Neljäs sektori - kaupunkiaktivismi.fi · • Mäenpää P. (2017): Jakamistalous tekee pikkukodin. Rakennettu ympäristö -lehti 4/17. • Mäenpää P. & Faehnle, M. (2017): Hommelit

www.helsinki.fi/yliopisto

Neljäs sektori laajentaa demokratiaa

Kaupunkiaktivismi metropolin voimavarana -hanke 2015–2017 Helsingin yliopisto, sosiaalitieteiden laitos

Kaupunkitutkimuksen päivät 3.5.2018

Pasi Mäenpää, Helsingin yliopisto, sosiaalitieteiden laitos Maija Faehnle, Suomen ympäristökeskus SYKE ja Tampereen yliopisto (Helsingin yliopisto, sosiaalitieteiden laitos)

Valtiotieteellinen tiedekunta

KAUPUNKIAKTIVISMI – MITÄ SE ON?

Kaupunkilaisten organisoimaa omaehtoista yhteistoimintaa, joka •  tapahtuu yleensä järjestötoiminnan ulkopuolella •  luonteeltaan aloitteellista, proaktiivista ja rakentavaa •  suuntautuu ensisijaisesti toimintaan, ei poliittiseen

mielipiteenmuodostukseen tai vaikuttamiseen •  nojaa tee-se-itse-henkeen ja commons-ajatteluun •  järjestäytyy ja toimii internetin ja somen avulla.

Termi tullut yleiskieleen suunnilleen tässä merkityksessä noin vuosina 2011–2012

2


Mäenpää & Faehnle, Kvartti 3/16

Jakamis/alustatalous

-palvelut

Tila-aktivismi

Yhteisöaktivismi

Digiaktivismi

ITSE- ORGANISOITUVA KAUPUNKI

Kaupunki- tapahtumat

Paikalliset liikkeet

Kaupunki-suunnnitte-

luryhmät

Innovaatio- ja välittäjäyhteisöt

Sosiaalinen vertaistuki

Talon tai tilan valtaajat, avaajat ja tuunaajat

Artivismi

Vertais-kauppa,

ruoanvälitys

Palvelujen vaihto, vertais-

vuokraus

Haktivismi

Digiyhteiskunnan kehittäminen

Julkisten palvelujen parantaminen

Aktivismien välineiden

kehittäminen

Ekoliikkeet Aktivoiva viestintä

Aktivismien tuki

Vihreällä aktivismityypit, joihin erityisesti voi liittyä ekologisen kestävyyden edistämistä, ”ekoaktivismit”

1. Käynnissä on yhteiskunnallinen murros, jossa sosiaaliset ja taloudelliset suhteet rakentuvat uudestaan, kun digitalisaatio,

internet ja some mahdollistavat kansalaisille uusia toimijuuksia itseorganisoituvissa verkostoissa perinteisten

organisaatioiden ulkopuolella.

2. Murroksen lupaus on, että yhteiskunnan resurssipohja ja demokratia laajenevat, kun ihmiset vapautuvat uusiin

toimijuuksiin ja toimintasuhteisiin.

KANSALAISET

JULKINEN SEKTORI

YKSITYINEN SEKTORI

KOLMAS SEKTORI

NELJÄS SEKTORI

Aktivismi viriää

Esim. someryhmä, tapaamiskäytäntö, osuuskunta, hanke

vaikutetaan tavoitteisiin ja toimintatapoihin, käytetään yhdistystä tuenhakuun, perustetaan oma yhdistys, kilpaillaan toimijuudesta ryhdytään asiakkaaksi,

perustetaan mikro-, start up- tai yhteiskunnallinen yritys, vaikutetaan markkinoihin

haetaan tietoa, lupia ja tukia, vaikutetaan toimintatapoihin, haastetaan toimintatapoja



Jeremy Heimansin ja Henry Timmsin kuvaus vanhan ja uuden vallan luonteista. https://hbr.org/2014/12/understanding-new-power


•  Rättilä ja Rinne (2016): asukkaiden välille syntyvien luottamussuhteiden merkitys on kasvanut ja vastaavasti kuntalaisten ja kuntapäättäjien välisten luottamussuhteiden merkitys on pienentynyt - kuntademokratia kulkee kaksilla raiteilla.

•  Sitran Uusi demokratia -forum 2012: uusi demokratia on tekemisen demokratiaa (koulutus, vapaa-aika)

•  Herttoniemeläiset kaupunkiaktiivit: ”Länsimaiset demokratiat ovat viritetty 1900-luvun teolliseen aikakauteen. Uudentyyppinen ennustamattomasti virtaava digitaalisiin verkostoihin kytketty järjestäytyminen ja sitä seuraava joukkojen valta luo uusia ilmiöitä, joille ei ole vakiintunutta paikkaa, y-tunnusta tai nimeä demokratian kertomuksessa.”

•  Yhteismaa ry:n Pauliina Seppälä (2018): jämähtäminen teollisen ajan organisaatiomaailmaan ilman ymmärrystä sosiaalisen median todellisesta luonteesta ”toimintamediana”:

•  Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta (2014): ”Uudet voimaantuvat yhteisöt tulevat haastamaan vanhoja instituutioita. Vanhaa demokratiaa on syytä vahvistaa ja uutta demokratiaa ennakoida.”

•  Neljäs sektori esikuvana demokratiaa uudistavalle poliittiselle mobilisaatiolle (Apunen, Jungner & Tujunen 2016; Hyssälä & Backman 2018; Liike Nyt)

Valta virtaa tekemisen verkostoissa


•  Tiedon avoimuus ja avoin lähdekoodi perimässä (hakkerietiikka)

•  Inklusiivisuus ihanteena •  Yhteisöllisyys jopa itseisarvona •  Osallistaminen ja joukkoistaminen toimintaperiaatteina •  Jakamisen kulttuuri yleisasenteena (somekulttuuri) •  Verkostomainen järjestäytyminen, hierarkiattomuus

ihanteena •  Toiminnan läpinäkyvyys (some kanavana) •  Tavoitteenasetteluna yhteinen hyvä •  Suora demokratia päätöksenteossa (avoimet kokoukset,

some)

Neljännen sektorin demokraattisuus


NELJÄNNEN SEKTORIN NOUSU EHDOTTAA

1.  laajentamaan käsitystämme demokratiasta yli edustuksellisen demokratian (ja kansalaisjärjestötyön)

2.  kehittämään tapoja soveltaa käytännössä laajennettua demokratiaa kaupunkien hallinnoinnissa

3.  pohtimaan sitä, miten demokratian laajentumat integroidaan edustukselliseen demokratiaan

11


OSALLISUUS MÄÄRITELTÄVÄ UUDELLEEN

•  Julkisen vallan tiedon monopoli murtuu •  Toimijuuden muutos: asukas, asiakas, kuluttaja – moniroolinen

kaupunkilainen •  Vaikuttaminen – tekeminen •  Osallisuus poliittis-hallinnollisessa prosessissa – osallisuus

vertaisverkostojen projekteissa •  Osallisuutta esimerkiksi: vertaistuki, vertaiskauppa, paikallisten

hankkeiden rahoittaminen, vaihtoehtosuunnittelu ja someryhmän perustaminen ja ylläpitäminen


•  Sauri (2015): ”Osallisuuden käsitettä on kyettävä laajentamaan demokratiasta eli päätöksenteon legitimiteetistä ihmisten osaamisen, ideoiden ja kapasiteetin valjastamiseen yhteisen hyvän eli koko yhteisön parhaaksi. --- On silkkaa voimavarojen haaskausta, elleivät kaupungit kykene niitä hyödyntämään.”

•  ”Voimavarojen haaskaamista” : tasapuolisuuden periaate tukipolitiikassa (alueittain) ja vaihtoehtokaavojen vastaanotossa ”yhtenä mielipiteenä muiden joukossa”, neutraalius hankinnoissa (konsultit OK, kansalaistoimijat ei)

•  Carmona (2014) : “The principle of “cities for all” is fundamental, yet it is also important to acknowledge that not every space will, or should, appeal equally to every citizen. This is a form of inclusion rather than exclusion: it recognises the diversity of lifestyles and preferences amongst urban populations and that cities should offer something for everyone in the right locations, rather than everything for everyone everywhere, which may all too easily lead to lowest-common-denominator design and to nothing appealing to anyone anywhere. Inclusion, in that sense, is a strategic concept in terms of addressing the multiplicity of need.”

Voimavarademokratia


MITEN TOTEUTTAA VOIMAVARA-AJATTELUA DEMOKRAATTISESTI

Tasapuolisuudesta positiiviseen diskriminaatioon voimavarademokratian kriteeristöllä:

1) avoin lähdekoodi ja commons – onko toiminta lähtökohdiltaan, tuloksiltaan ja tuotoksiltaan avointa eli kaikkien halukkaiden vapaasti hyödynnettävissä ja hallinnoitavissa? 2) inklusiivisuus – onko toiminta avointa ja mukaan kutsuvaa suhteessa kaikkiin kansalaisryhmiin? 3) itsekorjaavuus – sisältyykö toimintaan mekanismeja, joilla siinä esiintyviä vikoja, puutteita, ongelmia ja haitallisia ulkoisvaikutuksia korjataan? 4) synergiaedut – tuottaako toiminta hyötyjä yhdessä jonkin toisen toiminnan kanssa? 5) innovatiivisuus – luoko toiminta uusia tapoja toimia tai näkökulmia lähestyä asioita? 6) skaalattavuus – voiko toiminnan mittakaavaa kasvattaa tai levittää sitä muualle? 7) kaupunginhallinnon tavoitteiden ja toiminnan tukeminen (kriteeriä ei tule soveltaa poissulkevasti, jotta ylläpidetään yhteiskunnan moniarvoisuutta)

Kansalaistoiminnan demokraattiset hyveet (ei sääntöjä vaan taipumuksia käyttäytyä ja toimia)

14


•  Lefevbreä (1996) ja Purcellia (2002) seuraten Iveson (2013, 945) esittää, että kaupunkilaisuuteen kuuluva ominaisuus asuttaa (inhabit) aluettaan tarjoaa kaupunkilaisille sellaisen auktoriteetti- tai valta-aseman (authority) muokata ympäristöään, jota voi pitää jopa muuta valtaa demokraattisempana.

-> ”asutuksellisuus” edustuksellisuuden haastajana demokraattisen vallankäytön oikeutuksen perustana

•  Oikeutus: jos minulla oikeus, on muillakin – hallinnon oikeutus heikompi, koska hallinto edustaa yleisen tiedon edustamaa valtaa asukkaiden paikallisen, partikulaarisen ja kontekstuaalisen tiedon valtaan nähden

•  Kaupunkiaktivismissa yleensä kyse rakenteiden parantelusta tai kehittelystä kaupunkilaisten tarpeita ja toiveita paremmin toteuttavaksi (vegekioski, viihtyisyys, luomu, hävikkiruokaa köyhille)

•  ”Asutuksellinen demokratia” demokratiaa muokkaavana, korjaavana ja päivittävänä näkökulmana, joka tunnistaa ja tunnustaa monien rinnakkaisten ja sisäkkäisten todellisuuksien läsnäolon ja yhteiselon kaupungissa: monet kaupungit yhdessä kaupungissa (Lefebvre: cities within cities, Carmona: inclusion of diversity)

Asutuksellinen demokratia


•  Tekemisen demokratian termi lienee perua amerikkalaiselta libertaaripuolueelta ja on levinnyt sieltä avoimen lähdekoodin, wikinomian ja YIMBY-liikkeen toimintakentille

•  Sitran Uusi demokratia -forumin raportin mukaan ”(t)ekemisen demokratiassa osallistuminen tuottaa enemmän suoria tuloksia kuin vaatimuksia siitä, mitä jonkun muun pitäisi tehdä”. Tekemisen demokratiassa ajatellaan jonkin tehtävän hoitamisen oikeuttavan itse itsensä (lähettäjänä yleinen etu)

•  Edustuksellista demokratiaa täydentävä, kirittävä ja haastava kansalaistoiminnan kenttä, jonka tulisi antaa uudistaa kaupunkien hallinnan ja kehittämisen repertuaaria.

•  Sauri (2017): tekemisen demokratia on kansalaisyhteiskunnan kokeilukulttuuria

•  Tekeminen laajentaa yhteiskunnallista osallisuutta puhujista tekijöihin, kognitiivisista käytännöllisiin (vrt. yhdistystoiminta)

•  Aktivismit leikkinä vs työ (maailmanpelastus, innovaatiot, hauskanpito?)

Tekemisen demokratia


•  Joukkoistaminen osallistumista aktiivisempana muotona, jossa tehtävänanto (ongelma, tuotanto) ulkoistetaan yleisölle hyödyntäen asiantuntijoita laajemman joukon osaamista ( Brabham 2013)

-> Joukkoistamisdemokratia: mikä taho tahansa voi tehdä aloitteen antamalla yleisölle (julkisolle) tehtävän (ongelmanratkaisu, tuotanto) (joukkoistava kuntalaisaloite!)

•  Laaja ja tehokas kommunikaatio on edellytys demokratian toteutumiselle

-> Somedemokratia: sosiaalisen median luonne 1) laajasti kansalaisten ajankohtaisia tuntoja, mielipiteitä ja arvostuksia kanavoivana ja jäsentävänä julkisona sekä 2) ryhmäytymisen ja järjestäytymisen, 3) yhteistoiminnan ja 4) poliittisten kampanjoiden alustana sekä 5) kansalaisyhteiskunnan tuntosarvina (big data).

•  Aineellisen hyvinvoinnin ja palvelutarjonnan parantaminen sekä käyttöoikeuksien jakaminen

-> Jakamistalousdemokratia tasa-arvoisena tai laajana pääsynä resursseihin sekä kuluttajuutta vahvemmat toimijuudet markkinoilla (prosumeri, alustaylläpitäjä, yhteisvarantojen hallinnointi)

•  Yhdistelmädemokratia: hallinnon ja kansalaisten luomat vaikuttamismahdollisuudet sekä tavat määritellä ja säädellä näitä mahdollisuuksia toisiaan täydentäen

Joukkoistamisdemokratia, somedemokratia, jakamistalousdemokratia – yhdistelmädemokratia

DEMOKRATIA KEHITTYY KOKEILLEN

•  Kehitteillä Demokratiakiihdyttämö demokratiakokeilujen alustaksi ja demokratian kehittämisestä kiinnostuneiden yhteisöksi

•  BIBU-hanke yhdessä muiden STN-hankkeiden kanssa

bibu.fi, collaboration.fi, paloresearch.fi, allyouthstn.fi, wiseproject.fi

•  Millaista tukea kaipaisit demokratian kehittämiseen? Miten Demokratiakiihdyttämö voisi auttaa?

•  Tervetuloa inspiroitumaan ja suuntaamaan Demokratiakiihdyttämön kehittämistä Demokratiakokeilujen arviointi -aamukahveilla 7.6.!

Klo 8.30-10.00 Valtimo, Kirkkokatu 14 http://kokeilevasuomi.fi/artikkeli/-/asset_publisher/arviointiaamukahvit-5-5-kokeilujen-arviointi-7-6-2018

Kaupunkiak)vismi.fi


JULKAISUJA

•  Mäenpää, P. & Faehnle, M. 2018: Neljäs sektori: kuinka vertaistoiminta haastaa hallinnon, muuttaa markkinat ja uudisrakentaa yhteiskunnan (työnimi). Hankkeen tulokset kokoava kirja, tulossa 2018.

•  Mäenpää P. & Faehnle, M. (2017): Itseorganisoituva kaupunki: hallinta, talous ja demokratia. Futura 4/17. •  Faehnle, M. & Mäenpää, P. & Blomberg, J. & Schulman, H. 2017: Civic engagement 3.0 - Shifts towards self-made

society in Helsinki metropolitan region. Yhdyskuntasuunnittelu-lehti 3/2017. •  Mäenpää P. (2017): Jakamistalous tekee pikkukodin. Rakennettu ympäristö -lehti 4/17. •  Mäenpää P. & Faehnle, M. (2017): Hommelit haastavat himmelit: järjestelmästä vuorovaikutukseen. Teoksessa 100

vuotta suomalaista aluekehittämistä. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. •  Mäenpää, P., Faehnle, M. & Schulman, H. 2017. Kaupunkiaktivismi, jakamistalous ja neljäs sektori. Teoksessa

Kansalaiset kaupunkia kehittämässä (toim. Bäcklund, Häkli & Schulman). Tampere University Press. •  Harmaala, Toivola, Faehnle, Manninen, Mäenpää & Nylund 2017: Jakamistalous. Alma Talent, Helsinki. •  Mäenpää, P. & Faehnle, M. 2017. Neljäs sektori suuntaa kaupunkien elinvoimaa, yhteisöllisyyttä ja kestävyyttä.

Helsingin seudun suunnat 2/2017. •  Mäenpää, P. & Faehnle, M. 2017. Kaupunkiaktivismi: ratkaisuja itseorganisoituvan kaupunkiyhteisön hallintaan.

Kvartti 2/2017. •  Mäenpää, P. & Faehnle, M. 2017. Urban activism as a resource for cities. Helsinki Quarterly 1/2017. •  Mäenpää, P., Faehnle, M. & Lehtonen, T. 2016. Laiturilla ruodittiin Lisää kaupunkia Helsinkiin -ryhmää:

”Jälkistalinistinen hirviö” vai suunnittelukeskustelun uudistaja? Yhdyskuntasuunnittelu 54:4. •  Mäenpää, P. & Faehnle, M. 2016. Kaupunkiaktivismi voimavarana. Kvartti 3/2016, 16-33. •  Faehnle, M., Immonen, H., Mäenpää, P., Nylund, M., Träskman, T. 2016. Jakamistalous ja verotus: Eväitä

yhteiskunnalliseen keskusteluun. Arcada Working Papers 4/2016.

TERVETULOA MUKAAN KESKUSTELEMAAN JA

YHTEISKEHITTELEMÄÄN!

[email protected] [email protected] 0295 25 1109

[email protected] 040 592 3933

Kaupunkiak:vismi Kaupunkiak)vismi.fi / Neljässektori.fi Facebook-‐ryhmä: Kaupunkiak)vismi #kaupunkiak)vismi Jakamistalouden T&K-‐verkosto www.kaupunkiak)vismi.fi/fi/teemat/jakamistalous Facebook-‐ryhmä: Jakamistalouden T&K-‐verkosto #jatke SoMe & KaupunkisuunniFelu Facebook-‐ryhmä: SoMe & KaupunkisuunniRelu #kaupsusome

Neljäs sektori - kaupunkiaktivismi.fi · • Mäenpää P. (2017): Jakamistalous tekee pikkukodin. Rakennettu ympäristö -lehti 4/17. • Mäenpää P. & Faehnle, M. (2017): Hommelit

Documents