Nro 5/05 Irtonumero1,70 e Marraskuu - Joulukuu 2005 4 ...euvkr/5-05.pdf · Nro 5/05 Kansan ääni Sivu 1 K ansanääni Nro 5/05 K Mielipidelehti työn, toimeentulon, rauhan ja kansanvallan

Sivu 1Nro 5/05 Kansanääni

ansan ansan ansan ansan ansanääniNro 5/05

KKKKKMielipidelehti työn, toimeentulon, rauhan ja

kansanvallan puolestaIrtonumero1,70 €4. vuosikertaMarraskuu - Joulukuu 2005

Sivu 2:* Älkää antako äänioikeuttapois* Kuntauudistus – mikätavoitteena?

Sivu 3:* Kuka maksaa Fortuminjohdon optiolottovoitot?* Kenen joukoissa seisot?

Sivu 4:* Ay-liikkeellä vaaran vuodet* Poliisilain muutokset vievättotaaliseen poliisivalvontaan

Sivu 5:* Paha Paul vieraili Suomessa* USA - täyden kympinarvoinen?

Sivu 6:Neuvostoliitto, osa 5

Sivu 7:* Erillissotako liittosuhteessaSaksaan?

Sivu 8:* Kansainvälinen kokousriippumattomuudesta 21.vuosisadalla pidettiinVenezuelassa* Venezuela tiellä kohtisosialismia

Sivu 9:* Ihmiskunta ja ympäristönvoimavarat

Sivu 10:* Sata vuotta Suurlakosta

Sivu 11:* Kun sinä tahdot* Syrjäytyminen, syrjäyttäminen* O.W.Kuusisen elämä

Sivu 12:* Wäiski saavutti miehen iän-70 tiimalasissa* Iranin kurdienihmisoikeustilanne pimitettySuomessa

Sivu 13:* Erityiskoulutus Kuubassa* Korean Työväenpuolue 60vuotta

Maailma tarMaailma tarMaailma tarMaailma tarMaailma tarvitsee rvitsee rvitsee rvitsee rvitsee rauhaaauhaaauhaaauhaaauhaa

Jälleen YK:n päivänä eri puolilla maailmaa järjestettiinlukuisia rauhanmarsseja mm. Helsingissä. Maailma onkinviimeisen parinkymmenen vuoden kuluessa käynyt yhäturvattomammaksi. Epävarmuutta lisäävät pääomapiirienkiistely maailman taloudellisista voimavaroista, niistäkäytävät imperialistiset sodat sekä piittaamattomuusihmisten hyvinvoinnista ja maailman ympäristön tilasta.Huoli on yhteinen. Katso keskiaukeama.

Sivut 8 ja 9

ÄänioikÄänioikÄänioikÄänioikÄänioikeus ei ole itsestäänselvyyseus ei ole itsestäänselvyyseus ei ole itsestäänselvyyseus ei ole itsestäänselvyyseus ei ole itsestäänselvyysSuomen kansa sai äänioikeuden tasan 100vuotta sitten käydyn suurlakon tuloksena. Merkitviittaavat siihen, että elämme vaihetta, jossanykyiset päättäjät pelkäävät kansan vaaleissailmaisemaa mielipidettä. Ihmiset huomaavat,että EU- suuntaus ei salli vaihto-ehtoistapolitiikkaa. Isoja kysymyksiä ei uskalleta antaakansan päätettäväksi. Kansan itsemäärää-misoikeus kulkee samaa jalkaa äänioikeudenkanssa.

KKKKKaaaaatso pääkirtso pääkirtso pääkirtso pääkirtso pääkir joitus sekäjoitus sekäjoitus sekäjoitus sekäjoitus sekä

sivut sivut sivut sivut sivut 10 ja 1610 ja 1610 ja 1610 ja 1610 ja 16

JJJJJenkki-imperialismin saenkki-imperialismin saenkki-imperialismin saenkki-imperialismin saenkki-imperialismin satrtrtrtrtraaaaaaaaaappi nähtiin Suomessappi nähtiin Suomessappi nähtiin Suomessappi nähtiin Suomessappi nähtiin SuomessaUSA:n suurvaltapolitiikka-ideologian yksikehittäjä, sekä Irakin- ja Afganistanin sotienpääarkkitehti Paul Wolfowitz nähtiin äskettäinSuomessa. Tämä sama veijari sai myös EU:ntuen valinnalleen maailmanpankin pääjoh-tajaksi. Mitä tämä kaveri on miehiään ja miksihänet nähtiin eduskuntatalolla, siitä kertoo MattiLaitinen artikkelissaan “Paha Paul vierailiSuomessa”.

Sivu 5Sivu 5Sivu 5Sivu 5Sivu 5

Sivu 2 Nro 5/05Kansanääni

Päätoimittaja:Reijo Katajaranta, PL 780, 00101 Helsinki

KKKKKansanansanansanansanansanääniKaikkien maiden proletaarit -liittykää yhteen!

Helsinki lokakuu 2005

Tilaan KKKKKansan ansan ansan ansan ansan äänenLehti ilmestyy 6 kertaa vuodessa. Vuosikerran hinta on 15€.

Sukunimi Etunimi

Lähiosoite Postinumero ja -paikka

Tilaus postitetaan os. Kansan ääni PL 780, 00101 Helsinki.Puhelintilaukset 040-5643205 tai 050-5884159

q Olen maksanut tilaushinnan 15 €q Maksettu tilille OKO 554114-227966q Lehti laskuttaa

Kuntauudistus – mikä tavoitteena?Sisäministeriö esitteli

taannoin uuden kunta-mallinsa; Suomessa olisipäästävä kahteenkymme-neen suurkuntaan. Mitä ontekeillä?

Suomen kuntarakenne on syn-tynyt aikakaudella, jolloin yleisinliikkumistapa oli hevosen vetämätkärryt. Saman päivän aikana olihevospelillä päästävä kirkolle jatakaisin. Siitä syntyi kunnalleluonnolliset rajat. Tällaisen kirkol-lisen pitäjän oli oltava lisäksi niinsuuri, että väestön harjoittamillaelinkeinoilla kyettiin rakentamaankirkko ja ylläpitämään sekä papis-to että muutama virkamies. Tämänlisäksi vielä kruunu vaati veronsaja vei parhaimmassa iässä olevatmiehet sotaväkeen.

Aiotaanko nyt samaa kunta-koon ajatusta soveltaa autois-tuneeseen yhteiskuntaan; kunnattehdään niin suuriksi, että jälleenmenee koko päivä kuntakes-kuksessa autolla asioitaessa?Entä ne lapset vanhukset jasairaat, joilla ei ole autoa taivastaavaa, eikä edes ajolupaa?

Monenlaista on esitettysiitä, kuinka nykyinen kuntara-kenne ei vastaa aikaamme. Monetkunnat haraavat välttämättömiä javälttämättömiksi väitettyjä uudis-tuksia vastaan. Pääkaupunkiseu-dulla Espoo vastustaa länsimet-roa, joka on vain autoilevienvarakkaiden itsekästä nurkkapat-riotismia. Toisaalta syrjemmälläkaikista ns. kasvukeskuksista onsuuri määrä muutaman tuhannenpienituloisten asukkaiden kuntia.Niillä on vähäiset mahdollisuudetjärjestää kunnollisia lasten, van-husten ja sairaiden terveys- ym.palveluja. Kunnissa vallitseemyös suuri eriarvoisuus palve-luiden saatavuudessa. Esimer-kiksi palvelu, joka kuntarajantoisella puolella onnistuu, ei ainaonnistu rajan toisella puolella.

Kuntarakennetta voidaantarkastella, mutta kenen ehdoilla,siitä on kysymys.

Valtion v. 2006 budjet-tiesityksessä kunnille ei herunutlisää rahaa. Kuntien palveluidenpitäminen ennallaan vaatisi enem-män euroja valtion kassasta.Viimeisen kymmenen vuodenaikana kunnilta on leikattu val-tionosuuksia ainakin 4 mrd. euroa.Näitä leikkauksia ei ole palautettu.Kysymys kuntien toimintojenrahoituksesta on kiinteässä yh-teydessä koko yhteiskunnalliseentulonjakoon. Sanotaan, etteikunnille riitä rahoja, vaikka yksinpörssiyhtiöt tuottivat vuodessayli 10 miljardin euron voitot jajakoivat omistajilleen mahtavatviiden miljardin osingot. Näistävoitoista eivät kunnat hyödymitään. Mitä tavalliset ihmisettekevät yritysten kilpailukyvyllä,kun yritykset vievät voittonsa jamuutkin pääomansa ulkomaille?Ne eivät halua maksaa verojaSuomeen, eivät investoi Suo-meen, eivätkä työllistää työläisiäSuomessa!

Tästä näkökulmasta esi-tetty kuntauudistus on uusi pitkäaskel hyvinvointipalvelujen alas-ajossa. Suurkunnissa myös demo-kratia ja asukkaiden mahdollisuusvaikuttaa omiin asioihinsa olisientistä heikompaa. Suurkuntiensyrjäkylät jäisivät takapajuiseenasemaan. Vaikka kuntien toimin-toja nykyaikaistettaisiin, niintietokoneella ei voi hoitaa lapsia,vanhuksia eikä sairaita. Niihintarvitaan ihmistä! Näiden jokaisenelinehtoihin kuuluvien palve-luiden on oltava lähellä. Lähipal-veluiden tuottamiseen emmetarvitse suurkuntia, pikemminkinkuntakoon pienentämistä. Todellakalliit (esim. sairaanhoidon) eri-koispalvelut voidaan hoitaa kun-tien yhteistyöllä, kuntain liitoilla.

Mikäli kuntarakennettamuutetaan, sen ehdoton edelly-tys on, että kuntalaisten palve-luiden taso ja saatavuus parane-vat. Terveyspalveluiden on oltavanopeasti saatavilla silloin kun niitätarvitaan. Koulutus- ja hoiva-palveluiden on oltava lähietäi-syydellä kaikkien käytettävissä.

Siksi kuntien rahoitus on korjat-tava. Leikatut valtionosuudet onpalautettava ja niitä on lisättävä.Rahat tähän on otettava pää-omien voitoista. Kuntien sisäi-sestä laskutuksesta, joilla palve-luista tehdään keinotekoisestikalliita, on heti luovuttava. Miksikuntalaisten on vuokrina makset-tava toiseen, kolmanteen taiuseampaan kertaan verovaroilla jomaksettuja päiväkoteja, kouluja,terveysasemia ja sairaaloita? Kunkunnalliset (myös valtion) raken-nuskustannukset on verovaroillakokonaan maksettu, niin senjälkeen pitäisi jäädä maksettavaksivain ylläpidosta johtuvat kus-tannukset. Sisäisen vuokranperiminen on petos, joka lopultatuhoaa yhteiskunnan perustavathyvinvointipalvelut päiväko-deista yliopistoihin työikäisistäeläkeläisiin!

Kuntauudistuksen taus-talla on tulonsiirto työläisiltäpääomalle. Hallitsevat pääoma-piirit eivät välitä kansan elin-ehdoista, eikä siitä, onko Suomiasuttu vai ei. Kokemuksestatiedetään pääomapiirien ajat-televan, että karsimalla tervey-denhoitopalveluja mm. eläke-läisten määrä nopeasti pienenee”luonnollisen” poistuman kautta.Siitä syntyy kahta tietä säästöä –palveluiden kustannuksista jaeläkkeistä! Vähentämällä glo-baaleille yrityksille tarpeetontakoulutusta suuryritykset saavattyövoimaa, jolle ei tarvitse maksaakuin minimaalista palkkaa. Siitäkinsyntyy kahta tietä merkittävääsäästöä – koulutuskuluina japalkkoina!

Jokainen tietää omastakokemuksestaan, että mitään eivoi rakentaa pelkästään sääs-tämällä. Maata voidaan rakentaaja yhteistä vaurautta lisätä vain jaainoastaan yhteiskunnallisestihyödyllisellä työllä!

EU:n VastainenKansanrintama ry.

Hallituksen kokous10.9.2005

Älkää antako äänioikeutta poisNäinä päivinä tulee tarkalleen 100 vuotta siitä, kun Suomen kansa

suurlakon avulla taisteli itselleen äänioikeuden ja yksikamariseneduskunnan. Sen jälkeen ns. porvarillisen demokratian puitteissaäänioikeutta on käytetty menestyksellisesti. Sodan jälkeen, kuntyöväenliike oli voimakas ja elettiin vielä aikaa, jolloin Suomeneduskunnalla oli sanansa sanottavana maamme politiikassa, myösäänioikeus ratkaisi monia asioita. Kovan taistelun tuloksena luotiinmm. lapsilisäjärjestelmä ja kokonainen perusturvaverkosto.

Toisin on tänään. Eduskunta meillä ei päätä enää juuri mistään.Kaikki tulevat valmiiksi pureskeltuina EU:sta ja uusoikeistolaisentalouspolitiikan raamit eivät yleensäkään anna eduskunnallemahdollisuutta itsenäiseen päätöksentekoon. Eli tässä mielessääänioikeus meiltä on jo otettu pois. Äänestämällä voimme vainhyvin vähän vaikuttaa omiin asioihimme.

Todellinen äänioikeus on tänään yhteiskunnan valtaapitävillehyvin vaarallista. Tämä nähtiin, kun Ranskan ja Hollannin kansatäänestivät pääomapiirien petaaman EU:n perustuslakiluonnoksennurin. Tämä ei todellakaan ollut pääomapiirien ja heidän etujaanajavan sosialidemokraattisen ja porvarillisen puoluekoneistonmieleen. Näyttää siltä, että enempää kansanäänestyksiä asiasta eihaluta järjestää. Nämä kansanäänestykset erosivatkin tavallisiineurooppalaisiin parlamenttivaaleihin nähden siinä, että nyt oli mistääänestää. Kun parlamenttivaaleissa ei ole enää vaihtoehtoa, koskakaikki puolueet ajavat uusoikeistolaista EU- suuntausta, niinperustuslaki- kansanäänestyksissä sellainen oli. Voitiin joko hylätätai hyväksyä. Ja osoittautui, että pääomapiireille on hyvinvaarallista antaa kansan päätettäväksi todellisia asioita.

Mutta “perustuslain” pääoma EU:lle tarvitsee. Vaarana on, ettänyt kun tämä perustuslakiluonnos on jäissä, suunnitellaan uusiperuskirja, johon sisällytetään se kaikki olennainen mikä tässäperustuslakiluonnoksessa oli. Ja tästä ei kansan anneta äänestää.Meidän tulee olla hyvin valppaina.

Äänioikeutta poljetaan monin tavoin. Tunnetusti Suomen kansaei hyväksy Nato- jäsenyyttä. Vain 21 % kannattaa sitä. Tämäntiedon varassa päättäjien on hyvin vaikea lähteä hakemaan Nato-jäsenyyttä. Nyt he ovatkin keksineet ovelan keinon. TV- uutistenkyselyssä kysyttiin, että voisitteko tukea Nato- jäsenyyttä, jospresidentti ja pääministeri perustelluista syistä päättävät sitä hakea.Tässä tapauksessa 49 % vastanneista katsoi voivansa tukeavaltionjohtoa. Ja nyt tiedotusvälineet toitottavat, että 49 % tukeeNato- jäsenyyttä. Näin valtapuolueet “vedättävät” Nato-kannatusta ylöspäin, saadakseen Nato- keskustelun haluamilleenurille.

Kaikkien tulee tietää, että meidän presidenttimme ja pääminis-terimme eivät tässä kysymyksessä ole millään tavalla suurempiaauktoriteetteja kuin kuka tahansa meistä. He ovat Nato-kysymyksessä taivutettavissa suurpääoman tahtoon ja tämä näkyymyös selkeästi presidenttimme lausunnoista. Viimeinen virhe meiltäolisi luovuttaa äänioikeutemme presidentin ja pääministerinhaltuun. Äänioikeutta tänään suorastaan raiskataan monin tavoinja siitä syystä meidän tulee olla varuillamme.

Kansan äänen pilapiirtäjä ennakoi jo puolitoista vuotta sitten ( Kä 4-04) nykyisen gallupissa esitetyntilanteen. Jos siis kansa ei hyväksy NATOa, niin sitten ulkopoliittisen johdon olisi ryhdyttävä "kansaksi".

Sivu 3Nro 5/05 Kansanääni

Kenen joukoissa seisot?K a t a r i i n a

Parhi on kirjoit-tanut, että suo-malainen yh-teiskunta onp i i l o t t a n u tluokkajärjestel-män niin, ettei

siihen enää törmää jokapäiväisessäelämässä. Katariina olisi ollut oike-assa, jos hän olisi sanonut, ettäluokkajärjestelmä on julkisuudeltapiilotettu, vaikka ihmiset jokapäivä törmäävät pieneen palkkaanja lisääntyvään turvattomuuteen.

Järjestelmä on julkisuudeltapiilossa saamattoman ay-liikkeenja poliittisesti mätien eduskun-tapuolueiden vuoksi Koko ajan nemesoavat, ettei ole muuta mahdol-lisuutta. Suurten tulojen ja omai-suuksien verotusta on keven-nettävä ja kilpailukykyä paran-nettava. Ja kapitalistit ovat tyyty-väisyydestä lääpällään.

Kapitalisteille on annettu huimatmahdollisuudet tehdä tulonsiirtojakaappaamalla kansalta omiin tas-kuihinsa. 90-luvun tulonsiirrotolivat aivan uskomattomia ja uusia,todella mahtavia kaappauksia onjo tekeillä.

q q qParhaillaan on käynnissä “elä-

mää suurempi” uudistusprosessieli kunta- ja verouudistus sekäeläkesäätiöiden yksityistäminen.Näillä uudistuksilla tavoitellaansuuren suurta tulonsiirtoa, josta

tulee todella mahtava tulojen jaomaisuuden kaappaus.

Edellinen raju liike oli nähtävissä1990-luvun alussa. Kirjoitin siitä (HS9.8.91), että talouspolitiikka onviemässä maata taloudelliseen syök-sykierteeseen ja että “Suunniteltu(lama)kaappaus antaisi vahvanlisäpotkun pääomien kasaantumi-selle.”. Ja niinhän siinä kävi. Tosinsilloin vaadittu palkkojen alennus eimennyt läpi, mutta sitä parempi tulossaatiin liittymällä vapaakauppaan jaalentamalla yritys- ja pääomaverojalähes puolella sekä vapauttamallaosingot kokonaan veroista.

q q qNyt kuntauudistuksella halutaan

supistaa sekä valtion että kuntienkustannuksia, joka mahdollistaisiverouudistuksen, uudet veroalen-nukset. Molemmista kärsii varat-tomat pienituloiset ja hyötyy varak-kaat suurituloiset.

Esimerkiksi 45:n suurkunnan malliperustuu luonteviin asiointiyhteyk-siin. Kuinka paljon kuntalaistenluontevat asiointiyhteydet piteni-sivät, sillä ei ole merkitystä. Suur-kunnissa kunnalliset laitokset, päivä-kodit, koulut, terveysasemat, sairaa-lat, vanhustenhoito, keskitetäänentistä suuremmiksi taloudellisestitehokkaiksi yksiköiksi. Lienee kiista-tonta, että niissä kustannuksetkuntalaista kohden olisivat tuntuvastinykyistä pienemmät. Kuitenkin 3,5miljoonan ihmisen (lapset ja eläke-

läiset sekä pätkätyöläiset) toimee-ntulo riippuu ratkaisevasti asioin-tietäisyyksistä! Ja samaan aikaanhallitus jo suunnittelee ”uudistuksia”julkisen liikenteen rahoitukseen. Senseurauksena n. 1400 bussivuoroaollaan lakkauttamassa Suomesta!

Pitenevät etäisyydet kustan-nustehokkaisiin julkisiin palveluihinja pätkätyön työpaikoille vie varat-tomilta ja pienituloisilta tuhkatkinpesästä. Mutta mitäpä siitä, se rassaavain köyhiä. Pääasia on, että tuleehalvaksi ja rahaa säästyy.

q q qProfessori Pentti Meklin ja dosentti

Olavi Kallio ovat tehneet omanveromallin. Professori Kari S. Tikkapuolestaan korostaa “oikeudenmu-kaisuusvajetta”, kun pääomatulojaverotetaan tasaveron ja ansiotulojaprogressiivisen veron mukaan. KariS. Tikankin mielestä progressiivinenvero on oikeidenmukainen, muttasiihen ei ole paluuta, eikä aika olevielä kypsä kokonaan tasaveroonsiirtymiseksi.

Vuonna 1990 luonnollisten henki-löiden kaikista veroista tasaveronakerättiin 48,0 prosenttia, mutta 2003osuus oli kasvanut vaivihkaa jo 61,0prosenttiin. Näin professori Tikantapaan voi ajatella, että tasaveromäärätietoisin toimin toteutuu 5-10vuodessa.

Molemmat veromallit nostaisivatpienituloisten ja laskisivat suuritu-loisten veroja. Näin ajanoloon kunta-

ja verouudistuksella toteutettaisiintulonsiirto köyhiltä rikkaille. Silläolisi myös muita seurauksia. Mm.Helsingin Sanomissa on moneenkertaan todettu, että nyt ja vuonna2050 Yhdysvalloissa 65 vuoden iänsaavuttaa 12,4 henkeä sadasta. Meilläsen nyt saavuttaa 15,7ja vuonna 2030ennusteiden mukaan 22- 25 henkeäsadasta. Kunta- ja verouudistuksellakorjataan tätä kilpailukykyä rasit-tavaa epäsuhdetta ja saadaan kuntata-louteen kuntalaisia tappavaa sääs-töä...

q q qSamaan aikaan on tekeillä eläke-

varojen kaappaus. Tässä yhteydessäkukaan ei puhu eläkepommista,vaikka suden suuhun menisi valtavatrahat, jotka on kerätty hiellä, työlläja tuskalla tulevien eläkkeiden varalle.EK:n mukaan “palkansaajat (eivät)ole ymmärtäneet eläkesäätiöidentarkoitusta oikein”! Siksi yrityksetvoivat purkaa eläkekassansa jaeläkesäätiönsä ja siirtää niiden varat,6 miljardia euroa, omaan taseeseensa.Se olisi yrityksille puhdasta veroton-ta voittoa, jonka ne voisivat jakaaosakkailleen ylimääräisinä osinkoina.

Jos yritysten eläkevarojen kaap-paus onnistuu, niin mitä tapahtuu(eläke-) vakuutusyhtiöiden halussaoleville ja “palkansaajien väärinymmärtämille” jatkuvasti kasvavilleeläkerahastoille, 90 miljardille eurolle?

q q q

Vanha 90-luvun kaappaus nä-kyy tulonjaossa. Kapitalistienvuoden 2003 voitoissa (68,9miljardia euroa) on ylimääräistäkomeat 25,7 miljardia euroa. Se onkokonaan otettu tulonsiirtonapalkkatyöläisiltä, sosiaaliturvastaja julkiselta taloudelta. Se on komeapotti, josta voi päätellä, että nyttekeillä oleva kunta-, vero- jaeläkerahastojen kautta suunniteltutulonsiirto olisi vähintään samaaluokkaa.

Tälle ajalle on tyypillistä, ettäjokainen, joka ainoa uudistus, jokaon tehty tai on tekeillä, on poisheikoilta ja vähävaraisilta. Kui-tenkin rahaa on vaikka lampaatsöisi ja kokonaistuottavuus suu-rempi kuin koskaan aikaisemminja kasvaa herkeämättä tuotannonheilahteluista riippumatta. Tähänon yksi kaiken yli käyvä syy -luokkataistelu. Se on yksipuolista.Kapitalistit voittavat kaiken minkähaluavat, kun ihmiset eivät enäätiedä kenen joukossa seisoa, kapi-talistien vai työväenluokan.

Kaikesta ani harvojen kapi-talistien todellisesta ja mittaamat-tomasta rikkaudesta huolimattamaassa on käynnissä elämää suu-rempi uudistusprosessi, josta taaskerran he tekevät mahtavan kaap-pauksen!

Kai Kontturi

Kuka maksaa Fortumin johdon optiolottovoitot?Pekka Tiainen:

Fortumin johtajat saavat os-taa 3,4 eurolla kappale osak-keita, joista pörssistä ostaessasaisi maksaa 14 euroa. Mitä?Tämä on niin vaikea asia, etteisitä kukaan ymmärrä. Vaan eiole. Kuvittelepa itse, että mak-saisit sähkölaskun kolmeltakuukaudelta vuodessa ja saisitloput ilmaiseksi, saisit maito-litran 30 sentillä ja samoinbussilippusi 30 sentillä. Sehänon pelkää satua tällainen unel-ma, joka ei toteudu enää Eu-roopan entisissä halpaturis-timaissakaan.

Kaikille se ei ole satua ja unta.Fortumin osakkeita saa Fortuminjohto alennusmyynnillä, joka hakkaakaikki muut alennusmyynnit mennentullen. Kukaan ei voi myydä mitäänniin suurella alennuksella kuin Fortumvoi myydä osakkeitaan johdolle.

Miksi? Palkinnoksipa tie-tenkin. Mistä? Se on tulospalkkaa,että saa alennuksella. Jos osuus-kauppa myy jäsenilleen alennuksella,se on EU-direktiivien vastaista, koskase on kilpailun vastaista. Mutta se eiole direktiivien vastaista, että myyomalle johdolle osakkeita alennus-myynnillä: jättiale 75 %! Maksetaanvain neljäsosa. Hullut päivät! Kaikkieivät ole oikeutettuja. Vain ne, jotkaovat johdossa.

Mutta miten näin tappiol-lisesti kukaan voin myydä mitään?Kait jostain rahat tulevat? Tulevatkone muiden osakkeenomistajien lom-pakoista, kun Fortumin kassastajaetaan 500 miljoonaa euroa, joka onkaikkien lottovoittojen äiti. Niinhänlotossakin muut lottoajat maksavattoisten voitot. Tässä Fortumin optio-lottopelissä on toiset säännöt. Yksiosakkeenomistaja, valtio, omistaa

puolet ja maksaa puolet. Valtio periioptiovoittajilta heidän tulovero-prosenttinsa mukaan 300 miljoonaaeli saa enemmän kuin maksaa (puolet500:sta). Muut omistajat, ulkolaisetja kotimaiset siis maksavat, mitäoptiovoittajille jää käteen. Kun hevähentävät tämän tappion verotuk-sessa, valtio (ja kunnat) menettävätsen, minkä muuten hyötyivät. Elikarkeasti ottaen valtio saa mitämaksaa. Muut osakkeenomistajatmaksavat. Ulkolaisetkin ja Suomeentulee tältä osin rahaa veroina.

Epäoikeudenmukaista! Se onväärin! Se on väärin, että valtio ottaaomansa ja muut omistajat maksavat!Kerta kaikkiaan väärin! Mutta eipähätää, ratkaisu löytyy. Ratkaisunavain on SÄHKÖLASKU, LÄMPÖ-LASKU JA HENKILÖSTÖN VÄ-HENNYKSET! Kelataan tämä juttu.

Surkea valtion yhtiö Fortum nostisähkön hintaa prosentilla vuodessalaman jälkeen. Surkeaa ja köyhääpuuhaa. Osakkeenomistajat kituivatja kärvistelivät, kun ei osakkeen kurssi

noussut taivas rajana vaan pikem-minkin taapersi Hadeksen manalantuonelan rantoja. Valtion omistus olirasite, joka vei sijoittajien mielen-kiinnon. Valtion kassasta ei voituantaa verohelpotuksia, kun Fortuminmyynnistä, yksityistämisestä, eisaanut paljon mitään.

Ratkaisu löytyi. Palkataan For-tumiin uusi johto. Laitetaan silleoptio-ohjelma, että se saa palkinnonkurssinoususta, josta valtiokin hyö-tyisi. Tehdään niin kuin Fortumtahtoo ja sen käyttämä konsultti.Optio on mahdollisuus. Kuulostaahyvältä varsinkin kun se on ulko-maankielinen termi. Ulkomaankielisettermit tekevät asioista hienoja.Sellaisten käyttö lisää käyttäjänsäkinarvostusta, koska kukaan muu ei tiedätarkkaan ottaen, mitä se tarkoittaaeikä käyttäjänkään tarvitse tietää.Pääasia, että ei ole mitään savolaisiasanoja, jotka edustavat juuttumistamenneisyyteen. Optio on tulevai-suutta.

Jotta optiolle tulee arvoa,

osakkeen kurssin on noustava. Mitähyötyä on mahdollisuudesta ostaahalvalla halpaa? Miten kurssi saadaannousuun? Siinä on monta hyvääkeinoa. Yksi hyvä keino on vähentäähenkilöstöä 3361 henkilöllä, kutentehtiin vuosina 2000-2004. Yhteis-kunta tosin menettää tästä vero-tuloina ja kasvaneena työttömyys-turvana sellaiset 50 miljoonaa euroavuodessa (10 vuodessa 500 miljoonaaeuroa).

Mutta on tärkeää asettaayksityinen hyöty yhteiskunnanhyödyn edelle, koska ideologisenopin mukaan, kun kaikki tavoittelevatomaa etuaan, yhteinen etu tuleeparhaiten hoidetuksi. Kun henki-löstöä irtisanotaan, kustannuksetvähenevät, osakkeen hinta nousee jaoptiotulot johdolle nousevat, mikä onansaittu palkinto tuloksekkaastatoiminnasta.

Sillä, että työttömyys aiheuttaaavioeroja, pakkoa myydä asunto,perheiden hajoamista ja ongelmialapsille ja se heijastuu vielä vuosienpäästä, ei ole merkitystä, koskaoptiovoittajat ovat auttaneet Fortu-mia menestykseen.

Tämä ei riitä. Eipä tietenkään.On se niin väärin, että hintoja onnostettu vain prosentti vuodessa.Tyypillistä hyvinvointiyhteiskunta-lässyä, joka on jyrkässä ristiriidassataloudellisen menestyksen kanssa.Niinpä Fortumin johto nosti sähkönhintaa 2000-luvun puolella optio-ohjelmien aikana 35 %!!! Tämä jahenkilöstön vähennykset ovat kylläsuurten osakkeenomistajien pelastus.Eläkemummo saa viisi euroa eläk-keeseen. Laitetaan sen verran sähkö-ja lämpölaskua lisää, että saadaantämä pois ja osakkeen hinta nousuunja sen myötä enemmän optiota. Näinsaadaan tällaiset eläkekorotukset javähän enemmänkin optiovoittajien

taskuun. Eikä tätä eläkemummojentilipussin puhdistusoperaatiota voimoittia epäsosiaaliseksi kahdestakaansyystä. Ensinnäkään johdon optioteivät korota johdon eläkkeitä, vaanraha tulee heti käyttöön, paitsi jostehdään toinen tulkinta ja korotetaantämänkin edestä johdon eläkkeitä.Toiseksi tässä ei ole kyse epäsosi-aalisuudesta siksi, että kun rikkailleannetaan enemmän rahaa, he ras-vaavat yhteiskunnan pyörät pyöri-mään ja kaikki hyötyvät. Jos taastämäkin raha jätettäisiin köyhillepienempien sähkö- ja lämpölaskujenmuodossa, köyhät vain laiskis-tuisivat: kaurapuurolautasellisensaisi tekemättä ensin työtä.

Sen sijaan kun Fortumin johtosaa palkinnoksi henkilöstön vä-hennyksistä ja sähkö- ja lämpölaskunkorottamisesta optiovoittoja (oikeu-den ostaa osakkeita 25 %:n hinnalla),he saavat aikaan sen hyödyn, ettäosakkeen omistajien ei tarvitsemaksaa näitä optiovoittoja, vaan senmaksavat työttömät, eläkeläiset japalkansaajat. Näin valtiokin saaoptioverotulonsa ilmaiseksi, koska eimenetä osakkeiden hinnassa, vaikkamyisi loputkin osakkeet Fortumissa.Tämä palvelee yhteiskunnan etua,koska tästä tuleva hyöty voidaanjakaa suurituloisten verokeven-nyksiin ja alentaa myös Fortuminoptiovoittajien verotusta. Tällöinheille jää enemmän rahaa rasvatayhteiskunnan rattaita ja voi jopalahjoittaa johonkin hyväntekeväi-syyteen eikä kaikki mene välttä-mättömiin menoihin, kuten Karibianristeilyihin.

Vaan saavathan kaikki ostaaoptioita. Ostat option ja saat oikeu-den markkinoilta (pankkiiriliikkeenkautta) ostaa osakkeen tiettyynhintaan tai warrantin, jolloin et ostaosaketta, vaan saat koko hyödynrahana.

Jatkuu sivulla 9.....

Syksyn pimeydestä ja ankeudesta huolimatta Fortumin pääkonttorinoptiolottovoittajille näyttää paistavan aurinko. Se ei köyhyysrajallaeläviä paljon lohduta.

Sivu 4 Nro 5/05Kansanääni

Poliisilain muutokset vievät totaaliseen poliisivalvontaan

Viime heinäkuun puo-livälissä poliisilakia täy-dennettiin niin, että polii-sille suodaan lähes kaikkiajateltavissa olevat val-tuudet yksityisten kansa-laisten tarkkailuun. Eläm-mekö siis jo poliisival-tiossa.

Käsittelin poliisilainmuutoksia jo Kansan ää-nen edellisessä numeros-sa, mutta asia vaatii jatko-käsittelyä. Suurimman ongelman luo lainsallima väljyys ja kuka sitätulkitsee. Perusongelma tuleesiitä, miten määritellään terro-rismi. Jos maassamme aletaanvaltiovallan taholta tulkitse-maan terrorismia esimerkiksi nytjo vakuutusyhtiöiden yleisestikäyttämän määritelmän mu-kaan, voidaan tarvittaessajokainen työväen rauhallinenvappukulkuekin katsoa terro-rismipykälän alaiseksi. Vakuu-tusyhtiöiden vakuutuseh-

doissaan käyttämä määritelmäterrorismista kuuluu seuraavasti:“Terroriteolla tarkoitetaanjoko yhden henkilön tai henk-ilöryhmän suorittamaa tekoa, jokasisältää voiman tai väkivallankäyttöä tai sen uhkaa, kun teontarkoituksena on joko luonteel-taan tai yhteydeltään edistääpoliittista, uskonnollista tai ideolo-gista päämäärää ja / tai pelotellatai vaikuttaa hallitukseen, kan-saan tai kansan osaan.”

Poliisilain muutokset saatiinvoimaan yleisurheilun MM-kiso-jen varjolla. Tulivat juuri sopivasti20.7.2005 voimaan. Oli kuulemmaturvattava, ettei tänne kohdistumitään terrorismin uhkaa kisojenaikana.

Helsingin Sanomat tiesi kertoaartikkelissaan 21.7.2005 eräitämielenkiintoisia asioita. Esimer-kiksi seuraavaa: “Suojelupoliisipitää lainmuutosta viime vuosienmerkittävimpänä uudistuksenaterrorismin torjunnassa.

Poliisin mukaan tiedossa ei olemitään kisoihin kohdistuvaa

konkreettista uhkaa, mutta turva-toimet on mitoitettu terrorisminvaralta.”

Edelleen lehti tiesi kertoa, että“Poliisin kisabudjetti on 6,5miljoonaa euroa, ja esimerkiksiHelsingin poliisin järeään voiman-käyttöön tarkoitetun karhu-ryh-män varustusta on tehostettu 2,5miljoonalla eurolla. Rajavartio-laitos puolestaan on saanutmateriaalihankintoihinsa ylimää-räiset 500 000 euroa ja henkilöstö-kuluihin vajaat 800 000 euroa.”

Edelleen hieman myöhemminlehti jatkaa “Vuoden 2001 iskujenjälkeen poliisin terrorintorjunta-valmiutta on kohotettu yhteensä6,5 miljoonalla eurolla.” Edellistenlisäksi on MM-kisojen varaltatehtyihin valmisteluihin Suoje-lupoliisi saanut miljoona euroavuodessa.

Eli mitäpä tuohon muuta lisää-mään kuin, että ei olla köyhiä eikäkipeitä, kun rahaa pannaan kansa-laisten valvontaan terrorisminvastaisen sodan nimikkeellä.

Noihin edelliseen lukuihin on

vielä lisättävä muun muassasatamissa tehdyt toimenpiteet.Terrorismin vastaisen sodan ni-missä rakennettiin satamien ym-pärille aidat ja tehostettiin muu-tenkin valvontaa.

Esimerkiksi Helsingin satamaon upottanut kertaluontoisinainvestointeina jo yli kaksi miljoo-naa euroa terrorismin vastaiseensotaan. Kaikki raha niihin onpumpattu kaupungin taloudestapois. Oman hupaisan näkemyksenkaljupäiden viisaudesta saa21.7.2005 Helsingin Sanomissaolleesta artikkelista. EsimerkiksiHelsingin satamakapteeni KariNoroviita on lehden mukaanlausunut seuraavaa: “Yleinenturvallisuus on parantunut, muttaterroristihavaintoja ei ole tehty”.

Hieman myöhemmin Suomensatamaliiton puheenjohtaja KirstiTarnanen-Sariola lausuu seu-raavaa: “Rötöstelyä on saatuvähennettyä, ei terrorismiin liitty-vää, mutta tavallista. Lisäksijätemaksut ovat pienentyneet,kun ulkopuoliset eivät ole pääs-

seet tuomaan vanhoja telkkarei-taan ja sohviaan sataman jäte-konttien viereen. Turvallisuu-desta näyttöjä on vaikeampiantaa.

Aika kallista jätekulujen pie-nentämistä. No joka tapauk-sessa yleisurheilun MM-kisatmenivät. Viranomaiset antoivatlausuntonaan, että mitään eri-koista ei ollut tapahtunut eikätekeillä. Niin kisat menivät,mutta lait jäivät voimaan. Miksi?Onhan aikaisempi käytäntöollut se, että esimerkiksiETYK:in turvallisuusjärjestelythoidettiin poikkeuslailla joka olivoimassa vain tarpeellisen ajan.

Miksi maassamme tarvitaannäin raskasta terrorismin vas-taista lainsäädäntöä? Siinäpäkysymys johon varmaan jou-dumme palaamaan vielä useitakertoja tulevaisuudessa. Kan-salaisten perusoikeuksia onrikottu uusilla poliisilain muu-toksilla.

Timo Kangasmaa

Ay-liikkeellä vaaran vuodet Työsulku tuli maksamaan

kapitalisteille maltaita. HuolimattaRiskin ja Tähtisen vähättelevistälausunnoista, työnantajakapitalistinolisi kannattanut yrittää suhteittennormalisointia työntekijäpuoleenselkkausten päätyttyä. Viisaat ihmi-set olisivat näin menetelleetkin.Mutta kummallisia uutisia on alkanutlevitä tiedotusvälineisiin.

Työsulun aikana ennustettiinkapitalistien yrittävän ay-liikkeenselätystä ja näköjään - kyllä heillä seoli tarkoituksena. Painitermejä käyt-täen ay-liike on joutunut siltaan,selätystä yritetään kaiken aikaa.

Ennen kansanäänestystäluvattiin EU:n tuovan meille suoma-lasillekin seitsemän hyvää ja kym-menen kaunista. Lupaukset ja teotkohtaavat toisensa ani harvoin.Työnantajat ovat tukeutuneetEU:hun ay-liikkeen vastaisissatoimissaan. Törkein tapaus on Vi-king-Line-varustamon Lontoostahakema tuomioistuimen päätös, jollaSuomen Merimies-Unionilta kielle-tään toimet vastustaa yhden laivanulos-liputtamista Viroon ja uudenhenkilöstön palkkaamista virolaisillatyöehdoilla. Suomessa ei yksikääntuomioistuin olisi vastaavaa päätöstäantanut. Siksi työnantaja hakikinpäätöksen ay-liikkeeseen vihamie-lisimmin suhtautuvasta EU-maasta.Euroopan Unioni on avannut työn-antajille porsaanreiän pakoilla työoi-keudellisia vastuita.

Ei tarvitse ihmetellä työnan-tajapiirien ruhtinaallisia tukiaisiakyllä-puolelle EU-vaalitaiston aikana.Kyllä he tiesivät rahan tulevanmoninkertaisesti takaisin. Sitä vas-toin pitää vieläkin ihmetellä eräittenSAK:n pamppujen EU-myötäilyä.

Työnantajat ovat ahkeroineetmyös paperialalla. Eräistä ammat-tiosastojen toimihenkilöistä on tehtyrikostutkintapyyntö. Tapauksia on

muitakin, mutta yhteinen nimittäjä ontuo yritys murtaa silta ja selättää ay-liike. Pelottelu on myös yksi mainit-tuun päämäärään pyrkivä toimen-pide. Ellette suostu työehtojenhuononnuksiin, niin lähdemme huisinNevadaan tai muuhun vapaaseen jademokraattiseen maahan.

Työtekijäpuolen asema onheikko tällä hetkellä, se on totuus.Kun pohditaan, miksi tilanteeseen onjouduttu, löytyy ehkä apuakin.Tilanne ei ole toivoton, mutta selviä-minen vaatisi radikaaleja toimen-piteitä.

Lainlaatijoiden tulisi laatiapikalaki, jonka mukaan jokainenulkomaille toimintaansa siirtävä firmamaksaa takaisin jokaisen yhteis-

kunnalta saamansa sentin korkojenkera. Bussinkuljettajien, ahtaajien japaperintekijöiden työtaisteluja han-kaloitti SAK:n ja Metalliliitonjohtajien työnantajien myötäily.Tukea ei tullut, vain kehotuksiapalaamiseen työpaikoille. EsittäisinIhalaiselle ja Vuorenmaalle kysy-myksen: kenen joukoissa seisotte?Ette ainakaan työläisten.

Euroopan Unioni ei ole viejäkieltänyt lakkoja, tosin kovin kauaasiihen kieltoon ei enää kulune.Ovathan Brysselin oikeistosatraapit(mukana tietenkin Suomen kypärä-kokoomuslaiset) esittäneet, etteikommunisteja “entisiä tai nykyisiä”saa valita mihinkään EU-virkaan.

Valco-Sorsan sosialistisenaperintönä on lakoilla työehtojen japalkkojen parannus tehty mahdol-lisimman vaikeaksi. Lakkosakottulevat kuin Maunolle illallinen Jospuhutaan yleislakosta SAK:n joh-dossa Matti Huutolaa lukuun otta-matta menevät kaikilta löysät hou-suihin. Yleislakolla saataisiin korjauk-sia aikaan. Parannuksia ei kuitenkaantule, elleivät työläiset palauta valtaaitselleen ja syrjäytä korruptoituneitaja luutuneita johtajiaan..

Kyllä melkoisia tuumaus-hetkiä olisi tarpeellista pitää ammat-tiliittojen johtajien. Muuten heheräävät eräänä päivänä karmeaantodellisuuteen - olemme hyviä johta-jia, mutta meillä ei ole enää johdet-tavia.

Työtaistelutoimien ryydittämä vuosi on kääntynyt syksyyn. Ilmojen kylmettyä olisiodottanut eräiden päiden myös jäähtyvän. Olihan paperialaa koskenut työsulkukestoltaan yllätys varmaan molemmille osapuolille. Jälleen täytyy palauttaa mieliin,että kyseessä oli työnantajien työtaistelutoimenpide. Paperintekijät olivat lakossavain muutaman päivän.

Loimaan Liitto on ainoa jäsen-määräänsä kasvattava. Trendiä eitarvitse ihmetellä. Kun työnan-tajapiirit verkostoituvat, pitäisi myöstyötekijäpuolella tapahtua samoin.Kansainvälinen solidaarisuus ei saisiolla pelkkä juhtapuheitten fraasi.Kun UPM:n paperitehdas oli 8kuukautta lakossa Kanadassa, ei edesUPM:n tehtailla järjestetty rahan-keräystä lakkolaisten hyväksi. KunSuomen Kuvalehti ei saanut työsuluntakia paperia, Myllykoskelta sitä tuliSaksan tehtaalta jne. Esimerkkejäsolidaarisuuden puutteesta löytyisiyllin kyllin. Työnantajapuolensolidaarisuus on sen sijaan rikku-maton.

Lopuksi kerron erään, nyt johuvittavan tapauksen. Paperiliitonliittokokous pidettiin viime kesä-kuussa. Osastomme pääluottamus-mies pyysi minultakin esityksiäliittokokoukselle. Tein muutamiamielestäni hyviä ja asiallisia esityksiä,mutta kun olen tunnetusti epäileväluonne, totesin pääluottamusmie-helle: "Olisi kyllä aivan sama josnämä esitykset lukisin Urho-nimisellekissallemme". Näin olisin voinutmenetellä. Ilmeisesti kokouspää-tökset oli lyöty jo lukkoon kutenIrakin vaalituloskin ennen vaaleja.Jotain liittokokous sai sentään aikaan- eläkeläisjäsenten hautausavustuspoistuu. Paperiliitto on sisäistänyttämän yhteiskuntajärjestelmän pää-normin - vain tuottava yksilö onarvokas. Eläkeläiset sairaat ja työt-tömät ovat vain yhteiskunnan paino-lastina, vievät veromarkkoja ahneiltahyvätuloisilta, kuolleet ovat perätiongelmajätettä.

Ei EU-Suomi näin voi jatkaa,Tämä päättyy katastrofiin. Muutoson aloitettava eroamalla EU:sta, senjälkeen voimme itse päättää asiois-tamme.

Reino WellingJämsänkoski

50-luvulla ay-liikkeellä oli vielä voimaa. Kuva on yleislakon yhteydessä otettu. Marssijat marssivatTampereella pitkin Hämeenkatua. Kuva on otettu 16.3.1956. (SAK:n kuva-arkisto)

Sivu 5Nro 5/05 Kansanääni

USA - täyden kympin arvoinen?Yhdysvaltalainen palomies

Harry Brown sanoi, että“kotimaani ansaitsee täydenkympin”. Siitä oli tehty (HS 5.7.)kansallispäiväjutun otsikko.Jutussa jokseenkin samaamieltä oli myös Pentagonissajuristina toimiva Jackie Littl.

Molempien käsitys on var-masti rehellinen perustuen heidänomiin kokemuksiinsa ja siihen mitähe ovat toisilta kuulleet. Ja kuultavaaUSA:ssa riittää. Joitakin vuosiasitten olin mukana Los Angelesissaitsenäisyyspäivän tilaisuudessa, jokapidettiin todella valtavassa ns.kiristallikirkossa. Kirkossa pastoriBill Graham piti saarnan, sinfonia-orkesteri soitti, valtava kuoro lauloiantaumuksella, tuhannet ihmisetheiluttivat pienoislippujaan ja valkoi-siin pukeutuneet merisotilaat nosti-vat fanfaarien kaikuessa alttarin eteensilmämääräisesti arvioiden 50x70metrin kokoisen lipun.

Saarnaajapastori Bill Gra-ham tunnetaan oikeistolaisena jasyvästi amerikkalaisena. Pastorinsaarna oli mitä puhtainta politiikkaa,josta uhkui nationalismia hurmioonsaakka. Sitä kuunteli kymmeni-sentuhatta henkeä ja televisionkatsojat päälle. Moista hurma-

henkisyyttä en ole koskaan enkämissään aiemmin kuullut tai kokenut.Lienee kuitenkin selvää, että sensanoma meni kritiikittä perille luke-mattomille browneille ja littleille.

Eurooppalaiseen elämän-menoon verraten yhdysvalta-laiset ovat oleellisesti erilaisessaasemassa. Presidentti Georg W. Bushsanoi puheessaan 2.2.2005 sen, jokamuutenkin tiedetään, että Yhdys-valloissa on yli 65-vuotiaiden määrävakiintunut 12,4 prosenttiin väes-töstä. Jo 1998 EU:ssa vastaava lukuoli 15,8 prosenttia, ja se on (ainakinvielä!) kasvussa. Mitä nämä luvutkertovat?

Niiden mukaan Yhdysval-loissa on 36,3 miljoonaa 65 vuottatäyttänyttä. Jos heidän osuutensaolisi sama kuin EU:ssa, luku olisi 46,3miljoonaa. Näin EU maihin verratenUSA:ssa 10 miljoonaa työikäistäsaavuttaa joka vuosi matkansa päänennen aikojaan, ennen 65 vuoden ikää.Nämä kymmenen miljoonaa (läheskaksi kertaa Suomen väestö) on vainviisi prosenttia työikäisestä väes-töstä, joten se ei ole Yhdysvalloillekovin suuri ongelma. Lieneekö seongelma ollenkaan, kun lukemattomattavalliset uskovat brownit eivät edestiedä sen olemassaoloa.

Itse asiassa tilanne on edellä

sanottua pahempi. Rikkailla ja hyvintoimeentulevilla on paremmat mah-dollisuudet hankkia kalliita koulutus-, sivistys-, virkistys-, terveyden-,sairaan- ja vanhusten hoitopalvelujakuin köyhillä. Niiden ansiosta heilläon paremmat mahdollisuudet selvitä“elämässä hengissä”. Kun köyhiltänuo mahdollisuudet puuttuvat,heistä vain harva selviää 65-vuo-tiaiksi.

Suomessa väestöstä pitkältiyli puolet (vuonna 2003 yli 56 %)saa elinmahdollisuutensa työttö-myyskorvauksista ja pätkätöistä.USA:ssa tilanteen voi arvioidavähintään samaksi tai huonommaksi.Kun lähdetään siitä todennäköi-syydestä, että puolet työvoimasta onvakinaisessa työsuhteessa ja toinenpuoli työttömyyden ja pätkätöidenkierteessä, niin toimeentulon suhteensama jako pätee koko väestöön. Kunedelleen pidetään todennäköisenä,että 146,5 miljoonasta rikkaasta jatoimeentulevasta yli 65 vuotiaita onvähintään 17,4 prosenttia, niin heitäon kaikkiaan 25,5 miljoonaa. Näinköyhistä vain 10,8 miljoonaa, 7,4prosenttia, saavuttaa “eläkeiän”.USA:ssa kapitalismin julmuudenseurauksena köyhistä työikäisistäkuolee ennen aikojaan vähintään 14,8miljoonaa ihmistä.

Puolet USA:n väestöstä onlähes yhtä paljon kuin Saksan jaRanskan väestö yhteensä. Yhdys-valtojen väestöstä sitä puolikasta,johon kuuluvat harvat todella rikkaatja muuten kohtalaisesti toimeen-tulevat, pidetään esillä ja esimerkkinäkoko muulle maailmalle. Köyhä 147miljoonan ihmisen puolikas unoh-detaan. Maailmalle ei haluta kertoa,että köyhistä vain sitkein ja “onnek-kain” seitsemän prosenttia saavuttaa65 vuoden iän.

Erään amerikkalaislaskel-man mukaan amerikkalaistenkeski-ikä on vuonna 2050 sama kuinnyt eli 36 vuotta. Eurooppalaisilla senousisi nykyisestä 38 vuodesta 53vuoteen (HS 21.7.05). USA:n väes-tön keski-ikä on siten 95 prosenttiaeurooppalaisiin verraten. Tämänkinmukaan väestöstä katoaa ennenaikojaan, ennen 65 vuoden ikää, noinviisi prosenttia, 14,7 miljoonaaihmistä.

Maailmalle ei kerrota, ettävuoden 1990 jälkeen sen väestöstäon kaikkialle ulottuvalla puutteellatapettu 130 - 140 miljoonaa ihmistä.Yhdysvaltaisten omien laskelmien jaarvioiden mukaan vuonna 2050 yli65-vuotiaita USA:n väestöstä onedelleen noin 12,5 prosenttia, kunEuroopassa on 20-25 prosenttia.

Eurooppalaisiin verraten yhdysval-loissa väestön elinmahdollisuudetkoko ajan huononevat suhteellisestija väestön kasvaessa myös määräl-lisesti.

Kannattaa panna merkillemyös norjalaisen Nils Cristien (Kohtivankileirien saaristoa) ja suomalaisenErkki Viitaniemen (Punaisen terrorintodistajat) selvitykset, joiden mukaanvoidaan laskea, että Yhdysvaltojenvankiloissa on jo nyt sataatuhattaasukasta kohti ainakin kymmenenprosenttia enemmän vankeja kuinNeuvostoliitossa oli pahimpina“vankileirien saariston” aikoina.

Luulisi, että tämän kovantodellisuuden edessä jokaisenamerikkalaisen vapauden, demokra-tian ja unelman ihailija repii pelihou-sunsa. Väistämättä ja vähä vähältähänen uniinsa hiipii painajainenvalkoisen terrorin todistajista jakapitalismin mustasta kirjasta, jokavielä odottaa tekijäänsä. Lukemat-tomat yhdysvaltalaiset uskovat jasanovat, että heidän kotimaansaansaitsee täyden kympin. Mutta ne,jotka kunnioittavat jokaista ihmiselä-mää arvona sinänsä, ovat siitä perus-tellusti toista mieltä.

Kai Kontturi

Paha Paul vieraili SuomessaTehdään köyhyydestä historiaa -

Toisenlainen maailma on mahdol-linen- mielenosoitukseen, joka suun-tautui Kolmannen maailman kurista-japankkia vastaan, osallistui22.10.2005 eduskuntatalolla satei-sessa säässä kolmisensataa mielen-osoittajaa.

Paul Wolfowitz nimitettiin tammi-kuussa 2005 Maailmanpankin pää-johtajaksi. Valinnasta päättivätyksimielisesti Washingtoniin ko-koontuneet World Bankin 24 toimi-tusjohtajaa. Hän sai valinnalleenmyös EU:n muodollisen tuen. UseatEuroopan maat karsastelivat kuiten-kin hänen nimitystään. Wolfowitzinteoille ja ajatusmaailmalle on tunnus-omaista valikoiva piittaamattomuusihmiselämää kohtaan. Tästä onkonkreettisena näyttönä hänenroolinsa yhtenä USA:n uuskon-servatiivien kärkimiehenä sekä Afg-anistanin ja Irakin hyökkäyssotienpääarkkitehtinä.

Maailmanpankki perustettiin v.1946 Bretton Woodsissa rahoit-tamaan Euroopan ja Japani jälleenra-kentamista. Nykyisin sen toiminta onkeskittynyt kehitysmaihin ja entisiinEuroopan sosialistisen leirin maihin.Maailmanpankki myöntää jäsenilleentaloudellisia lainoja ja teknistä tukea.Apunsa ehtona se velvoittaa maidenhallituksia noudattamaan sen sanele-maa uusliberalistista talouspoli-tiikkaa. Tällaisia ehtoja ovat mm.valtion omistamien yhtiöiden yksi-tyistäminen, vientiin kelpaavientuotteiden viljeleminen ja mark-kinoiden avaaminen ylikansallisilleyrityksille. Seurauksena Maail-manpankin politiikasta kohdemaissaovat olleet paikallisten talouksientuhoutuminen, ravinto-omavarai-suuden heikentyminen sekä terveys-ja sosiaalihuollon luhistuminen. Näitäehtoja kutsuttiin aiemmin rakenne-sopeutukseksi mutta nykyään köy-hyyden vähentämisohjelmiksi. Lisäk-si suurin osa lainoista kuluu aikai-

sempien lainojen korkojen maksa-miseen. Maailmanpankin kuristus-toimet ovat kohdanneet voimakastavastarintaa Latinalaisessa Amerikassaja johtaneet useisiin hallitustenvaihdoksiin sekä yhteiskuntapo-litiikan siirtymiseen vasemmalle.

Maailmanpankki on rahoittanutsaastuttavien ja ilmastonmuutostakiihdyttävien fossiilisten poltto-aineiden tuotantoa yli 24 miljardilladollarilla vuodesta 1992 alkaen. Se onsuurin yksittäinen ympäristölle japaikallisille ihmisille tuhoisien suur-ten patohankkeiden rahoittaja.

”Maailmanpankin toiminta eiedistä millään tavoin maailmanköyhien etua. Yhdysvallat saneleeedelleen päätökset, kuten PaulWolfowitzin valinta osoittaa. Siitähuolimatta Suomi rahoitti vuonna2003 Maailmanpankin toimintaa 26miljoonalla eurolla vuodessa. ”

Pahan Paulin perinteetPaul Wolfowitzin isä Jacob W.

muutti vanhempiensa kanssa 1920-luvulla Puolasta Yhdysvaltoihinjuutalaisvainojen vuoksi. UseatWolfowitzien sukulaiset tapettiin II-maailmansodan aikana natsien tuhoa-misleireissä. Isä Jacobista kehkeytyisiionisti ja myöhemmällä iällään myösaktiivi antikommunisti. Poika Paulvietti 14-vuotiaana vuoden Israelissa,kun hänen isänsä toimi professorinaHaifan yliopistossa. PW:n nuo-ruudessa omaksuma Israelin ihailu onruumiillistunut myöhemmin kouriin-tuntuvasti USA:n harjoittamassaLähi-idän politiikassa.

Kylmän sodan miesPaul Wolfowitz aloitti v. 1961

opintonsa Cornellin yliopistossa.Hänet vapautettiin palvelemastaVietnamin sodassa, jotta hän voisijatkaa akateemisia opintojaan. Mieli-piteiltään häntä kuvattiin sotaatukevaksi "pikkuhaukaksi". Vuonna1965 hän valmistui maisteriksipääaineinaan kemia ja matematiikkasekä sai pestin USA:n budjettitoi-

mistoon. Seuraavaksi PW siirtyiopiskelemaan Chicagon yliopistoon,josta hänet napattiin kesällä 1969Richard Perlen kanssa mukaankylmää sotaa kongressissa lobbaavanMaintain A Prudent Defense Policy-komitean toimintaan. Komiteanolivat perustaneet USA:n kylmänsodan aikaisen turvallisuus- jaasevarustelupolitiikan pääpirut PaulH. Nitze ja Dean Acheson. Vuosina1970-72 hän opetti Yalen ylio-pistossa. Vuonna 1972 hän väitteliChicagossa aiheenaan ydinaseidenleviäminen Lähi-idässä. Vuosiksi1973-77 mies otettiin mukaan USA:nasevalvonta- ja aseistariisuntatoimis-toon (ACDA) hänen tutorinsa AlbertWohlstetterin suosituksesta.

Pikkuhaukasta täysveriseksihaukaksi

Vuosina 1977-80 PW työskenteliapulaispuolustusministerinä toimen-kuvanaan alueelliset ohjelmat. Seu-raavat kaksi vuotta hän johti ulkomi-nisteriön poliittisen suunnittelunhenkilöstöä. Toimiessaan v. 1985-88suurlähettiläänä Indonesiassa hänveljeili diktaattori Suharton kanssa.Tämän saman miehen valtaannousujenkkien tuella aiheutti v. 1965 maassaveritsunamin, jonka seurauksenamurhattiin 500 000 indonesialaista.Wolfowitz varmisti omalla toimi-kaudellaan USA:n sotilasavun Suhar-ton hallitukselle tämän miehittäessäItä-Timoria. Miehityksen aikanakuoli n. 300 000 ihmistä.

Vuodet 1989-93 PW vietti jälleenPentagonin leivissä. Vuonna 1992 hänlaati yhdessä Dick Cheneyn kanssaGeorge H. Bushille tulevaisuudenstrategian USA:lle. Neuvostoliitonsortumisesta huolimatta suunni-telmassa esitettiin puolustusbudjetinrajua kasvattamista ja yksipuolistenennakkoiskujen käyttöä USA:nintresseille havaittuja uhkia vastaan,etusijalla "Persianlahden alue elintär-keine raaka-aineineen". Suunni-telmassa tuotiin julki avoimesti, että

Yhdysvallat hallitsee maailmantaloudellista ja poliittista kehitystäkaikilla tasoilla.

Vuonna 1997 PW oli mukanalaatimassa uuskonservatiivien aivo-riihen ideoimaa Project for the NewAmerican Century -suunnitelmaa,jonka keskeisin sanoma oli: "Meidänon hyväksyttävä vastuu Amerikanyksipuolisesta roolista säilytettäessäja laajennettaessa kansainvälistäjärjestystä meidän turvallisuutemme,hyvinvointimme ja periaatteittemmevuoksi."

Paha sai palkkansaVuosina 1993-2001 Paul Wolfo-

witz toimi dekaanina John Hopkinsyliopiston yhteydessä Paul H. NitzeSchool of Advanced InternationalStudies -opinahjossa. Tässä kansain-välisessä eliittikoulussa mm. lukuisiavaltiomiehiä ja ûnaisia, liike-elämänja median edustajia sekä eri alojenopettajia ja tutkijoita on pereh-dytetty II-maailmansodan jälkeenkansainvälisten suhteiden, eri maan-osien ulkopolitiikan, taloustieteen jakulttuurin saloihin. Aikaisemmin tämätapahtui kylmän sodan hengessä,mutta nykyisin sama toteutetaanglobalisaatiomyönteisyyttä tihkuen.

Tammikuussa 2001 George W.Bush nimitti PW:n apulaisulko-ministerikseen. Vuosikymmentenaikana omaksutun tietotaidon avullahän kykeni hyödyntämään 11.9.2001-tapahtumat sotilaallisin keinoinAfganistanissa ja Irakissa.

Vuonna 2005 Paul Wolfowitzpalkittiin vuosikymmeniä kestäneestäuskollisuudesta jenkki-imperia-lismille ja kansainväliselle pääomallenimittämällä hänet Maailmanpankinjohtajaksi.

Matti LaitinenLähteet:http://www.sais-jhu.edu,

Fred Kaplanin artikkeli Paul H.Nitzesta, http://www.defense-link.mil, Maan ystävät, Sosialisti-liitto ja Wikipedia.

Maailmanpankin parlamentaarinen neuvosto kokoontui PaulWolfowitzin johdolla eduskuntatalolla 22.-23.10.2005. Maail-manpankkia ja sen äärioikeistolaista sodanlietsojapuheenjohtajaaei toivotettu tervetulleeksi Suomen maankamaralle.

Kolmisensataa mielenosoittajaa kokoontui 22.10. sateisessa säässäHelsingin Rautatientorille ilmaisemaan mileltään Maailmanpankkiaja sen pääjohtajaa Paul Wolfowitziä vastaan. Rautatientoriltamarssittiin Eduskuntatalolle, jossa Maailmanpankki piti kokoustaan.

Sivu 6 Nro 5/05Kansanääni

Neuvostoliitto, osa 5Jälleenrakennustyön ensiaskeleet otettiin jo sodanaikana

Neuvostoliiton valtionrajat palau-tettiin ennalleen v. -44 lopulla javälittömästi aloitettiin jälleenraken-nustyöt. Sodasta kärsineiden alueidenjälleenrakennus muodostui Neuvos-toliiton yhteiseksi asiaksi. Maanitäisillä alueilla oli sotavuosinarakennettu 2250 uutta suurta teolli-suuslaitosta, joiden ansiosta puna-armeija saattoi vuosina 1944-45tukeutua yhä enemmän kasvavaankansantalouteen, mikä nopeuttisodan päättymistä.

Jälleenrakennuksen päästyä vauh-tiin lisääntyi vuoden 1944 kuluessaraudan ja teräksen, työkoneiden jatraktorien tuotanto huomattavasti.Käynnistettiin kymmeniä masuunejaja tehokkaita valssauskoneita. Rauni-oista nostettiin tehtaita ja kunnos-tettiin veden varaan joutuneitakaivoksia. Mutta taistelu fasisminlyömiseksi jatkui Neuvostoliitonrajojen ulkopuolella ja siksi osatalouselämästä joutui edelleen työs-kentelemään fasismin lopulliseksilyömiseksi.

Sodasta rauhaanSota viivytti vuosikymmenellä

Neuvostoliiton kehitystä. Miehittäjätraunioittivat yli 1700 kaupunkia,polttivat 70.000 kylää ja hävittivät32.000 teollisuuslaitosta. Maata-louden piirissä sodassa tuhoutui100.000 kolhoosia, valtiontilaa sekäkone- ja traktoriasemaa. Saksaan olikuljetettu 17 miljoonaa nautaa jakymmeniä miljoonia sikoja. Koditto-miksi jäi 25 miljoonaa ihmistä.Työläisten ja toimihenkilöiden määrälaski 5,4 miljoonalla vuoteen 1940verrattuna. 26 miljoonaa neuvosto-kansalaista menetti henkensä. Jälleen-rakentaminen oli mutkikas ja vaikeatehtävä, mutta jo keväällä 1945alettiin Neuvostoliiton kansan-taloutta uudistaa rauhanomaisiatarpeita vastaavaksi. Tarvittiintyövoimaa.

Pian Saksan antautumisen jälkeen23.6.1945 hyväksyttiin laki kolmen-toista eri ikäluokkiin kuuluviensotilaiden kotiuttamisesta. Samatenpalautettiin kotimaahan yli 5 miljoo-naa neuvostokansalaista, jotka fasistitolivat siirtäneet Saksaan orjatyö-voimaksi. Valtakunnan puolus-tuskomitea lakkautettiin ja hallitus-tehtävien hoito palautettiin kansan-komissaarien neuvostolle. Neuvos-toliiton korkeimman neuvoston vaalitpidettiin 10.2.1946 ja sen ensim-mäinen istunto pidettiin 12-18.3.1946. Sen yhteydessä kansan-komissaarien neuvosto muutettiinNeuvostoliiton ministerineuvostoksi(Neuvostoliiton hallitus) ja suor-itettiin ministerineuvoston valinta.Sotatalous siirrettiin rauhanajanraiteille ja päähuomio kiinnitettiintalouselämän tärkeimpien alojenkehittämiseen ja jälleenrakenta-miseen. Monet sota- ajan erityis-toimenpiteet lopetettiin: palautettiin8-tuntinen työpäivä, lopetettiinylityöt ja otettiin käyttöön uudelleentyöläisten ja toimihenkilöiden lomat.Suuressa osassa teollisuuslaitoksistalopetettiin sotilaallinen tuotanto jaalettiin valmistaa kansantaloudentarvitsemia koneita ja laitteita.Teollisuus oli perusosiltaan siirrettyrauhan ajan raiteille vuoden 1946loppuun mennessä.

Neljäs viisivuotissuunni-telma

Korkein neuvosto päätti istun-nossaan 12.-18.3.1946 neljännestäviisivuotissuunnitelmasta vuosille -46-50. Sen päätehtäväksi muodostuikansantalouden jälleenrakentaminensekä sotaa edeltävän (v. 1940)tuotantotason ylittäminen teolli-suuden osalta 48 % sekä maataloudenosalta 27 %. Painopiste oli raskaanteollisuuden ja rautatieliikenteenkehittämisessä. Erityisesti suunni-telma edellytti opiskelijoiden määränkasvua kaikilla opetuselämän aloilla.Teollisuuden uudelleenjärjestäminensiirrettäessä talouselämä rauhan ajanraiteille saatiin päätökseen v. -46kansantalouden kaikilla aloilla.

Dneprin ja monien muiden alueidenvoimalaitosten korjaus alkoi välittö-mästi näiden alueiden vapauduttuamiehityksestä. Ja sähkön tuotantoylitti vuoden -40 tason jo ennenvuotta 50. Jälleenrakennuksen kivijal-ka oli kuitenkin niillä alueilla, jotkaeivät kärsineet miehityksestä. Näidenalueiden hiili- ja öljytuotanto lisään-tyivät huomattavasti ja mm. Kas-pianmerellä otettiin käyttöön uusiaöljykenttiä. Tehtaat, jotka sodanaikana tuottivat panssareita, tykkejäja konetuliaseita, tuottivat nyttyöstökoneita, moottoreita, turbii-neja ja öljynporauskalustoa. Talou-selämän alueella tapahtui paljonedistystä. Sotaa edeltäneeseen tasoonverrattuna kansantulo kasvoi 64 % jateollisuustuotanto 73 %. Viisivuo-tiskauden aikana valtion vähittäis-hintoja alennettiin kolme kertaa,palkkoja kohotettiin tuntuvasti jakorttijärjestelmästä luovuttiin v.1947.

Maatalouden jälleenraken-taminen

Ensimmäisen rauhan vuoden -46maatalouden jälleenrakentamistavaikeutti kuivuus keskeisillä viljan-tuotantoalueilla. Oli huutava puutekoneista ja työvoimasta. Kansan-talouden jälleenrakennuksen keskei-set voimavarat kohdistettiin teolli-suuteen ja maataloudelle osoitettiinvain 16 % kaikista investoinneista.Vuonna 1947 puolueen keskus-komitea teki päätöksiä maataloudenjälleenrakennustyön edistämisestä,huolimatta kaikista vaikeuksista mm.vetokaluston puutteesta. Kylvöalaasaatiinkin v. -47 lisättyä 5,8 miljoonaahehtaaria ja kaikkien viljakasvien satoparani. Puolueen aloitteesta ryhdyt-

tiin v. 1950 yhdistämään pieniäkollektiivi- ja valtiontiloja suurem-miksi ja tilojen määrä supistui123.700:een kun niitä aiemmin oli236.900. Maatalous uudistui ja senaineellinen perusta lujittui. Kolhoo-sien ja valtiontilojen käytössä oli v. -50 jo 600.000 traktoria ja 211000leikkuupuimuria, mikä ylitti sotaaedeltävän tason. Kylvöala lähestyi v.1950 sotaa edeltävää tasoa.

Neuvostoliiton talouselämänkehitys vuosina 1950-1970

Näinä vuosina Neuvostoliitontalous- ja yhteiskuntaelämän kehitysoli ennennäkemätöntä ja ylitti nopeu-dessa tärkeimpien kapitalististenmaiden kehityksen. Vuosina 1951-55(5. viisivuotinen) valmistui 3200uutta suurta teollisuuslaitosta jauseita vesivoimalaitoksia mm. Vol-galle Kuibyseviin. Vuonna 1952valmistui tavara- ja matkustaja-liikenteen kannalta merkittävä Doninja Volgan yhdistävä kanava. Neu-vostotieteen kehitystä osoittaa se,että maailman ensimmäinen atomi-voimala valmistui v. 1954. Maansähköistäminen jatkui kiihtyvällävauhdilla vuosina 1956-60 (6.viisi-vuotinen). Näinä vuosina valmistuiNeuvostoliiton Euroopan puoleisenosan yhtenäinen voimatalousjär-jestelmä ja alettiin rakentaa Keski-Siperian yhtenäistä voimatalou-sjärjestelmää.

Vuosi 1956 oli viimeinen vuosi, kunvalmistettiin höyryvetureita. Silloinaloitettiin rautatieliikenteen uudista-minen ja alettiin tuottaa pelkästäänmoottori- ja sähkövetureita. Tieteenalueella merkittävä saavutus oliensimmäisen tekokuun lähettäminenavaruuteen v. 1957. Maassa olikin v.1960 4196 tieteellistä tutkimus-laitosta joissa työskenteli 354.000tutkijaa. Vuosina 1961-65 (7. viisi-vuotinen) rakennettiin mm. maailmansuurin vesivoimalaitos BratskiinAngarajoelle. Tieteen kehitystäosoittaa se, että v. 1961 Neuvos-toliitto lähetti avaruuteen maailmanensimmäiset miehitetyt avaruus-alukset. Kuljetus- ja liikenneyhteyk-siä kehitettiin myös rakentamallalaivaliikennekelpoinen Volgan-Itä-meren kanava, jolla oli yhteys maansyviin sisävesijärjestelmiin, jotkakanava- ja jokiverkoston avullayhdistivät Vienan-, Barentsin-,Asovan-, Mustan-, Kaspian- ja

Itämeren toisiinsa. Näin saatiinvalmiiksi Neuvostoliiton Euroopanpuoleisen osan yhtenäinen syväväy-läjärjestelmä ja Moskovasta tulikuuden meren satamakaupunki.

Vuosina 1966-1970 (8. viisi-vuotinen) alkoi talousuudistus.Pieniä laitoksia yhdistettiin jamuodostettiin suuria tietyn teolli-suusalan yhteenliittymiä. Ylhääl-täpäin annettujen tavoitteiden määrääsupistettiin. Suunnittelun puolellatärkeimmiksi tavoitteiksi määriteltiin:(1) suunnittelun tieteellisen tasonkohottaminen, (2) tuotantolaitostentaloudellisen omavastuun laajen-taminen ja (3) taloudellisten kannus-timien lisääminen käyttämällä hintaa,voittoa, palkkioita ja lainoja.

Vuosina 65-67 alettiin siirtyäuuteen järjestelmään taloudenhoi-dossa. Tulokset olivat rohkaisevia.Ensimmäistä kertaa ylitettiin teräk-sentuotannossa 100 miljoonan tonninvuosituotanto ja päästiin lähelleUSA:n tasoa. Pystytettiin maailmansuurin masuuni. Näinä vuosinakulutustarvikkeiden tuotantoa tehos-tettiin ja saatiin käyttöön valtionlaatumerkki. Voimatalouden alueellaotettiin käyttöön Dneprin voima-laitoksen tehon ylittävät yksittäisetturbiinit. Neuvostoliiton Euroopanpuoleisen osan ja Uralin sähkö-järjestelmät sulautettiin yhdeksivoimajärjestelmäksi. Sosialismi

Olemme seuranneet Neuvostoliiton historiaa jo kolmessa aikaisemmassa numerossa.Me olemme tehneet tämän palauttaaksemme mieliin Neuvostoliiton saavutukset jasosialismin tulevaisuuden yhteiskuntana. Sosialismi kesti Neuvostoliitossa yli 70 vuotta.Puuttumatta vielä niihin syihin, mihin sosialismi Neuvostoliitossa kaatui, se ehti jättääpysyvän jäljen maailmanhistoriaan. Olemme varmoja, että Neuvostoliiton kokemuksistatulee olemaan suurta hyötyä siinä vaiheessa, kun sosialismi ihmiskunnan kehityksenvaltaväylänä kaivetaan uudelleen historian ullakolta esiin.

osoitti voimansa ja Neuvostoliittokaksinkertaisti kansantulonsa 1960-luvulla.

Maatalouden kehitys vuo-sina 1950-1970

Maatalouden piirissä saavutettiinvuoden 1940 taso vasta v. 1953.Samaan aikaan teollisuuden kokonais-tuotanto lisääntyi kolmikertaisesti.Maataloustuotanto ei kyennyt tyy-dyttämään kasvavaa kysyntää.Vuonna 1953 NKP:n keskuskomiteapäätti toimenpiteistä maataloudenkehittämiseksi. Päätettiin ottaakäyttöön uudismaita mm. Kazaks-tanissa ja Siperiassa. Myös sijoi-tukset maatalouteen kasvoivat.Vuosina -54-55 maatalous sai mm.400.000 uutta traktoria ja 80.000puimuria. Vuonna 1957 lähes kaikkivaltion kone- ja traktoriasemat sekäsovhoosit olivat sähköistettyjä,mutta kolhooseista vasta n. 33 %.Suuri muutos oli päätös, että kolhoo-sit ostavat itse koneensa, kun v. 1958saakka kaikki kolhoosien kone-palvelut saatiin valtion kone- jatraktoriasemien kautta. Kolhoositsaivat velkaa kone- ja traktoriasemienkaluston ostamiseen.

Vuosina 55-59 maatalouden koko-naistuotanto kasvoi vuosittain 7,6 %.Jatkuvan kasvun edellytyksiä eikuitenkaan uusinnettu. Kolhoosejayhdistettiin edelleen suuremmiksi jaosasta tehtiin valtiontiloja. Siksimaataloustuotanto kasvoi vuosina 59-65 yhteensä vain 10 %. Hitaaseenkehitykseen oli syynä mm. vääris-tynyt hintapolitiikka ja johto-järjestelmä. Vuonna 1965 NKP:n kkkäsitteli edelleen toimenpiteitämaatalouden kehittämiseksi. Maatal-oustuotteiden hankintahintoja koho-tettiin ja suunnitelman ylittävältäosalta mm. vehnästä ja rukiistamaksettiin korkeampi hinta. Kollek-tiivitilojen itsenäistä päätöksentekoalaajennettiin. Vuonna 1966 tehtiinpäätöksiä mm. maan hedelmäl-lisyyden lisäämisestä, kastelunparantamisesta sekä suoja- istutustenrakentamisesta.. Lähes kaikki kol-hoosit saatiin sähköistettyä jamaatalouden perustyöt: kyntö-kylvö ja sadonkorjuu koneellistettua..Tuloksia alkoi syntyä. Näinä vuosinamaataloustuotanto lisääntyi vuo-sittain 21 %. Viljan keskimääräinenvuosituotanto kohosi 1,3-kertaiseksija v. -70 tuotettiin jo ennätysmäärä186 tonnia viljaa.

Heikki Männikkö

Autotehdas Togliatin kaupungissa. Tässä valmistetaan Ladoja.

Viljan korjuuta Kubanin alueella Kaukasiassa.

Sivu 7Nro 5/05 Kansanääni

Erillissotako liittosuhteessa Saksaan?YH:n aika oli sotaan val-mistautumista

Armeijan liikekannallepano alkoiylimääräisinä harjoituksina (YH) kokomaassa vähitellen laajentuvana mobili-saationa syys-lokakuussa kunnesjoukot olivat miltei sota-ajan vahvuu-dessaan. Siviilipuolella kaupungit jasuuret taajamat pimennettiin jaarkielämää koskevat järjestelyt olivatpaljolti sota-ajalle kehitettyjä.

Moskovan neuvottelut ajettiinsalatuilla syillä umpikujaan

Suomen ulkopoliittisen johdonministeri Paasikivelle myöntämä“pelivara” tämän johtaessa neuvot-teluvaltuuskuntaa Moskovassa loka-kuun 9. päivän jälkeen oli äärimmäisenpieni. Neuvottelutavoitteisiin valmis-tautumisen sijasta Cajanderin hallitusoli julkistanut Suomen Moskovanlähettilään Yrjö-Koskisen neuvosto-hallitukselta saaman keskustelupyyn-nön janeuvotteluvaltuuskunnan lähtöHelsingin rautatieasemalta oli muodos-tunut suureksi isänmaalliseksi mielen-osoitukseksi. “Tuhatlukuiset väki-joukot, isänmaalliset sävelet ja roh-kaisun sanat saattoivat neuvottelijoitanäiden lähtiessä Moskovaan.” NäinSuomen hallitus lukitsi itsensä joetukäteen mihinkään kompromis-seihin suostumattomaan sankaruuteen.

Ylimmissä hallituspiireissä olipäätetty, että “tuumaakaan maata eianneta”, ei edes Kannaksella, missäraja kulki niin lähellä Leningradia ettäsilloisella maatykillä ylsi vaivatta itsekaupunkiin. Omalaatuinen oli ulko-ministeri Erkon viimeinen ohjePaasikivelle hänen lähtiessään kol-mannelle Moskovan matkalleenmarraskuun alussa. Kirjeeseen suljettuohje kuului: “Unohda, että Venäjä onsuurvalta”. Niinikään Erkko “uhkasierota tehtävästään, jos mentäisiinlaajoihin myönnytyksiin”.

Suomi Ison Britannian ja Ranskanpelinappulana

Herää kysymys, mihin Suomenhallitus oikein tukeutui Euroopansuurvaltapolitiikan mentyä perin-pohjaisesti sekaisin. Saksa ja Neuvos-toliitto olivat solmineet hyökkää-mättömyyssopimuksen ja Iso-Britan-nia ja Ranska julistaneet sodan Sak-salle.

On täysin mahdollista, että niinulkoministeri Erkko kuin Moskovassakäytyihin neuvotteluihin sittemminosallistunut valtiovarainministeriTannerkin olisivat liike-elämänsuhteittensa kautta olleet tiiviissäyhteydessä Britannian finanssipiirei-hin, jotka kannattivat sovintoa Saksankanssa “torjuakseen sodan, joka kävisiEnglannin kaupalle ja teollisuudellesekä asemalle pääomavaltana äärim-mäisen tuhoisaksi”, kuten nämäkonservatiiviset citypiirit asiansa itseilmaisivat.

Kukaties Britannian ja samallasilloisen maailmantalouden huipulta oliviestitetty Suomelle, että sota Neuvos-toliittoa vastaan ei jäisi myöhemminpalkkiotta, ja, että suomalaistenpuutteet sotavarustuksessa korjattai-siin heti sodan sytyttyä. Tätä oletustatukee se, että Erkko sähkötti marras-kuun 8. päivänä Paasikivelle Mosko-vaan: “Tiedätte myönnytyksissämennyn jo niin pitkälle kuin turvalli-suutemme ja itsenäisyytemme sallivat.Jollei sopimusta saada ehdotetullapohjalla keskeyttänette neuvottelut”.13. marraskuuta neuvottelut sittenkeskeytyivätkin, kun Suomen valtuus-kunnalla ei ollut lupa muihin kuinkieltäviin vastauksiin kaikkiin niihinehdotuksiin nähden, joita neuvos-tohallitus teki viime hetkeen saakka.

Timo Nieminen, Esko Koivisto:jatkoa edellisestä numerosta (neljäs osa)

Oletus Erkon ja Tannerin saamistaepävirallisista lupauksista saa vahvis-tusta myös molempien ministereidenaktiivisesti levittämästä käsityksestä,että “ei Neuvostoliitto tule hyök-käämään”. Näin naiivin mielipiteenlevitys Suomen kansan keskuuteen eiole ymmärrettävissä muuten kuinsuuren luokan teatterina näytelmässä,jossa juoneen on saatava kuulumaanison valtion hyökkäys pienen, arkias-kareitaan kaikessa rauhassa toimit-tavan naapurinsa kimppuun.

Propagandaahistoriankirjoituksessa

Virallista historiankirjoitusta Suo-messa on pyritty näihin päiviin saakkaohjailemaan sellaiseksi, että talvisotaaedeltävä, poliittisesti merkittävä aikarajoitetaan alkavaksi vasta Neuvos-toliiton keskustelupyynnöstä 5.10.39.

Tällä tarkastelujakson kaventa-misella häivytetään näkyvistä mm.vain kaksi kuukautta aikaisemminelokuussa -39 pidetyt suuret sotahar-joitukset ja silloin avoimesti vallinnutkiihkomielinen into suuren Suomenluomiseksi sitten, kun Saksan hyök-käys Neuvostoliittoon olisi alkanut.

Samoin on pyritty tarkkaan vai-kenemaan Baltian maiden: Viron,Latvian ja Liettuan sisäisistä oloistaennen toista maailmansotaa. NäissäItämeren rantavaltioissahan vallitsijonkinlainen suomalaista lapuanliikettämuistuttava järjestelmä ja sen ihantei-siin kuuluva diktatuuri. Ns. viattomatpikkuvaltiot suurten uhreina ei suin-kaan tarkoita, että uhrivaltion sisälläolisi eletty sopusoinnussa ja rauhassa.Niin Viron. Latvian kuin Liettuankinhallitseva yläluokka piti yllä väki-valtaista komentojärjestelmää eikäjuuri tunnustanut suurta omaisuuttavailla olevien, työtä tekevien kansa-laisten ihmisarvoa.

Talvisodan alun poliittiset kuviotSotia on aina käyty myös mielipi-

teenmuokkauksen keinoin. Vihollinenon pyritty kautta aikojen esittämäänyksinomaan pahana ja moraalittomanaja sen sotilaat sadisteina, samalla kunoma maa ja sen sotilaat ovat olleetoikean ja hyvän asian nuhteettomia,sankarillisia puolustajia.

Marraskuun 26. päivän ns. “Maini-lan laukaukset” vaatisivat jo vihdoinkunnollisen tutkimustasoa olevanselvityksen! Ilmeistä on, että tarkas-teltavia vaihtoehtoja on useampiakinkuin perinteiset kaksi: “ne ampuivat

itse” tai “me ne ammuimme”. Talvi-sodan puhkeamisen kanssa “laukauk-silla” ei kuitenkaan ollut mitääntekemistä! Sodan syyt olivat syvem-mällä, paljolti kylläkin aivan paljainanäkyvissä. Sananvapauden rajoituksetja mahdollisuus joutua pidätetyksiehkäisivät kuitenkin julkisen keskus-telun Suomen suunnasta niin 1930-luvun lopulla kuin koko tämän oikeis-tolaisuuden nousun vuosikymmenel-läkin.

Ns. “Terijoen hallitus”, joka joulu-kuun 1. päivän julistuksessaan kutsuiitseään Suomen kansanhallitukseksi,ansaitsisi myös sille asetettujen ja senitse itselleen ottamien tavoitteidenasiallisen tarkastelun. Todennäköisintäon, että Terijoen hallitus oli Neuvos-toliiton aseellisen hyökkäyksen poliit-tinen puoli, jolla pyrittiin helpot-tamaan varsinaisten sotatoimiensuoritusta. Sodassahan vihollisensotavoimat ja taistelukyky on tuhot-tava niin pienillä omien joukkojenkulutuksella kuin suinkin.

Sodanpäämääriinsä päästäkseen eineuvostohallituksella Suomessa ollutmuita mahdollisuuksia kuin kukistaaCajanderin hallitus tai lyödä täysin sensotavoimat. Karjalan kannaksella rajantyöntämistä kauemmaksi Lenin-gradista voitiin vielä ajatella suoritet-tavan rajoitetuilla sotatoimilla, samoinSuomenlahden saarten valloitusta.Mutta miten neuvostohallitus olisipienillä sotilas-operaatioilla toteut-tanut Suomenlahden suun sulkemisensille vihamielisten suurvaltojen laivas-toilta muutoin kuin valloittamallaeteläisen Suomen aina Hankoniemeensaakka. Tämä tehtävä taas olisi olluterittäin raskas ja kuluttava, jotenlankeaa kuin luonnostaan, että neuvos-tohallitus ei jättänyt käyttämättäajateltavissa olevaa mahdollisuuttaluoda Suomeen uusi poliittinen tilanne.Tällaisen onnistuttua neuvostohallitusolisi sitten voinut solmia sen tavoit-teisiin ymmärtäväisesti suhtautuvanhallituksen kanssa sen niin kipeästitarvitseman sopimuksen meripuolus-tustukikohdasta jossain Hankonie-mellä.

Näyteikkuna “Suomi” olisomistettu

30. marraskuuta alkanut Neuvos-toliiton hyökkäys ei yllättänyt syk-syllä YH:n aikana hyvään kuntoonsaatettua puolustusministeriön sähkö-sanomatoimistoa, ei myöskään vali-tuista toimittajista koulutettua nk.

Propagandaliiton muodostanuttaryhmää.

Valtioneuvoston Tiedotuskeskus oliperustettu asetuksella hyvissä ajoinmarraskuun 11. päivänä, ja maahanoli tuotettu toimittajia maailman erimaista olemaan valmiina seuraamaansotaa sen ensi hetkistä lähtien.

Rajaseudun maasto oli kuljetuksia jaraskaita sotilasajoneuvoja ajatellensopivin hyökkääjälle juuri talvenalussa, ja niinpä Tiedotuskeskus saattoivälittää Suomeen valmiiksi kootun 50ulkomaisen lehtimiehen avulla maail-malle haluamansa vaikutelman sodan-käynnistä.

Maailman lehdistössä julkaistutihailevat kertomukset “Suomen kan-san taistelusta” loivat sittemminkäsityksen “talvisodan ihmeestä”,jonka pyhyyttä ei ollut lupa vuosi-kymmeniin asettaa kyseenalaiseksisaamatta vastaansa suurta pahek-suntaa.

Talvisodan murheellinen päätösSuomelle ja Neuvostoliitolle onne-

ton talvisota päättyi 13.3.1940.Suomalaisia sotilaita ja siviilejä sodassakaatui yhteensä 22 800 ja haavoittui43 600. Lisäksi se merkitsi lähes 70000 perheelle hätää, kun viranomaisetja suojeluskuntajärjestö pakkosiirsivätheidät muualle Suomeen. Se merkitsikarjalaiselle siviiliväestölle raskastalähtöä kodeistaan. Neuvostoliitollesodan aiheuttamat miehistötappiotolivat satatuhantisina kohtuuttomansuuret ja aiheuttivat yhtä monissaLeningradin eteläpuolisten alueidenkodeissa Valko-Venäjältä Ukrainaansamaa inhimillistä tuskaa kuin mene-tykset suomalaisissa kodeissa.

Henkinen valmistautuminenuuteen sotaan

Heti rauhanteon jälkeen 14.3.1940uhmakkaita sävyjä sisältäneessäylipäällikön päiväkäskyssä sanottiinmm: “Kohtalomme on kova, kunolemme pakotetut jättämään vieraallerodulle, jolla on toinen maailman-katsomus ja toiset siveelliset arvot,maan, jota vuosisatoja hiellä ja vaivallaolemme viljelleet.”

Tässä päämajan propagandaosastonlaatimassa päiväkäskyssä ei ole mitäänyllättävää, kun nykyisin tiedetään nelupaukset, joita Saksan valtakun-nanmarsalkka Göring antoi Suomenjoillekin johtomiehille tulossa olevastaSaksan hyökkäyksestä Neuvosto-liittoon. Samalla Göring kehotti

Suomea tekemään millaisen rauhantahansa, koska sille tarjoutuisi piantilaisuus ottaa menettämänsä alueettakaisin ja enemmänkin.

Mikä erillissota?Tämä kirjoitussarja loppuu siihen,

mistä alkaa vaiheittain syveneväyhteistyö Saksan poliittisen ja sotilaal-lisen johdon kanssa. Väite, ettäjatkosotaa ei olisi tullut ilman talvi-sotaa, on usein käytetty yritys lieven-tää hieman sitä häpeää, mitä HitlerinSaksan kanssa liittoutuminen onmerkinnyt. Siksi tässä kirjoitussarjassaonkin paneuduttu rauhan aikaan jateeskennellyn “puhtaana pulmusena”käytyyn talvisotaan.

Yhteistyö Saksan kanssa alkoi josisällissodassa 1918, jolloin myössyntyi suomalaisen raha-pääomanetuja ajava poliittisen oikeiston jasosialidemokratian liitto. Kun luokka-sotaansa käyneet työläiset ja torpparitoli nujerrettu, käänsivät suuret sahan-omistajat ja metsäteollisuuden harjoit-tajat katseensa Karjalan laajoihinmetsiin. Käytiin ns. heimosotia, joidentarkoituksena oli paitsi tyydyttääkansallisromanttista kaipuuta myösanastaa alueita Neuvosto-VenäjältäSuomelle.

Kun talouskriisi 1920-luvun lopullalevisi yli kapitalistisen maailman,päätettiin Suomessa suurten työnan-tajien ja oikeisto-poliitikkojen tapaa-misissa käyttää väkivaltaista terroriaammattiyhdistysten ja poliittisenvasemmiston aktiivijäseniä kohtaan.Saksasta omaksutun fasistisen mallinsuuntaan kehittyneet suojeluskunnatsaivat vapaat toimintaoikeudet jatakeet siitä, ettei oikeuslaitos tulisilangettamaan tuomioita näissä tehtä-vissä rikoksiin syyllistyneille. Niinpäsitten pahoinpitelyillä, ruumiinvam-man tuottamisilla ja suoranaisillamurhilla vaiennettiin tehokkaastisoraäänet, kun kansaa valmistettiinsotaan. “Kyyditykset” ja “muilu-tukset” eivät vastoin yleistä luuloapäättyneet suinkaan Mäntsälän kapi-naan, vaan jatkuivat 1930-luvunlopulle saakka. Sotatilan vallitessakuva yksimielisestä kansasta saatiintaas aikaan elinkautisvankeuden uhalla.

Herääkin kysymys, kuinka korkeataopillista sivistystä saanut presidenttiHalonen kääntää oman maansa jaoman puolueensa historian täysinpäälaelleen. Näyttää siltä, että historiatoistaa tässä itseään. Jos 1930-luvullahaluttiin innolla fasistisen Saksanvanaveteen niin nyt Saksan seura onkorvattu “elämöinnillä” NATOsta.Tämän päivän tarpeet vaativat histo-rian vääristelyä! Muka erillissota -väite on potaskaa kokonaan

Artikkelisarja päättyy

Käytettyä kirjallisuutta:Charles Leonard Lundin, Suomi

toisessa maailmansodassa. Gummerus.Jyväskylä 1961.

V.J.Vatanen, Kriisien ja sodanmaailma. Ensimmäinen osa. Otava.Helsinki 1942.

J.O.Hannula, Neuvostoliittohyökkää pohjolaan. Oy Suomen Kirja.Helsinki 1944.

Grigori Deborin, 30 vuotta suurestavoitosta. Kustannusliike Edistys.Moskova 1975.

Leena Niemi, Mikkeli sotien aikana.Talvisota.html. Internet-sivut.

Maria Lähteenmäki, Jänkäjää-käreitä ja parakkipiikoja. SuomenHistoriallinen Seura.Vammala 1999.

Jo syyskuun 22. päivänä 1939 oli Suomessa aloitettu päämajan, sodanajanpuolustusministeriön ja kotijoukkojen esikunnan muodostaminen Mikkeliin. 6. lokakuutaannettiin suojajoukoille liikekannallepanomääräys ja lokakuun 9. päivänä määrättiinsiviiliväestön evakuointi suojajoukkoalueilta.

Liittolaiset samassa pöydässä Mannerheimin 75-vuotispäivien yhteydessä kesäkuussa 1942. TuolloinHitler selvitti Mannerheimille ja Rytille huoliaan siitä, meneekö sota Neuvostoliittoa vastaan aivan niinkuinsen olisi pitänyt liittolaisten mukaan mennä.

Sivu 8 Nro 5/05Kansanääni

Kansainvälinen kokous riippumattomuudesta 21.vuosisadalla pidettiin Venezuelassa

Kokoukseen osallistui delegaatioitayli 50 maasta. Suomesta kokoukseenosallistuivat Juche-aatteen opinto-yhdistyksen puheenjohtaja JuhaKieksi ja varapuheenjohtaja AnttiSiika-aho. Korean DemokraattisenKansantasavallan delegaatiota johtikorkeimman kansankokouksen vara-puheenjohtaja, Korean yhteiskun-tatieteellisen seuran puheenjohtajaToveri Yang Hyong Sop.

Juche-aatteen alueellistenjohtajien tapaaminen

Ennen kokouksen alkua 29.9.pidettiin Juche-aatteen maakoh-taisten johtajien kokous. Kokoukseenosallistui Suomesta Juha Kieksi.Kokous hyväksyi kansainvälisenJuche-aatteen instituutin toiminta-kertomuksen vuodelta 2005 ja toi-mintasuunnitelman vuodelle 2006.

Vuoden 2006 toimintasuunni-telmassa painotettiin Juche-aatteenymmärtämisen syventämistä, tar-mokkaampaa opiskelua, uusienopintoryhmien perustamista javanhojen vahvistamista, vierailujaKDKT:ssa ja perehtymistä Juche-aatteen saavutuksiin Koreassa,Kansainvälisen Juche-aatteen insti-tuutin työn syventämistä sekävalmistautumista vuoteen 2007,jolloin vietetään Toveri Kim Il Sunginsyntymän 95-vuotisjuhlaa sekäToveri Kim Jong Ilin 65-vuotispäivää.

Juche-aatteen tietämyksen syven-tämiseksi Korean yhteiskuntatieteel-

linen yhdistys järjestää mm. vuosit-tain kolme Juche-aatteen kurssiaPjongjangissa. Kurssit pidetäänkeväällä, kesällä ja syksyllä. Juche-aatteen opiskelijoita kutsutaan Ko-reaan myös Auringonpäivänä huhti-kuussa ja Toveri Kim Jong Ilinsyntymäpäivien aikaan helmikuussa.Seuraava Juche-aatteen seminaaripidetään Pjongjangissa huhtikuussa2006.

Kokouksessa valittiin myös kan-sainvälisen Juche-aatteen instituutinjohtokunta. Pitkän tauon jälkeenjohtokuntaan valittiin myös suoma-lainen jäsen, Juha Kieksi.

Kansainvälinen seminaari30.9-1.10.

Seminaarin aluksi Kokouksenedustajat lukivat Presidentti HugoChavezin onnitelukirjeen, joka saiyleisön raikuviin aplodeihin ja tuenil-mauksiin Venezuelan kansalle. To-verit sekä Koreasta, Venezuelasta,Juche-aatteen instituutista sekäJuche-aatteen Latinalaisen-Amerikanaluekomiteasta pitivät ansiokkaitaalustuksia riippumattomuuden kehi-tyksestä viime vuosina ympärimaailmaa ja taistelusta anti-imperia-lismia vastaan. Konferenssin puheen-johtaja, Venezuelan Juche-aatteeninstituutin johtaja Professori OmarLopez avasi konferenssin toivottaentervetulleeksi Juche-aatteen ja riippu-mattomuuden ystävät ympäri maail-maa. Professori Lopez korosti Vene-zuelan tilanteen merkitystä kansain-

välisessä imperialisminvastaisessataistelussa ja totesi Juche-aatteestakumpuavan useita ratkaisuja Vene-zuelan sosiaaliselle ja yhteiskun-nalliselle kehitykselle. KDKT:ndelegaation johtaja, KDKT:n Kor-keimman Kansankokouksen Varapu-heenjohtaja toveri Yang Hyong Sopkiitti tervehdyspuheessaan kaikkiavaltuuskuntia, jotka olivat saapuneetkonferenssiin keskustelemaan Juche-aatteesta ja sen opiskelun syven-tämisestä. Yang totesi KDKT:njohtajan toveri Kim Jong Ilin jaVenezuelan Presidentin Hugo Cha-vezin olevan merkittäviä kansain-välisiä johtajia, jotka toimivat suurinaesikuvina imperialisminvastaisille jariippumattomuutta kaipaaville kan-soille Aasiassa ja LatinalaisessaAmerikassa. Konferenssin osanot-tajamaiden delegaatioiden puheissamm.globalisaatio ja USA:n sota-toimet ympäri maailmaa tuomittiinkovin sanoin.

Suomen valtuuskunnan puheen-johtaja Juha Kieksi totesi puheessaanJuche-aatteen olevan ratkaisu terro-rismin torjuntaan. Riippumatto-muuden ja itsenäisyyden toteutu-minen kansojen keskuudessa ehkäiseehuomattavasti terrorismia. Juche-aatteen opintoyhdostyksen varapu-heenjohtaja Antti Siika-aho korostiJuche-aatteen merkitystä imperia-lisminvastaisen taistelun kärjessä.Toveri Kim Jong Il on edelleenkehittänyt Suuren Johtajan Presi-dentti Kim Il Sungin luomaa Juche-aatetta ja tehnyt siitä vapauden jariippumattomuuden symbolin kaik-kien alistettujen kansojen kes-kuudessa.

Konferenssissa todettiin yksi-mielisesti, että maailman kehityssosialistisen leirin luhistumisenjälkeen ei ole mennyt parempaansuuntaan. Imperialistien ote maail-masta on kiristynyt globalisaationnimissä, yksittäisten kansojen riippu-mattomuus on vähentynyt ja impe-rialistien ristiriidat kärjistyvätterrorismina. Kaikkein pahin terroris-ti on kuitenkin USA:n valtio. Oival-linen esimerkki USA:n valtioterroris-mista oli isäntämaa itse. USA on kokoajan tukenut maan taantumuksellistaeliittiä kansan valitsemaa presidenttiäHugo Cahvezia vastaan ja masinoinutmm. vallankaappauksen keväällä2002, jonka kansan vastustus hetialkuunsa tukahdutti.

Samaan aikaan globalisaationlisääntyessä kansojen ja erityisestinuorten kiinnostus riippumatto-muutta kohtaan on lisääntynyt. Tämänäkyy erityisesti Latinalaisessa-Amerikassa, missä luokkien vastak-kainasettelu näkyy hyvin voimak-kaasti. Tämän saimme myös ominsilmin todeta, sillä seminaarin järjes-telyissä avustivat useat kymmenetympäri Venezuelaa tulleet nuoretaktivistit.

Euroopan Juche-aatteen komiteaon toiminut 20 vuotta. Tänä aikanaEuroopassa on tapahtunut paljon.

Nyt 15 vuotta Neuvostoliiton so-sialismin romahtamisen jälkeenopintotoiminnan aktiivisin paino-piste on ilman muuta entisissäsosialistissa maissa. Seminaarissa oliedustajia – ja erityisesti nuoriaedustajia – useista entisistä sosialis-tisista maista kuten Venäjältä, Kazas-tanista, Ukrainasta, Puolasta, Roma-niasta jne. Aktiivista opintotoimintaaon myös Pietarissa. Pietarilaistentoverien kanssa tullaan varmastinäkemään yhteistyötäkin tulevai-suudessa.

Syys-lokakuun vaihteessa pidettiin Venezuelan pääkaupungissa Caracasissakansainvälinen kokous anti-imperialismista ja riippumattomuudesta 21.vuosisadalla (World congress for the cause of anti-imperialism and independencein the 21st century). Kokous pidettiin Venezuelassa presidentti Hugo Chavezinkutsusta ja kokouksen organisoimisesta vastasivat Juche-aatteen LatinalaisenAmerikan aluekomitea yhdessä korealaisten toverien kanssa.

Venezuela tielläkohti sosialismia

Lyhyellä vierailullamme meil-lä oli mahdollista tutustua myösVenezuelan kehitykseen – vaik-kakin hyvin pintapuolisesti.Saapuessamme Venezuelaanvastaamme tuli ensimmäisenäse tavaton kuumuus, johon mesuomalaiset emme olleet tottu-neet.

Kuumuuden ohella korkea ilman-kosteus tekee ilmastosta hyvinpoikkeavan verrattuna esimerkiksiSuomen kesään.

Vaikka Venezuelan ilmasto toi JuhaKieksille mieleen käynnin naapurissaKuubassa, on maa kuitenkin Kuu-baan verrattuna hyvin erilainen.

Venezuelalla on paljon ongelmia.Kolmannes maan väestöstä elääköyhyydessä. Tämä näkyi pääkau-pungissa Caracasissa, joka sijaitsivuorien ympäröimässä laaksossa.Vuoren seinämillä sijaitsivat slummitja hökkelikylät, joissa köyhyydessäasuva kansa asui. Venezuelalaisetisäntämme kertoivat kuitenkin useis-

ta sosiaalisista ohjelmista, joidenansiosta useat slummit ovat saaneetsähköä, vettä ja alueiden hygie-niatasoa on nostettu.

Venezuelalla on luonnonrikkauk-sia, erityisesti öljyä. Öljytulot ovatkuitenkin hyvin epätasaisesti jakaan-tuneet. Jyrkät luokkaerot ovattuoneen maahan epävakautta japääkaupungissa rikollisuus on pahaongelma. Venezuela on ollut viimevuosiin saakka tiukasti USA:n talu-tusnuorassa. Pahat luokkaerot näkyi-vät selvästi. Rikas eliitti asui aida-tuilla alueillaan tavallisen kansanasuessa vuoren rinteillä.

Muutama vuosi sitten Venezuelanpresidentiksi valittiin Hugo ChavezFrias, joka edustaa laajaa kansanrin-tamaa nimeltä Movimiento de laQuinta República (Viidennen tasaval-lan liike). Hänen johdollaan onaloitettu reformit, joiden tarkoi-tuksena on vahvistaa maan riippu-mattomuutta ja parantaa köyhän

Konferenssin päätteeksi kokouslähetti onnittelukirjeet Korean Demo-kraattisen Kansantasavallan Kansal-lisen turvallisuuden komission Pu-heenjohtajalle toveri Kim Jong Ililleja Venezuelan Bolivaarisen TasavallanPresidentille toveri Hugo ChavezFriasille.

KÄ/Juha Kieksi jaAntti Siika-aho

Näkymä hotellihuoneesta Caracasin kaupunkiin

Juha Kieksi puhumassa konferenssissa omaa puheenvuoroaan.

Näkymä kongressisaliin. Muastapukuinen keskellä on toinensuomalaisen delegaation edustajista, Antti Siika-aho.

Sivu 9Nro 5/05 Kansanääni

Ihmiskunta ja ympäristönvoimavarat

Vapaassa markkinatalou-dessa (kapitalismissa) ihmi-sellä ei ole muuta arvoa kunspekulatiivinen markkina-arvokuluttajana, sekä tavaran japalvelujen tuotannossa lisä-arvon tuottajana. Kapitalis-missa talous on riippuvainenlisäarvon progressiivisestakasvusta. Tästä johtuen tavara-tuotanto pyrkii tuottamaan kulu-tushyödykkeitä, joiden käyttö-ikä on mahdollisimman lyhyt.

Kulutusta kiihdytetään mainonnanavulla, luomalla kuluttajille kuvit-teellisia tarpeita. Tällöin ei pidäerehtyä luulemaan että kapitalistinentalous palvelisi ensisijaisesti ihmistentarpeiden tyydyttämiseksi, vaankerätäkseen kapitalisteille yhteis-kunnassa tuotetun lisäarvon.

Demokratia tai oikeudenmukai-suus, joka palvelee primäärisesti vainyksilön taloudellisia intressejä, ei oleekologisesti eikä eettisesti kestävänkehityksen mukaista. Huolimattasiitä, minkälaisessa talouspoliit-tisessa järjestelmässä ihmiskuntaelää, tulee se aina olemaan riippu-vainen ympäröivän luonnon voima-varoista ja hyvinvoinnista.

Sosialistinen yhteiskunta voipoistaa ihmisen ihmiseen kohdis-taman riiston, mutta se tekee raskaanvirheen, jos se ei puutu ihmisenluontoon kohdistuvaan riistoon, jotakasvavan kulutuksen tyydyttäminenruokkii. Kestävän kehityksen perim-mäisiä kysymyksiä on, kuinka hyvinihmiskunta kykenee sopeuttamaankysynnän ja kulutuksensa luonnonvoimavaroihin nähden. Luonnonvoimavarat ylittävä kiihtyvä kulutustulee tuhoamaan luonnon ihmis-kunnalle tarjoamat elinmadollisuudet.

Kun seuraa valtamedian uuti-sointia tämän vuoden luonnonka-tastrofeista on selvästi havaittavissatahallista vähättelyä niiden yhteisestälaajuudesta, sekä syistä. Uutisointion ollut hajallaan ja ilman keskinäistäyhteyttä. Ikään kuin metsäpaloilla,hirmumyrskyillä ja tulvilla ei olisimitään yhteyttä yleiseen ilmastonlämpötilan nousuun. Ilmaston muu-tos tulee olemaan suurin uhka ihmis-kunnan elinmahdollisuudelle. Ja tämäuhka tulee kasvamaan vuosi vuodeltakiihtyvällä vauhdilla.

Metsäpalot ovat tuhonneetmetsää pelkästään tähän mennessävaltamedian mukaan Portugalissa yli180.000 hehtaaria, Boliviassa pelkäs-tään viikon aikana 150.000 hehtaaria,

Yhdysvalloissa n. 2,7 miljoonaahehtaaria. Näihin lukuihin tulee vielälisätä ne laajat metsäpalot, joita eitänä vuonna ole valtamedian artik-keleissa näkynyt, esim. Siperiassa jaAasiassa. Brasiliassa poltetaanpelkästään taloudellisista syistäsademetsää merkittäviä määriävuosittain. Mielenkiintoista luettavaaoli myös EU:n Komission tiedonantov. 1998 Neuvostolle ja Euroopanparlamentille Euroopan unioninmetsästrategia: “Metsäpalot tuhoa-vat Euroopan unionissa vuosittain350.000 – 500.000 hehtaaria metsää.Ilmansaasteet puolestaan heikentävätpuiden kasvua. Arvion mukaansaasteet vaikuttavat näkyvästi noinkolmannekseen Euroopan metsissä.”Näin siis vuonna 1998.

Olennainen syy suurimmissametsäpaloissa on alueiden kuiva jakuuma ilmasto, joka on maailman-laajuisen ilmaston lämpenemisenseurauksena pahentunut. Tämä taastulee kiihdyttämään aavikoitumistaeteläisessäkin Euroopassa. Olisimielenkiintoista tietää, paljonko tänävuonna on metsäpalojen ansiostavapautunut hiilidioksidia ilmaan, sekämiten tulevaisuudessa vuotuinenviherkasvuston poistuma vaikuttaahiilidioksidin poistumiseen sekähapen tuotantoon.

Keski-Euroopan tulvat voisi-vat loogisesti ajateltuna olla seuraustaedellä mainitusta kuumuudesta jakuivuudesta eteläisessä Euroopassa.Kun ne vesimassat, jotka ennen ovatsataneet etelässä, purkautuvat nytsiellä missä ilmasto on viileämpääniin, että vesihöyry voi muuttuasateeksi, kohdistuu näille alueilleaikaisempaa suurempi vesimassa.

Hirmumyrskyt, joista eritoten4:nenja 5:nen asteen myrskyt ovatlisääntyneet radikaalisti, ovat seu-rausta vesistöjen lämpenemisestä.

Yhteenvetona tästä kaikestavoimme vetää sen, että kaikki nämäluonnossa tapahtuvat muutoksetovat seurausta ilmaston lämpe-nemisestä. Missä määrin ilmastonmuutokset ovat ihmisen aiheuttamia,voi olla vaikeaa selvittää ilmastonmuutosten ollessa monen tekijänsumma, mutta erittäin merkittävä sejoka tapauksessa on. Auringonaktiivisuuden lisääntyminen ei selitävuosien ja varsinkaan vuosikym-menten ilmastomuutoksia.

On totta että ihminen ei kykenevaikuttamaan kosmisiin lainalai-

suuksiin, mutta periaatteessa ihmisenpitäisi pystyä vaikuttamaan omiintoimintatapoihinsa. Kaikki ihmisestäjohtuva ilmastomuutos on turhalisärasite luonnon ekosysteemille.Pelkät tekniset innovaatiot eivät tuoratkaisua ilmaston muutoksen tuo-miin haasteisiin ja uhkiin. Keskeisenäkysymyksenä tulee eteen, voidaankoluonnonvarojen käyttö sopeuttaamaailman väestön lisääntymiseen,joka vuoteen 2050 mennessä onennustettu nousevan 9,1 miljardiin.

Ilmaston lämpenemisen seu-raukset tulevaisuudessa ovat arvaa-mattomat, mutta ilmaston ääri-ilmiöttulevat varmasti lisääntymään rajustiympäri maailmaa. Hälyttävänä voisipitää jo sitäkin tosiasiaa, että ilmas-ton lämpeneminen on ollut huo-mattavasti nopeampaa, kuin mitätiedemaailma on olettanut. Ennusteitaon jouduttu korjaamaan useita kertojalyhyellä aikavälillä. Viimeisimpienarvioiden mukaan ilmasto lämpeneeseuraavan sadan vuoden aikana noin1,4 - 5,8 °C. On arvioitu että 20 - 50vuoden kuluessa ilmaston muutostaei pystytä pysäyttämään, jos nykyi-nen yksityisomisteisen pääoma-talouden (kapitalismin) ohjaamaympäristöpolitiikka ei muutu.

On lohdutonta arvailla mitäkaikkea luonnon todellisista arvoistaihmiskunta menettääkään, kun selyhytnäköisyydessään ja ahneu-dessaan riistää luonnonvaroja omienegosentristen tarpeidensa tyydyt-tämiseen.

Ei pidä luulla, etteikö ihmiskuntavoisi kehittyä sekä tuottaa energiaa,tuotteita ja palveluja sopusoinnussaluonnon kanssa. Elämisen laatua jakehitystä ei vain voida mitata pelkälläkulutushyödykkeiden määrällä. Se,kuinka paljon tuotetaan, tulisikuitenkin olla tasapainossa luonnonuusiutumiskyvyn kanssa.

Luonnon ekologista tasa-painoa horjuttavaa kulutusta tulisilaskea rajusti nykyisestä. Jonkinverran tuotannollisilla, logistisilla jateknisillä ratkaisuilla voidaan vähen-tää tuotteen tai energian ekologistajalanjälkeä. Varmaa on, että kulutuk-seen tulee vaikuttaa kulutustottu-muksia muuttamalla. Jokainen meistävoi kysyä itseltään, minkälaisetelinmahdollisuudet suomme tulevillesukupolville, sekä ylipäätänsä eliö-kunnalle tällä planeetalla.

Janne Rahikaunen

kansanosan asemaa. Näiden uudis-tusten avulla on myös rakennettukouluja, sairaaloita ja asuntoja köy-hän kansan tarpeita silmällä pitäen.Presidentti Chavezin johdolla Vene-zuelalaiset ovat vihdoinkin pääse-mässä itsensä herraksi. Venezuelankansan tavoitteena sanotaan olevansosialismi Simon Bolivarin hengessä.

Hyvän alustuksen piti kong-ressissa myös Venezuelan varaulko-ministeri William Isara. Hän esittelibolivaarista vallankumousta, jonkaesikuvana ovat Marx, Engels, SimonBolivar ja – Jeesus. Lähtökohta onse, että vallankumous toteutetaanomista lähtökohdista käsin. Vene-zuelan kansa on valtaosaltaan kato-lista, ja uskonto on otettava vallan-kumouksen lähtökohdissa huomi-oon.

Nykypäivän vallankumouksenongelmat ovat osittain toisenlaisiaverrattuna vaikkapa Venäjän vallan-kumoukseen. Köyhäkin kansa onusein porvarillisen tiedonvälityksenarmoilla. Venezuelan toverit ker-toivat, että köyhät, jotka eivät osaalukea, seuraavat kuitenkin tv-ka-navia. Tv-kanavat ovat jyrkästi

jakautuneet presidentti Chavezinkannattajiin ja vastustajiin. Osakanavista suoltaa taantumuksellistapropagandaa ja se vaikeuttaa vallan-kumouksen viemistä eteenpäin.

Tuki Presidentti Chavezille jabolivaariselle vallankumouksellenäkyi vahvasti katukuvassa. YmpäriCaracasia näkyi tuhansia seinä-maalauksia, joissa vastustettiinUSA:n imperialismia ja tuettiinkansojen taistelua vapauden jariippumattomuuden puolesta.

Vierailullamme huomasimme taval-lisen kansan vankkumattoman tuenpresidentti Hugo Chavezille ja boli-vaariselle vallankumoukselle. Lyhy-essä keskustelussa Movimento de laQuinta Republica-liikkeen konferens-siedustajien kanssa Suomen dele-gaatio välitti Suomen kommunistienvankkumattoman tuen Venezuelankansalle heidän taistelussaan impe-rialismia ja sortoa vastaan vapauden,omavaraisuuden ja riippumatto-muuden puolesta.

KÄ/Juha Kieksi jaAntti Siika-aho

Silloin tosin joudut maksa-maan optiosta täyden hinnan jasinulla on vaara menettää koko raha.Jos taas myyt option, se jolle senmyyt, saa ostaa osakkeen, jos siitähyötyy, mutta joudut myymäänosakkeen halvalla. Jos kurssi on vieläalempi, saat pitää option myynnistäsaamasi rahat, koska toinen osapuoliei osaketta osta, koska saa senmarkkinoilta halvemmalla. EI TÄMÄOLE VAIKEAA. TÄMÄ ON VAI-KEAA VAIN NIILLE, JOTKA EI-VÄT YMMÄRRÄ JOHDON OP-TION JA TAVALLISEN OPTIONEROA. Ei tätä ymmärretty14.10.2005 Tiedontantajassakaan,jossa sanottiin, että optio on johdonoptio, vaikka kokonaan toisenlainenoptio on markkinaehtoinen optio.Verottaja on malttamaton ja haluaaMARKKINAEHTOISEN OP-TION MYYNNISTÄSI heti 28 %,vaikkei ei ole tietoa, haluaako sinultaoption ostanut ostaa osakkeen. Jostämä haluaa, joudut ostamaan osak-keen kalliimmalla markkinoilta jamyymään sen option haltijalle tap-piolla. Et voi tätä tappiota kärsiä,koska verottaja on vienyt rahasi jamenet nurin. Verottaja on keksinyt

uuden verotusperusteen: verotetaanetukäteen siltä varalta, että satuttulevaisuudessa saamaan hyötyävaikkapa vuosien päästä. Kunverottaja näin verottaa, et hyötyä voikoskaan saada, koska verottaja onottanut rahasi, joilla tuloa olithankkimassa. Verottaja on ottanutsiemenviljan ennakkona tulevastasadosta. Hyvinvointiyhteiskunnanpelastamiseksi siemenvilja on viety.Hyvinvointiyhteiskunnan pelasta-miseksi henkilöstön irtisanomisista jasähkö- ja lämpölaskun korotuksistatuleva hyöty on siirretty johdonoptio-voittajien taskuun. Valtio saasiitäkin verotulonsa.

Fortumin johto on hyvä vero-vouti ja hoitaa sähkölaskun koro-tukset ja saa siitä palkintonsa.Fortumin johdon lottovoitto ovatKatriina- ja Rita-myrskyt, koska nenostavat öljyn hintaa ja sähkön hintaasen mukana sekä osakekurssia jaoptiotuloa. Johdon ansiota on, ettäosataan ratsastaa luonnonkatastrofientuomalla hyödyllä. Johdon moraalit-tomuutta ei ole, että valtio onomistajana tällaiset johdon optiolot-tovoitot hyväksynyt.

.......Jatkoa sivulta 3Kuka maksaa Fortumin johdon.....

Suomalainen metsäteollisuus on tehotaloutta parhaimmillaan. Metsästä käytetään kaikki hyväksi, joparisuja myöten, joista tehdään haketta. Samalla se on luonnonvarojen äärimmäistä käyttöä, jostakirjoittajamme varoittelee.

Imperialismin vastainen mielenosoitus Caracasissa

Sivu 10 Nro 5/05Kansanääni

Sata vuotta SuurlakostaMarraskuun alussa tulee sata vuotta Suomen suurlakosta. Vuoden 1905 yleislakko Venäjällä ja

suurlakko Suomessa olivat yhteydessä toisiinsa. Sitä edelsi työväenliikkeen nousu sekä Venäjälläettä Suomessa. Venäjällä vallankumouksen laukaisi tsaarin itsevaltainen politiikka ja surkeasti mennytsota Japania vastaan. Suomessa taas työväenluokka halusi poliittisia oikeuksia, yhtäläistääänioikeutta kaikille. Kun vallankumoukselliset tapahtumat alkoivat vyöryä Venäjällä, niiden vaikutusnäkyi välittömästi myös Suomessa.

Kuva Tampereen kauppatorilta 1.11.1905. Kansaa oli saapunut torillinen täyteen kuulemaan raatihuoneenparvekkeelta luettavaa punaista julistusta. Kuva: Tampereen museoiden kuva-arkisto.

Tammikuun verisunnuntailaukaisi tsaarinvastaisenliikehdinnän

Venäjällä tapahtumat lähtivätliikkeelle, kun Pietarin työläisetpappi Georgi Gabonin johdollamarssivat tammikuun 22. 1905Talvipalatsille viemään tsaari NikolaiII:lle anomusta lakiasäätävän ko-kouksen koollekutsumisesta. Ano-muksessa esitettiin mm. kirkonerottamista valtiosta, progressiivisentuloveron aikaansaamista, työsuo-jelulainsäädännön aikaansaamista jaJapanin sodan lopettamista. Mars-sijoita Pietarin kaduilla oli yhteensä140.000. Bolshevikit varoittivatetukäteen marssijoita, mutta turhaan.Kun marssi sitten lähti, oli bolshe-vikkienkin oltava marssissa mukana,etteivät olisi saaneet sivustakatsojanleimaa.

Tsaari ei kuitenkaan ottanutvastaan marssijoita. Marssijat ottivastaan sotaväki kivääreineen. Soti-laat avasivat tulen rauhanomaisiamarssijoita vastaan ja tuon verisun-nuntain seurauksena toista tuhattamarssijaa surmattiin ja useita tuhan-sia haavoitettiin.

Verisunnuntain taustalla oli useita-kin asioita, ajankohtaisimpana Venä-jän käymä Japanin sota. Sota olialkanut vuotta aikaisemmin helmi-kuun 8. 1904 Japanin hyökkäykselläPort Arthuriin. Syynä sotaan oliJapanin ja Venäjän kiistat PortArthurin ja Mantshurian alueista.Sota koitui Venäjälle hyvin kalliiksipaitsi sotilaallisesti, myös taloudel-lisesti. Hinnat alkoivat nousta pilviin,josta aiheutui suuria levottomuuksiaympäri Venäjää. Noina vuosina olikapitalismi ja sitä seuraten myöstyöväenliike alkanut juurtua Venä-jälle. Venäjä tarvitsi kipeästi poliit-tisia uudistuksia ja edustuksellisendemokratian luomista, mutta ”juma-lalta valtansa saanut” itsevaltias tsaarikatsoi, ettei mitään uudistuksiatarvita.

Lakot yltyivät ja muuttuivatlopulta yleislakoksi

Verilöylyn seurauksena työväes-tön kuohunta kasvoi ja muuttui v.1905 vallankumousyritykseksi tar-koituksena demokraattisten uudis-tusten toteuttaminen ja tsaarin vallankaataminen. Noin 440.000 työläistäosallistui lakkoihin. Samaan aikaansodassa Japania vastaan Venäjänlaivasto tuhottiin japanilaisen ami-raali H.Togon johdolla. Tapahtumatjohtivat kapinoihin Venäjän laivas-tossa kuuluisimpana näistä kesä-kuussa kapina Odessan edustallaolevalla panssarilaiva Potjomkinilla.

Elokuun 6. Venäjän hallitus julkaisimanifestin neuvottelevan valtakun-nanduuman perustamisesta. Tämänns. Bulyginin duuman koollekut-sumisessa hallituksen tarkoituksenaoli vallankumouksen heikentäminen.Se muodostettiin sellaisen vaalilainperusteella, joka ei antanut tälleomalaatuiselle parlamentille mitäänlainsäädännöllisiä oikeuksia, vaanainoastaan neuvotteluoikeudet. Leninkehotti boikotoimaan aktiivisestiduumaa, sillä duumaan osallistuminenvallankumouksen nousun aikana olisivetänyt joukkojen huomion pääteh-tävästä, joka oli taistelu tsaarinitsevaltiutta vastaan.

Kuohunta jatkui ja 25.10.1905Venäjän rautatieläisten liitto julistilakon kaikille rautateille. Lakkolaajeni saman tien yleislakoksi kokoVenäjän valtakunnassa. Yleislakkoonotti osaa yli 2 miljoonaa työläistä.Tämä sai tsaarin vihdoin taipumaan.Lokakuun 30. päivän manifestissaan

hän lupasi saattaa voimaan perustus-laillisen valtiosäännön ja kutsuakokoon valtakunnankokouksen,duuman, jolla olisi myös lainsää-däntövaltaa.

Tsaari vei Suomeltaautonomian

Suomen työväenluokka ei olutvenäläisiä tovereitaan paljoakaanperässä. Myös Suomessa kärsittiintsaarin sortotoimista. Helmikuussa1899 tsaari julkaisi manifestin, jokamitätöi Suomen perustuslain - sellai-sena kuin se oli välittynyt Ruotsinvallan ajalta - ja autonomian. Tästälähtien Suomen lainsäädännön olivastattava Venäjän lainsäädäntöä.Manifestin toteuttajaksi Suomeen tulikenraalikuvernööriksi Nikolai Bobri-kov, joka sääti Suomeen diktatorisetlait. Bobrikovilla oli oikeus karkottaahaluamiaan henkilöitä maasta, lak-kauttaa järjestöjä ja sanomalehtiä sekänimittää omat venäjänmieliset virka-miehensä hallintokoneistoon.

Suomeen säädettiin myös uusiasevelvollisuuslaki v. 1901, jokakumosi Suomelta oman armeijan jaalkoi viedä suomalaisia kutsunnoissasuoraan Venäjän armeijaan. Vapaa-ehtoisinahan Venäjän armeijassapalveli paljon suomalaisia sotilaitakuten C.G.Mannerheim. Venäjälle oliv. 1874 säädetty yleinen asevel-vollisuuslaki, joka koski myösSuomea, mutta Suomi onnistui v.1878 vapautumaan siitä autonomiaanvedoten. Suomen armeijasta oli v.1901 jäljellä enää Kaartin pataljoonaja Lappeenrannan rakuunarykmentti.

Työväenluokka lähtiperäämään oikeuksiaan

Bobrikovin toiminta sai työväen-liikkeen lisäksi myös nuorsuo-malaisen porvariston ja ruotsalaisenyläluokan vihat päälleen. He halu-sivat takaisin Bobrikovia edeltäneenjärjestyksen, siksi heitä kutsuttiinperustuslaillisiksi. Sen sijaan vanha-suomalainen porvaristo, Suomalainenpuolue, ns. myöntyväisyysmiehethalusivat pitää Suomen erossa kai-kenlaisia poliittisista vallanku-moushankkeista ja lakoista. Heantoivat siten tukensa edelleenkintsaristiselle Venäjälle. Mutta perus-tuslaillinen porvaristo vaati vainBobrikovin diktatoristen lakienkumoamista, ei syviä demokraattisiauudistuksia. Tätä työväenliike eihyväksynyt, vaan se alkoi Forssankokouksessa 1903 päätettyjen ta-

voitteidensa mukaisesti vaatia yksi-kamarista eduskuntaa ja yleistääänioikeutta kaikille, myös naisille.Vaatimuksiensa tueksi työväestöalkoi järjestää suuria mielenosoi-tuksia. Helsingissä järjestettiin mm.säätyvaltiopäivien avajaispäivänä14.4.1905 suuri mielenosoitus Senaa-tintorilla äänioikeuskysymyksenvauhdittamiseksi. Mielenosoitukseenosallistui 35.000 osanottajaa. Jokatapauksessa Bobrikovin toimintapäättyi, kun Eugen Schauman ampuihänet Senaatin porrastasanteella16.6.1904.

Lakkoliike laajeni SuomessaSuurlakoksi

Vallankumouksellisia pilviä oli siiskeräytynyt Suomenkin taivaalletapahtumien alkaessa vyöryä Venä-jällä. Lokakuussa lakkoliike alkoilevitä Venäjältä Suomeen. Rautatietmenivät lakkoon ja siitä lakotlevisivät edelleen. Suomi joutuipoliittiseen kriisiin, jossa työ-väenliike ja perustuslailliset yhdessävaativat myöntyväisyysmiestenmuodostaman senaatin eroa. Setapahtuikin 30.10. 1905. Samanapäivänä Suomessa alkoi Suurlakko.Lakkokomitean vaali vahvistettiinHelsingin Rautatientorilla seuraavanapäivänä. Tällöin hyväksyttiin suur-lakko-ohjelma, jossa vaadittiin puhe-, paino-, kokoontumis- ja yhdisty-misvapautta, perustuslakia säätävänkansalliskokouksen kokoonkut-sumista uuden perustuslain säätä-mistä varten, yksikamarista edus-kuntaa ja äänioikeutta kaikille 21vuotta täyttäneille sekä bobri-kovilaisten virkamiesten erottamista.

Yrjö Mäkelin luonnosteli ”Punai-sen julistuksen”, joka luettiin Tampe-reella Raatihuoneen parvekkeelta1.11.1905. Julistuksessa porvaristonpoliitikot tuomittiin. ”Ne kurjatmatelijat, jotka venäläistä virkavaltaapokkuroiden ovat onnistuneet pääse-mään kotimaiseen hallitukseemmejäseniksi, ja jotka muodostaessaantuon hallituksen, ovat häpeällisestipolkeneet, ei ainoastaan lakeja vaanvielä kansan pyhimpiä oikeus-käsityksiä, erotkoon heti toimes-taan.” Työväki vaati enemmän kuinlaillisten olojen palauttamista, se vaatiyksikamarista eduskuntaa ja yleistääänioikeutta, sekä uudistuksia työ-läisten asemaan, mm. 8-tunnin työ-päivää. Noiden vallankumouksellis-ten päivien henkeä kuvaa hyvin myösviereisellä sivulla oleva Santtu Pirin

runo ”Kun sinä tahdot”. Runo luettiinraatihuoneen parvekkeelta Tam-pereella illalla 2.11.1905 pidetyssävapausjuhlassa.

Puna- ja valkokaartit syntyivätSuurlakon yhteydessä syntyivät

myös punakaartit ja valkokaartit. Jär-jestys- tai muun aseellisen taistelu-elimen järjestämiseksi ei ollut min-käänlaista suunnitelmaa, mutta kunHelsingin poliisit yhtyivät lakkoon,tarvittiin voimaa ylläpitämään järjes-tystä kaupungissa. Suurlakon kes-kuslakkokomitean toimesta ryh-dyttiin järjestämään kansalliskaartia.Porvaristo pelkäsi omaisuutensapuolesta ja kokosi lähinnä yliop-pilaista valkokaarteja. Työläisetalkoivat puolestaan koota puna-kaarteja. Lakkoliikehdinnän alussamolemmat kaartit olivat yhdessäturvaamassa järjestystä, mutta pianniiden väliset vastakohtaisuudet japoliittiset jännitteet hajottivat nekahdeksi toisiinsa nähden viha-mieliseksi kaartiksi, joka oli johtaalakon loppuessa suoranaisen aseel-lisen yhteenoton partaalle. Jokatapauksessa kansalliskaartiin kuuluimarraskuussa n. 6500 miestä, joistaainakin puolet oli punakaartilaisia.

Tsarismi peräytyi, muttapoliittinen kamppailu tasa-arvon ja sosialismin puolestajatkui

Kun työväestö oli antanut Pu-naisen julistuksensa, jossa vaadittiinpaljon pidemmälle meneviä uudis-tuksia kuin mihin perustuslaillisetolivat pyrkineet, perustuslaillisilletuli kiire. He halusivat lopettaa lakonmahdollisimman nopeasti. Kunrautatiet olivat lakossa, he vuok-rasivat ”Vapaus” nimisen laivan jollahe matkustivat tsaarin luokse Pie-tariin. Mukanaan heillä oli LeoMechelinin kirjoittama sopimus-luonnos suurlakon lopettamiseksi.Perustuslaillisille riitti, että Bob-rikovin asetukset kumotaan, muttatyöväenliikkeen esittämistä pidem-mälle menevistä uudistuksista sopi-musluonnoksessa ei puhuttu. Tsaariantoi väliaikaisesti periksi lak-kolaisille. Tsaarin marraskuun julistus4.11.1905 lopetti suomalaistenkutsunnat Venäjän armeijaan. Hel-mikuun manifestin täytäntöönpanokeskeytettiin, samoin kumottiinBobrikovin säätämät diktatorisetasetukset. Tämä riittikin perus-tuslaillisille, kun sensijaan työläiset

olisivat vielä halunneet jatkaa lakkoademokraattisten uudistusten toteut-tamiseksi.

Perustuslaillisten irrottua lakostaSuurlakko oli lopetettava 6.11.1905.Tästä alkoi pitkällinen poliittinenkamppailu niiden demokraattistenuudistusten saamiseksi, mitä eiSuurlakossa vielä saatu.

Punakaartien painostuksella olieduskuntauudistuksessa edelleenkinkeskeinen osa. Säätytalolle keräytyitoukokuussa 1906 valtava mie-lenosoitus painostamaan senaat-toreita yksikamarisen eduskunnansaamiseksi. Järjestystä pitivät ylläpunakaartit vain muutaman poliisinollessa paikalla. Valtiopäivät hyväk-syivät työläisten vaatimuksestauudistuksen yksikamarisesta edus-kunnasta ja yleisestä äänioikeudestalopullisesti 20.7.1906.

Kun Venäjän bolshevikkinen puo-lue piti konferenssinsa TampereenTyöväentalossa 12.-17. joulukuuta1905 – tässä kokouksessa myösLenin ja Stalin kohtasivat ensim-mäisen kerran – , venäläiset bolshe-vikit olivat olleet erityisen vaikut-tuneita tamperelaisten punakaartienkurinalaisesta toiminnasta.

Venäjällä vallankumouksen kulues-sa syntyi myös omalaatuinen jouk-kojärjestö, kuuluisat työläistenedustajien neuvostot, kaikista teh-taista valittujen edustajien kokoukset,jotka ottivat yhdeksi päävaati-muksekseen 8-tuntisen työpäivänsaamisen. Suomessa neuvostoja eisen sijaan syntynyt.

Tsaari kaappasiitsevaltiutensa takaisin

Vuoden 1905 vallankumousaaltoalkoi hiipua Venäjällä Moskovanverilöylyn jälkeen joulukuussa,jolloin tsaari palautti menettämäisil-lään olevan valtansa - jälleen aseisiinturvautuen - takaisin itselleen. Tsaaripäätti sallia duuman kokoontumisen,mutta sitä varten julkaistiin epä-demokraattinen vaalilaki, joka turvasitilanherrojen ja porvariston valta-enemmistön duumassa.

Toukokuussa 1906 duuma ko-koontui, mutta sen työskentely jäilyhytaikaiseksi. Tsaari hajotti duu-man heinäkuussa. Duuman hajot-tamisen jälkeen vallankumous nostivielä päätään Venäjän laivastossa, kunheinäkuussa 1906 matruusit nousivatkapinaan Kronstadtissa ja Suomen-linnassa. Helsingin punakaartilaisetauttoivat kapinoivia matruusejajulistamalla Helsinkiin yleislakon jaestämällä rautatieliikenteen, jokahidasti tsaarin joukkojen saapumistakukistamaan kapinaa. Sen sijaanvalkokaartit pyrkivät auttamaankapinaa kukistamaan tulleita tsaarinjoukkoja. Tässä tilanteessa 8. elo-kuuta 1906 punakaartit ja valko-kaartit joutuivat ensimmäistä kertaaSuomessa Hakaniemen torilla Helsin-gissä taisteluun toisiaan vastaan.Yhteenotossa sai surmansa 8 valko-kaartilaista ja 2 punakaartilaista.

Duuman hajottamisen jälkeentsaari ryhtyi vainoamaan vallan-kumouksellisia. Pääministeriksinimettiin Petr Arkadevits Stolypin,joka aloitti voimakkaat sortotoimetkaikkia edistyksellisiä lehtiä jatyöväenjärjestöjä kohtaan.

Leninin mukaan vuoden 1905-1907 vallankumous Venäjällä olivuoden 1917 Lokakuun suurensosialistisen vallankumouksen esi-näytös, ”kenraaliharjoitus”, jossatyöväenluokan luokkatietoisuus jaorganisoitumiskyky kehittyivätolennaisesti. Suomikin siis oli isollapanoksella mukana tässä ”kenraali-harjoituksessa”.

Reijo Katajaranta

Sivu 11Nro 5/05 Kansanääni

SANTTU PIRI

KUN SINÄ TAHDOT ...(Lausuttu Tampereella suurlakkokomiteanvapausjuhlassa torilla 2.11.1905

Kun sinä tahdoit -:seisoi konepyörätja höyryt sakeoina ilman samensija herrat - ihramahat, pystynokat, herjat,jotk’ aina kukkoina sun ylläs kiekuili,nuo tyhjänynseet, tunnottomat narrit,jotk’ ovat verihielläs juopuneetja mässänneet sun ihmisarvollasija, anastuksillansa ylpeillen,elukkaa halvemmaks sun alensivat,maan matosena sua tallaten,syvimpään lokaan alas pääsi painoi –ja ilkkumielin katsoi kurjuuttas, -nuo herjat. ...ne nolostuen päätti rivot kekkerinsä, -kuin koirat, hännät koipiin painaenne edessäsi häpeissänsä tuikki,niin voimatonna, raukat kiukussaan ...kun sinä tahdoit! ...

Kun sinä tahdot -:väistyy sorto maastaja mielivallan ruma röyhkäily,murskaksi murtuu vääryysvaltapylväät, -valt’istuimetkin tomuun luhistuu! ...Ja sinä, sinä itse olet valta!ja itse hallitset sa itseäs,luot lait semmoiset, kun näet parhaaksesija takaat itsellesi työstäs kunnian,ja vapauden, täyden ihmisarvonja tosionnen turvan kaikille, -se tahdo! ...Ja kun sen sa täysin tarmoin tahdot,nyt heti tahdot, tahdot ainiaan, -ei sitä mahtia ois maailmassami tahtos täyttymästä estää vois! ...Kun vain sa tahdot! ...

Kun sinä tahdot -:jumalatkin kaatuu! ...pyhyydet ikuisimmat lokaan nujertuu! ...Ja uudet - tuhannesti arvokkaammat! –sun tahtos voimakas saa nousemaan,vapaana ihmisenä kunnioituksesitotuuden-, oikeudentunnoin tulisin, -ei pakosta, ei pelon vaatimana,vaan - vakaumuksenvoimin ankarin. . .Luo uutta! ...Lyö umpeen kaikki vanhat mätäkaivot;poroksi polta pesät turmien!Luo uusi, vapaa usko itsellesi, -ja tulituskien on vaimeneva nuo, -Kun sinä tahdot!...

Kun sinä tahdot -:suurta saat sa aikaan. . .niin suurta, ettet aavistakaan voi. . .niin suurt’ ei mitään maailmassa ole,mit’ et sa köyhälistö, kansa, saavuttais,kun vääjäämätä vaan tuot tahtos ilmi,jos vaikka tulta vastaan tuiskuais –et järky!...Näin tahdo! Ja ken tahtone ei vielä,-sa pane tahtomaan se kanssasi,ja maata, maailmata tahdollasi täytä,niin, että kaikki kahleet kukistuis,kun sinä tahdot!.

Siis, sinä tahdot! ...Tahdo, kuni rauta,mi kipinöiden polttaa puhki puun! ..”Loassa kylliks olet madellunnaja armon kerjännässä – raukka! - ryöminyt.. .Pois orjan leima! . . . Näytä vapaa otsaja teräskirkas tahdon silmäys,ja vaadi!...Ja ellei vakavata vaadintaasi kuullanyt heti - luvaten vain lykätään –niin ota omin käsin oikeutesi,ja esteet hajota, kuin tuuleen akanat! ...Niin sinä tahdot! ...

Seppo Ruotsalainen:

Syrjäytyminen, syrjäyttäminen

Syrjäytyminen on alue,joka on monenlaisten sosio-logien tutkimuksen koh-teena. Se on myös alue,jolla syrjäytymisen syistäei puhuta loppuun astioikeilla nimillä. Yhteis-kunnassa tapahtuva tosi-asiallinen syrjäyttäminenhalutaan useimmiten kuva-ta sen uhrista johtuvaksi.Syrjäytetty onkin muut-tunut syrjäytyneeksi, ja syyei ole yhteiskunnallisissarakenteissa vaan pelkäs-tään uhrissa itsessään.

Tällaista aluetta tutkiessaanSeppo Ruotsalainen on astu-nut hyvin tärkeälle ja mielen-kiintoiselle alueelle. Ruotsa-laisen kirja on pitkän tutki-mustyön tulos. Kirjan hän saivalmiiksi vasta lähdettyäänKelasta eläkkeelle. Vasta sil-loin hänelle jäi riittävästi aikaatälle aiheelle, jota hän ilmisel-västi pitää omimpana aluee-naan.

Kirjansa alussa Ruotsa-lainen käsittelee olemassaolevia sosiologisia teorioitasyrjäytymisestä. Tämä kirjanalku oli mielestäni kirjantylsintä luettavaa. Sosiologittekevät yliopistoisaan tietystiosaltaan tärkeää ja uutta au-

kovaa tutkimusta. Ruotsalai-nen esittelee parhaaseen yli-opistososiologian tapaankymmenittäin tutkijoita jalainaa otteita heidän tutki-muksistaan. Tälle yliopisto-sosiologialle on tyypillistä,että mitä enemmän lainauksiaeri tutkijoilta otetaan, sitäenemmän tutkimus saa arvos-tusta tiedeyhteisössä. Mitälaajempi on lähdeluettelokirjan viimeisillä sivuilla, sitävarmemmin se on tämän käsi-tyksen mukaan tiedettä. Ääri-esimerkki tästä on mielestäniJuha Siltalan sinänsä ansiokaskirja 'Työelämän huonontu-misen lyhyt historia', joka olikuin erilaisista lainauksistakoottu tilkkutäkki. Siltalakyllä lainaa ansiokkaasti työ-läisten omia kokemuksia työ-elämästä, mutta jatkuvasti onmyös lainauksia jonkin sosio-login jostakin kirjoituksesta.Tätä sitten kutsutaan tieteeksi.Kuitenkin tämä ”tiede” kiertäämarxismin klassikot kaukaa jakarttaa menemästä asioidenytimeen. Perimmäiset yhteis-kuntaa koskevat kysymyksetjäävät kysymättä. Itse käsitäntieteen tehtäväksi olemassaolevan todellisuuden ja siinävallitsevien objektiivistenlainalaisuuksien tutkimisen.Tätä tehtävää tämä yliopis-tososiologia ei mielestänitäytä. Kun tähän liittyyyleensä vielä näiden tutki-joiden keskinäinen tiedeslangi,sivistyssanasto ja jokaisentutkijan lanseeraamat omaterityiskäsitteet, ei tälle alueelleole ulkopuolisen helppo tun-keutua.

Vasta kolmasosan SeppoRuotsalaisen kirjasta luettuanitotesin, että kirja alkoi todellakiinnostaa - tulisin lukemaansen loppuun asti. Erittäinhyvin Ruotsalainen seuraaparin vuoden takaista jaksoa,jolloin uutiset YT-neuvot-teluista ja irtisanomisistaolivat jokapäiväisiä - niin kuin

ne ovat kyllä vieläkin. Parasjakso kirjassa on luku 6, jossaRuotsalainen selvittää lyhy-esti, mutta hyvin selkeästi,kuinka Marxin Pääoman 3.osassa esitetyt teoriat voitonsuhdeluvun laskutendenssinlaista toteutuvat nykyisessäkapitalismissa ja kuinka pää-oma muuttuu fiktiiviseksipääomaksi. Kun pääomankierron pitäisi normaalioloissaolla R-T-R’, eli rahalla ostetaantavara – työvoima ja raaka-aineet - ja tuotteen tultuamyydyksi tulokseksi saadaanenemmän rahaa, niin nyt kaa-va onkin pelkistetty muotoonR-R’. Fiktiivinen keinot-telupääoma on sivuuttanutkokonaan tavaravaiheen. Pää-omia ei enää haluta investoida,vaan rahalla yritetään luodakuin tyhjästä uutta rahaa. Jakun investointeja ei tehdä niinvaihtoehto on, että tämä ”liikaraha” jaetaan osinkoina taioptioina yrityksen omistajilleja yritysjohdolle. Tietenkintällainen hokkuspokkus-temppu, rahan kasvattaminenrahalla, on pitkän päälle mah-doton ja sen Ruotsalainenosoittaa. Ruotsalainen esittäämyös hyvin ay-liikkeen vas-tuun, paremminkin vastuunkarttamisen. Nyt ay-liikkeenjohto on auttamattomastijälkijunassa ja luulee, ettäkapitalistien päät kääntyvätpelkällä keskustelulla ja mo-raalisella vakuuttelulla. Ay-liike ei ole sinisilmäisyy-dessään pystynyt pitämäänpalkansaajien puolia kovassakapitalismissa ja siitä on ollutseurauksena jo parikymmentävuotta jatkunut kurjistuminenkoko yhteiskunnassa, jokajatkuu ja jatkuu.

Ruotsalainen ei kuitenkaanosoita kirjansa lopussa mitäänulospääsyä tilanteesta, sillämikään yliopistopiirien ”dis-kurssi”, keskustelu, ei siihenjohda. Ruotsalaista on tästäkuitenkin vaikea lähteä syyt-

(Marxilainen foorumi- jul-kaisusarja 35 KustannusyhtiöTA-Tieto 2005)

tämään, koska koko työ-väenliike hakee tällä hetkellävastausta samaan kysymyk-seen. Kuvittelin nähdessäniluvun 8. otsikon ”Suurenluokan kysymys: Voidaankoihminen vakuuttaa”, että ky-seessä olisi, kuinka kom-munistit saavat vakuuttelunkautta perille ihmisten mieliin,että nykyinen kapitalistinentalous on kelvoton, se onkaadettava ja se voi tapahtuavain siten, että kansan valta-osa vakuuttuu kapitalisminsyrjäyttämisen välttämättö-myydestä. Luvun tekstiosoittautui kuitenkin aivanmuuksi: Ruotsalainen tarkas-teli ja kritisoi tuossa luvussasosiologien esittämiä aja-tuksia, että vakuutuslaitoksiaja niiden vakuutuksia kehit-tämällä voitaisiin ehkäistäsyrjäytyminen / syrjäyttä-minen. Ruotsalainen toteaatässä aivan oikein, että ei tällätavalla mitään synny. Syrjäy-tyminen voi poistua yhteis-kunnasta vain menemällä yh-teiskunnan taloudellisiin pe-rusrakenteisiin ja muuttamallaolennaisesti niitä.

Ruotsalaisen kirja osoittaa,ettei marxilainen tutkimus olekokonaan kuollut akatee-misissa piireissä. Aiemmin onnimittäin tuntunut, että juurituo yliopistososiologien näen-näistiede on ollut syrjäyt-tämässä dialektista ja histo-riallista materialismia sekäMarxin Pääomaa kommu-nistisen puolueen teoreet-tisena perustana. Jos kom-munistinen puolue perustaateoriansa pelkillä sosiologisillatutkimuksilla, se menettäätieteellisen perustansa, marxi-laisen filosofian ja kansan-taloustieteen. Se on samaakuin kommunistisen puolueenloppu, joka edelleenkin onkapitalistien tavoitteena.

Reijo Katajaranta

O.W.Kuusisen elämäPietarissa sijaitseva

riippumaton Johan Beck-man instituutti julkaiseeyhteiskuntapoliittista tie-de- ja kulttuurilehteä ’Ul-kopolitiikka’. Ulkoasul-taan lehti ei ole mikään’lehti’ vaan lähes pari-sataa-sivuinen kirjanen.Viimeisin instituutin jul-kaisu käsittelee Otto Wil-le Kuusista.

Kirja koostuu muutamastaO.W. Kuusisen kirjoituksestasekä parin hänen kanssaanvuosikymmeniä yhteistyössäolleen henkilön arvioista Kuu-sisen henkilöstä ja työstä.Arvioijina ovat mm. RudolfSykiäinen sekä Suomen asioi-ta NKP:ssä yli 30 vuottahoidellut Vladimir Fjodorov.

Kuusiselta itseltään onotettu alkulause Karjalassa v.1956 julkaistuun Kalevalaan.Kirjoitus on arviona Kale-valasta edelleenkin ylittä-mätön. Tähän kirjoitukseentutustumisen tulisi olla Suo-men kouluissakin itsestään-selvyys, nyt sitä tuskin tunne-taan.

Toisessa kirjoituksessaan

O.W. käsittelee sotasyyl-lisyysoikeudenkäyntiä ja sel-vittää vastaansanomattomas-ti, kuinka pieni klikki edus-kunnalta ja jopa hallituksenmuilta ministereiltä tietämättävei yhteistyössä Saksankanssa Suomen jatkosotaan.

USA:n imperialistista poli-tiikkaa O.W. Kuusinen käsit-telee laajasti. Vaikka kirjoituson jo puoli vuosisataa vanha,sen kautta on hyvä tulkitaUSA:n nykyistäkin ulkopo-litiikkaa. Bushin politiikka onperiaatteessa aivan samaa,kuin on ollut USA:n kokotoisen maailmansodan jälkei-nen aggressiivinen ulkopoli-tiikka.

Rudolf Sykiäinen on tulluttunnetuksi takinkääntäjänä.Entisestä vankasta kommu-nistista on tullut marxi-laisuuden kieltäjä. KuitenkinSykiäinen osaa käsitellä Kuu-sista myötätuntoisesti jaobjektiivisesti. Hän tuo esilleKuusisen monipuolisen lah-jakkuuden. Kuusinen oli ensi-sijassa poliitikko, mutta senlisäksi lahjakas kirjailija, ru-noilija ja säveltäjä.

Sykiäisen oma takinkääntötulee esille vain muutamassakohdassa. Hän mm. väittää,että ”marxismin vajavaisuuksiaja virheellisyyksiä arvostel-taessa ei riitä se, että onantimarxisti. Täytyy ollanimenomaan marxisti ja kehit-tyä elämän mukana marxisminkieltäjäksi… Kun raivoraitispuhuu raittiuden puolesta, setuskin tehoaa. Mutta kunraittiuden puolesta alkaa pu-hua parantumaton alkoholisti,siinä on jo tehovoimaa…Elämme aikaa, joka on lyönytlyttyyn kaiken maailmandialektisen ja historiallisenmaterialismin. Elämme realis-min aikaa."

Tämä lainaus osoittaa, ettäSykiäiselle marxilainen teoriaon ollut jotain ulkoapäinkannettua ja opittua. Hän eiole sisäistänyt eikä ymmär-tänyt, ettei dialektinen mate-rialismi mitään yksiselitteisiävalmiita vastauksia anna,koska se tutkii maailmankehityksen lainalaisuuksiamitä suurimman yleisyydentasolla. Sen lisäksi tarvitaankonkreettista tieteellistä tutki-

musta ja ajankohtaisten yh-teiskunnan ilmiöiden analyy-siä. Ihmisen on osattava myösajatella omilla aivoillaan, muttakarttana ja kompassina marxi-laisuus on korvaamaton. On-kohan Sykiäinen itsekään olluttietoinen näitä rivejä kirjoit-taessaan, mahtoiko hän ollaselvänä vai päissään?

Johan Beckman-instituutinkirjasesta puuttuu luonnol-lisesti paljon tärkeää Kuusi-sesta varsinkin hänen toimin-nastaan Kominternin tehtä-vissä. Kuitenkin kirja on hyväyhteenveto Otto Willen per-soonasta ja toiminnasta. On-kohan tällaista lyhyttä yh-teenvetoa aikaisemmin edestehty?

Suomessa on aikaisemminjulkaistu O.W. Kuusiseltaainakin Kustannusyhtiö Edis-tyksen 1970-luvulla julkai-sema Valitut teokset.

Kirja on myytävänä Aka-teemisissa kirjakaupoissa taisitä saa tilata [email protected].

RK/ Kä

Sivu 12 Nro 5/05Kansanääni

Iranin kurdien ihmisoikeustilanne pimitetty Suomessa

Iranin Kurdistanissa on kulu-neen kesän ja syksyn aikanaollut vakavia ihmisoikeuslouk-kauksia, joista Suomen valta-mediat eivät ole puhuneet yh-tään mitään. Lieneekö syynä,että valtalehdet ja TV uutisoivatniistä asioista, mitä EU ja USAhaluavat niiden uutisoivan javaikenevat vastaavasti siitä,mistä niiden ei haluta tiedot-tavan.

Iranissa maan islamilainen hallintoja sen turvajoukot ovat surmanneetkymmeniä mieltään osoittaneita

kurdeja ja tästä Suomen valtamediaei ole kertonut mitään, koska se onkeskittynyt vain Iranin ydin-aseohjelmaan.

Tilanne kärjistyi Iranin presi-dentinvaalien liittyen 9. heinäkuuta.Hallituksen turvajoukot hyökkäsivätmielenosoittajien kimppuun Maha-badin kaupungissa. Tällöin saisurmansa kaksi mielenosoittajaa,lisäksi useita vangittiin ja kidutettiin.Poliisin väkivallasta ja kyynelkaasunkäytöstä johtuen lapset, naiset javanhemmat ihmiset eivät ole uskal-taneet liikkua kadulla, vaan ovatjääneet istumaan järkyttyneinäkoteihinsa. Myös kaupat sulkivatovensa ja koko kaupunki menilakkoon.

Mahabadista turvajoukkojen rikol-linen toiminta levisi Sardashtiin,Marivaniin ja muihin kurdikau-punkeihin. Näissä kaupungeissaprotestoitiin raivokkaasti Iraninislamilaista hallintoa vastaan. Sakizinkaupungissa 3. elokuuta turva-joukkojen helikopterit surmasivat 13mielenosoittajaa. Kaikki Kurdistaninkaupungit Iranissa menivät yleis-lakkoon 7. elokuuta. Lakossa olivatmukana työläiset, pienyrittäjät, kokokansa. Suurlakon julisti Iranin kom-munistisen puolueen Kurdistanin

järjestö Komalah (www.koma-lah.org)

Kyselimme nykyisin Suomessaasuvalta, mutta alun perin Iranista jaIrakista lähteneeltä Soran Zakiltatarkempia taustoja Iranin tilanteelle.Ensiksi muutamia tietoja hänestäitsestään: Soran Zaki on syntynytIranissa v. 1965. Hänen isänsä olitunnettu poliittinen aktivisti, jonkaoli perheineen paettava pian Soraninsyntymän jälkeen Irakiin. Soraninasuttua 12 vuotta Irakissa, hän palasitakaisin Iraniin saadakseen paremmatmahdollisuudet koulunkäyntiin.Opiskelu kuitenkin tapahtui farsin(persian) kielellä, jota Soran ei aluksilainkaan osannut. Aikaa myötenkielitaito kuitenkin karttui kunnioi-tettavaksi. Nyt Soran puhuu kuuttakieltä paremmuusjärjestyksessäkurdi, farsi, suomi, arabia, englanti jakiina.

Iranissa Soran luki ylioppilaaksi,mutta sitten tie opiskeluissa nousipystyyn. Hän ei päässyt yliopis-toon, koska hän ei ollut Iraninuskontopuolueen jäsen. Poliittisistasyistä Zakin oli paettava Iranista.Hän tuli kiintiöpakolaisena Suomeenv. 1993. Tätä nykyä hän toimii IraninKommunistisen puolueen Kurdis-tanissa toimivan alaosastonKOMALAHin jäsenenä. Nimi on

lyhenne kurdinkielisistä sanoistaIranin Kurdistanin Vallankumouk-sellisen Ahertajakansan Puolue.KOMALAH oli alun perin itse-näinen puolue ja se oli yhtenäjärjestönä v. 1983 perustamassaIranin Kommunistista puoluetta,jonka jälkeen puolue muuttui IKP:nKurdistanissa toimivaksi alaosas-toksi. Komalah on säilyttänytjärjestöllisen itsenäisyytensä, sillä onedelleenkin oma keskuskomiteansa jase pitää omat edustajakokouksensa.

Soran Zaki kuvailee Kurdistanintilannetta jyrkäksi luokkayhteis-kunnaksi, jossa kurdeilta on vietykeskeisimmät kansalaisoikeudet,kuten lakko-oikeus ja mielenosoi-tusoikeus. Sanan- ja julkaisuvapauttarajoitetaan eikä toiminta ay-liikkees-sä ole mahdollista. Kuitenkaanrajoitukset ja kiellot eivät ole estäneettoimintaa, se vain on siirtynytmaanalaiseksi toiminnaksi. Työväen-liike on edelleenkin Kurdistanissavahva.

Tilanne Kurdistanissa ei ole rau-hoittunut. Paljon ihmisiä - kirjailijoita,työläisiä ja muita viruu edelleenkinpoliittisina vankeina. Miten tilannetulevaisuudessa sitten kehittyy? Zakisanoo, että toimita jatkuu. Välittömintavoite on Iranin islamilaisen hallituk-

sen kaataminen. Toisena tavoitteenaon ammattiliittojen perustaminen.Nyt ei minkäänlaisia työehtoso-pimuksia tehdä, koska ei ole olemassaneuvottelevia osapuoliakaan. Ay-liittojen puuttuminen näkyy tieten-kin työläisten palkkauksessa räikeinäalipalkkoina, monet eivät ole saaneetpalkkojaan kahteen vuoteen. Edelleense näkyy työsuojelun ja työolojakoskevien säädösten puutteina. Iraninhallitus on tosin säätänyt joitakintyölakeja, mutta niitä ei tarvitsenoudattaa alle 10 työntekijän työpai-koissa. Tavoitteena on myös omanliikkeen järjestökoneiston vahvis-taminen. Tällä hetkellä heillä on IrakinKurdistanissa toiminnassa kaksiradioasemaa, joita kuullaan kokoIranissa ja Iranin naapurimaissa.Lisäksi heillä on käytössä satelliit-tiradioasema nimeltään R. Komala,joka on kuultavissa kaikkialla maail-massa. Parin kuukauden sisällä Iraninkommunistinen puolueenwww.cpiran.org TV-asema nimeltäänKomalaTV aloittaa toimintansa.

Pitkän tähtäimen tavoite on sosia-listisen Iranin muodostaminen.

Haastattelu Reijo Katajaranta

Soran Zaki

Wäiski saavutti miehen iän- 70 tiimalasissa

Wäinö “Wäiski” Pietikäinensaavutti miehen iän täyttäessään13.9.2005 70 vuotta. Hän syntyiPielavedellä kotinsa savusaunassa. Jo7- vuotiaana hän siirtyi “rengiksi”keskikokoiselle tilalle, josta miehetolivat sodassa. Kotieläinten hoito,puiden- sekä heinäin ajo kuuluivatnuoren rengin työkuvaan. Isännänpalattua sodasta oli jo kyettäväaikuisen miehen töihin. Muistissa onkommentti, että ruokapöydässä kyllälöytyy apua, mutta ei riihen puin-nissa. Näinä renkiaikoinaan Wäinö saikosketuksen työväenliikkeeseen, silläVaaraslahden kylässä työväenliiketoimi ripeästi ja oli myös omatyöväentalo. Wäinön isä ja monetsukulaiset olivat aktiiveja järjestö-ihmisiä.

Vuonna -52 lähdettiin veljien jaserkkupoikien kanssa nykyisenLieksan alueelle metsätöihin, joidenparissa vierähti pari vuotta. Sitten19- vuotiaana Wäinö muutti Helsin-kiin ja työskenteli valtion sairaaloissahuoltomiehenä 5 vuotta. Näinävuosina hän liittyi SKDL:n jäseneksi(-54) ja osallistui Varsovan nuoriso-festivaaleille (-55). Ammattiliitonjäsenkirjan hän sai v. -55 vaikka jättijäsenanomuksen lähes vuotta aiem-min. Viive johtui siitä, että demarit

eivät silloin halunneet kommunistejajäseniksi. Jäsenkirja oli kuitenkinpakko myöntää, koska v. -55 käytiinvaltion sairaaloissa talouspuolentyöntekijöiden lakko. Lakkovahtejaei tahtonut löytyä ja siksi jäsenkirjaja lakkovahdin paperit tulivat samaanaikaan. Ehkä lakon seurausta oli se,että armeijaan lähdettäessä antoityönantaja lopputilin kouraan.Kuitenkin lyhyellä aikavälillä KTV:ntoimesta saatiin irtisanominen peruu-tettua laittomana ja Wäinö palasisamaan työpaikkaan. Samoihinaikoihin Wäiski tuli mukaan myösammattiosaston toimikuntaan, jonneajan mittaan saatiin muitakin kom-munisteja. Sairaala- alan SKDL:nosasto perustettiin v. -57, jokapuheenjohtajan postia Wäiski hoiteliv. 1960 loppuun saakka. Kommu-nistipuolueen jäseneksi Wäinö liittyiv. 1960.

Näinä vuosina hän alkoi myöskäydä iltaoppikoulua sekä harrastaaerityisesti saksan- ja ruotsin kieltä,joilla myöhemmin tuli olemaanhänelle erityinen merkitys.

Vuoden 1960 lopulla oli muuttoRuotsiin, josta käsin Wäiski hakeutuimerille. hän pääsi m/s Donaholm-laivaan, joka kuljetti Amerikkaan mm.paperi- ja metallituotteita. Mutta

Amerikan rannassa laivaan saapuivatsiirtolaisviranomaiset kuulustelemaanhenkilökuntaa. Wäiski joutui yksi-tyiskuulusteluun. Hänelle sanottiin:“olemme saaneet raportin Suomesta,että teillä on ollut tekemistä kom-munistien kanssa". Otettiin sormen-jäljet ja rikosvalokuvat sekä annettiinnumero. Wäiskin numero oli yli 15miljoonaa, mikä leimattiin passinkanteen. Kolmen vuorokauden kulut-tua 26.7.-61 seurasi karkotus Yhdys-valloista. Wäiski toimitettiin lentoko-neeseen, jolla lennettiin Kööpen-haminaan ja sieltä pikkukoneellaTukholmaan.

Aikaa kului erilaisissa hommissa.käsällä 1962 Wäiski lähti Hampuriintarkoituksenaan opiskella enemmänsaksankieltä. Oleskelulupaa maahanhän ei kuitenkaan Hampurissa saanutja siinä vaiheessa loppuivat myösrahat. Siksi hän pestautui laivaan,jonka tiedettiin jossain vaiheessarantautuvan myöskin Suomeen.Otettiin hiiltä Hampurissa, kuljetet-tiin se Kööpenhaminaan. Sittenhaettiin hiililasti Puolasta, jokatuotiin suomeen Haminaan. Haminas-sa Wäiski karkasi laivasta ja hakeutuivuoden -62 lopussa Kone Oy:npalvelukseen. Täällä hän toimivuodesta -63 runsaan vuoden työ-paikkansa luottamusmiehenä. Omanarvionsa mukaan tämä luottamus-miehen toimi opetti häntä elämänsävarrella eniten. Entinen osastonpuheenjohtaja Ilmari Kojo totesi:“Tärkeintä on, että muistat kuka sinuton valinnut”. Kone Oy:llä jouduttiinkuitenkin siirtymään nelipäiväiseentyöviikkoon, eikä palkka oikein enäätahtonut riittää, jolloin oli edessäjälleen muutto työn perässä Ruotsiin.

Sitten vuonna 1965 hän onnistuisaamaan oleskeluluvan ja työpaikanSaksassa Aachenissa. Työn ohellaWäiski kävi Berliz- kieliopistossa.Opiskelussa auttoi työ kumitehtaalla.Palatessaan puolen vuoden kuluttuahelmikuussa 1966 Tukholmaan olisaksan kielen taito jo aika hyvä. Työn

ohella kävi Wäiski edelleen saksan jaenglannin tunneilla. Samaan aikaanhän kävi konttorityön-, kirjanpidon-ja konekirjoituksen kurssit. Vuonna -69 Hän siirtyi jälleen Suomeen jaavioitui. Silloin hän työskenteli erifirmoissa kauppaedustajana. Näinävuosina hän toimi mm. liiketyön-tekijäin liitossa ammattiosastonsajohtokunnassa.

Vuonna 1977 syntyneen avioeronjälkeen Wäiski palasi jälleen Ruotsiinja hakeutui työhön Sandvik Coro-mant Ab:lle. Tämä oli vaihe, jokamuutti Wäiskin elämän perusteel-lisesti. Sandvik Coromant Ab:lla hänaltistui asbestille, joka todettiin hetioireiden ilmaannuttua. Vuodesta 1977lähtien oli Wäinö viikonloppuisinajanut Tukholman maanalaista. Siksihän heti asbestoosin toteamisenjälkeen pääsi vakinaiseksi maan-alaisen kuljettajaksi. Mutta sittenasbestoosi alkoi vaivata niin, että hänjoutui sairaskirjalle ja eläkepäätös tulisyyskuussa 1985.

Sandvik Coromant Ab kieltäytyineuvottelemasta korvauksista. Tehtypoliisitutkimus kuitenkin totesi, ettäaltistuminen oli tullut ko. tehtaassa.Kaksi samoissa töissä ollutta purka-jaa kuolivat samaan aikaan, kunWäiski lopetti työt Sandvik Coro-mant Ab:lla. Oireet pahenivat. Velka-rahoilla Wäiski hakeutui lopuksiSaksan Demokraattiseen tasavaltaanGraal Murizin kaupunkiin hoitoon.Täällä hoito osattiin, se oli tieteellistäja perusteellista. Hoito onnistui jakunto parani.

Silloin DDR:stä Ruotsiin palat-tuaan hän perusti yhdessä asbesti-vammaisten tuttaviensa kanssaAsbestkamp-85-yhdistyksen. Ruot-sissa viranomaiset levittivät asbes-toosista väärää tietoa. Koska Ruot-sissa asbestipotilaista suurin osa olisuomalaisia, kehitettiin mielipuolinenteoria, jonka mukaan asbestoosiaiheutuu suomalaisilla saunomisen

yhteydessä kiuaskivistä irtoavastaasbestista. Kaikista järkiperusteistahuolimatta tämä on edelleen virallinenkanta Ruotsissa. Asbestkamp-85alkoi vastustaa tätä sauna- asbestoositeoriaa. Silloin vuonna 1986 Wäiskikirjoitti kirjan “Sauna- asbestoosi”,jonka kannessa on kuva savu-saunasta, jossa hän syntyi. Yhdis-tyksen yhtenä tavoitteena on saadakaikki asbestivammoja aiheuttaneetrikolliset vastuuseen teoistaan.Yhdistyksen tärkein tehtävä on tukeaasbestipotilaita ym. työperäisistäsairauksista kärsiviä heidän eläke-,tutkimus-, sairaanhoito- ja oikeus-taisteluasioissaan.

Wäiski toteaa, että asbestoosi onluokkasairaus, joka syntyy työn-antajan työntekijään kohdistamanriiston seurauksena. Siksi Wäiski eikoskaan ole unohtanut luokkatais-telua. Wäiski tuli mukaan kun KTPperustettiin 1988. Kun KTP:npiirissä syntyi hajaannus, on häntoiminut Kommunistien Liiton, EU:nVastaisen kansanrintaman ja Kansanäänen piirissä. Tämän lähes 20 vuodenaikana on hän osallistunut myösehdokkaana kaikkiin eduskunta- jakunnallisvaaleihin sekä osuuskaup-pavaaleihin. Hankkimansa kielitaidonon hän tuonut yhteiseen käyttöönkirjoittamalla mm. lukuisan määränkäännöksiä veljespuolueiden lehdissäjulkaistuista artikkeleista. Hän onollut myös monissa veljespuolueidenjärjestämissä kokouksissa ja tilai-suuksissa järjestöväelle tulkkina.Monilla tavoin Wäiski tekee säännöl-lisesti niin Tukholmassa kuin Helsin-gissäkin työtä kadulla kansan kes-kuudessa esitellen samalla Kansanääntä ja keräten tukea lehdelle.

Kaikki järjestötoverit ja muutystävät toivottavat Wäiskille pitkääikää ainakin siihen saakka kunneskaikki sauna- asbestoosilääkärit jaasbestikapitalistit on saatu vastuu-seen teoistaan.

Heikki Männikkö

Wäiski "työmaallaan", eli tekemässä lähes jokapäiväistä katutyötäänmilloin Helsingissä ja milloin Tukholmassa.

Sivu 13Nro 5/05 Kansanääni

Erityiskoulutus KuubassaEnnen ja nyt

Yhteiskuntaa voi mitata sillä,miten hyviä palveluita se tarjoaavammaisilleen. Kuubassa opiskeli v.1959 yhteensä vain 134 oppilastaerityisopetuksen parissa. Maassatoimi tuolloin kolme kehitysvam-maisille, neljä kuuroille ja yksisokeille tarkoitettua oppilaitosta.Santiago de Cubaan oli perustettu1950-luvulla kehitysvammaisuuttadiagnostisoiva laitos.

Kaksi kansainvälistä asiakirjaaovat vaikuttaneet merkittävästikuubalaisen erityisopetuksen kehi-tykseen. Vuonna 1978 Englannissajulkaistu Warnockin komitean raport-ti ”Erityisopetuksen tarpeet” lak-kautti leimaavan vammaiskoulu-tuksen ja korvasi sen erityisope-tuksella.

UNESCO:n Salamancan kokouk-sessa v. 1994 hyväksyttiin vam-maisten lasten opetuksesta uusijulkilausuma nimeltä ”Osallisuudestanormi”. Konferenssi suositteli, ettätavanomaisia kouluja voidaan suosi-tella kaikille lapsille heidän fyysi-sistä, älyllisistä, sosiaalisista, tunne-elämään liittyvistä, kielellisistä jamuista rajoitteistaan huolimatta.Koulutus kuuluu kaikille.

Nykyisin Kuuban jokaisessa kun-nassa on oma kehitysvammaneu-volansa. Erityispalveluiden parissaon tällä hetkellä yli 49 000 vammaista.He osallistuvat oman yhteisönsäelämään. Maan kaikki ministeriöt onvaljastettu sosiaali- ja terveysalan(myös vammaistyön) palvelukseen.Meillä Suomessa kaikki ministeriötsitä vastoin on valjastettu sosiaali- jaterveysalan menojen supistamiseen.

Oikeus onnellisuuteenTohtori Santiago Borgesin mukaan

opettaminen on ihmisen työtä.Ihmisten opettamatta jättäminen onrikos. Onnellisuuden on oltavaavointa kaikille ihmisille. Kaikkienihmisten kyvyt on huomioitava ja

heidän taitojaan on kohennettavahuolimatta heidän vammastaan. Kukatahansa voi olla jossain elämänsävaiheessa erityisopetuksen tar-peessa. Tapahtuneesta edistymisestähuolimatta tri. Borges myöntää toki,että kuubalaisten asenteissa vammai-suutta kohtaan ja sen kohtaamisessaon edelleen kohentamisen varaa.

Erityisopetus aloitettiin 1960-luvulla

Kuubassa aloitettiin v. 1962 vam-maisten henkilöiden opetuksen kehit-täminen. Tuolloin säädettiin vam-maislakeja ja otettiin asuinraken-

nuksia vammaisopetuksen käyttöön.Moniammatilliset työryhmät astui-vat mukaan vammaishuoltoon. Alus-sa opetustyössä oli etusijalla lääke-tiede. Erityiskoulujen henkilökuntalukeutui valkotakkisiin. Tuolloinkehitysvammaisia ihmisiä pidettiinsairaina. Kuntoutuksen ja opetuksentavoitteet olivat 60-ja 70-luvuillaluonteeltaan kollektiivisia.

Psykopedagogia korvasilääketieteen

1980-luvulla erityisopetusta ko-hennettiin rakentamalla uudenlaisiavammaisille tarkoitettuja oppi-

laitoksia. Opetussuunnitelmat jaoppikirjat uusittiin. Psykopeda-goginen opetus korvasi lääketie-teellisen lähestymistavan. Kehitys-vammaiset ovat suoriutumistasoltaanhyvin erilaisia ja jokaisella on myösoma persoonallisuutensa, joka kehit-tyy suhteessa omaan ympäristöönsä.

Opetuksen tavoitteet asetettiinjokaiselle erikseen henkilökohtaisesti.Ohjelma jäi kuitenkin kesken maantaloudellisten ongelmien vuoksi.

Kuubassa otettiin käyttöön omakoulutusjärjestelmänsä ja opetus-suunnitelmansa vammaisia lapsiavarten. Eri palveluita yhdistettiin.Luokkakooksi asetettiin erityis-opetuksessa 16 oppilasta/luokka.Opetusvastuu siirrettiin erityis-opettajille, jotka ovat suorittaneetyliopistossa viisi vuotta kestävänammattitutkinnon. Koulun ja perheensekä koulun ja yhteisön välistäyhteistyötä alettiin kehittää. Samoinmeneteltiin vammaisjärjestöjen kans-sa. Kuubassa ei sinällään ole ole-massa erillisiä kehitysvammaistenjärjestöjä.

Erilaisuuden pedagogia1990-luvulla erityisopetus määri-

teltiin uudelleen. Maassa toimiyhteensä 462 erityiskoulua. Muunaapuna tarjottiin neuvontapalveluita,joita suunnattiin oppilaille, kouluille,perheille ja yhteisöille. Kuubaanperustettiin kiertävien opettajien jakotiopetusjärjestelmä. Käynnistettiin”Kasvata lastasi”–yhteisöprojekti,joka suuntautui perheiden kasva-tukseen. Lisäksi aloitettiin vam-maisten kulttuuri- ja urheilutoiminta.Opetuksessa otettiin käyttöön tieto-tekniikan ja nykyteknologian suomiamahdollisuuksia sekä radio ja tele-visio.

Kuubalaisessa erityisopetuksessasovelletaan kuten muuallakin maail-massa myös integraation ja inkluusionperiaatteita. Integraatio tarkoittaatukea tarvitsevan oppilaan tai erityis-luokan sijoittamista tavalliseen

Tohtorit Santiago Borges Rodriquez ja Nilda de la Peña Bermudezluennoivat 7.9.2005 Suomi-Kuuba-seuran järjestämässä tilai-suudessa Pasilan Rauhanasemalla. Aiheena oli vammaistenerityiskoulutus ja kehitysvammaisuus Kuubassa. Tilaisuus liittyiseuran yhdessä Kehitysvammaliiton kanssa kehitysyhteistyönätoteutettuun Havannan selkokielikeskusprojektiin.

kouluun. Inkluusiolla taas tarkoi-tetaan jokaisen lapsen oikeuttaosallistua tasavertaisena jäsenenälähiympäristönsä ja –koulunsa toi-mintaan.

Käytännön todellisuusKuuban erityiskoulut ovat nykyi-

sin siirtymäkouluja, joista oppilaatsiirtyvät oman aikataulunsa mukai-sesti normaaliopetuksen pariin.Vammaisoppilaitokset työsken-televät arkisin klo 8.00-16.00.

Maassa toimii myös puolisisä-oppilaitoksia, joissa lapset työsken-televät ja asuvat arkisin sekä viettävätviikonloput kotonaan. Opetustaannetaan myös sairaaloissa.

Osalle koululaisista järjestetäänoma kuljetuksensa. Suurin osa kui-tenkin suorittaa koulumatkansajulkisilla liikennevälineillä yhdessävanhempiensa kanssa.

Omainen voi jäädä hoitamaanpalkan turvin kotiin vammaistalastaan. Vammaista lasta ei jätetäyksin kotiin. Tarvittaessa hänellejärjestyy kotiopetusta. Kehitys-vammaisille lapsille ei ole toistaiseksijärjestetty yhteiskunnan toimestatilapäishoitomahdollisuutta, jottaheidän vanhempansa saisivat ajoittainlevätä ja aikaa myös itselleen.

Aikuisina erityskoulujen oppilaathakeutuvat normaaliin työhön,suojatyöhön tai työkeskuksiin.

Taide opetuksen jakuntoutuksen välineenä

Taideopetuksella on olennainenosa erityisopetuksessa. Kuubalaistarytmiä ja musiikkia käytetään myöshoitokeinoina mm. kehitys- ja näkö-vammaisten parissa. Tämän lisäksiopetuksessa hyödynnetään liikunnanja laulun yhdistämistä, teatteria,lausuntaa, roolileikkejä, taideterapiaa,psykobalettia ja kuvionuotteja.

Matti Laitinen

Tohtori Nilda de la Peña Bermudez Kuubasta esittelemässäkehitysvammaisten erityiskoulutusta Kuubassa.

KOREAN TYÖVÄENPUOLUE 60 VUOTTAKorean työväenpuolueen historiaa

ei voi erottaa Toveri Kim Il Sunginvallankumouksellisen toiminnanhistoriasta. Historia ulottuu 1900-luvun alkupuoleen ja korealaistenkäymään japanilaismiehityksenvastaiseen vapaustaisteluun. Vuonna1926, vasta 14-vuotiaana, Kim IlSung perusti Alas Imperialismi -liiton,joka oli ensimmäinen kommunistinenvallankumouksellinen liike Koreassa.Tätä liittoa seurasi pian Kom-munistinen Nuorisoliitto vuonna1927.

Vuonna 1932 perustettiin KoreanKansan Vallankumousarmeija, Ko-rean ensimmäinen vallankumouk-sellinen aseellinen voima. Koreankansallinen vapautus toteutui 15.elokuuta 1945, jolloin Kim Il Sunginjohtama vallankumousarmeija ajoijapanilaiset pois Koreasta. Koreankansa ryhtyi työhön uuden, demo-kraattisen isänmaan rakentamiseksi.

Vapautuksen jälkeen edistyk-selliset järjestöt perustivat yhdessäKorean työväenpuolueen 10. loka-kuuta 1945. Puolueeseen liittyi mm.Korean kommunistinen puolue. KimIl Sungista tuli pohjoisen Koreanväliaikaishallinnon pääministeri.Korean Demokraattinen Kansan-tasavalta perustettiin (KDKT)syyskuussa 1948. Näin toteutettiinKorean kansan toive riippumatto-

masta ja itsenäisestä valtiosta.Vuonna 1950 nuorta valtiota

kohtasi vakava isku, kun Etelä-Korea,diktaattori Syngman Rheen johdolla,hyökkäsi KDKT:aan Yhdysvaltaintukemana. Korean Kansanarmeijakuitenkin löi Yhdysvaltojen ja etelänjoukot. KDKT pystyi säilyttämäänitsenäisyytensä ja demokraattisenjärjestelmänsä.

Sodan tuhot olivat suuret. USA olituhonnut koko maan teollisuuden jainfrastruktuurin. Kim Il Sungin jaKorean Työväenpuolueen johdollamaa jälleenrakennettiin ennätysajassasaavuttaen suuria voittoja kaikillayhteiskunnan osa-alueilla.

Nykyinen pääsihteeri Kim Jong Ilastui puolueen keskuskomiteanpalvelukseen 1964. Hänet nimitettiinsyyskuussa 1973 Työväenpuolueenkeskuskomitean jäseneksi ja sihtee-riksi helmikuussa 1974. Puolueenkuudennessa edustajakokouksessalokakuussa 1980 hänet nimitettiinjäseneksi puolueen keskuskomiteaanja sihteeriksi sotilaskomissioon.

Kansallisen puolustuksen komis-sion varapuheenjohtajaksi ToveriKim Jong Il valittiin toukokuussa1990, sen puheenjohtajaksi huhti-kuussa 1993 ja Kansan Armeijanylipäälliköksi joulukuussa 1991.

Presidentti Kim Il Sungin kuoltuaheinäkuussa 1994, siirtyi Korean

kansan henkinen johtajuus toveri KimJong Ilille. Kolmen vuoden suruajanjälkeen hänet valittiin lokakuussa1997 Korean Työväenpuolueenkeskuskomitean pääsihteeriksi.

Korean kansa kävi läpi “ankaranmarssin” 1990-luvulla. Koreanniemimaan pohjoisosaa olivat koh-danneet suuret luonnonkatastrofit jaelintarvikepula. Pääsihteeri Kim JongIlin johdolla vaikeudet pystyttiinkuitenkin voittamaan ja tänä päivänäKDKT on päässyt vaikeiden aikojenohi pystyen viemään vallankumoustaja sosialistista rakennustyötä eteen-päin.

Korean työväenpuolue on vallan-kumouksellinen puolue, jonka toi-minta perustuu Juche-aatteen perus-periaatteisiin. Puolueen tavoitteenaon saattaa päätökseen sosialistinenvallankumous pohjoisessa osassaniemimaata sekä viedä eteenpäinkansallista vapautusta ja kansandemokraattista vallankumousta kokoniemimaalla. Tavoitteena Juche-aatteeseen perustuva yhteiskuntakoko niemimaalla.

Korean työväenpuolue organisoi jajohtaa vallankumouksellista taisteluaKoreassa ja kantaa täyden vastuunyhtenäisen korean kansan kohtalosta.

Kä/Kalevi Wahrman

Korean Demokraattisen Kansantasavallan suurlähetystössäTukholmassa Korean Työväenpuolueen 60- vuotisjuhlan merkeissäjärjestetyllä juhlavastaanotolla Kommunistien Liittoa edustivatpuheenjohtaja Kalevi Wahrman ja Esko Auervuolle. KeskusteluissaKDKT:n suurlähettilään mr. Jon In Chan’n kanssa Kalevi Wahrmantotesi, että Korean Työväenpuolueen taistelu imperialismia vastaan jamaansa riippumattomuuden puolesta on esikuvana kommunistiselleliikkeelle ja maailman sorretuille kansoille. " Lehdessämme Kansanäänessä olemme tuoneet esiin KDKT:n työtä ja saavutuksia uudensosialistisen ihmisläheisen yhteiskunnan rakentamisessa”.

Suurlähettiläs Jon In Chan puolestaan totesi pitävänsä hyvintärkeänä laajaa veljesjärjestöjen solidaarisuutta. “Tilanne Koreassaon vaikea ja on huolestuttavaa, että se saattaa edelleen vaikeutua. Siksihe toivovat, että Kommunistien Liitto jatkossakin jatkaa lehdessäänKorean tilanteen ja asioiden käsittelyä, sekä muiden maailmankommunististen järjestöjen kanssa tukee Korean DemokraattistaKansantasavaltaa”.

Kuvassa vasemmalta lähetystösihteeri Paek Sung Chol, keskelläKommunistien Liiton puheenjohtaja Kalevi Wahrman ja oikeallasuurlähettiläs Jon In Chan.

Sivu 14 Nro 5/05Kansanääni

Kansan ääni kuuluu muutoksen puolesta

Uudenvuodentervehdys

KKKKKansanansanansanansanansan äänelleTervehdykset palautetaan 12.12.2005 mennessä Reijo Katajarannalle(os. Sunilantie 10 D, 00720 Helsinki, Heikki Männikölle (os.vellamonkatu 6 A1, 00550 Helsinki) tai Kansan äänelle os. PL780, 00101 Helsinki.Henkilötervehdys 2 € ja järjestötervehdys 10 €.Maksu tilille: OKO-pankki 554114-227966.

Paikkakunta / kylä / kaupunginosa

Nimi Maksu/ €

Tervehdykset yht. €

Kansalaisilla on hätä – muttakuunteleeko kukaan?

Kansalaisilla on suuri hätä. Niinsuuri hätä, että olisi paikallaanjulistaa kansallinen hätätila.

Suomi on allekirjoittanut YK:nyleismaailmallisen ihmisoikeuksienjulistuksen. Sen mukaan jokaisellaihmisellä on oikeus riittävään elinta-soon, oikeus ruokaan, oikeus asun-toon, oikeus terveydenhuoltoon,oikeus työhön, oikeus lepoon javapaa-aikaan, oikeus opetukseen.

Mutta Suomessa näitä perus-oikeuksia rikotaan. Sopii kysyämiksi? Kuka ihmisoikeuksien rikko-misesta oikein hyötyy?

Suomi on kolmannen kerran peräk-käin maailman kilpailukykyisin maa.Entä sitten, voidaan kysyä? Onkosiinä jotain hurraamista? Onko siitäkoitunut jotain hyvää kaikkeinhuonoimmassa asemassa olevallekansan osalle?

Vai onko Suomi juuri siksi niinkilpailukykyinen maa, koska työtä-tekevän kansan ihmisoikeuksia onniin laajasti ja härskisti rikottu?Palkkatasoa ja sosiaalisia tukia onpoljettu alas. Yhteiskunnan palve-luita on huononnettu kautta linjan.

Tässäkö on Nokian ja muiden yritys-ten menestyksen salaisuus?

Eriarvoisuus lisääntyy Suomessahuimaa vauhtia. Vuodesta 1990vuoteen 2002 ihmisten reaalitulotovat kasvaneet täysin eri tahtiin. Sekymmenen prosenttia kansasta, jokaansaitsee vähiten, on kasvattanutreaalitulojaan 1 prosentin verran.

Eniten ansaitsevan kymmenenprosentin väestönosuuden tulot ovatsamana aikana kasvaneet lähes 45prosenttia. Toisille yksi prosentti jatoisille 45 prosenttia. Kuulostaakooikeudenmukaiselta? Demokraat-tiselta? Tasa-arvoiselta?

Jo pelkästään valtionyhtiön Fortu-min johto saa puolen miljardin euronarvosta optiopalkkioita. Eikö näitäkansalta ryövättyjä rahoja voisikäyttää köyhyysongelman ratkai-semiseen? Edes puolet? Edes muru-nen? Hallituksen köyhyyspakettiinvaraamat rahat ovat vain hävettävänpieni osa näistä rikkaille annettavistamukavista lisätuloista.

Kansanedustajatkin nostavat itseomia palkkojaan ja puolueille makse-taan valtion kukkarosta ensi vuonnaenemmän tukia kuin koskaan ennen.

Suomessa vallitseva puute jaköyhyys ei ole mikään sattuma taivahinko. Se ei ole mikään työ-tapaturma. Se ei ole myöskäänminkään luonnonkatastrofin - kutenhirmumyrskyn tai maanjäristyksenseurausta. Tämä köyhyytemme jakurjuutemme on tietoisen poliittisenpäätöksenteon seurausta.

Tämän suomalaisen kärsimyksenovat saaneet aikaiseksi suomalaisetpoliitikot. Ihan itse. He ovat vastuu-ssa niistä vaikeuksista, joita pieni-tuloiset ihmiset kohtaavat päivit-täisessä arkisessa elämässään.

Nyt poliittisilla päättäjillä onvalinnan paikka: kuuntelevatko hekansaa vai edelleen yritysten omis-tajia? Molempia kun ei voi palvellayhtä aikaa, sillä kansan ja yritystenedut ovat vastakkaiset nykyjärjes-telmässä. Yritysten omistajat käyt-tävät kansalaisia epäinhimillisestihyväkseen. Ja poliitikot sallivattämän tapahtua.

Rafael LehtinenVäki Vallaton - järjestö

Näin naapurissaViron Lagedissa on paljastettu

Viron viranomaisten läsnäollessaViron SS-divisioonan uudelleen-pystytetty muistomerkki. Alunperinse pystytettiin Lihulaan elokuussa2004, mutta jouduttiin sittemminpoistamaan voimakkaan kansain-välisen vastustuksen vuoksi.

Muistomerkin kunnostaminenpilkkaa sekä Nürnbergin oikeuden-käyntiä että natsien uhrien muistoa.

On erityisen törkeää, että Virosyyllistyy tällaiseen tekoon juuri nyt,

kun muu maailma kunnioittaa toisenmaailmansodan päättymisen kuudet-takymmenettä vuotta.

Viro antaa tällä tavoin tukensanatsismille ja natsien toisen maail-mansodan aikana suorittamille jouk-komurhille ja muille sotarikoksille.

Natsisympatioiden nouseminenEU:n ja NATOn jäsenmaassa tulisiherättää kansainvälisen yhteisönhuomion.

Kalevi Wahrman

Kirkko ja valkoinenteurastaja!

Hämmästykseni oli melkoinen, kuneksyin viime keväänä ev.lut.-kirkkoonja painoin takamukseni penkkiin,josta olinkin välittömästi tippua,kunminusta - kuinka ollakaan - oikeallapuolella seinällä olla möllötti itseMannerheim isohkossa taulussa,päiväkäskyineen! Huh jessus, ihmet-telin, mitä tekemistä tällä ValkoisellaTeurastajalla on kirkossa kunnes sainkuulla, että tämä jopa omia kansa-laisiaan murhannut Paholainen onesillä jokaisessa maamme ev.lut. –kirkossa. Kylläpä on kaksinaamaistatuon kapitalistikirkon touhu!

Mitähän ihmeen tekemistä tällä nytsitten mahtaakaan olla Raamatun taisen kymmenen käskyn kanssa???Itse kehotan jokaista eroamaan ko.kirkosta. Ja lopuksi: ISO KIITOSv.1918-valkoisen terrorin uhreille,vaikka osa teistä joutuneekin/saakinviimeistä leposijaansa pitämäänmuualla kuin edellä mainitun “kirkon”kirotussa mannerheimilaisessa mul-lassa niin työväenluokan sydämissämuistonne ja saavutuksenne elävätaina! ! !

Jorma TalikkaJanakkala

Kriiseillä leikkimisjoukotLipposen ja “havuja perkeleen”

mielestä Natoon liittyminen on kuinvalitsisi mansikka- ja suklaajäätelönväliltä: makuasia. Armeijan sotaleik-kioperaatioita varten on perusteillaEU:n kriiseillä leikkimisjoukot, jolloinnoin 330 suomalaista pääsisi huvitte-lemaan ulkomaille. Joukkojen suurinongelma tulee olemaankin ennen-aikainen laukeaminen. (YK- rauhan-turvajoukot entisessä Jugoslaviassaovat saaneet kyseenalaista mainettakäymällä kauppaa prostituoiduilla.)

Lisaksi Suomen hallitus on perus-tamassa suojeluskuntia, joita kutsut-taisiin maakuntajoukoiksi. Nytjälkeenpäin mietitään mitä niidenpitäisi tehdä! Niille ei ole minkään-laista tarvetta. Mitä ministerinehdottama palokunta tekisi tielläänsähläävillä innokkailla amatööreillä?

Nyt armeija sanoo, ettei se otasuojeluskuntaan niitä, jotka ovat jomuissa vapaaehtoisjärjestöissä. EhkäMax perustaa salaseuran keksimääntekosyitä yhteiskunnan militari-sointiin, kun puolustusministerimmeei keksi kuin idioottitason selityksiäviehtymykselleen. On vain yksihuonompi selitys militarismin lisää-miseen, joka aiemmin esitettiinperusteluna Natoon liittymiselle,“että muuten meitä verrattaisiinAlbaniaan”! Minusta olisi pahempi,jos meitä verrattaisiin USA:han,tuohon kansainvälisen terrorismin jakidutuksen rahoittajaan ja koulut-tajaan.

Joulukuussa 2004 Liisa Jaakon-saari puhui Suomesta Naton salarak-kaana. “Suhde on tiivis ja syvä, muttasiitä on sopimatonta puhua avoi-mesti.” Jaakko Laakso vastasi, ettäkansankielessä puhutaan suoremmin“pettämisestä”. Kansan pettämistä-hän se onkin. Poliitikko toisensajälkeen puhui puolueettomuudesta,nyt liittoutumattomuudesta väittäen,

että Natoon ei ole tarkoitus liittyävaikka ollaan jo mukana Natonsotaharjoituksissa ja ostetaan USA-(Nato-) yhteensopivia asejärjes-telmiä. Samanlaista höpötystä kuin,jos raiskaaja puolustelisi tekoaansillä, että kalu oli vain puoliksi sisällä!

Ahtisaaren mukaan pitäisi keskus-tella, milloin Suomi liittyy Natooneikä tulisiko sinne liittyä. “JottaSuomi pääsisi kylmän sodan var-joista, tulisi sen olla mukana kaikissalänsimaisissa (kylmän sodan!) järjes-töissä.” Minusta kylmän sodanvarjoista pääsisi parhaiten lopet-tamalla Nato. Sehän on jäänne kyl-mästä sodasta kuten Ahtisaari jahänen USA:laiset palkanmaksajan-sakin.

Ahtisaari hyväksyi Irakin mie-hityksen. Jälkeenpäin hän selitteli,ettei kukaan olisi voinut tietää, ettäsiviilejä tulee kuolemaan niin paljon.Onkohan täysin mahdotonta USA:nhistorian perusteella arvata, että USAtoimisi samoin kuin ennenkin? Tällai-seen USA-johtoiseen Natoon Ahti-saari haluaa Suomea. Saddamin rikosoli se, ettei hän sattunut olemaanUSA:lainen kiduttaja. Ahtisaari ontuominnut Saddamin, mutta kunUSA on syyllistynyt yli kahden-sadantuhannen siviilin tappamiseenIrakissa, Ahtisaari vaikenee. SiksipäAhtisaari lienee saanut tunnustustaYhdysvaltain ulkoministeriöltä“huomattavista palveluksista vapau-den, rauhan ja demokratian raken-tamisen hyväksi”. (UL10023.6.2005).

YLE:n teettämän kyselyn tulosoli, että suomalaiset eivät halua liittyäNatoon. Mutta jos presidentti ja taipääministeri katsoisivat tarpeelliseksiliittyä Natoon perustellusta syystä,silloin vastaajista noin puolet hyväk-syisi liittymisen. Tätä natokiimaisetovat tulkinneet kansan tueksi Nato:lleja “vastuullisina pidetyille päät-

täjille”. Minä ymmärtäisin tuonperustellun syyn Suomeen tehtynähyökkäyksenä. Eli jos kysyttäisiinkelpaisiko kenen tahansa apu -vastaus olisi myönteinen. JopaNatosta viimeisenä oljenkortena, josmuita vaihtoehtoja ei ole. Monettutkimukset kertovat, että suoma-laisia poliitikkoja pidetään vastuut-tomina iljetyksinä ja vain omanetunsa ajajina. Sitä ei muuta kyselyntulkinta miksikään.

Väitetään, että Nato on muuttu-massa, väitetään että se ei ole enääsama vanha vihtahousu. Kaikenlaistasitä väitetäänkin! USA:n ja nato-kumppanien toimet Irakissa kertovatmuusta. Jos joku on liittymässäNatoon, se liittyy juuri siihen vanhaanNatoon, koska mitään uutta Natoa eiole vielä olemassakaan. Monet nato-maat eivät ole mukana Irakin miehi-tyksessä, mikä kertoo siitä, että Natoon sisäisesti hajallaan kuin varpus-parvi! Siksipä ennen kuin Natossaasiat selviävät ei Suomella ole syytäpitää Natoa edes optiona.

USA ei kunnioita YK:n päätöksiäeikä anna sotavangeille sotavankienoikeuksia, vaan kohtelee heitä kuinHitler keskitysleirivankeja! Mitähyvää yhteistyössä tuollaisen mis-tään piittaamattoman valtion kanssavoisi olla? Siten on käsittämätöntä,että monet entiset sotilasjohtajammeovat puhuneet liittymisestä Natoon,tuohon joukkioon, joka USA:njohdolla on syyllistynyt järjestel-mälliseen vankien kidutukseen. Eikäse ole vieläkään loppunut. Natoa onturha väittää länsimaiseksi arvoyh-teisöksi. Sotarikollisyhteisö kuvaatilannetta osuvammin.

Suomen Natoon liittymisestäMauno Koiviston sanoin: “Mitä mesiellä tekisimme?”

Hannu AlmHelsinki

Niinistökö muka työläistenehdokas!

Kokoomuksen presidenttiehdokasSauli Niinistö lähtee presidentin-vaaleihin ”työväen ehdokkaana”.Perusteluna hänellä on, että kaikkihantyötä tekevät ja vastakkainasettelutyönantajien ja työntekijöiden välilläon mennyttä.

Kyllä kai. Äskettäin entinen TT:ntoimitusjohtaja Johannes Koromaihmetteli, että jos hän jaksaa töissä

65-vuotiaaksi, niin miksei sitten jo40-vuotta polvillaan työtään tehnytmattomieskin, kunhan hän vain pitäähuolta terveydestään. On siinä eroatyöllä ja työllä, niin kuin on palkois-sakin, varmaan kymmenkertainen.

Taitaa Sauli Niinistö edustaalähinnä näitä Koroman tyyppisiä”työläisiä”.

Eläkeläinen

Sivu 15Nro 5/05 Kansanääni

JULKAISIJAT: EU:n Vastainen Kansanrinta-ma ry, Kommunistien Liitto ryja Sodan- ja FasisminvastainenTyö ry

POSTIOSOITE:PL 780, 00101 Helsinki

PUHELIN:040-5643205 ja050-5884159

PÄÄTOIMITTAJA:Reijo Katajaranta

ILMOITUSHINNAT:Järjestöt: 050 €/pmmMuut 1€/pmm

Tili:OKO 554114-227966

PAINOPAIKKA:Kangasalan Lehtipaino

Kansan ääni

HelsinginLähiradiossa

100,3 MHzKeskiviikkona- 21.9.2005- 19.10.2005- 16.11.2005 ja- 14.12.2005klo 19.00-19.30

SFT Lähiradiossa

100,3 MHzjokaisen kuun viimei-senä keskiviikkona klo20.00 -20.30.

Tukea Kansan äänelle SFT toimii Kokouksia

KOMINFORMIkkuna todelliseen maailmaan

www.kominf.pp.fiMaksuton internet-uutispalvelu. Liity maksuttomilleenglanninkielisille postityslistoille! Web-sivuillasuomenkielisiä katsauksia sekä luokkataistelun ettägeopolitiikan näkökulmista.

PL 66, 00841 Helsinkip. 040-717 7941, fax (09) 759 1081

Kommunistien Liitto ryhttp://kommunistienliitto.tk/

EU:n vastainen kansanrintama rywww.euvkr.com

[email protected]

OKO 554114-227966

Juche-aatteen opintoyhdistys -The Society for Study of the Juche ideaKytömaantie 174, 32200 Loimaa, fax (02) 762 2444http://juche.vunet.org/[email protected]ä suomenkielistä aineistoa korealaisestasosialismista!

Juche-aatteenopintotilaisuuksia

- Opintokokous torstaina27.10. klo 18:00- Korea seminaarilauantaina 12.11. klo 13:00- Opintokokousmaanantaina 19.12. klo18:00

Paikka: Hermanin kerho,Hämeentie 67, HelsinkiTervetuloa!Juha Kieksi

Kommunistien Hermanni-Vallilan osasto järjestää torstaina24.11.2005 jäsenkokouksensa yhteydessä keskustelutilai-suuden Hermannin kerholla os. Hämeentie 64. Keskuste-lemme kommunistisen liikkeen nykyisestä aatteellisesta jaorganisatorisesta tilasta.

Tilaisuuteen on tilattu neljä lyhyehköä alustavaa puheen-vuoroa:- Reijo Katajaranta puhuu kommunistisen liikkeen aatteel-lisesta perustasta ja miten se näkyy Suomen kommunis-tisessa liikkeessä.

- Heikki Männikkö selvittää, mitä kokemuksia olemmeKommunistien liitossa saaneet pitäessämme yhteyksiämuiden maiden kommunistisiin puolueisiin.

- Juha Kieksi arvioi Juche-aatteen ja marxismi-leninisminsuhteesta käytävää keskustelua

- Matti Laitinen selvittää kommunistisia liikkeitä ja puolueitaLatinalaisessa Amerikassa.

Kaikki kommunistisesta liikkeestä kiinnostuneet tervetulleita

Konnakööri esiintyy, kahvitarjoilu

Kommunistinen liiketänään

Korea-seuran laajennettu ko-kous pidetään 2.11. klo 18.00 Edus-kunnassa.

Onnittelut Wäinö Pietikäiselle70-vuotispäivänsä johdosta

VALTTERILLEKirpputori Kansan äänen tukemiseksi on jälleenlauantaina ja sunnuntaina 12 - 13.11.2005 Valtterillaklo 9.00 - 15.00, Aleksis Kivenkatu 17. Pöydännumero on 761. Tarvitsemme uutta tavaraamyyntipöytään, sillä entiset on melkein myyty.

Tavaran tulee olla puhdasta ja ehjää, jotta sitä voikirpputorilla myydä. Jos sinulla on jotain taloudenpienkonetta, astioita tms., se menee hyvin kaupaksi.Mutta myös kaikki muu kunnossaoleva tavara kelpaa.Varmasti sinulta tai tutuiltasi löytyy käyttökelpoistatavaraa, jota ette enää itse tarvitse. Lahjoita sekirpputorillemme ja näin saamme rahaa Kansanäänen julkaisemiseen ja muuhun toimintaan.Tavaran voi toimittaa etukäteen soittamalla jokoTarja Männikkö p. 701 2628 tai Esko Auervuolle p. 040-707 3576 tai tuoda suoraan myyntipöydälle hetiaamusta. Olemme paikalla klo 8.00.

Kiitokset kaikille, jotka ovat aiemmin antaneettavaraa ja näin auttaneet meitä toiminnassamme.

Heikki MännikköTarja MännikköMatti LaitinenTimo NieminenEsko AuervuolleReijo KatajarantaHannele SalavaBertta LaineKalle WahrmanJuhani TanskiJuho Haavisto

Kommunistien Liitto ryKommunistien Hermanni-Vallilan osasto ry

Artikkeli Wäinö Pietikäisestä sivulla 12Artikkeli lyhentämättömänä EUVKr:n nettisivuillawww.euvkr.com

Esko Auervuolle 81,20 e, Heikki Männikkö 91,90 e,Kalevi Wahrman 10,00 e, Tarja Männikkö 25,00 e, ReijoKatajaranta 76,75 e, Hannu Kautto 40,00 e, Eira Kärki20,00 e, Juha Kieksi 20,00 e

Hermannin Naistentoimintaa

* Teatterissakäynti (liput Tar-jalla) tiistaina 1.11.2005 klo 19.00Diivat, Helsingin Kaupunginteatterinsuuri näyttämö. Tavataan ala-aulassaklo 18.30.

* Johtokunnan kokous tiistaina15.11.2005 klo 18.00 Tarja Män-niköllä. Tervetuloa johtokunnanjäsenet.

* Perinteinen pikkujoulu tors-taina 1.12.2005 klo 18.00 Hermanninkerholla. Ohjelmassa pieni puuro-puhe, tietokilpailu, yllätyspaketit.Vietämme pikkujoulua nyyttikes-tiperiaatteella, joten tuo jotainkahvipöytäämme. Tervetuloa.

* * *

Kerätään jälleen Uudenvuodentervehdykset Kansan äänelle

Jälleen on aika ryhtyä ponnis-tukseen, jonka teemme kahdestivuodessa Vapun ja Uuden vuodenmerkeissä. Kysymys on terveh-dysten keräämisestä Kansan äänelle.

Tervehdysten kerääminen palaut-taa mieliimme Kansan äänen merki-tyksen työväenlehtenä. Kansan ääniarvioi Suomen ja maailman asioitasekä kotimaisen työväen- ja kommu-nistisen liikkeen tilaa. Muistutammehistoriasta, jonka tunteminen onvälttämätöntä nykyisyyden arvioi-miseksi ja tulevaisuuden hahmot-tamiseksi. Otamme kantaa filosofisiinja maailmankatsomuksellisiin ongel-miin. Otamme myös kantaa tiede-

maailman asioihin aina kun näemmesiellä merkkejä siitä, että hakoteilleollaan menossa.

Kansan ääni on korvaamaton lehtimyös välittäessään ajatuksia jaarvioita laajemmallekin kuin vainomalle suhteellisen pienelle jäsenis-töllemme.

Tervehdyksillä on myös taloudel-lista merkitystä. Ne auttavat lehdenjulkaisemisessa. Ilman rahaa lehteä eitehdä.

Kansan ääntä tarvitaan. Siksi laitaUuden vuoden tervehdyksesi leh-delle ja kerää tervehdyksiä muiltakin.

Keräyskaavake löytyy viereiseltäsivulta.

Helsingin Vappumarssitoimi-kunta maanantaina 9. tammikuutaklo 18.00. Timpurien kerolla, os.Mäkelänkatu 8. Varmistetaan jälleenkerran että työväenluokan poliittisenvappumarssin perinne säilyy.

Esko Auervuollevappumarssitoimikunnan pj.

Korea-seminaariHermannin kerholla, Hämeentie 67, la 12.11.2005 klo 12.30Alustavat:- Juha Kieksi: Marxismi-leninismi ja Juche aate- Heikki Sipilä: 6-kantaneuvottelut ja poliittinen tilanna- Antti Siika-aho: Korean tie historiasta nykyisyyteenJärjestää Juche-aatteen opintoryhmä

Tervetuloa

EU:n Vastaisen Kansanrin-taman toimikunnan kokous pide-tään maanantaina 7.11.05 klo 18.00Hermannin kerholla, Hämeentie 67.

Kokouksessa käsitellään loppu-vuoden toimintaan liittyviä asioita:katutoiminnan ja tiedotustoiminnanjatkoa, toimikunnan muodostamistajatkamaan adressin keräystä EU:nperustuslaki- kansanäänestyksenpuolesta, opintotoimintaa, Kansanäänen kehittämistä sekä tuleviapresidentinvaaleja.

Kokouksessa alustuksen talous-poliittisesta tilanteesta käyttääPekka Tiainen. Kokous pidetäänlaajennettuna. Kaikki asiasta kiinnos-tuneet tervetuloa.

Kahvitarjoilu

Kansan äänen julkaisijajärjes-töjen, Hermannin Naisten jaystävien perinteinen puurojuhlajärjestetään torstaina 29.12.2005 klo18.00 Hermannin kerholla, os. Hä-meentie 67. Hyvä ohjelma ja tarjoilu.Tarkempi ohjelma seuraavassa Kan-san äänessä sekä toimintakirjeessä.

SFT:n hallituksen kokous maa-nantaina 7.11.2005 klo 18.00. Auer-vuolleella, os Ounasvaarantie 5 C 37.Suunnittelemme talven ja alkuvuoden2006 toimintaa.

SFT suorittaa muistomerkki-käynnin Eläintarhan kansallisellepunaisten muistomerkille tiistaina6.12.2005 klo 11.00.

Sivu 16 Nro 5/05Kansanääni

EUVKr:llä onnistunutkatutilaisuus Turussa

Eduskuntapuolueetkahmivat rahaa

Uutisvälineet kertovat, että ”puolueille virtaa tukea enemmän kuinkoskaan”. Uutisoinnissa on iso virhe. Kysymys on tuesta eduskun-tapuolueille. Tämä tuki syrjii lukuisia pienpuolueita, koska ne eivät saamitään rahaa.

Tällä kertaa budjettiesityksessä eduskuntapuolueille on budjetoitu 37miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin ensi vuodelle varattu köyhyys-paketti, joka oli 30 miljoonaa euroa. Puoluetuki on kasvanut jokaisenvaalivuoden aikana - ja yllätys, yllätys - vaalivuoden jälkeen se ei olepalautunut entiselleen vaikka vaaleja ei olisikaan. Toinen seikka, jokakasvattaa puoluetukea, on alituisesti kasvava avustajien määrä. Puoluetukion kymmenessä vuodessa ainakin kolminkertaistunut. Vielä 1990-luvunalkuvuosina se oli useana vuotena n. 68 milj. markkaa, eli euroissa reilut11 miljoonaa.

Puoluetukiraha on veronmaksajien euroista maksettua rahaa. Myösme puoluetuen ulkopuolelle jääneet puolueet maksamme eduskun-tapuolueille tulevaa tukea. Tällaisena maksettava puoluetuki on myössyvästi epädemokraattinen. Tämän rahan turvin eduskuntapuolueetpuolustavat omaa asemaansa, niin ettei muita puolueita uhkaamaan niidenasemaa eduskuntaan pääsisi. Asia korostuu siinä, ettei nykyisessäeduskunnassa ole todellista oppositiovoimaa. Ne kaikki ovat EU:takannattavia puolueita ja ne kaikki kannattavat lähes samanlaistatalouspolitiikkaa, koska eivät halua erottua rintamasta puolue- ja EU-tukia puolueille jaettaessa. Todellista vaihtoehtoa politiikalle ei pääsesyntymään.

Budjetti uhkaa lopettaa noin1400 bussivuoroa

Ahtisaari, Suomen”onnettomin” presidentti

Valtion budjetti on kuin hölmöläisten hommaa. Se leikkaa peittoatoisesta päästä ja jatkaa sitä toisesta päästä. Toisaalta hallitus lupaarahaa kaupunki- ja seutuliikenteeseen 9,7 miljoonaa euroa tarkoituksenasaada työnantajat mukaan suosimaan joukkoliikennettä työmatkoilla,mutta toisaalta hallitus esittää supistuksia paikallisliikenteen valtionapuun.Niille budjetissa varataan ensi vuodelle 23,8 miljoonaa euroa. Tämämerkitsee ensimmäisten arvioiden mukaan 1400 bussivuoronlakkauttamista.

Voi helposti kuvitella, mitä tämä merkitsee koko maaseudulle.Maaseutu ei ole pelkkiä omalla autolla liikkuvia maanviljelijöitä japienyrittäjiä. Vaikka koulukuljetukset vielä jotenkuten sujuisivatkin, niinmiten mummot ja vaarit menevät kylille hoitamaan omia asioitaan, josbussit eivät kulje? Tällainen joukkoliikenteen vähentäminen on osa sitäSuomen maaseudun alasajoa, joka nyt on menossa. Kun tähän liittyymyös koulujen lakkauttamisia melkein jokaisessa kunnassa ja samointerveyskeskusten lakkauttaminen, kyse on itseään ruokkivastanegatiivisesta kierteestä, jonka tuloksena meillä on kohta autio maaseutu.

Hallituksen lyhytnäköinen logiikka on, että miksi ylläpitääbussivuoroja, joilla on liian vähän matkustajia. Kun näin ajatellaan,annetaan kuin tahattomasti periksi maaseudun ongelmille. Uusi liikenne-ja viestintäministeri Susanna Huovinen selvitti eduskunnassa asiaakoskevan välikysymyksen yhteydessä, ettei ole järkevää ajattaa valtiontuella tyhjiä bussi- ja junavuoroja. Ei varmasti olekaan, mutta vieläjärjettömämpää on jättää laaja maaseutu ilman riittäviä liikenneyhteyksiä.Bussivuoroja ei pidä harventaa. Jos on vaara, että niitä ajetaan tyhjinä,on siirryttävä pienempiin busseihin tai takseihin. Myös aikatauluissavoidaan joustaa, että saadaan yhdelle vuorolle riittävästi matkustajia.Pääasia on, että mummo tai vaari pääsee kylille ja sieltä takaisin riittävänvaivattomasti, ja tuhraamatta koko päivää asioimiseensa.

Tärkeää olisi maaseudun alasajamisen katkaiseminen. Se vaatii, ettäpalveluja kehitetään, ei karsita.

Martti Ahtisaari paljasti jo presidenttikaudellaan karvansa. Hän onäärioikeistolainen, USA:n politiikan ihailija, ehdoton Naton kannattaja jaelitistinen kansan halveksija. Näillä avuilla pääsee nykyisessä maailmassapitkälle. Niin Ahtisaarikin, joka Erkon ja Helsingin Sanomien suosiollisellatuella valittiin v.1994 Suomen presidentiksi.

Nyt Ahtisaari arvostelee Suomen ulkopolitiikan johtoa. Kun tuoreengallup-tutkimuksen mukaan Suomen kansa hyväksyisi Nato-jäsenyyden,jos vain ulkopoliittinen johto sen vakuuttavasi kansalle perustelee, äityiAhtisaari haukkumaan sekä presidentti Halosta että pääministeri Vanhastaonnettomiksi ulkopolitiikan johtajiksi. Itse hän antaa presidenttivaaleissatukensa niin demari kuin onkin – tai ehkä sen takia ruotsalaisten HenrikLaxille, joka on selvimmin liputtanut Suomen Nato-jäsenyyden puolesta.Oli gallup ja sen tulos itsessään mitä tahansa, Suomen kansa on erittäinjärkevästi kysellyt Nato jäsenyydestä, mitä se maksaa ja mihin sevelvoittaa ja mitkä ovat ne uhkakuvat, joilla Nato-jäsenyyttä perustellaan.Näiltä perusteilta edelleenkin 2/3 suomalaisista vastustaa Nato-jäsenyyttä.

Ahtisaari riemastui gallupin tuloksesta ja hehkutti, että ”tulos osoittaa,kuinka fiksuja suomalaiset ovat”. Mutta aivan samaan hengenvetoonAhtisaari julistaa, ettei kansan ääntä pidä kuunnella. Toisenmaailmansodan jälkimainingeissa kansaa kuulemalla tuskin olisi saatutehtyä niitä järkeviä päätöksiä, joita tuon ajan johtajat tekivät, totesiAhtisaari.

Vanhojen sekopäisten presidenttien ei tulisi sotkeutua millään tavallapäivänpolitiikkaan. Kaikkein vähiten Ahtisaaren, jota onnettomampaapresidenttiä ei meillä montaa ole ollut.

EU:n Vastainen Kansanrin-tama piti EU:ta ja sen suun-nitteilla olevaa perustuslakiakoskevan informaatiotilaisuu-den Turun torilla lauantaina22.10.2005. Torin toisessapäässä Kristillisdemokraattienpresidenttiehdokas Bjarne Kal-lis yritteli yhtä aikaa pitää vaa-litilaisuuttaan ja saada ääntäänkuuluviin, mutta ilmeisesti tur-hautui, koska hän poistui pai-kalta parinkymmenen minuutinkuluttua, kun taas EUVKr pititilaisuuttaan täydet kaksi tuntia.

Luonnonvoimatkin olivat tilai-suuden puolella. Ennen tilaisuudenalkua satoi solkenaan, mutta tilaisuu-den aikana ei ollenkaan. Puheidenjälkeen vettä alkoi taas tulla taivaantäydeltä. Tilaisuudessa keräsimmemyös allekirjoituksia kansanää-nestystä vaativaan adressiin.

Juha Kieksi Loimaalta puhuitilaisuudessa seuraavaa: Euroopanunionille ollaan vahvistamassa perus-tuslakia, joka vie EU:a kohti liit-tovaltiota. Kehityksen pitäisi kulkeaaivan eri suuntaan. Parlamentin jakomission vahvistamisen sijaan pitäävahvistaa jäsenmaiden mahdol-lisuutta päättää itse itseään koske-vista asioista. On saavutettavakansallisvaltioiden riippumattomuus.

Me kaikki tiedämme, että EUon alun perin luotu ja sitä on edelleenkehitetty tarkoituksena turvatakapitalismin mahdollisimman es-teetön toiminta Euroopassa, jossavoittajina ovat kapitalistit ja häviäjinatavalliset ihmiset.

Perustuslaki tekee EU:staliittovaltion, joka olisi aivan toisen-lainen kuin se EU, johon liittymisestääänestettiin yli 10 vuotta sitten. Olisiepäloogista, jos kansanäänestystä eijärjestettäisi nyt.

EU:n perustuslaista on järjes-tettävä kansanäänestys myös Suo-messa, jotta kansa saa sanoa mieli-piteensä perustuslaista. Muutamaesimerkki miksi kansanäänestystarvitaan.

1) Kansan tahto: Itse asiassa joehdotettu perustuslakikin vaatii, ettäperustuslain täytyy ilmentää Euroo-pan kansalaisten ja valtioiden tahtoa.Miten kansalaisten tahto tulee

selvitetyksi, jos kansanäänestystä eijärjestetä.

2) Perustuslaki tuo käyttöönliittovaltion ulkoiset tunnusmerkit:Perustuslaillisella sopimuksellasynnytetään uudenlainen EU. Uu-della EU:lla olisi liittovaltion tunnus-merkit, kuten perustuslaki, lippu,kansallishymni, kansallispäivä, rahajne. Jos vanhaan liityttiin kansan-äänestyksellä, uuteenkin pitää liittyäkansanäänestyksellä. Eikö vain!

3) Otetaan käyttöön Suomenlainsäädäntöä ylempi perustuslaki:Perustuslaissa todetaan: ”Tämäperustuslaki ja lainsäädäntö, jotaunionin toimielimet antavat käyt-täessään unionille annettua toimi-valtaa, ovat ensisijaisia jäsenval-tioiden lainsäädäntöön nähden.”. Näinollen kyseessä on päätäntävallansiirto kansallisilta parlamenteiltapois. Perustuslakia ei voi tulkitapelkästään kansainväliseksi sopi-mukseksi.

4) Nimitetään EU:n presidenttija ulkoministeri: ”Eurooppa-neu-vosto valitsee puheenjohtajansamääräenemmistöllä kaksi ja puolivuotta kestäväksi kaudeksi, jokavoidaan uusia kerran.”

5) Pienten valtioiden asemaheikkenee ja ne joutuvat sopeu-tumaan suurten jäsenvaltioidenpolitiikkaan: Perustuslakiin onkirjattu seuraavasti:: ”Jollei tässäperustuslaissa toisin määrätä, minis-terineuvosto tekee ratkaisunsamääräenemmistöllä.” – ja edelleen:”Kun Eurooppa-neuvosto tai minis-terineuvosto tekee ratkaisunsamääräenemmistöllä, määräenem-mistöllä tarkoitetaan jäsenvaltioidenenemmistöä ja vähintään kolmeaviidesosaa unionin väestöstä.”.Tämähän tarkoittaa pienten valtioi-den päätäntävallan olennaista heiken-tymistä nykyisestä. Olemme täysinsuurten jäsenmaiden armoilla.

6) ”Yhteinen kauppapolitiikkaperustuu yhtenäisiin periaattei-siin…” ja ”Yhteistä kauppapoli-tiikkaa harjoitetaan unionin ulkoistatoimintaa koskevien periaatteiden jatavoitteiden mukaisesti.” todetaanperustuslaissa. Vastakkaisista va-kuutteluista huolimatta en olisilainkaan varma ettei tämä pitkälläaikavälillä tarkoittaisi sitä, ettäsosiaali- ja terveyspalvelut ja kou-

lutus avataan täydellisesti kilpailulle,jolloin pohjoismainen malli sosiaali-ja terveyden huollon rakentamisestaromuttuu täysin.

Kyse on hyvin suurista asioista,tämän vuoksi kansanäänestys perus-tuslaista on järjestettävä!

Esko Luukkonen Turustapuolestaan sanoi: Suomen hallitusesitti 26.5.1994, että Euroopanunionin jäsenyyteen liittyvä neuvoaantava kansanäänestys pidetään 16.lokakuuta 1994. Tämä perustuiBrysselin kiireiseen toivomukseen.

Monet EU:ta vastustavat jär-jestöt Suomessa sanoivat, ettäkansalaisilla pitää olla riittävästi aikaasaada esille totuudet EU:sta. Samoinvastustajilla tulee olla samat oikeudettiedottaa EU:sta, kuin EU:ta perät-tömin lupauksin puolustavilla järjes-töillä ja puolueilla.

EU:n puolustajat, kuten myöshallitus ja eduskunta esittivät kansallevalheellista tietoa EU:sta. EU:npuolustajat saivat tiedottamiseensamonin verroin enemmän rahaa kuinmitä EU:n vastustajat saivat.

Kansanäänestyksessä EU:nvastustajat saivat ääniä niin paljon,että liittymisen puolustajat eivätvoineet viedä EU-jäsenyyttä perus-tuslain vaatimalla tavalla läpi.

Tämän johdosta Ahon hallituspäätti, että jäsenyys voidaan hyväk-syä eduskunnassa yksinkertaisellaäänten enemmistöllä. Näin jäsenyyshyväksyttiin eduskunnan päätök-sellä Suomen perustuslain vastaisesti.Samalla Suomi siirtyi laittomaantilaan. Eduskunnan olisi pitänytkuunnella kansalaisia ja olla perus-tuslain takana. Näitä kumpaakaan eitapahtunut!

EU:n puolustajat valehtelivatkansalle. Kaikkea hyvää luvattiin.Nyt näiden reilun 10 jäsenyysvuodenjälkeen kansalaiset ovat saneet nähdäja kokea, että työttömyys jatkuuedelleen. Suomessa se on 500.000tasolla ja pätkätyöttömien määrä200.000 luokkaa.

EU:sta Suomen tulee irtaantua.Meillä ei ole muuta mahdollisuuttasaada menetettyjä etujamme takaisin,jotka Suomen kansa on työläisten, erijärjestöjen sekä ammattiyhdistys-väen tuella vuosikymmenien kuluessaajanut.

EU:n Vastaisen Kansanrintaman toritilaisuus Turussa. Etualalla Juho Haavisto kerää nimiä EU:nperustuslaista kansanäänestystä vaativaan adressiin. Taustalla vasemmalla Wäinö Pietikäinen puhuuasiaa mikrofoniin kaiken torikansan kuultavaksi