NUORTEN AIKUISTEN TERVEYS Katsaus nuorten aikuisten terveydentilaan ja yleisimpiin ongelmiin Suomessa sekä somaattisten ja psyykkisten sairauksien yhteyteen Petri Kivimäki Opinnäytetyö Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Lääketieteen laitos Lokakuu 2010
Nuoret aikuiset ovat työikäisten ihmisten tervein ja tuottavin osa. Nuoretkaan aikuiset eivät kuitenkaan ole aivan terveitä, vaan heitä vaivaavat mm. tuki- ja liikuntaelinsairaudet, verenpaine, pitkäaikaissairaudet ja mielenterveysongelmat. Ongelmat kehittyvät lapsuudesta alkaen ja säilyvät myöhempään elämään. Psyykkinen ja somaattinen terveys vaikuttavat toinen toisiinsa läpi elämän, mutta muuttuvat myös itsenäisesti. Nuoret aikuiset eivät ole terveitä ja heidän ongelmiinsa ja niiden tunnistamiseen on tärkeää kiinnittää huomiota koko yhteiskunnan tuottavuuden ja hyvinvoinnin takia.
Welcome message from author
This document is posted to help you gain knowledge. Please leave a comment to let me know what you think about it! Share it to your friends and learn new things together.
Transcript
NUORTEN AIKUISTEN TERVEYS Katsaus nuorten aikuisten terveydentilaan ja yleisimpiin ongelmiin Suomessa sekä
somaattisten ja psyykkisten sairauksien yhteyteen
Petri Kivimäki Opinnäytetyö
Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto
Lääketieteen laitos Lokakuu 2010
ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos Lääketieteen koulutusohjelma Kivimäki, Petri J.: Nuorten aikuisten terveys Opinnäytetyö, 28 sivua ja 1 liite (1 sivu) Opinnäytetyön ohjaajat: professori Eila Laukkanen ja FT Petri Juujärvi Lokakuu 2010 Avainsanat: terveys, nuorisopsykiatria Nuoret aikuiset ovat työikäisten ihmisten tervein ja tuottavin osa. Nuoretkaan aikuiset eivät kuitenkaan ole aivan terveitä, vaan heitä vaivaavat mm. tuki- ja liikuntaelinsairaudet, verenpaine, pitkäaikaissairaudet ja mielenterveysongelmat. Ongelmat kehittyvät lapsuudesta alkaen ja säilyvät myöhempään elämään. Psyykkinen ja somaattinen terveys vaikuttavat toinen toisiinsa läpi elämän, mutta muuttuvat myös itsenäisesti. Nuoret aikuiset eivät ole terveitä ja heidän ongelmiinsa ja niiden tunnistamiseen on tärkeää kiinnittää huomiota koko yhteiskunnan tuottavuuden ja hyvinvoinnin takia.
Sisältö 1 Johdanto ............................................................................................................. 3
2 Nuorten aikuisten terveyden merkitys ............................................................. 4
3 Terveys ja sairaudet ........................................................................................... 7 3.1 Sydän- ja verisuonitaudit ........................................................................................ 8
5 Miksei nuori aikuinen ole kunnossa? ............................................................. 19 5.1 Masennus ja ylipaino ............................................................................................ 20
6 Ongelmien seuraukset ..................................................................................... 23
Tämän tutkielman tavoitteena on käydä läpi 18–29-vuotiaiden suomalaisten nuorten aikuisten terveydentilaa ja yleisimpiä sairauksi. Vaikka nuoret aikuiset ovat työikäisten ihmisten tervein ja tuottavin osa, hekään eivät ole aivan terveitä. Menetelmänä asian selvittämiseen on käytetty katsausta kirjallisuuteen - kirjoihin ja tutkimuksiin. Aineistona on käytetty kirjallisuus Terveys 2000 -tutkimuksen tuloksia suomalaisten nuorten aikuisten terveydentilan ja ongelmien selvittämiseksi. Terveen ihmisen normaaliarvojen selvittämiseen ja ihmisen kehitykseen liittyvien tapahtumien kuvaamiseen on käytetty tieteellistä kirjallisuutta ja hoitosuosituksia. Nuorten yleisimpien ongelmien seurauksia ja yhdessä esiintymistä on selvitetty uusimmista tutkimuksista. Kirjallisuuskatsauksen tuloksena havaitaan, että vaikka nuoret aikuiset ovat työikäisten ihmisten tervein ja tuottavin osa, he eivät kuitenkaan ole aivan terveitä. Yleisimpiä vaivoja ovat mm. tuki- ja liikuntaelinsairaudet, verenpaine, pitkäaikaissairaudet ja mielenterveysongelmat. Ongelmat näyttävät kehittyvän lapsuudesta alkaen ja säilyvän myöhempään elämään. Psyykkinen ja somaattinen terveys vaikuttavat toinen toisiinsa läpi elämän, mutta muuttuvat myös itsenäisesti. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että nuorten aikuisten terveyteen on syytä kiinnittää huomiota, koska täysin terveitä he eivät ole. Ongelmien tunnistamiseen on tärkeää kiinnittää huomiota, sillä nuorten aikuisten tapauksessa vaivoilla on pitkäaikainen vaikutus, joka koskee myös koko yhteiskunnan tuottavuutta ja hyvinvointia. Olen kirjoittanut tämän kirjoitelman syventävien opintojen tutkielmaksi Lääketieteen koulutusohjelmassa Itä-Suomen yliopistossa ja samassa yhteydessä myös ollut läsnä nuorisopsykiatrian seurantatutkimuksen tutkimusryhmän kokouksissa Alavan sairaalassa maaliskuusta 2009 kesäkuuhun 2010 yhteensä noin 20 tuntia. Olen lisäksi osallistunut seurantatutkimuksen toisen vaiheen kyselykaavakkeen ja tutkimussuunnitelman laatimiseen.
4
2 Nuorten aikuisten terveyden merkitys
Ihmiset voidaan jakaa lapsiin, aikuisiin ja vanhuksiin iän mukaan. Toisaalta ihmiset
voidaan jakaa huollettaviin ja huoltajiin. Huollettavat eivät kykene huolehtimaan
itsestään tai muista, joten huoltajat huolehtivat heistä itsensä lisäksi. Jako
huoltajiin ja huollettaviin on sopivampi kuin iän mukaan jakaminen, sillä osa
työikäisistä on huollettavia esimerkiksi sairauden vuoksi. Yhteiskunnan toimintoja
ylläpitävät aikuiset, jotka ovat tuottavia ja pystyvät itsensä lisäksi huolehtimaan
myös huollettavista. Näistä aikuisista yhteiskunnan jatkuvan toiminnan kannalta
tärkeimpiä ovat ne, jotka pystyvät saamaan lapsia ja käymään töissä. Työnteolla
taataan hyvinvointia ylläpitävien palvelujen ja tuotteiden saatavuus. Lapsista taas
kasvaa nykyisten työikäisten tilalle uutta työvoimaa. Yhteiskunnan toiminnan
jatkumisen kannalta lasten saanti ja kasvatus vastuullisiksi työntekijöiksi on
tärkeää.
Seuraavan 15 vuoden aikana Suomessa tapahtuu muutos väestön ikärakenteessa,
kun työikäisiä jää enemmän eläkkeelle kuin lapsia kasvaa työikäisiksi (taulukko 1).
Tämän tapahtuessa huoltajien määrä vähenee ja huollettavien kasvaa.
Taulukko 1. Työikäiset ja eläkeläiset Suomessa vuonna 2010 ja 15 vuoden päästä
n (miljoonaa ihmistä)
Ryhmä 2010 2025 Muutos 15 vuodessa
Työikäiset 3.55 3.40 -0.15
Eläkeläiset 0.94 1.6 +0.66
(Tilastokeskus 2009)
Huoltosuhde, joka tarkoittaa työvoiman suhdetta työvoiman ulkopuolella oleviin,
tulee muuttumaan vastaavasti. Kun nyt 100 työikäistä kohden lasten ja
eläkeläisten määrää on noin 50, ennustetaan sen olevan 15 vuoden päästä yli 70.
(Tilastokeskus 2009)
5
Nuoret aikuiset eli 18–29-vuotiaat ovat huoltajien tuorein osa. Voidaan ajatella,
että iän karttuminen luultavimmin tuo lisää sairauksia eikä paranna aiempia ja näin
ikääntyminen yleensä vähentää terveyttä. Terveysongelmat ja epäterveelliset
elämäntavat nuorilla aikuisilla ennustavat terveysongelmia heidän vanhetessaan.
Ihanteellisessa tilanteessa nuoret aikuiset olisivat terveitä ja heillä olisi paras
mahdollinen toimintakyky niin fyysisesti kuin psyykkisestikin. He tekisivät töitä ja
siten tukisivat yhteiskunnan toimintaa. Hyvä fyysinen kunto takaisi parhaat
mahdolliset lisääntymismahdollisuudet ja elämistä haittaavia ongelmia tai
sairauksia ei juuri olisi. Psyykkisen terveyden puolesta nuori aikuinen pystyisi
ihannetilanteessa rakastamaan puolisoaan ja lapsiaan ylläpitääkseen perhettään
ja kasvattaakseen jälki-kasvuaan.
Nuoret aikuiset eivät kuitenkaan ole täysin terveitä. Yleisimpiä nuorten aikuisten
ongelmia ovat tuki- ja liikuntaelinsairaudet etenkin selkä- ja niskakipujen
muodossa. Allergiat, suun terveysongelmat ja näköön liittyvät ongelmat ovat
nuorilla aikuisilla yleisiä. Melko yleisiä ovat myös astma, laktoosi-intoleranssi ja
kohonnut verenpaine. Nuoret aikuiset ovat psyykkisesti kuormittuneita ja
masennus on yleistä. Psykoosit, vaikka eivät olekaan kovin yleisiä, vievät paljon
terveydenhuollon resursseja ja aiheuttavat työkyvyttömyyttä. (Koskinen ym. 2005)
Tuki- ja liikuntaelinsairaudet asettavat rajoitteita niin ruumiillisen työn kuin toimisto-
työnkin tekemiseen. Ruumiillisessa työssä vaadittavien liikkeiden ja voimaa
vaativien tehtävien tekeminen ei välttämättä onnistu, jos työntekijällä on
liikerajoitteita. Toimistotyössä tuki- ja liikuntaelinsairaudet vaikeuttavat päätteen
ääressä istumista ja rajoittavat näin mahdollisuuksia olla töissä. Korkeasta
verenpaineesta kärsivillä verenpaine kasvaa entisestään stressin lisääntyessä ja
stressiä aiheuttavien työtehtävien tekeminen ei onnistu. Pitkään jatkuessaan
korkea verenpaine myös lyhentää työkykyisyysaikaa altistaen sydän- ja
verisuonisairauksille. Psyykkinen kuormittuneisuus vähentää työtehoa, altistaa
työuupumukselle ja lisää epäterveellisten elämäntapojen määrää. Epäterveelliset
elämäntavat johtavat usein pahan olon ja poissaolojen lisääntymiseen sekä
vähentävät työkykyisyysaikaa. Psyykkisten ongelmien, kuten masennuksen ja
6
psykoosin, takia ihminen menettää osittain tai täysin työkykynsä. Yksilöiden
työpanosten aleneminen vaikuttaa koko työyhteisön ja yhteiskunnan tuottavuuteen.
Nuoret eivät usein tunne olevansa psyykkisesti sairaita tai halua psykiatrista hoitoa,
vaikka monet nuoret sairastavatkin. Nuorten psyykkiset ongelmat ilmenevät usein
somaattisina oireina tai käytöshäiriöinä, mikä hankaloittaa näiden ongelmien
löytämistä. Kun nuori hakeutuu lääkärin hoitoon akuutin psyykkisen ongelman
takia, hän uskoo ja kertoo hakeutuvansa hoitoon somaattisen vaivan, esimerkiksi
vatsa-kivun tai päänsäryn takia. Päivystyspoliklinikalla yli neljäsosa nuorista
potilaista tulee hoitoon psyykkiset ongelmat perimmäisenä tulosyynään
(Laukkanen 1989).
Yksilön terveenä olemisen kokemus lisää hyvinvoinnin tunnetta. Somaattisesti
pitkäaikaissairailla lapsilla ja nuorilla on muita enemmän psyykkisiä ongelmia
(Bennett 1994). Somaattinen varsinkin pitkäaikainen sairastaminen altistaa
ongelmien syntymiselle ja syrjäytymiselle eli yhteiskuntaan vaikuttamisen ja
työssäkäynnin ulkopuolelle jäämiselle. Psyykkisten ongelmien esiintyminen
yhdessä somaattisen sairastamisen kanssa vielä pahentaa tilannetta. Nuorena
syrjäytyminen tuottaa yhteiskunnalle paljon kustannuksia ihmisen siirtyessä jo
varhain palvelujen tuottajasta palvelujen käyttäjäksi. Syrjäytymisen myötä henkilön
työpanos vähenee ja hän käyttää paljon sosiaali- ja terveyspalveluiden resursseja.
Syntyvät kustannukset täytyy rahoittaa verojen avulla muiden työpanoksen kautta.
Näin ollen nuorten terveysongelmat ovat kansantaloudellinen jokaista koskettava
ongelma. Ei siis ihme, että työikäisten terveys on poliittisessakin keskustelussa
jatkuvasti ajankohtainen aihe ympäristöasioiden ohella.
7
3 Terveys ja sairaudet
Ihmisen terveys on fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kunnon ja toiminnan mittari.
Terveenä oleminen on tila, jossa kunto ja toiminta on parasta mahdollista eikä sitä
haittaavia oireita tai sairauksia ole. Se, mikä elämistä haittaa, on subjektiivista,
mikä tekee terveydestä oman hyvinvoinnin kokemisen mittarin. Psyykkinen terveys
ilmenee kykynä rakastaa ja tehdä töitä.
Ihmisen terveyttä arvioidaan tavallisesti lääkärintarkastuksissa. Niiden
tarkoituksena on määrittää vastaanotolle tulleen ihmisen eli potilaan terveydentila
haastattelulla ja vertaamalla potilaan toimintoja normaaleiksi ajateltujen
havaintojen raja-arvoihin. Toimintakyvyssä arvioitavana ovat tuki- ja liikuntaelinten
toiminta, kuten nivelten liikelaajuudet, liikkeiden kivuttomuus ja lihasten voima.
Näön puolesta arvioitavia ovat näön tarkkuus, näkökentän kattavuus ja värinäkö.
Kuulosta arvioidaan puhekuulo ja tehdään mittaukset eri äänialueilla audiometrin
avulla. Potilaalta mitataan verenpaine ja tutkitaan verenkiertoelimistön toiminta
sekä hermoston toiminta. Lisäksi on tarpeen kysyä allergioista ja ihosairauksista
sekä psyykkisistä häiriöistä. Taulukossa 2 on nuorten aikuisten yleisimpiä
pitkäaikaisia vaivoja.
Taulukko 2. Allergia, astma ja laktoosi-intoleranssi 18–29-vuotiailla vuonna 2001
Sairaiden osuus (%)
Löydös Miehet Naiset Yhteensä
Allerginen nuha 22 20 21
Lääkeallergia 4 7 6
Allerginen silmätulehdus 5 5 5
Astma 9 7 8
Laktoosi-intoleranssi 5 11 8
(Koskinen ym. 2005)
8
18–29-vuotiaista suomalaisista nuorista aikuisista neljäsosa sairastaa ainakin yhtä
pitkäaikaissairautta, ks. taulukko 3 (Koskinen ym. 2005).
Taulukko 3. Pitkäaikaissairaat eri ikäryhmissä vuonna 2001
Sairaiden osuus (%)
Ikäryhmä Miehet Naiset Yhteensä
18–29 24 25 25
30-64 43 45 44
65- 82 81 82
(Koskinen ym. 2005, Aromaa ja Koskinen 2002)
Näköongelmat ovat varsin yleisiä 18–29-vuotiailla silmälasien käytön perusteella.
Kuulo-ongelmat taas ovat melko harvinaisia, kun mittarina käytetään vaikeutta
useamman henkilön välisen keskustelun kuuntelemisessa, kts. taulukko 4.
Taulukko 4. Kuulo- ja näköongelmat 18–29-vuotiailla vuonna 2001
Sairaiden osuus (%)
Löydös Miehet Naiset Yhteensä
Silmälasien käyttö 33 53 43
Kuulo-ongelmat 4 3 4
(Koskinen ym. 2005)
3.1 Sydän- ja verisuonitaudit
Verenpaine mitataan systolisessa vaiheessa (SVP) ja diastolisessa vaiheessa
(DVP). Verenpaineen suuruutta mitataan elohopeamillimetreinä (mmHg).
9
Verenpaineen tason luokittelu näkyy taulukossa 5. Jos kumpi tahansa, SVP tai
DVP, on kohonnut, luokitellaan verenpaine kohonneeksi. Kohonnut verenpaine on
useimmiten täysin oireeton, ja näin ollen sen voi usein todeta vain verenpaineen
mittauksella. Vasta silloin, kun SVP > 200 ja DVP > 130, saattaa tuntua
päänsärkyä tai huimausta, mutta ei aina silloinkaan. (Mustajoki 2009)
Taulukko 5. Verenpaineen tason luokittelu
Verenpaine (mmHg)
Suuruusluokka SVP DVP
Optimaalinen < 120 < 80
Normaali < 130 < 85
Tyydyttävä 130-139 85-89
Kohonnut (= hypertensio) 140 < 90 <
(Mustajoki 2009)
Perinnöllistä taipumusta kohonneeseen verenpaineeseen on olemassa, mutta elin-
tavat selittävät siitä suurimman osan. Tyydyttävillä ja sitä korkeammilla veren-
painearvoilla potilaalle annetaan elämäntapaohjeita verenpaineen laskemiseksi.
Kun verenpaine on tyydyttävää korkeampi, puhutaan kohonneesta verenpaineesta
eli hypertensiosta. (Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Veren-
paineyhdistys ry:n asettama työryhmä 2009) Hypertensiolle altistavia elintapoihin
liittyviä tekijöitä ovat tupakointi, lihavuus, runsas suolan käyttö, runsas lakritsi-
tuotteiden käyttö, liikunnan vähäisyys, runsas tulehduskipulääkkeiden käyttö,
hormonien käyttö, runsas alkoholin käyttö ja stressi. Hypertensiosta noin viisi pro-
senttia on jonkin sairauden aiheuttamaa eli sekundaarista. (Mustajoki 2009)
Hypertensio on nuorten aikuisten selkeästi yleisin verenkiertoelinsairaus, ja sen e-
siintyvyys jo 18–29-vuotiailla on yllättävän suuri, sillä tavallisesti verenpaine vielä
nousee iän myötä. Lääkärin toteamaa kohonnutta verenpainetta on 18–29-
vuotiaista miehista 5 %:lla ja naisista 9 %:lla. (Koskinen ym. 2005)
10
3.2 Lihavuus
Painosta ja pituudesta saadaan laskettua painoindeksi kaavalla
Painoindeksi = Paino / (Pituus * Pituus)
Laskukaavassa paino merkitään kilogrammoina ja pituus metreinä. Normaali-
painoisen ihmisen painoindeksi on välillä 18,5–25. Lihavuutta voidaan arvioida
myös mittaamalla vyötärön ympärys potilaan seisoessa. Mittauskohtana käytetään
lonkkaluiden korkeimman kohdan yläpuolella olevaa pehmeää aluetta. Miehillä
pidetään terveydelle vaarallisen vyötärölihavuuden rajana ympärysmittaa 100 cm
ja naisilla 90 cm. (Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lihavuus-
tutkijat ry:n asettama työryhmä 2007)
Lihavuus aiheuttaa monia sairauksia, joista merkittävin on tyypin 2 diabetes.
Lihavuus kohottaa verenpainetta ja kasvattaa polven nivelrikon riskiä. Lihavuus
myös usein heikentää yleistä toimintakykyä ja vaikeuttaa liikkumista, mikä
vaikeuttaa tuki- ja liikuntaelimien hyvän kunnon ylläpitoa. (Suomalaisen
Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lihavuustutkijat ry:n asettama työryhmä
2007)
Lihavuus johtaa helposti metaboliseen oireyhtymään, jossa monia terveyttä
uhkaavia ongelmia on samanaikaisesti. Metabolista oireyhtymää sairastavalla
sydän- ja verisuonitautien riski on 2–3-kertainen tavanomaiseen nähden.
Metabolisen oire-yhtymän kriteereinä on kaksi seuraavista: häiriintynyt
sokeriaineenvaihdunta, veren triglyseridien määrän suurentuminen, veren HDL-
kolesterolin pienentyminen, kohonnut verenpaine.
Voidaan ajatella, että painoindeksivälille 25–30 asettuvat ylipainoiset ja
painoindeksille yli 30 lihavat. Taulukossa 6 nähdään näiden ryhmien osuudet 18–
29-vuotiaden ikäryhmässä. (Koskinen ym. 2005)
11
Taulukko 6. Ylipaino ja lihavuus 18–29-vuotiailla vuonna 2001
Yleisyys (%)
Luokka Miehet Naiset Yhteensä
Ylipainoiset 37 23 30
Lihavat 8 7 8
3.3 Tuki- ja liikuntaelinsairaudet
Tuki- ja liikuntaelinten ongelmat ilmenevät tyypillisesti kipuina ja särkyinä etenkin
liikkuessa. Nivelissä olevat vauriot voivat aiheuttaa kivun ohella vauriosta ja
nivelestä riippuen nivelen jäykistymistä, liikelaajuuden rajoitteita ja epävakautta.
Yleisten liikerajoitteisten nivelten normaalit liikelaajuudet on listattu taulukossa 7.
Taulukko 7. Terveiden nivelten liikelaajuudet
Nivel Liike Laajuus (°)
Olkapää Fleksio 0-90
Ekstensio 0-50
Abduktio 0-90
Adduktio 90-0
Lateraalirotaatio 0-90
Mediaalirotaatio 0-90
Kyynärpää Fleksio 0-160
Ekstensio 145-0
Pronaatio 0-90
Supinaatio 0-90
Ranne Fleksio 0-90
Ekstensio 0-70
Abduktio 0-25
Adduktio 0-65
(Lee 2009)
12
Selkäkivut ovat yleisiä ja esiintyvät useimmiten alaselässä. Yleisin selkäkipu on
lihasperäinen ja aiheutuu pääasiassa lihasten jännittymisestä. Epäsuotuisat työ- ja
nostoasennot sekä työolojen psyykkiset rasitteet vaikuttavat selän
lihasjännitykseen. Välilevytyrässä taas välilevy työntyy selkäydinkanavaan tai
hermojuuriaukkoon, puristaa hermoa ja aiheuttaa usein alaraajoihin säteilevää
kipua. Myös selkärangan rappeutuminen aiheuttaa selkäydinkanavan
kaventumisen ja vastaavia oireita. Yläselän kipujen yleisin syy on lihasjännitys
lapaluiden alueella. (Saarelma 2010)
Niskakivut ovat yleisiä, ja niiden yleisin syy on niskan ja hartioiden lihasjännitys.
Selkäkipujen tapaan niskakivuille altistavat epäsuotuisat työasennot ja työolojen
psyykkiset rasitteet. (Saarelma 2009)
Taulukossa 8 mainitut kivut lyhyen ajan sisällä ovat esiintyneet Terveys 2000 -
kyselyä edeltäneen kuukauden aikana. Lonkka- ja polvivaivoihin sisältyvät
kyseisten nivelten kivut, säryt ja arkuudet. (Koskinen ym. 2005)
Taulukko 8. Tuki- ja liikuntaelinten kivut 18–29-vuotiailla vuonna 2001
Yleisyys (%)
Tyyppi Miehet Naiset Yhteensä
Selkäkipu ainakin kerran 70 70 70
Selkäkipu lyhyen ajan sisällä 22 24 23
Pitkäaikainen selkäsairaus 14 14 14
Niskakipu ainakin kerran 50 70 60
Niskakipu lyhyen ajan sisällä 18 34 26
Iskiaskipu 10 17 14
Lonkkavaiva 1 3 2
Polvivaiva 8 6 7
Lihassärkyjä paljon tai erittäin
paljon
5 10 8
(Koskinen ym. 2005)
Tuki- ja liikuntaelinongelmat voivat aiheuttaa kipua liikkuessa, jolloin liikkuminen
vaikeutuu ja kivusta kärsivä saattaa hakeutua jopa vuodelepoon. Äkillisten,
13
alaraajaan säteilemättömien alaselkäkipujen tapauksessa vuodelepo ei kuitenkaan
auta. Selkäkivut johtuvat usein lihasten heikkoudesta, jolloin hoitona toimii
lihaskuntoa ja yleiskuntoa parantava liikunta. (Saarelma 2010)
3.4 Mielenterveysongelmat
Keskustelemalla potilaan kanssa ja haastattelemalla potilasta lääkäri saa yleis-
kuvan potilaan mielenterveydestä. Haastattelun perusteella voidaan arvioida
haastateltavan psyykkistä tilaa ja kiinnittää huomiota esiin tuleviin mielenterveys-
ongelmiin viittaaviin oireisiin, jos sellaisia on. Haastattelemalla selvitetään myös
potilaan päihteidenkäyttöä ja elämäntapoja.
Nuoren ihmisen mielenterveyden tulisi olla sellaisella tasolla, että ihminen pystyy
huolehtimaan itsestään. Tyypillisesti nuoret aikuiset asuvat yksin, jolloin itsestään
huolehtiminen sisältää sen, että pystyy hoitamaan itsenäisesti arkiset askareet,
kuten pyykinpesun ja ruuan valmistuksen. Terveellä ihmisellä on myös kyky ja
tahto itsensä kehittämiseen joko opiskelemalla tai harjoittelemalla itseään
kiinnostavaa työtä. Työntekoon kannustaa työstä saatava palkka, jolla ihminen voi
taata toimeentulonsa. Nuoret aikuiset valmistautuvat perheen perustamiseen,
jolloin onkin tärkeää, että terveellä nuorella aikuisella on valmiudet
vastavuoroiseen ihmis-suhteeseen, jossa osapuolet pitävät huolta toinen
toisistaan. Jokaisen tulisi myös pystyä huolehtimaan jälkikasvustaan. Terve nuori
aikuinen havainnoi ympäristöään muodostaen käsityksiä ja mielipiteitä asioista,
kuten yhteiskunnasta, jossa elää. Toisaalta jokaisella on tarve muodostaa oma
näkökulmansa asioihin, mutta samalla myös sopeutua ympäristöön.
Terveys 2000 -tutkimuksen yhteydessä kysyttiin 18–29-vuotiailta nuorilta aikuisilta
Ongelman vakavuus Alle 15-vuotiaana Alle 18-vuotiaana
Haastattelussa todettu 50.0 73.9
Ollut hoitosuhteessa 57.5 76.5
Vaatinut tiivistä hoitoa 60.3 77.9
(Kim-Cohen ym. 2003)
Vakavimmillaan mielenterveysongelmien akuutit vaiheet vaativat sairaalahoitoa.
Tällaiset sairaalahoitoa vaativat tilat ovat lisääntyneet viime vuosina, kuten
taulukosta 13 nähdään. Mielenterveysongelmat ovat nuorilla aikuisilla selkeästi
25
yleisempiä naisilla kuin miehillä. Psykiatrista sairaalahoitoa tarvinneiden määrä on
kasvanut 25 % vuosien 2000 ja 2008 välillä. (THL 2008)
Taulukko 13. Sairaalapäivät psykiatriassa Suomessa ikäryhmässä 0-64-vuotiaat vuosina 2000–2008
Vuosi Sairaita (n/1000 asukasta)
2000 50.09
2001 49.35
2002 51.04
2003 49.72
2004 50.28
2005 51.55
2006 53.34
2007 65.00
2008 63.26
(THL 2008)
Osa ongelmista on sellaisia, että ihminen tulee toimeen ilman sairaalahoitoa,
selviää mahdollisesti pienellä avustuksella arjestaan, mutta ei kuitenkaan pysty
tekemään töitä. Tällöin ihminen saa sairauden aiheuttaman työkyvyttömyytensä
takia Kansaneläkelaitoksen myöntämää sairauspäivärahaa, jonka yleisyys alle 30-
vuotiailla eri ikäryhmissä nähdään taulukossa 14.
Taulukko 14. Sairauspäivärahaa saaneet alle 30-vuotiaat vuonna 2008
Määrä (n/1000 asukasta)
Ikäryhmä Miehet Naiset Yhteensä
16-19 58 79 137
20-24 336 363 699
25-29 450 520 971
(KELA 2008)
26
Lääkkeiden käytön määrä on nuorilla aikuisilla melko lähellä vanhempia aikuisia,
mikä kertoo suhteellisen paljosta lääkkeillä hoidettavasta oireilusta.
Lääkekorvauksia saaneiden määrät alle 45-vuotiaista eri ikäryhmissä nähdään
taulukossa 15.
Taulukko 15. Lääkekorvaukset Suomessa alle 45-vuotiailla vuonna 2008
Ikäryhmä Korvauksia saaneet (kpl/100 vastaavan ikäistä)
15-24 51
25-34 61
35-44 67
(KELA 2008)
27
7 Yhteenveto
Nuorilla aikuisilla on paljon sairauksien oireita ja tämä viittaa suureen määrään jo
nuorella iällä piileviä ongelmia. Nämä nuorilla aikuisilla esiintyvät ongelmat ovat
melko vakavia ja uhkaavat selvästi työkykyä myöhemmin elämässä. Ongelmien
ennaltaehkäisyyn pyrkiminen elintapaohjauksella ja asioista kertomalla sekä
ongelmien aikainen tunnistaminen ja niihin puuttuminen on tärkeää, sillä muuten
ongelmilla on suuri riski säilyä pitkään tai jopa pahentua ajan myötä. Ongelmien
ennaltaehkäisyssä olisi oleellista puuttua ajoissa ongelmien syihin ja siksi
syyseuraussuhteiden tutkiminen syiden löytämiseksi on tärkeää. Ongelmien
yhdessä esiintymisen tutkiminen antaa viitteitä riskiryhmistä, jotka ovat alttiita
sairastumaan.
Useimpia ongelmia voidaan suoraan hoitaa, toisia taas ei. Vähintään oireiden
helpottaminen useimmiten onnistuu. Pitkäaikaissairauksista kärsivien
mielenterveyteen kannattaa kiinnittää huomiota, sillä sairaus voi altistaa
mielenterveysongelmille.
Ne ongelmat, joihin nuori tai nuori aikuinen saa hoitoa, saattavat olla vain pieni
osa kaikista ongelmista, joita nuorilla ja nuorilla aikuisilla on. On hämärän peitossa,
kuinka paljon nuorilla aikuisilla on sellaisia ongelmia, joiden vuoksi he eivät
hakeudu hoitoon tai joita ei tunnisteta. Psyykkisten ongelmien osalta nuoret eivät
edes halua hoitoa, jolloin ongelmia on vaikea havaita ja ne saattavat päästä
pahentumaan ajan myötä. Psyykkisten ongelmien ilmaiseminen somaattisina
vaivoina vastaanotolla ja vaivojen aktiivinen peitteleminen aiheuttavat sen, että
osa ongelmista jää havaitsematta vaikka psyykkisesti sairas nuori tulisikin lääkärin
tutkimaksi.
Nuorten aikuisten ongelmat ovat uhka koko yhteiskunnan tuottavuudelle ja
hyvinvoinnille, etenkin kun lähivuosien runsas eläkkeelle jääminen aiheuttaa
huoltosuhteen muutoksen. Tämän takia nuorten ja nuorten aikuisten
terveydentilan parantamiseen ja ongelmien toteamiseen on kiinnitettävä erityistä
huomiota.
28
8 Lähteet Aho T, Isometsä E, Mattila M, Jousilahti P, Tala T. Käyvän hoidon potilasversiot, Masennus (depressio). Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2009 (päivitetty 1.10.2009). <URL http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/khp00044> Aromaa A, Koskinen S. Terveys ja toimintakyky Suomessa, Terveys 2000 –tutkimuksen perustulokset. Kansanterveyslaitos 2002. Atlantis E, Baker M. Obesity effects on depression: systematic review of epidemiological studies. Int J Obes (Lond) 2008 vol. 32 (6) pp. 881-91. Bennett DS. Depression Among Children with Chronic Medical Problems: A Meta-Analysis. J Pediatr Psychol 1994 vol. 19 (2) pp. 149-69. Danese A, Moffitt TE, Harrington H, Milne BJ, Polanczyk G, Pariante CM, Poulton R, Caspi A. Adverse childhood experiences and adult risk factors for age-related disease: depression, inflammation, and clustering of metabolic risk markers. Arch Pediatr Adolesc Med 2009 vol. 163 (12) pp. 1135-43. Haarasilta L, Marttunen M, Kaprio J, Aro H. Major depressive episode and physical health in adolescents and young adults: results from a population-based interview survey. Eur J Public Health 2005 vol. 15 (5) pp. 489-93. Hoitoilmoitustietokannat 2008 (katsottu 24.7.2010). THL. <URL https://sampo.thl.fi/launch/TerveysHilmo-cube-kuntahilmo-prod> Huttunen M. Harha-aistimus (hallusinaatio). Kustannus Oy Duodecim 2010 (päivitetty 23.7.2010). <URL http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00371> Huttunen M. Harhaluulo (deluusio). Kustannus Oy Duodecim 2010 (päivitetty 23.7.2010). <URL http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00372> Huttunen M. Psykoosi (mielisairaus). Kustannus Oy Duodecim 2010 (päivitetty 23.7.2010). <URL http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00411> Kelan sairausvakuutustilasto 2008 (katsottu 24.7.2010). KELA. <URL http://www.kela.fi/it/kelasto/kelasto.nsf/alias/Sava_08_pdf/$File/Sava_08.pdf?OpenElement> Kim-Cohen J, Caspi A, Moffitt TE, Harrington H, Milne BJ, Poulton R. Prior juvenile diagnoses in adults with mental disorder: developmental follow-back of a prospective-longitudinal cohort. Arch Gen Psychiatry 2003 vol 60 (7) pp. 709-17.
29
Koskinen S, Kestilä L, Martelin T, Aromaa A. Nuorten aikuisten terveys, Terveys 2000 –tutkimuksen perustulokset 18–29-vuotiaiden terveydestä ja siihen liittyvistä tekijöistä. Kansanterveyslaitos 2005. Laukkanen E, Lehtonen J, Aho T. Nuorten psyykkisistä syistä johtuva ensiapupalvelujen käyttö. Suomen Lääkärilehti 1989 vol. 30 pp. 3014-18. Lee M, Moroz A. The Merck Manual Online, Special Subjects, Rehabilitation, Physical Therapy. Merck Research Laboratories 2009 (päivitetty 2.2009). <URL http://www.merck.com/mmpe/sec22/ch336/ch336b.html> Marttunen M, Rimpelä A, Aalto-Setälä T, Ebeling H, Kaltiala-Heino R, Punamäki RL, Autti T, Laukkanen E, Cacciatore R, Hoikkala T, Helve H, Rimpelä M, Ruohonen M, Lindberg N, Niemelä S, Lehtonen J, Pösö T, Morig J. Nuorten hyvin- ja pahoinvointi: Konsensuskokous 2010. Suomalaisnuorten terveys. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Suomen Akatemia 2010. Maxwell MA, Cole DA. Weight change and apetite disturbance as symptoms of adolescent depression: toward an integrative biopsychosocial model. Clin Psychol Rev 2009 vol. 29 (3) pp. 260-73. Mustajoki P. Kohonnut verenpaine (verenpainetauti). Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2009 (päivitetty 29.12.2009). <URL http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00034> Mustajoki P. Lihavuus. Kustannus Oy Duodecim 2009 (päivitetty 8.7.2009). <URL http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00042> Nikkilä M. Lääkärin käsikirja, Kohonneen verenpaineen diagnostiikka, alkututkimukset ja hoidon aloitus. Kustannus Oy Duodecim 2010 (päivitetty 3.9.2010). <URL http://www.terveysportti.fi/dtk/ltk/avaa?p_artikkeli=ykt00094> Poikolainen K. Alkoholinkäyttö, Sairauksien ehkäisy. Kustannus Oy Duodecim 2009 (päivitetty 19.1.2009). <URL http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=seh00154> Pulkkinen L, Kaprio J, Rose R. Socioemotional Development and Health from Adolescence to Adulthood. Cambridge University Press 2006. Roivainen E. Beckin depressioasteikon tulkinta. Duodecim 2008;124(21):2467-70. Saarelma O. Niskakipu. Lääkärikirja Duodecim 2009 (päivitetty 11.5.2010). <URL http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00310> Saarelma O. Selkäkipu. Lääkärikirja Duodecim 2010 (päivitetty 8.2.2010). <URL http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00326> Salaspuro M. Alkoholi. Kandidaattikustannus Oy. (katsottu 27.9.2010) <URL http://therapiafennica.fi/wiki/index.php?title=Alkoholi>
30
Stunkard AJ, Faith MS, Allison KC. Depression and obesity. Biol Psychiatry 2003 vol. 54 (3) pp. 330-7. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lihavuustutkijat ry:n asettama työryhmä. Käypä hoito, Aikuisten lihavuus. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2007 (päivitetty 22.1.2007) <URL http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/hoi24010> Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriayhdistys ry:n asettama työryhmä. Käypä hoito, Depressio. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2009 (päivitetty 4.7.2009). <URL http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/hoi50023> Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Verenpaineyhdistys ry:n asettama työryhmä. Käypä hoito, Kohonnut verenpaine. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2009 (päivitetty 23.11.2009). <URL http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/hoi04010> Tilastokeskus 2009. Taulukot tilastossa: Väestöennuste <URL http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/vrm/vaenn/vaenn_fi.asp> (5.10.2010) van der Merwe MT. Psychological correlates of obesity in women. Int J Obes (Lond) 2007 vol. 31 Suppl 2 pp. S14-8; discussion S31-2. Wardle J, Cooke L. The impact of obesity on psychological well-being. Best Pract Res Clin