa. Vastinetta pyydetään kirjalli-sesti ja sen antamiselle asetetaan kohtuullinen määräaika (kaksi viikkoa). Samalla on mainittava, että maksaminen voidaan keskeyttää, jos vastinetta ei ole annettu pyydetyssä määräajassa. Avustuksen

28

saaja voi hakea keskeyttämispäätökseen oikaisua päätöksen tehneeltä viranomaiselta. Päätökseen on liitettävä oikaisuvaatimusosoitus. Koska oikaisuvaatimuksen johdosta annetusta päätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen, on siihen liitettävä valitusosoitus. 3.3 Takaisinperintä 3.3.1. Yleistä Investointiavustuksen ja omatoimisuusavustuksen takaisinperinnästä päättää työvoimaosasto. Pro-jektituen takaisinperinnästä päättää joko työvoimaosasto tai työministeriö niiden päätösten osalta, jotka se on ollut toimivaltainen tekemään (ns. valtakunnalliset hankkeet). Takaisinperinnän yhtey-dessä on myös määrättävä avustuksen maksamisen lopettamisesta. Maksamisen lopettamispäätös ja takaisinperintäpäätös tehdään samalla päätöksellä. Valtionavustuslain 21 ja 22 §:n mukaan valtion-apuviranomainen voi määrätä maksamisen lopetettavaksi. Työvoimaosasto voi määrätä avustuksen maksamisen lopetettavaksi tapauksissa, joissa avustuspäätös on tehty, mutta yhtään erää ei ole mak-settu tuen saajalle. Avustuksen saajaa on kuultava ennen maksamisen lopettamis- ja takaisinperintäpäätöksen tekemistä. Vastinetta pyydetään kirjallisesti ja sen antamiselle asetetaan kohtuullinen määräaika. Samalla on mainittava, että takaisinperintään voidaan ryhtyä, jos vastinetta ei ole annettu pyydetyssä määräajas-sa. Avustuksen saaja voi hakea takaisinperintäpäätökseen oikaisua päätöksen tehneeltä viranomaiselta 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Takaisinperintäpäätökseen on liitettävä oikaisuvaa-timusosoitus. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen on liitettävä valitusosoitus, koska päätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen. Kun takaisinperintää koskevat selvitykset ovat valmistuneet, asiassa on ryhdyttävä jatkotoimiin. Työvoimaosasto voi tarvittaessa olla yhteydessä työministeriöön. TE-keskuksen havaitsemista vää-rinkäytöstapauksista on ilmoitettava myös valtiontalouden tarkastusvirastolle. Ilmoitusvelvollisuus sisältyy valtion talouden tarkastusvirastosta (676/2000) annetun lain 16 §:ään, jonka mukaan valt i-on viranomaisen, laitoksen, liikelaitoksen ja valtion rahaston on salassapitosäännösten estämä ttä ilmoitettava viipymättä toiminnassaan tehdystä, sen hoitamiin tai vastattavina oleviin varoihin tai omaisuuteen kohdistuneesta väärinkäytöksestä tarkastusvirastolle.

3.3.2. Pakollinen takaisinperintä Valtionavus tuslain 21 §:ssä mainittujen edellytysten täyttyessä viranomaisella on velvollisuus suo-rittaa avustuksen takaisinperintä. Lainkohdassa mainituissa tapauksissa viranomaisella ei ole ta-kaisinperintään ryhtymisen suhteen harkintavaltaa, vaan viranomaisen on määrättävä avustuksen maksamisen lopetettavaksi ja jo maksettu avustus on perittävä takaisin. Takaisinperinnän perusteina ovat avustuksen saajan olennaisesti virheellinen tai vilpillinen menettely. Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti on maksamisen määrääminen lopetettavaksi ja maksetun avustuksen takaisinperintä ra-joitettava virhettä tai väärinkäytöstä vastaavaan määrään. Toimenpide voi kuitenkin kohdistua koko myönnettyyn avustukseen, jos avustusta ei olisi ilmenneen tilanteen mukaisissa olosuhteissa lain-kaan myönnetty tai, jos virheen seurauksena avustusta ei oleellisilta osin voida käyttää päätöksen mukaisella tavalla. Pakollisen takaisinperinnän perusteet ovat seuraavat:

29

- avustuksen saaja on jättänyt palauttamatta sellaisen valtionavustuksen tai sen osan, joka lain

20 §:n mukaan on palautettava; - avustuksen saaja on käyttänyt valtionavustusta olennaisesti muuhun tarkoitukseen kuin se on

myönnetty; - avustuksen saaja on antanut viranomaiselle väärän tai harhaanjohtavan tiedon seikasta, joka

on ollut omiaan olennaisesti vaikuttamaan valtionavustuksen saantiin, määrään tai ehtoihin, taikka salannut sellaisen seikan; taikka

- avustuksen saaja on muutoin edellisiin kohtiin verrattavalla tavalla olennaisesti rikkonut va l-tionavustuksen käyttämistä koskevia säännöksiä tai avustuspäätökseen otettuja ehtoja.

3.3.3. Harkinnanvarainen takaisinperintä Valtionavustuslain 22 §:n mukaan viranomaisella on tietyillä perusteilla oikeus harkita, lopetetaanko valtionavustuksen maksaminen ja peritäänkö avustus takaisin avustuksen saajan virheellisen menet-telyn tai avustuksen käyttöön vaikuttavien olosuhteiden muutoksen vuoksi. Virheellinen menettely tai olosuhteiden muutos ei välttämättä aina ole sillä tavalla olennainen, että niiden seurauksena on avustuksen maksamisen lopettaminen ja takaisinperintä kuten lain 21 §:ssä tarkoitetaan. Valtionapu-viranomainen voi harkita, lopetetaanko avustuksen saajan virheellisen menettelyn tai avustuksen käyttöön vaikuttavan olosuhteiden muutoksen johdosta avustuksen maksaminen ja peritäänkö mak-settu avustus takaisin. Harkinnanvaraisen takaisinperinnän perusteet ovat seuraavat. Avustuksen saaja

- ei anna oikeita ja riittäviä tietoja maksatusta varten; - käyttää avustusta vastoin valtionavustuslain 13 §:ssä säädettyjä velvoitteitaan; - laiminlyö avustuksen käytön valvontaan liittyvää tiedonantovelvollisuuttaan; - on kieltäytynyt antamasta tarkastuksessa tarvittavaa aineistoa tai avustamassa tarkastuksessa - on lopettanut avustuksen kohteena olleen toiminnan, supistanut sitä olennaisesti tai luovutta-

nut sen toiselle; - on lain 13 §:n vastaisesti luovuttanut toiselle omistus- tai hallintaoikeuden omaisuuteen, joka

on hankittu valtionavustuksella; - on 13 §:n vastaisesti pysyvästi muuttanut valtionavustuksen kohteen olleen omaisuuden

käyttötarkoitusta; - on joutunut ulosottotoimenpiteen kohteeksi, selvitystilaan, konkurssiin, saneerausmenette-

lyyn tai velkajärjestelyn kohteeksi; taikka - menettelee tosiasiallisesti em. seikkoihin rinnastettavalla tavalla antamalla valtionavustuksen

myöntämiseen, maksamiseen tai käyttämiseen liittyvälle seikalle muun kuin asian todellista luonnetta tai tarkoitusta vastaavan oikeudellisen muodon.

3.3.4. Takaisinperittävä ja palautettava määrä investointiavustuksissa Valtionavustuslain 23 §:ssä on säännös, joka koskee palautettavaa ja takaisin perittävää määrää in-vestointiavustuksissa. Sen mukaan palautettava ja takaisin perittävä investointiavustuksen määrä on sen suuruinen osa investointiavustuksen kohteena olevan omaisuuden käyvästä arvosta, joka vastaa avustuksen osuutta avustuksen kohteena olevan omaisuuden alkuperäisistä hankintamenoista inves-tointihankkeen toteuttamisen jälkeen. Jos investointiavustus on myönnetty elinkeinotoiminnan tu-kemiseen, valtionavustuksen palautettava tai takaisin perittävä määrä on kuitenkin investointiavus-tuksena maksettu määrä.

30

3.3.5 Kohtuullistaminen ja kuittaus Kohtuullistaminen Valtionavustuslain 26 §:n mukaan viranomainen voi pakollisen ja harkinnanvaraisen takaisinperin-nän yhteydessä päättää, että osa takaisinperittävästä määrästä, sille laskettavasta korosta tai viiväs-tyskorosta jätetään perimättä, jos täysimääräinen takaisinperintä on kohtuuton saajan taloudelliseen asemaan ja olosuhteisiin nähden tai takaisinperinnän perusteena olevaan menettelyyn tai olosuhtei-den muutokseen nähden. Kohtuullistamisessa lähtökohtana on takaisinperinnän kohtuuton ankaruus ja epäoikeudenmukaisuus tilanteessa vallitsevissa yksittäisissä olosuhteissa. Harkinnassa on myös otettava huomioon, missä määrin tuen saajan virheellinen menettely on takaisinperinnän perusteena. Kohtuullistamista puo l-taa, jos tuen saajan menettely ei ole ollut virheellistä tai kyseessä on vain vähäinen virhe taikka jos saaja ei ole voinut tavanomaisella huolellisuudella ennakoida kyseistä olosuhteiden muutosta. Koh-tuullistamista puoltaa myös viranomaisen virheellinen menettely tai esimerkiksi virheellisten neuvo-jen antaminen. Jos takaisinperintätilanteen syntyyn on vaikuttanut viranomaisen virhe, on kohtuul-lista jättää ainakin korko perimättä. Kohtuullistamiseen voidaan ryhtyä myös, jos asia viipyy viran-omaisen hitauden vuoksi. Kohtuullistaminen ei tule kysymykseen, jos takaisinperintä johtuu tuen saajan tahallisesta väärinkäytöksestä. Kohtuusperiaatteeseen kuuluu, että suoritusvelvollisuutta helpotetaan vain osittain ja siltä osin kuin se on kohtuutonta. Ainoastaan erityisen painavasta syystä tuen takaisin perittävä määrä, sille lasket-tava korko tai viivästyskorko voidaan jättää kokonaan perimättä. Kohtuullistaminen otetaan huomioon pääsääntöisesti takaisinperintäpäätöksen yhteydessä. Kohtuul-listamiseen voidaan ryhtyä myös takaisinperintäpäätöksen teon jälkeen, jolloin viranomainen hallin-tomenettelylain mukaisesti itseoikaisee tekemäänsä takaisinperintäpäätöstä. Kuittaus Valtionavustuslain 30 §:n mukaan valtionavustus on mahdollista periä takaisin myös kuittaamalla se muusta valtionavustuksesta. Kuittauksesta tehdään nimenomainen päätös. Kuittaaminen on mahdol-lista vain saman valtionapuviranomaisen myöntämästä avustuksesta. Sitä ei voida tehdä toisen viras-ton tai laitoksen momenttiin liittyvästä menosta. Kuittauksessa on siten noudatettava valtion talous-arvion tilijaottelussa vahvistettuja talousarvion eri momenttien käyttöoikeuksia. Kuittauspäätöksen muutoksenhakuun sovelletaan takaisinperintäpäätöksen yhteydessä selvitettyä oikaisuvaatimusme-nettelyä. 3.3.6 Korko ja viivästyskorko Takaisinperittäviin avustuksiin sovelletaan valtionavustuslain 24 §:n säännöstä korosta ja 25 §:n säännöstä viivästyskorosta. Takaisinperittävälle tai palautettavalle määrälle on maksettava korkolain (633/1982) 3 §:n 2 momentin mukaista vuotuista korkoa lisättynä kolmella prosenttiyksiköllä. Ko-ronmaksuvelvollisuus alkaa siitä päivästä, jona avustus tai sen osa on maksettu avustuksen saajalle. Korkoa on maksettava siihen päivään saakka, jona avustus maksetaan takaisin ja enintään avustuk-sen takaisinmaksamiselle määrättyyn eräpäivään.

31

Viivästyskorkoa peritään silloin, kun avustuksen saaja ei ole täyttänyt takaisinmaksuvelvollisuuttaan viimeistään valtionapuviranomaisen asettamassa määräajassa. Viivästyskoron korkokanta on korko-lain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukainen. 3.3.7 Täytäntöönpano Valtionavustuslain 35 §:n mukaan valtionapuviranomaisen päätös voidaan panna täytäntöön muu-toksenhausta huolimatta. Muutoksenhakuviranomainen voi keskeyttää tarvittaessa täytäntöönpanon. Säännöksen perusteella esimerkiksi maksatuksen keskeyttämistä koskevat päätökset voidaan panna täytäntöön heti päätöksenteon jälkeen. Valtionavustuksen pakollista ja harkinnanvaraista takaisinperintää koskeva päätös voidaan panna täytäntöön myös ulosottotoimin verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin annetussa laissa (367/1961) säädetyssä järjestyksessä. Valtionapuviranomaisen päätös kelpaa sellaisenaan ulosotto-perusteeksi eli työvoima- ja elinkeinokeskuksen lainvoimainen takaisinperintäpäätös sellaisenaan voidaan antaa ulosottoviranomaiselle täytäntöönpantavaksi.