Raportti: MUSIIKKI & MEDIA 2008 seminaarit n livefiilikset n Industry Awards Artisteja | Haastatteluja | Tietoa | Kommentteja | Moguleita AARNIO•NORRES•RAMONES•SIPILÄ•SUBPOP M OGULI MUSIIKKIBISNEKSEN IKIOMA LEHTI | N O 1/2008 JUVONEN – SOLIDAARISUUSOHJELMISTA STADION-KEIKOILLE HINTA 9,90
This document is posted to help you gain knowledge. Please leave a comment to let me know what you think about it! Share it to your friends and learn new things together.
Transcript
Kisa kovenee
Raportti: MUSIIKKI & MEDIA 2008seminaarit n livefiilikset n Industry Awards
Artisteja | Haastatteluja | Tietoa | Kommentteja | Moguleita
AARNIO•NORRES•RAMONES•SIPILÄ•SUBPOP
MOGULIMUSIIKKIBISNEKSEN IKIOMA LEHTI | N O 1 /2008
Musiikki & Median -tapahtumaopasta oli tehty samalla konseptilla vuodesta 1989 eli tarve oli uudistua. Suurin osa väes-tä hankkii tietonsa kuitenkin suoraan ne-tistä ja monet heittivät osallistujakassissa jaetun tapahtumaoppaan suoraan mene-mään.
Mogulin tavoitteena on ilmestyä neljä kertaa vuodessa ja tarjota syväluotaavia haastatteluita alan tärkeimmistä ammatti-laisista sekä raportoida muista alaa ravis-televista tapahtumista.
Mitä Mogulissa on ?
Mogulin 1. numero kertoo vuoden 2008 Musiikki & Media -tapahtuman tarinan. Referaatit tärkeimmistä seminaareista, In-dustry Awards -gaalan voittajat ja yleis-tunnelmat tapahtumasta.
Lisäksi mukana on merkittävien suoma-laisten musiikkibisnesvaikuttajien haastat-teluita Risto Juvosesta Katri Sipilään.
Kenelle?
Moguli on suunnattu suomalaisen musiik-kibisneksen päättäjille, liikkujille ja sheik-kaajille. Moguli täydentää Musiikki & Me-dia -tapahtuman ja musiikkimedia -blogin sisältöä sekä antaaa syvälle asioiden yti-miin pureutuvaa tietoa.
Lemmenloma Teneriffalla
Musiikki & Media -tapahtuman päätös-sunnuntain Aamulehdessä vuoden pro-mottorina palkittu Taija Holm kuvailee ta-pahtumaa virtuaalimatkaksi Teneriffalle. Tämä on meidän järjestäjien mielestä hie-no vertauskuva; Musiikki & Media on ir-
tiotto arjesta, joskin työhengessä. Se on keino tavata uusia ihmisiä ja melko takuu-varma tapa hankkia itselleen melkoinen krapula. Hotelli Ilveksen aulassa oli näh-tävillä myös yksi palmu.
Musiikki & Media tapahtuma on aina järjestetty Tampereella. Paitsi yhden ker-ran ysärillä, jolloin kävimme Turussa. Mut-ta siitä ei puhuta. Miksi? Tätä saa selittää yhtä mittaa. Syitä on monia, tässä niistä muutamia:
a) Koska Tampere on 176 kilometrin päässä Helsingistä.
Valtaosa tapahtuman osallistujista tu-lee isolta kirkolta. Matkaa Tampereelle on juuri sopivasti, jotta voi kirkkain otsin kertoa kotona että ”kyllä, sinnne on ihan pakko jäädä yöksi.” Ja vielä toiseksikin yöksi. Toisaalta matkaa on kuitenkin sen verta vähän, että ratti pysyy krapulaisissa käsissä koko kotimatkan, Vaihtoehtoises-ti VR vie kotiin aikataulun mukaan puoles-satoista tunnissa ja todellisuudessa kah-dessa ja puolessa tunnissa.
b) Koska Tampereella sataa yleensä ai-na räntää ja on kylmä.
Tämä johtaa siihen, että Musiikki & Me-dia -tapahtuman osallistujien on turval-lisinta viettää aikaa muiden kaltaistensa kanssa, ja keskittyä tapahtuman sisäl-töön, seminaariohjelmaan ja Lost In Mu-sic -festivaalin tarjontaan.
c) Tampereen seudun alkuasukasvä-estö suhtautuu epäluuloisesti ulkomaalai-siin, pääkaupunkilaisiin, maahanmuutta-jiin ja muihin vähemmistöihin.
Porukasta ei lähdetä omille poluille, vaan kulku käy sponsoroiduilla pikkubus-seilla klubilta toiselle. Kohtaaminen al-kuasukasväestön kanssa minimoidaan palvelushenkilökunnan kanssa kommu-
nikointiin. Onneksi useimmat paikalliset, etenkin palveluammateissa toimivat, ym-märtävät melko hyvin stadia.
d) Toisin kuin suurkaupungeissa järjes-tettävät tapahtumat, Tampereen yö tar-joaa vähän jos lainkaan kilpailevaa huvi-tusta musiikkialan ammattilaisille. Olutta ja muita alkoholijuomia löytyy mukavas-ti kaikista soittoruokaloista, joissa Lost In Music -showcaset pyörivät, joten niiden takia ei opastetuilta reiteiltä tarvitse poike-ta, ja strippibaarit ovat heikohkoja lähes millä tahansa standardilla tarkasteltuna.
Muista syistä mainittakoon vielä se, et-tä Tampereella ei yleensä tarvitse pelä-tä kaupungin virkamiehien sekaantumis-ta tapahtumaan. Vuosien varrella on tullut hyvin selväksi, että Tampereen kaupungin mielestä Musiikki & Media -tapahtuma ei tuo kaupungille sen enempää julkisuutta kuin liikevaihtoakaan. Näin ollen tulemme varmaan jatkossakin välttymään huonosti pukeutuneiden paikallispoliitikkojen tönk-köenglannilla vääntämiltä puheilta.
Joose, pitäskö tähän loppuun vielä vääntää jotain keventävää, et ihanaa ja nähdään kaikki taas ens vuonna Tampereella ja piirrellä jotain kukkia, et kukaan ei suutu?
KIMMO PEKARI,entinen tamperelainen
Miksi Moguli?
4
M
Kustantaja:Musiikki & Media -tapahtumaSaha Creative Events OyPohjoisranta 22 B 4000170 Helsinki
saajat valitsee Musiikki & Median hallitus, sanoo Musiikki &
Median tuottaja, Lauri Laurila.
Tänä vuonna gaalan käytännön järjestelyistä vastasi
tuottaja Lotta Nyqvist. Nyqvist on opiskellut music & event
managementia Hultsfredissa ja on ehtinyt keräämään koke-
musta myös yritystoiminnasta.
– Olemme saaneet työskennellä tänä vuonna hyvien ja
joustavien yhteistyökumppanien kanssa. Yhteistyökump-
panit ovat olleet niin ammattitaitoisia, että olen itse toiminut
lähinnä niitä yhdistävänä linkkinä, Nyqvist sanoo.
Musiikki & Median yhteistyökumppaneina gaalan järjes-
tämisessä oli monia paikallisia yrityksiä. Tapahtumapaikka-
na toimi Tampere-talo, jonka puolelta tuotannosta vastasi
Immo Kytölä. Cateringin hoiti Kanresta, jossa yhteyshenki-
lönä oli Tiina Rintamäki. Gaalan grafiikat tuotti Ilkka Niemi
Tuotantoyhtiö Legendalta. Äänistä vastas Pete Koskimäki
Dramatic Soundsilta. Juontajana toimi Axl Smith.
– Pitkä matka on tultu alkuaikojen gaalasta Pakkahuo-
neelta. Yhteistyökumppaneita on kiittäminen kaiken mah-
dollistamisesta. Ilman Lottaa emme olisi myöskään selvin-
neet, Laurila sanoo tyytyväisenä. n
8
Mikä ihmeen Industry Awards Gala?
Ilkka Niemi (Tuotantoyhtiö Legenda), Immo Kytölä (Tampere-talo) ja Pete Koskimäki (Dramatic Sound) vastasivat antaumuksella gaalan teknisestä tuotannosta.
9
GAALA4321
8665
109
10
GAALA1. Axl Smith juonsi tämän vuotisen In-dustry Awardsin. Herra itse suhtautui pes-tiin rauhallisesti.
– En ole aiemmin tehnyt tällaista hom-maa eli olin hommassa vähän oppipoikana. Spiikeillä yritin kuitenkin vähän myrkyttää hommaa, ettei tilaisuus menisi liian pys-tyyn kuolleeksi.
2. Toimittaja Tero Liete totesi että Musiikki & Medialla on hänelle merkitystä henkilö-kohtaisella tasolla, koska paikalla ovat kaik-ki tutut. Liete ei myöskään lähtenyt kritisoi-maan Industry Awardseja.
– Kyllä palkinnot puolustaa paikkaansa, sillä tämä on kuitenkin ainoa foorumi jossa ne ruohonjuuritason ihmiset saavat kiitosta tekemästään työstä.
3. Texicalli Recordsin omistaja Martti Heikkinen pitää Musiikki & Mediaa muka-vana tapahtumana ja Industry Awardsin on miehen mieleen.
– Vaikka samat aina voittaa ja palkitse-minen on omalla tavallaan kornia, niin ei mun mielestä tätä kannata lopettaa. Vaikka tapahtuma on kaiken kaikkiaan kallis, niin tää on kuitenkin aina hyvin järjestetty.
Gaalassa esiintyi myös Heikkisen tallissa oleva Senni Eskelinen String Purée Band
– Uskon että Sennin kanteleproge tulee saavuttamaan suuren suosion, Heikkinen tuumi.
4. Supersounds Music Oy:n toimitusjoh-taja Karri Suksia pitää Musiikki & Mediaa tärkeänä tapahtumana juuri kansainvälis-ten kontaktien kannalta. Kehujen joukkoon
livahtaa myös muutama kriittisempi kom-mentti.
– Seminaareissa käsitellään vuodesta toiseen aika paljon samoja asioita. Vaihtu-vuutta pitäisi olla enemmän. Itse kaipaan esimerkiksi jakelijan näkökulman mukaan tuomista.
5. Lasse Norres palkittiin Industry Award-seissa elämäntyöstään.
– Onhan se hienoa, että oma ala palkit-see. Se todistaa, että jotain on saatu ai-kaan.
Uran huippuhetkikin on Norreksella tie-dossa.
– Kyllä se oli tunti Bob Dylanin kanssa Tukholmassa vuonna 1978
6. Scandinavian Music Group -yhtyeen kitaristi Joel Melasniemi nappasi musan parhaasta levynkannesta.
– Palkinnon saaminen merkitse mulle sitä, että nyt olen saanut lopullisen todis-teen siitä, että olen yhtä cool jäbä kun Pek-ka Aarnio ja Juhani Merimaa.
7. Juhani Merimaa vei tuttuun tapaan vuo-den promoottori-palkinnon. Lisäksi Tavas-tia-klubi valittiin vuoden keikkapaikaksi.
– Onhan se hienoa että ala arvostaa. Ja kyllä nämä palkinnot edelleen jaksavat sy-kähdyttää. Tää duuni on kuitenkin intohimo ja mä teen sen niin hyvin kun pystyn.
8. Edel Records Finlandin tuotantopäällik-kö Ilkka Vainio käy Musiikki & Mediassa tapaamassa tuttuja. Myös hän perää ta-pahtumaan enemmän huomiota iskelmälle
ja kotimaan markkinoille. Industry Award-seissa ei haittaa, vaikka Juhani Merimaa nappaakin aina palkinnon.
– Merimaa on mun korisvalmentaja, jo-ten sen kuuluukin voittaa.
9. Radio Helsingin Njassa valittiin vuoden radiotoimittajaksi Mies itse oli palkinnosta innoissaan. Oman palkinnon lisäksi Njassa oli onnellinen Maria Veitolan voittamasta vuoden tv-persoona -palkinnosta.
– Muistan kun Maria tuli Radio Cityyn. Mä näin jo silloin, että tosta tytöstä tullaan vielä kuulemaan.
Maria Veitola oli puolestaan liikuttunut saamastaan tunnustuksesta.
– On ihana huomata, että ihmiset pitävät ja se, että nimenomaan alan ihmiset palkit-sevat on tärkeää. Erityisen onnellinen olen siksi, että olin tänä vuonna yksi harvoista naisista, jotka palkittiin.
10. Sony-BMG:n toimitusjohtaja Kimmo Valtanen liikuttui kyyneliin noutaessaan vuoden levy-yhtiö -palkinnon.
– Meitä yhtiönä arvostellaan Idolseisista sun muista, mutta tämä palkinto osoittaa, että alan ihmiset kuitenkin loppujen lopuksi arvostavat meitä ja se on mulle ja meille iso juttu, Valtanen kommentoi.
Vierelleen Valtanen kaappasi Vuoden musiikkipäälliköksi valitun YleX:n Tomi Saarisen– Mulla on vasta vajaa vuosi takana ja heti tuli palkinto. Eli tällä on mulle iso merkitys, Saarinen summasi tuntojaan.
TEKSTI: J.S. RAITTINEN n KUVAT: JANNE KERÄNEN & JAAKKO TUURE
11
MUSEX1 2 3 4
5 6 7 8
9 10 11 12
13 14
MUSEX1. YleX:n toimittaja ja The Hypnomen -yhtyeen kitaristi Pekka Laine viihtyi perjantaina Musexin kansainvälisten vieraiden tapaamisessa.
– Tämä on vuodesta toiseen mielen-kiintoinen ja kovatasoinen tapahtuma. Välillä tulee mietittyä sitä, että tajuaako tänne tuleva jengi oikeasti koko tapah-tuman merkityksen ja sen suomat mah-dollisuuden, Laine hehkutti Musiikki & Mediaa, mutta antoi myös kritiikkiä.
– Industry Awards on loppujen lo-puksi aika korni osuus, joka oikeasti tuo hävettävällä tavalla esiin alan pienuu-den, kun vuodesta toiseen samat ni-met palkitaan. Lisäksi kategorioita on jo liikaa. Itselleni gaala ei todellakaan ole syy tulla tänne.
2. Universal Music Publishing Sweden/UK a&r -manageri Pelle Lidell oli pai-kalla puhumassa musiikin kustannus-oikeuksista. Vaikka Ruotsia aina heh-kutetaan suurena musiikin vientimaana löytää Lidell Suomen nykytilanteesta paljon hyvää.
– Myönnän, että Ruotsissa on ehkä kolmekymmentä kansainvälisesti mer-kittävää lauluntekijää, mutta uskon et-tä Suomi tulee kyllä perässä. Täällä esimerkiksi poliitikot ottavat musiikki-bisneksen nykyään vakavasti ja pitävät sitä merkittävänä teollisuuden alana. Vaikka Ruotsi on aiemmin ollut musiik-kiviennin suhteen aggressiivisempi niin ei maittemme osaamisessa on mieles-täni eroja.
Myös Musiikki & Media -tapahtuma sai Lidelliltä kiitosta.
– Tapahtumalla on loistava organi-saatio ja tämä on eurooppalaisessa mit-takaavassa tärkeä tapahtuma.
3. Paulina Ahokas palasi Musiikki & Median myötä äitiyslomaltaan takaisin Musexin johtoon.
– Tämä on hyvä paikka tulla taas mukaan kuvioihin ja ensimmäistä ker-taa saan tulla niin sanotusti valmiiseen pöytään.
Perjantain paneeleista Ahokas löysi vain hyvää sanottavaa.
– Kustannusoikeus-paneeli ja pe-
rinteinen alan tilaa luotaava Pikkupar-lamentti olivat hyvin mielenkiintoisia, mutta kyllä tämän päivän paras anti tu-li Sub Popin perustajan Jonathan Pone-manin haastattelussa.
4. YleX:n musiikkituottaja Juhani Kan-si löysi Musiikki & Mediasta vain hyvää sanottavaa. Tämän vuoden panelisteis-ta hän kiitteli erityisesti Juhani Meri-maata ja Lasse Norresta,
– Merimaa oli rento ja hyvällä ta-valla itseironinen. Norreksen haastat-telu toi puolestaan kaikkien tuntemas-ta hymypojasta esiin myös filosofisen puolen. Industry Awardseista puhutta-essa Kansi myönsi palkitsemisen tar-peellisuuden, mutta esitti myös kriitti-sen huomion,
– Vuodesta toiseen vanhat jyrää. Uu-sille nimille pitäisi saada jo tilaa.
5. Radio Helsingissä levyjä soitta-va Nick Triani toimii nykyään Johan-na Kustannuksen a&r-managerina. Mu-siikki & Mediassa Triani pitää erityisesti kansainvälisyyden lisääntymisestä.
– Kansainvälisyys on entistä parem-min esillä ja se helpottaa monen toimin-taa. Perjantain annista erityisesti Jonat-han Poneman oli hyvä.
Triani heitti arvauksensa myös In-dustry Awards -voittajasta.
– Juhani Merimaa vie palkinnon, koska kukaan ei halua suututtaa häntä, Triani naureskeli.
6. Creativeman Productions Co:n kan-sainvälisen osaston pr ja markki-nointivastaava Onta Kawaguchi aikoi bongata Lost In Music -illoista mahdol-lisimman paljon bändejä.
– En nyt muista kaikkia nimiä, mut-ta tänään listalla on ainakin viisi-kuusi nimeä. Suomalaisesta musiikista pu-huttaessa kaikille tulee ensimmäisenä mieleen metalli, mutta uskon, että tu-levaisuudessa myös muiden genrejen bändit tulevat kasvattamaan suosio-taan. Se tosin tulee vaatimaan vielä pal-jon työtä.
7. Australialaisen Triple J -radiokanavan
musiikkipäällikkö Richard Kingsmill oli Musiikki & Mediassa ensimmäistä ker-taa. Vaikka metalli näytteleekin Kings-millin mielestä isoa osaa suomalaises-sa musiikkiteollisuudessa, löytyi Lost In Music -klubien tarjonnasta paljon mie-lenkiintoista.
– Haluan ehdottomasti nähdä Dis-co Ensemblen ja Ismo Alangon. Jäl-kimmäisen sanoituksista en tietenkään ymmärrä mitään, mutta musiikillisesti Alanko on kiinnostava.
8. Tommy Ramone oli perjantaina kai-ken kaikkiaan innoissaan Musiikki & Me-dia -tapahtumasta. Erityisesti hän odot-ti lauantaita ja Jarkko Jokelaisen yleisön edessä tapahtuvaa haastattelua.
– Olen todella nauttinut olostani tääl-lä. Tämä on loistava tapahtuma, ihmiset ovat loistavia ja ruoka on loistavaa, to-tesi Ramone mennessään toistamiseen santsaamaan Musexin juhlien pitopöy-dän antimia.
9. Myös Sub Pop -levy-yhtiön luotsi Jo-nathan Poneman viihtyi Musexin illas-sa. Erityisesti hän kiitteli ruokaa ja ta-pahtuman yleisöä.
– Suomalainen yleisö on hyvin asi-antuntevaa ja tietää hyvin tarkasti, mis-tä puhutaan.
Myöhemmin illalla Ponemanin oli tar-koitus mennä seuraamaan suomalaisia bändejä Lost in Music -tapahtuman klu-beille.
– Olimme klubeilla jo torstai-iltana, mutta ainakaan vielä korviini ei ole sat-tunut mitään erityisesti suomalaiselta kuulostavaa yhtyettä, Poneman totesi hieman pettyneenä.
10. HIM:in ja The Ramuksen manageri Seppo Vesterinen totesi alan edelleen olevan monien haasteiden edessä.
– Suomalainen musiikkibisneksen ti-la on ihan yhtä sekava kuin muulla maa-ilmassakin. Tosin meillä on vanha koti-vetoisuus, joka auttaa jonkin verran.
Musiikki & Mediassa Vesteristä kiin-nosti erityisesti tuttujen tapaaminen ja seminaarit.
– En ole etsimässä uusia bände-
jä, vaikka varmaan iltaklubeilla tulee-kin käytyä.
11. Prahalaisen Radio Waven toimittaja Pavel Zelinka oli Tampereella ensisijai-sesti Lost In Music -tapahtuman takia.
– Olen etsimässä uusia bändejä, joi-ta voisimme soittaa. Torstain tarjonnas-ta kolahtivat erityisesti JESSE ja I Was A Teeage Satan Worshipper. En tosin tie-dä voimmeko soittaa jälkimmäistä radi-ossamme bändin nimen takia. Pomoni soitti tänään ja kertoi Tshekin radioval-vontavirastosta tulleesta puhelusta. Meitä moitittiin fasistisen musiikin soit-tamisesta, kun soitimme Primal Scream -yhtyeen kappaleen Swastika Eyes.
12. Saksalaisen AMV-Talpa-yhtiön ruot-salainen a&r-pomo Roger Östman oli Suomessa ties miten monetta kertaa.
– Minä rakastan tätä maata ja uskon, että tulevina vuosina suomalainen mu-siikki tulee lyömään todella kovaa läpi kansainvälisesti, totesi Östman ja heh-kutti bändejä, kuten Poets Of The Fall ja Bloodpit.
13. Nuclear Blastin promoottori Sil-ke Yli-Sirniö (vas.) ja jakelu- ja mark-kinointipäällikkö Holger Tiefenbach (oik.) viihtyivät hyvin Musiikki & Medi-assa, vaikka kummallakaan ei ollut vii-konlopun suhteen sen tarkempia suun-nitelmia.
– Olemme täällä pääasiassa tapaa-massa tuttuja. Minähän olen ollut nai-misissa täällä Suomessa, joten maan kuviot ovat minulle kyllä tuttuja, Yli-Sir-niö totesi.
Myös Holger viihtyy maassamme.– Tykkään Suomesta erityisesti tal-
vella. Kesäisin täällä on mielestäni lii-an valoisaa.
14. Venäläisen Soyuz Musicin Aleksei Aliaev tuli Musiikki & Mediaan tapaa-maan ihmisiä ja seuraamaan bändejä. Industry Awardseista Aliaev ei voinut vähempää kiinnostua.
– Palkinnot ovat tylsiä n
TEKSTI: JUKKA RAITTINEN n KUVAT: JANNE KERÄNEN
13
MUSIIKKI
&MEDIA
1. Juhani Merimaa viihtyi Musiikki & Median seminaareissa niin ylei-sön kuin panelistinkin joukossa. Tapahtumaan hän oli kaiken kaikki-aan tyytyväinen.
– Kyllähän tämä on tapahtumana huomattava ja tällaista tarvitaan.
Nykyinen taloustilannekaan ei saanut Merimaata huolestumaan liiaksi.
– Täytyy olla optimistinen, mut-ta samalla realisti. Totuus kuiten-kin on, ettei kukaan käy Tavastialla tai festareilla niiden historian takia. Oma paikka pitää lunastaa joka päi-vä ja vuosi uudelleen.
2. Helsingin Sanomien toimittaja ja Flaming Sideburns -yhtyeen rum-pali Jarkko Jokelainen haastatteli yleisön edessä The Ramones -yh-tyeen alkuperäistä rumpalia Tom-my Ramonea.
– Olen ehtinyt haastatella lä-pi yhtyeen kaikki muut, nyttemmin jo edesmenneet jäsenet. Tommyn haastattelu tekee sarjasta täydelli-sen.
Itse Musiikki & Mediaankin Joke-lainen oli tyytyväinen.
– Tästähän aina mielellään vit-saillaan, kuinka alan ihmiset tulevat tänne kahdeksi päiväksi vaan do-kaamaan ja taputtelemaan toisiaan selkään, mutta totuus kuitenkin on, että tämä on ainut kerta vuodessa, jolloin alan ihmiset oikeasti tapaa-vat kunnolla toisensa.
3. ÄKT:n puheenjohtaja Arto Alas-pää viihtyi hyvin Musiikki & Medi-assa, jonka antia hän piti hyvänä ja
asiantuntevana. Alan päähuolenai-heena Alaspää pitää edelleen pira-tismia.
– Kun digitaalinen jakelu kas-vaa entisestään pitää piratismi saa-da kuriin, jotta musiikin tekijöillä ja tuottajilla on edelleen mahdollisuus jatkaa toimintaansa.
4. Konserttijärjestäjäksi vauhdil-la läpi lyöneen Speed Promotions Oy:n toimitusjohtaja Kalle Keski-nen oli kolmatta kertaa mukana Musiikki & Mediassa. Ensi vuoden suurimpana haasteena hän pitää kesää. Naisten jalkapallon EM-kisat uhkaavat estää suurkonserttien jär-jestämisen Helsingin Olympiastadi-onilla.
– Monia korvaavia vaihtoehtoja on esitetty. Yhtenä mahdollisuutena on Malmin lentokenttä, mutta kat-sotaan nyt miten käy.
5. Sony-BMG a&r -manageri Mikko Tukiainen oli erityisen tyytyväinen perjantain klubitarjontaan, vaikkei suostunutkaan nostamaan mitään tiettyä bändiä yli muitten.
– Musiikki & Mediasta on oi-keasti kasvanut merkittävä tapah-tuma kansainvälisestikin. Tämä on tarpeeksi pieni, jotta täällä pys-ty luomaan suhteita ja tapaamaan kontakteja, mutta tarpeeksi iso, jot-ta tänne myös saadaan kansainvä-lisesti merkittäviä vieraita.
6. Warner Music Finlandin koti-maisen tuotannon a&r -pomo As-ko Kallonen on monelle tuttu myös entisenä Idols -tuomarina. Musiik-
ki & Mediassa miehellä oli niin kiire ettei hän ehtinyt juuri seuraamaan paneeleja. Tapahtumaa hän silti pi-tää merkittävänä.
– Tästähän usein puhutaan sii-hen sävyyn, että: ”siellä se alan kultapossu-kerho kokoontuu”. To-tuus on kuitenkin se, että täällä myös siihen kultapossu-kerhoon kuulumattomat voivat luoda oi-keasti merkittäviä kontakteja.
7. Hybrid Children -yhtyeen laula-ja Jasse Salonen soitti yhtyeineen perjantaina Lost In Music -tapahtu-massa Klubilla. Uudistuneelta bän-diltä on piakkoin ilmestymässä uut-ta materiaalia.
– Vuosien saatossa on tottunut siihen, että jätkät bändissä vaihtu-vat. Eihän Sex Pistolsin lisäksi juuri mikään bändi ole nykyään alkupe-räiskokoonpanossa.
8. Sony-BMG toimitusjohtaja Kim-mo Valtanen pitää Musiikki & Me-diaa merkittävänä tapahtumana alalle.
– Täähän kuitenkin on sellainen fiilistelyala, joten on hyvä että ker-ran vuodessa tavataan ja viihdy-tään yhdessä.
Valtanen oli myös tyytyväinen M&M:n yhteydessä pidettyyn Lost In Music -tapahtumaan.
– Perjantaina silmiin osui ja kor-viin kuului mielenkiintoisia uusia bändejä, mutta jätetään nimet mai-nitsematta, etteivät kilpailijat saa vi-hiä.
9. Fullsteam Records & Agencyn
perustajalla Juha Kyyröllä riitti kii-rettä.
– Kyllä tämä on ihan tarpeellinen tapahtuma. Mun mielestä alan ih-miset voisi tavata toisiaan useam-minkin näin virallisen epävirallises-ti.
Lauantai-illan Industry Award-seihin Kyyrö suhtautui optimisti-sesti.
– Toivon mukaan Fullsteamin ni-mi nousee esiin palkintoja jaettaes-sa.
10. Mikia Security Finland Oy tur-vamies Touko Harjula oli tyytyväi-nen päästyään vaihteeksi siistiin si-sätyöhön.
– Täällä on ollut rauhallista ja li-säksi on mukavaa, että voi vain sei-soa pikkutakki päällä, eikä tarvitse värjötellä ravintolan ovella. Niin. ja onhan tässä tullut bongattua muu-tama julkkiskin.
11. Kohtaus-festivaalin järjestäjä Maarit Salminen (vas.) ja Tampe-reen Ammattikorkeakoulun lehto-ri Sohvi Sirkesalo (oik.) odottelivat lauantaina Industry Awardsin al-kua. Uudistusehdotuksiakin kaksi-kolla oli.
– Gaalaan voisi perustaa oman Juhani Merimaa -palkinnon, jol-loin Vuoden promoottori -palkin-to voitaisiin jakaa johonkin toiseen osoitteeseen, kaksikko mietti, mut-ta tunnusti myös että Merimaa on pystinsä ansainnut.
n TEKSTI JUKKA RAITTINEN n KUVAT MIINA ALAJÄRVI
14
MUSIIKKI
&MEDIA1 2 3 4
5 6 7 8
9 10 11 15
Y li kymmenhenkinen joukko kerään-
tyi loppukesän iltana saman pöy-
dän ääreen Musiikki & Mediaa vuodes-
ta 2006 luotsanneiden Kimmo Pekarin
ja Lauri Laurilan kanssa.
– Tuotin tämän tapahtuman lähes yk-
sin pari vuotta sitten ja nyt tuntuu jän-
nältä, että tässä vieressäni istuukin
tällainen porukka, joille kaikille on sel-
kiytynyt oma työnkuva tapahtuman tuo-
tannossa, totesi Lauri tulevasta häm-
mentyneen innostuneena.
Yhtä lailla odottavalla kannalla olim-
me myös me kaikki muut, suurin osa
tapahtuman tuotannossa ensimmäistä
kertaa mukana olleet.
Laurin ja Kimmon valmisteleva tuo-
tanto lähti pyörimään täydellä teholla
heti elokuun alusta lähtien. Ruotsissa
Music & Event Management -erikois-
tumisopinnot suorittanut Lotta Nyqvist
aloitti gaalatuotannon suunnittelun se-
kä Laurin ja Kimmon avustamisen ylei-
sesti läpi koko tuotannon.
Jo aikaisemmin keväällä remmiin hy-
pännyt Jyväskylän ammattikorkeakou-
lun Music Management -linjan opiske-
lija Tarja Röytiö jatkoi esituotannossa
avustamista Poko Rekordsilla työsken-
telemisen ohessa. Toinen JAMK:in kas-
1
4
2
35
6
910
11
8712
Työryhmä esittäytyy
16
vatti, musiikin digitaalisesta markki-
noinnista lopputyötään tekevä Jaakko
Joensuu puursi osanottajaluettelon ja
muiden esituotantotehtävien kimpus-
sa.
Syyskuun alussa Tampereelle teke-
mämme tapahtumapaikkojen katsas-
tamisen ohessa Lauri ja Kimmo fiilis-
telivät heillä olevan kasassa hyvä ja
osaava työryhmä, jonka kanssa hom-
ma toimii. Ja niinhän se toimikin – kiitos
osittain Google Docs -dokumenttien,
joita työryhmän kesken tuli tehdyksi ja
jaetuksi kymmeniä!
Gaalan ohella toisen merkittävän ta-
pahtumaosion eli seminaarituotannon
puhujien kontaktointi, materiaalin ke-
rääminen ja puhujaesittelyt olivat myös
jo heti alkusyksystä hyvässä käynnis-
sä allekirjoittaneen sekä historiaa ja
tiedotusoppia Tampereen yliopistossa
opiskelevan Kaisu Honkosen käsissä.
Yhdessä Jaakon kanssa myös housta-
simme seminaarit tapahtumaviikonlop-
puna.
Zachris Sundell, allekirjoittaneen lail-
la Helsingin yliopistossa musiikkitieteen
pääaineopintoja viimeistelevä, valmis-
teli ja tuotti puolestaan seminaariohjel-
man Artist Pitching -session.
Edellisvuosista opitun ja kertyneen
palautteen perusteella vastaanoton toi-
mivuudesta ja ensikontaktista osanot-
tajiin vastasivat keväällä oman Puskuri
Tuotanto Ay:n perustaneet Tampereen
ammattikorkeakoulun taiteen ja viestin-
nän puolen opiskelijat Anna Martevo ja
Mari Aalto.
Heidän avukseen tiskin taakse pää-
tyi Tampereen Teatterikesä 2008:ssa
tuotantoassistenttina toiminut opiske-
lutoveri Laura Kuosmanen sekä Tarja.
Tapahtuman logististen pulmien ratkai-
sujen ja toteutuksen parissa pitkin syk-
syä ahkeroi puolestaan viime vuonna
runnerina toiminut kansainvälisen poli-
tiikan opiskelija Antti Mäkelä.
Syyskuun puolessavälissä Lauri ja
Kimmo totesivat, että tuotanto etenee
kuin juna, ja nyt käsissä olevan Mogu-
linkin suunnittelu oli reippaassa vauh-
dissa. Yhdessä Joose Berglundin ja
Jukka Raittisen kanssa lehden teksteis-
tä vastaa freelancer-kirjoitushommia
tekevä Pekka Nisu. Koko tapahtuman
graafisen ilmeen takaa löytyy puoles-
taan AD Mikko Häkkinen, jolla on jo
suunnittelun alla ensi vuonna 20 vuotta
täyttävän Musiikki & Median grafiikka.
Kaikkia työryhmän jäseniä yhdisti
luonnollisesti musiikki sekä kiinnostus
musiikkibisnekseen ja tapahtumatuot-
tamiseen. Keskuudessamme oli läsnä
innokas ja toisia kannustava henki, jota
Lauri ja Kimmo ohjasivat rakentavalla ja
positiivisella otteellaan. Toivomme, että
tämä iloinen tekemisen meininki välittyi
myös tapahtuman osanottajille hyvänä
fiiliksenä sekä asioiden mutkattomana
sujumisena.
Emmi Holopainen
1 Jaakko Joensuu, tuotantopäällikkö
2 Lauri Laurila, tuottaja
3 Lotta Nyqvist, tuotantopäällikkö
4 Anna Martevo, asiakaspalvelupäällikkö
5 Kimmo Pekari, tuottaja
6 Kaisu Honkonen, seminaaripäällikkö
7 Antti Mäkelä, logistiikkapäällikkö
8 Pekka Nisu, copywriter ja toimittaja
9 Jaakko Tuure, valokuvaaja
10 Tarja Röytiö, tuotantopäällikkö
11 Mari Aalto, asiakaspalvelupäällikkö
12 Emmi Holopainen, seminaaripäällikkö
Työryhmä esittäytyy
17
RISTO JUVOSEN, 45, URA OHJELMAJÄRJESTÄJÄNÄ SAI ALKUNSA 80-LUVULLA, KUN KANSANTALOUSTIETEEN OPISKELIJAN PITI SAADA HIEMAN LEVENNETTYÄ LEIPÄÄ PÖYTÄÄN.TEKSTI JOOSE BERGLUND n KUVAT PENTTI HOKKANEN
Anna ErikssonAnssi KelaClark KentClifton SextetEmmiHappinessJenni VartiainenJonna TervomaaKengurumeininkiKristiina WheelerKwanMarikoMartti Servo & NapanderNicole Willis & The Soul InvestigatorsPaukkumaissiRödsögårdenSamuli EdelmannSiiri NordinSofia SidaSunrise AvenueTyyne Rauniovon Hertzen Brothers JUHA JUONI Tel: + 358-9-8567 [email protected]
DaikiniExtreme Duudsonit showHanna Marsh IrinaKemopetrolLemonator Major LabelMy First BandOlavi UusivirtaPelle Miljoona & UnabomberPin IonSnipe DriveStalingrad Cowgirls TechnicolourThe Crash The OdorantsTiara
BlakeBlossomsDead by GunDeep InsightDiabloHIMJytäjyrsijät Kings of FoolsNegativeNortherThe 69 EyesThe Rasmus VELI PALEVAARATel: +358-9-8567 [email protected]
Anna ErikssonAnssi KelaClark KentClifton SextetEmmiHappinessJenni VartiainenJonna TervomaaKengurumeininkiKristiina WheelerKwanMarikoMartti Servo & NapanderNicole Willis & The Soul InvestigatorsPaukkumaissiRödsögårdenSamuli EdelmannSiiri NordinSofia SidaSunrise AvenueTyyne Rauniovon Hertzen Brothers JUHA JUONI Tel: + 358-9-8567 [email protected]
DaikiniExtreme Duudsonit showHanna Marsh IrinaKemopetrolLemonator Major LabelMy First BandOlavi UusivirtaPelle Miljoona & UnabomberPin IonSnipe DriveStalingrad Cowgirls TechnicolourThe Crash The OdorantsTiara
BlakeBlossomsDead by GunDeep InsightDiabloHIMJytäjyrsijät Kings of FoolsNegativeNortherThe 69 EyesThe Rasmus VELI PALEVAARATel: +358-9-8567 [email protected]
TÄMÄNVUOTISEN MUSIIKKI & MEDIA -TAPAHTUMAN EHDOTTOMASTI ODOTETUIN VIERAS OLI MUSEXIN SUOMEEN KUTSUMA THE RAMONES -YHTYEEN ENTINEN RUMPALI TOMMY RAMONE.
on Suomessa toimivien ohjelmatoimistojen etujärjestö.
Liiton jäsenyritysten kautta tavoitat kaikki esiintyjät ja alan palvelut.
Ohjelmatoimisto on elävän viihteen asiantuntija.
Lisää suosikkeihisi www.ohjelmatoimistot.fi
Ohjelmatoimistojen liitto ry
Live_ilmoitus_210x240.indd 2 17.10.2008 10:50:38
”Ja nyt, mä haluan sitä jatsia”,
kuului eräänä iltana ystävättäre-
ni vaatimus.
Ja neitihän on tottunut saamaan mitä
neiti haluaa.
Ja mikäpäs siinä sitten, levykauppa,
verkkokauppa vai vertaisverkko?
Minkäänlaista arvontaa vaihtoehtojen
välillä ei tarvinnut suorittaa.
Nimittäin turhan laiska oli neiti lähte-
mään levykauppaan.
Liian vaikeaa olisi neidin ollut verkko-
kaupassakaan asioida, ainakaan koti-
maisessa, kuluttajan kannalta järkeviä
vaihtoehtoja kun ei ollut eikä ole saata-
villa. Kuulemma.
Neiti päätyi hakemaan jatsinsa tällä
kertaa vertaisverkosta.
Ja katso. Samalla neiti tarttui mah-
dollisuuteen ladata mitä tahansa jatsia
vertaisverkon käyttäjiltä sattui löytymään
niin paljon kuin kovalevy antoi periksi ja
ilmaiseksi. Valitettavasti laittomasti kä-
sittääkseni. Ei sikäli, että rikollisuuden
harjoittaminen olisi neidin mielessä mi-
tenkään aktiivisesti liikkunut.
Koko tapauksen suhteettomuuden
kiteyttää se, että kun alkuperäisenä tar-
koituksena oli hakea ”ihan muutama
jazzlevy vaan”, lataukseen päätyi lopul-
ta puolet erään amerikkalaisen jatsarin
tuotannosta, siis vaivaiset neljäkymmen-
täkaksi albumia. Olen täysin vakuuttu-
nut siitä, että neidin aika tai kiinnostus ei
koskaan tule riittämään kaikkien näiden
levyjen keskittyneeseen kuunteluun.
Pani miettimään.
Tapaus on erinomainen esimerkki sii-
tä minkälaisessa tilassa musiikin kulut-
tamisen kulttuuri tänä päivänä voi olla.
Edelliseen kun lisätään muut arkipäiväi-
set mahdollisuudet kuluttaa musiikkia
(YouTube, Last.fm, MySpace, radio tai
televisio [mitä näitä nyt on]), voidaan
kai helposti todeta, että musiikin kulut-
tamisen mahdollisuudet ovat viimeisen
kymmenen vuoden aikana vähintäänkin
monipuolistuneet.
Tietyt verkossa olevat palvelut ovat
kasvaneet pysyväksi ja vallitsevaksi
osiksi koko musiikin kuluttamisen kult-
tuuria, erottamattomiksi osiksi sitä toi-
mintaa, miten ihmiset musiikkia käyttä-
vät.
On kiinnostavaa nähdä, millä tavoin
tämä varsin tervetullut muutos musiik-
kikentässä tulee vaikuttamaan itse mu-
siikkiin, lopulta myös sen peruselement-
tiin, kappaleeseen.
Millä tavoin se, että nykyään voidaan
ladata yhtyeen kokonaisia tuotantokau-
sia sen sijaan, että käytäisiin levykau-
pasta hakemassa yksittäinen albumi,
vaikuttaa esimerkiksi musiikin arvoihin
tai yksittäisten kappaleiden rakenteisiin.
Voitaisiinko esimerkiksi Metallican
uusimman albumin monumentaalisen
pitkien raitojen ajatella toimivan yhtenä
esimerkkinä siitä, että kappaleita ei teh-
dä enää ainakaan hittiradioon.
Ajallemme, ja miksei tietysti myös
suurelle osalle verkon musiikkipalve-
luita, on ominaista, että kuluttajat ja
käyttäjät saavat itse päättää mikä toimii
ja mikä ei. Tuleeko verkon luoma suu-
rempi muutos itse musiikkiin olemaan
myös ihmisten itsensä määrittelemä, vai
tuotetaanko se edelleen rahaa silmällä
pitäen ja instituutioiden täydellä tuella.
Häh? n
...ja neiti halusi jatsia TEKSTI ARTTU SILVAST
ARTTU SILVAST toimittaa yle.fi/pop-saittia osoitteessa yle.fi/pop
46
on Suomessa toimivien ohjelmatoimistojen etujärjestö.
Liiton jäsenyritysten kautta tavoitat kaikki esiintyjät ja alan palvelut.
Ohjelmatoimisto on elävän viihteen asiantuntija.
Lisää suosikkeihisi www.ohjelmatoimistot.fi
Ohjelmatoimistojen liitto ry
Live_ilmoitus_210x240.indd 2 17.10.2008 10:50:38
NEW DEADLINE
MY FIRST BAND
n KU
VAT MIIN
A ALAJÄRVI
49
PEKKA NISU
KUVA: JANNE KERÄNEN
Johan Vosmeijer lähti lätkimään
SonyBMG:n johtoportaasta kah-
den suuren yhdistyttyä ja ryhtyi tut-
kimaan uudenlaisia ansaintamalleja.
Vosmeijer näki mahdollisuuden ylei-
sön tahdossa osallistua ja vaikuttaa.
– Levy-yhtiöt ottavat nykyään yhä
vähemmän riskejä, ja toisaalta pin-
nalle pyrkiviä bändejä tuntuu olevan
enemmän kuin koskaan aikaisemmin,
Vosmeijer sanoi.
Asiaan perehdyttyään Vosmeijer
kehitti kumppaneineen Sellabandin.
Sellaband on sivusto, jossa musiikin
kuluttajat voivat sijoittaa artistiin halu-
amansa summan. Kun artistiin on si-
joitettu yhteensä viisikymmentätuhatta
dollaria, artisti pääsee levyttämään am-
matilaisten kanssa ja Sellaband julkai-
see levyn. Tuotot jaetaan Sellabandin
ja artistin kesken. Artistiin sijoittaneet
saavat sijoitustaan vastaavan määrän
artistin levyjä.
– Olemme tehneet yhteistyösopi-
muksen Amazonin kanssa ja kaikki
levymme ovat saatavissa sieltä, Vos-
meijer kertoi.
Vosmeijerin mukaan Sellabandin
konsepti on hyvin yksinkertainen ja
jopa perinteinen.
– Kyseessä on periaatteessa vain
ennakkomaksusysteemi. Kun viisi-
kymmentätuhatta on kasassa, sijoi-
tamme sen artistin levyyn. Artistin levy-
jen kysyntää ei tarvitse miettiä, koska
artistiin sijoittaneet ovat jo uskoneet
artistiin niin paljon, että ovat olleet val-
miit sijoittamaan vaikkapa kymmenen
dollaria hänen levyynsä.
Sellabandilla on lukuisia sponsorei-
ta, ja se saa tuloja myös mainostulois-
ta. Artisteihin sijoitetut rahat pysyvät
Sellabandin tilillä, kunnes viisikym-
mentätuhatta dollaria on kasassa. Ko-
rot kertyvät yhtiön hyväksi.
Sellaband on mitä toimivin osoitus
yhteisöjen ja vuorovaikutuksen merki-
tyksestä musiikkibisneksessä, ja se on
jo saanut monenlaisia seuraajia. Har-
va perinteinen levy-yhtiö on myöskään
valmis sijoittamaan viisikymmentätu-
hatta dollaria uuden artistin debyytti-
levyyn. Käyttäjiä Sellabandilla on noin
viisikymmentätuhatta. Sivuston kaksi-
vuotisen taipaleen aikana kaksikym-
mentäseitsemän artistia on onnistunut
keräämään viidenkymmenentuhannen
euron budjetin. Sellabandin artisteihin
on yhteensä sijoitettu noin kolme mil-
joonaa dollaria.
– Kun aloitimme, ihmiset sanoivat,
että olen hullu, ja tällä liiketoimintamal-
lilla pystymme julkaisemaan ensim-
mäisen levymme kymmenen vuoden
päästä. Nyt olemme julkaisseet neljä-
toista levyä ja tällä hetkellä yksi artisti
kuukaudessa saa kasaan viisikym-
mentätuhatta euroa. Minua ei myös-
kään enää sanota hulluksi, Vosmeijer
virnistää. n
JOHAN VOSMEIJER: Sellaband
TEKSTI PEKKA NISU n KUVA JANNE KERÄNEN
50
52
PEKKA AARNIOLLA, 61, ON TAKANAAN 41 VUOTTA ESITTÄVÄNÄ TAITEILIJANA JA 32 VUOTTA TOISTEN TAITEILIJOIDEN TUOTTAJANA.
ROKKILAULAJAN TAKAPIRU
Musiikki&Median elämäntyöpalkinto siis nap-
sahtaa äijälle kuin nenä päähän, vaikka hän
pyöriikin hieman kiusaantuneena työtuolis-
saan, kun asiasta pitäisi antaa oikein haas-
tattelu.
– Firmalla on ollut sen verran erikoisia vaiheita, että niitä
ei ole hirveästi reposteltu. On sitten ollut tapana pitää mata-
laa profiilia. Artistit sen musiikin kuitenkin tekevät.
Eli Helsingin Hämeentiellä ollaan, firmassa, jota yleisim-
min kai kutsutaan nykyään Megamaniaksi, mutta, jossa sa-
man katon alla majailevat Love Kustannus Oy, Johanna
Kustannus Oy ja Siboney Oy.
Siboney julkaisee koko touhun alkuun panneen, 1979
konkurssiin menneen legendaarisen Love Recordsin back-
kataloogia, Love Kustannus hoitaa kustannustoimintaa ja
1984 konkurssiin menneen Johanna-levy-yhtiön nimen pe-
rinyt Johanna Kustannus taas huolehtii Megamania- ja Py-
ramid-levymerkkien toiminnata.
TEKSTI JOOSE BERGLUND n KUVA MIINA ALAJÄRVI
53
Vielä kärrylilä? Ei syytä huoleen – en
ole aina minäkään.
Pekka Aarnio tekee joka tapauk-
sessa tuotantopäällikön työtään lähin-
nä Pyramid ja Megamania levymerkki-
en laskuun.
– Siis tämä firmaviidakon synty pe-
rustuu Johannan konkurssiin 1984.
Syntyi kaksi henkilöyhtiötä, Megama-
nia ja Pyramid – Aten ja mun – jotka
toimivat kuitenkin koko ajan yhdessä
samassa huoneessa ja jotka sitten fuu-
sioituivat Johanna Kustannukseksi, kun
se nimi taas vapautui.
Asia selvä, mutta mistä tämä kaikki
musiikin kanssa puljaaminen oikein sai
alkunsa?
– No, aika nuorena. Isäni oli innokas
kuorolaulaja ja isoisä kanttoriurkuri. Mut
pakotettiin soittamaan pianoa.
Piano vaihtui aikanaan folk-liikkeen
instrumentteihin. Launiksen veljesten
kanssa syntyi Pekan ensimmäinen bän-
di Guldgurkorna.
– Jostain vuodesta -64 touhuttiin ai-
ka tiiviisti Helsingin Folk-klubin kuvios-
sa. Siinä oli aktiiveina Hootenanny trioa,
Ankia ja Hectoria. Jotkut kuuluivat Ei-
kan pumppuun (Eino Leinon patsaalla
viikonloppuisin kokoontuneet folk-akti-
vistit), josta Jukka Kuoppamäki teki bii-
sinkin.
Vuosikymmenen vaihteessa folk ja-
lostui laululiikkeen säveliksi – syntyi Agit
Prop-kvartetti, josta tuli yksi oman aika-
kautensa symboleista.
– Se oli aika klassinen tarina. Mu-
siikkikuviot veivät vähitellen mukanaan
ja sosiologia alkoi tuntua yhä etäisem-
mältä. Roikuin yliopistolla 70-luvun puo-
leenväliin asti, mutta vika tentti taisi ol-
la 1970.
Aarnio pyöri erilaisten, lähinnä kir-
jallis-poliittisten ohjelmaryhmien muka-
na, teki “toisella kädellä” radio-ohjelmia
Ylelle ja tutustui siinä sivussa Love Re-
cordsin voimahahmoihin Atte Blomiin ja
Otto Donneriin.
– Sitten joskus vuoden 1976 alussa
Atte tokaisi, että mitä sä sähläilet joka
puolella, tuu tänne.
Pekka päätyi edistyksellisten laulu-
jen tulkitsijasta Suomen edistyksellisim-
män levy-yhtiön tuottajaksi.
– Kyllä meillä taisi olla kaikki aat-
teessa mukana paitsi Chrisse Schwindt
(Loven edesmennyt kolmas perustaja-
jäsen). Mä olin ihan taistolaisia. Vaikka
kansandemokraattinen liike oli kahtiaja-
kautunut, niin kulttuuripuolella pystyttiin
punomaan yhteisiä kuvioita toisin kuin
varsinaisen poliiikan teossa.
– Kaikki mitä mä puolueessa tein liit-
tyi jollain tapaa musiikkiin, mutta mä
olin kyllä ihan täysillä messissä. En ollut
mikään outsider.
Vuosikymmenen loppua kohden va-
semmistoaateen vetovoima alkoi pik-
kuhiljaa hälventyä ja Agit Propikin siirtyi
seitsemän vuoden jälkeen säästöliekil-
le.Tosin kootakseen rivinsä uudestaan
90-luvun alkupuolella.
– Ei näistä mun taistolaisajoista ole
ollut tuotantopäällikön työssä sanotta-
vammin haittaa, eikä hyötyä. En muis-
ta tilannetta, joloin se olisi aiheuttanut
studiossa jotain jännitettä, vaikka jon-
kun Baddingin kaltaisen herkän taiteili-
jan kanssa ehkä olisi voinutkin. Hän oli
kuitenkin sitä ikäluokkaa.
– Joku Gösta saattoi olla sanomai-
sillaan jotain, mutta sitten ilmassa olikin
tiettyä kohteliaisuutta, että ai niin, Pek-
ka kun on humanisti. Hän ikäänkuin ar-
vosti sitä, vaikka hänellä ei ollutkaan
vasemmistolaisia, poliittisia mielipitei-
tä. Göstan kaltaista individualistia olisi-
kin ollut vaikea kuvitella työväenluokan
riveihin laulamaan.
Nurkan takana puhallettiin kuitenkin
uutta musiikillista myteriä, jonka laineet
iskivät lujaa Lovenkin officeen.
– Punkhan rekrytoi suurimman osan
sukupolvensa lahjakkuuksista. Siihen
kannatti kuulua, jos halusi olla tekemi-
sissä fiksujen tyyppien kanssa.
– Siinä jengissä oli hirveesti energi-
aa, joka sitten tarttui itse kuhunkin. Lo-
vessa ja Johannassa varsinkin Atte
suhtautui intohimoisesti punkkiin.
Myös Pekan vanhat toverit suhtau-
tuivat punkkiin mielenkiinnolla – kapi-
naliike olisi mielellään omittu osaksi
voimansa tunnosta kuihtunutta vasem-
mistokulttuuria.
– Punkillä oli kuitenkin selvästi oma
profiilinsa. Yhtymäkohtia oli vain jossain
rauha- ja solidaarisuusjutuissa. Oli tie-
tysti kavereita, jotka olivat aktiivisia mo-
lemmissa piireissä, kuten Laurikaisen
Sampo.
Pekka Aarnio tuotti Lovelle ja Jo-
hannalle kuitenkin jatkuvasti muunkin-
laista musiikkia kuin punkkia ja uutta
aaltoa.
– Tuomari Nurmio laskettiin tosin
välillä uuden aallon tekijöihin, vaikka
miehen juuret olivat aivan muualla
kuin punkissa. Liisa Tavi, Kari Rydman
ja Badding tai Anssi Tikanmäen Mai-
54
PEKKA AARNIO
Syntynyt 5.1. 1947
Koti: Omakotitalo Jollaksessa
Perhe: Vaimo ja aikuinen poika
Harrastukset: Lukeminen
semakuvia sen sijaan olivat selkeästi
wanhaa liittoa.
– Kaikesta innosta huolimatta tai eh-
kä juuri siitä johtuen Johannan talous
kuitenkin lasketteli alamäkeä konkursiin
asti. Tilalle tulivat Aten Megamania ja
Pekan Pyramid.
– Käytännössä jatkettiin samaa toi-
mintaa, mutta suu säkkiä myöten elet-
tiin. Karjaalta vuokrattiin halpa studio,
jossa tehtiin ainakin Leavingsin Ra-
ha ja rakkaus, Froikkareitten eka ja Si-
gin Unelmia. Nukuttiin jokainen lattialla
siskonpedissä ja Atte paistoi keittiössä
kaikille ruokaa.
80-luvun loppua kohden tilanne kui-
tenkin jo tasaantui. Samalla Aarnion toi-
menkuva alkoi pikkuhiljaa muuttua.
– Vielä 80-luvulla vietin tosiaan
enemmän aikaa studiossa kuin toimis-
tolla. Sitten kuitenkin rupesi tulemaan
aktiivisesti kiinnittämiäni bändejä, ku-
ten Hearthill ja Don Huonot, joiden le-
vyt tuottikin ihan joku muu.
– Viime vuosina taas jonkun Ultra
Bran prosessit olivat hyvinkin intensii-
visiä. Kerkko koki varmaan musiikillista
sukulaisuutta meikäläiseen, vaikka tou-
hu olikin puolittain campia. Mulla taas
oli alkuun sellainen olo, että onko tää
juttu liian tyylipastissi. Siitä se nousi kui-
tenkin pian omille jaloilleen.
– Absoluuttinen nollapiste on taas
viimeisin bändi, jota olen oikein perin-
teisessä mielessä tuottanut.
– Musta on ollut studiossa aina
enemmän apua laulattamisessa kuin
vaikka sovitusten hiomisessa.
– Studiotilanne sisältää kuitenkin ai-
na keinotekoisen asetelman liveen ver-
rattuna. Siinä sitten koetetaan potkia
esitykseen tuoreutta ja kiihkoa ilman,
että se rupee derivoitumaan miinus-
merkkiseksi.
– Joku Moottoritien aikainen Pelle
esimerkiksi oli tehnyt biisinsä kesän kei-
koilla valmiiksi, Sit studioon ja siitä läh-
ti. Näpeissään tunsi sen hirveän latauk-
sen ja energian.
Tuotantopäällikön rooliin kuuluva ta-
loudellinen vastuu on ollut välillä myös
taakka.
– Itsensä kanssa tappeleminen on
hankala kombinaatio. Ja tässä joutuu
vielä sitten jälkeen päin kuuntelemaan,
että olisiko tuonkin kohdan voinut to-
teuttaa sitenkin toisin. Välillä joutuu olla
estämässä sitä mitä itse haluaisi.
Vaikka Aarniolla on huomattavas-
ti vähemmän aikaa jäljellä eläkeikään
kuin rippikouluun, niin myös nuorem-
masta soittajasukupolvesta on löytynyt
sielunkumppaneita.
– Tän homman suola ovat tämmöi-
set naamarit kuin Sydän, Sydän. Iloisia
ja fiksuja nuoria tyyppejä. Tyyliltään hie-
man kuin nuoria Gösta Sundqvisteja.
Aivan oma lukunsa oli tietenkin Lee-
vi & The Leavings, jonka kanssa Pek-
ka Aarnio oli tekemisissä aivan Göstä
Sundqvistin äkilliseen poismenoon as-
ti.
– Leavingsin kanssa studiossa olo
oli 20 vuotta kestänyt oma rituaalinsa
ja hirveän keskeinen osa elämää. Gös-
talla oli tietenkin vahva, oma tuotannol-
linen näkemyksensä, joten työskente-
ly oli enemmänkin dialogia ja ideoiden
heittelyä kuin kädenvääntöä.
Heittipä Pekkakin kerran Göstalle yh-
den idean:
– Meidän ostamaan vanhaan taloon
tehtiin silloin remonttia. Mä menin selit-
tämään Göstalle, koulutetulle rakennus-
maalarille ja ammattimaiselle remont-
timiehelle, että nykyään on sellaista
aivan erikoista lasivillaa, jota voi sahata
sahalla. Göstä ei sanonut mitään – nau-
reskeli vain. Pari viikkoa myöhemmin se
sitten näytti uutta biisiään, että katos to-
ta. Se oli Vasara ja nauloja. n
55
Cdon.com:in Pasi Kukkonen totesi,
että suurin ero indien- ja major-yh-
tiön kanssa toimiessa on markkinoin-
tiin käytettävä raha ja aika. Isot yhtiöt
suunittelevat julkaisujaan pitkällä ai-
kajänteellä, kun taas indiet toimivat
enemmän fiilispohjalta.
Berglund heitti takaisin, että indiet-
kö sitten vain syytävät levyt ulos sen
enempää suunnittelematta. YleX:n
musiikkipäällikkö Tomi Saarinen totesi
tähän, että jos hänelle lähetetään sink-
ku tai albumi esimerkiksi kaksi viikkoa
julkaisun jälkeen, sen päätyminen soit-
tolistalle on melko epätodennäköistä.
Saarinen peräänkuuluttikin indieiltä
ammattimaisempaa otetta.
Tästä päästiin keskusteluun siitä,
miten radioiden soittolistoille pääsee.
Auttavatko viskipullot sun muut ja
onko radiosoitolla loppujen lopuksi
niin suurta merkitystä? Ylen radiosoi-
tolla todettiin olevan merkitystä, koska
levy-yhtiöt saavat siitä Gramex-tuloja,
mutta samaan aikaan huomattiin, että
loppujen lopuksi levyjä julkaistaan, jot-
ta ne myyvät – ei siksi, että ne soisivat
radiossa.
Saarinen myös huomautti, ettei Ylen
soittolistalle pääse lahjonnalla, vaan
julkaisemalla hyvää musiikkia ja että
Yle soittaa indieiden ja erityisesti koti-
maisten indieiden musiikkia siinä mis-
sä majorienkin. Kaupallisten kanavien
edustajia ei ollut läsnä, mutta Mikko
Vehmas Stay Heavy Recordsista tote-
si ettei heillä ole ollut ongelmia saada
artistejaan soimaan esimerkiksi Radio
Rockin aalloilla.
Esa Tontti GAEA Booking & Re-
cordsista totesi, että heille toimii digi-
taalinen sinkku aivan yhtä hyvin kuin
kaupallinen julkaisu ja Saarinen sanoi,
että cd-r ajaa Ylessä saman asian kuin
virallinen singlekin.
Saarinen myös totesi, ettei Ylelle ole
merkitystä, onko soittolistalla sinkku
vai albumiraita. Esimerkkinä hän mai-
nitsi Egotripin, jonka tuoreen albumin
sinkut eivät ole nousseet YleX:n soit-
tolistalle, mutta yksittäinen albumiraita
on.
Playgroundin Tom Pannula toi esiin
positiivisen printtimedianäkyvyyden
merkityksen, mutta huomautti samalla,
että sen saamiseen vaikuttaa ensisijai-
sesti sisältö eli se, että levy on hyvä.
Kukkonen taas toi esiin Cdon.com:in
merkityksen mediana ja menekinedis-
täjänä. Samalla hän totesi, että levyjen
Cdon.com:in mainos Rumbassa lisää
myyntiä nelinkertaisesti verrattuna esi-
merkiksi viiteentoista mainokseen Ne-
losella.
Koko paneelin lopputulema oli, että
indieys ei voi, eikä saa olla itseisarvo,
mutta indienäkin voi toimia, sillä lop-
pujen lopuksi sisältö ratkaisee. n
Indie-yhtiöt vastaan iso paha maailma
Esittäjät:
ABSOLUUTTINEN NOLLAPISTE
AGIT PROP
ANSSI TIKANMÄEN ORKESTERI
CMX
GRAND SLAM
KASEVA
KOTIPELTO
MAIJA VILKKUMAA
MUSTA JOUTSEN
MUUSA
OLLI LINDHOLM
PATE MUSTAJÄRVI
POPEDA
SAPATTIVUOSI
STRATOVARIUS
YÖ
Edustajat:
JENNI
JOUKO J.
TANJA
VEIKKO
J. Karppanen Oy
Kehräsaari B 201
33200 Tampere
tel. +358-3-3122 7000
fax.+358-3-3122 7070
www.karppanen.fi
TEKSTI J.S. RAITTINEN n KUVA JANNE KERÄNEN
IndieCo ry:n paneelissa puheenjohtajana toimi Joose Berglund
Stupido Recordsista. Panelisteina olivat Tomi Saarinen (YleX),
Esa Tontti (GAEA Booking & Records), Mikko Vehmas (Stay Heavy
Records), Tom Pannula (Playground Music Finlandia) ja
Pasi Kukkonen (Cdon.com).
56
Esittäjät:
ABSOLUUTTINEN NOLLAPISTE
AGIT PROP
ANSSI TIKANMÄEN ORKESTERI
CMX
GRAND SLAM
KASEVA
KOTIPELTO
MAIJA VILKKUMAA
MUSTA JOUTSEN
MUUSA
OLLI LINDHOLM
PATE MUSTAJÄRVI
POPEDA
SAPATTIVUOSI
STRATOVARIUS
YÖ
Edustajat:
JENNI
JOUKO J.
TANJA
VEIKKO
J. Karppanen Oy
Kehräsaari B 201
33200 Tampere
tel. +358-3-3122 7000
fax.+358-3-3122 7070
www.karppanen.fi
POETS OF THE FALL
n KUVA MIINA ALAJÄRVI
POETS OF THE FALL
Suomalaisen livemusiikin tarjonnan
tilaa luotaavan paneelin anti oli
laaja ja monisäikeinen. Tunnin aikana
ehdittiin käydä läpi niin artistien ura-
kehityksen vaikutukset, keikkapaik-
kojen ansaintalogiikat, uusien tyylien
esiinnousu kuin paikkojen teknisen
kehityksen merkitys. Unohtamatta tie-
tenkään kilpailevia viihdemuotoja ja
tulevaisuuden näkymiä.
Kaikki panelistit olivat samaa meiltä
siitä, että edessä oleva taantuma tulee
vaikuttamaan myös keikkoihin. Ensin-
näkin yleisö miettii tarkemmin, miten
rahansa käyttää ja tämä tulee näky-
mään niin lippujen kysynnässä kuin
klubien kaljanmyynnissäkin.
Toisaalta tuleva lama heijastuu myös
muihin ravintoloihin. Tämä saattaa
nostaa hetkellisesti keikkojen kysyn-
tää kun vaikeuksiin joutuneet ravinto-
loitsijat yrittävät houkutella väkeä jopa
ilmaisella livetarjonnalla.
Jatkolupien saaminen tulee tule-
vaisuudessa edellyttämään ohjelma-
tarjontaa. Tämä ajaa yhä useamman
jatkoaikaravintolan joko aloittamaan
livemusiikin tarjoamisen tai pistämään
ovensa kiinni entistä aiemmin.
Alan terveenä ilmiönä nähtiin soit-
toaikojen aikaistuminen. Tampereen
Klubillahan siirryttiin aikaisempiin soit-
toaikoihin jo pari vuotta sitten. Helsin-
gin Tavastialla puolestaan tämän vuo-
den alussa.
Ratkaisu on osoittautunut toimivak-
si ja kaikkien osapuolten, niin yleisön,
bändien kuin ravintoloiden osalta ter-
vetulleeksi. Bändin jälkeen yleisö jää
helpommin paikoilleen kuuntelemaan
levymusiikkia ja tämä puolestaan li-
sää oluen myyntiä. Samaa edesauttaa
yleisön alhaisempi humalatila keikan
alkaessa. Väkeä saadaan helpommin
arkena keikoille, kun työssä ja koulus-
sa käyvä yleisö pääsee ajoissa kotiin.
Bändien kohdalla Juhani Merimaa
nosti esiin sen tosiasian, että kotimaa-
ta kiertävissä suurissa yhtyeissä on
heavy-genreä lukuun ottamatta varsin
vähän nuorta 1980-90 -lukujen tait-
teessa syntynyttä kaartia, vaan valta-
osa edustaa 70-luvun ikäpolvea.
Bändien kehityksen kannalta mer-
kittäväksi huomioitu lämmittelybändi-
slotin saaminen isomman yhtyeen
keikalle huomioitiin vaikeutuneen
viime vuosina. Yleensä kyseessä ei
ole niinkään pääbändin diivailu, vaan
enemmänkin bändien teknisen henki-
lökunnan toivomus.
Koko raati oli hyvin esillä ja osasi
kertoa asiansa, mutta suurimmat nau-
runremakat nosti yleisöstä esiin liki
stand up -koomikoksi osoittautunut
Merimaa, joka nauratti yleisöä muun
muassa mainitessaan kuulleensa jon-
kun todenneen J-rockin olevan teini-
ikäisille tytöille jotakin hevosten ja poi-
kien välissä. n
Livebisneksen näkymät Suomessa
Puheenjohtaja: Jussi Santalahti
(Sauna Open Air).
Panelistit: Tero Viikari (Klubi),
Kari Pössi (Piikkikasvi Agency)
Juhani Merimaa (Helsingin
Rock’n’Roll Oy)
Marko Stenström (Tampere-
talo) ja
Jouni Markkanen (KingFoo
Entertainment).
■ CD/DVD tuotanto ■ Pikapalvelu■ CD-masterointi■ DVD-authorointi ■ Graafinen suunnittelu■ Online-jakelu■ Blu-ray
Alan paras palvelu ja edulliset hinnat!
Ota yhteyttä!
dicentia musiikki ja media.indd 1 13.10.2008 10:01:12
TEKSTI J.S. RAITTINEN n KUVA MIINA ALAJÄRVI
60
■ CD/DVD tuotanto ■ Pikapalvelu■ CD-masterointi■ DVD-authorointi ■ Graafinen suunnittelu■ Online-jakelu■ Blu-ray
Alan paras palvelu ja edulliset hinnat!
Ota yhteyttä!
dicentia musiikki ja media.indd 1 13.10.2008 10:01:12
Jonathan Poneman on yksi indie-
levy-yhtiötoiminnan pioneereista.
Yhdessä Bruce Pavittin kanssa perus-
tamaansa Sub Popia luotsaava Pone-
man vieraili tämän vuoden Musiikki &
Mediassa. Saku Tuominen haastatteli
Ponemania täyteen pakatussa Ilvek-
sen Ballroomissa.
Poneman muisteli Sub Popin histo-
riaa kuin omaa elämänkertaansa. Mm.
Nirvanan, Soundgardenin, Band Of
Horsesin, The Shinsin, CSS:n ja The
Postal Servicen signannut herrasmies
kertoi, että tärkeintä yrityksen toimin-
nassa on ollut luottamus yhtiön ja ar-
tistien välillä, sekä usko artisteihin.
– Tietysti Nirvanalla oli suuri vaiku-
tus yhtiömme menestykseen. Olen
kuitenkin erityisen ylpeä suhteesta,
joka meidän ja yhtyeen välillä vallitsi,
Poneman kertoi.
Grungea Poneman pitää puhtaasti
seattlelaisena ilmiönä. – Jälkeenpäin
siitä on sanottu kaikenlaista ja historia
muuttuu kertojasta riippuen. En vertai-
si grungea esimerkiksi punkiin. Seatt-
le on melko pieni ja syrjäinen paikka,
ja meidän täytyi aikanaan keksiä itse
omat viihdykkeemme. Siitä grungessa
oli kysymys. Meillä oli hyvä radioase-
ma, musiikkilehtiä, levykauppoja, ja
kaikki olivat innoissaan.
Poneman kertoi Sub Popin toimi-
neen alkuaikoinaan pitkään kädestä
suuhun -periaatteella.
– Kamppailimme pitääksemme
valot ja puhelimet päällä. Myimme
neljänkymmenenyhdeksän prosentin
osuuden Sub Popista Warnerille 1995
vakauttaaksemme yhtiömme talou-
den. Sen myötä menetimme kuitenkin
paljon itsemääräämisoikeudestamme.
Jälkikäteen on vaikea sanoa, oliko
myyminen viisas ratkaisu.
Poneman korosti, että majoreilla
ja indie-firmoissa työskentelevillä on
työnsä suhteen usein eri motiivit.
– Meillä työskentelevät ovat kovia
musadiggareita ja tuntevat indieken-
tän kuin omat taskunsa. Jos joku heis-
tä haluaa ehdottomasti signata jonkun
artistin ja luottaa siihen, uskon heitä.
Aina, kun olen itse signannut artistin,
johon en usko sataprosenttisesti, tu-
los on ollut katastrofaalinen, Poneman
naurahti.
Majorit tuntuvat nykyään olevan vai-
keuksissa, mutta indie-yhtiöt porskut-
tavat entiseen malliin. Ponemanin mie-
lestä suurien levy-yhtiöiden tulisi ottaa
mallia indie-firmojen ruohonjuuritason
toiminnasta. Se mahdollistaa nopeam-
man reagoimisen yleisön liikkeisiin.
– Levy-yhtiöillä on myös massiiviset
back-katalogit, ja uudelleenjulkaisujen
oikeanlainen markkinointi olisi hyvä
pelastusrengas suurille yhtiöille, Pone-
man muistutti. n
Jonathan Poneman Interview
TEKSTI PEKKA NISU n KUVA M
IINA ALAJÄRVI
62
brighton, uk 14th, 15th, 16th may 2009
3,000 international delegates, 300 of the world’s best new bands
3 days, 34 venues, 100+ influential speakers,
“Anyone doubting the vitality of the uk’s live scene should have
spent the weekend in brighton at the great escape” the guardian
“TGE has established itself as the leading european event for discovering new talent” - les inrocks
“All those bands that have been so ubiquitous in the last six months are present
and correct at the British seaside’s far, far superior answer to south by southwest” - nme
just under an hour by rail from London, 45 minutes by road from the M25 and half
an hour from London Gatwick airport.
artist registration: to register as an artist please go to www.escapegreat.com/artistregistrationHotels: hotel packages are available from www.escapegreat.com/hotels
Tickets: super early bird delegate tickets are £80 inc vat
go to www.escapegreat.com to purchase and for more info
PALKKAA TYÖSTÄ JA
YRITTÄMISESTÄMusiikki ei synny itsestään. Jokaiseen äänilevyyn sisältyy monen
ihmisen työpanos.
Kun käyttää toisen työn ja yritystoiminnan tulosta, on reilua maksaa siitä heille kor vaus. Se on palkkaa työstä ja yrittämisestä.
Tekijänoikeusjärjestö on palveleva linkki. Kun korvaukset hoidetaan perille, muusikot ja tuottajat pystyvät jatkamaan työtään.
Näin musiikkia tehdään huomennakin, meidän kaikkien iloksi.
Suosittu ”härkäviini” Solaz on loistava pihviviini. Parhaimmillaan grillatun lihan, riistan ja juustojen kumppanina.
• Helsingin Sanomien testivoittaja: LOISTO-OSTOS ***• Ilta-Sanomat: 88 pistettä. Paras laatikkoviini
• Gloria Ruoka & Viini: Paras laatikkopunkku
• Pro Sail Magazine 2007: Ensimäinen sija hanapakkausviinit testissä
Kaikkien Espanjanystävien hyvin tuntema tienvarsien uljas maamerkki, Osbornen viinitalon logo, musta taisteluhärkä, saa uuden upean tausta-maiseman Solaz hanapakkauksen uusiutuessa perusteellisesti.
HÄRKÄ SAI UUDET MAISEMAT
Alko nro: 454058 Hinta: 29,90 €
Festivaalipalvelu MP OyT u o t a n t o j a k o n s u l t o i n t i
Suosittu ”härkäviini” Solaz on loistava pihviviini. Parhaimmillaan grillatun lihan, riistan ja juustojen kumppanina.
• Helsingin Sanomien testivoittaja: LOISTO-OSTOS ***• Ilta-Sanomat: 88 pistettä. Paras laatikkoviini
• Gloria Ruoka & Viini: Paras laatikkopunkku
• Pro Sail Magazine 2007: Ensimäinen sija hanapakkausviinit testissä
Kaikkien Espanjanystävien hyvin tuntema tienvarsien uljas maamerkki, Osbornen viinitalon logo, musta taisteluhärkä, saa uuden upean tausta-maiseman Solaz hanapakkauksen uusiutuessa perusteellisesti.
HÄRKÄ SAI UUDET MAISEMAT
Alko nro: 454058 Hinta: 29,90 €
Festivaalipalvelu MP OyT u o t a n t o j a k o n s u l t o i n t i
p. 020 753 9399 [email protected]. koulutuskalenteri: www.siba.fi/taydennyskoulutus
Koulutukset ja valmennukset tuottaa yhteistyössä Sibelius-Akatemian täydennyskoulutus, Music Export Finland ja Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus Fimic.
BISNESTAITOJA MUUSIKOILLE JA BÄNDEILLEMusabiz 2 – Liiketalouden perustutkinto, merkonomi
AIKA:15.1.2009 – 15.1.2011
Kuinka haen koulutukseen?
Tammikuussa 2009 käynnistyy toinen muusikoille ja bändeille suunnattu liiketalouden perustutkinnon valmennusohjelma. Valmentajina ja tutoreina toimivat musiikkialan ammattilaiset. Koulutus on monimuoto-opiskelua ja toteutetaan oppisopimuskoulutuksena. Lähiopiskelua kaksi päivää kuukaudessa.
Internetin vaikutukset olivat esillä mo-nessa paneelissa tämän vuoden Musii-
ki & Mediassa. Markkinointinäkökulmasta internet on tasoittanut tietä itsenäisille toi-mijoille. Viisi vuotta sitten levy-yhtiöt eivät pitäneet internetiä yhtä varteenotettavana markkinointikanavana kuin nykyään.
Aiheesta keskustelivat Arttu Silvastin johdolla Matti Kari (Sulake Dynamoid), Riku Vassinen (MySpace Finland), Kimmo Kivisilta (Universal Music) ja Timo Kuoppa-mäki (EMI Finland).
Nettimarkkinointina voidaan Matti Karin mielestä ymmärtää nykyään muutakin kuin perinteinen bannerimainonta.
– Musiikkivideotkin voitaneen nykyään laskea nettimarkkinoinniksi, koska katso-jakunta on internetissä. Musiikkivideoita
ei näytetä televisiossa niin paljon, että kymmenien tuhansien eurojen satsaukset yksistään televisiomainontaan olisivat kan-nattavia, Kari sanoo.
Kimmo Kivisilta on samoilla linjoilla:– Esimerkiksi Nightwishin videoita on
katsottu You Tubesta miljoonia kertoja ja se kertoo kuluttajien siirtyneen internetiin.
Musiikin ilmainen jakaminen markki-nointimielessä saa kannatusta, mutta toi-saalta ansaintamallit ovat hämärtyneet. Timo Kuoppamäki on huolissaan nykyi-sestä kehityksestä, jossa musiikkia jae-taan muiden tuotteiden ohessa.
– Nuori sukupolvi ei osta enää musiik-kia. He ovat tottuneet lataamaan musiikin ilmaiseksi, eivätkä todennäköisesti tule muuttamaan tottumuksiaan. Raha tulee
tulevaisuudessa enimmäkseen keikoista, Riku Vassinen sanoo.
Matti Karin mielestä musiikin ilmaiseksi jakaminen voi kuitenkin vielä olla taloudel-lisesti kannattavaa.
– Olen itsekin ladannut monta levyä ne-tistä ja todettuani ne hyväksi olen marssi-nut levykauppaan. Kun levyn saa ladattua ilmaiseksi, se kannustaa myös sijoitta-maan rahat keikkoihin.
Puhuttaessa uusista ansaintamalleista keskustelijat eivät osanneet sanoa, mikä tulee olemaan tulevaisuuden suunta.
– Todennäköisesti keskustelemme täs-tä tässä huoneessa kolmen vuoden pääs-tä, Kimmo Kivisilta lohkaisi.
ARTISTIEN NETTIMARKKINOINTI – halpa oikotie onneen vai silkkaa huuhaata?
TEKSTI PEKKA NISU
70
I WAS A TEENAGE SATAN WORSHIPPER
72
n KU
VA JANN
E KERÄN
EN
I WAS A TEENAGE SATAN WORSHIPPER
74
TEKIJÄNOIKEUDEN MANNEKIINI
Hän tuli Teostoon ensin laki-
mieheksi ja ehti toimia ra-
dio- ja tv-lisensioinnissa
sekä vetää NCB-osastoa
ennen kuin päätyi seitsemän vuotta sit-
ten Teoston toimitusjohtajaksi.
– Kouluaikoina soittelin viulua ja har-
kitsin jopa muusikon uraa. Järki kuiten-
kin voitti – totesin, että minusta tulee
parempi lakimies kuin muusikko. Tämä
on siinä mielessä ollut unelma-ura, et-
tä olen voinut yhdistää kiinnostusta mu-
siikkiin ja samalla hyödyntää sitä osaa-
mista, mitä olen opintojen kautta hank-
kinut. Tietysti näissä johtajan hommis-
sa juridiikka on hyvä tausta, koska tä-
mä on immateriaali-alaa.
Sipilän aika Teoston johdossa ei ole
ollut rauhaisaa ”virastonjohtamista”,
vaan pikemminkin melkoista myllerrys-
tä monella rintamalla.
– Tämä on ollut mielenkiintoinen jak-
so Suomen ja koko maailman musiik-
kibisneksessä. Tässä toimariaikanani
seitsemässä vuodessa on tapahtunut
enemmän muutoksia kuin ensimmäise-
nä neljänätoista vuonna yhteensä.
– Tekijänoikeudet ovat tärkeä talou-
dellinen tukiranka monelle elinkeinotoi-
minnalle ja kiinnostus niitä kohtaan on
viime aikoina lisääntynyt poliittisessa ja
taloudellisessakin keskustelussa. Näh-
dään, että niillä on iso merkitys jatkos-
sa.
– On tärkeää, että tekijöillä ja luovan
alan ihmisillä on riittävä edunvalvonta.
Nykyisin tietysti Bryssel on paikka, jos-
sa monista meidän asioista päätetään
raamitasolla EU-jäsenten suhteen ja Te-
osto on aktiivinen myöskin siellä. Meillä
on Euroopan Teostojen oma lobbaus-
organisaatio, jossa olemme aktiivisesti
mukana. Olen ollut siinä viimeiset vuo-
det varapuheenjohtajana.
Aina ei kuitenkaan tunnu siltä, että
Teoston viesti menee perille etenkään
kotimaiseen kuluttajaportaaseen, jossa
koko organisaatiolla on hieman negatii-
vinen leima kannettavanaan.
– Jokaisen sukupolven nuorilla mie-
hillä täytyy olla joku vihollinen. Tämä on
tietysti pieni yhteisö, jotka ihan netissä
elävät, mutta heille me olemme hyvä
maali, jota voi tykittää. Symboli jäykkyy-
delle ja vanhalle ajalle. Itse emme kyl-
lä tunnista tätä kuvaa, kun peiliin katso-
taan. Teosto on viimeisinä vuosina uu-
distunut rajusti. Olemme lähteneet sii-
tä, että haluamme olla asiakaspalveli-
ja sekä oikeudenomistajiin että meidän
musiikinkäyttäjäasiakkaisiin päin. Vaik-
ka toimimmekin business to business-
markkinoilla, niin lähdemme siitä, että
kuluttajalla olisi mahdollisimman laaja
kirjo musiikkia käytettävänään.
– Olemme teettäneet tutkimuksia ul-
kopuolisilla laitoksilla ja sinänsä Teos-
toa pidetään luotettavana ja uskottava-
na neuvottelukumppanina. Mehän ha-
luamme olla osa tätä suomalaista mu-
siikkibisnestä, emmekä vain mikään vi-
ranomainen. Suurin osa kuluttajista kat-
soo, että olemme oikealla asialla, että
tekijät saavat palkkionsa, mutta harva
haluaa maksaa itse siitä mitään ja se
on ongelma.
Asenneilmastopuolella Suomessa
onkin paljon tekemistä. Vertaisverkko-
lataaminen rehottaa, eikä laillinen tie-
dostokauppa ole lähtenyt käyntiin lain-
kaan odotetusti.
– Opetusministeriö on asettanut tä-
nä syksynä ryhmän, jossa on edustajia
luovan alan puolelta, mediataloista, te-
TEKSTI JOOSE BERGLUND n KUVA JANNE KERÄNEN
KATRI SIPILÄ, 45, ON OLLUT TÖISSÄ LAUTTASAAREN SILLAN KUPEESSA JO 20 VUOTTA.
75
leoperaattoreista ja viranomaisista, jos-
sa mietitään sitä, miten voitaisiin edus-
tää laillista kaupankäyntiä netti- ja mo-
biilijakelussa ja luoda vähän painetta
laittoman toiminnan estämiseksi. Vas-
taavia järjestelyitä on tehty esi-
merkiksi Ranskassa ja Englan-
nissa.
– Pidemmän päälle kaikkien
etu kuitenkin on, että verkois-
sa virtaisi laillista aineistoa – pi-
tää vain löytää oikeat liiketoi-
mintamallit, jotka ovat kuluttajan kan-
nalta houkuttelevia ja tehdä laittomista
latauksista epähoukuttelevampi vaihto-
ehto. Nopeusrajoitusten noudattamis-
tahan kannustaa kummasti sakon uh-
ka. Teleoperaattorit on saatava kanta-
maan vastuunsa viihdesisältöjen käy-
tön ohjaamisessa vertaisverkoista laili-
siin palveluihin.
– Suomessahan onnistunut malli oli-
vat nämä soittoäänet, jotka tulivat vuo-
situhannen vaihteessa. Me olimme ihan
pioneereja Suomessa johtuen tietys-
ti siitä, että olemme Nokian kotimaa ja
täällä on edistyksellinen kännykkäkult-
tuuri. Teostona onnistuimme neuvotte-
lemaan ihan ensimmäisiä toimivia mal-
leja soittoäänimarkkinoille ja kuluttajat
omaksuivat laillisen markkinan, eikä lie-
veilmiöitä juuri tullut.
80-vuotisjuhlavuonnaan Teosto on
halunnut korostaa nimenomaan teki-
jyyttä. Teoksella on joku tekijä ja sitä
voidaan kaupitella ja viedä myös aivan
sellaisenaankin kenties ilman fyysistä
äänitemyyntiä.
– Jos verrataan Suomea ja Ruotsia
musiikkiviejinä, niin ero on ehkä siinä,
että siellä ollaan muutama vuosikym-
men edellä. Teosvienti on isoa, ruot-
salaiset tekijät tekevät teoksia monen-
maalaisille esittäjille, jopa maailman-
tähdillekin ja sitä kautta Ruotsiin tulou-
tuu paljon tuloja, jotka luovat työllisyyttä
koko musiikkialalle. Tähän Suomessa-
kin pyritään mm. Musexin pyörittämien
Biisilinnojen ja muiden workshoppien
kautta. Meillä on osaamista, mutta näi-
tä yhteistyöverkkoja pitäisi saada vielä
luotua, että saataisiin myös suomalai-
sia tekijöitä mukaan kansainvälisiin ku-
vioihin. Teostolla on siinä tärkeä rooli,
miten kansainvälisten Teostojen kautta
Suomeen rahaa sitten tuloutuu.
Kansainvälisten tekijänoikeusjärjes-
töjen tilanne on tosin sikäli muuttunut,
että nykyään jäsenistä voidaan vapaas-
ti kilpailla eri maitten Teostojen kesken
ja esim. Saksan tekijänoikeusjärjestö
GEMA on saanut houkuteltua Suomes-
ta joitakin asiakkaita, joskin osa näistä
on tullut jo takaisinkin.
– Hyvin pitkäänhän meidän toimin-
ta oli alueellisiin monopoleihin perustu-
vaa. Kussakin maassa oli oli oma jär-
jestönsä, joka hoiteli kansalliset tekijät.
Nythän internet ja tietoverkot ovat mah-
dollistaneet rajat ylittävät musiikkipalve-
lut ja se on edesauttanut sitä, että jär-
jestöt ovat ryhtyneet kilpailemaan kes-
kenään. Tätähän EU:n komissio on ai-
ka voimakkaasti toivonutkin. Komissio
ei hyväksy alueellista markkinoiden ja-
koa keskitetyillä sopimusmalleilla ja yk-
si järjestö – yksi maa -periaatteella.
Teosto on valmistaunut kilpailuun te-
hostamalla toimintaansa ja pa-
rantamalla asiakaspalveluaan,
vaikka markkina-alue sinänsä
onkin pieni.
– Olemme ylpeitä siitä, et-
tä viime tammikuussa Music
& Copyright -lehti teki vertai-
lua Euroopan Teostojen tehokkuudes-
ta ja olimme siinä ykkösiä meidän kym-
menen pinnassa olevalla kuluprosentil-
lamme. Sen olemme saavuttaneet ni-
menomaan panostamalla pitkään tek-
niikkaan ja sähköiseen raportointiin, jo-
ka säästää kustannuksia.
– Totta kai on tekijöille ja kustanta-
jille tärkeää, kuinka paljon Teoston ke-
räämästä rahasta tuloutuu lopulta itsel-
le, mutta myös nämä edistämispalvelut
koetaan Suomessa tärkeinä. Olemme
mukana Fimicin ja Musexin toiminns-
sa sekä tietenkin lainsäädäntöpuolella
luomassa toimintaedellytyksiä ja muka-
na keskustelussa, jolla kehitetään esi-
merkiksi taiteilijoiden verotusta. Nythän
on ollut esillä, että taiteilijoilla tulisi olla
samanlainen tuloja tasaava rahastoin-
timahdollisuus kuin esimerkiksi urheili-
joilla.
Ainakin suomalaiset musiikin tekijät
ovat pysyneet pääsääntöisesti tutun ta-
lon asiakkaina.
– Joukkopakoa ei ole ollut havaitta-
vissa, joten toistaiseksi olemme onnis-
tuneet olemaan paras palvelija suoma-
laisen musiikin tekijöille. Moni arvostaa
– Pidemmän päälle kaikkien etu kuitenkin on, että verkoissa virtaisi laillista aineistoa – pitää vain löytää oikeat liiketoimintamallit.
76
sitäkin, että palvelua saa omalla äidin-
kielellä läheltä ja suomalaiset markkinat
tuntevalta toimijalta.
– Tavitteenamme on se, että rahat
tilittyvät mahdollisimman nopeasti sil-
le, jolle ne kuuluvat. Meillä on Euroo-
pan mittakaavassa erittäin tarkka tili-
tys – olemme ihan kärkipäässä siinä,
mitä tietoa saadaan esim. radioissa tai
tv:ssä esitetyistä teoksista ja taustamu-
siikkipuolella olemme teettäneet vuo-
sikausia tutkimuksia siitä, mitä lähtei-
tä siellä käytetään. Niitten perusteella
myös ne rahat saadaan tilitettyä oikein.
Musiikkihan soi nykyään enemmän
kuin koskaan aikaisemmin, mutta sen
levitystavat ovat vain osin vaihtuneet.
– Mikä on ilahduttavaa Teoston ja
koko musiikkialan kannalta on se, et-
tä elävä musiikki vetää nyt todella hy-
vin. Täällä on ollut stadionkeikkaa ja
monenlaista pienimuotoisempaa klubi-
esitystä viimeisen parin vuoden aikana
enemmän kuin koskaan aikaisemmin.
Se näkyy myöskin Teoston tilityksissä.
Tuntuu, että ihmiset hakevat aitoja elä-
myksiä ja elävää kosketusta musiikkiin
tämän kaiken nettilevittämisen rinnalle.
Live-puolen kukkiessa perinteinen
tallennemyynti on kuitenkin ollut hiipu-
maan päin, mikä on heijastunut vaike-
uksina mm. sellaisen perinteisen yh-
teistyöelimen, kuin tallennuslupamak-
sut keräävän ja tilittävän NCB:n eli Nor-
dic Copyright Bureaun toimintaan.
– NCB:hän on perustunut fyysis-
ten tallenteiden lisensiointiin. Fyysinen
markkina on kuitenkin jatkuvan putoa-
misen tiellä ja kulutus siirtyy immateri-
aaliseen, sähköiseen suuntaan, mikä
KATRI SIPILÄSYNTYNYT: 28.4. 1963KOTI: Paritalo EspoossaPERHE: Aviomies ja 14- ja 17-vuotiaat lapsetHARRASTUKSET: Musiikki, urheilu ja liikunta
näkyy tietysti NCB-tilissä. Meillä on nyt
vakavat keskustelut NCB:n omistajien
piirissä meneillään, että miten ja mihin
NCB:tä käytetään jatkossa. Tuleeko sil-
le uusia rooleja tässä uudenlaisen mu-
siikkijakelun maailmassa ja mikä sen
asema tulee olemaan pohjoismaisessa
yhteistyössä.
Uusien haasteiden ristipaineessa Te-
ostossakin on päästy iloitsemaan live-
buumin lisäksi myös suomalaisen mu-
siikin näkyvyyden lisääntymisestä koti-
markkinoitten ulkopuolella.
– Suomalaisen musiikin kannalta vii-
me vuodet ovat sikäli olleet kivaa aikaa,
että nämä yhteiset vientiponnistukset,
joista on puhuttu pitkään, ovat lähte-
neet liitoon. Fimicin pitkäaikaisen työn
ja Musexin toiminnan tulokset alkavat
näkyä. Itseluottamus on kasvanut kai-
killa toimijoilla.
Moni kentällä kokee kuitenkin, että
Musexin ja Fimicin toiminnot menevät
osittain päällekkäin.
– Fimic on ollut osa Teostoa kymme-
nen vuotta ja olemme olleet perustajajä-
senenä Musexissa. Kaikkien etu tietysti
on, että päällekkäisyydet karsitaan. Mu-
sexhan keskittyy valtavirran, jo menes-
tyneen pop/rock-musiikin vientiin kau-
pallisista lähtökohdista, kun taas Fimi-
cin ajatus on se, että se edustaa mah-
dollisimman laaja-alaisesti kaikkia mu-
siikin lajeja. Myös niitä, jotka edustavat
jotakin marginaalimusiikin haaraa, joka
pieninä pirstaleina maailmalla on kui-
tenkin vientitavaraa. Luulen, että tässä
maassa tarvitaan sekä kaupallista vien-
tinyrkkiä että enemmän kulttuurillisista
lähtökohdista toimivaa organisaatiota.
– Meillä on Teoston piirissä käynnis-
sä keskustelu Fimicin tulevaisuudesta
lähinnä siitä näkökulmasta, että tähän
asti Fimic on rahoitettu lähes täysin te-
kijänoikeuden haltijoiden eli Teoston te-
kijä- ja kustantaja-asiakkaitten omilla
rahoilla. Muut taiteen tiedotuskeskuk-
sethan ovat saaneet huomattavaa val-
tionapua.
– Pitkään ollaan valtion kanssa kes-
kusteltu siitä, että ei ole oikein, että yksi
toimiala joutuu ikään kuin omarahoittei-
seksi. Musiikkihan on tärkeä osa maab-
rändiä ja kansallista kulttuuria. Ei vain
tämä kaupallinen vientituote, vaan koko
musiikki Sibeliuksesta kansanmusiik-
kiin. Sen pohjalta toivon, että Fimicin
rahoituspohjaa oltaisiin laajentamassa
niin, että valtio ottaisi Fimicin toiminnan
rahoittamisesta samanlaista vastuuta
kuin kirjallisuuden, näyttämötaiteen ja
muiden taiteenalojen osalta. Lisäksi Te-
osto keskustelee Fimicin ja Gramexin
kanssa toiminnan ulottamisesta teos-
ten ja tekijöitten lisäksi myös suoma-
laisten esitysten ja esittäjien edistämi-
seen. n
77
78
n KUVAT MIINA ALAJÄRVI
79
PINTANDWEFALL
n KU
VAT JANN
E KERÄN
EN
D igitaalisen myynnin osuus musiikkikaupassa kasvaa
jatkuvasti. Myyntipaikkoja on monia, niin myös an-
muodossa pituudelle ei ole todellista rajoitusta. Albumiko-
konaisuutta ei tarvitse enää myöskään pilata täytebiiseillä,
Morten Dahlgren sanoo.
Myös Rockadillo Recordsin Tapio Korjus käytti puheen-
vuoron, jossa hän totesi digitaalisen myynnin olevan kivi-
kaudella.
– Kukaan ei tee sitä oikein. Mahdollisuuksia olisi vaikka
mihin, mutta suuri osa resursseista jätetään hyödyntämät-
tä. Kuluttajille on mahdollista tarjota musiikin yhteydessä
paljon tietoa artisteista ja soittajista, mutta kukaan ei sitä
vielä tee. Verkkokaupat eivät myöskään ole perillä musiikin
lokalisoinnista. Artistimme myyvät Suomessa digitaalisesti
paljon paremmin Levyviraston kuin iTunesin kautta, Korjus
sanoo.
– Mitä tulee laittomaan lataamiseen, se ei ole menossa
minnekään. On kyse siitä, voimmeko opettaa ihmiset lataa-
maan musiikkia laillisesti vai pystymmekö keksimään jon-
kinlaisen uuden ansaintamallin, Niko Kangas pohtii. n
DIGITAL DISTRIBUTION IN SCANDINAVIA
TEKS
TI P
EKKA
NIS
U n
KUV
A JA
NNE
KERÄ
NEN
ROKKIBAARIEN TOP 30. Lista alan soitetuimmista biiseistä. LEVYPOSTITUS. CD:t kentälle joka viikko.BIISIPANKKI. Digitaalinen promojakelu musiikkitoimittajille ja DJ:lle.PR-PALVELU. Kohdistettutiedotus, oikeat osoitteet.LISTASEURANTA. Suora linjakentälle joka viikko.RADIOSARJAT. Paikallisradioissa kautta maan.HITIT! Lehti, listajuliste ja netti.
ROKKIBAARIEN TOP 30. Lista alan soitetuimmista biiseistä. LEVYPOSTITUS. CD:t kentälle joka viikko.BIISIPANKKI. Digitaalinen promojakelu musiikkitoimittajille ja DJ:lle.PR-PALVELU. Kohdistettutiedotus, oikeat osoitteet.LISTASEURANTA. Suora linjakentälle joka viikko.RADIOSARJAT. Paikallisradioissa kautta maan.HITIT! Lehti, listajuliste ja netti.
KUN LASSE NORRES, 56, KUULEE SAAVANSA MUSIIKKI & MEDIAN ELÄMÄNTYÖPALKINNON 40-VUOTISESTA URASTAAN LÄHINNÄ TIEDOTTAJANA JA PR-TYKKINÄ, ÄRÄHTÄÄ HÄN ENSIMMÄISEKSI,
OONKS MÄ JO NOIN HEMMETIN VANHA?
TEKSTI JOOSE BERGLUND n KUVAT MIINA ALAJÄRVI & JAAKKO TUURE
85
kanssa. Duunikaverit oli tosi nastoja ja
innostuneita. Tehtiin tulokkaista yhdes-
sä staroja – ja siitä lohkes sitten him-
meetä loistoo itsellekin.
– Kyse oli myös nuoruuden haus-
kanpidosta. Klubien ovet aukenivat ja il-
lat olivat hauskoja ja kosteita. Töitä kui-
tenkin tehtiin aamusta iltaan viikonloput
mukaanlukien. Jos joskus joutui omalla
rahalla maksamaan, niiin sitten seuraa-
vana päivänä haettiin kuiteilla firmasta
fyrkkaa.
Bileillä oli kuitenkin myös kääntö-
puolensa.
– Myöhemmässä vaiheessa huo-
masin, että olisi pitänyt myös opiskel-
la, eikä unohtua siihen huumaan. Levy-
yhtiöissä etenemismahdollisuudet tys-
säsivät, kun ei ollut sitä korkeakoulu-
tutkintoa. Kantapään kautta alalle tullut
porukka väheni.
Lasse Norreksen uran suurimmat bi-
leet olivat kuitenkin vasta edessä. Po-
rissa keksi eräs nuori mies nimittää it-
sensä Neumanniksi ja bändinsä Din-
goksi.
Kykyjenetsijä Timo Lindström bon-
gasi bändin Fazerille, Pave Maijasesta
tuli tuottaja ja Lasse Norreksesta ma-
nageri.
– Meistä tuli ensin hyvät ystävät. Vä-
lillemme syntyi luottamus ja kevääl-
lä 1985 he pyysivät minua managerik-
seen, jolloin lähdin Fazerilta ja ryhdyin
yksityisyrittäjäksi.
Ja lujaa meni. Hilloa tuli ovista ja ik-
kunoista, mutta sitä myös meni. Bändi
ja Lasse Norres perustivat oman Bang
Trax -levy-yhtiön, joka kuitenkin Dingon
hajottua kaatui omaan mahdottomuu-
teensa. Lasssen pr-ja viestintätoimisto
Riopop sen sijaan on yhä hengissä.
Samaan aikaan Lasse hääräsi vie-
lä 80-luvun lopun kuumimman pinta-
paikan, jopa nollakahteen auki olleen
Cafe Metropolin asiakas- ja mediasuh-
depäälikkönä eli piti jälleen hyvää huol-
ta toimittajien ja artistien tarpeista.
– Olin kadehditussa ja etuoikeute-
tussa asemassa. Mulla oli hyvät ansiot,
sitä ei kieltäminen Mä soin ja join hy-
vin. Matkustelin ympäri maailmaa. Yk-
sin, poikamies kun olin. Valehtelisin, jos
väittäisin, etten nauttinut siitä elämästä.
Nyt, kun käy sopimassa eläkevakuutuk-
sesta, niin on käynyt mielessä, että ois
niitä asioita voinut aikaisemminkin hoi-
taa. Mä voisin nyt olla jo vaikka osa-ai-
ka-eläkkeellä. mut en mä silti kadu mi-
tään. Asunnon sentään ostin, mutta
myin pois, että mitä mä täällä pihiste-
len, kun tuolla venttaa Thaimaat, Keni-
at ja Brasiliat!
Dingo loppui ja loppuivat myös
80-luvun juhlat. Lasku maksettiin laman
muodossa. Taloudellisesti huonossa
hapessa ollut Bang Trax myytiin Fazeril-
le ja Lasse pestattiin pr-päälliköksi van-
haan tuttuun taloon.
– Dingossa mä ihmettelen sitä, mi-
hin se Neumannin huima luovuus silloin
yhtäkkiä katosi. Hyviä frendejä me ol-
laan kuitenkin Nipan kanssa edelleen ja
pidetään yhteyttä. Se mikä on surullista
on se, että bändin muut pojat ja Neu-
mann ovat niin huonoissa väleissä kes-
kenään., enkä mäkään ole ollut vuosiin
tekemisissä juuri muiden kuin Nipan ja
Even kanssa. Viime aikoina mulla on
kuitenkin ollut ilo nähdä, kuinka toimi-
va livebändi tämä Neumannin ja Even
Dingo on. Olen nähnyt aikoinaan, alku-
peräisessä kokoonpanossa, paljon vä-
syneemmän ja elottomamman Dingon
kuin mitä nykyinen bändi on.
Fazer myytiin 1994 Warnerille ja Las-
sen mukaan uusien amerikkalaisomis-
tajien myötä tuloskeskeisyys söi suuren
osan työnteon luovuudesta ja hauskuu-
desta.
Norres sai tarjouksen lähteä uuden
paikallisradion, Radio Stadin markki-
nointipäälliköksi ja lähti myös
Bileet eetterissä jäivät kuitenkin ly-
hyiksi, kuten monen muunkin radioalan
yrittäjän kohdalla on käynyt.
Oli vaihteeksi aika kaivaa oma firma
naftaliinista ja pistää se taas aktiivisek-
si. Riopop jatkoi tiedottamista ja erilais-
ta bileorganisointia, mutta tapahtumien
kirjo oli jo varsin laaja. Lahden viinijuh-
lia, American Car Showta, Koululiikun-
taliiton Power Moveria. Siihen päälle sit-
ten Mestareita areenalla, Drag&Racea,
Bumtsibum-kiertuetta ja Hurriganes-lef-
faa.
– Jo toistakymmentä vuotta sitten
mun hyvä ystäväni Jyrki Hämäläinen
sanoi kaikista parhaan profetian: Saat
nähdä Lasse, että tämä ala muuttuu
fast foodiksi. Artistit ja niiden musiikki
kulutetaan hetkessä loppuun – ihmiset
haluavat vain lisää ja lisää. Se heijastuu
siihen, että 1990- ja 2000-luku eivät ole
tarjonneet käytännöllisesti katsottuna
yhtään uutta kiintotähteä musabisnek-
seen. Sähköinen media ja koko tapa
elää on muuttunut niin kiivastempoisek-
si. Mediankin ainoa tehtävä tänä päivä-
nä on tahkota sen omistajille rahaa.
86
Lassella oli myös siivu ohjelmatoi-
mistobisneksestä Dex-viihteen ja Melo-
dian osakkuuden kautta, mutta.
– Mua viisaammat, tuloksesta ja ta-
seesta enemmän ymmärtävät yhtiö-
kumppanit olivat sitä mieltä, että kasvu-
luvut eivät sittenkään olleet riittävän hy-
viä ja halusivat myydä.
– Niinpä ohjelmatoimistot myytiin
pari vuotta sitten Eastwaylle. Norrek-
selle jäi oma, yhden miehen yritys, joka
kantaa Riopopin ohella komealta kals-
kahtavaa nimeä Entertainment Capital
Finland Oy. Nimi on edellämainitun yri-
tysryppään peruja.
Käytännössä Norres on ollut paljon
esillä bändituontiin innolla mukaan ryn-
nistäneen Kalle Keskisen Speed Pro-
motionin tiedottajan pestin myötä.
– Mä olen tehnyt Kallen kanssa ah-
kerasti töitä, mutta en ole Kallen yrityk-
sen palkkalistoilla. Työnjako on selkeä.
Kallen Speed Promotion tuo bändit
maahan ja minun yritykseni hoitaa tie-
dotuksen, viestinnän ja peeärrän.
– Kalle on vielä niin nuori – mä ihai-
len sen energisyyttä, päättäväisyyttä ja
rohkeutta. Nostalginen rock, John Ma-
yallit, Todd Rundgrenit ja Ted Nugentit
eivät välttämättä ole Kallen ominta alaa,
mutta 2000-luvun rockin ja rap-scenen
Kalle tuntee loistavasti.
Kun Lasse itse esittelee musiikkima-
kuaan, niin esille nousevat Cream, Led
Zeppelin, Jimi Hendrix, Kirka ja Hurriga-
nes. Artisteja, joista 2000-luvulla moni
ei ole edes hengissä.
– Kyllä mä olen säilynyt ihan hyväs-
sä vireessä, 60 prosenttia musiikkiku-
vioiden seuraamisesta on ammatillista
ja loput 40 prosenttia aitoa kiinnostus-
ta. sanoo herra itse ja lisää listaan Amy
Winehousen sekä Duffyn.
– Mulle tää homma on kuitenkin jat-
kuvaa kontaktien hakua, tutustumis-
ta ihmisiin ja verkoistoitumista mah-
dollisimman laajasti. Se on ehkä osa-
syy miksi mä yhä olen tässä näitä hom-
mia tekemässä. Sitä mä kuitenkin ha-
luan korostaa, että pääsääntöisesti mä
nautin työstäni.
– Mua on myös ilahduttanut, kun oon
tutustunut keikoilla ja festareilla uusiiin
bändeihin, kuinka myönteisesti ja en-
nakkoluulottomasti nää Negativet, Uni-
klubit ja PMMP:t ovat ottaneet vastaan
tällaisen vanhan konkarin. En mä tie-
tysti enää bailaa ja häilää niitten kans-
sa niin kuin bändien kanssa ennen. Mä
hoidan hommani ja lähden hotelliin nuk-
kumaan tai sitten himaan. Festareiltakin
saatan ajaa viimeisen esiintyjän jälkeen
yöllä himaan.
Niin tosiaan, himaan. Kolmannen
polven stadilaisella seurapiirihailla on
nykyään hima Vantaan Nikinmäessä.
– Mietittiin, että ehkä Töölö ei sitten-
kään oo paras kasvuympäristö pienille
lapsille. Ostettiin tää tontti syksyllä 2005
ja kyl mä talvella 2006 ennen kuin piti al-
kaa rakentaa, sanoin vaimolle pari ker-
taa, että myydään se tontti pois. Emmä
haluu lähtee sinne.Kehäkolmosen taak-
se.
– Mut sit mun yks hyvä kaveri kysyi,
että eikös sulla ole kesämökki, jonne
menet aina mielelläs. Etsä sitten muka
viihdy siellä? Ja mä olen aina viihtynyt
siellä helvetin hyvin.Töissä joutuu ta-
paan koko ajan helvetisti ihmisiä, säh-
köposti laulaa ja puhelimet soi tauko-
amatta. Nyt, kun mä ajan työhuoneel-
tani tai jostain keskustasta ton 25 kilo-
metriä Lahden suuntaan ja pääsen Ni-
kinmäkeen maaseudun rauhaan, niin
kyllä mun sielu siellä lepää.
Kahden pienen lapsen isä on jopa
niin vantaalaistunut, että pyrki Vantaan
kaupunginvaltustoon lokakuun vaaleis-
sa Kokoomuksen listalta ja pääsi.
– No, ne pyysivät mua mukaan ja mä
ajattelin, että miksi ei. Kyllä mä haluun
vaikuttaa oman kotipaikkakuntani asioi-
hin yhteiskunnallisessa päätöksenteko-
portaassa. n
LASSE NORRESSyntynyt: 21.9. 1952
Koti: Omakotitalo Vantaan
Nikinmäessä
Perhe: Vaimo ja Anni 4 vuotta
sekä Nikolas, 8 vuotta.
Harrastukset: Matkailu, piha-
askareet, sienestys, perhe
87
Perinteinen Pikkuparlamentti kokoontui perjantaina Helsin-
ki Rock’n’Roll Oy:n Juhani Merimaan johdolla. Pikkupar-
lamentin muina jäseninä nähtiin levy-yhtiö-, keikka- ja media-
vaikuttajia: Juha Kyyrö (Fullsteam Records & Agency), Kimmo
Valtanen (SonyBMG), Ville Kilpeläinen (Music Export Finland),
Riku Vassinen (MySpace Finland), Taija Holm
(ProPromotion) ja Anssi Autio (YLE). Keskus-
telu poukkoili musiikkiviennistä 360-mallin
kautta verkkoyhteisöihin ja -sisältöihin.
Merimaan mielestä vuosi on ollut varsin ta-
pahtumarikas.
– Keikkoja on ollut paljon, niin pieniä kuin
suuria. Ihmiset käyvät keikoilla enemmän kuin
aikaisemmin. Levybisnes sen sijaan tuntuu
kamppailevan laskevien myyntilukujen kans-
sa ja yrittää ratkaista, mikä olisi paras tapa
pysyä bisneksessä.
Kimmo Valtasen mielestä nykyinen kehitys
tukee ajatusta, että vain vahvat selviytyvät.
Keskikastin bändit jäävät vähälle huomiolle,
eivätkä keskinkertaisuudessaan menesty. Val-
tasen mielestä musiikin digitaalinen myynti on
Suomessa pahasti jäljessä kehityksestä.
– Levynmyynnin laskiessa digitaalinen myynti ei ole vastaa-
vasti kasvanut, Valtanen pyöritteli.
Juha Kyyrön mielestä suomalainen musiikkivienti ei voi
jatkua nykyisenkaltaisen mallin mu-
kaan.
– Ei voida olettaa, että tu-
lee uusi HIM tai The Ras-
mus, jotka kattavat koko
viennin. Meillä pitäisi olla
tasainen virta ulkomail-
le, josta piikit sitten vain
erottuvat edukseen.
Ville Kilpeläinen veikkaili
tulevaisuuden vientivalttien löytyvän ennemmin biisintekijöistä
kuin artisteista.
Internetin vaikutusta musiikkibisnekseen pohdittiin monelta
kantilta. Anssi Aution mukaan YLE:n kokemukset netti-tv-lähe-
tyksistä ovat olleet positiivisia. Viime kesän Provinssirock-lä-
hetykset keräsivät enemmän katsojia, kuin mitä aikaisemmat
Provinssista televisioon tehdyt tuotannot. Myös Ruisrockin
omilla nettisivuilla julkaistut livetaltioinnit keräsivät Merimaan
mukaan kiitettävästi katsojia.
MySpace on viime vuosina noussut ylivoimaisesti suu-
rimmaksi internetin musiikkikanavaksi. Kaikkien panelistien
mielestä nettiyhteisöjen vaikutus musiikkikenttään on ollut