Morjens 1/2016

LOVIISAN KAUPUNGIN VIRALLINEN TIEDOTE 1/2016

112 EHDOTUSTAliikenneturvallisuuden

parantamiseksi

LOVINFO palvelee sinuakin

Kesän proggikset – Museoiden näyttelyt – Sibeliuspäivät

Pehmeä polku päiväkotiin

KYLILLÄ KABBÖLESSÄ

JULKINEN TIEDOTE

KAAVOITUSKATSAUS LIITTEENÄ

2

Julkaisija: Loviisan kaupunki

Päätoimittaja: Lilian Andergård-Stenstrand

Toimitusneuvosto: Lilian Andergård-Stenstrand,

Päivi Ahvonen, Jaana Laine

Toimitus ja ulkoasu: Creative Peak

Toimittajat: Päivi Ahvonen, Seppo Iisalo,

Reija Kokkola

Valokuvat ja kuvitukset: Päivi Ahvonen, Fanni

Fagerudd, Eeva Kangas, Kalevi Ketoluoto,

Janne Lehtinen, Virpi Lehtinen, Sanna Nylén

Taitto: Milla Ketolainen

Paino: Lönnberg Painot Oy / Paperi G-Print 100g

ISSN 2342-5318 (painettu)

ANNA PALAUTETTA / OTA YHTEYTTÄ: LovinfoMariankatu 12 A07900 [email protected]. 019 555 555www.loviisa.fi/osallistujavaikuta

25 viime vuoden aikana kunta on ollut

osa elämääni muun muassa opintojen ja

luottamustehtävien kautta. Yhdentoista

viime vuoden ajan se on ollut työpaik-

kani. Sen lisäksi, että olen ollut kunta-

laisena eri kunnissa, minulla on ollut

mahdollisuus tutustua kunnan toimin-

taan eri näkökulmista. Se on ollut hyvin

hyödyllistä. Miksi kunta on niin kiinnos-

tava? Tämä kysymys on esitetty minulle

usein, ja olen kysynyt sitä itseltänikin.

Vastaus on ilmeinen: asukkaat – siis

ihmiset – tekevät kunnan. Työsken-

telemme joka päivä asukkaiden arjen

parissa, kehdosta hautaan. Se, mitä me

teemme tai jätämme tekemättä, vaikut-

taa asukkaisiin ja heidän elämäänsä hy-

vin konkreettisesti.

Alituisen tehostamisen ja priorisoin-

nin aikana meidän on hyvä pitää mieles-

sä, keitä varten olemme olemassa. Tämä

koskee niin meitä kunnan työntekijöitä

kuin päätöksiä tekeviä luottamushenki-

löitä. Olemme olemassa asukkaita var-

ten – sekä nykyisiä että tulevia. Se on hy-

vä muistaa, kun menemme aamulla töi-

hin tai kokouksiin päätöksiä tekemään.

Uusi asiakaspalvelupiste Lovinfo

avasi ovensa maaliskuun alussa. Se pa-

rantaa asiakaspalvelua ja madaltaa kun-

talaisten kynnystä ottaa yhteyttä. Jo en-

simmäisten viikkojen jälkeen voimme

ilolla todeta, että asukkaat ovat löytäneet

Lovinfon ja että palaute on ollut valta-

osin positiivista.

Olemme vasta aloittaneet työskente-

lyn tällä uudella tavalla. Otamme mielel-

lämme vastaan palautetta ja ehdotuksia

siitä, miten kuntalaisena haluat hoitaa

asioitasi kanssamme.

Morjensin kansikuva-malleina ovat Lovinfon asiakasneuvojat Pierina Järventaus, Gunilla Törnblom ja Mona Rönnqvist.

Asukkaat tekevät kunnan

Pääkirjoitus

" Otamme mielellämme

vastaan palautetta."

KEVÄTTERVEISIN Lilian Andergård-Stenstrand

viestintäpäällikkö[email protected]

HYVIÄ TALOUSUUTISIA | Loviisan kaupungin ja Loviisan Vesiliikelaitoksen yhteenlaskettu tulos tili-kaudelta 2015 oli 643 682 euroa ylijäämäinen. Taseessa oleva kertynyt ylijäämä kasvoi näin 16,8 miljoonaan euroon. Tulos oli huomattavasti parempi kuin alkuperäisessä talousarviossa.

3

”Hymy ja ystävällisyys merkitsevät paljon”Ulla Taipale aloitti maaliskuussa

Loviisan kaupungin pakolaiskoordi-

naattorina. Sitä ennen hän on tehnyt

töitä maahanmuuttajien kanssa Lah-

den seurakuntayhtymässä.

Mitä hyötyä kokemuksistasi on uu-

dessa tehtävässäsi?

– Varmasti apua on esimerkiksi

siitä, että olen toiminut sillanra-

kentajana monikielisessä, moni-

kulttuurisessa ja moniuskoisessa

toimintaympäristössä.

Pakolaiskoordinaattori toimii Lovii-

san kaupungin aikuissosiaalityön

alaisuudessa. Mitä käytännön mer-

kitystä sillä on?

– Aikuissosiaalityön tehtävänä on

auttaa ihmisiä muun muassa arjen

hallinnassa, asumiseen liittyvissä

asioissa, toimeentulo-ongelmissa,

syrjäytymisen ehkäisemisessä ja

osallisuuden lisäämisessä. Kaikki

nämä ovat ydintehtäviä myös pako-

laisten kotouttamisessa.

Työtoverinasi on pakolaisohjaaja

Erna Piirola. Miten olette hoitaneet

työnjaon?

– Toimimme työparina. Erna huo-

lehtii pakolaisten arkielämän ohja-

uksesta ja neuvonnasta sekä tukee

perheiden omatoimisuutta. Oma

työni on enemmän laaja-alaisen

kotouttamistyön kehittämistä, seu-

raamista ja yhteydenpitoa eri viran-

omaisiin ja yhteistyötahoihin.

Loviisaan on tulossa huhti–touko-

kuussa 25 kiintiöpakolaista Sudanis-

ta. Suurin osa on lapsiperheitä. Millä

tavoin tuette heidän kotoutumistaan?

– Kotouttaminen alkaa alkukartoi-

tuksella ja suomen kielen opiske-

lulla. Vastaamme asuntojen varaa-

misesta, tiedottamisesta ja muista

käytännön järjestelyistä. Oma teh-

tävänsä on lasten koulunkäynnin

organisoiminen.

Voitko mainita muita esimerkkejä

siitä, millaista apua sudanilaiset pa-

kolaiset tarvitsevat?

– Tulkin kanssa opetamme heille

esimerkiksi kodinkoneiden käyttöä

ja jätteiden lajittelua, harjoittelem-

me ruokakaupassa käyntiä ja opas-

ULLA TAIPALE, Pakolaiskoordinaattori• Toiminut aiemmin mm. Lahden

seurakuntayhtymässä diakoniatyössä• Työskennellyt 12 vuotta

maahanmuuttajien parissa • Asunut kymmenen vuotta Loviisassa

tamme järjestyssääntöjen noudat-

tamiseen. Käymme yhdessä Kelan

toimistossa, verovirastossa, terveys-

tarkastuksessa ja niin edelleen.

Omat haasteensa tuo varmaankin

se, että monet aikuiset ovat luku- ja

kirjoitustaidottomia.

– Kyllä, ja siitäkin syystä suomen

kielen opetus on aivan avainasemas-

sa. Se luo edellytyksiä työelämään

siirtymiselle ja työelämän taitojen

omaksumiselle.

Itselläsi on kokemuksia sudanilais-

ten kotouttamisesta Lahdessa, mil-

laisia?

– Kokemukseni ovat positiivisia.

He ovat olleet hyvin motivoituneita

työelämään ja opiskelemaan suo-

men kieltä.

Millaista tukea toivot työllesi loviisa-

laisilta?

– Mahdollisen pelon ja ennakkoluu-

lon voittaa parhaiten ottamalla roh-

keasti kontaktia pakolaisiin. Tavalli-

sen ihmisen taidot riittävät: hymy ja

ystävällisyys merkitsevät paljon!

Hyötytietoa

4

Ratkaisu Loviisan kouluista toukokuussa?Loviisan kaupunginvaltuusto päättää toukokuun lopulla, kuinka monta koulua Loviisassa on tulevaisuudessa, missä ne sijaitsevat, rakennetaanko uusia kouluja ja lakkautetaanko vanhoja.

Loviisan sivistyslautakunta esitti maaliskuun lopulla, että Tesjoen molemmat koulut, Valkon koulu, Haddom skola, Forsby skola ja Kyrkoby skola säilyisivät jat-kossakin ja Teutjärven koulun oppilaat siirrettäisiin Kirkonkylän kouluun. Esityksen mukaan vuosina 2017-2020 rakennettaisiin uusi Lovisanejdens högstadium ja toteutettaisiin Koskenkylän koulukeskushanke.

Myöhemmin vuonna 2020 Koskenkylän, Isnäsin ja Isnäs skolan oppilaat siirrettäisiin Koskenkylän koulu-keskukseen, joka rakennettaisiin jatkavan ja peruskor-jattavan Forsby skolan viereen.

Asiaa käsitellään kaupunginhallituksen kokoukses-sa 2. toukokuuta.

Lopulliset päätökset tulevasta kouluverkosta tekee Loviisan kaupunginvaltuusto, joka kokoontuu 25. tou-kokuuta.

Pikaista ratkaisua toivoo myös sivistysjohtaja Tho-mas Grönholm.

– Ettei tulisi enää viidettä kouluverkkoselvitystä, vaan pääsisimme eteenpäin kouluverkon kehittämi-sessä vähintään viideksi vuodeksi.

Sivistysjohtaja Thomas Grönholm, puh. 0440 555 250, [email protected]ätietoa: www.loviisa.fi/kouluverkkoselvitys

Lähde kilometrikisaanKaupungin henkilöstöä kannustetaan mu-kaan Kilometrikisa-kampanjaan, joka toteu-tetaan touko–syyskuussa 114 päivän aikana.

Kilometrikisa on työyhteisöille ja seuroille suunnattu leikkimielinen kilpailu, jossa osal-listujat kirjaavat pyöräilykilometrejään ylös.

Lisätietoja: www.kilometrikisa.fi

Pyörällä töihin 10. toukokuutaLoviisan kaupungin ympäristö- ja vapaa-aikatoimi järjestävät ”Pyörällä töihin” -tapahtuman kaikille kiinnostuneille tiistaina 10.5. Osallistujille tarjotaan kahvit klo 7.30–9.00 liikuntahallin luona. Paikalla on saatavilla pikahuoltoa pyörille, ja samalla voi kokeilla sähköpyörää. Valtakunnallisen pyöräilyviikon aikana 7.–15.5.2016 Loviisassa järjestetään myös ”Seniorit satulaan” -tapahtuma sekä kuva-suunnistusta pyöräillen.

Lisätietoja: Karoliina Hovi, puh. 0440 555 485, [email protected]

Lovisa Gymnasiumin ja Lovisanejdens högsta-diumin oppilaat ja opettajat jatkavat evakossa ke-vätlukukauden loppuun, eli 4. kesäkuuta saakka.

Molempia kiinteistöjä ja niiden sisäilmaa tut-kitaan kevään aikana. Lattiapäällysteen vaihtotyö alkoi Lovisa Gymnasiumissa huhtikuussa.

– Tämänhetkisen tiedon mukaan saamme tutki-

mustulokset kaupungin käyttöön toukokuun lopussa. Silloin olemme toivottavasti viisaampia ja voimme ottaa kantaa tulevan syksyn tilajärjestelyihin, sivis-tysjohtaja Thomas Grönholm kertoo.

Sen jälkeen kun tutkimustulokset ovat valmistu-neet, kaupunki järjestää tiedotus- ja keskusteluti-laisuuden asianosaisille.

OPPILAAT EVAKOSSA LUKUKAUDEN LOPPUUN

5

KULTTUURIELÄMYKSIÄlapsia ja senioreja unohtamattaLoviisan kulttuuripoliittisen ohjelman suuntavii-voista päätettiin maaliskuussa kaupunginval-tuustossa.

Kulttuuripoliittisen ohjelman tavoitteena on kehittää Loviisaa kulttuurikaupunkina. Jokaisel-le on oltava tarjolla kulttuurielämyksiä elämän kaikissa vaiheissa, sillä kulttuuri on luonnollinen osa ihmisten arkea, ohjelma tähdentää. Kulttuuri

nähdään menestystekijänä, joka tulee ottaa huo-mioon kaupungin päätöksenteon kaikilla tasoilla.

Ohjelman keskeiset arvot ovat saatavuus, tasa-arvo ja läheisyys.

Kulttuuritoiminnan kehittämisen painopisteet vuosina 2015–2020 liittyvät lasten ja nuorten kulttuurielämysten takaamiseen sekä seniorien kulttuuritarpeiden täyttämiseen.

Laivasillan laitureita jatkettuLaivasillan ponttonilaitureita on jatkettu, ja venepaikkojen määrä on kasvanut 150:een. Valtaosa on varustettu aisakiin-nityksellä, 22 veneelle on poijukiinnitys. Syvyydet vaihtelevat laituripaikasta riip-puen 1,2 ja 2,7 metrin välillä.

Lisäksi Laivasillalla on klassisten venei-den laituri ja 60 vierasvenepaikkaa. Uudet sähkö- ja vesipisteet parantavat palvelua.

Loviisanlahden ruoppauksen jälkeen entistä isommat alukset pääsevät Laiva-sillalle asti.

VENEPAIKKOJA TARJOLLALoviisan kaupungilla on yhteensä 546 laituri-paikkaa, jotka ovat niin vakituisten asukkai-den kuin kesäasukkaidenkin vuokrattavissa.

Paikkoja on 13 laiturissa yhdeksällä eri alueella. Eniten venepaikkoja löytyy Laivasil-lalta, Sahaniemestä ja Valkolammelta.

Maaliskuun lopulla vapaita paikkoja oli jäljellä vielä viitisenkymmentä, joista puolet Plagenin uimarannan lähistöllä ja Sahanie-messä.

Venepaikkojen vuokrat vaihtelevat pai-kasta ja veneen koosta riippuen vajaasta 100 eurosta noin 400 euroon vuodessa.

Lisätietoja: Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen päällikkö Leif Eriksson, puh. 040 568 4138, [email protected]

Kolmannen Onneli ja Anneli -elokuvan kuvaukset käyn-nistyvät Loviisassa heinä–elokuun vaihteessa.

Saara Cantellin ohjaamassa Onneli, Anneli ja orpo-lapset -elokuvassa Loviisa tulee näkymään aikaisempaa enemmän.

– Elokuva kuvataan lähes kokonaan Loviisassa, toinen elokuvan tuottajista, Teea Hyytiä kertoo.

Kuvausten sijoittaminen Loviisaan tulevanakin kesänä

oli tuotantoyhtiölle itsestään selvää, sillä Hyytiän sanoin ”Onneli ja Anneli ovat jo loviisalaisia”.

– Loviisa on valloittava paikka, kuvauksellinen ja idyl-linen.

Elokuvan uusina rooleina nähdään orpokodin johtajatar Minna Pinna, seikkailijapoika Pekki ja kaupunginjohtaja.

Kolmas Onneli ja Anneli -elokuva tulee teattereihin alkuvuodesta 2017.

Loviisa suuressa roolissa kolmannessa Onneli ja Anneli -elokuvassa

Paikan voi varata Lovinfossa

os. Mariankatu 12 A, puh. 019 555 555.

6

Hyötytietoa

”Käyttäkää rohkeasti”Viime syksynä Loviisan ulkoiluteiden varsille asennetut koirankakkapussitelineet ovat olleet ahkerassa käytössä.

– Kokemukset niiden käytöstä ovat olleet hyvät. Pusseja menee tasaiseen tahtiin. Vain yksi teline on rikottu, mutta se uusittiin saman tien.

Koirankakkapussitelineitä on yhteensä 20 eri puolilla kaupunkia. Jos et ole löytänyt niitä vielä, sijainti ilmenee Loviisan internet-karttapalvelusta osoitteesta http://kartta.loviisa.fi/ims.

Loviisan kaupungin yhdyskuntatekniikan osas-to kehottaa koiranomistajia käyttämään rohkeasti pusseja.

– On paljon helpompaa ottaa jätös pussiin kuin katsella taivaalle.

Loppuneista pusseista voi ilmoittaa maanrakennusmestari Irma Korpille, puh. 0440 555 849, [email protected]

Loviisan torille saadaan ennen kesää uudet penkit ja kukkatornit.

– Ne sijoitetaan kutakuinkin samoille paikoille kuin ennenkin. Yhteensä uusia kukkatorneja tulee kak-sikymmentä, yhdyskuntatekniikan päällikkö Markus Lindroos kertoo.

Torialueen valaisimet vaihdettiin jo talven aikana. Samalla poistettiin vanhat ruosteiset pylväät.

– Uudet led-valaisimet ovat energiatehokkaita ja käytännöllisiä, sillä niiden tehokkuutta voidaan säätää esimerkiksi himmentämällä valaistusta yön ajaksi.

Valaisimet on vaihdettu ledeihin myös kirkolta Kur-kipuistoon ulottuvalla puistoalueella. Vanhat käppyrä-sarviset penkit ehostetaan vielä ennen kesää.

– Myös muualla kaupungissa valaisimet vaihdetaan vähitellen ledeihin, Lindroos kertoo.

Uusi kaupunginpuutarhuri innoissaan työstään

Loviisan uudeksi kaupunginpuutarhuriksi on 19 hakijan joukosta valittu

metsätalousinsinööri Mona Bäckman.

Mona Bäckman on viimeksi toiminut Suomen Metsäkeskuksessa metsän- ja luonnonhoidon asiakasneuvojana ja Metso-ohjelman vastaavana eteläisen rannikkoseudun kaksikielisillä alueilla Ruotsinpyhtäältä Iniön saaristoon. Myös metsä-sertifiointi, vesiensuojelu ja ympäristönsuojelu kuuluvat hänen ydinosaamisalueisiinsa.

Porvoossa asuva Bäckman luonnehtii Lo-viisaa erityisen kauniiksi kaupungiksi, jossa ihmiset ovat ystävällisiä ja edelleen aitoja.

– Se, että aloitan työni keväällä – jolloin kaupungin puistoyksikössä eletään kiireisintä

aikaa – on pelkästään hyvä asia, hän arvioi. Heti ensimmäiseksi Bäckman haluaa tutustua työto-

vereihinsa ja hahmottaa kokonaiskuvan tehtävistään. Loviisa on hänelle entuudestaan tuttu myös työpaikkana.

– Metsäkeskuksella oli aikoinaan konttori Loviisassa. Silloin tein metsäalueiden suunnittelutöitä muun muassa

Liljendalin alueelle.– Palaan Loviisaan tosi iloisella mielellä, hän ki-

teyttää.

Koiranomistajat voivat ottaa kakkapusseja ilmaiseksi telineestä. Suljetut pussit saa pudottaa kaikkiin kaupungin hoitamiin yleisiin roska-astioihin, mutta mieluiten luukullisiin koirankakkaroskiksiin.

Torialueelle uudet kukkatornit ennen kesää

7

Senioripalveluiden palvelupäällikkö Lisbeth Forsblom kiittää vapaaehtoisina toimivia ulkoiluystäviä. Loviisan kaupunki pyrkii järjestämään heille pari kertaa vuo-dessa lounas- tai kahvittelutilaisuuden.

– Olemme oikein iloisia siitä, että ul-koiluystäviä on niin paljon. Vapaaehtoiset auttajat ovat motivoituneita, ja he sanovat myös saavansa itse hyvää mieltä ulkoilu-ystävätyöstä.

Usein kotihoidossa havaitaan vanhuk-sen yksinäisyys tai toive päästä ulos liik-kumaan. Sieltä otetaan yhteyttä seniori-palveluun.

– Meillä on rekisteri ulkoiluystävistä. Homma on hoitunut oikein hyvin, Fors-blom kiittää.

Senioripalveluiden palvelupäällikkö Lisbeth Forsblom, puh. 0440 555 345, [email protected] Katja Marttila-Meriaho, puh. 0440 555 470, [email protected], Degerbynkatu 21

ULKOILUYSTÄVIÄ KOULUTETAAN LISÄÄ TARPEEN MUKAAN

– Koulutuksessa käydään läpi perusasioita, kuten tyypillisiä van-huusiän sairauksia sekä liikkumista rollaattorilla tai pyörätuolilla, senioripalveluiden palvelupäällikkö Lisbeth Forsblom kertoo.

Loviisan terveyskeskuksessa on otettu käyttöön ajanvarauksen automaattinen tekstiviestimuistutus.

Tekstiviestimuistutus lähetetään lääkäri- ja hoi-tajavastaanoton, neuvolapalveluiden ja fysioterapian kiireettömistä ajanvarauksista, jos asiakas on anta-nut suostumuksensa sähköiseen asiointiin.

Tekstiviestimuistutus lähetetään kaksi vuoro-kautta ennen varattua vastaanottoaikaa.

Huom. Tekstiviestiin ei voi vastata!Mikäli joudut vaihtamaan tai perumaan varatun

ajan, ota yhteyttä ajanvaraukseen viimeistään edel-lisenä päivänä klo 12 mennessä puh. 019 505 1300 (arkisin kello 8-16).

Peruuttamattomista ajoista laskutetaan 51,40 euroa 15 vuotta täyttäneiltä.

Ajanvarausmuistutus tekstiviestillä

Loviisassa on yli kolmekymmentä ulkoiluystävää vanhuksille. Lisäkoulutuksia järjestetään tarpeen mukaan.

Jos haluat ulkoiluystäväksi,

ota meihin yhteyttä:

Loviisan kaupunki valitsi vuoden 2015 työntekijäksi yksilö-valmentaja Kirsi ”Kinnu” Kippolan.

Kippola on ollut mukana perustamassa muun muassa Pikku Pietarin Pihaa ja muita nuorten työpajoja. Loviisalaiset entiset ja nykyiset nuoret tuntevat hänet aina kannustavana ja ratkaisuja keksivänä ihmisenä.

– Kinnulla on iso sydän, kaupunginjohtaja Olavi Kaleva luonnehti palkitsemistilaisuudessa.

Vuoden työntekijällä on iso sydän

8

LOVINFO PALVELEE VUODEN KAIKKINA ARKIPÄIVINÄKaupungin asiakaspalvelu koottiin saman katon alle, jotta asioiminen

olisi mahdollisimman vaivatonta.

Mariankadun ja Karlskronabulevardin

kulmauksessa sijaitsevaan Lovinfoon on

koottu suuri osa kaupungin asiakaspal-

velusta saman katon alle. Palvelua saa

kaikkina arkipäivinä läpi vuoden, myös

kesällä lomakauden aikana. Tarkoitus

on helpottaa asiointia.

– Ei tarvitse juosta ympäri kaupunkia

eri palveluita etsimässä, sillä Lovinfos-

sa voi hoitaa useita asioita samalla luu-

kulla. Ihan mukavasti ihmiset ovatkin

löytäneet tänne. Moni tulee asioimaan

kasvotusten, osa soittaa ja kysyy neu-

voa puhelimitse, viestintäpäällikkö,

Lovinfon työntekijöiden esimies Lilian

Andergård-Stenstrand kertoo.

Lovinfossa pyritään mahdollisimman

tehokkaaseen ja asiakasystävälliseen

palveluun.

– Voit aina ottaa yhteyttä meihin, ja me

9

ohjaamme tarvittaessa asiasi oikean hen-

kilön hoidettavaksi. Jos vastausta ei heti

löydy, otamme asiasta selvää, kertoo asia-

kasneuvoja Johanna Lönnfors.

Lovinfossa toimii myös Loviisan mat-

kailutoimisto ja kaupungin puhelinvaih-

de, jonka numero on sama vanha tuttu

019 555 1.

Positiivisella asenteella

Lovinfon front-deskillä työskentelee ai-

na kaksi henkilöä, back-officessa kaksi ja

puhelinvaihteessa yksi henkilö.

– Pyrimme siihen, että paikalla on aina

asiaa osaava henkilö, ja siksi asiakaspal-

velijamme vaihtavat viikoittain työpis-

teitä. Jokainen on kouluttautunut myös

muiden tehtäviin. Se on vaatinut paljon

henkilökunnalta etenkin aloitusvaihees-

sa. Järjestämme edelleen lisäkoulutusta,

Andergård-Stenstrand kertoo.

Lovinfo hoitaa ensisijaisesti teknisen

keskuksen ja sivistyskeskuksen asia-

kaspalvelun. Sosiaalipuolen ja tervey-

denhuollon palvelut hoidetaan edelleen

perusturvakeskuksen eri yksiköissä.

Pitkän työuran sivistyskeskuksen

asiakaspalvelussa tehnyt Lönnfors ker-

too, että etenkin teknisen keskuksen

hoitamien asioiden haltuun ottaminen

on ollut haastavaa.

– Esimerkiksi nyt keväällä kysytään

paljon erilaisista rakennuslupa-asioista.

On tullut paljon uutta opittavaa, mutta

toisaalta on ollut hienoa myös laajentaa

osaamistaan, hän toteaa.

Andergård-Stenstrand on tyytyväinen

Lovinfon henkilökunnan positiiviseen

asenteeseen. Kokenut porukka on otta-

nut haasteen hienosti vastaan.

– Onhan meillä tiimissämme 168

vuoden kokemus asiakaspalvelusta,

hän hymyilee.

Lovinfossa saat tietoa ja neuvontaa kaupungin palveluista, voit jättää hakemuksia ja ilmoituk-sia, tilata kaavoja ja karttoja, saada lomakkeita ja ohjeita niiden täyttämiseen.

Voit myös antaa palautetta ja jättää anomuksen esimerkiksi venepaikasta tai puutarhapalstasta.

Lovinfosta voit myös hakea avaimet kuntosalille tai vapaa-aikatoimen saleille ja tiloihin, ilmoit-tautua kansalaisopiston kursseille, vapaa-ai-katoimen matkoille, leireille ja lomatoimintaan tai ostaa lippuja kulttuuritoimen tapahtumiin.

Lisäksi voit lukea kaupungin virallista ilmoitus-taulua ja käyttää asiakaspäätettä.

Mariankatu 12 A, puh. 019 555 555, [email protected] arkisin klo 9–16www.loviisa.fi/lovinfoLovinfossa sinua palvelevat suomeksi ja ruot-siksi Kristina Andersson, Pierina Järventaus, Johanna Lönnfors, Mona Rönnqvist ja Gunilla Törnblom. Poikkeavista aukioloajoista ilmoitetaan kau-pungin verkkosivuilla www.loviisa.fi ja paikal-lisessa mediassa.

Talviaikaan 2.1.-14.6. ja 16.8.-31.12. ma-pe klo 10–16Kesäaikaan 15.6.-15.8. ma-pe klo 10–18 ja la-su klo 10–14Matkailutoimistossa sinua palvelevat Shasmine Bruce ja Lilian Järvinen.

Näin Lovinfo palvelee

LOVINFO

MATKAILUTOIMISTO

Lovinfossa sinua palvelevat Johanna Lönnfors, Pierina Järventaus, Kristina Andersson, Mona Rönnqvist ja Gunilla Törnblom.

10

Viime vuosisadan alussa yhdeksän vi-

rolaista perhettä osti Kabbölen kylän.

Ensin koko joukko asui yhdessä raken-

nuksessa, mutta hiljalleen he rakensivat

itselleen omat talot.

Yksi näistä muuttajista oli Irmeli Ekin

(o.s. Mikiwer) famu, Amalia Mikiwer.

Hän saapui kolmen lapsensa kanssa,

neljättä odottaessaan, jaalalla yli Suo-

menlahden Viron Viinistusta. Mies oli

sotakomennuksella Japanissa.

Kalavedet houkuttelivat

1900-luvun ensimmäisinä vuosikym-

meninä Kabbölessä oli noin sata viro-

laisasukasta. Miksi juuri Kabböle hou-

kutteli virolaisväestöä?

– Monet olivat olleet Kabbölessä aiem-

min kalastusrenkeinä. Viron rannikolla

ei ole kalastukselle suotuisia saaria, jo-

ten he päättivät tulla Kabböleen parem-

pien kalavesien takia. Virolaiset ostivat

kartanolta myös vesialueen Keipsalon

selältä, Ek kertoo.

Pian virolaiset laajensivat elinkeino-

aan kalastuksesta maanviljelyyn ja pa-

jatoimintaan. Veneenrakennus kukoisti

alueella. Pari lehmääkin perheillä oli.

Kantaväestö hieman vieroksui tulijoita.

– Kyllä se vastaanotto taisi olla melko

nihkeää, Ek toteaa.

Kabböle on tunnettu myös kieltolain

aikaisista pirtutrokareistaan.

Ek naurahtaa, että hänen setänsä Ar-

nold Mikiwer oli yksi kuuluisimmista

trokareista. Hänet karkotettiin sittem-

min maasta.

Tervetuloa kesätorille!

Ek laskeskelee asuneensa Kabbölessä

yhteensä 60 vuotta. Parikymmentä vuot-

ta hujahti välillä Porvoossa. Hän viihtyy

mainiosti miehensä kanssa omakotita-

lossaan lähellä merta. Venekin on, joten

he pääsevät välillä merelle.

Kabbölen rauha, meri ja luonnon kau-

neus viehättävät Ekiä. Kaikki tuntevat

toisensa.

– En enää haluaisi isoon kaupunkiin.

Kabbölessä on hyvä asua.

Kyläläisillä ei ole omaa kyläyhdistystä,

sillä alueen asukkaat kuuluvat Isnäsin

kyläyhdistykseen.

– Emme taida olla kovin aktiivisia ky-

läyhdistysihmisiä, Ek myöntää.

Kiireinen eläkeläinen harrastaa muun

muassa kuorolaulua, mikä vie hänet usein

Loviisan keskustaan. Elämä on liikkuvais-

ta myös sen takia, että Kabbölessä ei juuri

ole palveluita. Kaupassa Ekit käyvät Por-

voossa, Vanhassakylässä ja Loviisassa.

– Jos tarvitsee rakennus- tai metsätyö-

apua, niin niihin kyllä löytyy ammatti-

lainen Kabbölestä. Ja kesäisin meillä on

oma kyläkauppa satamassa. Meillä on

myös oma kesätori, joten tervetuloa!

Viime vuosisadan alussa monet

virolaisperheet muuttivat Kabböleen.

Irmeli Ekin famu oli yksi heistä.

Kylillä

”KABBÖLESSÄ ON HYVÄ ASUA”

LOVIISA

KABBÖLE

Nica Holmberg löysi unelmatyön FYSIOTERAPIASTA

11

– Minulla oli urheilutausta ja halu-

sin työskennellä ihmisten kanssa.

Vuonna 2011 Holmberg valmis-

tui ammattiin Helsingistä. Kotikau-

pungistaan hän sai kolmen vuoden

äitiyslomasijaisuuden, ja viime

kesänä hänet vakinaistettiin osaksi

terveyskeskuksen seitsemän fysio-

terapeutin tiimiä.

– Työ on monipuolista, työpaikka

tarjoaa koulutusta ja yhteistyö talon

sisällä eri toimijoiden kesken toi-

mii, joten miksipä en työssäni viih-

tyisi, Holmberg toteaa tyytyväisenä.

Ylös, ulos ja lenkille

Fysioterapeutin toimenkuvaan

kuuluvat osastokäynnit, vastaan-

otot ja kontrollikäynnit sekä osas-

toilta kotiutettavien potilaiden tar-

peiden kartoittaminen.

Vuodeosastoilla tapahtuva työs-

kentely on leikkauspotilaiden kun-

toutusta.

– Pyrimme siihen, etteivät poti-

laat jää sängyn pohjalle, vaan nou-

sevat mahdollisimman pian ylös ja

liikkeelle – potilaan voimavarat toki

huomioiden.

Kuntoutus tähtää potilaan kotiut-

tamiseen, ja kotona pärjäämisen

avuksi fysioterapeutti miettii mah-

dolliset apuvälineet.

Selkä kuntoon

Terveyskeskuksessa on meneillään

”akuutti selkä” -projekti. Ajanvarauk-

sen puhelinneuvonnassa kartoite-

taan selkäkipuisen asiakkaan hoidon

tarve, ja lievemmissä tapauksissa

asiakas pääsee heti samana päivänä

tai viimeistään seuraavana päivänä

suoraan fysioterapeutin vastaanotol-

le jumppauttamaan selkää. Fysiotera-

peuteilla on päivittäin varattuna yksi

tunti akuuteille tapauksille.

– Ja nyt on tulossa akuutti olka-

pää -projekti tähän mukaan, Holm-

berg kertoo.

Istumatyö, lukuisat tietokoneen

ääressä vietetyt tunnit ja päivittäi-

sen hyötyliikunnan poisjääminen

ovat Nica Holmbergin mukaan

yksi keskeinen syy lisääntyneisiin

selkävaivoihin.

– Keskivartalon tukilihakset ovat

tärkeät, hän muistuttaa.

Omaa työkuntoaan Tesjoella asu-

va, 28-vuotias fysioterapeutti ylläpitää

cross fit -treeneillä ja hyötyliikunnalla

tekemällä työmatkat juosten tai pyö-

räillen kelien sen salliessa.

Loviisan terveyskeskuksen fysioterapiayksikön ajanvaraus ja apuvälineiden lainaus: Loviisan terveyskeskus ma-pe klo 8-9 sekä klo 12-13 puh. 019 505 1320 tai 0444 555 301. Muina aikoina sopimuksen mukaan.

Yläasteaikainen työelämään tutustumispäivä

Loviisan terveyskeskuksessa vakuutti

Nica Holmbergin siitä, että fysioterapeutin

ammatti voisi olla häntä varten.

KUKA?

Nica Holmberg, 28 vValmistui fysioterapeutiksi 2011

Loviisan terveyskeskuksen fysioterapeuttitiimin jäsen kesästä 2015

Asuu TesjoellaHarrastukset: hyötyliikunta, crossfit

12

Pehmeä polku päiväkotiin

Loviisan kaupunki on ottanut käyttöön uuden sähköisen sijaisrekrytointikanavan. Erityi-sesti perusturvakeskuksessa ja varhais-kasvatuksessa on jatkuvasti tarvetta saada nopealla varoitusajalla sijaisia.

Henkilöstöpäällikkö Jan Rosenström kertoo, että kyseessä on Loviisalle uusi toi-mintatapa.

– Tähän asti esimiehet ovat tarpeen tullen soittaneet tiedossa oleville varahen-

kilöille. Jos sellaista ei ole löytynyt nopealla varoitusajalla, tilanne on ollut todella han-kala. Sähköinen järjestelmä toimii nopeasti esimiehen työaikaa säästäen ja tavoittaa laajemman joukon sijaisuuksista kiinnos-tuneita.

Keikkatöistä kiinnostuneet voivat täyttää hakemuksen kuntarekry.fi-verkkopalvelus-sa. Kun hakemus on hyväksytty, ilmoittautu-neet liitetään mukaan sijaisrekisteriin.

Kun sijaistustarvetta tulee, sopiville hen-kilöille lähetetään kännykkään tekstiviesti, josta käy ilmi tehtävä sekä missä, milloin ja kuinka pitkä sijaistustarve on.

Henkilöstöpäällikkö Jan Rosenström, puh. 0440 555 210, [email protected]/avoimettyopaikat

Siirtyminen kodin tutuista ympyröis-

tä ja omien vanhempien hoivasta voi

olla pikkuiselle rankkaa. Tutkimuk-

sissa on todettu, että hoitopäivän ai-

kana lapselle saattaa tulla eteen tilan-

teita, joissa stressitaso nousee.

Loviisan kaupunki käynnistää

syksyllä päiväkotiin siirtyvien las-

ten ja heidän vanhempiensa tuke-

miseksi uusia toimia, joilla lapsen

ahdistusta lievitetään ja tunteet saa-

vat purkautua turvallisesti.

Tutustumiskäynti ennakkoon

Siirtymistä päiväkotielämään helpo-

tetaan sillä, että lapsi saa tutustua jo

ennakkoon tulevaan omahoitajaansa.

– Tutustumiskäynti järjestetään

sopivasti ennen kuin lapsi siirtyy

päiväkotiin. Ensimmäiset kotikäyn-

nit aloitamme kesällä, kertoo Tes-

joen ja Ruukin päiväkotien johtaja

Sofia Hoff.

Hoff on toteuttanut varhaista

perhetukitoimintaa Helsingissä

neljä vuotta. Kokemukset ovat ol-

leet pelkästään positiivisia. Lasten

vanhemmat ovat olleet motivoitu-

neita, ja he ovat ymmärtäneet hyvin

perhetuen tarkoituksen.

– Kukaan ei ole kieltäytynyt ko-

tikäynnistä. Keskustelu on avointa,

eikä ihmisten tarvitse pelätä että

tulemme kyttäyskäynnille. On tär-

keää, että lapsi saa ennakkoon kon-

taktin omahoitajaansa. Se helpottaa

huomattavasti sopeutumista.

Päiväkoti tutuksi asteittain

Kotitutustumisen lisäksi vanhem-

milta kysytään lomakkeella lapsen

taidoista, tunne-elämästä ja tottu-

muksista. Mitä hän osaa, ja missä

asioissa hän tarvitsee tukea?

– Vanhemmat kertovat lapsen

kyvyistä ja temperamentista sekä

esimerkiksi unirytmistä ja siitä,

miten lapsi on tottunut saamaan

lohdutusta, Hoff listaa.

Kun kotikäynti on tehty, päiväko-

tiin tutustutaan asteittain siten, et-

tä ensin vanhemmat tuovat lapsen

piipahtamaan. Sen jälkeen vierai-

lun aikaa pidennetään.

Päiväkodinjohtaja Sofia Hoff, puh. 044 349 3132, [email protected]

Varhainen perhetuki tukee vanhemmuutta ja lasten tunne-elämän kehitystä päivähoitoon siirryttäessä.

KIINNOSTAAKO KEIKKATYÖ?

13

Koulutuspäällikkö Timo Tenhunen

kertoo, että suomenkielisissä ja

ruotsinkielisissä kouluissa on sama

tuntijako. On myös päätetty, että

toiselta luokalta alkava A1-kieli on

suomenkielissä kouluissa englanti

ja ruotsinkielisissä kouluissa suo-

mi. Avoinna on vielä kysymys siitä,

mitä kieliä oppilaat voivat valita ylä-

koulussa valinnaisena.

– Kaikkien toiveisiin emme ehkä

voi vastata, jos esimerkiksi saatavil-

la ei ole kyseisen kielen opettajaa,

Tenhunen toteaa.

Uudet teemakokonaisuudet ja aineyhdistelmät

Nykyaikainen koulu kyseenalaistaa

vanhat, ehkä jo luutuneet opetus-

mallit. Opetussuunnitelma 2016 ni-

mittäin mahdollistaa luovan opetuk-

sen myös niin, että eri oppiaineita

yhdistetään aihekokonaisuuksiksi.

Tämä vaatii paljon opettajilta, joten

heille on järjestetty koulutusta.

– Kaikkien on hyväksyttävä muu-

tos. On ymmärrettävää, että se voi

olla vaikeaa vastavalmistuneelle

opettajalle siinä missä piakkoin elä-

köityvällekin.

Tenhunen itse pitää hyvänä aja-

tuksena uusien oppimismallien tuo-

mista Loviisan kouluihin. Matema-

tiikan, luonnontieteen ja äidinkielen

yhdistäminen voi olla tehokas tapa

oppia. Uudet teemakokonaisuudet

ja aineyhdistelmät vaativat myös

oppimateriaalin uudistamista. Voi-

daan myös miettiä, millainen on

paras oppimisympäristö.

– Pitääkö koululuokan olla ne-

liön muotoinen pulpetteineen?

Onko opettaja luokan edessä puhu-

massa, vai kulkeeko hän oppilaiden

keskellä? Miten inspiroida oppilai-

ta parhaalla tavalla? Miten tuomme

ympäröivän yhteiskunnan koulun

seinien sisään?

Yrittäjiäkin kuunneltu

Opetussuunnitelmatyöryhmä on

kuunnellut myös oppilaiden huolta-

jia ja yrittäjien edustajia. Tenhusen

mukaan on käynyt ilmi, että yrittäjät

arvostavat asennetta jopa enemmän

kuin tiedollista osaamista.

– Luotettavuus, itsenäinen työs-

kentely, asioiden selkeä esittämi-

nen ja sosiaaliset taidot, hän listaa.

Paikallisesta opetussuunnitel-

masta tehdään päätökset touko-

kuussa, ja se otetaan käyttöön

1.8.2016 luokilla 1–6.

Luokilla 7–9 opetussuunnitel-

ma otetaan käyttöön porrastetusti

vuosina 2017–2019. Lukion suun-

nitelman pitää olla valmis syksyllä

2016.

Koulutuspäällikkö Timo Tenhunen, puh. 0440 555 332, [email protected]/ops2016

UUSI OPETUS-SUUNNITELMA haastaa luutuneita mallejaUutta Opetushallituksen perusopetuksen

opetussuunnitelmaa (OPS 2016) on muokattu

Loviisan kouluihin mahdollisimman hyvin

sopivaksi. Loviisassa ensimmäinen iso askel on

ollut tuntijaosta ja oppisisällöistä päättäminen.

14

Vapaa-aika

Lähiliikuntapaikan päivitetyt

suunnitelmat hyväksyttiin kau-

pungin vapaa-aikalautakunnassa

maaliskuun lopulla.

– Valkon koulun ja monitoimi-

hallin yhteyteen rakennettavasta

monitoimiareenasta tulee huomat-

tavasti alkuperäistä suunnitelmaa

suurempi, kun juoksurata siirretään

Välikylänkujan viereen. Näin aree-

nan koko kaksinkertaistuu 11x22

metristä 20x35 metriin. Asukkaiden

toivomuksesta suunnitelmiin lisät-

tiin myös seniorikuntoilupaikka ja

palloseinä, Suvi Peltola kertoo.

Kesällä hiekkatekonurmipinnal-

la voi pelata jalkapalloa, ja talvella

areena muuntuu luistelijoiden ja

jääkiekon harrastajien kaukaloksi.

– Lisäksi suunnitelma sisältää

kolmirataisen 60 metrin pituisen

juoksuradan, korkeus- ja pituus-

hyppypaikat sekä kuularingin ja

liikunnalliset leikkivälineet.

Rakennustyöt käyntiin koulujen päätyttyä

Urakan kilpailutus järjestettiin

maalis–huhtikuun aikana. Jos kaik-

ki sujuu suunnitelmien mukaan,

työt alkavat kesäkuun alkupuolella.

Hankkeen kustannusarvio on

300 000 euroa. Loviisan tämän

vuoden talousarvio kattaa siitä

250 000 euroa. Kaupunki on

hakenut aluehallintovirastolta

50 000 euron avustusta.

Päätöstä odotetaan loppukeväästä.

– Varmuuden vuoksi olemme

jakaneet hankkeen toteuttamisen

kahteen vaiheeseen. Jos avustusta

ei saada, liikunnallisten leikkiväli-

neiden ja senioriliikuntalaitteiden

hankinta siirtyy ensi vuoteen.

Lisätietoja suunnitteluinsinööri Suvi Peltola, puh. 0440 555 339, [email protected], Kuningattarenkatu 15 B

Asukkaiden toiveita kuunneltiinVALKON LÄHILIIKUNTAPAIKKA TOTEUTUUSuunnitteluinsinööri Suvi Peltola toivoo, että Valkon uuden lähiliikuntapaikan

rakennustöihin päästään heti koulujen päätyttyä kesäkuussa.

– Valkon lähiliikuntapaikka on määrä saada asukkaiden käyttöön alkusyksyyn mennessä, suunnitteluinsinööri Suvi Peltola sanoo.

VALKON LÄHILIIKUNTAPAIKAN ASEMAPIIRUSTUS 1. Ulkokuntoilulaitteet2. Kuularinki3. Monitoimiareena4. Palloseinä5. Keinut6. Kiipeily7. Valssi8. Puomit9. Tasapainoreitti10. Korkeushyppy11. 3-ratainen juoksu- suora 60m12. Pituushyppy13. Metsäleikki

200 105

MERKINNÄT

nykyiset, säilyvät puut

istutettavat puut

nykyiset, säilyvät pensaat

istutettavat pensaat

nykyinen nurmikko

uusi nurmikko

metsänpohja,

kuluneet kohdat vahvistetaan kuorikatteella

nykyinen asvaltti

nykyinen kivituhka

uusi kivituhka

liikunnallisten leikkivälineiden alue,

turva-alueet turvasoraa ja valettavaa kumiturva-alustaa

hiekkatekonurmi, voidaan jäädyttää

juoksusuoran urheilupinnoite

nykyiset pylväsvalaisimet

uudet pylväsvalaisimet

uudet valonheittimet

MERKINNÄT

nykyiset, säilyvät puut

istutettavat puut

nykyiset, säilyvät pensaat

istutettavat pensaat

nykyinen nurmikko

uusi nurmikko

metsänpohja,

kuluneet kohdat vahvistetaan kuorikatteella

nykyinen asvaltti

nykyinen kivituhka

uusi kivituhka

liikunnallisten leikkivälineiden alue,

turva-alueet turvasoraa ja valettavaa kumiturva-alustaa

hiekkatekonurmi, voidaan jäädyttää

juoksusuoran urheilupinnoite

nykyiset pylväsvalaisimet

uudet pylväsvalaisimet

uudet valonheittimet

11180

11 000

4 871

4 400

4 000

3 000

4 000

5 000

3 000

4 0005 000

15 0

00

nykyinen aita

nykyinenkiveys

uusi

liittym

ä

/saat

toliik

enne

pallo

sein

ä

nykyinenasfaltti

keinut

Bepe/1

Pisy/3

Pisy/1

SpDa

Rial

Soau/5

Acpl/1 Acpl/1 Acpl/1 Acpl/1

nykyiset vaahterat

este

etön

reitt

i

nykyiset vaahterat

SpDa

työntösektori,nykyinenkivituhka

Acpl/1

suoja-aita suoja-aita

suoj

a-ai

ta

korkeushyppypaikanvauhdinottoalue

nykyisetmännyt

(ei mitattu)

A A

BB

nykyinen polku(ei mitattu)

kiipeily

valssipe2 pe2

nykyisen aidan purettava osa

nykyisen aidan

purettava osa

nykyisen aidanpurettava osa

nykyinen aita

nykyinen aita

nykyinen aitanykyinen aita

nykyinen aitanykyinen aita

tilav

arau

spo

lkup

yörä

-pa

ikoi

lle

nykyinen polku(ei mitattu)

nykyiset penkit

nykyiset pyörätelineet

ulko-kuntoilu-laitteet

ASF

KT

KT

KT

KT

KT

KT

KT

KT

KT

Välikylänkuja

Pitk

äniit

yntie

FantsnäsinkujaValkon

Monitoimitalo

Koulu

kt

yr

yr

yr

10

kt

kt

18

7

11

234 1

11

12

13

9

pysäköinti,nykyinenkivituhka

henkilökunnan pysäköinti,nykyinen kivituhka

3-ratainen juoksusuora 60m

nykyinenkivituhkakenttä,

n. 35 x 50 m

monitoimiareena20x35m, tekonurmi,

jäädytettävä, aurattava

pituus-hyppy

uusi liittymä/koulunhuoltoreitti

lähiliikuntapaikanhuoltoreitti

huoltopiha

ajoeste

ajoe

ste

kt

tilavarausuudella

varastolle japukusuojalle

lum

itila

lumitila

lumitila

tasapainoreitti

juok

sues

te

puomit

kuula-rinki

metsäleikki

lumitila

lumitila

pysäköinti

lumitila

huol

topo

rtti

korkeus-hyppy

YLEISMERKINNÄT

tontin raja

urakka-alueen raja_____________________________________________________________

KASVILLISUUS

istutettavan kasviajin lyhenne (katso kasviluettelo) ja taimien kappalemäärä

nykyiset, säilyvät puut (kaikkia puita ei ole mitattu)

istutettava havupuu

istutettava lehtipuu

poistettava puu

nykyinen pensasalue

istutettava pensasalue ja kuorikate

nykyinen nurmikko

uusi nurmikkko A2____________________________________________________________

PINNOITTEET

kivituhka, nykyinen (kaikkia alueita ei ole mitattu)

kivituhka, uusi, värisävy vastaava kuin nykyisessä

asfaltti, nykyinen

turvasora, harmaa # 2…6mm

monitoimiareenan hiekkatekonurmi, alla kivituhka, väri vihreä,23 mm korkea nukka, esim. Puuha Kihara Terragrass

juoksusuoran joustava urheilupinnoite, alla asfaltti, väri punainen,ratamerkinnät Opetusministeriön liikuntapaikkajulkaisun mukaanesim. Suomen Urheilulattiat, Regupol urheilupinnote___________________________________________________________

RAKENTEET, KALUSTEET, VARUSTEET

VAIHE 1

Opetusministeriön Liikuntapaikkaohjeiden mukaan:juoksusuoran ratojen mitat ja merkinnätkuularinki, katso detalji MARK 1123-014 (työntösektori nykyistä kivituhkaa)pituushyppypaikka, alastulopaikan hiekka ja reunalankku, ks pihatyöselostuskorkeushyppypaikka (telineet ja alastulopaikan pehmusteet tilaajanhankintana)

monitoimiareena 20x35m, puuaidat ja reunalistat, maalipäädyt, päätyverkot,kulkuportit ja huoltoportti aurausta ja jäädytystä varten, jääkiekon pelaamistavarten erilliset jääkiekkomaalit ja aidan lisäosat tavallisten maalienpeittämiseen, esim. Puuha Puuareena 005000 1kpl

palloseinä, teräsrunko ja vesivaneri, 2340mm x 3660mmesim. Puuha palloseinä 001053 1kpl

istutusten väliaikainen suoja-aita korkeus 0,5 m, puinen

ajoestepollari, tilaajan oma malli

uusi pylväsvalaisin, ks. sähkösuunnitelma

uusi valonheitin, ks. sähkösuunnitelma

___________________________________________________________

RAKENTEET, KALUSTEET, VARUSTEET

VAIHE 2

tasapainoreitti, turva-alustalla pinnoitetut metallitasanteet ja teräsvahvisteisetköydet tasanteiden välillä, tasanteiden korkeus max 400mm,esim. Puuha tasapainoiluradat- tasanne GP01 (leveys 100cm) 3kpl- tasanne MP02 (leveys 48cm) 5kpl- teräsvahvisteinen köysi original, pituudet 3m 2kpl, 4m 3kpl ja 5m 2kpl

kiipeilyteline, verkkopyramidi, kuumasinkitty teräsrunko ja teräsvahvisteisetköydet, köysien väri keltainenesim. Lappset Cloxx Pyramid Net M 220202 1kpl

puomit, metallirunko ja puomit, kolme eri korkeutta,esim. Puuha Leukapuomi 1kpl

keinuteline, jossa kaksi tavallista keinua ja yksi linnunpesäkeinu,esim. Lappset keinuteline kahdelle ja linnunpesäkeinu Q10144 1kpl

valssikiikku neljälle,esim. Lappset Clover Valssi jarrulla 112341 1kpl

metallirunkoiset ulkokuntoilulaitteet, väri harmaayhdessä telineessä kolme eri laitetta 1kplesim. Gympark 3-runkolaite, vakioväri harmaa- Päättymättömät tikkaat- Ylätalja- Rintapenkki

selkänojallinen penkki, metallirunko, puuosat kuultomaalattu vaaleanruskea,esim Lappset Scandinavia 2kpl

kolmilankainen metalliaita, korkeus 830mm, antrasiitinharmaa RAL 7016,esim. Legi-aita

HUOM! Jos välineiden malleja vaihdetaan,on turva-alueiden koko tarkistettava ja suunnitelmaa päivitettävä.

ASF

Rial/45

KT

VALKON KOULUPitkäniityntie 6207910 Valko

PIHA JA LÄHILIIKUNTAPAIKKATOTEUTUSSUUNNITELMANVÄRILLINEN HAVAINNEKUVA 1:500

MA-ARKKITEHDITAino Karilas 22.2.2016

Muut merkinnät, katso toteutussuunnitelmat MARK 1123-010 ja -011

1

32

4

56 7

89

10 11 12

13

15

KÄLLAN LEIRI 20.-23.6.

PÄIVÄLEIRIT alakoululaisille 6.-10.6. ja 13.-17.6. Teemoina eläimet ja vesi.

UIMAKOULUT palvelutalo Esplanadissa ti-to 17.-26.5. ja ti-to 7.-16.6.

RANTAUIMAKOULUT 4.-15.7. Valko ja Plagen. Folkhälsanin järjestämät uimakoulut Plagenin uimarannalla 29.6.-10.7., Koskenkylän uimarannalla (ajankohta selviää myöhemmin), Pernajassa Bästön uimarannalla 4.-15.7. ja Hopomissa 18.-29.7. Ruotsinpyhtäällä Kiramon ja Riissalmen uimarannoilla 4.-8.7.

BACK TO NORTH NUORTEN VAELLUSLEIRI 26.6.- 2.7.

NUORTEN MELONTASEIKKAILU 15.-17.6.

Kesän proggiksia LAPSILLE JA NUORILLE

Lisätietoja vapaa-aikasihteeri, liikunnanohjaaja Päivi Hämäläinen, puh. 044 055 5483, [email protected] ja vapaa-aikapalvelut, Brandensteininkatu 13

Ilmoittautuminen Lovinfoon Mariankatu 12 A (avoinna arkisin klo 9–16), puh. 019 555 555, [email protected]

Plagenilla ti 28.6. klo 15-18. Esiintymässä Arttu Wiskari (klo 17), lämppärinä Voice Crack.

PicnicOn The Beach

16

TERVETULOA MUSEOON!

ALMINTALON NÄYTTELYT4.3.-28.5. Chie 200, Loviisan torin ympäristön suunnitelleen G.T. Chiewitzin töitä esittelevä näyttely, koonnut Matti Huusari

20.4.-16.7. Malmgårdin kartanoa esittelevä näyttely

16.-29.5. Harjurinteen koulun näyttely ”Respect”

3.-30.8. Mimosa Elon näyttely

15.8.-18.9. Almintalon pelastushistoriasta kertova näyttely

1.9.-15.10. ”Särö” Pohjoismaisen taideliiton näyttely

Loviisa-keskusta LOVIISAN KAUPUNGIN MUSEOLoviisan kaupungin museossa voi tänä kesänä tutustua Loviisassa 1860-luvulta alkaen toimineiden ateljeevalokuvaajien töihin. Moni entinen loviisalainen esittäytyy näyttelyn kuvakavalkadissa. Kävijöillä on myös mahdollisuus ottaa itsestään selfie 1800–1900-lukujen vaihteen ateljeessa poseeraavana hahmona.

Valokuvaajan ateljeessa – Loviisalaisvalokuvaajia kautta aikojen15.5.– 4.9.2016

Avoinna ti–su 11–16 (24.–27.6 suljettu)Loviisan kaupungin museo – KomendantintaloPuistokatu 2, Loviisapuh. 040 660 4517, 0440 450 5009Vapaa pääsy

Kulttuuri

ViiriläVIIRILÄN KOTISEUTUMUSEO avoinna 3.–31.7. ti–su 11–16Höjmossantie 4, Kuninkaankyläpuh. 040 660 4517, 0440 450 5009Vapaa pääsy

PERHETAPAHTUMA VIIRILÄN MUSEOSSA 3.7.Musiikkia, toimintaa ja kahvitarjoilu

RuukkiSTRÖMFORSIN RUUKIN PAJAMUSEO avoinna 14.5.–14.8. päivittäin klo 11–17 (suljettu 24.–25.6.) ja 20.–28.8. la–su klo 11–17, Ruukintie 11 A, Strömforsin Ruukki puh. 044 450 5009Vapaa pääsy

TAONTANÄYTÖKSET YLÄPAJASSA 14.5., 11.6., 6.8. ja 27.–28.8.sekä heinäkuussa lauantaisin klo 12–14.

SEPÄN SÄLLIN LASTENKIERROS 6.8. klo 14, lähtö Alapajalta. Opastus tehdään suomeksi ja ruotsiksi. Huoltajan oltava mukana kierroksella. Hinta 6 €/lapsi (7–12 v.), 3 €/aikuinen.

Järjestäjät Loviisan kaupungin tekninen keskus ja Loviisan kaupungin museo Almintalo, Brandensteininkatu 3, LoviisaAvoinna ke-la klo 12-17 (suljettu 5.5.)

Vapaa pääsy

Tervetuloa!

www.loviisa.fi

17

TO 8.9. Loviisan Raatihuone klo 17 | Näyttelykuvia• Mozart, Musorgski

TO 8.9. Lovisa Gymnasium klo 19 | Siegfrid-idylli• Debussy, Sibelius, Wagner, Ravel, Schumann PE 9.9. Lovisa Gymnasium klo 18 | Forelli• Ravel, Sibelius, Bottesini, Schubert• Paavo Korpijaakon säveltämä Kantaesitys

jousikvintetille ja haitarille PE 9.9. Keskus-Centralen klo 21 | Klasarit viihteellä• Piazzolla • Festivaalimuusikot heittävät vapaalle LA 10.9. Bongan linna klo 15 | Bagatellit• Rossini, Hauta-aho, Händel-Halvorsen, Dvorák

LA 10.9. Loviisan kirkko klo 19 | Grande Finale• Brahms viulukonsertto, solistina Andrey Baranov• Sibelius sinfonia nro 3

Sibeliuspäivienohjelma

SIBELIUSPÄIVIEN KONSERTIT KUTSUVATSibeliuspäivät järjestetään Loviisassa jo 23. kerran 8.-10. syyskuuta.Luvassa on kuusi korkeatasoista konserttia viidessä eri tilassa. Lipunmyynti alkaa huhtikuussa.

Muusikot:Andrey Baranov, viulu Anna-Liisa Bezrodny, viulu Linda Bärlund, viulu Jan-Erik Gustafsson, selloVikingur Olafsson, piano Mika Väyrynen, haitari Lohjan kaupunginorkesteri, joht. Esa Heikkilä

Lisätietoja:Loviisan kaupungin kulttuuripalvelut, Sirpa Flinck, puh. 0440 555 499, [email protected]

18

Liikenne-turvallisuus

Loviisa sai liikenneturvallisuussuunnitelman

112 PARANTAMISKOHDETTALoviisan katujen ja maanteiden turvallisuusongelmien kartoitus on poikinut

yhteensä 112 parantamiskohdetta, joista noin puolet voidaan ratkaista

nopeusrajoituksia alentamalla. Loput vaativat rakenteellisia muutoksia.

– Nopeusrajoitukset saataneen

voimaan syksyyn mennessä. Ra-

kenteellisten muutosten toteutta-

minen vie pitemmän aikaa, yhdys-

kuntatekniikan päällikkö Markus

Lindroos sanoo.

Loviisan tämän vuoden budjet-

tiin on varattu 30 000 euroa liiken-

neturvallisuuden parantamiseen.

Lindroosin mukaan sillä summalla

voidaan vaihtaa liikennemerkkejä ja

tehdä joitakin pieniä parannuksia.

– Lisäksi ehdotukset otetaan

huomioon muiden hankkeiden yh-

teydessä.

Koulujen lähialueet painopisteenä

Loviisan liikenneturvallisuussuun-

nitelman selkeä painopiste on kou-

lujen lähialueiden liikenneturvalli-

suuden parantamisessa.

Toimenpide-ehdotuksia on kirjat-

tu kymmenkunta. Esimerkiksi van-

hempien ja yhdistysten järjestämiä

suojatiepäivystyksiä aiotaan lisätä

LIDL

S-MARKET

Lähd

e: Lo

viisa

n liik

enne

turva

llisuu

ssuu

nnite

lma

1. Suojatie Lidlin kohdalla Helsingintiellä: Keskisaarekkeen rakentaminen suojatielle ja ennakkovaroitusmerkkien lisääminen

2. Helsingintie välillä Porvoonkatu–keskusta: Nopeusrajoitusten alentaminen 60 > 50 km/h

3. Valkontien liittymä: Kääntymiskaistojen rakentaminen Valkontielle

4. Sarvilahdenkadun kohta: Keskisaarekkeellisen suojatien rakentaminen

5. Kuningattarenkadun ja Itäisen Tullikadun liittymä: Liittymäalueen kaventaminen ja korottaminen

6. Ydinkeskustan pääkadut > Nopeusrajoitusten alentaminen 40 > 30 km/h välillä Sibeliuksenkatu–Stolpenkatu, lisäksi ajoratamaalaukset, täristävät ajoratamerkinnät ja heijastinvarret suojateiden liikennemerkkitolppiin

7. Loviisanjoen kohta: Nopeusrajoitusten alentaminen 50 > 40 km/h

PARANNUSESITYKSIÄ LOVIISAN KESKUSTASSA

Valkontie

Helsingintie

Mannerheiminkatu

1

2

3 4

5

6

7

19

Kurjassa kunnossa oleva Lapinjärventie (maantie 176) saa uuden päällysteen. Samalla on tarkoitus korjata tien kan-tavuutta. Järeimmät korjaukset tehdään tieosuudella Skinnarby–Lapinjärvi.

Valtio on varannut Lapinjärventien korjauksiin yhteensä 1,5 miljoonaa eu-roa. Ne liittyvät lisärahoitukseen, jolla pyritään valtakunnallisesti lyhentämään liikenneväylien korjausvelkaa.

Loviisan seudun suurin potti, 2,5 miljoonaa euroa, osoitetaan valtatie 6:n kunnostustöihin.

– Koskenkylä–Pukaro-välillä pääl-lystystyöt aloitetaan näillä näkymin tänä vuonna. Myös valtatie 7:llä on tarkoitus päällystää ja korjata joitakin painuma-paikkoja tämän vuoden aikana, yksikön

päällikkö Janne Kojo Uudenmaan ELY-keskuksesta arvioi.

Muut Loviisan seudun korjausvel-kakohteet tulevat toteutukseen vuosina 2017–2018.

Loviisan keskustan ja Valkon yhdistävän pyörätien suunnitelma on Liikenneviras-tossa hyväksyttävänä.

Suunnitelma sisältää kevyen liiken-teen väylät Petaksentiellä, Antinkylän-tiellä, Eestintiellä ja Vanhalla Valkontiellä.

Yhdyskuntatekniikan päällikkö Mar-kus Lindroos ei lähde arvuuttelemaan

rakentamisaikataulua. – Tämä kevyen liikenteen väylä on

ilman muuta priorisointilistan kärki-päässä, mutta kysymys on rahasta, tai pikemminkin sen niukkuudesta.Rahoituksesta vastaa Uudenmaan ELY-keskus.

Loviisalaiset toivovat paikallisliikentee-seen lisää vuoroja, erityisesti viikonlop-puisin, ilmenee Loviisan kaupungin hel-mikuussa toteuttamasta nettikyselystä, johon vastasi 116 henkilöä.

– Monet toivovat, että nykyiset vii-konloppuvuorot kulkisivat myöhemmin, suunnitteluinsinööri Suvi Peltola kertoo.

Muitakin aikataulutoiveita esitettiin.– Eräät vastaajat huomauttivat, että

koulubussit kulkevat aamulla liian myöhään työmatkalaisia ajatellen ja että vuorotarjonta muuttuu koulujen lomien aikana.

Lisää vuoroja kaivataan kulkemaan Uuden teollisuusalueen ja Kuningattaren-portin kautta, samoin vuoroja, joilla voisi liittyä kaukoliikenteen vuoroihin.

Suvi Peltolan mukaan vastauksista nä-kee, että sopivien vuorojen puuttuessa moni on luopunut julkisen liikenteen käytöstä.

Kyselyn tuloksia on määrä hyödyntää valmisteilla olevassa kilpailutuksessa, joka koskee Vårdö–Loviisa–Määrlahti-vuoroja.

Lisätietoja: Suvi Peltola, puh. 0440 555 339, [email protected]

PAIKALLISLIIKENTEESEEN TOIVOTAAN LISÄÄ VUOROJA

LAPINJÄRVENTIELLE UUSI PÄÄLLYSTE

Asukkaat ja autoilijat ovat olleet huolissaan Lapinjärventien turvallisuudesta. Väylällä on paljon koulu- ja työmatkaliikennettä, ja sitä käytetään myös puutavarakuljetuksiin.

Vähentämistavoitteet >

LOVIISAN KAUPUNGIN ALUEELLA LIIKENTEESSÄ KUOLLEET JA LOUKKAANTUNEET

2000 2005 2010 2015 2020

60

40

20

0Kuolleet

Loukkaantuneet

lukuvuoden alkaessa ja liikennetur-

vallisuuskyselyn tuloksia käsitellä

opettajakokouksissa ja vanhempain-

illoissa. Myös mahdollisten koulu-

verkkomuutosten vaikutukset liiken-

neturvallisuuteen aiotaan kartoittaa.

Jo toukokuussa järjestetään lii-

kenneturvallisuusaiheinen valoku-

vauskilpailu neljäsluokkalaisille.

Liikenneturvallisuusryhmä jatkaa

työtään. Ryhmään kuuluu Loviisan

kaupungin edustajien lisäksi polii-

sin, Liikenneturvan, Uudenmaan

ELY-keskuksen ja Strafica Oy:n

edustajia.

LOVIISAN LIIKENNETURVALLISUUSTYÖTÄ OHJAAVAT TAVOITTEET1. Loviisan koululaisilla on turvallinen

koulumatka2. Kävely ja pyöräily lisääntyvät turvallisesti3. Loviisassa on vastuullinen liikennekulttuuri4. Ikäihmisten ja vammaisten

liikkumismahdollisuudet turvataan

• Liikenneturvallisuus Loviisassa paranee vuoteen 2020 mennessä niin, että kukaan ei kuole liikenteessä

• Vuonna 2020 Loviisassa loukkaantuu liikenteessä enintään 25 henkilöä

Kiteytys

Agenda 2020

LOVIISA–VALKO-PYÖRÄTIE ODOTTAA HYVÄKSYNTÄÄ

Lisätietoja: yhdyskuntatekniikan päällikkö Markus Lindroos, puh. 050 382 7550www.loviisa.fi/liikenneturvallisuus

20

Kotisairaalan asiakaskuntaan kuulu-

vat pääasiassa palliatiiviset eli oireen-

mukaista hoitoa tarvitsevat henkilöt,

saattohoitopotilaat sekä hoivayksiköi-

den asukkaat ja kotihoidon asiakkaat.

Toistaiseksi Loviisan kotisairaalassa

voi olla kirjautuneena sisään maksi-

missaan viisi asiakasta.

– Resurssimme ovat rajalliset, jo-

ten hoidamme pääasiassa iäkkäitä

ihmisiä. Tarkoitus on turvata sairaa-

latason hoito niille vanhuksille, jotka

eivät halua tulla sairaalaan osastolle

hoidettavaksi, Loviisan sairaalan yli-

lääkäri Katariina Borup kertoo.

Samalla Borup korostaa, että ky-

seessä on vaihtoehto, ketään ei pa-

koteta jäämään kotiin.

– Sairaalaosastolle pääsee aina

halutessaan. Mekin usein ohjaam-

me asiakkaan osastolle kotisairaa-

lasta, mikäli se on hänelle paras

vaihtoehto tilanteen muuttuessa.

Palliatiivinen hoito

Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan

oireiden lievittämistä silloin, kun pa-

rannusta sairauteen ei ole. Kotisai-

raalan palliatiivisen hoidon potilaat

voivat soittaa sairaalaan kellon ympä-

ri joka päivä. Osastolla vastataan aina

ja ryhdytään Borupin ennalta suun-

nittelemiin hoitotoimenpiteisiin.

– Oireidenmukainen hoito on

eri asia kuin saattohoito. Palliatiivi-

nen hoidontarve voi olla pitkä, jopa

vuosia. Monen asiakkaan mielestä

on miellyttävää, kun sairaalahoito

tapahtuu omassa kodissa tai hoi-

vayksikössä, kotisairaalan sairaan-

hoitaja Christina Rantanen sanoo.

Joustavasti asiakkaan hyväksi

Kotisairaalaan tullaan aina lääkärin

lähetteellä. Ylilääkäri Borup määrit-

telee, onko asiakas sopiva kotisai-

raalahoitoon.

Kotisairaalassa annetaan muun

muassa suonensisäiset antibiootit

ja muu suonensisäinen lääkitys ja

nesteytys sekä aloitetaan vaativat

haavanhoidot. Saattohoitotilantees-

sa toimitaan yhdessä alueen koti-

hoidon kanssa.

– Muutenkin pyrimme toimi-

maan joustavasti eri sairaan- ja

kotihoidon toimijoiden kanssa,

jotta hoito olisi asiakkaalle mah-

dollisimman kattavaa ja vaivatonta.

Poikkeustapauksia lukuun ottamat-

ta saattohoito kotisairaalassa ei so-

vi heikkokuntoiselle yksin asuvalle

potilaalle. Muiden alan toimijoiden

ja läheisten tukiverkko on silloin

erityisen tärkeä, Borup sanoo.

Yksi tärkeä etu uudessa järjestel-

mässä on se, että asiakasta ei enää

kuljeteta turhaan eri sairaaloiden

välillä, sillä kotisairaalan lääkäri on

helposti tavoitettavissa, ja hän voi

antaa hoito-ohjeet nopeasti tai ohjata

asiakkaan suoraan sairaalaan osas-

tolle. Näin säästyy paljon aikaa ja ra-

haa. Kotisairaalan on todettu tulevan

huomattavasti edullisemmaksi yh-

teiskunnalle kuin osasto- tai erikois-

sairaanhoidon. Myös asiakasmaksut

ovat edulliset.

– Loviisassa kotisairaala on toi-

minut vasta puolisen vuotta. Ei ole

mitään syytä epäillä, että Loviisan

tilanne poikkeaisi muusta maasta,

sanoo kotisairaalan vastaava hoitaja

Lotte Uutinen.

Sairaalahoitoa KOTONAKotisairaalassa hoidetaan kotona tai hoivayksikössä

asiakkaita, jotka tarvitsevat sairaalatason hoitoa,

mutta valitsevat kotisairaalan osastohoidon sijasta.

ASIAKASMAKSUT

HOITAJAKÄYNNIT• 12,10 euroa/käynti, jos yksi käynti

vuorokaudessa• 22,80 euroa vuorokaudessa, jos tarvitaan

kaksi tai useampi käynti vuorokaudessa

LÄÄKÄRIKÄYNTI• 19,10 euroa/käynti

– Pyrimme tarjoamaan sairaalatasoisen hoidon,

ylilääkäri Katariina Borup ja kotisairaalan vastaava hoitaja

Lotte Uutinen kertovat.