Numero 1/2016 Suomikodin SanomatSuomikodin Sanomat Sanomat/SuomikodinSanoma2016...Marja-Liisa Sairanen Ritva Varis Elvi Vilenius Terveisin Vuokko Aspfors Toivonen Suomikodin Sanomat

Suomikodin SanomatSuomikodin SanomatJulkaisija: Suomikoti-yhdistys • Vastaava julkaisija: Liisa Sihvo Murstam

Numero 1 /2016

Kahvila Nostalgian avajaisetKuvassa Riitta Rastas, Taina Andreev ja Manta Gripenberg.

Suomikodin Sanomat • 1 / 2016

2

Suomikoti-yhdistyksen johtokuntaVarsinaiset jäsenet:Liisa Sihvo Murstam, puheenjohtajaPaula Ehrnebo, varapuheenjohtajaVeikko HirvoJarmo KovanenSirpa PyörrePirkko SinkkonenMarja-Leena SundströmVarajäsenet:Sirkka-Liisa EkmanMaria Leiwert

Työvaliokunta:Liisa Sihvo MurstamPaula EhrneboPirkko Sinkkonen

AY-edustajaSKAF,Marjut Byman

Toiminnanjohtaja:Virpi Johanssons-posti: [email protected]. 08-457 08 51

Talouspäällikkö:Raija Strömbergs-posti: [email protected]. 08-457 08 58

Johtokunnan jäseniin saat yhteyden soittamallaSuomikotiin puh. 08-457 08 50

SuomikotiRamviksvägen 213122 64 ENSKEDEPuh. 08-457 08 50

Internet:www.suomikoti.se

Onko jäsenmaksu unohtunut!Jäsenmaksujen ja lahjoitusten plussiirtotili:23 46 60 -9

KIITOS!

Suomikodin joulumyyjäiset onnistuivaterinomaisesti! Vieraita kävi mukavastija joululeivonnaiset tekivät kauppansa.Possut ja joulutortut loppuivat kesken,samoin pasteijat. Karjalanpiirakoita sensijaan riitti, ja asukkaatkin saivat naut-tia niistä joulumyyjäisten jälkeen.

Arpoja myytiin ennätysmäisesti. Kaikkiarpajaisvoitot olivat lahjoituksia, samoinkirppispöydällä myytävänä olleet tava-rat.Kiitokset kaikille avustajille, kävijöille,pöytien vuokraajille ja arpajaisvoittojenlahjoittajille:

TallinkSiljaVikingLineBerendsenFazer Food Service ABSalong Merja Supplies DirectSweet House

Eila HaaparantaAnnikki HansenMarja HavilehtoKarin HolmAri JeskanenVirpi JohanssonSylvi Karjalainen Seija Ketola Sign Lea MeisalmiLiisa ja Björn MurstamBirgitta MäkiKatariina OlssonMarja-Liisa SairanenRitva VarisElvi Vilenius

Terveisin Vuokko Aspfors Toivonen


3

Yhdessä. Eteenpäin.

Meillä on edessämme Suomikoti-yhdistyksen vuosikokous. Sielläjohtokunta selvittää jäsenille, mi-tä viime vuonna on tehty ja mitenvarat on käytetty. Jäsenet jokohyväksyvät tai hylkäävät toimet.Jäsenet päättävät myös kuluvanvuoden jo hyvään alkuun pääs-seen toiminnan suuntaviivoista javarojen käytöstä. Ja tietenkinvalitaan luottamushenkilöt johta-maan yhdistyksen toimintaa.

Johtokunta on keskustellut siitä,kuinka kodin toimintaa voitaisiinkehittää edelleen. On muun muas-sa todettu, että lyhytaikaishoidontarve on erittäin suuri suomalaistenvanhusten keskuudessa. Viikko tai

kaksi hoitokodissa silloin tällöinvoisi olla tärkeä monelle kotonahoidossa olevalle. Se antaisi uusiavirikkeitä ja kuntoutusta, johonkotona on vähän mahdollisuuksia.Se antaisi myös hengähdystauonmonelle omaishoitajalle, joka onvastuussa hoivasta ja huollostakoko vuorokauden, viikosta toi-seen, ympäri vuoden.

Tätä hoitomuotoa tuntuu olevanvaikea toteuttaa. Syynä on lähinnäbyrokratia. Kotipalvelusta vastaakunta ja sairaanhoidosta maakärä-jät. Selvät määräykset vastuu-alueista puuttuvat. Sen lisäksijokaisella kunnalla on erilaisetsäännöt mihin saa apua. Tämä joh-taa jatkuvaan kiistaan siitä, kukaeri hoivamuodot maksaa. Onkokyseessä vanhuksen lyhytaikais-hoito terveydellisistä syistä vaiomaishoitajan levonpuute? Tarveon kaikkialla suuri, mutta resurssiteivät ole loputtomat. Suomikodillelyhytaikaishoidon aloittaminentässä vaiheessa vaatisi huomatta-vasti useampia yhteyksiä kuntiin jamaakäräjille ja näin hallintotyönhuomattavaa kasvua hoivan kus-tannuksella.

Toinen suomalaisten vanhustenesittämä toivomus on jonkin tyyp-pinen palvelutalo. Monet tulevattoimeen omassa asunnossaan, var-sinkin jos saavat apua raskaim-missa taloustöissä. Useat kuitenkinkaipaavat seuraa ja erilaisia har-srastuksia, joihin esimerkiksi lii-kuntarajoitteisena on vaikea osal-listua.

Palvelutalossa jokainen asuuomassa asunnossaan, mutta voikäydä syömässä talon ravintolassasekä osallistua yhteisiin tilaisuuk-siin. Kun ajattelee nykyisiä kiin-teistöjen hintoja Tukholmassa,tällaisen talon perustaminen tuntuuvaativan sellaisia varoja, joitameillä ei ole.

Tukholman kunnan nykyinenpoliittinen johto suunnittelee nytkodin ja laitoksen välimuotoa.Kunnan vanhustenlautakunnanpuheenjohtajan kanssa käydynkeskustelun mukaan sellainen asu-mismuoto suomalaisille sopisihyvin Sturebyn sairaala-alueelle,jossa Suomikoti jo on. Asukkaatvoisivat esimerkiksi osallistuaerilaisiin Suomikodin tilaisuuksiinja käydä saunassa. Suomikodin eitarvitsisi panostaa miljoonia toi-minnan aloittamiseen, kun kuntavastaisi siitä. Sen sijaan voisimmeosaltamme “auttaa ruotsinsuoma-laisia vanhuksia tukemalla sellai-sia asumismuotoja, jotka soveltu-vat heidän tarpeisiinsa” kutenyhdistyksen sääntöjen tarkoituspy-kälässä sanotaan.

Mitä mieltä sinä olet toiminnankehittämisestä? Riittääkö, että toi-mimme kodin seinien sisäpuolellavai tarvitaanko muuta? Tule puhu-maan siitä vuosikokouksessa!

Liisa Sihvo Murstampuheenjohtaja


4

Suomikodin toimintaa on kehi-tetty Sosiaalihallitukselta saadunavustuksen avulla kolmen, maa-nantaista perjantaihin osastoillatyöskentelevän työntekijän kans-sa. Näistä yksi on sosionomi, toi-nen Silviasyster ja kolmas muu-ten kaikin tavoin sopiva. Työvalmentajien läsnäolo hoi-dossa käynnistyi jo syksyllä yh-teisöllisemmän arjen luomiseksi.

Työ on aloitettu hoitoyhteisönilmapiiristä. Heti alkuun on todet-tava, että me ihmiset aistimme her-kästi tunnelmia ja koemme voi-makkaita tunteita. Tämä pätee niinhoidossa työskenteleviin kuinSuomikodin asukkaisiin. Koke-muksemme ja tunteemme johtavatmielihyvään tai -pahaan, jonkapohjalta elämämme laatu pitkältimääräytyy. Työvalmentajien avul-la on kiinnitetty huomiota positii-viseen ja sallivaan palautekulttuu-riin, jossa kiitoksen antaminentyötovereille, asukkaille, omaisilleja Suomikodissa vieraileville onosa arkea. Huumorintajuinen, lep-poisa ja salliva ilmapiiri auttaa jakannustaa sekä asukkaita ettävapaaehtoisia yhteiseen toimin-taan.

Käytännössä työvalmentajat ovatmukana luomassa Suomikodistayhteisöä, jossa jokainen voi esittää

ajatuksiaan ja toiveitaan. Näitätoteutetaan sitten mahdollisuuksi-en mukaan. Jo nyt talon yhteisiätapahtumia suunnitellaan aiempaasuuremmassa ryhmässä ja palave-reihin ovat tervetulleita myösasukkaat ja vapaaehtoiset omineideoineen. Toivotamme talommetapahtumiin tervetulleiksi niinasukkaidemme omaiset kuin ystä-vätkin!

Työvalmentajat kannustavat hen-kilökuntaa hyödyntämään ihmisiäyhdistäviä sosiaalisia kokemuksiaja kuulumista sosiaaliseen yhtei-söön. Positiivisten kokemustenajattelemisen kautta Suomikodinasukkaita voimaannutetaan sekätietoisesti että ammatillisesti. Esi-merkiksi isovanhemmuuden iloistaja lapsenlapsista puhuminen voiauttaa asukkaitamme löytämäänterveitä, pitkäaikaissairauden ul-kopuolisia elämänrooleja. Tällai-sen työskentelyn avulla pyrimmeauttamaan asukkaita kokemaanelämänsä mielekkääksi ja elämisenarvoiseksi. Yhteisenä päämääränäon mahdollisimman entisentyyli-sen ja -sisältöisen elämän jatkami-nen pitkäaikaissairauksista huoli-matta.

Yhtenä työskentelymuotona ko-rostetaan yhteydenpitoa omaisiin.Sairauksien aiheuttamien muu-

tosten myötä voi olla riski, ettäomaiset vieraantuvat läheisestääntai jäävät arjen ulkopuolelle. Suo-mikodissa katsotaan, että omaisetovat tärkeitä läheisensä elämän-kaaren asiantuntijoita. Heillä onmerkittävää tietoa läheisensä ta-voista ja tottumuksista. Tätä tietoahenkilökunta kerää omaisilta sekäelämäntarinan, yksittäisten kerto-musten että valokuvien muodossa.

Työvalmentajat edistävät työyhtei-sökulttuuria, jossa kehitystä tapah-tuu myös alhaalta ylöspäin.Toiminnan myötä talossa on pys-tytty järjestämään henkilökunnallesäännöllisiä reflektointitapaamisia,joissa on ollut mahdollisuus sy-ventyä jonkun yksittäisen asuk-kaan tilanteeseen monen hoitajannäkökulmasta tai paneutua johon-kin työyhteisön käytäntöön ja poh-tia sen merkitystä. Tapaamistenansiosta on ollut mahdollista pur-kaa myös työntekijöiden välisiäjännitteitä, jotka heijastuvat hel-posti myös asukkaisiin. Nopeaongelmiin tarttuminen ja tilantei-den selkeyttäminen luovat työhy-vinvointia ja viihtyvyyttä kaikille.

Taina Andreev / Virpi Johansson

TyövalmentajatSuomikodin hoitotyössä


5

Olen nyt työskennellyt Suomi-kodissa noin kolme kuukautta, jaon tosi mukava olla täällä. Minunsuomen kieleni on kehittynyt pa-rempaan päin, jopa niin hyvin,että alan puhua suomea perheenija naapureitteni kanssa.

Olen tajunnut, että vuoden 2015aikana tapahtui paljon mukaviaasioita, esimerkiksi 20-vuotisjuh-lat. Joulumarkkinat oli suosittutapahtuma samoin kuin edellisenävuonna. Minä kävin itse ostamassakarjalanpiirakoita ja porkkanalaa-tikkoa perheen pikkujouluksi. Nemaistuivat erinomaisilta.

Vuoden 2015 tulos oli hyvä, 1 400 000 kruunua. Tähän on vaik-uttanut eniten se, että kodinrahastoista on otettu 728 000 kruu-nua.

Toiminnan lopputulos oli vähänplussan puolella. Haaste tälle vuo-delle on pitää henkilökuntakustan-nukset kurissa, koska ne ovat suu-rin menoerä.

Nyt aamut ovat valoisia ja myösiltapäivät pitenevät kaiken aikaa.Kevättä tuntuu olevan ilmassa.Tavataan vuosikokouksessa! Jatoivotaan, että kevät on silloin tul-lut!

Raija StrömbergTaloudenhoitaja

Hyvät lukijat!

HILJA JENSENIN MUISTORAHASTO Otamme mielellämme vastaan rahalahjoituksia Hilja Jensenin muistorahastoon.

Lahjoitukset maksetaan plussiirtotilille 23 46 60 – 9ja lahjoittajan nimi kirjoitetaan maksukorttiin.

Muistorahastosta jaetaan stipendejä esim. henkilökunnan jatkokoulutukseenSuomikodin johtokunnan päätöksen mukaan.

Jakotilaisuudet ovat vuosikokouksien yhteydessä.

Kiitokset etukäteen!Raija Strömberg, Taloudesta vastaaava

Suomalaisen Kirjallisuuden Seurajulkaisi syksyllä 2012 uuden Suo-men romanien historian, joka kä-sittelee romanien 500-vuotistahistoriaa 1500-luvulta meidän päi-viimme.

Svenska litteratursällskapet hoitiSuomessa kirjan ruotsintamisen jajulkaisun viime vuonna, ja De fins-ka romernas historia från svenskatiden till 2000-talet esiteltiin Göte-borgin kirjamessuilla. Ruotsinkie-listä versiota on täydennetty niin,että se ulottuu aina vuoteen 2015asti.

Romaniasian neuvottelukunta olitehnyt aloitteen historian laatimi-sesta jo vuonna 2006. Kirjan toi-mittajana on ollut historian pro-fessori Panu Pulma. Monet kir-joittajista ovat romaneja, mm. tut-kija Sarita Friman-Korpela, jokaitse on romani ja joka on tehnytväitöskirjan Romanipolitiikastaromanien politiikkaan.

Kirja on saanut erittäin hyvätarvostelut niin valtaväestöltä kuinromaneilta, koska se on tehty yh-teistyössä romanien ja tutkijoidenkanssa. Se on saanut tiedonjul-kistamisen valtionpalkinnon jaVuoden historianteos 2012 -kun-niamaininnan. Teos on ainoa laatu-aan koko maailmassa.

Ruotsin historian professori DavidGaunt sanoo kirjan luettuaan, ettäse on yksi parhaista romanienhistoriateoksista minkä hän on

lukenut. Kirja ei kuvaa ainoastaanvarhais- ja nykyhistoriaa vaanmyös romanien poliittista liikeh-dintää, maastamuuttoliikettä Ruot-siin, syrjintää, kieltä, uskontoa,musiikkia, romanien ammatteja,romaneja maanpuolustajina, käsi-töitä, koruja, tapoja, normeja jaarvoja ym. Professori Gaunt toi-vookin, että Ruotsikin julkaisisi

vastaavan historian Ruotsin roma-neista.

Romanien muutosta Ruotsiin,yhdistystoiminnasta ym. kertoojournalisti Gunni Nordström, otsi-kolla Från socialpolitiska flykting-ar till nationell minoritet (Sosiaa-lipoliittisista pakolaisista kansalli-seksi vähemmistöksi). Hänen lu-


6

Romanien historia


7

vustaan käy selvästi ilmi, mitensuuri merkitys romanien omallakamppailulla oli 1960-luvulta al-kaen. Kannattaa myös mainita, ettäromanit tekivät esityksiä olojenparantamiseksi Suomessa jo 1940-luvulla. Silloin taistelua hoiti mu-siikinopettaja Ferdinand Nikkinen.Nuorempi sukupolvi perusti 1967Suomen Romaniyhdistyksen, jon-ka työllä oli hyvin suuri merkitysvaltion parannustoimille. SuomenRomaniyhdistys ja TukholmanSuomalainen Romaniyhdistys, jo-ka perustettiin 1972, tekivät tii-vistä yhteistyötä. Tänä päivänäSuomi on edelläkävijä ja Suomenromanipolitiikka on ”vientitava-raa”.

Monet Suomiko-tiyhdistyksen ak-tiiviset jäsenet ovat olleet yhtey-

dessä suomalaisiin romaneihinRuotsissa joko Suomiseurojenkautta (esim. Atte Toivonen) jo 70-luvulta alkaen, tai ollessaan val-tion, kunnan tai papin viroissa(esim. Paavo Lounela) tai selvittä-essään ja tutkiessaan romanienoloja poliittisissa koneistoissa.Mm. yhdistyksen aktiivisen jäse-nen Leena Jungeforsin tutkimuk-sesta mainitaan kirjassa (Anna-Greta Lejonin aloite). Myös SeijaKetolan työtä kuvataan romaniyh-distyksen perustajana ja romaniky-symysten Suomi-Ruotsi-yhteis-työn hoitajana Valtion maahan-muuttovirastossa lähinnä vuosina1976–86. Armas Lind ja edes-mennyt Aleka Stobin ovat olleet neTukholman Suomalaisen Romani-yhdistyksen vaikuttajahahmot, jot-ka edustivat romaneita monissa

virallisissa yhteyksissä ja jotkasuomalaiset parhaiten muistavat.Monet suomalaiset vaikuttajat ovatolleet Romaniyhdistyksen jäseninätukemassa romanien taistelua 70-ja 80-luvulla. Kiitos teille kaikillesiitä. Saatiinhan Ruotsissa tammi-kuussa 2000 romaneille kansalli-sen vähemmistön asema!

Suomenkielisen teoksen voi ostaaSuomalaisen Kirjallisuuden Seu-rasta (http://kirjat.finlit.fi), hintaon 32,90 euroa plus postikulut.Ruotsinkielisen version puolestaanvoi tilata osoitteesta www.atlan-tis.se, ja sen hinta on 300 kr plus39 kr postikuluja.

Seija Ketola

Johtokunta on todennut, ettäkoulutetun suomenkielisen hoito-henkilökunnan saaminen Suomi-kotiin alkaa olla yhä vaikeampaa.Tähän on useita syitä. Nuoreteivät ole kiinnostuneita hoito- jahoivatyöstä, varsinkin kun Tuk-holman alueella erilaisten työ-paikkojen tarjonta on runsas. Mo-nilta suomalaistaustaisilta hoita-jilta puuttuu myös tarpeellinenhoitoalan kielitaito. Sen lisäksikilpailu suomea osaavasta henki-

lökunnasta on lisääntynyt, kun eripuolille Tukholman lääniä perus-tetaan suomenkielisiä hoitoyksi-köitä.Suomesta on helpompaa saadakaksikielistä koulutettua henkilö-kuntaa, mutta asuntotilanne Tuk-holmassa tekee muuton Suomes-ta, tai muualta Ruotsista, melkeinmahdottomaksi. Siksi johtokuntaon keskustellut työsuhdeasunnonhankkimisesta Suomikodille. Yh-distys voisi esimerkiksi ostaa asu-

misoikeusasunnon, jota voitaisiinvuokrata parille - kolmelle Suo-mikodin työntekijälle määräaikai-sesti. Johtokunnan mielestä sehelpottaisi henkilökunnan rekry-tointia ja samalla sijoitus asun-toon takaisi kohtuullisen koronyhdistyksen pääomalle.

EhdotusVuosikokous antaa johtokunnalletehtäväksi ostaa työsuhdeasuntoSuomikodille.

Ehdotus vuosikokoukselle 2016

Työsuhdeasunnon hankkiminen Suomikodille


8

Kahvilatoimintaa testattiin muuta-mia kertoja vapaaehtoisten voiminsyksyllä 2014. Eri syistä hanke eivielä silloin saanut tulta alleen.Kahvilalle on ollut kuitenkinkysyntää, joten hanketta on alettukehittää uudelleen.Suunnitelma ja toteutus Kahvila Nostalgia avattiin alakerr-ran juhlasalissa keskiviikkona27.1.2016. Se on auki joka keski-viikko klo 14.00–15.15 kokokevätkauden.Kahvila Nostalgia on tarkoitettukoko talon väelle. Muistattehaninformoida myös omaisia uudestakahvilastamme, kun olette yhteyk-

sissä heihin!Kahvilan teemoina ovat menneetvuosikymmenet 1940-luvultaalkaen. Vuosikymmenet näkyvätniin sisustuksessa, tarjoiluissakuin musiikissakin. Mikäli sinullaon ajan patinoimaa rekvisiittaa taiesimerkiksi hyviä reseptejä menn-neiltä vuosikymmeniltä, otammeniitä mielihyvin lainaksi KahvilaNostalgiaan.Kahvila Nostalgian vaihtuvat tee-mat tulevat näkymään myösosastojemme arjessa. Kahvilassatarjottavat leivonnaiset leivotaanyhdessä asukkaiden kanssa.Menneet vuosikymmenet ovat

punaisena lankana myös toiminta-ryhmissä.Kahvila Nostalgian kanssa samaanprojektiin kuuluu myös osastoillakiertävä kioskivaunu. Sen osaltakehitystyö on kuitenkin vielä ihanalkumetreillä, joten siitä sittenenemmän tulevaisuudessa.Vastaamme mielellämme asiastasyntyviin kysymyksiin ja otammevastaan niin kehitysideoita kuinkommenttejakin.

Aurinkoisin terveisinVirpi, Taina, Riitta ja Manta J

Kahvila Nostalgia

Kahvila Nostalgian avajaiset. suomikodin kolme työvalmentajaa,Riitta Rastas, Taina Andreev ja Manta Gripenberg odottelemassa asukkaita.


9

Bingo on suosittu ajanviete.

Kahvila Nostalgiassa viihdytään.


10

Suomikodin juhlavuoden toinenseminaari järjestettiin 25. mar-raskuuta. Esitelmöitsijät olivattuttuja Suomikodissa: professoriSirkka-Liisa Ekman ja dosenttiRaija Lenné. Esitelmien jälkeenseurasi vilkas keskustelu.

Raija Lennén aihe oli Terveellisetelintavat. Hän totesi mm., ettäRuotsissa ainakin 20 % kaikistaennenaikaisista kuolemantapauk-sesta johtuu epäterveellisistä elin-tavoista.

Epäterveelliset elintavat johtavattarttumattomien tautien, kutensydän- ja verisuonitautien, kroo-nisten keuhkosairauksien ja 2-tyy-pin diabeteksen, lisääntymiseen.Sosiaalihallitus on laatinut kansal-liset suuntaviivat, joiden avulla voiparantaa epäterveellisiä elintapojaja siten ehkäistä ja hoitaa sairauk-sia. Tavoitteena on antaa ihmisillemahdollisuus hyvään hoitoon jahoivaan.

Terveellisistä elintavoista puhut-taessa kiinnitetään huomiota lii-kunnan merkitykseen. Riittäväfyysinen aktiivisuus voi ehkäistä jalievittää sairauksia, kuten korkeaaverenpainetta, 2-tyypin diabetesta,pitkäaikaista kipua, psyykkisiävaivoja ja ylipainoa. Hyvä neuvo jokaiselle on: ole niinaktiivinen kuin tilasi sallii. Jokai-sen kannattaa välttää pitkäaikaistapaikallaanoloa, ja ikääntyvien tu-lee harjoitella tasapainoa. Myöshyvä ruokavalio on tärkeä ja siitäannetaan suosituksia. Ohjeita an-netaan myös alkoholin riskikäytönehkäisemiseksi.

Meidän jokaisen kannattaa muis-taa, että pienetkin muutokset pa-rempaan ovat hyväksi terveydelle.Sekä terveyden että ympäristönkannalta on edullista, että syömmeenemmän kasviksia, että syömmesopivan paljon ja että liikumme.

Sirkka-Liisa Ekmanin esitelmäYmmärtää ja tulla ymmärretyksi –ruotsinsuomalaisten muistisairai-den hoidosta oli erittäin tärkeätä jaaina yhtä ajankohtaista asiaa.

Sirkka-Liisa kertoi asiantuntevastija elävästi kielen merkityksestämuistisairaiden hoidossa. Hän ottiesille esimerkkejä omasta tutki-muksestaan ja muista alan tutki-muksista, esimerkiksi miten de-mentia voi vaikuttaa kieleen, min-kälaisia ongelmia dementia aiheut-taa hoitajan ja sairaan välisessäkommunikaatiossa ja suhteessa.

Hoitajan ja hoidettavan välillä täy-tyy olla hyvä suhde, sairaan onvoitava luottaa hoitajaan ja hänentäytyy saada vaikuttaa hoitotilan-teeseen mahdollisimman paljon.Viestintä ei ole vain kielellistävaan myös ei-kielellistä ja hoitajanyksilöllinen ja asiallinen suhtautu-minen sairaaseen on erittäin tärke-ätä. Hoitohenkilökunnan on osoi-tettava sairasta kohtaan kunnioi-tusta ja ymmärtämystä ja annetta-va tälle mahdollisimman paljonvalinnanvapautta. Tämä kävi hy-vin selvästi esille hoitotilanteissatehdyistä tutkimuksista.

Hyvä kommunikaatio ja suhdeovat välttämättömiä kaikessamuistisairaiden hoidossa. Jos sai-

raalla ei ole mahdollisuutta ym-märtää tai tulla ymmärretyksi, hänjoutuu eristäytyneeksi. Silloin eiole enää kyse hyvästä hoidosta.Kun hoitaja pystyy käyttämäänsamaa kieltä kuin muistisairas jakun hän tuntee tämän kulttuurin,hän luo turvallisuutta, lisää hyvin-vointia ja kotoisuuden tunnetta.Tämä on aina ollut hoidon periaateSuomikodissa.

Paula Ehrnebo

Marraskuun seminaari

Sydämellinen kiitos

Suomikodin johtokunnalle,jäsenille, työkavereille,Sylvin kanteleyhtyeelle jakaikille teille, jotka muistitteminua jäädessäni eläkkeelletaloudenhoitajan tehtävästä.

Teitte päivästä ikimuistoisen!Vuokko Aspfors Toivonen


11

JohtokuntaJohtokuntaan kuuluivat edellisenvuosikokouksen jälkeen Liisa Sih-vo Murstam, puheenjohtaja, PaulaEhrnebo, varapuheenjohtaja, Pirk-ko Sinkkonen sihteeri, Sirpa Pyör-re, Veikko Hirvo, Marja-LeenaSundström ja Jarmo Kovanen.Varajäseninä ovat olleet Sirkka-Liisa Ekman ja Maria Lewert. Pu-heenjohtaja, varapuheenjohtaja jasihteeri ovat kuuluneet työvalio-kuntaan. Johtokunnan ja työvalio-kunnan kokouksiin ovat osallis-tuneet myös toiminnanjohtaja Vir-pi Johansson ja talouspäällikköVuokko Aspfors Toivonen. Joh-tokunnan kokouksissa on henkilö-kuntaa edustanut Marjut Byman.Johtokunta on pitänyt vuodenaikana seitsemän kokousta.

TilintarkastajatTilintarkastajina ovat toimineetElisabeth Mårsell (KPMG) jaReijo Burtsov ja heidän varajäse-ninään Fredrik Sjölander ja LauriPihlajamaa.

VaalivaliokuntaVaalivaliokuntaan ovat kuuluneetLeena Jungefors, Helena Kanerva,Tuula Källbäck, Marja-Liisa Saira-nen ja Ari Setälä, joista Leena Jun-gefors valittiin kokoonkutsujaksi.

ToimintaSuomikoti-yhdistys on aatteellinenyhdistys, joka on Suomikodin pää-mies. Suomikoti sijaitsee Enske-dessä, Tukholmassa. Kodin kohde-ryhmä on suomenkielistä hoitoa,hoivaa ja palveluja tarvitsevat van-hukset. Lääninhallituksen päätök-sen mukaan kodin 53 asunnossa onlupa 57 asukkaalle. Vuoden 2015aikana on Suomikodissa ollut 54asukasta.Suomikodilla on puitesopimusTukholman kaupungin kanssa. Sen

lisäksi muut kunnat ostavat hoito-paikkoja kodista. Hoidon ja hoivantarkastuslaitos (IVO) ja Enskede-Årsta-Vantörin kaupunginosalau-takunta tarkistavat toimintaa. Toiminnan johtoon kuuluuvat joh-tokunta, työvaliokunta, toiminnan-johtaja ja talouspäällikkö. Kulu-neen vuoden aikana johtokunta ontehnyt organisaatiomuutoksen,jonka mukaan toiminnanjohtajanlisäksi talouspäällikkö ja hoitoyk-sikön päällikkö muodostavat joh-toryhmän toiminnanjohtajan alai-suudessa. Muutos astuu voimaanvuoden 2016 alusta. Vuonna 2015 yhdistyksessä oli144 henkilöjäsentä ja 5 yhteisöjä-sentä.Kuluneen vuoden toimintaa on lei-mannut kodin 20-vuotisjuhla. Vuo-sikokouksen yhteydessä julkaistiinhistoriikki Suomikodin tähänasti-sesta toiminnasta, elokuussa vie-tettiin juhlia avointen ovien mer-keissä ja syksyllä pidettiin kaksiseminaaria, joissa keskusteltiinvanhustenhoidon tulevaisuudestaja miten elämäntyyli vaikuttaavanhenemiseen.Perinteiset joulumarkkinat jär-jestettiin marraskuun lopussa.Yhdistyksen lehti on ilmestynytneljä kertaa.

SuomikotiToiminnan lähtökohtana tänävuonna, kuten edellisinä vuosina-kin, on turvallinen hoito ja hoiva,mikä lähtee yksityisen asukkaantarpeista. Maaliskuun aikanaTukholman kaupungin Vanhusten-huoltohallinto teki kuuden päivänpituisen observoinnin Suomiko-dissa. Osaksi huomioitiin mitenhenkilökunta toimii yhdessä asuk-kaiden kanssa ja avustaa näitä,osaksi miten henkilökunta kun-nioittaa vanhustenhoidon arvope-rustaa. Saimme monia positiivisia

lausuntoja hoidosta ja hoivastasamoin asukkaille järjestytyistäviriketoiminnoista. Kehitysalueinamainittiin ruokailutilanteet.Kaupungin tekemä vuosittainentoiminnanseuranta antoi myöspositiivista palautetta.Vuoden aikana meillä oli kahdek-san lähihoitajaopiskelijaa eri puo-lelta Suomea 5-6 viikon työhar-joittelujaksoilla. Myös Tukhol-masta oli kaksi suomenkielistäopiskelijaa. Opiskelijat ovat ainatervetulleita, ja samalla kun he saa-vat työkokemusta, saa henkilökun-ta uusia virikkeitä. Neljä vierailuaSuomesta on otettu vastaan.Kesälomittajiksi meille tuli ylikymmenen hyvin koulutettua lähi-hoitajaa Suomesta. Otimme myöskesän aikana vastaan neljä suo-menkielistä koululaista, jotka oli-vat saaneet kolmen viikon kesätyötkaupunginosan kautta. Vuoden koulutuksista useat onannettu koko henkilökunnalle,esim. hygieniakoulutus ja suun ter-veydenhuolto. Somaattisen osas-ton henkilökunta sai syksylläoppia salutogeenisestä ja arvope-rustaan pohjautuvasta lähesty-mistavasta. Opintokäynnit erihoito- ja hoivakoteihin antoivatuseita hyviä esimerkkejä. Työsuo-jelutoimikunta kokoontui neljäkertaa 2015.Syksyn aikana saimme Sosiaali-hallituksen jakamaa stimulanssira-haa miehityksen lisäämiseksi jameillä oli mahdollisuus palkatajoka kerrokseen henkilö, joka ontyössä maanantaista perjantaihin.Toiminnan jatkuvuus osastoilla onparantunut huomattavasti, samoinosastojen omat päivittäiset virike-toiminnat.Kulttuuritoiminta on ollut vilkasta.Tansseja, karaokea ja yhteislauluaon järjestetty kuukausittain. Puu-tarha oli kevään ja kesän aikana

Vuoden 2015 toimintakertomus

Toimintakertomus jatkuu sivulla 12

Arvokas elämä ja hyvinvointi onSuomikodin toiminnan arvopohja.Sosiaalipalvelulakiin tehdyn lisäyk-sen (2011-01-01) mukaisesti vanhus-tenhuollon koko henkilökunnan tuleetyöskennellä siten, että asukkailletaataan arvokas ja hyvinvoinnin sä-vyttämä elämä. Tämä kansallinenarvoperusta vanhustenhuollossa ku-vailee asennetta, jota henkilökunnanpitää noudattaa työssään.

Suomikodissa vuoden 2016 pääta-voitteena on lisätä asukkaiden viihty-mistä luomalla rikkaampi sisältöarkipäivään ja tarjoamalla viihtyi-sämpiä ruokailutilanteita.

Hyvä arkipäivä on erilainen kaikillemeidän asukkaillemme. Jollekin voiturvallisuuden tunne olla tärkein, toi-selle tärkeintä voi olla ulkoilu taimusiikki. Yritämme pyrkiä siihen,että jokainen asukas saa mahdolli-suuden vaikuttaa, tuntea olonsa tur-valliseksi, saada kunnioittavaa koh-telua ja mielekkään arjen.Lähtökohtana kaikessa toiminnassaon tietysti suomen kieli ja suomalai-nen kulttuuri.

Yksilöllisesti suunniteltu hoito jahoiva on tärkein hyvälaatuisen hoi-don perusta. Asukkaiden hyvin-voinnin ja heidän toivomustensa onoltava etusijalla koko henkilökunnantyössä. Tätä koskevaa kolutusta jareflektointia jatketaan vuoden aika-na.


12

Toimintasuunnitelma 2016

ahkerassa käytössä. Grillimakkaratja muurinpohjaletut saivat sekäasukkaat että henkilökunnan puu-tarhaan. Tukholman kulttuurihal-linnolta saatu avustus käytettiinmusiikki- ja tanssiesityksiin. Kanssakäyminen omaisten kanssaon tiivistä. Omaiset ovat aina ter-vetulleita kulttuuritapahtumiin ja

kesän grillijuhliin, ja jokainenosasto kutsui omaiset adventtikah-ville.

TalousToiminnan tulot vuonna 2015 oli-vat 48 639 100 kruunua ja nekoostuvat pääasiassa asukkaidenhoitomaksuista ja niihin liittyvistä

palveluista.Inventaarioista on tehty poistoja 0kruunua. Yhdistyksen talous onvakaa. Miinuskorko on kuitenkinvähentänyt korkotuloja huomatta-vasti. Toimintavuoden ylijäämä oli1 425 700 kruunua. Tarkemmattiedot taloudesta käyvät ilmi Års-redovisning-selvityksestä.

Föreningen Suomikoti, Suomikoti-yhdistysOrg nr 802017-6601


13

Föreningen Suomikoti, Suomikoti-yhdistysOrg nr 802017-6601 1

ÅR

SRE

DO

VIS

NIN

G


14


ÅR

SRE

DO

VIS

NIN

G


15

3

ÅR

SRE

DO

VIS

NIN

G


16


ÅR

SRE

DO

VIS

NIN

G


17


ÅR

SRE

DO

VIS

NIN

G


18


ÅR

SRE

DO

VIS

NIN

G


19


ÅR

SRE

DO

VIS

NIN

G


20


ÅR

SRE

DO

VIS

NIN

G


21

9

ÅR

SRE

DO

VIS

NIN

G


22

10

ÅR

SRE

DO

VIS

NIN

G


23

11

ÅR

SRE

DO

VIS

NIN

G


24

Työjärjestys

1. Kokouksen avaus

2. Vahvistetaan osanottaja- ja äänestysluettelo

3. Todetaan kokouksen päätösvaltaisuus

4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys

5. Valitaan kokouksena) puheenjohtajab) sihteeric) kaksi pöytäkirjantarkistajaad) kaksi ääntenlaskijaa

6. Käsitellään vuoden 2015 toimintakertomus ja tilinpäätös

7. Kuullaan tilitarkastajien lausunto

8. Päätetään toimintakertomuksen hyväksymisestä, tilinpäätöksenvahvistamisesta ja tili- ja vastuuvapauden myöntämisestä johtokunnalle

9. Vahvistetaan vuoden 2016 toimintasuunnitelma ja talousarvio

10. Päätetään vuoden 2017 jäsenmaksun suuruudesta

11. Käsitellään johtokunnan muut vuosikokoukselle esittämät asiat

12. Käsitellään jäsenten vuosikokoukselle jättämät aloitteet

13. Valitaana) johtokunnan varsinaiset jäsenetb) johtokunnan varajäsenet

14. Valitaan tilintarkastajata) tilintarkastajatb) varatilintarkastajat

15. Päätetään johtokunnan jäsenten ja tilintarkastajien palkkioista

16. Valitaan viisijäseninen vaalivaliokunta ja yksi heistä kokoonkutsujaksi

17. Muut esille tulevat asiat

18. Kokouksen päättäminen

Suomikoti-yhdistyksen vuosikokous27. huhtikuuta 2016

Sida 1Sida 2Sida 3Sida 4Sida 5Sida 6Sida 7Sida 8Sida 9Sida 10Sida 11Sida 12Sida 13Sida 14Sida 15Sida 16Sida 17Sida 18Sida 19Sida 20Sida 21Sida 22Sida 23Sida 24

/ColorImageDict > /JPEG2000ColorACSImageDict > /JPEG2000ColorImageDict > /AntiAliasGrayImages false /DownsampleGrayImages true /GrayImageDownsampleType /Bicubic /GrayImageResolution 300 /GrayImageDepth -1 /GrayImageDownsampleThreshold 1.50000 /EncodeGrayImages true /GrayImageFilter /DCTEncode /AutoFilterGrayImages true /GrayImageAutoFilterStrategy /JPEG /GrayACSImageDict > /GrayImageDict > /JPEG2000GrayACSImageDict > /JPEG2000GrayImageDict > /AntiAliasMonoImages false /DownsampleMonoImages true /MonoImageDownsampleType /Bicubic /MonoImageResolution 1200 /MonoImageDepth -1 /MonoImageDownsampleThreshold 1.50000 /EncodeMonoImages true /MonoImageFilter /CCITTFaxEncode /MonoImageDict > /AllowPSXObjects false /PDFX1aCheck false /PDFX3Check false /PDFXCompliantPDFOnly false /PDFXNoTrimBoxError true /PDFXTrimBoxToMediaBoxOffset [ 0.00000 0.00000 0.00000 0.00000 ] /PDFXSetBleedBoxToMediaBox true /PDFXBleedBoxToTrimBoxOffset [ 0.00000 0.00000 0.00000 0.00000 ] /PDFXOutputIntentProfile () /PDFXOutputCondition () /PDFXRegistryName (http://www.color.org) /PDFXTrapped /Unknown

/Description >>> setdistillerparams> setpagedevice















































Numero 1/2016 Suomikodin SanomatSuomikodin Sanomat Sanomat/SuomikodinSanoma2016...Marja-Liisa Sairanen Ritva Varis Elvi Vilenius Terveisin Vuokko Aspfors Toivonen Suomikodin Sanomat

Documents