MP2 Itella Oyj Hospitaali - vsshp.fi · Ärade läsare, jag vill utmana dig till att göra ett strate - giskt val: lär dig åtminstone ett förfaringssätt den här veckan som ökar

Vuoden 2011 menestyjät

>> lue lisää s. 11

Potilasturvallisuuden kehittämis- työ VSSHP:ssä tehostuu

>> lue lisää s. 5

Tyhystä tehoa

>> lue lisää s. 8

HospitaaliVarsinais-Suomen sairaanhoitopiirin henkilöstölehtiEgentliga Finlands sjukvårdsdistrikts personaltidskrift 4|2012

MP2 Itella Oyj

2 Hospitaali 4/12

HOSPITAALI Varsinais-Suomen sairaanhoito-piirin henkilöstölehti − Personal-tidskrift för Egentliga Finlands

sjukvårdsdistrikt. 6. vuosikerta.

Julkaisija: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri.

Toimitus: Päätoimittaja Esa Halsinaho,

puh. (02) 313 1083, [email protected].

Toimituspäällikkö Markku Näveri, puh. (02) 313 3119,

[email protected]. Toimituskunta (suluissa varajäsen):

Esa Halsinaho, Mirja Hovirinta (Sari Rannikko), Eija Järvelä,

Marjut Kahilainen, Leena Kähäri, Anneli Lautaro (Johanna Siiriäinen), Markku Näveri, Marja-Leena Veijola

(Marjo Wittfooth). Taitto ja toimitus:

SEK PRO Oy. Toimittajat:

Marjo Peltoniemi, Pekka Remes, Tuula Vainikainen, Mathias Luther

(Inter Folia Press).

Paino: I-print Oy, Seinäjoki.

Painos noin 10 000 kpl. Jakelu:

Itella Oyj. Osoitteet:

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin osoiterekisterit.

Osoitteenmuutokset: VSSHP:n työntekijät ilmoittavat

esimiehelleen, muut lehden saajat osoitteeseen [email protected] tai

puh. (02) 313 1103. Toimituksen osoite:

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Viestintäyksikkö, PL 52,

20521 Turku.

Ilmestyminen: 8 kertaa vuonna 2012.

ISSN 1796-8062. Seuraava lehti ilmestyy

3.9.2012, Aineistopäivä 13.8.2012.

Mediatiedot: www.vsshp.fi/julkaisut/

lehdet2012/

Kuukauden kirjoitus | Månadens skrivelse Sisältö

Potilasturvallisuus on strateginen asia

2 Kuukauden kirjoitus: Potilasturvallisuus on strateginen asia

2 Månadens skrivelse: Patientsäkerhet är en strategisk sak

3 Vuoden 2011 kertomukset kansissa

3 Henkilöstöhallinnon raportointiin uusi järjestelmä

4 Kesäajan toiminnan suunnittelusta sairaanhoito- piirissä – Hyvä ja turvallinen hoito toteutuu

4 Potilaan oikeudet kansien väliin

5 Potilasturvallisuuden kehittämistyö VSSHP:ssä tehostuu

6 Patientsäkerheten skall sitta i systemet

6 Potilaan oikea tunnistaminen on halpa henkivakuutus

7 Kattokuulutus – kuuluuko?

8 Tyhystä tehoa

8 Reippaasti ja rennosti - Tyksiläiset mukana Naisten Kuntovitosella

10 Tuore kasvo: Werya on ylpeä työstään

10 Sarvesta härkää: Työhyvinvointi ja muutokset

11 Vuoden 2011 menestyjät

12 Harrastuksena jooga:

Joogasta mielenrauhaa ja hyvää oloa

12 Tyhyä raikkaassa meri-ilmassa

13 Ensihoitajien osaaminen käyttöön

14 Onnistunut Äitienpäiväkonsertti

14 Ilkka Mononen ikuistettiin

14 ”Mialumi sun kanssas”

15 U-sairaalan remontille piste

16 Ammattina ammattimies Kalle Eskola on ammattimies

16 RSS:n ”VANHAT” tapasivat

17 Lääkehuollon uudisrakennus harjaan

18 Multasormella on asiaa: Liikaa betonia?

18 Lounais-Suomen TEOS juhli 10-vuotistaivaltaan

19 Santralle todistuksen keskiarvoksi 8–

19 Diabetestutkimussäätiön 100 000 euron ap uraha Pirjo Nuutilalle

20 Alkusammutus kuuluu kansalaistaitoihin

20 Happy-Box

Kansi: Useat TYKSin työporukat osallistuivat liikunta-

tapahtuma Naisten Kuntovitoseen Turussa 26.5.2012.

Kuvassa kirurgian poliklinikkalaisia (myssyt päässä)

sekä muita tapahtumaan osallistuneita tyksiläisiä.

Kuva: Marjo Peltoniemi

Patientsäkerhet är en strategisk sak

Tillämpningen av patientsäkerhetsplanen i praktiken i re-sultatenheterna är en del av utvecklandet av servicekva-liteten. Fullmäktige godkände det som ett av de bindande

målen för Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt år 2012. Det är inte överdrivet sagt att vårt sjukvårdsdistrikt har ett

gott rykte som patientsäkerhetsaktör. Hälso- och sjukvårdslagen som trädde i kraft för ett år sedan förpliktar verksamhetsenhe-terna till att planera verkställandet av kvalitetsledningen och patientsäkerheten. Vi var bland de första som utarbetade en pa-tientsäkerhetsplan och skapade verksamhetsmodeller med vilka man säkerställer och främjar patientsäkerhet: För att lära av pa-tientsäkerhetshändelserna har man tagit i bruk HaiPro-systemet och för att förebygga sådana bl.a. operationsteamets kontrollista. En systematisk patientdokumentanalys bidrar till att följa pa-tientsäkerhetshandlingarnas effekt. I resultatenheterna har man börjat nya praxis. Man har delat med sig information.

Viljan hos ledningen i sjukvårdsdistriktet att prioritera pa-tientsäkerheten syntes i beslutet att inrätta en permanent pa-tientsäkerhetschef fr.o.m. början av 2012. Detta var en naturlig fortsättning på det treåriga patientsäkerhetsprojektet. Utan det hade vi inte uppnått en betydande minskning i negativa händel-ser och ett så exemplariskt nuläge varifrån det är bra att fortsät-ta mot en övergripande kvalitetsledning.

Efter en avancerad början är det dags för patientsäkerhet-sarbetet att etablera sig till en del av den dagliga verksamheten såväl i enheter som producerar sjukvård som också i enheter som upprätthåller sjukhusets infrastruktur. Patientsäkerhe-tens utnämnda aktörer - styrgruppen, patientsäkerhetsche-

Potilasturvallisuussuunnitelman soveltaminen käytäntöön tulosyksiköissä on osa palvelujen laadun kehittämistä. Valtuusto hyväksyi tämän yhdeksi VSSHP:n sitovaksi ta-

voitteeksi vuodelle 2012. Ei ole liioiteltua sanoa, että sairaanhoitopiirillämme on hy-

vä maine potilasturvallisuustoimijana. Vuosi sitten voimaan astunut terveydenhuoltolaki velvoittaa toimintayksiköt laa-dunhallinnan ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanon suun-nitelman tekoon. Olimme ensimmäisten joukossa laatimassa potilasturvallisuussuunnitelmaa ja luomassa toimintamalleja, joilla varmistetaan ja edistetään potilasturvallisuutta: Vaarata-pahtumista oppimiseksi on otettu käyttöön HaiPro-järjestelmä ja niiden ehkäisemiseksi mm. leikkaustiimin tarkistuslista. Systemaattinen potilasasiakirja-analyysi auttaa seuraamaan potilasturvallisuustoimien vaikuttavuutta. Tulosyksiköissä on aloitettu uusia käytäntöjä. Tietoa on jaettu.

Sairaanhoitopiirin johdon tahto priorisoida potilasturvalli-suutta näkyi päätöksessä perustaa potilasturvallisuuspäällikön pysyvä tehtävä vuoden 2012 alusta. Tämä oli luonteva jatko kolmivuotiselle potilasturvallisuusprojektille. Ilman sitä em-me olisi saavuttaneet merkittävää laskua haittatapahtumissa ja mallikasta nykytilannetta, josta on hyvä jatkaa kokonaisvaltai-seen laadunhallintaan.

Taidokkaan alun jälkeen potilasturvallisuustyön on aika vakiintua osaksi jokapäiväistä toimintaa niin sairaanhoitoa tuottavissa kuin sairaalan infrastruktuuria ylläpitävissä yksi-

köissäkin. Potilasturvallisuuden nimetyt toimijat − ohjaus-ryhmä, potilasturvallisuuspäällikkö, -koordinaattorit ja -yhdyshenkilöt − ovat tukena sairaanhoitopiirin, tulosyk-siköiden ja toimintayksiköiden johdolle, jotka vastaavat lain ja asetuksen mukaan potilasturvallisuuden toteutumisesta. Johtoryhmien tehtävänä on istuttaa laadun ja potilasturvalli-suuden seuranta ja kehittäminen säännölliseksi ja systemaat-tiseksi käytännöksi. Taloudellisesti tiukkoina aikoina raha on hyvä motivaattori: haittatapahtumien vuosikustannukset Suomessa on arvioitu yli 950 000 000 euroksi. Kaikki myös ymmärrämme potilaan ja omaisten huolen ja pettymyksen komplikaation sattuessa, eikä se työntekijöillekään ole help- po kokemus. Jokainen vältetty hoitohaitta on kaikkien etu!

Arjessa kestävän, yhteisen potilasturvallisuuskulttuurin kehittyminen on hidasta, sillä asenteet muuttuvat oivallus-ten ja käytännöt tietoisen kehittämisen kautta. Kyse on työn sisällön ja ammattitaidon lisäksi tiedonkulusta, tiimityöstä ja toimintojen rajapinnoista. Näiden tunnistamiseen ja hallitse-miseen emme ole saaneet ammattiin valmistuessamme kou-lutusta. Tähän vajeeseen VSSHP:n johtoryhmä on vastannut päätöksellään osallistua syksyllä alkavaan koko henkilöstön kattavaan koulutusohjelmaan, joka on osa kansallista Poti-lasturvallisuutta taidolla -ohjelmaa.

Lukijani, haluan haastaa sinut tekemään strategisen va-linnan: opetellaan tällä viikolla ainakin yksi uusi potilastur-vallisuutta lisäävä toimintatapa!

Tuija Ikonenvs. arviointiylilääkäri VSSHP / t.f. utvärderingsöverläkare Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt

fen, -koordinatorerna och -kontaktpersonerna - stöder sjukvårdsdistriktets, resultatenheternas och verksamhet-senheternas ledning som svarar för att patientsäkerheten förverkligas enligt lag och förordning. Styrgrupperna har som uppgift att implementera uppföljningen och utvecklan-det av kvaliteten och patientsäkerheten till en regelbunden och systematisk praxis. I ekonomiskt strama tider är pengar en bra motivator: man har beräknat att de negativa händel-sernas årliga kostnader i Finland är över 950 000 000 euro. Vi förstår alla också patientens och de anhörigas oro och besvi-kelse då det sker en komplikation och det är inte heller en lätt upplevelse för de anställda. Varje skada som kan undvikas är allas nytta!

Utvecklingen av en gemensam patientsäkerhetskultur som håller i vardagen är långsam eftersom attityderna ändras genom upptäckterna och praxisen genom medveten utveck-ling. Förutom arbetsinnehållet och arbetskompetensen är det även fråga om informationsutbyte, teamwork och verksam-heternas gränsyta. Vi har inte fått utbildning för att identi-fiera och hantera dessa när vi avlade våra examen. På det här underskottet har ledningsgruppen i Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt svarat i och med sitt beslut om att delta i utbildningsprogrammet som täcker hela personalen och som börjar i höst. Programmet är en del av det nationella pro-grammet Patientsäkerhet genom kompetens.

Ärade läsare, jag vill utmana dig till att göra ett strate-giskt val: lär dig åtminstone ett förfaringssätt den här veckan som ökar patientsäkerheten!

4/12 Hospitaali 3

Varsinais-suomen sairaanhoitopiiri kuntayhtymän Vuosikertomus 2010

Varsinais-suomen sairaanhoitopiiriegentliga Finlands sjukVårdsdistrikt

Vuosikertomus 2011

VSSHP:n Vuosikertomus ja Henki-löstökertomus vuodelta 2011 ovat valmistuneet ja tämän Hospitaalin ilmestyessä pääosin jo jaettukin

yleiskirjejakelulla sairaanhoitopiiirin sisäl-lä sekä saatekirjeen saattelemana sidosryh-mille.

Henkilöstökertomuksen tarkoitukse-na on toimia yhtenä henkilöstöjohtamisen apuvälineenä ja antaa myös sidosryhmille tietoa sairaanhoitopiirin henkilöstöstä. Kertomusta on hieman kevennetty esim. hiomalla tilastojen esittämistä, mutta pääosin se on toteutettu edellisten vuo-sien tapaan. Henkilöstökertomuksessa tarkastellaan keskeisimpiä henkilöstöä koskevia tietoja ja tunnuslukuja VSSHP:n tasolla sekä joiltain osin tulosalueittain ja ammattiryhmittäin. Lisäksi selvitetään keskeisimmät vuoden aikana tapahtuneet henkilöstöä koskevat muutokset. Tasa-arvon toteutumista sairaanhoitopiirissä tarkastellaan henkilöstörakenteen, ikäja-kauman, työn ja elämäntilanteen yhteen-sovittamisen sekä palkkarakenteen osalta. Kuvitukseen on poimittu Hospitaaleissa vuosina 2009 ja 2010 julkaistuja kuvia. Tätä lähestymistapaa on tarkoitus käyttää jat-kossakin.

Tästä Hospitaalista löytyy Henkilöstö-kertomuksesta poimittuja, henkilöstöäm-me koskevia tietoja, taulukoita ja kaavioita. Mielenkiintoisia, sanoisin!

Marjut Kahilainen

henkilöstöasiantuntija

Vuosikertomuksesta on tekeillä myös ruotsin- ja englanninkieliset versiot. Vuo-sikertomusta voi käyttää yleisesitteenäkin, koska sen sisältö ei rajoitu vain vuoteen 2011. Sen teksteissä, kuvioissa ja taulukoissa on yleisempääkin tietoa. Vuosikertomuksen lisäkappaleita esimerkiksi vieraille jaettavaksi voi tilata sähkö-postiosoitteesta [email protected].

Vuoden 2011 kertomukset kansissa

Työpaikat Hakijat Hakijat / työpaikka

VSSHP:n hallintokeskus 20 470 24

Turun yliopistollinen keskussairaala 245 2413 10

Salon aluesairaala 29 389 13

Turunmaan sairaala 26 113 4

Loimaan aluesairaala 34 99 3

TYKS Vakka-Suomen sairaala 13 151 12

Huollon palvelujen yksikkö 69 773 11

Teknisten palvelujen tulosyksikkö 15 412 27

Psykiatrian tulosalue 86 764 9

Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos 19 56 3

Tyks-Sapa 77 789 10

Yhteensä 633 6429 10

Haettavaksi julistetut virat ja toimet sekä hakemusten lukumäärät 2011

vakinainen henkilöstö ka 14,8 vuotta

määräaikainen henkilöstö ka 2,9 vuotta

Ulkoinen vaihtuvuus 7,4 %

PalveluksessaoloaikaPalvelussuhteen päättymisen syyt 2011 2010

Itse irtisanoutunut 165 129

Eläkkeelle siirtyminen 150 159

- työkyvyttömyyseläke 31 21

- vanhuuseläke 119 138

Ero määräajan päätyttyä (koulutusvirka) 11 14

Muut syyt 8 6

Yhteensä 334 308

Henkilöstökertomus 2011

Varsinais-suomen sairaanhoitopiiriegentliga Finlands sjukVårdsdistrikt

VSSHP:n henkilöstöhallinnon raportoin-nissa otettiin toukokuun 2012 aikana käyttöön uusi raportointijärjestelmä Prima Raportointi. Kyseessä on IT-palveluyritys Logican tarjoama, kokonaan uusi järjestel-mä, jonka kehittämisessä VSSHP on ollut mukana toimimalla pilottikäyttäjänä. Hen-kilöstötoimiston henkilöstöasiantuntijat

Henkilöstöhallinnon raportointiin uusi järjestelmäovat helmikuusta 2012 alkaen testanneet järjestelmää yhteistyössä Medbit Oy:n kanssa.

Järjestelmän käyttöönotto alkaa aluksi pilottikäytöllä. Viisi henkilöä eri yksiköis-tä on lupautunut pilottikäyttäjäksi kesän ajaksi. Elo-syyskuussa järjestelmän käyt-töä laajennetaan ja esimiesten, sihteerien

ja muiden käyttäjien koulutukset alkavat. Koulutuksista tiedotetaan tarkemmin ke-sän lopulla.

Prima Raportointi tulee korvaamaan aikaisemmin käytössä olleen eHRMinfon. Kesän ajan järjestelmät ovat rinnakkais-käytössä ja eHRMinfon käytöstä luovutaan syksyllä 2012. Tällä hetkellä Prima Rapor-

tointi tuottaa samat raporttisisällöt kuin eHRMinfo, mutta jatkossa järjestelmästä tullaan saamaan entiseen verrattuna tar-kemman tason raportointia sekä myös ko-konaan uusia raportteja.

Tiina Teirasvuo

henkilöstöasiantuntija

4 Hospitaali 4/12

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kesäajan toimintaa ja henkilöstöä koskevat suunnitelmat on laadittu aikaisempien vuosien tapaan yh-

teensovittaen eri sairaaloiden ja yksiköiden suunnitelmat. Toiminnan järjestelyissä on huomioitu koko sairaanhoitopiirin näkökul-ma. Palvelutoiminnan koordinaatiotyöryh-mä on koonnut sulkutietoja ja sovittanut yhteen suunnitelmia TYKSin ja aluesai-raaloiden kesken huolehtien myös tukipal-veluiden ja Turun perusterveydenhuollon informoinnin sulkusuunnitelmista. Tavoit-teena on optimoida potilashoito sekä hen-kilöstön saatavuus ja taloudellinen käyttö sovittaen osasto-, poliklinikka- ja toimen-pideyksiköiden sulkuja ja supistuksia toi-siinsa. Varsinais-Suomen sairaanhoitopii-rin yksiköiden vuositason sulkuaikataulu löytyy sairaanhoitopiirin internetsivuilta, joiden välityksellä tiedot ovat sekä sairaan-hoitopiirin eri yksiköiden että väestön ja si-dosryhmien käytettävissä (www.vsshp.fi/fi/toimintatilastot).

Kesäajan toiminnan suunnittelusta sairaanhoitopiirissä –

Hyvä ja turvallinen hoito toteutuuKäytännössä tulosalueilla ja tulosyk-

siköissä vastuulääkärit, osastonhoitajat ja ylihoitajat ovat tehneet tiivistä yhteistyötä kevään aikana sulkusuunnitelmien ja loma-suunnitelmien yhteen sovittamiseksi siten, että henkilöstön määrä ja osaaminen pys-tytään varmistamaan kaikissa yksiköissä ja työvuoroissa. Yksiköiden yli menevää henkilöstön sijoittelua sekä osastojen toi-mintoja yhdistämistä on myös valmisteltu. Suunnittelun tavoitteena on, että kesäajan toiminnallisista supistuksista huolimatta kiireellinen hoito tarjotaan normaaliin ta-paan ja potilaiden hyvä ja turvallinen hoito toteutetaan.

Yksiköiden sulut ja supistukset ajoittu-vat pääosin juhannuksen ja elokuun alun välisille viikoille. Sulkuja ja supistuksia aloitetaan kesäkuun alussa ja jatketaan elo-kuun loppuun ja ne ovat kokonaisuutena edellisvuosien kaltaisia. TYKSissä vuode-osastojen kesäajan toimintaa supistetaan noin 17 %, mikä on hieman edellisiä vuosia enemmän.

Sijaisten saatavuutta seurataanSijaisten saatavuutta on seurattu vuosittain ja tehty toimenpiteitä henkilöstön riittä-vyyden turvaamiseksi koko vuoden aikana sekä erityisesti lomakuukausina.

Vuosina 2007–2011 on lisätty vakinais-ten varahenkilöiden määrää asteittain kor-vaamaan määräaikaisten sijaisten tarvetta eri ammattiryhmissä. Vastaavana ajanjak-sona vakinaisten työsuhteiden osuus on kasvanut, määräaikaisten vähentynyt ja kokonaistyöpanoksen kasvua on pystytty hillitsemään. Vuonna 2011 toistaiseksi voi-massa olevassa palvelusuhteessa oli 78,3 % ja määräaikaisessa palvelussuhteessa 21,7 % henkilöstöstä. Vuonna 2011 sairaanhoi-topiirin vakinaisen henkilöstön poissaolois-ta 30 % pystyttiin kattamaan varahenki-löstön avulla.

Kesäaikana tullaan jatkossakin tar-vitsemaan määräaikaisia sijaisia ja vuoden 2012 kesäajan sijaisvaje tulosalueittain tar-kasteltuna noudattaa aikaisempien vuosien tilannetta. Esimiesten raporttien perusteel-

la sijaistilanne on pääsääntöisesti kohta-lainen, mutta joissakin yksiköissä sijaisten saatavuudessa on erityisiä haasteita.

Opiskelijat muodostavat merkittävän osuuden sijaisista aikaisempien vuosien tapaan. Kesän toiminnassa tunnistettava erityispiirre onkin yksiköissä tarvittavan osaamisen varmistaminen mm. perehdy-tyksen ja työkierron avulla.

Päivi Nygren

hallintoylihoitaja

Toukokuun 16. päivänä lanseerattiin uunituore Tietoa potilaan oikeuk-sista -opas. Sen ovat toimittaneet johtava potilasasiamies Juhani

Laine sekä potilasasiamies Virpi Saari-nen. Oppaan tavoitteena on edistää poti-laan oikeuksien toteutumista ja potilasläh-töisiä palveluita. Siihen on koottu hoitoon keskeisimmin liittyvä lainsäädäntö sekä alueelliset ohjeistukset. Opas on tarkoitettu kaikille potilaiden parissa työskenteleville potilaskohtaamistilanteisiin.

Hallintoylihoitaja Päivi Nygren muis-tutti lanseeraustilaisuudessa, että potilaan oikeudet ovat vahvat jo lainkin nojalla ja jo-kaisen ammattihenkilön tehtävä on vaalia potilastyössään niiden toteutumista.

Tulevaisuudessa potilaan hoitopaikan valinnanmahdollisuus kasvaa, ja siihen pi-tää varautua. Siksi on tärkeää, että hoitoon, kohteluun, tiedonsaantiin, palautteeseen ja laadunvarmistukseen panostetaan ja si-ten kehitetään toiminnan laatua. Uusi opas antaa Nygrenin mukaan henkilökunnalle ”kättä pitempää” tukirankaa ja hän neuvoo pitämään sitä mukana arjen työssä ja käy-mään asioita läpi osastoilla.

Oppaan tekijät Juhani Laine ja Virpi Saarinen kertovat, että opasta suunnitel-tiin parisen vuotta ja sen kokoaminen alkoi viime kesänä. Prosessin aikana on kuultu lukuisia eri ammattilaisia ja asiantuntijoita. Erityiskiitoksen tekijät kohdistavat tuesta

Potilaan oikeudet kansien väliinTeksti ja kuva Markku Näveri

ja ohjauksesta hallintoylihoitaja Nygrenille ja johtajaylilääkäri Turkka Tunturille.

– Olemme pyrkineet tekemään oppaas-ta mahdollisimman lyhyen ja luettavan emmekä ole lähteneet seikkailemaan loput-tomaan pykäläviidakkoon, Laine selvittää.

− Tekstiin on koottu käytännönläheistä tietoa sekä käytännön esimerkkejä, joita on hyvä pohtia ennakkoon vaikkapa osasto-palavereissa, Virpi Saarinen lisää. Esimerkit on valittu potilasasiamiehille tulleista ky-symyksistä.

Ainutlaatuinen selviytymisopasSaarinen muistuttaa, että potilaita hoide-taan yhä monimutkaisemmissa toimin-taympäristöissä ja substanssiosaaminen on entistä vaativampaa. Ammattihenkilöstön on hallittava yhä laajempi tietomäärä, eikä kukaan voi muistaa kaikkea ulkoa. Opas onkin koottu käsikirjaksi ja eräänlaiseksi selviytymisoppaaksi ammattihenkilöille.

Juhani Laineen tietämän mukaan tuore opas on valtakunnallisestikin ainutlaatui-nen. Se on rakennettu Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriin eikä sellaisenaan sovellu suoraan muualle. Kyselyitä on toki jo tullut, esimerkiksi perusterveydenhuollosta. Täy-dellinen ei opas tekijöidensä mukaan suin-kaan ole, ja vinkkejä uusia painoksia varten otetaan mielellään.

Tietoa potilaan oikeuksista -opas on jaettu yksiköihin, ja Ohjepankista se löytyy

kohdasta Potilaan oikeudet. Opas on parai-kaa ruotsinnettavana ja valmis versio löy-tyy sekin aikanaan Ohjepankista.

Potilaan oikeuksista on käyty laajalti julkista keskustelua, jossa on toisinaan vii-tattu jopa potilaan ultra-oikeuksiin.

– Potilaat ja heidän omaisensa mieltävät

itsensä kuluttaja-asiakkaiksi, jotka ostavat terveyttä ”terveysmarkkinoilta”. Potilaan oikeudellista asemaa on edelleen jouduttu 2000-luvulla vahvistamaan, miksi? Eivätkö potilaan oikeudet ole jo itsestäänselvyys, Juhani Laine kommentoi.

Virpi Saarinen ja Juhani Laine ovat koonnet tietoa potilaan oikeuksista oppaaksi, joka on oivallinen apuväline arjen työhön.

4/12 Hospitaali 5

Tarjolla oli muun muassa esitteitä ja näkyvillä postereita. Lisäksi pi-dettiin tietoiskuja sekä kaikille yksiköille avoimia keskustelutilai-

suuksia. – Olemme saaneet paljon positiivista

palautetta viikosta. Saimme levitettyä tie-toa eri yksiköihin ja motivoitua henkilöitä potilasturvallisuustyöhön. Tarvitsemme jokaista tässä asiassa. Ajatuksena on, että voisimme viettää tulevaisuudessa yhte-näistä potilasturvallisuusviikkoa koko sai-raanhoitopiirissä, potilasturvallisuuskoor-dinaattori Mari Viljanen-Peuraniemi kirurgian klinikalta sanoo.

– Teimme viikon aikana teemoja nä-kyväksi muun muassa liimailemalla info-lappusia eri puolille osastoa; esimerkiksi henkilökunnan WC:n peilissä luki: ”Onko kaikilla potilaillasi tunnistusranneke?” ja lääketarjottimelta löytyi viesti: ”Rauhoita lääkkeenjakotilanne!” Potilasturvallisuus otettiin puheeksi käytännön hoitotyön arjessa ja teemoista keskusteltiin osasto- kokouksissa, potilasturvallisuusyhdys-henkilönä toimiva Elina Soini-Koskinen kertoo.

Potilasturvallisuuden merkitys?Potilasturvallisuus koskee sekä potilaita että henkilökuntaa. Se on terveyden- ja sairaanhoidon laadun perusta. Tavoitteena on varmistaa hoidon turvallisuus ja suojata potilasta vahingoittumasta. Ennakoiva ris-kien arviointi ja vaaratilanteita ehkäisevät toimet sekä toiminnan jatkuva kehittämi-nen kuuluvat potilasturvallisuuteen. Poti-

Kirurgian klinikka on toiminut potilasturvallisuuden esille tuomisessa pioneerina aloittaen kehittämishankkeen VSSHP:ssä, mutta jatkossa se on tarkoitus laajentaa koko sairaanhoitopiiriin. TYKSin kirurgian klinikan ensimmäinen potilasturvallisuusteemaviikko pidettiin 23.–29. huhtikuuta. Tarkoituksena oli herätellä ihmisiä aiheen ajattelemiseen.

Potilasturvallisuuden kehittämistyö VSSHP:ssä tehostuu

Teksti ja kuvat Marjo Peltoniemi

lailta, omaisilta ja läheisiltä saadulla palaut-teella on tärkeä sija potilasturvallisuudessa.

Potilasturvallisuusriskeistä puhut-taessa kaikilla lienee tuoreessa muistissa sairaalapalo, mutta hoitotyössä kohdataan riskejä paljon arkisemmissakin tilanteissa. Riskitilanteita voivat aiheuttaa vaikkapa samannimiset potilaat, potilaan yllättävä tajuttomuus tai ilman saattajaa lähetetty huonomuistinen potilas. Haittatapahtumat olisivat lähes aina ehkäistävissä ja siksi muun muassa potilaan oikea tunnistaminen onkin tärkeää. Potilaiden ja omaisten tietoi-suuden kasvattaminen potilasturvallisuu-den merkityksestä on niin ikään olennaista.

Hankkeen taustaa VSSHP:ssä on laadittu potilasturvallisuus-suunnitelma keväällä 2011. Suunnitelma pohjautuu uuteen terveydenhuoltolakiin, STM:n potilasturvallisuusstrategiaan ja kansainvälisiin suosituksiin. Tavoittee-na on turvallinen hoito sekä sitä tukeva johtaminen, arvot ja asenteet. Potilastur-vallisuuspolitiikan toimenpano edellyttää jokaiselta sairaanhoitopiirin tulosalueel-ta potilasturvallisuusjärjestelmää, minkä vuoksi Turun yliopistollisen keskussairaa-lan kirurgian klinikalle perustettiin touko-kuussa 2011 potilasturvallisuustyöryhmä.

Potilasturvallisuustyöryhmä Potilasturvallisuustyöryhmä koordinoi kli-nikan potilasturvallisuutta, seuraa potilas-turvallisuuden kehittymistä ja toteutumista sekä arvioi klinikan toimintaan liittyviä potilasturvallisuusriskejä.

Työryhmän puheenjoh-tajana toimii potilasturvalli-suudesta vastaava ylilääkäri ja sihteerinä potilasturvalli-suuskoordinaattori. Työryh-mään kuuluvat yksikköjen valitsemat potilasturvalli-suus-yhdyshenkilöt/hoita-ja-lääkärityöparit (jokaiseen VSSHP:n yksikköön on ni-metty potilasturvallisuusyh-dyshenkilöt), klinikan osastofarmaseutti, hygieniahoitaja, laitoshuoltaja ja tarvitta-essa eri alojen asiantuntijoita. Mukana ovat myös VSSHP:n potilasturvallisuuspäällikkö ja keskeisten yhteistyötahojen kuten orto-pedian ja traumatologian sekä anestesio-logian klinikan edustajat. Lisäksi erikois-alojen ylilääkäreillä ja osastonhoitajilla on läsnäolo-oikeus kokouksissa, joita järjeste-tään viisi kertaa vuodessa. Kokousmuistiot ovat kaikkien työntekijöiden luettavissa VSSHP:n intranetsivuilla.

Työryhmän tehtävätKäytännössä työryhmä keskittyy ensim-mäisenä toimintavuotenaan potilasturval-lisuuden työvälineiden seurantaan (mm. leikkaustiimin tarkistuslistan käyttö, hoitoilmoitustietojen ja haittatapahtumi-en huolellinen kirjaaminen sekä niiden arviointi ja arviointien pohjalta tehtävien

toimenpiteiden suunnittelu ja to-teutus). Ryhmä tukee myös poti-lasturvallisuuden vastuuhenkilöitä ja laatii suosituk-sia päätöksente-koa varten sekä huolehtii tiedon välittämisestä ja esillä pitämisestä.

Potilasturvallisuuden työkalutVSSHP:ssä on otettu käyttöön erilaisia työkaluja, joilla pyritään edistämään po-tilasturvallisuutta. TYKSin kirurgian kli-nikan leikkausosastojen ja vuodeosastojen potilasturvallisuusyhdyshenkilöt ovat yh-teistyössä laatineet raportoinnin tarkistus-listan eli ohjeet ja muistilistan siitä, miten potilas raportoidaan tietojärjestelmiin ja mitkä tiedot hänestä tulee löytyä. Tarkis-tuslistaa käytetään raportointitilanteessa potilaan siirtyessä vuodeosastolta leik-

Potilasturvallisuuskoordinaattori Mari Viljanen-Peuraniemi kertoi potilaan tunnistamisesta ja sen merkityksestä potilasturvallisuusaiheisessa keskustelu- ja luentotilaisuudessa kirurgian klinikan Sauli Viikari -salissa 25.4.2012.

Yhdyshenkilöinä toimivat potilasturvallisuustyöryhmän jäsenet, sairaanhoitaja Elina Soini-Koskinen TYKSin kirurgian klinikan osastolta 216 ja sairaanhoitaja Jenni Koskinen leikkausosastolta 250 ker-tovat, että henkilökunnan osalta monen yksikön edustus potilasturvallisuustyöryhmässä on paran-tanut tiedonkulkua ja käytäntöjä.

kausosastolle ja leikkausosastolta vuode-osastolle.

Tarkistuslista on otettu käyttöön kai-killa TYKSin kirurgisilla vuodeosastoilla ja leikkausosastoilla. Jatkossa sen käyttö on tarkoitus laajentaa koko sairaanhoito-piiriin. Alustavien kokemuksien mukaan tarkistuslista koetaan hyödylliseksi eten-kin uusien työntekijöiden tai opiskelijoiden kohdalla.

TeematRaportoinnin lisäksi potilasturvallisuus-viikon teemoissa kiinnitettiin erityishuo-miota lääkitysturvallisuuteen ja potilaan tunnistamiseen. Potilaan oikeassa tunnis-tamisessa on tärkeää kysyä potilaalta se-kä koko henkilötunnus että nimi. Kaikille VSSHP:n sairaalaan kirjautuville somaatti-sille aikuispotilaille sekä päiväkirurgisille potilaille laitetaan nykyisin myös tunnis-tusranneke. Esimerkiksi vaaratilanteen sattuessa tiedetään siten jokaisen potilaan kohdalla kuka hän on ja mistä tulee. Tule-vaisuudessa suunnitellaan käyttöön otet-tavaksi elektronisia rannekkeita. Lääk-keenjaossa on tärkeää tilanteen fyysinen rauhoittaminen sekä varmistuminen siitä, että kyseessä on oikea potilas, lääke, annos ja antoaika sekä antoreitti.

Lisätietoja: Potilasturvallisuuskoordinaat-tori Mari Viljanen-Peuraniemi p.30368 [email protected]

” Potilasturvalli-

suusriskeistä puhuttaes-

sa kaikilla lienee tuorees-

sa muistissa sairaalapalo,

mutta hoitotyössä koh-

dataan riskejä paljon arki-

semmissakin tilanteissa.

6 Hospitaali 4/12

Karolina Peltomaa, 38, är sedan februari sjukvårdsdistriktets första patientsäkerhetschef. Hon har job-bat med samma frågor redan i flera

år, senast som chef för patientsäkerhetspro-jektet sedan 2009.

Hon är förtjust i sitt jobb. Det är en pas-sion, säger hon.

Hon medger att hennes man och fyra barn kanske inte får hennes odelade upp-märksamhet ens under sommaren utan hon kommer att kasta ett getöga på HaiProan-mälningarna då och då.

Det är passion med blandade ingredien-ser. Säkerhetschefen skall samtidigt vara en olyckskorp och ett föredöme i positivt tän-kande. Hon skall vara mån om patientens bästa, men hon skall inte vara främmande för att sitta och läsa och analysera texter dagen lång.

Tala hjälperSäkerhetsarbetet utgår från två slags mate-rial: dels anmälningar om tillbud, misstag och olyckor, dels granskning av enskilda patienters sjukjournaler.

Anmälningarna är systemet för tidig varning. Granskningen av sjukjournalerna är ett sätt att kontrollera vad som egentli-gen hänt.

Anmälningarna har blivit flera år för år. De var fyratusen i fjol.

Det är bra.– Då det görs mycket anmälningar så

avspeglar det atmosfären, man vågar disku-tera och tala om säkerheten, säger Peltomaa.

– Jag skulle hellre vara patient på en avdelning som gör femtio anmälningar per månad än en som inte gör några alls.

– Vi vet att det sker misstag och tillbud på alla avdelningar.

Avvikelser är ordet. Det inkluderar bå-de tillbuden och de situationer som lett till verklig skada.

I takt med att anmälningarna har blivit flera så har de faktiska avvikelserna blivit färre, vilket ju är avsikten.

Minskningen är flera tiotals procent se-dan 2009.

Goda rutinerPatientsäkerhetschefen sitter inte och lur-passar på de anställdas misstag. Viktigare är hur systemet kan göras säkrare, säger Peltomaa.

– Det är frågan om att göra saker på genomtänkta och säkra sätt. Då kan man också hantera nya situationer och fö-rändringar på säkra sätt.

Ett exempel är hur man identifierar pa-tienter. Man ber patienten säga sitt namn och sitt socialskyddssignum. Man frågar inte ”du är väl Sven Svensson född 1933?”.

– Patienten kan ju höra fel och bekräfta fel. God praxis är också att ge en kort munt-

lig rapport då man flyttar en patient till en annan avdelning eller enhet. Det kan ta ba-ra en halv minut, men det minskar risken

för att det plötsligt ligger en patient i korri-doren som ingen vet något om.

I operationssalarna kan man säga högt vad man håller på att göra – inte bara antar att alla i teamet ändå vet vad som pågår.

Steget vidareEgentliga Finlands distrikt ligger fortfaran-de främst i landet i fråga om patientsäker-het, säger Karolina Peltomaa. Det har hon själv en andel i – hon ledde patientsäker-hetsprojektet 2009-2011 och hon har som redaktör eller medförfattare deltagit i två finska läroböcker i ämnet, den nyaste från i fjol.

Finland låg på efterkälken internatio-nellt för tre år sedan, men inte mera.

Bland det nya finns hälsovårdslagen från i fjol som förutsätter att organisatio-nerna skapar egna patientsäkerhetsplaner. I höst tar man ett nytt steg då alla hälso-vårdsproffs erbjuds en nätbaserad nationell kurs i patientsäkerhetspraxis. Målet är att alla skall avlägga den kursen inom de när-maste två åren.

– Den är uppdelad i moduler som man kan avlägga i egen takt då man har tid vid datorn.

– Det handlar om sådant som riskhan-tering, teamarbete, hur man lär sig av mis-stag och tillbud, om hur stress och trötthet inverkar på psyket och hur man kan jobba på ett tryggt sätt också då man är trött, om infektioner, mediciner och kirurgi.

Medan personalen hugger in på den kursen fortsätter Peltomaa med sin doktor-savhandling i patientsäkerhetsfrågor vid Karolinska institutet i Stockholm.

Den kan inte bli färdig före 2014. – Institutet kräver att man jobbar på

en avhandling i minst fyra år. De menar att man behöver tiden för att utvecklas så att man inte bara får sin avhandling utan också metoderna och nätverket som gör en till en forskare.

Man skall mogna. Sakteligen blir det bra.

SanastoaAvvikelse – tässä: haittatapahtuma, yleisesti: poikkeamaFaktisk – todellinenGranskning – tarkastusIdentifiera – tunnistaaIngrediens – aines(osa)Kasta ett getöga – syrjäsilmällä vilkuillaLurpassa på – vahtiaMuntlig – suullinenOlyckskorp – pahan ilman lintuPatientsäkerhet – potilasturvallisuusRedaktör – toimittajaSituation – tilanneSjukjournal – sairauskertomusSocialskyddssignum – sosiaaliturvatunnus

Patientsäkerheten skall sitta i systemetPatientsäkerhet är något som börjar mellan öronen. Men det är sällan en enskild människas misstag som är det viktigaste utan hur systemet och verksamhetskulturen fungerar.

Potilaan tunnistamista koskevia haittata-pahtumia on raportoitu runsaasti, joista osa on ollut vakavia. Edellä mainitut haittata-pahtumat ovat ennaltaehkäistävissä. Siksi yksiköissä on varmistettava, että potilaan tunnistamista sekä tunnistusrannekkeen käyttöä koskeva sairaanhoitopiirin ohjeis-tus (04/2011) on sisäistetty ja sitä myös noudatetaan. Tämän ohjeen mukaan:

• Kaikilla sairaanhoitopiiriin sisään kirja- tuilla potilailla on oltava tunnistusranneke

• Tunnistusranneke on oltava kaikilla päivystyksenä tulevilla potilailla

• Ranneke on laitettava ensitilassa sairaalaan saavuttaessa

• Rannekkeen laittamisesta vastaa se yksikkö, johon potilas ensin saapuu

• Rannekkeen poistava henkilö vastaa siitä, että potilas saa uuden rannekkeen mahdollisimman pian

Potilaan oikea tunnistaminen on halpa henkivakuutus • Potilas tulee tunnistaa oikein kysymällä:

”Mikä on nimenne ja sosiaaliturvatun- nuksenne?” sekä tarkistamalla henkilöl- lisyys rannekkeesta sisään kirjatuilla potilailla.

Potilaan oikea tunnistaminen varmistaa turvallisuutta lääkehoidossa, verensiir-roissa, näytteenotoissa, toimenpiteissä ja siirtotilanteissa. Potilaan tunnistamisen tulee olla systemaattista koko organisaati-ossa. Se ei ole vain yksittäisen työntekijän vaan kaikkien yhteinen asia. Yksiköiden tulee varmistaa potilaan henkilöllisyys kun hänet kirjataan yksikköön tai siirretään jatkohoitoon toiseen yksikköön tai orga-nisaatioon. Systemaattinen potilaan oikea tunnistaminen on halpa henkivakuutus potilaalle sekä halpa sijoitus organisaatiolle.

Potilaan tunnistamiseen liittyvät haittatapahtumat ovat lähes aina ehkäistävissäKirurgian klinikan sisällä on tiedostettu potilaan tunnistamiseen liittyvät ongelmat ja lähdetty hakemaan erilaisia ratkaisumal-leja tunnistamiseen liittyvien ongelmien ennaltaehkäisemiseksi. Erityisesti on pa-nostettu vuodeosastojen ja leikkausosasto-jen välillä siirtyvien potilaiden tunnistami-seen. Ennen raportointitilannetta potilaan siirtyessä leikkausosastolle tai vuodeosas-tolle potilas tunnistetaan rannekkeesta se-kä varmistamalla henkilöllisyys häneltä it-seltään. Leikkausosastolla joudutaan usein poistamaan potilaan ranneke, jolloin henki-lökunta laittaa ennen vuodeosastolle siirtoa potilaalle uuden rannekkeen. Pelisääntönä on: joka rannekkeen poistaa, on velvollinen sen laittamaan myös takaisin.

Miten teidän yksikössänne varmistetaan potilaan oikea henkilöllisyys?Lisätietoa tunnistusrannekkeen hyödystä ja suosituksista WHO:n nettisivultawww.ccforpatientsafety.org/common/pdfs/fpdf/presskit/PS-Solution2.pdf

Mari Viljanen-Peuraniemi

vs. kliinisen hoitotyön asiantuntija

potilasturvallisuuskoordinaattori

Kirurgian klinikka

p. 31 30368

Karolina Peltomaa

potilasturvallisuuspäällikkö

VSSHP

p. 050 438 1772

Karolina Peltomaa har i flera år jobbat med patientsäkerhetsfrågor både i sjukhusadministrationen och i sin forskning.

Text och bild Mathias Luther

4/12 Hospitaali 7

Kattokuulutusten käyttö sairaanhoi-topiirin sairaaloissa on varsin vaih-televaa. Loimaan aluesairaalassa kattokuulutusjärjestelmää ei ole,

kertoo käyttöpäällikkö Aulis Mahlamäki. Sama tilanne on TYKSin Vakka-Suomen sairaalassa kiinteistöesimies Juhani Yrtti-maan mukaan.

TYKSin Paimion sairaalassa kattokuu-lutuksia käytetään mm. ilmoitettaessa, että autossa on valot päällä, palokellojen testa-uksesta jne. Kuulutukset tapahtuvat neu-vonnasta ns. pakkosyötöllä.

TYKSin Kirurgisessa sairaalassa katto-kuulutukset hoituvat kuten Paimiossa, ker-too kiinteistöesimies Hannu Laaksonen.

– Salon aluesairaalan uudisrakennuk-sen ja vanhan osan äänentoistojärjestelmät ovat toimintakuntoisia ja varustetut kuulu-tusjärjestelmällä. Järjestelmät ovat erilliset ja kuulutuspisteitä on kaksi. Vanhaan jär-jestelmään ei enää saa varaosia ja SAS 2016 -hankkeen yhteydessä se uusitaan ja yh-distetään yhdeksi kokonaisuudeksi, jolloin kuulutuspisteestä tai -pisteistä voi kuulut-taa koko rakennukseen – tai millaiseksi se sitten suunnitellaankin, kertoo sairaalain-

sinööri Asko Aavasalo. – Kuulutusjärjes-telmän käyttö on nykyisin hyvin vähäistä.

TYKSissä puutteet korjataanToisin on TYKSin Kantasairaalassa, katto-kuulutukset kajahtavat melko usein. Niiden kuulumisessa on kuitenkin ollut rutkasti-kin toivomisen varaa. Asiaan on puututtu määrätietoisesti ja korjaustyöt ovat hyvässä vauhdissa.

Kattokuulutuksien tilannetta on ke-vään mittaan kartoitettu ja selvinneiden vikojen korjaus aloitettu. Ongelmana on että kaiuttimia on Kantasairaalan alueella satoja ja yksittäisten vikojen paikallistami-nen vaatii paljon selvittelyä, koska osastoja on remontoitu eri aikoina ja kaikista muu-toksista ei ole piirustuksia jäljellä, selvittää huoltomestari Hannu Kaiti sähkö- ja vies-tintälaitehuollosta.

– Tilannehan oli alun alkaen vuoden vaihteessa sellainen, että rakennuksissa 7 ja 8 kuulutukset eivät kuuluneet ollenkaan. A-sairaalan vuodeosastot olivat mykkiä, eli kerroksissa 2–8 ei kuulunut kuulutuksia, ja useita osastoja U-sairaalasta oli ilman kuulu-tuksia. Samoin useilla osastoilla monissa eri

rakennuksissa kuulutukset olivat niin vai-meat tai särisevät, ettei niistä saanut selvää.

– Korjauksia on tehty, ja nyt pikapuhe-linkeskus on peruskorjattu ja huollettu, jo-ten kuulutusten äänenlaatu on parantunut huomattavasti ja kuulutusten äänenvoi-makkuus on parempi koko Kantasairaalan alueella. Rakennuksien 7 ja 8 äänentoisto-vahvistin on korjattu, joten kyseisissä ra-kennuksissa kuulutukset toimivat jälleen normaalisti. A-sairaalan vuodeosastojen kaiuttimien runkokaapelointi on uusittu, joten kuulutukset toimivat jälleen kerrok-sissa 2–8 ja C-siiven kuulutusten äänenvoi-makkuutta on korjattu. Syksyllä on sitten vuorossa U-sairaalan kaiuttimien korjaus, Hannu Kaiti kertoo.

Vältä turhia soittojaToinen juttu on, millaista informaatiota kuulutusten tulisi antaa. Erityisesti palo-hälyttimien soidessa – usein pitkäänkin – henkilöstön epätietoisuus ja pelotkin saa-vat pontta, jota voidaan hälventää oikealla menettelyllä.

Sairaalan turvapalveluryhmä on ko-koontunut pelastuslaitoksen edustajien

Kattokuulutus – kuuluuko?Teksti ja kuva Markku Näveri

Puhelinkeskus on poikkeustilanteissa yksi solmukohdista. Siksi sen kuormit-tamista on hyvä välttää. Paula Harell on yksi puhelunvälittäjistä.

” On tärkeää,

että henkilökunta odottaa

kuulutuksia. Samoin on

paikallaan välttää soittoja

avainhenkilöille puhelin-

keskukseen, neuvontaan

ja käyttöpäivystäjälle.

2011 2010 2009

Vanhuuseläke 120 126 116

Työkyvyttömyyseläke 12 10 16

Kuntoutustuki 19 17 28

Osatyökyvyttömyyseläke 38 36 23

Työttömyyseläke 0 2 6

Osa-aikaeläke 17 28 21

Yhteensä (pl. osa-aikael.) 189 191 189

Eläkkeet

2011Vanhuuseläkkeelle jääneiden keski-ikä 63,4 vuotta

Työkyvyttömyys-eläkkeelle jäänei-den keskiikä 57,8 vuotta

kanssa ja päätynyt kuulutusten osalta sii-hen, että puhelinkeskus saa (on jo saanut) dect-puhelimen, johon tulee sama häly-tystieto kuin käyttöpäivystäjälle ja koko hälytysryhmälle. Tämän tiedon perusteella keskus voi tiedottaa, mistä rakennuksesta hälytys tulee ja että tilannetta selvitetään.

Jonkin verran on taitettu peistä siitä, pitäisikö kuuluttaa heti kun palokellot soi-vat vai vasta kun tilanteen laatu on selvil-lä ja käyttöpäivystäjä antaa ilmoituksen. Tämänhetkinen kuulutusohje palokellojen soidessa on: ”Palokellot soivat X-sairaalassa ja sen syytä tutkitaan. Välttäkää puheli-mella kyselyä. Kuulutamme uudelleen, kun saamme lisätietoa.”

On tärkeää, että henkilökunta odottaa kuulutuksia. Samoin on paikallaan välttää soittoja avainhenkilöille puhelinkeskuk-seen, neuvontaan ja käyttöpäivystäjälle. Ensimmäisen kuulutuksen jälkeen keskusta informoidaan tilanteen mukaan, ja asiasta tiedotetaan kuulutuksin henkilökunnalle. Nopea tiedottaminen on omiaan hälventä-mään epätietoisuutta.

2011 2010 muutos muutos%

Palkallinen sairausloma 89 097 86 954 2 143 2,5 %

Osapalkkainen sairausloma 20 014 20 023 -9 0,0 %

Palkaton sairausloma 9 109 8 180 929 11,4 %

Osa-aikainen sairausloma 2 458 1 952 506 25,9 %

Ammattitauti 51 313 -262 -83,7 %

Työ/-matkatapaturma 4 973 3 749 1 224 32,6 %

Vapaa-ajan tapaturma 3 741 3 258 483 14,8 %

Sairauslomat

Sairauspäiviä oli 16,1 laskennallista virkaa kohdenOmailmoituspoissaoloa käytti 48,2 % kuukausipalkkaisista henkilöistäYleisin syy sairauspoissaoloille oli erilaiset tuki- ja liiikuntaelinten sairaudet (30 %)Henkilöstöstä 40,3 % ei ollut päivääkään poissa töistä oman sairauden vuoksi.

8 Hospitaali 4/12

– Meillä Loimaalla henkilökuntayhdistys järjestää pääasiassa kulttuuri- ja viihde-puolen toiminnan ja tyhy-ryhmä huolehtii enemmän liikunnallisesta puolesta. Teem-me myös yhteistyötä. Muutama viikkoa sit-ten järjestimme pientä hemmottelua työn lomassa, eli Forssan kosmetologikoulun op-pilaat tekivät 15 minuutin käsihoitoja nons-toppina ja lyhyt rentoutushetki oli myös mahdollinen. Todella mukavaa ja sai hyvän suosion, kertoilee Mervi Hacklin.

Henkilökuntayhdistys on järjestänyt tai suunnitellut mm. seuraavanlaista toimintaa: aikuisten uimakoulu on parhaillaan menossa Vesihovissa. Kesän korvalla käytiin Tallin-

Tyhystä tehoaAlueelliset tyhy-ryhmät sekä TYKSin henkilökuntaneuvosto ja Loimaan henkilökuntayhdistys pitävät osaltaan hienosti huolta siitä, että sairaanhoitopiirin henkilöstö saa eväitä hyvinvointinsa ylläpitoon. Tarjonta friskaa niin kroppaa kuin nuppiakin. Moni-puolinen virkistystoiminta edistää henkilöstön työssä jaksamista ja työhyvinvointia sekä lisää yhteisöllisyyttä. Yhteinen toiminta on PR:ää myös työnantajalle henkilökuntaa rekrytoitaessa.

Teksti Markku Näveri Kuva Marjo Peltoniemi

Naisten Kuntovitonen täytti 25 vuotta tänä vuonna. Varsinais-Suomen suurinta naisten liikuntajuhlaa vietettiin kirkkaassa aurin-gonpaisteessa noin 23 asteen helteen hemmottelemana 26.5.2012 Turun urheilupuiston yläkentällä, kauniin vehreässä ympäristössä. Tyksiläisiä naisia oli mukana reilut 200 monilta eri osastoilta.

nassa ja Helsingissä, mm. Uudessa iloisessa teatterissa. Kesäkuussa osallistuttiin Nice Run -juoksuun Forssassa. Heinäkuussa teh-dään päivän reissu Raumalle. Ypäjän Mu-siikkiteatterissa nautitaan The Boy friend -musikaalista. Sairaalan kesäpaikassa Rau-ha Maunulassa vietetään syysjuhlaa, ja sairaalan tiloissa järjestetään eri teemoilla käsityöiltoja. Syksyyn kaavaillaan myös matkaa Helsingin Musiikkitaloon ja Turun Logomoon. Perinteinen pikkujoulujuhla on 7. joulukuuta. Matkoista HKY maksaa yleensä pienen osuuden ja osallistujat loput.

Satu Laine kertoo, että tyhyn puitteis-sa voi käydä Vesihovissa uimassa ja jump-

paa on kerran viikossa. Jokainen yksikkö järjestää oman väen tyhy-reissut, kukin toiveidensa mukaan. Tyhy-iltapäivät on pyritty järjestämään eri osastojen toimes-ta niin, että väki on vuorotellen ollut töissä toisessa yksikössä, jotta kaikilla olisi mah-dollisuus osallistua tyhy-reissuun oman väen kanssa.

– Henkilökunta on ollut kovasti mie-lissään siitä, että työnantaja lisäsi viime vuonna tyhyyn käytettävää aikaa. Raha on pieni, mutta toki monia asioita voi teh-dä maksutta, se vain vaatii tyhy-ryhmiltä luovuutta ja kekseliäisyyttä. Eivätkä kaikki ole koskaan tyytyväisiä!

Merellistä tyhyä Vakka-Suomessa– TYKSin Vakka-Suomen sairaalassa, kuten varmasti muuallakin, keskikesä on hiljais-ta. Alkusyksyllä toiminta jälleen vilkastuu, Esko Tähtinen tuumailee. – Uudessakau-pungissa meri näyttelee suurta osaa myös sairaalamme tyhy-toiminnassa. Yksiköt tekevät saaristoon erilaisia retkiä, joi-den sisältö vaihtelee. Lähellä sijaitsevaan Haiduksen saareen tehdään toiminnallisia retkiä ja perehdytään mm. seikkailutoi-mintaan. Katanpään linnakesaari on yksi kohde. Kaikkeen tähän liittyy erilaisia ak-tiviteetteja kuten saunomista, perehtymis-

Tapahtumapäivää vietettiin klo 11–16. Juoksijat, hölkkääjät, sauvakävelijät sekä kävelijät starttasivat matkaan porrastetusti klo 13:n aikoihin. Valittavina reitteinä kau-niissa Aurajoki-maisemissa osallistujille oli Kunto-Vitonen viiden kilometrin kävelijöil-le ja sauvakävelijöille sekä Tupla-Vitonen kympin matkaajille.

Tunnelmaa ja teema-asujaLeena Leppänen TYKSin kirurgian poli-klinikalta on melkoinen konkari, sillä hä-nelle tämä oli jo 18. kerta tapahtumassa.

– Tällä kertaa sattui kyllä hyvä aurin-koinen keli. Joinakin vuosina ollaan mennä viipotettu sadetakit päällä. Viiden kilomet-rin kävelyreitti vie tavallisesti noin tunnin verran. Olen ollut mukana eri porukoissa ja tässä TYKSin kirurgian porukassa olin mu-kana nyt ensimmäistä kertaa. Täytyy antaa kiitosta, että meillä oli iloisia ja reippaita kuntoilijoita. Parasta koko tapahtumassa on hyvä yhteistunnelma – täällä ei ole kil-pailuhenkeä. Tämä on sellaista porukkaa

Tapahtuma oli täynnä liikunnan iloa, ja pitkin päivää miestanssiryh-mä Scandinavian Hunksien isän-nöimässä juhlassa nähtiin ja kuul-

tiin erilaisia energisiä lavaesityksiä: muun muassa rakkauslauluja Antti Matikaisen esittämänä, Turun Nuoren teatterin esityk-siä sekä hot salsan ja reggaetonin kuumia rytmejä karibialaisen Reynier Gomezin tahtiin ja ohjattua yhteisjumppaa sekä ve-nyttelyä kuntoilijoille. Päivän päätteeksi esiintyi rokkimimmi Muska.

Juhlan tekivät upeiden esiintyjien li-säksi sadat vapaaehtoistyöntekijät ja yh-teistyökumppanit sekä ennen kaikkea osal-listujanaiset. Kuntoilijoita oli tänä vuonna mukana noin 4000 ja tapahtuma saavutti siten 10 prosentin kasvun viime vuoteen nähden. Erityisen ilahduttavaa oli myös nuorten naisten runsas osanotto. Talkoo-työntekijöitä tapahtuman järjestelyihin tarvittiin noin 300. Tapahtuma järjestettiin nyt toista kertaa Samppalinnan maauima-lan lähellä sijaitsevalla yläkentällä.

Kilpailutetut TYKSin hankintatoimistolaiset Naisten Kuntovitosella.

Toimitsijoina puuhailivat muun muassa TYKSin hoitohenkilökunnan pääluottamusmies Mirja Hovirinta ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin JHL:n pääluottamusmies Päivi Huhtala.

Reippaasti ja rennosti- Tyksiläiset mukana Naisten Kuntovitosella

Teksti ja kuvat Marjo Peltoniemi

4/12 Hospitaali 9

tä luontoon ja ennen kaikkea yhdessä oloa, ruokailua unohtamatta.

Varsin uusi ja suosittu kohde Uudessa-kaupungissa on taidetalo Pilvilinna aivan kaupungin kyljessä meren rannalla. Siihen tutustumiseen eräs yksikkö yhdistää pikni-kin. Erilaiset liikunnalliset toiminnat ovat suosittua tyhy-toimintaa kuten myös hem-motteluhetket.

– Syksyn pimetessä ja päivien viiletes-sä astuvat kuvaan teatterikäynnit omassa kaupungissa tai sitten bussimatkan päässä. Työhyvinvointia ja työkykyä pidetään yllä myös säännöllisillä kuntosali- ja uimahalli-käynneillä ympäri vuoden.

Salossa tyhy-kirppisSalon aluesairaalassa järjestettiin vastikään tyhy-kirppis. Pöydän varanneiden kes-ken arvottiin Sallabin lahjoittama palkinto. Alustavasti on suunniteltu kesäteatterin järjestämistä henkilöstölle. Matkakulujen säästämiseksi on päädytty paikalliseen Vuo-hensaaren kesäteatteriin. Lentopallovuoro on jo siirtynyt pois Saktan tiloista ja sen on tarkoitus myös syksyllä olla muissa tiloissa, joten nyt on säästynyt vuokrarahaa.

– Yksiköille on jaettu omat tyhy-bud-jetit, ja rahat ne käyttävät omien suunni-telmiensa mukaan. Yksiköt saivat 28 €/vakanssi ja kokonaissumma on 8600 €, va-lottaa Hanna Takala.

Salossa on toivottu järjestettävän

esim. retkeä Kakola-musikaaliin. Lisäksi on toivottu keppijumpan lisäksi muutakin jumppaa tai liikuntaa. Näitä mietitään syk-symmällä, kun nähdään onko rahaa vielä jäljellä. Smartum-kulttuuri- ja liikuntasete-leitä on haettu ahkerasti, alustavasti niitä on tilattu 150 hengelle ja jo nyt on tarve tilata lisää.

Jokaiselle jotakinTYKSin henkilökuntaneuvosto järjestää vapaaehtoisvoimin TYKSin ja osin myös koko VSSHP:n henkilöstölle monipuolista kulttuuri- ja urheilutoimintaa.

TYKSin henkilökuntaneuvoston järjes-tämää ja/tai virkistykseen ja kuntoiluun osoitetulla määrärahalla sponsoroitua toi-mintaa ovat Pirjo Pengerin mukaan mm. ryhmäliput Kekkos-näytelmään Emma-teatterissa Naantalissa kesäkuussa, samoin Mielensäpahoittaja-näytökseen Aboa Vetus & Ars Nova -museon pihanäyttämöllä elo-kuussa, koulutuspiknikristeily henkilö-kuntaneuvostolle ja henkilöstöedustajille syyskuussa, perinteikäs tammikuinen pik-nikristeily sekä Metsä-Jukolan karaokeillat.

– Lisäksi henkilökuntaneuvosto on neuvotellut alennuksia alueen liikkeisiin ja kuntokeskuksiin.

Susanna Nurmi kertoo henkilökun-taneuvoston järjestävän myös varsin mo-nipuoliset mahdollisuudet liikunnan ja ur-heilun harrastamiseen. Jokaiselle löytyy

varmasti jotakin mielenkiintoista, yhdestä tai useammastakin lajista. TYKSin kun-tojaostoja on tällä hetkellä 12, hyvinkin erilaista. Näiden toimintaa tuetaan HKN:n rahoituksella, joten suurin osa jaostoista on täysin maksuttomia. Harrastaa voi jump-paa, jääkiekkoa, itämaista tanssia, ongin-taa, kalastusta, pesäpalloa, sählyä, golfia, keilailua, melontaa, tennistä, sulkapalloa ja lentopalloa. Myös Paimion sairaalan kunto-jaosto tarjoaa monipuolista toimintaa. Jaos-tojen toiminta perustuu harrastamiseen ja mukavaan yhdessäoloon liikunnan parissa. Tavoitteena on, että uusillakin harrastajilla olisi matala kynnys tulla mukaan.

Henkilökuntaneuvosto tukee myös ui-maharrastusta. Alennettuun hintaan voi käydä uimassa Turun, Raision, Kaarinan, Paimion ja Salon uimahalleissa. Mainio täydennys liikunnan harrastamiseen on HKN:ltä saatava 15 euron osallistumistu-ki erilaisiin kuntotapahtumiin, jotka ovat VSSHP:n alueella.

– Lisäksi HKN järjestää Liikuttavan kisan ja organisoi Naisten Kuntovitosel-le osallistumisen VSSHP:n työntekijöille, Nurmi täydentää listan.

yhdistävää mainiota TYHY-toimintaa. Niin ikään kirurgian poliklinikalla

työskentelevä Mira Pukari oli mukana vii-dettä kertaa. Työporukka ideoi ja askarteli kaikille kirurgian osastolta tulleille tapah-tumaa varten leikkaussalimyssyt, joissa oli rusetti sivussa. Yhteistyössä porukan kesken syntyi ryhmälle vielä nimi Hungry Birds.

– Tämä on kyllä hauskaa yhdessä teke-mistä ja mukavaa, ennen kaikkea vapaa-ehtoista toimintaa. Meitä oli tällä kertaa kahdeksan hengen porukka. Otimme käve-lymatkan rennosti jutellen. Matkan varrella näkyi paljon ohikulkijoita, joita koetimme innostaa kannustamaan meitä. Nautimme musiikista ja leppoisasta tunnelmasta, zum-basimme lenkin jälkeen ja saimmepa vielä Muskan nimmaritkin. Osa porukasta jatkoi tapahtuman jälkeen vielä jokilaivoille tai te-rasseille. Tulemme varmasti ensi vuonna uu-destaan ja toivottavasti isommalla porukalla.

Tänä vuonna ehkä mieleenpainuvin yhtenäinen pukeutumisteema löytyi TYK-Sin synnytysvuodeosaston porukalta: niin ikään 8-henkinen tiimi oli nimittäin teh-taillut itselleen raskausmahat. Hospitaalin haastattelema Katja Syrjänen synnytys-vuodeosastolta 311 kertoi, että heillä on ol-lut kätilöaiheisia teemoja aiemminkin.

– Joskus on kannettu vauvanukkeja mukana ja mitä milloinkin. Kun työnanta-ja korvaa osan maksusta, 15 euron itselle jäävä maksuosuus ei ole niin kallis, että se muodostuisi esteeksi. Kävelimme viiden ki-lometrin matkan reippaasti, mutta rennosti. Lämpimästä säästä huolimatta oli sopivan tuulista, ettei kävellessä tullut liian kuuma.

Tukea TYHY-rahoista Lavaesitysten lisäksi tapahtuma-alueella Paavo Nurmen stadionilla oli eri yritysten

ja työnantajien kojuja, joissa myytiin tai jaettiin tuotteita sekä esiteltiin palveluita. Myös TYKSillä oli oma osastonsa, jossa toi-mitsijat jakoivat tyksiläisille osanottajil-le yllätyslahjana henkilökuntaneuvoston sponsoroimia värikkäitä vesipulloja. Janoi-set saivat hakea niihin täytettä tapahtuman vesipisteeltä.

– Meillä on ollut joka vuosi jotain hie-man erilaista osallistujalahjaa, esimerkiksi huivia, selkäreppua ja turvaliiviä, toimitsi-jana työskennellyt Mirja Hovirinta kertoi.

Mirja muistelee, että TYKS oli edus-tettuna tänä vuonna seitsemättä tai kahdeksatta kertaa. Mirjan lisäksi toimitsijoina toimivat TYKSistä tällä kertaa Jaana Dalén, Helena Haapalehto-Gaebler sekä Päivi Huhtala.

Tyksiläisille osallistujille korvataan osa osallistumismaksuista TYHY-rahoista. Ta-

pahtuman puolesta kaikki osallistujat sai-vat lahjakassit, joissa oli erilaisia tuotteita sekä eväspaketit ja tapahtuman paidan. Tapahtuman tuotolla tuetaan Turun Urhei-luliiton voimistelu- ja liikuntajaoston sekä yleisurheilujaoston lasten ja nuorten toi-mintaa.

Synnytysvuodeosastolaiset jaksoivat lenkkeillä isojen teemamahojensa kera. Kuvassa (vasemmalta takarivissä) Teija Viinikainen, Kaisa Saastamoinen, Tuulia Nummi, Kati Ylikylä, Kirsi Kovanen, Janita Riimala ja (vasemmalta eturivissä) Katja Syrjänen sekä Anne Murtojärvi.

Työpanos 74,0 %

Vuosilomat 10,7 %

Sairauslomat 4,4 %

Lakisääteiset poissaolot 6,8 %

Muut poissaolot 4,1 %

Työpanos laskennallisina virkoina 5 302,7Poissaolopäiviä yhteensä 701 440 kalenteripäivääVuosilomien osuus poissaolopäivistä 41,1 %Perhevapailla oli 17,8 % henkilöstöstäSairauspäivät / laskennallinen virka 16,1Sairauspäiviä ei ollut 40,3 % henkilöstöstä

Työajan rakenne 2011

Varsinaiset palkat 67,5%

Työaikakorvaukset (sis. päivystys) 10,4 %

Vuosiloma-ajan palkat, lomakorvaukset 15,7 %

Poissaolojen palkat 5,3 %

Lisä- ja ylityökorvaukset 0,9 %

Todistuspalkkiot 0,1 %

Palkkakustannukset 2011

Varsinaiset palkat 178 873 444Työaikakorvaukset (sis. päivystys) 27 653 456Vuosiloma-ajan palkat, lomakorvaukset 41 475 554Poissaolojen palkat 13 989 505Lisä- ja ylityökorvaukset 2 488 025Todistuspalkkiot 356 883

Palkat ja palkkiot sivukuluineen yhteensä 340,17 miloonaa euroa. Tehdyn työn tuntihinta 24,8 €.

10 Hospitaali 4/12

Iranista Kurdistanin alueelta on pitkä matka Suomeen. Tuon taipaleen on tait-tanut Werya Saleh Zadeh, kohta 32. Suomeen hän saapui 4. toukokuuta 2007,

tervetulleena työvoimana, sillä Werya on opiskellut synnyinmaassaan sairaanhoita-jaksi.

Uudessa kotimaassaan Werya kävi maahanmuuttajasairaanhoitajille tarkoite-tun Satu-pätevöitymiskoulutuksen, joka kesti puolitoista vuotta. Koulutukseen si-sältyneitä harjoittelujaksoja oli mm. van-hainkodissa, psykiatrialla ja TYKSissä las-tenklinikalla. Kielikursseilla hän pänttäsi suomen kieltä, ja nyt suomi sujuu jo varsin jouhevasti. Äidinkielenään Werya puhuu kurdia.

Maaliskuussa 2010 Weryasta tuli val-mis sairaanhoitaja myös suomalaisen mit-tapuun mukaan. Hänet pestattiin sijaiseksi heti huhtikuun alussa TYKSin osastolle 211 ja vakinaistettiin kaksi vuotta myöhemmin eli kuluneena keväänä.

Vertaillessaan sairaanhoitajaopiskelua Iranissa ja Suomessa Werya toteaa ensin mainitussa opintojen olevan teoriapainot-teisempia kuin täällä.

– Käytännön harjoittelua on Iranissa selvästi vähemmän.

Eroa on myös hoitotyössä. Suomes-sa sairaanhoitajan vastuu potilaastaan on suurempi ja kokonaisvaltaisempi kuin Ira-nissa. Ja kun Iranissa potilas kotiutetaan sairaalasta, sosiaalipalveluja tai jatkohoitoa ei järjestetä.

– Potilas on omaisten vastuulla, ja jos heitä ei ole, se on sitten jumalan asia, Werya tietää.

Potilaat innoissaanSydän- ja rintaelinkirurgian vuodeosasto 211 on osasto, jossa raskashoitoiset potilaat

Tuore kasvo

Työhyvinvointi ja muutokset

Pääluottamusmiehet kirjoittavat tällä palstalla vuorotellen ajankohtaisista aiheista.

Sarvesta härkää

Janne Sjölund, JHL:n koordinoiva pääluottamusmies

Nykyään tuntuu, että ainoa pysyvä asia on muutos! Työmme sisältö ja työskentely-ympäristömme muuttuvat jatkuvasti. Juuri kun tulee tunne, että nyt tämä alkaa sujua, tulee jo uusi muutos! Keskusteluissa kuu-lee monien miettivän sairaanhoitopiirin ta-loutta ja sen mukanaan tuomaa jatkuvaa säästämistä tai T2-sairaalan myötä tapah-tuvaa tuttujen yksikköjen ja klinikoitten hajoamista.

Miten sitten jaksamme näissä muu-toksissa? Viime syksynä toteutettu työ-hyvinvointikysely antaa jaksamisestamme melko myönteisen kuvan. Sairaanhoito-

piiritasolla todettiin ylikuormituksen vä-hentyneen, työnhallinta ja työmotivaatio ovat ennallaan, muutostahti tasaantunut ja muutokset koetaan enemmän myöntei-seksi kuin kielteiseksi. Päätöksenteon oi-keudenmukaisuus koettiin melko hyväksi ja kehityskeskustelujen määrän todettiin lisääntyneen.

Tuloksissa toki on yksikkökohtaisia eroja ja tulokset onkin jo pääosin käsitelty yksikköjen työpaikkakokouksissa, joissa on myös laadittu kehittämissuunnitelma. Tar-koitus on valita yhdessä tulosten ja keskus-telun pohjalta yksikön kehittämiskohteet ja

miettiä keinot niiden toteuttamiseen. Tu-loksia seurataan ja arvioidaan myöhemmin syksyllä.

Jokainen voi parantaa ja ylläpitää omaa jaksamistaan huolehtimalla kunnostaan ja siitä, että vapaa-aika tarjoaa monipuolis-ta ja virikkeellistä vastapainoa työlle. Työn kannalta työyhteisöön panostaminen kui-tenkin kannattaa. Yhteen hiileen puhalta-va työyhteisö saavuttaa hyvän lopputu-loksen pienemmällä ponnistelulla, työ on sujuvampaa ja työntekijät voivat parem-min. Aina emme kuitenkaan pysty täyteen työsuoritukseen fyysisten tai henkisten

rajoitteiden vuoksi. Silloin keskeiseksi sel-viytymisessä nousevat työyhteisön tuki ja sallivuus, toimiva työterveyshuolto ja muut käytettävissä olevat tukitoimet, esim. osa-aikaeläke.

Uudehko henkilöstöpoliittinen ohjel-mamme, Tehrään porukal, antaa eväitä henkilöstöön panostamiseen, mutta vasta konkreettiset toimenpiteet näyttävät mi-ten asiat paranevat. Jos arvostusta ei näy arjessa, se ei lämmitä juhlapuheissakaan! Nyt on kuitenkin aika hengähtää ja viettää rentouttava kesäloma.

Hyvää kesää ja lomaa kaikille!

Werya on ylpeä työstäänTeksti ja kuva Markku Näveri

saavat vaativaa hoitoa. Werya on viihtynyt osastolla erittäin hyvin. Työ on kiireistä, mutta ei ole käynyt liian raskaaksi.

– Henkilökunta on erinomaista, ja vas-tauksen saa aina, vaikka kysyisi kuinka yk-sinkertaisia asioita.

Werya sanoo olevansa työstään ylpeä. On palkitsevaa nähdä, kun potilaat toipu-vat ja ovat tyytyväisiä. He ovat kuulemma kovin innoissaan tavatessaan mieshoita-jan ja vielä ulkomaalaisen. Jutun juurta ja kysymyksiä riittää, ja Werya vastailee kysyjille mielellään. Kukaan ei ole pannut

pahakseen, että hoitaja ei olekaan ihan ehta suomalainen.

Werya kertoo, ettei muutenkaan ole ko-kenut Suomessa mitään lieveilmiöitä. Maa on hänestä yksi parhaista, ja kieli ja kult-tuuri ovat käyneet tutuiksi, mutta:

– Elämä on Suomessa, mutta kotimaa on aina mielessä. Vanhemmat, sukulaiset ja monet ystävät ovat Iranissa. Vielä ei ole ai-ka palata, mutta kenties joskus. Aika näyt-tää, hän tuumii.

Werya Saleh Zadehin elämään kuulu-vat lähihoitajavaimo, 1,5-vuotias tytär ja

3-vuotias poika sekä koti Kupittaan ruot-salaistalossa.

Kuntoaan Werya pitää yllä varsinkin kävelemällä ja uimalla. Hän on ihastunut iranilaisittain varsin eksoottiseen lajiin: avantouintiin. Jos pienten lasten isälle jää ylimääräistä aikaa, sen hän viettää irani-laisten kavereidensa parissa.

Jos Werya jotain Suomessa harmittelee, se on pitkä talvi, mutta sitten hän hoksaa, etteipä taitaisi avantouinnistakaan tulla mitään ilman talvea.

Sairaanhoitaja Werya Saleh Zadeh viihtyy Suomessa ja työssään TYKSissä.

4/12 Hospitaali 11

Operatiivisen hoidon tulosryhmä

Gastrokirurgisen vuodeosaston 216 henkilökunta ja osastofarmaseutti(palkittavia 45 henkilöä)Perustelut: työhyvinvoinnin kehittäminen vuodeosastolla 216. Kahden kehittämispäi-vän pitäminen. Kehittämistyön tuloksena laadittiin osastolle työyhteisöä ohjaavat periaatteet, työyhteisön pelisäännöt, kehitettiin esimiestyötä ja tiivistettiin me-henkeä. Tavoitteena oli työpaikan ilmapii-rin ja palvelukulttuurin uudistaminen ja kehittäminen sekä edistäminen.

Ortopedian poliklinikka 225:n keppijumpan ohjaajat ja aktiiviset osallistujat (palkittavia 20)Perustelut: keppijumppa on osa työyksikön hyvinvointia ja lisää positiivista yhteen-kuuluvaisuutta työyhteisössä. Tuloksena niska-hartiavaivojen ja niihin liittyvän päänsäryn väheneminen. Säännöllinen keppijumppa on ideana yksinkertainen ja edullinen tapa vähentää niska-hartiavai-voja sekä lisätä työhyvinvointia. Lisäksi keppijumppa on helposti toteutettavissa myös muissa yksiköissä.

Ortopedian ja traumatologian klinikan os. 234:n sairaanhoitaja Mervi Oivanen ja sairaanhoitaja Saara MeronenPerustelut: kotiutukseen liittyvän ohjauk-sen kehittäminen kotiutuvan tekonivel-leikatun potilaan tarkistuslistan avulla. Tavoitteena yksikön hoitokäytäntöjen kehittäminen ja palvelukulttuurin muut-taminen. Tarkistuslistan avulla kotiutusta voidaan suunnitella useamman päivän ajalle, jolloin potilaalla on aikaa sisäistää asioita ja esittää tarkentavia kysymyksiä. Potilaiden yksilölliseen tiedon tarpeeseen voidaan vastata paremmin kuin ennen.

Leikkausosasto 250:n gastrokirurgian lihavuuskirurginen tiimi (palkittavia 15)Perustelut: leikkausmäärien kasvua ei ole hoidettu lisäresurssein vaan toimintojen uudelleenorganisoinnilla sekä alueellisten järjestelyjen että lihavuuskirurgisen tiimin toiminnan kehittämisellä. Leikkaussalin

lihavuuskirurginen tiimi on käynyt tutus-tumassa muiden sairaaloiden käytäntöihin sekä painottanut koulutetun ja kokeneen sekä asiaan perehtyneen kokonaistiimin merkitystä toiminnan sujuvuuden kannal-ta. Palvelukulttuuria on uudistettu, kehi-tetty ja toimintaa selkiytetty.

Kätilö Leena KaunistoPerustelut: imetysmyönteisen toimintaoh-jelman jalkauttaminen omalla klinikalla, lastenklinikalla sekä neuvoloiden henki-lökunnalle. Imetysohjaajien täydennys-koulutuksen toteuttaminen. Imetykseen liittyvien erityistilanteiden konsultointi. Henkilökunnan osaamisen lisääminen ja toimintatapojen ja palvelukulttuurin edis-täminen potilaslähtöiseksi.

Konservatiivisen hoidon tulosryhmä

Sisätautien klinikan osasto 015 (palkittavia 42) Perustelut: kantasolusiirtotoiminan ak-kreditaatiostatuksen uusiminen. Ainoa aikuisten reakkreditaatiokeskus Suomessa, koko henkilökunnan yhteisponnistus. Ul-kokuntamyynnin kasvu.

Lasten hematologinen osasto 416 (palkittavia 23)Perustelut: työyhteisön laaja erityisosaa-minen, hyvä yhteishenki sekä moniam-matillinen yhteistyö. Valtakunnallisesti merkittävää, Turun lisäksi ainoastaan Helsingissä pystytään toteuttamaan allo-geenisiä siirtoja. Toiminta edellyttää laaja-alaista, jatkuvaa kouluttautumista. Lisäksi perheiden tukeminen ja ohjaus raskaassa elämätilanteessa on haastavaa.

Paimion sairaalan kuntoutusvuode-osaston avh-ensitietopäivän moniam-matillinen työryhmä (palkittavia 10)Perustelut: aivoverenkierronhäiriöön sairastuneiden kuntoutumisen edistämi-nen, myös omaisten huomioon ottaminen. Kuntoutumista edistävien tavoitteiden saavuttamiseksi pidetään potilasohjauksen lisäksi tärkeänä myös läheisten ohjaamis-ta. Läheisille järjestetään ensitietopäivä, jolloin annetaan oikeaa ja riittävää tietoa sairaudesta, sen oireista sekä vaikutukses-ta sairastuneen ja läheisten elämään. En-

sitietopäivä auttaa omaisia ymmärtämään tilannetta, poistaa pelkoja ja luo pohjaa tulevalle. Läheisten myös ensitietopäivän aikana saama vertaistuki auttaa heitä jat-kamaan eteenpäin muuttuneessa elämän-tilanteessa.

Psykiatrian tulosalue

Salon aikuispsykiatrian poliklinikan ja Halikon sairaalan hoito- ja akateemi-nen henkilöstö (palkittavia 20)Perustelut: aikuispsykiatrian hoitojärjes-telmän kehittäminen. Muutoksella halut-tiin nykyaikaista, tehokasta ja laadukasta psykiatrista hoitoa tasalaatuisesti riip-pumatta siitä, missä potilasta hoidetaan. Kaikki osallistuivat muutoksen valmis-teluun tekemällä erilaisia kokonaisuuksia suunnitelmasta. Tehty suunnitelma on sel-keä ja valtakunnallisia, sairaanhoitopiirin ja tulosalueen tavoitteita tukeva.

Liedon aikuispsykiatrian poliklinikan työryhmä (palkittavia 9)Perustelut: potilaslähtöisen palveluproses-sin laadun parantaminen aluepoliklinikal-la. Tavoitteena oli potilaan hoitoprosessin selkiyttäminen. Hoitoprosessia tukemaan luotiin erilaisia työotteita työryhmän sisäl-le, joiden avulla potilaiden hoitoprosessit etenivät selkeämmin.

Lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikkö (palkittavia 10)Perustelut: merkittävä joustaminen ja yli viranomaisrajojen toiminut yhteistyö, vaativan ja tiukan aikataulullisen tapauk-sen aikana. Yksikön omat toimintatavat ja tietotaito kehittyivät huomattavasti tapa-uksen tutkimisen yhteydessä.

Salon aluesairaala

Lääkintävahtimestari Osmo HeinonenPerustelut: kipsauskoulutuksesta vastaa-minen yli organisaatiorajojen. Osmo Hei-nonen on positiivinen, iloinen, auttamisha-luinen, kohtelias ja asiakaspalvelutaitoinen kaikkia potilaita kohtaan. Heinonen ei valikoi tehtäviään, vaan työskentelee yh-teisen päämäärän ja potilaiden parhaaksi.

Salon aluesairaalan skopiayksikkö (palkittavia 12)

Perustelut: toiminnan keskittäminen yh-teen pisteeseen kolmen sijaan. Uuden poti-laslähtöisen toimintamallin käyttöönotto. Tärkeitä kehittämisen painopistealueita olivat: työn tekninen suorittaminen poti-laslähtöisesti, potilaan yksilöllinen huomi-ointi ja ohjaus ja kivunhoito toimenpiteen aikana.

Osastonhoitaja Päivi Alarakkola, työsuo-jeluvaltuutettu Tiina Leivo-Järvi, työsuo-jelupäällikkö Päivi Koivunen, työfysio-terapeutti Minna Österman, työpsykologi Heli Haavisto, työterveyshoitaja Mailis Innilä, johtava ylihoitaja Anne Hedman (palkittavia 7)Perustelut: työryhmä kokosi olemassa olevat yleiskirjeet ja ohjeistukset yhteen prosessiin ja jalkautti prosessia aktiivisesti vuoden aikana jokaiseen yksikköön. Työ-ryhmä teki Salon aluesairaalaan Onk Kaikk hyvi? – Työhyvinvointipiirakan, jossa koottiin kaikki työhyvinvointiin nykyisin osoitetut asiat yhteen vuosikellon muo-toon. Lisäksi erilaisia tapahtumia ja luen-toja työhyvinvoinnin tiimoilta järjestettiin omin voimin.

Tyks Vakka-Suomen sairaala

Apulaisosastonhoitaja Outi Kylä-KailaPerustelut: pitkäjänteinen syöpähoidon kehittäminen ja oman ammattitaidon vah-vistaminen kyseisellä substanssialueella. Valmius ja halukkuus valmentaa ja opastaa muita työntekijöitä kyseisellä aihealueel-la. Syöpähoidon prosessin kehittäminen omassa työyksikössä.

Tyks-Sapa-liikelaitos

Osasto 143:n henkilökunta (palkittavia 5)Perustelut: osaston 143 hoitajat kehittivät tehostetun työtavan, minkä avulla yhdellä laitteella saadaan tehtyä päivän aikana puolet enemmän tutkimuksia kuin muissa VSKK:n natiivikuvaushuoneissa keskimää-rin. Osaston kuvausmäärä kasvoi vuonna 2011 verrattuna vuoteen 2010, vaikka lait-teita oli puolet vähemmän.

Osasto 141, MRI-työryhmä, ”rekkaryhmä” (palkittavia 3)Perustelut: aktiivinen ja pitkäaikainen työskentely vaativissa ”rekkaolosuhteissa” alkaen keväällä 2009 ja jatkuen marras-kuuhun 2011. Uuden toiminnan ongelma-ton aloitus, kun osastolle 141 asennettiin kiinteä magneettitutkimuslaitteisto.

Mikrobiologian laboratorio osasto 938 (palkittavia 28)Perustelut: osaston hyvä henki ja työtyy-tyväisyys. Useana vuonna tehdyissä työ-tyytyväisyyskyselyissä näkyy ko. osaston pisteet Tykslabin parhaimmistona. Työpai-kan yhteiset jutut, tyhy-toiminta ja toimin-ta yhdessä auttavat puhaltamaan yhteen hiileen ja yrittämään parhaimpansa.

Palkittavia on yhteensä 254 henkilöä. Ryhmän palkinnon määrä on 125 euroa/henkilö. Jos palkinnonsaajia on yksi, pal-kintosumma on 250 euroa. Summat ovat saman suuruiset kuin aiempina vuosina.

Vuoden 2011 menestyjätV

uoden 2011 menestyjät palkittiin 31. toukokuuta. Valinta Vuoden menestyjiksi tehdään perustein, joita ovat mm: yksikön toimin-

tatapojen kehittäminen tehokkaammiksi ja joustavammiksi, työtehtävien erittäin menestyksellinen hoitaminen vaikeissa tai poikkeuksellisissa oloissa, työyksikön oma-aloitteisuus työpaikan palvelukult-tuurin, ilmapiirin, oppimistapojen tai osaa-misen muuttamiseksi ja edistämiseksi.

Hakemuksia kirjattiin kaikkiaan 71. Vuoden menestyjä -työryhmä on tehnyt esityksen palkinnon saajista. Se perustuu tulosryhmien johtajilta saatuihin lausun-toihin ja ryhmän omiin arvioihin. Hake-mukset on käsitelty sairaanhoitopiirin joh-don kokouksessa ja lopullisen päätöksen on tehnyt sairaanhoitopiirin hallintojaosto. Myös sh-piirin yhteistyötoimikunta on an-tanut esitykselle siunauksensa.

Palkitsemisperustelut on poimittu ha-kemuksista sekä tulosryhmän johdon lau-sunnoista.

Vuoden 2011 menestyjät palkittiin kunniakirjoin ja ruusuin 31. toukokuuta TYKSin T-auditoriossa järjestetyssä tilaisuudessa. Palkitsemisseremonioista vastasivat hallintoylihoitaja Päivi Nygren, vs. henkilöstöjohtaja Saana Leppä sekä henkilöstöasiantuntija Tarja Mäkinen. Ennen kakkukahvien nauttimista palkitut kokoontuivat yhteispotrettiin.

12 Hospitaali 4/12

Harrastuksena jooga

Joogasta mielenrauhaa ja hyvää oloaTeksti ja kuva Marjo Peltoniemi

Joogasta lempilajinsa löytänyt Maarit Toivanen haluaa kannustaa muitakin hyvän harrastuksen pariin.

Osastonhoitajana aikuispsykiatrialla työskentelevän Maarit Toivasen mukaan joogan hyödyt ovat liikunnallisen puolen lisäksi henkisellä puolella ja stressiä helpottavassa vaikutuksessa.

Toivasen joogakipinä juontaa juuren-sa parinkymmenen vuoden taakse.

– Toistakymmentä vuotta sit-ten kävimme TYKSin työporukan

kanssa TYHY-toimintana fysioterapeutin ohjaamassa venytys-rentoutuksessa. Sen myötä innostuimme menemään mukaan joogan peruskurssille, josta työnantaja maksoi osan. Kyseessä oli Joogakeskus Hi-malajan Työstä kotiin -niminen rentoutus-jooga ja ohjaajana toimi mielestäni todella hyvä Riitta Lucenius.

Maarit kiinnostui sitä myötä joogasta entistä enemmän ja jatkoi joogakeskuksen joogatunneilla käymistä.

– Tein silloin potilastyötä psykotera-peuttina ja tuli istuttua päivät pitkät 45 mi-nuutin istuntoja kerrallaan, joten kiinnos-tus lähti sekä rentoutuksen kaipuusta että liikunnallisesta tarpeesta, Varsinais-Suo-men sairaanhoitopiirin psykiatrian tulos-alueen aikuispsykiatrian erityispalveluissa osastonhoitajana nykyisin toimiva Maarit Toivanen kertoo.

Yksilöllisyyttä ryhmässäToivanen vastaa osastonhoitajana hallin-nollisista asioista TYKSin Turun toimipis-teissä kolmella eri poliklinikalla ja lisäksi Raision sairaalassa yhdellä poliklinikalla. Potilastyötä hän tekee nykyisin vain vä-lillisesti. Tauot on siten hänen mukaansa nykyisessä toimessa mahdollista ajoittaa hieman paremmin itselle sopiviksi ja työ-pöydän ääreltä pystyy välillä liikkumaan.

Muitakin lajeja Maarit on joogan lisäksi kokeillut, mutta aerobic tuntui liian nopea-tempoiselta ja kuntosaliharjoittelu puoles-taan rankalta.

– Joogassa voi paremmin kuunnella itseään ja kehoaan. Vaikka ollaan hiljaa ja

jokainen tekee liikkeitä omaan tahtiinsa, ryhmässä voi kuitenkin kokea myös oman-laistaan kollektiivista yhdessäoloa, joka on todella voimauttavaa.

Toivanen kertoo, että hänellä on ollut nyt kahden vuoden tauko ohjatuilla tun-neilla käymisestä, mutta hän on tehnyt kotona niitä harjoituksia, joita on joogatun-neilla ohjauksessa oppinut.

– Aion kyllä ehdottomasti hakeutua vielä joogaryhmään ja -tunneille ja toivot-tavasti samalle ohjaajallekin. Pidin omassa ryhmässäni ja ohjaajassa ennen kaikkea siitä, että vaikka liikkeitä ja venytyksiä tehtiin ohjauksessa, ilmapiiri oli kuitenkin salliva. Jokainen sai olla oma itsensä ja teh-dä liikkeitä omalla tasollaan.

Tasapainoa ja mielenhallintaaJoogalla voi vaikuttaa notkeuteen ja kun-toon ja Maarit uskoo, että lajin harrastami-nen edesauttaa myös siinä, että tasapaino pysyy hyvänä, vaikka ikää tuleekin.

– Kun pitää itsensä keski-iässä kunnos-sa, siitä on varmasti hyötyä myös vanhuus-iässä. Jooga onkin siitä mukava laji, että se ei ole iästä kiinni ja sen voi aloittaa vanhem-mallakin iällä. Tunneilla on näkynyt lähes 80-vuotiaitakin osanottajia, mikä on upeaa.

Työelämässä on nykyisin paljon vaati-muksia ja yhdellä ihmisellä on usein laaja työkenttä hallittavanaan, kun löysät on nipistetty kaikkialta pois. Stressi on mo-nelle arkipäivää ja se voi olla välillä aika valtavaakin. Joogan henkinen vaikutus on stressinhallintaan tehokasta apua.

– Jooga on itselläni lisännyt tietoisen läsnäolon kokemusta ja vähentänyt stressin tuntua. Voin suositella sitä kaikille. Kan-nattaa kokeilla jo pelkästään siitä saatavan mielenrauhan ja hyvän olon takia.

Neurotoimialueella on valmistauduttu tulevaan. Kannustamalla henkilökuntaa puhaltamaan yhteen hiileen yhteistyö on lähtenyt loistavasti käyntiin: on ollut mah-dollisuus työkiertoon, on pidetty yhteisiä koulutusiltapäiviä, on asiantunteva hoito-työnryhmä ym. Ja 10. toukokuuta oli vuo-rossa tyhyä raikkaassa meri-ilmassa.

Toimialueen henkilökunta kokoon-tui viettämään työhyvinvointi-iltapäivää Naantalin Luonnonmaalle, valkovuokkojen ympäröimän Metsä-Jukolan pihapiiriin.

Noin satapäisen henkilökunnan tutus-tuminen toisiinsa alkoi iltapäiväkahvin merkeissä auringon paistaessa melko pil-vettömältä taivaalta.

Nyt oli aikaa vetää syvään raikasta

Teksti ja kuva: Kristiina Matintalo-Mäki

meri-ilmaa ja tiirailla kanssakulkijan nimeä neurologolla varustetusta rintamerkistä. Kaikki eivät sentään ihan vieraita olleet-kaan, työkavereita jo elämän matkalta. Pientä megafonia tarvittiin järjestäytymi-seen, ja tähän tehtävään oli Outi-papilla paras ääni.

Visainen tietokilpailu jokerikysymyk-sineen sekä köydenveto pihatantereella antoivat ensimmäiset neurotoimialueen mestarit onniteltaviksi. Tästä se lähtee: ”sertifikaatti” rinnassa.

Maittavasta ruuasta kylläisenä alkoi kotimatkamme kohti Turkua.

Päivän onnistumiseen vaikuttivat suu-resti eri osastoilla toimivat tyhy-vastaavat. Heidän työpanoksensa jo pitkin kevättä se-

Tyhyä raikkaassa meri-ilmassa

kä paikan päällä takasi meille osallistujille mukavat oltavat.

Yhteishenkeä oli myös luomassa neuro-toimialueen johto, Sari (Johansson) ja Ris-to (Roine), ja toiveeksi tulikin muodostaa tästä perinteinen vuosittainen tapahtuma.

Kun muistamme sen, miten Outi-pappi

meitä siellä sanoin voiteli – se on todellista tyhyä! Eli se mikä halutaan vahvaksi tulee vahvistaa!

Tässä meille kaikille tehtävää!

Kiitos kaikille!

4/12 Hospitaali 13

Terveydenhuoltolaki siirsi ensihoi-don järjestämis- ja johtovastuun kunnilta sairaanhoitopiireille. Lain mukaan ensihoitopalvelu on suun-

niteltava ja toteutettava yhteistyössä päi-vystävien terveydenhuollon toimipisteiden kanssa siten, että nämä yhdessä muodos-tavat alueellisesti toiminnallisen kokonai-suuden. Palvelutasopäätöksessä sairaan-hoitopiirin kuntayhtymä määrittää miten ensihoitopalvelu järjestetään. Palveluta-sopäätöksessä ensihoitopalvelun sisältö on määriteltävä siten, että palvelu on tehokas-ta ja tarkoituksenmukaista ja siinä on otet-tava huomioon ensihoidon ruuhkatilanteet.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri on alueellisesti ensihoidon kannalta haasteel-linen. Alueeseen kuuluu saaristoa, joka tuo haastetta ensihoitoon kulkuyhteyksien muodossa. Haastetta ensihoitoyksiköiden sijoittamiseen tuovat myös alueen ensihoi-toyksiköiden erilaiset käyttöasteet. Joilla-kin alueen ensihoitoyksiköillä käyttöaste jää alle 30 %:n. Käyttöasteella ensihoidossa tarkoitetaan aikaa, jonka yksikkö on sidot-tuna sairaankuljetustehtäviin. Käyttöastei-siin ei ole yleensä laskettu mukaan yksikön huoltotoimiin kuluvaa aikaa.

Vuosina 2009–2011 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä oli käynnissä ensihoi-topalvelun kokonaisuudistuksen suunnit-teluprojekti VEKSU. Projektissa ehdotettiin ambulanssien sijoittamista joillakin alueilla päivystysten yhteyteen, jolloin ensihoi-tajat osallistuisivat tarvittaessa päivys-tystyöhön/työkiertoon. Osassa Suomen terveyskeskuksista ovat ensihoitajat jo 1970-luvulta lähtien työskennelleet päi-vystyksissä sekä potilaiden vastaanotta-misessa että teknisen henkilöstön apuna. Sairaalan ensiapupisteisiin ambulansseja ei ole ennen uutta terveydenhuoltolakia ollut sijoitettuna.

VEKSU-projektiin liittyvässä ensihoi-tajien toimenkuvan kehittämisprojektissa haluttiin selvittää, onko ensihoitajien mah-dollista työskennellä ensiapupoliklinikalla, onko sairaankuljetustehtäviin lähteminen poliklinikalta mahdollista ja mitä hyötyä työskentelystä on eri osapuolille.

Projekti toteutettiin TYKSin Vakka-Suomen sairaalan ensiapupoliklinikal-la. Sairaalassa hoidetaan Vakka-Suomen alueen perustason erikoissairaanhoitoa vaativia potilaita kellon ympäri jokaisena päivänä. Samoissa tiloissa toimii iltaisin, viikonloppuisin ja pyhäpäivisin alueen ter-veyskeskusten yhteinen perusterveyden-huollonpäivystys. Ensiapupoliklinikalla toimii myös ajanvarauspoliklinikka, jossa hoidetaan polikliinisia potilaita. Ensihoi-toyksikkönä projektissa oli yksi alueella toimivista yksiköistä.

Ensihoitajien osaaminen käyttöön

Ensihoitajat työssä ensiavussa Pilottijakson aikana ensihoitajat (N=7) työskentelivät työvuoronsa ajan sairaa-lan ensiapupoliklinikalla kolme viikkoa arkisin klo 8–16. He osallistuivat ensiapu-poliklinikan normaaliin toimintaan ja kir-jasivat tekemänsä tehtävät päiväkirjaan. Ensiapupoliklinikan aamuvuoron triage-hoitajat (N=15) pitivät vastaavanlaista päiväkirjaa ensihoitajien tehtävistä sekä miten sairaankuljetustehtäviin lähteminen vaikutti potilaiden mahdollisesti kesken jääneeseen hoitoon. Sairaalan potilas- ja talousseurantajärjestelmästä nähtiin poti-laiden läpimenoajat.

Tulokset ja johtopäätöksetEnsiapupoliklinikan ja ensihoidon kiireisin päivä potilasmäärältään ja sairaankuljetus-tehtäviltään oli sama, joten ensihoitajia ei voi käyttää ensiapupoliklinikan henkilö-kunnan korvaajana. Heitä voidaan käyttää lisätyövoimana tai tilapäisapuna, mutta en-sihoitajien työskentely ensiapupoliklinikal-la ei vähennä poliklinikan henkilökunnan tarvetta ja määrää.

Sairaankuljetustehtäviä pilottijak-son aikana oli kaikista neljästä (A, B, C ja D) kiireellisyysluokasta. Näihin tehtäviin lähteminen ensiapupoliklinikalta onnistui ilman, että sairaankuljetustehtävät olisivat häiriintyneet tai että lähtemisestä aiheutui haittaa ensiapupoliklinikan toimintaan. Ensihoitajat ja ensiapupoliklinikan hoita-jat työskentelivät poliklinikalla pareittain, jolloin sairaankuljetustehtävän tullessa ensiapupoliklinikan hoitaja jäi jatkamaan potilaan hoitamista.

Ensihoitajat tekivät ensiapupoliklini-kalla monipuolisia tehtäviä tasaisesti päi-vän mittaan. Eniten tehtäviä ensihoitajilla oli potilaiden vastaanottamiseen ja haas-tatteluun sekä alkututkimuksiin liittyen. Varsinkin ajanvarauspotilaiden hoitotoi-met sopivat ensihoitajien suorittamiksi hyvin, koska ne olivat yleensä lyhytaikai-sia toimenpiteitä. Ensihoitajat suorittivat ensiapupoliklinikalla hoitotoimenpiteitä, joihin heillä on koulutus, mutta joita ei sai-raankuljetuksessa tehdä. Tällaisia olivat mm. kipsaus ja suturoinnissa avustaminen. Työskennellessä ensiapupoliklinikalla ensi-hoitajien työ monipuolistuu ja työn mielek-kyys lisääntyy sekä osaaminen vahvistuu.

Hoitajien kiire väheniEnsihoitajien työskentely ensiapupolikli-nikalla vähensi hoitajien kiirettä, nopeutti potilaiden hoidon aloittamista sekä potilai-den siirtymistä vuodeosastolle. Ensihoita-jien läsnäolo mahdollisti hoitajien keskit-tymisen omiin tehtäviinsä, kuten hoidon tarpeen määrittelemiseen ja kirjaamiseen. Potilaiden turvallisuus ja hoidon jatkuvuus paranivat ensihoitajien osallistuessa poti-laan hoitoon sekä ensiapupoliklinikalla että sairaankuljetuksessa.

Ensiapupoliklinikan potilas- ja talous-tietojärjestelmä Oberonin raportin mukaan potilaiden läpimenoaika lyheni kolmen vii-kon pilottijakson aikana. Sairaalan tavoit-teena on, että potilaista 80 % hoidettaisiin alle neljän tunnin. Pilottijakson aikana päästiin 75 %:iin. Edellisenä vuonna sa-

maan ai-kaan vas-taava luku oli 70 %. Potilaiden läpime-noaikaan vaikuttaa

moni asia, kuten potilaiden vammojen ja sairauksien vakavuus, ei pelkästään henki-lökunnan määrä.

Kun ensihoitajat työskentelevät ensi-apupoliklinikalla aikana, jolloin heillä ei ole sairaankuljetustehtäviä, he, potilaat ja en-siapupoliklinikka hyötyvät työskentelystä. Potilaat hyötyvät hoidon alkamisen nopeu-tumisesta sekä läpimenoaikojen lyhentymi-sestä. Ensihoitajien työskennellessä potilai-den kanssa sekä sairaalan ulkopuolella että sisäpuolella potilaan hoitoon osallistuvat henkilöt pysyvät samoina ja hoitoketju kat-keamattomana, jolloin potilasturvallisuus paranee.

Ensiapupoliklinikka saa ensihoitajista lisätyövoimaa ja eri ammattiryhmien yh-

teistyön myötä yhdistetyt tiedot ja taidot. Esimerkiksi ensihoitajien pilottijakson ai-kana pitämä viranomaisverkkoradiopuhe-limen käyttökertaus oli ensiapupoliklini-kan hoitajien mielestä todella onnistunut ja madalsi heidän kynnystään käyttää VIRVE-laitetta. Ensihoitajat hyötyvät työn monipuolistumisella sekä opittujen taitojen vahvistumisella. Ensihoitajat ovat tervey-denhuollon ammattilaisia ja koulutuksel-taan mm. lähihoitajia, sairaanhoitajia tai en-sihoitajia (AMK). Koulutus on monipuolinen ja antaa valmiuden työskennellä sairaalan sisäisessä ja ulkopuolisessa ensihoidossa. Sairaankuljetuksessa ei välttämättä pääse käyttämään kaikkia opittuja asioita, jolloin opitut tiedot ja taidot voivat unohtua.

Sairaankuljetus ensihoitajan päätyöJohtopäätöksenä voidaan todeta, että alu-eilla joissa ensihoitoyksiköiden käyttöaste jää alhaiseksi, ensihoitajille on taloudelli-sesti ja osaamisen ylläpitämiseksi järkevää kehittää muita tehtäviä. Päivystyspolikli-nikkatyö on yksi vaihtoehto ensihoitajien toimenkuvan laajentamiseksi. On kuitenkin pidettävä mielessä, että sairaankuljetus on nyt ja tulevaisuudessa ensihoitajien pääasi-allinen työ. Hyödyt ensihoitajien työsken-telystä ensiapupoliklinikalla ajalla, jolloin ei ole sairaankuljetustehtäviä, ovat kui-tenkin niin huomattavat, että ne kannattaa ottaa huomioon ensihoitoa kehitettäessä ja ensihoitoyksikköjen sijoittamista suunni-teltaessa.

Kirjoittajat: Nina Sajo on sairaanhoitaja

(YAMK), hän työskentelee vastaavana ensihoi-

tajana Sairaankuljetus Tapani Oy:ssä. Pirkko

Routasalo on yliopettaja Turun ammattikorkea-

koulussa.

Osaamisen jakaminen hyödyttää kaikkia osapuolia todistavat myös ensihoitaja Jani Uurasmaa ja sairaanhoitaja Taina Jaakkola-Laine.

” Ensihoitajien työskentely ensiapupoliklinikalla

vähensi hoitajien kiirettä, nopeutti potilaiden hoidon

aloittamista sekä potilaiden siirtymistä vuodeosastolle.

14 Hospitaali 4/12

Lähes vuoden suunnittelun tuloksena sairaanhoitopiirissä vietettiin ensim-mäistä kansallisen tason Et tierost oikke ilo irtois asiantuntijoiden ja

näyttöön perustuvan hoitotyön koulutus-päiviä. Satapäinen osallistujajoukko oli odotetun kirjava ja innostunut.

Koulutuspäiville osallistui eri tason asiantuntijoita, suunnittelijoita, esimiehiä, hoitotyön johtajia, opettajia, opiskelijoita sekä tutkijoita, ja yhteistyökumppaneita suomalaisen hoitotyön kehittämisen saral-ta. Innostunut tunnelma oli käsin koske-teltavissa, kun koulutuksen avainpuhuja, professori Helena Leino-Kilpi Turun yli-opiston hoitotieteen laitokselta avasi kou-lutuspäivät asiantuntijuuden tasoista. Esi-tyksissä nostettiin esille asiantuntijoiden toimenkuvaa, nimikkeitä sekä pohdittiin terveydenhuollon vaikeutta ottaa näyttöön perustuvia suosituksia käyttöön.

Kaksipäiväisten koulutuspäivien yh-teiseksi nimittäjäksi rakentui yhteistyö- ja verkosto-osaaminen sekä moniammatilli-sen vuorovaikutuksen merkitys hoitotyön kehittämisessä. Asiantuntijatoiminta on hedelmällisimmillään moniammatillisessa ja monitieteellisessä verkostoyhteistyös-sä. Sosiaalinen media ja Cloud Computing -Dropboxit ovat jo täällä! Näyttöön pe-

rustuva tieto jalostuu asiantuntijan hank-kimissa ominaisuuksissa, joita ovat itsensä johtaminen ja hyvät vuorovaikutustaidot. Pekka Pirhonen mm. peräänkuulutti ilon löytämistä työhön.

Koulutuspäivien välissä vietettiin tunnelmallista iltajuhlaa Kupittaan pavil-jongissa, jossa juhlistettiin espanjalaisissa rytmeissä kansainvälistä sairaanhoitaja-päivää sekä Florence Nightingalen synty-mäjuhlaa. Iltatilaisuus järjestettiin yhdessä Satakunnan ja Varsinais-Suomen sairaan-hoitajaliiton alueyhdistysten kanssa. En-nen Evidence-Based Tapas -menu´ta kuu-limme hallintoylihoitajan sanat näyttöön perustuvan hoitotyön merkityksestä sekä Sairaanhoitajaliiton terveiset Somaliasta asiantuntija Anna Suutarlan kertomana. Illan kruunasi Allit-ryhmä (kuvassa).

Koulutuspäivistä saatu positiivinen palautemäärä on yllättänyt järjestäjät. Asiantuntijuus on korostetusti läsnä hoi-totyön arjessa ja siitä halutaan kuulla lisää. Tavoitteena onkin saada koulutuspäiville jatkuvuutta ja luoda uutta innovaatiota eri ammattiryhmien välillä. Koulutuspäivät tarjoavat asiantuntijoille myös oivan mah-dollisuuden kansalliseen verkostoitumiseen ja oman asiantuntijuuden kehittymiseen.

Lämmin kiitos kaikille koulutuspäi-

TYKS-Sapa-liikelaitoksen johtavan ylilää-kärin, Turun yliopiston kliinisen kemian professori Ilkka Monosen 60-vuotis-päivän kunniaksi hänen työtoverinsa ja ystävänsä päättivät maalauttaa hänestä muotokuvan liitettäväksi Turun yliopiston kokoelmiin. Muotokuvan on maalannut tai-teilija Jarkko Roth.

Ilkka Mononen nimitettiin kliinisen ke-mian professoriksi Turun yliopistoon, Yh-teislaboratorion johtajaksi ja TYKSin kes-kuslaboratorion ylilääkäriksi vuonna 2000. TYKS-Sapa-liikelaitoksen johtavaksi yli-lääkäriksi hänet nimitettiin vuonna 2009. Monipuolisessa tutkimustyössään Mono-

TYKSin naistenklinikan kuoro piti Äitien-päiväkonsertin lauantaina 12. toukokuuta korvaklinikan luentosalissa. Monen kau-niin laulun lisäksi äideille, lapsille ja omai-sille tarjottiin kakkukahvit.

Kuoron johtajana toimii kätilö-musii-kinopettaja Johanna Tiitta, ja kuoron jä-senet ovat klinikan eri osastojen henkilö-kuntaa. Intoa kuoroharrastukseen osoittaa se, että kuvassa oleva ylpeä äiti on kätilö Anna Tunnela, joka oli synnyttänyt pot-ran pojan konserttia edeltävänä päivänä.

Onnistunut Äitienpäiväkonsertti

Kuvat Seija Grénman

Ilkka Mononen ikuistettiinnen on käsitellyt varsinkin uusien diagnos-tisten laboratoriomenetelmien kehittämistä erityisesti perinnöllisissä aineenvaihdunta-sairauksissa.

Muotokuva paljastettiin TYKSin U-sai-raalan ruokasalissa 25. toukokuuta. Terve-tuliaissanat lausui johtaja Paula Grönroos, muotokuvan luovutti professori Raimo Tenhunen ja sen otti vastaan yliopiston vararehtori Harri Lönnberg. TYKSin ter-vehdyksen esitti sairaanhoitopiirin johtaja Olli-Pekka Lehtonen. Juhlayleisöä viih-dyttivät laulullaan Katariina Laato, An-nina Herranen ja Anni Viitanen.

Ilkka Mononen, muo-tokuva ja puoliso, Tykslabin hallinnolli-nen apulaisylilääkäri Pia Leino.

”Mialumi sun kanssas”

Allit-ryhmä hauskuutti osallistujia runoin ja sävelin.

Teksti ja kuva

Markku Näveri

viin osallistuneille, esittäjille, Varsinais-Suomen sairaanhoitajaliiton alueyhdistyk-selle ja esimiehille, jotka antoivat tukensa koulutuksen järjestämiselle. Yhteistyöllä asiantuntijuutemme jalostuu potilaidem-me parhaaksi. Työ on jo puoliksi tehty, kun koulutuspäivien yhteydessä työhönsä vahvasti asemoitunut sairaanhoitaja kertoi saaneensa koulutuspäivistä ajatuksilleen

vahvistuksen ja on päättänyt lähteä opis-kelemaan asiantuntijuutta. Toivottavasti muillekin kuin allekirjoittaneille iloa irtosi koulutuspäivistä. Tämmöttös tänä vua Tu-rus, niim pal mukava ettei täsä viäl kaik.

Kliinisen hoitotyön asiantuntijoiden puolesta

Mari Viljanen-Peuraniemi, Minna Ervast &

Soili Hautaniemi

4/12 Hospitaali 15

Paikka paikan päällä on markka markan päällä, tiesi vanha kansa. Tämä viisaus ei kuitenkaan päde U-sairaalaan, jonka remontointia ei

viedä täysimääräisesti loppuun. Tästä ker-toivat kahdessakin tiedotustilaisuudessa 25. toukokuuta sairaanhoitopiirin johtaja Olli-Pekka Lehtonen ja teknillinen johtaja Juha Rantasalo.

Korjaamatta jäävät neljä vuodeosastoa ja yksi leikkausosasto. Tähän päädyttiin, koska korjauskustannuksiksi arvioidut noin 2 miljoonaa euroa olisivat liian suuri inves-tointi korjattujen osastojen lyhyeen käyt-töikään nähden. Ja kun korjaamattomissa tiloissa työskentely ei olisi turvallista, pää-tettiin ne sulkea pysyvästi. Käytöstä jäävät tilat ovat 11. kerroksessa sijaitseva korva-klinikan vuodeosasto 515, 10. kerroksessa sijaitseva silmäklinikan vuodeosasto 510 ja 8. kerroksessa sijaitsevat naistenklinikan vuodeosastot 314/1 ja 314/2. Samoin sul-jetaan 1. kerroksessa oleva leikkausosasto, jossa tehdään urologisia leikkauksia. Näin U-sairaalan alasajo käynnistyy näiden sul-kemisten myötä ennakoitua nopeammin.

Taustalla on sairaanhoitopiirin – kuten koko kuntasektorin – kireä taloustilanne. U-sairaalan toteutuneet korjauskustan-nukset ovat jo nyt hypänneet arvioiduista 2 miljoonasta 3,5 miljoonaan euroon. Ja kuten Juha Rantasalo muistutti: uudenve-roista talosta ei kuitenkaan saada. Onhan vuonna 1968 valmistuneen rakennuksen tekninen käyttöikä sivuutettu jo kymme-nen vuotta sitten, ja tuona aikana on oltu korjauskierteessä kaikkine haittoineen ja ongelmineen. Esimerkiksi rakennuksen kaasu- ja sähköjärjestelmät eivät täytä ny-kyajan turvallisuusvaatimuksia, ja niiden uusiminen on aiheuttanut merkittävästi raskaammat ja kalliimmat korjaustyöt.

Paljon pohdittavaa edessäOlli-Pekka Lehtosen mukaan nyt oli tehtävä valinta, paljonko väliaikaisiin ratkaisuihin voidaan ja kannattaa sijoittaa. Tärkeä pe-riaatepäätös on, että U-sairaalassa työs-kennellään vain korjatuissa ja turvallisissa tiloissa. Tänä vuonna ei tapahdu mitään radikaalia, mutta ensi vuonna korjaamatta jäävät osastot suljetaan. Niitä pidetään tek-nisesti yllä, mutta tiloissa ei työskennellä, Lehtonen kuvaili.

Päätöksestä seuraa, että yksityiskoh-taiset suunnitelmat jatkosta laaditaan tu-losyksiköiden ja henkilökunnan kanssa, eli selvitetään, missä kukin töitään tekee. Ensin vuoden 2013 osalta, vuosi 2014 tulee mietintään myöhemmin.

Pohdittavaa riittää: T-sairaalan uuden osan tehokas käyttö, sinne muutto, Raision sairaalan tulevaisuus, U-sairaalan turval-linen käyttö, muutto A-sairaalaan, uudet toiminnot siellä ja niiden mahdollisesti vaa-timat saneeraukset, jotka tehdään ennen muuttoa, sekä U-sairaalan korvaavan U2-rakennuksen suunnitteluun ja toteuttami-seen panostaminen. Voimavaroja ei kanna-ta hajottaa, Rantasalo muistutti.

T-sairaalan uuden osan 63 000 bruttone-liömetriä tarjoavat Lehtosen mukaan oivalli-sen pelivaran toimintoja mietittäessä. Ran-

tasalo puolestaan lupaa, että A-sairaalaan muuttavat pääsevät turvallisiin tiloihin.

Henkilökunnalle kymppi plusU-sairaalan remonttiosastoilla työskentele-vä henkilökunta on elänyt raskaita aikoja. Naistenklinikan ylilääkäri Seija Grén-man antaakin henkilöstölleen arvosanaksi kymppi plussan venymisestä ja hienosta työstä. Päätökselle klinikan kahden osas-ton saneeraamatta jättämisestä ”ei kukaan taputa käsiään, mutta perusteltu suunnitel-ma on ymmärretty”, hän sanoi tiedotusti-laisuudessa. Tärkeintä Grénmanin mukaan on, että ohjenuorana ovat potilasturvalli-suus ja henkilöstön hyvinvointi.

Kollega korvaklinikalta, Reidar Grén-man, muistutti vuoden olleen klinikalleen raskas: potilasjonot ovat venyneet ja hen-

kilöstöä on lähtenyt talosta pois. Remontin jälkeen alkaa kuitenkin päivä paistaa. Kli-nikan tilat on nyt tarkastettu ja laatuisiksi todettu. Jonoja on päästy lyhentämään ja henkilöstökin palannut. Grénman toivookin tämän olevan positiivisen kierteen alku.

Silmäklinikan vt. hallinnollinen osas-tonylilääkäri Hanna Vaahtoranta-Lehto-nen kertoi silmäklinikan tilojen olevan vie-lä saneeraamatta. Niinpä klinikalla ollaan odottavalla kannalla ja mietitään, miten tästä eteenpäin, mihin sijoitutaan. Sisäil-maongelmien aiheuttamia oireiluja on kli-nikalla ollut melko vähän.

Muuttokoordinaattori, tulosryhmän yli-hoitaja Tuija Lehti tiesi osan henkilökunnas-ta olevan pettynyt siihen, ettei suunniteltua remonttia toteutetakaan, mutta tilanne ja sen vaatimukset kuitenkin ymmärretään.

u-sairaalan remontille pisteTeksti ja kuva Markku Näveri

” Tärkeintä on,

että ohjenuorana ovat

potilasturvallisuus ja

henkilöstön hyvinvointi.

16 Hospitaali 4/12

Ammattina ammattimies

Teksti ja kuva Pekka Remes

Kalle Eskola on ammattimies

Loimaan aluesairaalan ammattimies Kalle Eskola tutkimassa ilmanvaihdon moottorin taajuusmuuttajaa.

Kalle Eskolalla, 36, on ytimekäs titteli: ammattimies. Työpaikka on Loimaan aluesairaala.

– Vastaan kiinteistön sähkö-puolesta eli siitä sähköstä, joka tulee pisto-rasiasta, Eskola kertoo.

– Kun sähköt menevät poikki, minut kutsutaan apuun. Jos kyseessä on sähkö-katko, syöttää varavoimakone sairaalan verkkoon sähköä. Aivan jokaiseen pisto-rasiaan ja valaisimeen varavoima ei anna sähköä, vaan varavoiman tehtävänä on varmistaa elintoimintoja ylläpitävien lait-teiden toimivuus.

Loimaalainen Eskola on ollut ammatti-miehenä kaksi vuotta. Sitä ennen hän toimi hissiasennustöissä Uudellamaalla puolitois-ta vuotta. Sitä edeltävä työpaikka oli hen-kilönostimia valmistavassa loimaalaisessa Dinolift Oy:ssä, jossa Eskola oli 13 vuotta. Hänellä on sähkövoimatekniikan asentajan koulutus.

Miten hakeuduit aluesairaalaan töihin?– Olin puolitoista vuotta keikkahommissa, jotka rajoittivat harrastuksiani. Työpaikan löytyminen Loimaalta oli kuin olisi saanut lottovoiton.

Eskola tekee normaalia työviikkoa. LAS:n ammattimiehillä on päivystysrinki viikonloppuisin, mutta päivystys tarkoittaa varallaoloa, ei päivystämistä sairaalassa.

Minkälainen on normaali työpäivä?– Tämä on iso rakennus, jossa on vanhoja osia. Vanhat sähkölaitteet kuten vanho-jen valaisimien viat työllistävät. Vuosien kuluessa sähköasennusten säädökset ovat muuttuneet, joten ammattimiehen pitää tietää esimerkiksi eri aikakausien säädösten määräämät sähköjohtojen värijärjestelmät.

Sairaalassa on vielä omat erikoisuutensa kuten lääkintätilojen sähköasennukset.

Eskola pitää Loimaan aluesairaalaa mu-kavana ja mutkattomana työyhteisönä, jos-sa yhteistyö sujuu eri ammattialojen välillä.

Valoa ja ääntäEskolan harrastuksia ovat valo ja ääni. Hänellä on oma yhtiö, Ääni- ja Valotuo-tanto Kalle Eskola, joka on äänentoisto-, valo- ja miksauspalveluja tarjoava yritys. Yritys myös asentaa äänentoistoa ja va-laistuksia.

– Kaikki alkoi jo yläasteella. Ihailin erästä vanhempaa kaveria, joka oli dj. Mi-näkin aloin dj:ksi ja hommasin välineitä. Siitä on nyt parikymmentä vuotta aikaa.

Eskola on vastannut lentopallon Mesta-ruusliigassa pelaavan Hurrikaani Loimaan äänentoistosta, valaistuksesta ja tunnel-man luomisesta jo usean vuoden ajan. Tällä kaudella Hurrikaani pelasi finaaleissa voit-taen hopeaa.

– Tulen paikalle kolme tuntia ennen ottelun alkua. Asennan valot ja testaan ää-nen ja äänimainokset. Itse ottelussa äänellä

ja valoilla luodaan ottelutunnelmaa muun muassa erätaukojen aikana.

Hurrikaani Loimaa joutui pelaamaan finaalisarjan Salossa, koska Loimaan hal-lin katsomokapasiteetti oli Lentopalloliiton sääntöjen mukaan liian pieni. Hurrikaani Loimaan taustajoukkojen ja talkoolaisten piti siirtää kotihallin tunnelma Saloon. Es-kolan ei onneksi tarvinnut kuljettaa koko kalustoaan. Mutta yllätyksiäkin sattui.

– Salon hallin äänentoistosta loppui teho. On uskomatonta, mikä desibelimäärä lähtee 2 500 katsojasta.

Tunnelma oli katossa ja desibelimäärä hi-poi turvallisuusrajaa, kun joukko Raision sairaalan vanhoja työntekijöitä kokoontui tapaamaan entisiä työkavereitaan ja muis-telemaan menneitä sairaalan ruokasaliin 9.5.2012. Läsnä olleista noin sadasta hen-kilöstä oli ainakin puolet tullut sairaalaan palvelukseen jo vuonna 1973 sairaalan aloittaessa toimintansa.

Kuluneena 39 vuotena ovat Suomen kunnissa ja terveydenhuollossa puhaltaneet muutosten tuulet, niin myös Raision sairaa-lassa. Sairaalan toiminta alkoi yleislääkäri-johtoisena paikallissairaalana, sen jälkeen oltiin pari vuotta erikoislääkärijohtoinen paikallissairaala, kunnes saatiin päätös alue-sairaalaksi muuttumisesta. Osa sairaansi-joista luovutettiin Raision kaupungille.

RSS:n ”VANHAT”tapasivatTeksti Terttu Para-Hiltunen & Tuula Markula kuva Kerttu Pulkki

Kun sairaanhoitopiiri muodostettiin, Raision aluesairaala tuli osaksi sairaanhoi-topiiriä ja muuttui lopuksi osaksi keskus-sairaalaa. Huolimatta kaikista näistä muu-toksista ja työnantajavaihdoksista on suuri osa sairaalan katon alla työskennelleistä pysynyt samoina ja työkaverit siis tuttuina. Sekä heillä että aikaisempina vuosina sai-raalassa työskennelleillä on paljon hauskoja yhteisiä muistoja, sen osoitti sydämellinen tapaaminen.

Ensi vuonna sairaala tulee toimineeksi 40 vuotta. Toivoisipa, ettei se tulevaisuu-dessa joutuisi kokemaan yhtä suuria orga-nisaatiomuutoksia kuin tähän saakka, niin että henkilökunta saisi välillä hengähdys-tauon ja voisi keskittyä varsinaisiin tehtä-viinsä ilman jatkuvaa muutosta.

Raision sairaalan veteraanien pop-up-tapaamisessa riitti väkeä.

4/12 Hospitaali 17

Rakennuttajan puheessaan VSSHP:n rakennusjaoston puheenjohtaja Mikko Sedig muistutti TYKSin pit-kästä kamppailusta tilaongelmien

kanssa: on vanhoja rakennuksia, joista osa jopa sellaisia joita ei kannata enää korjata. Toisaalta nykyisissäkin tiloissa on eräitä toi-mintoja, jotka välttämättä vaatisivat uusia tiloja. Yksi tällainen on sairaala-apteekki, joka nyt siis saa uudet, toimivat tilat.

– Tähän naapuriin rakennettaneen vie-lä tällä vuosikymmenellä lasten ja naisten sairaala, työnimeltään U2. Toivon mukaan hanketta ei ammuta alas, Sedig hahmotteli tulevaisuuttakin.

Urakoitsijan edustajana puhui projek-tipäällikkö Rami Rinne, joka kiitti raken-nuttajaa ja rakentajia sekä lääkehuollon ja sh-piirin puolelta toteuttamistyössä muka-na olleita. Myös sairaala-apteekkari Kirsti Torniainen kiitti puheessaan kaikkia uu-disrakennuksen syntyyn vaikuttaneita. Ta-lo on lajissaan ainutlaatuinen maassamme, Torniainen totesi ja maalaili rakennuksessa lääketieteen historian kohtaavan nykyajan ja tulevaisuuden viitaten historiallisiin seinä-hahmoihin sekä huippumoderneihin tiloihin.

Tilaisuudessa viihdyttivät stand up -koomikko Anitta ”Iso A” Ahonen ja hai-taristi Taina Laiho. Perinteisesti harjannos-tajaisväelle maistui rokka puheiden ja viih-teen lomassa.

Teksti ja kuvat Markku Näveri

Lääkehuollon rakennuksen harjannostajaisia juhlittiin 31. toukokuuta.

Tällainen pytinkiRakentamistyöt alkoivat 2.6.2010 Savi-tehtaankadun alittavan yhdystunnelin kaivuulla. Se valmistui joulukuussa 2010, jonka jälkeen käynnistyi varsinainen ra-kentaminen.

Uudessa talossa tilat ja varustus täyt-tävät nykyiset normit. Lain edellyttämät lääkkeiden velvoitevarastomäärät mahtu-vat uusiin tiloihin. Automatisoitu keräi-lyrobottivarasto helpottaa työtä, samoin käyttäjien tarpeiden mukaan räätälöidyt rullakot.

Potilaiden lääketurvallisuuden varmis-taminen edellyttää, että sairaala-apteekin lääkevalmistus täyttää tilojen rakenteiden ja varustuksen suhteen varsin samankal-taiset laatuvaatimukset kuin lääketeol-lisuudessa. Uuden talon kaikki lääkeval-mistuksen 8 eri laboratoriota täyttävät tiukimmatkin vaatimukset. IT-teknologiset kiinteistönvalvonta- ja omavalvontajärjes-telmät mahdollistavat ympärivuorokautiset seurannat ja niiden dokumentoinnin.

Putkipostitse pienet päivittäiset lää-ketoimitusten lisäykset voidaan lähettää osastoille nopeasti.

T-sairaalan F-osan nollakerrokseen sijoitettavasta automatisoidusta päivys-tysvaraston noutopisteestä voi sairaala-apteekin ollessa kiinni noutaa akuuttia lääketäydennystä. Uudessa toimitalossa on

myös erillinen avohuollon lääketoimitusten luovutuspiste.

Uudet tilat parantavat myös työviihty-vyyttä, kun mm. ahtaus ja epätarkoituk-senmukaiset työn kulut jäävät pois.

Rakennuksen kellarissa on lääkehuol-lon toiminnasta erilliset atk-konehuoneet. Toisessa konehuoneessa on ilmajäähdyttei-set ja toisessa vesijäähdytteiset atk-räkit. Vesijäähdytteisten lämpö otetaan talteen. Sillä lämmitetään rakennuksen lämmin käyttövesi – vihreää ajattelua siis. Lämpöä riittäisi myös muuhun käyttöön.

Lääkehuoltorakennus lukuina• tunneli 48 m² + alempi kellarikerros 1 118 m²• kellarikerros 1 388 m²• 1. kerros 2 511 m²• 2. kerros 1 556 m²• 3. kerros 1290 m²• Yhteensä 7 911 m² • Tilavuus 33 400 m³

Hippokrates katselee seinältäUudisrakennus on herättänyt huomiota pinnallaan. Julkisivussa on kahta materiaa-lia, silkkipainettua lasia ja paroc-elementtiä eli muovipinnoitettua peltiä.

Huomiota ei ole herättänyt pelkkä kiiltelevä pinta, vaan läheltä katsottuna erottuvat ihmis- ja jumalhahmot. Julkisi-vulasien kuvituksen on suunnitellut ra-kennusmestari Reijo Suomi. Lasilevyis-sä Savitehtaankadun vilinää silmäilevät lääketieteen historiaan liittyvät hahmot, kuten Hippokrates ja Klaudius Galenos se-kä jumalia edustavat Hygieia, Asklepios ja Apollo. Ihmisen verenkierto on kuvattu alastoman ihmishahmon avulla. Mukaan on päässyt myös van Miereveltin maalaus Anatomian oppitunti, ja näkyypä seinällä basillejakin.

Lääkehuollon uudisrakennus harjaan

18 Hospitaali 4/12

Liikaa betonia?Multasormella on asiaa

TEOS ry:n Lounais-Suomen jaoksen perus-tamisesta on kulunut 10 vuotta, ja sen kun-niaksi jaos päätti järjestää paikallistasolla juhlapaneelin, jossa olivat VSSHP:n johtaja Olli-Pekka Lehtonen, hallintoylihoitaja Päivi Nygren, operatiivisen hoidon tulos-ryhmän ylihoitaja Tuija Lehti, osastonhoi-tajat Marjaana Kettu ja Kristiina Matin-talo-Mäki sekä Tehyn pääluottamusmies Mirja Hovirinta.

– Paneelissa keskusteltiin ajankohtai-sesta aiheesta: organisaatiouudistuksesta ja siitä millaiselta osastonhoitajan tulevai-suus tässä organisaatiossa tulevaisuudessa näyttää. Meitä osastonhoitajia työskentelee TYKSissä noin 90 ja koko sairaanhoitopii-rissä noin 140, joten käsiteltävä asia ei suin-kaan ole yhdentekevä tässä uudistuksessa, kertoo jaoksen puheenjohtaja, osastonhoi-

taja Hanna-Sisko Kaukkila.– Kuulimme rakentavia kysymyksiä ja

kannanottoja osastonhoitajan työhön liit-tyen. Tilaisuuden lopuksi totesimme ole-van erittäin tärkeää, että tämän tyyppisiä avoimia keskusteluja järjestetään, jotta toi-minnan ja suunnitteilla olevien muutosten läpinäkyvyys säilyy.

Lounais-Suomen jaos on osa TEOS ry:tä (Terveydenhuollon osastonjohtajat ry), jon-ka toimialueena on koko maa. Yhdistys pyr-kii toiminnallaan olemaan osastonhoitajien yhdyssiteenä ja edistämään jäseniensä tie-toja ja taitoja. Tavoitteena on myös valvoa jäsenten ammatillisia, yhteiskunnallisia ja palkallisia etuja. Sen varsinaiseksi jäseneksi hyväksytään terveydenhuoltoalalla toimi-vat osastonjohtajat/osastonhoitajat ja liitty-misen voi tehdä TEOS ry:n nettisivuilla.

Lounais-Suomen TEOS juhli 10-vuotistaivaltaan

Panelistit vielä ”katsomon puolella”. Edessä vas: Kristiina Matintalo-Mäki, Marjaana Kettu, Tuija Lehti, Päivi Nygren, Mirja Hovirinta ja Olli-Pekka Lehtonen.

Yli vuosi on tullut oltua TYKSin puistotiimissä. On aika tarkastella, mitä on tehty ja miten onnistuttu. Niin, ja mitä onkaan tekemättä.

Moni sisätöitä tekevä on sanonut kadehti-vansa meitä puutarhureita, saamme olla ul-kona ja työ on vaihtelevaa. Tavallaan totta, mutta yleensä tuon kuulee kevätauringon paistaessa ja luonnon heräämisen aikaan. Räntäsateessa tai vesisateessa ei kovin pal-jon muita näykään, vaan siellä me ulkotyö-läiset olemme.

Tässäkin työssä on oma kiertonsa, jon-ka luontoäiti määrää. Tietyt työt täytyy tehdä oikeaan aikaan keleistä riippumatta.

Mäen puolen puitten leikkuustahan oma TYKS-urani alkoi viime vuonna. Tänä vuonna saatiin kierros päätökseen, kunnes sekin taas tehdään uudelleen. Valitettavas-ti vähän saattohoitoa, niin kunnioitettavan ikäisiä ovat.

Samoin mäen puolelta alkoi TYKSin ul-koasun kunnostus, ja ainakin itse olen tyy-tyväinen aikaansaannoksiimme. Kaikki kas-vit talvehtivat hyvin, ja parhaillaan saamme nauttia sipulikukkien loisteesta. Syksyn sa-teet eivät haitanneet talvehtimista.

Talvi meinasikin unohtua. Itse käytin sen myrskyn kaatamien puitten poista-miseen Halikossa, mutta muu ryhmä piti huolta ihmisten turvallisuudesta TYKSissä: sannoitusta, aurausta, rappusten sulatusta jne. Siinäkin onnistuttiin hyvin. Valitetta-vasti se on se osa tätä ammattia jossa täy-dellisyyttä ei voi saavuttaa.

Kun tämä kirjoitus on luettavissa, ovat kesäkukatkin taas keventämässä tuota be-tonista ilmettä. Tosin otsikko viittaa T-sai-raalaan, siitä lisää hetken kuluttua. Noista kesäkukistakin tarkkasilmäinen huomaa tuon vuosikierron, eli tulee paljon samoja kukkia. Vuosien saatossa ne parhaat ovat löytyneet. Uutuuksia toki tulee haettua, mutta isoja riskejä ei mielellään ota. Tarha-begonia on paras keskikasvi isoihin laati-koihin. Miljoonakellot, lumisade, verbenat, siniviuhkat, pelargonit jne. Varjoisille pai-

koille tänä vuonna uudenguineanliisaa, jota viime vuonna ei ollut.

Aiemmissa kirjoituksissa olen luvannut myös T-sairaalaan kukkaloistoa, ja siitä tuo otsikko.

Olin ollut TYKSissä jo pitkään, ennen kuin kävin siellä puolen moottoritietä, eikä eka käynti ollut miellyttävä, eikä ole ollut miellyttävää nytkään, vaikka on painettu otsa hiessä hommia. Joidenkuiden silmää tuo betonikolossi lienee miellyttänyt, mutta samalla on luotu puutarhurin painajainen.

Halikon sairaalan puiston kuntoon lai-tossa oli muutama yksinkertainen teema. Ensimmäinen oli näyttävä sisääntulo. Si-tä olen TYKSin mäen puolella hakenut, ja sitä T-sairaalassakin on varmaan haettu, mutta tämä on sivussa ja kokoa on yhden sairaalan verran, tai parkkitalon. Katseen-vangitsijan ei tarvitse olla iso, kunhan se on näyttävä.

Toinen teema oli toiminnallisuus ja ih-misläheisyys. Sairaalat ovat erilaisia. Ei tä-hän varmaan ulkoshakkia laiteta, vaikkei se vaatisi kuin muutaman mustan laatan valkoisten joukkoon, mutta penkkejä ja oleskelutilaa tarvitaan aina. Ainoa hallit-seva kasvilaji on kartiomarjakuusi, joka ei ole varsinainen auringon kasvi ja joka hy-vin voidessaan kasvaa noin 5 m:n korkui-seksi. Sitten vielä täysin kelvoton multa, hiesusavea. Ei läpäise vettä, talvi tappaa kasvit, jollei maan kivettyminen kesällä ole sitä jo tehnyt. Eikä tietenkään vesipistettä. Ja vielä se betoni, joka muodostaa kylmä-sillan karsien monta hyvää kasvilajia pois. Viisisenttinen finnfoam-levy muurien ta-kana olisi poistanut tämän ongelman, Toi-vottavasti huomioidaan uudella puolella.

Toivottavasti en tällä vuodatuksella loukkaa ketään. Tuskin kukaan pitää val-miina ostetun työn parsimisesta. Ideana voisin heittää, että tähän rakennettaisiin parkkitalo ja sen päälle sopivan kokoinen kattopuutarha. Tässä on rinnettä samoin kuin mäen puolella, joten muutaman ker-roksen varmaan saisi – ja tietenkin tallin

noille nykyajan hevosille.Käsitelläänpä tylsät aiheet yhdellä ker-

taa, ja tylsinhän on raha.Puutarha-ala on kaksijakoinen. Vilje-

lypuolelta oma uranikin alkoi, ja myymäl-lä tuotteita saatiin tuottoa. Puistopuolella taas pyritään saamaan sovitulla summalla kauneutta ja viihtyisyyttä, mutta tosiasia on, että käytetään rahaa. Uutena tulokkaa-na ja organisaationkin ollessa keskeneräi-nen olen ollut erittäin varovainen kustan-nusten suhteen. On käytetty ammattitaitoa ja vältetty turhia kustannuksia. Perennat,

joita käytettiin mäellä ja nyt T-sairaalassa, on kaikki jaettu olemassa olevasta materi-aalista. Näin kannattaa tehdä kotonakin, kyse ei ole vain hinnasta, vaan saadaan no-peammin näyttävää. Ostotaimet ovat niin pieniä. Yhden kukkalaatikon kukat noin 50 euroa ja tuo kukkasipuliloisto 800 euroa. Nyt on taloudessa melko piukat ajat, mutta kannattaa muistaa, ettei yhteisen ympäris-tömme ilmeen parantaminen ole pois muis-ta hankinnoista.

Puutarhuri Hannu

4/12 Hospitaali 19

Uusia viran- ja toimenhaltijoita

TURUN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALAKeuhkosairauksien klinikka

Lehtinen Anne, osastonsihteeri 1.6.

Kirurgian klinikka

Seikkula Heikki, erikoistuva lääkäri 1.5.

Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka

Ruuskanen Miia, erikoislääkäri 1.3.

Lastentautien klinikka

Kuvaja Janne, erikoistuva lääkäri 1.5.

Peltola Ville, osastonylilääkäri 15.5.

Seppälä Heli, sairaanhoitaja 1.6.

Naistenklinikka

Tegelberg Sanna, apulaisosastonhoitaja 1.6.

SALON ALUESAIRAALAKirurgian yksikkö

Alanen Jouko, osastonylilääkäri 16.4.

Korvapoliklinikka

Sirva Maarit, sairaanhoitaja 1.5.

Sisätautiyksikkö

Linsen Sari, sairaanhoitaja 1.6.

Ruohonen Jenni, sairaanhoitaja 1.6.

Toivonen Tarja, sairaanhoitaja 1.6.

Synnytys- ja naistentautiyksikkö

Laine Nina, kätilö/sairaanhoitaja 1.6.

PSYKIATRIAN TULOSALUEAikuispsykiatrian tulosyksikkö

Hukari Anne, apulaisosastonhoitaja 1.2.

Huovinen Elina, sairaanhoitaja 1.2.

Lindberg Sari, sairaanhoitaja 1.4.

Linden Kimmo, apulaisylilääkäri 1.1.

Lund Anne, mielenterveyshoitaja 1.4.

Mäki Ritva, sairaanhoitaja 1.3.

Mäkilä Heidi, sairaanhoitaja 1.4.

Mäkinen Sanna, sairaanhoitaja 1.3.

Perttuli Outi, erikoislääkäri 17.10.

Pöyhönen Marja, osastonsihteeri 1.2.

Ramula Katariina, sairaanhoitaja 1.3.

Rouvali Pia, sairaanhoitaja 1.3.

Saari Tanja, mielenterveyshoitaja 1.4.

Saarinen Rebekka, fysioterapeutti 1.4.

Tuusvuori Maarit,

apulaisosastonhoitaja 20.2.

Uotila Hannu, ylilääkäri 1.4.

Vahlman-Sario Nina,

apulaisosastonhoitaja 1.2.

Vainio Taina, mielenterveyshoitaja 1.4.

Vaskelainen Sari, sairaanhoitaja 1.3.

Vesa Emilia, sairaanhoitaja 1.4.

Vuorenoja Tero, sairaanhoitaja 1.3.

TYKS-SAPA-LIIKELAITOSTykslab

Linkoala Jenni, laboratoriohoitaja 1.5.

Ridanpää Maaret, sairaalagenetiikko 28.5.

Varsinais-Suomen kuvantamiskeskus

Holstila Milja, erikoislääkäri 1.5.

VSSHP HALLINTOKESKUSHankintatoimisto

Laine Iina, hankintasihteeri 16.4.

Räsänen Miia, hankintasihteeri 16.4.

Suonpää Henna, hankintasihteeri 16.4.

Hoitotyön toimisto

Pohjola Minna, suunnittelija 1.4.

Taloussuunnittelutoimisto

Ahomäki Pasi, erikoissuunnittelija 1.4.

Forsman Päivi, taloussuunnittelija 1.4.

Diabetestutkimussäätiön tämänvuotisen suurimman apurahan, yhteensä 100 000 euroa kahdelle vuodelle, on saanut profes-sori, ylilääkäri Pirjo Nuutila Turun yliopis-tosta ja TYKSin sisätautien klinikalta.

Kliinisessä tutkimuksessa selvitetään, millä mekanismeilla lihavuus ja 2-tyypin diabetes muuttavat aineenvaihduntaa, in-suliiniherkkyyttä ja rasvan oksidoitumista sekä varastoitumista elimistön eri kudok-sissa. Koska laihdutusleikkauksen jälkeen diabetes paranee nopeasti tai menee remis-sioon ja paino putoaa huomattavasti, tarjo-

Diabetestutkimussäätiön 100 000 euron apuraha Pirjo Nuutilalle

aa laihdutusleikkaus hyvän mahdollisuu-den ihmisten tutkimiseen interventiossa, jossa tyypin 2 diabetes paranee.

Klassisten insuliiniherkkien kudosten, kuten lihasten, muutosten lisäksi selvite-tään mm. suoliston perfuusion ja metabo-lian merkitystä diabeteksen patogeneesissa ja aivojen hypotalamusalueen aineenvaih-duntaa sekä mielihyväjärjestelmän muu-toksia ruokastimuluksille ennen ja jälkeen leikkauksen. Lisäksi verrataan kahta Suo-messa käytössä olevaa laihdutusleikkaus-menetelmää. Uutta tietoa saadaan myös sii-

tä, aktivoiko laihdutus energiaa polttavaa ruskeaa rasvakudosta.

Tutkimuskokonaisuus tuo uutta tietoa tyypin 2 diabeteksen synnystä ja keinois-ta, joilla se on parannettavissa.

Pirjo Nuutilan tutkimusryhmän han-keapuraha sisältää seuraavat henkilökoh-taiset apurahat: Henry Karlsson 16 000 €, Pham Tam 12 000 €, Milja Holstila 8 000 €, Anna Savolainen 9 600 €, Jaak-ko Mäkinen 12 000 € ja Jukka Koffert 16 000 €.

Henkilökunta arvioi Santran intranetpal-velut kasi miinuksen tasoiseksi ”kevätto-distuksessa”, joka saatiin 2.–20. toukokuuta avoinna pidetyn kyselyn avulla. Arvioin-tiin osallistui 213 Santran käyttäjää. Kyse-lyn toteutti verkkotoimittaja Miika Jääs-keläinen.

Todistus oli ilahduttavan positiivinen. Numerot olivat kautta linjan selvästi pa-rempia kuin vanhan intranetimme vuonna 2010 saamat! Toki se oli odotusarvokin.

Taulukossa on Santran erillisarvosanat ja vertailun vuoksi myös vanhan intran vastaavan kyselyn arvosanat.

Vaikka suunta vanhaan intraan verrat-tuna on oikea, ei Santran suoritus vielä ihan autuaaksi tee. Kaksi tärkeintä osa-aluetta – navigointi ja haun toiminta – laskevat har-millisesti keskiarvoa.

Kehitystyötä jatketaan kyselyn tu-loksien pohjalta. Varsinkin tiedon löydet-tävyyteen panostetaan jatkossa. Hakua esimerkiksi parannetaan kohdistamalla yleisille hakutermeille ns. parhaita tuloksia,

Santra 2012

Vanha intra 2010

YleisarvosanaSantra kokonaisuutena 8,0 7,0

HakuLöytääkö oikeita asioita, helppokäyttöisyys 7,3 5,4

NavigointiTermien ymmärrettävyys, jaottelun loogisuus 7,4 6,3

UlkoasuVärit, kuvakkeet, elementtien muodot ja sijoittelu 8,1 6,9

Sisältö Onko Santrassa oikeita asioita, ajantasaisuus, virheettömyys 8,0 7,0

LuettavuusKirjasinten koko, sivujen pituudet, kielellinen ilmaisu 8,4 7,5

Keskiarvo 7,9

Santralle todistuksen keskiarvoksi 8–eli tuloslistan kärkeen nousevia olennaisia sivuja.

Moni vastaaja toivoi lomakesivun jakoa vanhan intran malliin aihealueisiin ja tämä muutos tehtiinkin saman tien. Lisäksi lo-makkeille lisättiin oma hakutoiminto.

Tuloksia esitellään tarkemmin Santrassa.

Väitelleitä

8. kesäkuuta tarkastet-tiin Turun yliopistossa LL Noora Mattssonin väitöskirja suomen-kieliseltä nimeltään Metabolinen oireyh-tymä nuorilla aikuisil-la – esiintyvyys, lap-suusiän ennustekijät

ja yhteys varhaisiin valtimomuutoksiin. Mattsson toimii sisätautien erikoistuvana lääkärinä Turunmaan sairaalassa. Väitös kuuluu sisätautiopin sekä kliinisen fysiolo-gian ja isotooppilääketieteen alaan.

11. toukokuuta tar-kastettiin Turun yliopistossa LL Mik-hail Saltychevin väitöskirja suomen-kieliseltä nimeltään Ammatillisesti sy-vennetyn lääkinnäl-lisen kuntoutuksen (Aslak) vaikuttavuus kunnallissektorin

työntekijöillä. Saltychev toimii ylilääkärinä TYKSin kuntoutusklinikalla. Väitös kuuluu kansanterveystieteen alaan.

Keuhkoklinikka vietti 24. toukokuuta tyhy-päivää Kakskerran Harjattulassa. Ohjelmassa oli hyvin-vointia sekä kropalle että mielelle. Hauskaa oli, ja ilmakin oli mitä mahtavin. Mukana oli 71 henkilöä.

Kuva Sari Rannikko

20 Hospitaali 4/12

Kevät ja syksy ovat otollista aikaa palokoulutuksille ja alkusammu-tustaidon harjoitteluun. Aurinko paistaa, eikä pieni sadekuurokaan

tämän tärkeän taidon harjoittelua haittaa. Kevään aikana TYKSin Kantasairaa-

lan alueella on päivitetty palokoulutus-käytäntöjä. Palokoulutukset toteutettiin kaksiosaisena. Koulutuksien teoriaosuuk-sia kohdennettiin rakennuskohtaisesti ja alkusammutukset toteutettiin tehokkaana pienryhmäkoulutuksena.

Huhtikuun lopussa järjestetyt teoria-koulutukset antoivat perustiedot tulipaloti-lanteesta ja loivat pohjan pohtia työyksik-köjen omaa paloturvallisuutta ja toteuttaa työyksikkökohtaisia pelastussuunnitelmia. Toukokuussa päästiin konkreettisten alkus-ammutusharjoitusten pariin. Alkusammu-tuskoulutusten kouluttajana toimi Jari Se-german Safety & Security Trainers Oy:stä. Jari on tuttu mies myös Kirurgisen sairaa-lan ja Loimaan aluesairaalan alkusammu-tuskoulutuksista.

Tulipalotilanteessa alkusammutusta kannattaa lähes aina yrittää. Parhaassa ta-pauksessa se sammuttaa alkaneen palon tai ainakin rajoittaa palon leviämistä, jolloin vahinkojen määrää saadaan vähennettyä. Joskus palon alku voi kuitenkin olla niin raju, ettei alkusammutusta voida toteuttaa, kuten syksyn 2011 A-sairaalan palo osoitti.

Kertaus on A ja OKoulutuksissa usein korostan sitä, että al-kusammutustaito ja perusensiaputaidot kuuluvat jokaisen kansalaistaitoihin. Toi-vottavasti kumpaakaan taitoa ei siviilielä-mässä tarvita, mutta näillä voi olla ratkai-seva merkitys oman ja lähimmäistemme

Alkusammutus kuuluu kansalaistaitoihin

Tulta päin! Sairaan-hoitopiirin johtaja Olli-Pekka Lehtonen testaa, kuinka sam-mutin pysyy hyppysis-sä. Hyvinhän se pysyi, ja liekitkin sammui-vat. O-P:n toimintaa valvovat välinehuolta-jat Riina Lanakorpi ja Soile Luoma. Kuva Markku Näveri

turvallisuuden kannalta. Suosituksena onkin, että palokoulutus ja alkusammu-tusharjoitus kerrataan vähintään 5 vuoden välein. Lisäksi työyksiköiden omaa turval-lisuusosaamista pitää kerrata säännöllisesti esimiesten johdolla.

Turvallisuusasioista löytyy lisätietoa Santrasta, kohdasta Turvallisuus. Siellä on erillinen kohta palo- ja pelastusturvallisuu-

desta, josta löytyy muun muassa esimerk-kipohja työyksikön oman toimintasuunni-telman laatimisesta paloturvallisuuteen.

Palokoulutuksia ja alkusammutushar-joituksia toteutetaan kaikissa sairaanhoito-piirin sairaaloissa. Kantasairaalan alueella palokoulutukset järjestetään taas syksyllä 2012. Lisätietoja koulutuksista saat tek-nisen huollon vs. suunnittelijalta Tommi

Välimäeltä tai koulutussuunnittelija Sirpa Saarnilta.

Turvallista kesää!

Teksti Anne Vähämäki

teknisen huollon suunnittelija

Happy-box on pieni, vaaleanpu-naisella paperilla ja koristeilla päällystetty laatikko (tyhjä suo-jamaskilaatikko), joka on täynnä

positiivista energiaa.Siihen voi sujauttaa kiitoksen, kan-

nustuksen tai muuten vain hyvää mieltä tuottavan pienen viestin työkaverilleen tai koko osastolle, allekirjoitettuna tai ilman nimeä.

Jos vaikka kiitos jää kiireisinä hetkinä lausumatta, on helppo jättää viesti happy-boxiin ja saattaa se siten tiedoksi koko osas-tolle. Hyvä mieli tulee sekä kiitoksen saa-jalle että sen antajalle.

Viestit – kiitokset, kannustukset, mie-telauseet tms. positiiviset ajatukset – lu-

kaistaan osaston perjantaipalaverissa. Ne liitetään myös mukaan osaston Viikkotie-dotteeseen, joka välitetään jokaisen sähkö-postiin perjantai-iltapäivän kuluessa.

Viestit eivät tuo ainoastaan hyvää mieltä, ne lisäävät keskinäistä avunantoa ja huomaavaisuutta: se kasvaa, mihin kiinni-tetään huomiota.

Johanna Teräs ja Johanna Jalonen ideoivat, askartelivat ja nimesivät Happy-boxin. Siitä on tullut tärkeä viestikanava osastollamme. Voimme lämpimästi suosi-tella ideaa muillekin.

Marjaleena Latvala,

vs. osastonhoitaja

os. 714

Happy-box

Happy-box ja sen ”äidit”, lähihoitaja Johanna Teräs (vas.) ja sairaanhoitaja Johanna Jalonen.