MMaailmankoulu aailmankoulu kkasvattaa kansain-asvattaa ... · kau punki, PL 487, 33101 Tampere • VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Tuuli Oinonen 040 801 2587 tai [email protected]

1VILKKU 6 | 2015

44

3

Maailmankoulu Maailmankoulu kasvattaa kansain-kasvattaa kansain-välisyyteenvälisyyteen

Työntekijät osallistuivat turvapaikanhakijoiden auttamiseen

Eläkeselvittelytiimi tukee pitkäaikais-työttömiä

TAMPEREEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI 6 | 2015

1212

2 VILKKU 6 | 2015

HA

NN

A L

EP

PÄ

NE

N

VILKKU Tampereen kaupungin henkilöstölehti 51. vuosikerta • JULKAISIJA Tampereen kaupungin viestintäyksikkö • TOIMITUKSEN OSOITE Vilkku, Tam pereen kau punki, PL 487, 33101 Tampere • VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Tuuli Oinonen 040 801 2587 tai [email protected] • VILKKU INTER NETISSÄ www.tam pere.fi /vilkku • TAITTO Marja Muhonen • PAINOPAIKKA PunaMusta Oy, Tampere ISSN-L 0357-1777 • SEU RAAVA VILKKU ilmestyy joulukuussa. Etukäteen sovittu aineisto on toimitettava 18. marraskuuta mennessä päätoimittajalle. Toimituksella on oikeus aineiston käsittelyyn ja lyhentämiseen. • KANNEN KUVA Hanna Leppänen. Opettaja Tarja-Kaarina Lääperi kerää globaalikasvatuksen aineistoja virikkeiksi ja oppimateriaaleiksi opettajille. OSOITTEENMUU-TOKSET omalle palkanlaskijalle. • PAINOSMÄÄRÄ 15 250 kpl. • JUTTUVINKIT JA PALAUTTEET päätoimittajalle.

TyöpaikkanaMilavidan miljöö

Muutokselle on varattava aikaa

Toimintaympäristöt muuttuvat ja organisaatiomuutokset ovat arkipäivää myös koulu-

maailmassa. Tampereen seudun ammattiopisto Tredu aloitti toimintansa, kun kahden

aiemmin toimineen toisen asteen ammatillisen oppilaitoksen toiminnot yhdistettiin

Tampereen kaupungin hoidettavaksi isäntäkuntamallilla.

Aiemmissa organisaatioissa hyväksi koetut toimintatavat piti tarkastella uudelleen

ja yhdenmukaistaa uudessa ympäristössä. Kun organisaatiot yhdistyvät, alussa työs-

kennellään luonnollisestikin entisten toimintakulttuurien pohjalta, kunnes aikanaan

syntyy uusi henkilöstöä yhdistävä kulttuuri.

Aikaa muutokselle on varattava riittävästi, ja tarvittaessa muutosten määräaikoja

voi siirtää: nopeus ei ratkaise lopputuloksen toimivuutta, vaan huolellisesti suunni-

teltu ja kokeiltu toteutus.

Kun muutoksen askeleet ja mallit on sovittu, on

rohkeutta alistaa ne eri toimijoiden tarkasteltaviksi. Jo-

kainen katsoo asioita oman tehtävänsä näkökulmasta,

ja siten esitysten eri puolet ja vaikutukset tulevat näin

arvioiduksi.

Tredussa uutta organisaatiota on rakennettu kiireettä .

Pyrkimyksenä on ollut varmistaa uuden mallin toimivuus myös tulevaisuuden haastei den

edessä. Jokainen tarkasteltu malli on tuonut uusia näkökulmia organisaatioon. Rohkeus

olla etukäteen ennustamatta lopputulosta antaa innovatiivisuudelle tilaa.

Henkilöstön täytyy saada osallistua muutoksen läpiviemiseen, mutta vastuun työn

etenemisestä kantavat esimiehet. Muutostyötä tehdään usein varsinaisten tehtävien

ohessa, ja muutoksen organisoijille ajankäyttö tuo helposti haasteita. Kun työlle nime-

tään koordinoija, asioiden esille ottaminen, eteneminen ja päätöksenteko varmistuvat.

Koko henkilöstön osallistaminen lisää jokaisen vastuullisuutta lopputuloksen toimi-

vuudesta. Johdon ja esimiesten tehtävä on saada organisaatiossa asuva viisaus kaikkien

käyttöön. Onnistunut muutos vahvistaa työyhteisöä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta,

ja tuo parhaimmillaan esille myös piilossa ollutta osaamista organisaation käyttöön.

Helena KoskinenAmmatillisen koulutuksen johtaja

Tampereen seudun ammattiopisto

Koko henkilöstön

osallistaminen lisää

vastuullisuutta.

KU

VA

T:

HA

NN

A L

EP

PÄ

NE

NNÄIN SEN NÄIN

Perhetukikeskukseensaatiin pelikenttä

Riikka Juuma juoReilun kaupan kahvia

10SISÄLTÖ

8 16

3VILKKU 6 | 2015

Maailmankoulu aloitti toi-

mintansa Tampereen

kau pungin täydennys-

koulutuspisteenä vuosi sitten.

Voimakadun sähkötalon tiloissa

sijaitsevassa toimipisteessä työs -

ken te lee intoa puhkuva opettaja

Tarja-Kaarina Lääperi, joka ke rää

globaalikasvatuksen eri lai sia ai -

neis toja virikkeiksi ja oppi mate-

ri aa leiksi opettajille.

Hyllyt notkuvat kirjallisuutta ,

aikakauslehtiä ja eri järjestöjen

julkaisemia tehtävävihkoja sekä

opetuslehtiä, joita opettajat voivat

noutaa maksutta käyttöönsä. Maa-

ilmankoulu palvelee Tampereen

ja kahdeksan lähikunnan opetus-

henkilöstöä varhaiskasvatuksesta

lukioihin.

– Uusimmassa peruskoulun

opetussuunnitelmassa on linjattu ,

että yksi koulun perustehtävistä

on kansainvälisyys- ja globaali kas-

vatus. Maailmankoulu tukee tätä

tavoitetta, sanoo perusopetuk sen

kasvatus- ja opetuspäällikkö Tuija

Viitasaari.

Maailmankoulu alkoi Rauhan-

kasvatusinstituutin hankkeena .

Nyt se toimii useissa eri kaupun-

geissa ja valtakunnallisesti ver-

Maailmankoulu tarjoaa globaali-kasvatuksen oppeja

TEKSTI Päivi Pajula

KUVA Hanna Leppänen

TAPETILLA

Tampereen seudun

tulevat koulutukset:

27.10. Toiminnallinen

koulutus globaalikasvatuk-

seen alakoulun opettajille

30.10. Tekemällä tutuksi!

Toiminnallista globaali-

kasvatusta oman äidin-

kielen opettajille

Ilmoittautumiset

koulutuksiin:

[email protected]

Maailmankoulu Tampere:

www.maailmankoulu.fi /

node/581

Blogi:

https://maailmankoulu-

tampere.wordpress.com

Verkkomateriaalipankki:

maailmankoulu.fi

kossa. Globaalikasvatus tarkoittaa

Maailmankoulussa maailman -

laa juiseen yhteisvastuuseen ja

ih misten yhdenvertaisuuteen pyr -

kivää kasvatusnäkökulmaa.

Yksi yhteinenmaailmaTarja-Kaarina Lääperi avaa yhden

värikkäistä globaalikasvatuksen

matkalaukuista ja esittelee sen si-

sältöä. Laukku sisältää varhaiskas-

vatuksen tarpeisiin suunniteltuja

oppiaineistoja satujen muodossa.

– Maailmankoulu luo edelly-

tyksiä ekososiaaliselle sivistyk-

selle. Oppiaineistoissa korostuvat

ihmisoikeudet, yhdenvertai suus,

ympäristö ja kulttuurien moni-

naisuus. Yhtenä tavoitteena esi-

merkiksi on, ettei erilaisuudesta

puhuttaisi ainoastaan rasismin-

vastaisella viikolla, vaan aihe olisi

luonnollisesti läsnä jokapäiväises-

sä opetuksessa, Lääperi sanoo.

Opettajien tekemää tunti-

suun nittelutyötä pyritään hel-

pot ta maan siten, että he saavat

ajan koh taisia virikkeitä opetuk-

seen kätevästi yhdestä paikasta.

Lääperi kertoo, että lainattavista

globaalikasvatuksen matka lau-

tushenkilökunnalle suunnattuja

koulutuksia. Syksyn ohjelmistossa

on luvassa esimerkiksi toiminnal-

lista koulutusta globaalikasva tuk-

seen.

Viime aikoina Lääperi on saa-

nut luonnollisesti paljon kyselyitä

turvapaikanhakijoita ja pakolai-

suutta koskevista oppiaineistoista.

Toimipisteen kirjallisuuden ja

leh tisten lisäksi hän suosittelee

opettajia tutustumaan Maailman-

koulun valtakunnalliseen verkko-

materiaalipankkiin, josta löytyy

muun muassa useita eri oppimate-

riaaleja monikulttuurisuudesta. •

Yksi globaali-

kasvatuksen matkalaukku

sisältää satukirjoja, jotka sopivat

varhaiskasvatuksen tarpeisiin.

Maailmankoulun toimipisteessä

työskentelevä Tarja-Kaarina Lääperi

toivoo, että tulevaisuuden

sukupolvista kasvaa entistä

avarakatseisempia.

kuista on tullut niin suosittuja ,

että opettaji en kannattaa varata

haluamansa laukku etukäteen

puhelimitse tai sähköpostin

kalenterin välityksellä.

– Meillä on yksi yhteinen

maailma, joten lapsista ja nuo rista

halutaan kasvattaa sivistyneitä ja

asenteiltaan uteliaita kansalai sia ,

jotka oppivat tuntemaan sekä

oman maansa että muut maat

erilai sine kulttuureineen. Glo-

baali kasvatuksen teemat ylittävät

oppiainerajat, Tuija Viitasaari

sanoo.

Turvapaikanhakijoidentilanne puhuttaaMaailmankoulun työryhmään

Tampereella kuuluvat Tuija Viita -

saaren ja Tarja-Kaarina Lääperin

lisäksi varhaiskasvatuksen suun-

nit telija Virve Savolainen, perus-

koulunopettajat Kaisa Henttinen

ja Jaana Sudenvaara- Kulmala

sekä lukion opettaja Heidi Melto-

vuo.

Lääperi hoitaa Maailmankou-

lun toimipisteen arkiset tehtävät,

kuten lainauspalvelun. Hän myös

kiertää kouluja ja tapahtumia sekä

järjestää Tampereen seudun ope-

4 VILKKU 6 | 2015

Väylästä saa tietoa mielenterveys-palveluista

PITÄISIKÖ löytyä

nopeasti tietoa uniongel-

mista? Entä depressiosta ,

ahdistuneisuudesta tai

syömishäiriöistä?

Mielenterveys- ja

päihde palvelujen Loora-

sivulta löytyvä Väylä on

kaikille kaupun gin työn-

tekijöille ja erityisesti

terveydenhuollon

henki löstölle suunnattu

tietopankki, joka koostuu

lähin nä linkeistä erilaisia

mielenterveys ongelmia

käsitteleville nettisivuille

yhdistysten ja julkisen

sektorin palveluihin.

Hakua nopeuttaa häiriöi-

den mukainen jaottelu.

Väylän ovat koonneet

ja siitä vastaavat mielen-

terveystyön koordi naatto-

rit Katri Pihlaja ja Eija

Väänänen.

– Tietoa on olemassa

todella runsaasti, mutta

se on hajallaan eri paikois-

sa . Väylässä tietoa on

koottu yhteen paikkaan

työnteon nopeuttami-

seksi ja helpottamiseksi,

Pihlaja kertoo.

Linkkien lisäksi

Väylässä kerrotaan

muun muassa erilaisista

potilasryhmistä , joihin

terveydenhuollon

ammattilaiset voivat

asiakkaitaan ohjata. •

Mielenterveys- ja päihdepalvelut

Uusi ap

TAPETILLA

Kansainvälistä suojelua hakevien

määrä on kesästä lähtien kasvanut

Suomessa ennennäkemättömällä

taval la. Tänä vuonna Suomeen on saapunut

lokakuun alkuun mennessä 18 500 turva-

paikanhakijaa, kun koko edellis vuonna

hakijoi ta oli yli 3  600. Sisä ministeriö

arvioi , että Suomeen saapuu tänä vuonna

noin 50 000 turvapaikanhakijaa.

Tilanne alkoi näkyä syksyllä voimak-

kaasti myös Tampereella, jonne saapui

syyskuun aikana noin 850 turvapaikan-

hakijaa.

Kaupunki järjesti heille hätä ma joi tus-

tiloja Kaupin sairaalaan, Koukkuniemen

vanhainkodin Lehtelä-raken nuk seen sekä

Hervannan lukion ja Multi sillan koulun

tyhjillään olleisiin tiloi hin.

Myös Tampereen ev.lut. seurakunnat

ja Suomen Punainen Risti olivat mukana

tilojen sekä henkilöstön järjestämisessä.

Maahanmuuttovirasto korvaa kaupun gille

turvapaikanhakijoiden vastaanotosta

koitu vat kustannukset täysimääräisesti.

Tilojen lisäksi turvapaikanhakijat

tarvitsevat muitakin palveluita, kuten

neu vontaa, ruokahuoltoa ja tervey den -

hoi toa. Äkillisesti kehittyneen tilan teen

takia tarvittiinkin nopeasti lisää työn-

teki jöitä . Apua saatiin kaupungin omasta

henkilökunnasta. Kaupungin työn tekijät

osallistuivat kiitettävästi hädänalaisten

auttamiseen ja ilmoittautuivat lisä työ hön

tai vapaaehtoisiksi avustaviin tehtäviin.

Turvapaikanhakijat siirtyvät hätä-

majoitustiloista vas taan ottokeskuksiin.

Maahanmuuttovirasto perustaa uusia vas-

taan ottokeskuksia 4–5 kes kuksen viikko -

vauhtia, mutta uudetkin paikat täytty vät

nopeasti. Kaupunki varautuu siihen, että

hätämajoitustiloja joudutaan pitämään

yllä pitempään. •

KAUPUNGIN henkilöstöllä oli

syyskuun ajan mahdollisuus ot-

taa kantaa pormestarimalliin ja

evästää sen kehittämistä osana

toimintamallin uudistamista .

Loorassa tehdyssä kyselyssä haet-

tiin näkemyksiä pormesta rin ja

apulaispormestarien rooleihin

ja tehtäviin sekä pormestarin

va lintatapaan. Kyselyyn saatiin

64 vastausta.

Pormestarimallia pidettiin

pääsääntöisesti kannatettavana ,

mutta sitä täytyy vastaajien mie-

lestä kehittää edelleen. Por mes-

tarin tehtäviä pitäisi vastaajien

enemmistön mieles tä suun na ta

nykyistä enemmän strategiseen

ja poliitti seen johtamiseen. Myös

apulaispormestarien tehtävissä

täytyisi vastaajien enemmistön

mielestä painottua strateginen

johtaminen.

Suhtautuminen apulais por-

mestarijärjestel mään oli melko

kriittistä. Moni vastaajis ta eh dotti

järjestelmästä luopumista . Järjes-

telmää kannattavien kin mieles-

tä apulaispormestarien määrää

tulisi vähentää nykyises tä.

Hieman yli puolet vastaajista

kannatti pormestarin valitse-

mista suoralla vaalilla. Sen koet-

tiin sopivan erityisesti malliin,

jossa pormestarin tehtävät pai-

nottuisivat nykyistä enemmän

stra te giseen johtamiseen.

Kyselystä saatua materiaalia

hyödynnetään toimintamallin

uudistuksen valmistelutyössä. •

Strategia ja kehittäminen >

Toimintamallin kehittäminen

(Henkilökunnan vastaukset

pormestarimallista)

Turvapaikanhakijoille järjestettiin pikaisesti hätämajoitustiloja

Henkilöstökyselyn mukaan pormestarimallia kehitettävä

TAMPEREEN kaupungin työn-

tekijöitä voidaan palkita hyvistä

työtuloksista kertapalkkiolla ensi

vuonna tämän vuoden tapaan. Tu-

lospalkkioita ei sen sijaan pystytä

taloudellisen tilanteen takia käyt-

tämään ensi vuonnakaan.

Palkitsemisen painopisteet

kuluvalla valtuustokaudella ovat

talouden tasapainottaminen , ta -

voitteellinen toiminnan johtami-

nen sekä toiminnan kehittäminen .

Henkilöstön palkitsemisen täytyy

liittyä näiden painopisteiden to-

teuttamiseen.

Kaupunginhallituksen henki-

löstöjaosto hyväksyi lokakuussa

toimintamallin tuloksellisuudes-

ta palkitsemiseen vuodelle 2016.

Henkilöstöyksikkö antaa tar-

kemmat ohjeet kertapalkkion

maksamisesta. •

5VILKKU 6 | 2015

isa Heinämäki ereen kaupungin ulaispormestari. tsi toukokuussa einämäen (vihr) nkeinopalveluis-- ja elämänlaatu-taavaksi apulais-Tehtävää aiem-Olli-Poika Parviai-iin eduskuntaan. taa myös Tampe-valtuustoryhmää.t ja millaisista ä tulit apulais-riksi?inen tamperelai-ojan äiti. Olen teh-n työurani poliisi-iisin eri tehtävis-at ulottuneet po-a sisäministeriön Poliisitutkinnon eiskunta- ja hal-maisteri. Myös jat-eustieteiden toh-n alla, mutta apu-n pesti vie nyt var-ilta asioilta. töitä ja sinulla on uu monta laajaa kuten toisen as-seen ja työllisyy-ä kulttuuri- ja lii-in liittyvät asiat. aljon yhteistyötä en kanssa. Synkkä lanne tekee työs-eellisen ja samal-luista, joiden en-ä vaikutus ongel-isen näkökulmas-ä. Näiden tekijöi-ttaminen on han-malta osaltani teen hin tartuit ja simmäisenä?n jo valmiita ver-laajennan tietä-mistani tapaamal-nkin näin alussa höni kuuluu myös

isoja kokonaisuuksia, joihin tulee perehtyä, kuten työllisyydenhoi-toon ja koulutukseen liittyvät ky-symykset ja kehittämistarpeet. Si-vistys- ja elämänlaatupalveluiden kysymykset ovat tutumpia, koska olin viime valtuustokaudella tä-män lautakunnan jäsen. Luotta-mustoimet kaupunginvaltuu tet-tuna ja myös kaupunginhallituk-sen jäsenenä ovat antaneet toki hyvää kokonaiskuvaa kaupungin eri toiminnoista. 4 Mikä sinua kiinnostaa apulaispormestarin tehtävissäsi? Mitkä ovat vahvuutesi?Työ haastavien asiakokonaisuuk-sien parissa on mielekästä. Innos-tun asioista ja pidän vaihtelusta ja siten hakeudun luontaisesti teh-täviin, joissa näitä elementtejä on tarjolla. Vahvuuteni on myös helppo lähestyttävyys. Olen tot-tunut toimimaan hyvin erilaisten ihmisten kanssa aiemmissa työ-tehtävissäni ja nähnyt ihmisten elämää melko monelta kantilta. 5 Mikä on mielipaikkasi ja mielipuuhaasi Tampereella?Mielipaikkani on oma kotini Tam-pereen Onkiniemessä sekä Tam-pereen lukuisat järvenrannat ja metsät, joihin voi mennä perheen kanssa retkeilemään.6 Millaisia terveisiä lähetät henkilöstölle?Olen tosi iloinen mahdolli-suudesta olla osa tätä Tampereen kaupungin työyhteisöä ja halu-an kuunnella näkemyksiänne. Olettehan oman työnne parhai-ta asiantuntijoita. Minuun voi ol-la tarvittaessa yhteydessä mata-lalla kynnyksellä. •

otaan palveluita ssa ja lähitor eilla

eppänen

Linnainmaan terveysaseman osastonhoitaja Tuula Urvikko ja sairaanhoitaja Sanna Ahonen toivovat, että terveysasemalla säilyy henkilöstöravintola muutosten jälkeen.

KAUPUNGIN PALVELUKSESSA AHKEROI YLI 500 KESÄTYÖNTEKIJÄÄTAMPEREEN kaupungilla työs-kentelee yli 500 kesätyönteki-jää: harjoittelijoita, koululaisia, opiskelijoita, vuosilomasijaisia ja kausityöntekijöitä.Ohjeita ja neuvoja kesätyön-tekijöille löytyy Kesätyöntekijän

oppaasta. Opas tarjoaa kesätyön-tekijöille yksissä kansissa tie-toa palvelussuhteeseen kuulu-vista seikoista, kuten työajasta, vapaista, eduista ja työturvalli-suudesta sekä kaupungin organi-saatiorakenteesta ja strategiasta. Esimiehet voivat tilata op-paan paperiversioita kaupun-gin virastotalon virastopalve-luista osoitteesta [email protected] . Kaikkien uusien työnteki-

jöiden, myös kesätyöntekijöi-den, perehdyttäminen työteh-täviin on tärkeää. Perehdytyk-sen avuksi on tehty uusi opas, jota esimiesten kannattaa hyö-dyntää. •Henkilöstöasiat > Palvelussuhteen alkaminen (Perehdyttämisopas ja Kesätyöntekijän opas)

kertoo suunnitte-ko Hiltunen tilaa-n myös Nurmi-an lähitori. Li säk-uunnittelee Lam-veluita, joita ra ja - n joustavasti käyt-a palvelumallia pi-mmäiseksi koilli-utta myöhemmin tään samalla mal-n Tampereella. Tä-etaan keskustan ja kehittämissuun-istelu. Syksyllä al-a kaakkoisen alu-nnittelut. •

an tekemään, mut-sanota, sanoo Ka-rjaston, Atalan ter-Takahuhdin enti-matalon sekä joi-sten suun tervey-euvolan toimipis-not siirtyvät Lin-vinvointikeskuk-toimintoja Käm-rveysasemalta.Leinolan ja Lin-risokeskusten ti-a uuteen käyttöön, aadaan uusia tilo-ntikeskuksesta et-merkiksi Linnain-keskuksesta saa-

innainmaan päi-oin Leinolan nuo-tilat jäävät päivä-n käyttöön.n palveluiden saa-ritään takaamaan alveluja lähitoreil-en lähitori alueelle mmenniemeen kir-etuksen ja nuori-teyteen. Kämmen-a- ja terveysasema-etään tarpeen mu-tikeskus- tai lähi-niemen lähitorin nnittelu alkaa elo-ttamalla mukaan yhdistysten lisäk- OSAAMIS-KESKUKSEEN SIIRTYY 300 HENKILÖÄKONSERNIP ALVELUI-HIN perustettavaan uuteen osaamiskes-kukseen siirtyy 300 kaupun gin työntekijää lähinnä Hallinto-palvelukeskuksesta, Taloushallinnon palvelukeskuksesta ja konsernihallinnosta. Keskus aloittaa toi-mintansa ensi vuoden alussa.Uudessa osaamis-keskuksessa toimii viisi ryhmää: talous-, henki-löstö-, tieto-, hallinto- ja ict-palvelut. K eskuk-sen johtajana aloittaa Heli Hirvelä.Osaamiskeskuksen nimeksi tulee Koppari . Nimen valitsi Koppa -projektin ohjausryhmä nä toimiva konserni -hallinnon johtoryhmä nimikilpailun avulla . Looran kautta järjestet-tyyn nimikilpailuun saatiin 100 nimiehdo-tusta ja 77 erilaista nimeä. Kopparia nimeksi ehdotettiin kaksi kertaa.Nimen perusteluis-sa todettiin, että osaa-miskeskuksen henkilö-kunta toimii kopparina vastatessaan eli ottaes-saan vastaan eri palve-lualojen tehtäviä.Organisaatio ja johtami-nen > Hallinnon kehittä-minen > Koppa-projekti

ormestari tarttui heti töihin

Ohjaaja Roosa Kettunen aikuis-

sosiaalityöstä ja projektityöntekijä

Mirja Siren Sos II -hankkees-

ta ahkeroivat fl äppitaulujen ääressä. He

kirjaavat ylös taustalta kuuluvia mietteitä

siitä, miten asiakkaalle voitaisiin tehdä

täydellinen päivä. Näin he ovat osaltaan

polkaisemassa liikkeelle kansainvälistä

Change Day -uudistusliikettä, jonka avulla

etsitään työkaluja parempiin palveluihin.

Sekä Kettunen että Siren osallistuivat

Change Dayn ympärille järjestettyyn en-

simmäiseen työpajaan, joka keräsi yhteen

kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelujen

työntekijöitä, yksityisiä palveluntuottajia

ja eri järjestöjen edustajia.

Tilaisuudessa kaikille tuli tutuksi tämä

moneen maahan levinnyt ruohonjuuri-

tason muutosliike, jolta Tampereellakin

odotetaan paljon.

Liike on lähtöisin Englannista, ja Suomen

itsenäisyyden juhlarahasto Sitra jalkauttaa

sitä parhaillaan maahamme. Vaikka moni

kunta on lähdössä hankkeeseen mukaan,

Tampere nappasi omalla aktiivisuudellaan

mannekiinin paikan.

Tamperelaisia ajatuksia nähdään jo

muun muassa Sitran verkkosivuilla, ja

marraskuisen päätapahtuman nettilähe-

tyksiin on tulossa suoraa kuvaa kaupun-

gin toimipisteiden tapahtumapäivästä.

Tekoja jatunnelmaaChange Dayn järjestelyistä Tampereella

vastaa muun työnsä ohessa projektipääl-

likkö Sarita Mäkelä.

Hänen mielestään Change Day osui

tamperelaisittain katsottuna kreivin ai-

kaan, koska muutoksen tuulet puhalta-

vat lähes kaikissa kaupungin toiminnoissa.

– Change Day on työkalu henkilöstölle

oman työn kehittämiseen ja se tuo henki-

löstön kautta myös asiakkaan äänen kuu-

luviin. Se on konkreettisia tekoja entistä

parempiin palveluihin, Mäkelä tiivistää.

Tampereella päätettiin ensimmäisenä

kutsua mukaan tapahtumaan sosiaali- ja

terveyspalvelujen työntekijät. Jatkoa katso-

taan myöhemmin.

Kaikki työntekijät ja myös heidän

asiak kaansa voivat kiinnittää viestiä

omasta muutosteostaan tai -ideastaan

joko työpai kalle pystytettävälle Change

Day -seinälle tai kirjoittaa niitä verkko-

osoitteessa www.changeday.fi .

Ainakin Englannista on kulkeutunut

tietoa tapahtuman ansioksi luettavista

muutoksista, joita on saanut aikaan muun

muassa verkostoituminen eri toimi joiden

kesken.

Change Day näkyy Tampereen kau-

pun gin työpaikoilla. Työpaikoille on koot-

tu omat CD-agentit, jotka vastaavat omilla

työpaikoillaan päivän järjestelyistä ja ke-

räävät yhteen Change Day -tekoja. Valta-

kunnallinen Change Day -tapahtuma on 3.

marraskuuta, jolloin työyhteisöt kertovat

toisilleen hyvistä työkäytännöistä ja esit-

televät tekemiään palvelulupauksia.

– Toivomme päivän tuottavan työpai-

koille hyvää tunnelmaa. Siitä syntyy myös

tekoja, Sarita Mäkelä sanoo. •

Henkilöstöasiat >

Osaamisen kehittämien

TEKSTI JA KUVA Tuula Ala-Honkola

on työkalu oman työn kehittämiseen

Change DayKun

Mirja Sirén loihtii

paperille kuvaa

täydellisestä työpäivästä,

siinä on hymyllä

tärkeä sija.

6 VILKKU 6 | 2015

TAPETILLATEKSTIT Jaana Kalliomäki KUVA Hanna Leppänen

Kipala on täyttänyt

kaikki tavoitteensa

TALOUSHALLINNON palvelu-

keskus eli Kipala perustettiin

tasan kymmenen vuotta sitten .

Palvelukeskukselle asetettiin

perustettaessa kolme ydin-

tavoitetta: parantaa asiakas-

tyytyväisyyttä, vähentää

henkilöstömäärää toimin-

nan tehostamisen kautta

sekä pienentää tuotettavien

palveluiden kokonaiskustan-

nuksia. Kipala on täyttänyt

kaikki tavoitteet.

Aluksi palvelukeskuksen

asiakaskunta koostui lähes

poikkeuksetta kaupungin

yksiköistä. Asiakaskunta on

vuosien aikana laajentunut

kaupungin konserniyhtei-

söihin, joita on palvelu-

keskuksen asiakkaina 16.

Myös asiakkaiden toimin-

nan muuttuessa henkilöstöä

on tullut asiakkailta Kipalaan .

Kaupunkiorganisaation ulko-

puolelta sinne on siirty nyt

6 henkilöä. Organisaation

sisältä on muuttanut

yhteensä 30 henkeä, lähinnä

rahoitus- ja sijoitusyksiköstä

ja tilaajaryhmän asiakas-

maksuyksiköstä.

Kuluneiden kymmenen

vuoden aikana palvelu-

keskukseen on tullut uusien

tehtävien ja asiakkaiden

myötä yhteensä 51 henkilöä

lisää. Vastaavasti alku-

peräi sistä talous- ja palkka-

hallinnon tehtävistä on

voitu lakkauttaa 72 tehtävää

toimintojen kehittymisen

vuoksi.

Kipala huolehtii Tampe-

reen kaupungin yksiköiden

ja ulkopuolisten asiakkai-

densa kirjanpidosta, osto-

laskujen käsittelystä, lasku-

tuksesta ja perinnästä sekä

palkan laskennasta. Kipalan

tehtävät yhdistetään osaa-

mis keskus Koppariin ensi

vuoden alusta alkaen . •

Sairastumisestavoi alkaa uusi ura

Työuran ei tarvitse katketa työkyvyn

heikentymiseen. Tampere on hakenut

työntekijöilleen uusia mahdollisuuksia

työelämässä jatkamiseen muun muassa Osa-

työkykyiset työssä -pilotin kautta.

Se tuo uuden ammatin Tampereen Ateri-

alla työskenneelle Suvi Purasmaalle. Ranne-

kanava-ahtauman vuoksi hänen molemmat

kätensä leikattiin, ja monipalvelutyöntekijän

työ päiväkodissa kävi vaikeaksi. Purasmaa halusi

lasten pariin ja hoitoalalle.

Haaveesta tuli totta Hallintopalvelukeskuk-

sen henki löstöasiantuntijoiden, Tullinkulman

työterveyden työkykytiimin ja Tredun työkyky-

koordinaattorin, opinto-ohjaaja Minna Arvo-

sen avulla. He ovat aloittaneet pilotin aikana

uudenlaisen yhteis työn sellaisissa tapauksissa,

kun työ kyvyn muuttuminen vaatii uudelleen-

sijoitusta. Purasmaa pääsi valintahaastattelun

jälkeen opiskelemaan lähihoita jaksi.

– Hieno mahdollisuus, tämä oli ykköstoi-

veeni! On huippujuttu lähteä opiskelemaan nyt,

kun on elämänkokemusta, hän kiittää.

Mahdollinen huippuosaajatoisessa työtehtävässä– Kenen tahansa työkyky voi muuttua väliaikai-

sesti tai pysyvästi. Yksi pilotin tavoitteista on

ollut vaikuttaa asenteisiin ja kiinnittää huomio

työkyvyttömyydestä työkykyyn. Vaikka se on

alentunut omassa työssä, voi silti olla huippu-

osaaja toisessa, sanovat henkilöstösuunnittelijat

Satu Kuivasto ja Satu Koski.

– Työssä jatkamisen edellytys on työnteki-

jän oma motivaatio, jota Hallintopalvelukes-

kuksen asiantuntijat tukevat. Tiivis yhteistyö

heidän, esimiehen, työterveyden ja Kevan välillä

on tärkeää.

Räätälöity koulutustuo mahdollisuuksiaKoulutuspolut ovat yksi lisä keinoihin työssä

jatkamiseksi. Niiden suunnittelusta vastaa

Tredun aikuiskoulutus- ja työelämäpalvelut.

Tredussa valittavana on yli 70 tutkintoa, ja

uudelleensijoittujia ohjataan tarvittaessa myös

muihin oppilaitoksiin.

Monimuotoinen, räätälöity koulutus mah-

dollistaa eri vaihtoehtoja. Esimerkiksi sosiaali -

ja metallialoilla hankittua osaamista pystyy

hyödyntämään myös muilla aloilla. Lähihoitaja

voi osaamisalan vaihtamisella jatkaa työtään

toisenlaisissa tehtävissä, jos sairaus estää työs-

kentelyn entisessä työssä.

– Tutkintoja saa suorittaa osissa ja vaikka vain

yhden osatutkinnon. Ammatillisen osaa misen

lisäksi monet työelämässä nykyään tarvittavat

yleistaidot tulevat samalla päivitet tyä , aikuis-

koulutuspäällikkö Satu Nevalainen muis tuttaa.

– Vähän uutta ja vanhaa yhdistäen voi löytyä

uusi tulokulma työelämään, Arvonen lisää.

Hän ohjaa uudelleensijoittujia ja miettii

heidän kanssaan sopivia ratkaisuja. Niissä sovi-

tetaan yhteen työntekijän toiveet, voima va rat

ja motivaatio työnantajan tarpeiden ja työllis-

tymismahdollisuuksien kanssa. Jo aiemmin

työkykyä punnitsevat esimies, Hallin to palvelu-

keskus ja työterveys. •

Keskustan palvelu-

alueen kaupungin

palveluja ideoitiin

urakalla 16. syyskuuta

Galleria Bertelissä.

Ensin vuorossa olivat

kaupungin henkilöstö ja

yhdistykset, illansuussa

ajatuksiaan pääsivät

kertomaan kunta laiset.

Henkilöstölle järjes te-

tyssä työpajassa tarkoituk-

sena oli miettiä keskustan

alueen palveluja ja tiloja

uudella tavalla ja unohtaa

hetkeksi organisaatiorajat.

Asioiden uudelleen

ajattelu kiinnosti ilahdut-

tavan monia kaupungin

työntekijöitä. Iltapäivän

aikana kohtasivat useat

ideat ja oivallukset, jotka

Keskustan palvelujen

ideointi innosti

henkilöstöäTEKSTI Marika Haapala

7VILKKU 6 | 2015

jalostuessaan voivat parantaa

kuntalaisten palveluita. Esi-

merkiksi aihioi ta sukupolvien

väliselle yhteistyölle syntyi

hetkessä, kun ikäih misten

parissa työs ken televä työn-

tekijä tapasi Tampe reen

seudun ammattiopisto Tredun

väkeä.

Työpajassa ihmiset saivat

vapaasti kierrellä eri pisteillä.

Yhdellä pisteellä esimerkiksi

juteltiin palveluiden oudoista

nimistä ja epäiltiin, että

ihmi set saattavat hakeutua

tunne tumpien mutta liian

tuhtien palvelujen piiriin,

kun eivät tiedä, mitä kevyempiä

palve luita on olemassa .

Tiedot ta minen niin kaupungin

kuin muidenkin toimijoiden

palveluista nousikin monessa

pisteessä esiin.

Päivän päätteeksi suunnit-

telijoiden pöydille jäi nippu

ideoita jatkokehittämistä

varten. Työpajassa toivot tiin

muun muassa kohtaamis paik-

koja nuorille, yhdis tys ten ja

muiden toimijoiden verkostoa,

asiakaspalveluchattia, tilojen

iltakäyttöä sekä yhdestä

paikasta löytyvää kaupungin

tilojen varauskalenteria.

Keskustan osalta palvelu-

mallityö jatkuu siten, että

kaupungin eri toimijoista

koostuva työryhmä jatko-

työstää työpajan tuloksia.

Kehittämissuunnitelma

alueen palvelujen kehittä-

misestä valmistuu

tämän vuoden loppuun

mennessä. •

Maarit Inberg ei voinut enää sairastu-

misensa jälkeen palata työhönsä Her-

vannan kotihoitoon. Viime keväänä

hän aloitti koulunkäynninohjaajan opinnot

osa- aikaeläkkeen ohessa. Tuntumaa uuteen

työhön hän on saanut työssäoppimisjaksolla.

Työ Pispan koulussa on maistunut mukavalta.

– Olen opettajan apuna ja autan oppilaita

pääsemään töiden alkuun sekä pidän yllä jär-

jestystä. Koulussa on aika kiireistä, mutta vaih-

televaa. Viime viikolla olimme luontoretkellä,

ja vastikään teimme pannaria ja vispipuuroa.

On kiva, että oppiaineiden rinnalla on myös

käytännön juttuja, Inberg sanoo.

Munuaissairaus ja vuonna 2003 tehty mu-

nuaisensiirto eivät vielä estäneet häntä jatka-

masta työtä kotihoidossa. Elokuussa 2013 kaik-

ki muuttui, kun Inberg ilmeisesti dialyysihoi-

tojen seurauksena sai sydäninfarktin. Sydämen

pallolaajennuksen jälkeen lääkäri totesi, että

vanhaan työhön ei ole paluuta.

– Se olisi minulle liian raskasta. Pari vuotta

sitten sain lisäksi uuden munuaissiirrännäisen ,

minkä vuoksi en voi nostaa mitään kahta kiloa

painavampaa enkä kumarrella, 49-vuotias

Inberg kertoo.

Sisu ja rohkeusvievät tavoitteeseenMaarit Inberg sai osa-aikaeläkkeen maalis-

kuuhun 2015 asti. Se jatkuu nyt opiskelija-

korotuksella ensi vuoden syyskuuhun, jolloin

Inberg valmistuu koulunkäynninohjaajaksi

Tredusta.

Uusien urapolkujen mahdollisuudesta

hän sai kuulla viime kevättalvena. Työterveys-

lääkäri kehotti ottamaan yhteyttä Tredun työ-

kykykoordinaattoriin Minna Arvoseen. Tämä

kannusti Inbergiä opiskelemaan ammattiin,

joka sopisi muuttuneeseen työkykyyn. Pienen

miettimisen jälkeen päätös oli selvä.

– Haluan jatkaa työelämässä. Kuulun sii-

hen sukupolveen, joka on aina tehnyt töitä.

Uskon ja toivon, että saan työtä myös valmis-

tumiseni jälkeen.

– Opettelemista on tietysti paljon, varsin-

kin tietokoneasioissa, mutta olen sosiaalinen

ja peräänantamaton. En sano ikinä, että tämä

ei kuulu minulle. Koulunkäynninohjaajan työ

sopii minulle fyysisestikin. Ei ole pitkiä väli-

matkoja, nostelemista eikä kumartelemista. •

aaaaaaaaaaaaaariririririritttt t t InInInInnInInnInnbebebebebebebebebb rgrgrgrgrgrg eiieieieieiei vvvvvvoioioioioioinunununununununuuuut t t t t tt enenenenenennnääääääääääää ssssssaiaiaiaia

Maarit Inberg

ehti työskennellä kau-

pungin kotihoidossa

22 vuotta. Pian hänestä

tulee koulunkäynninohjaaja.

Tuntumaa työhön on

saanut Pispan

koulussa.

8 VILKKU 6 | 2015

TEKSTI Tarja Nikupaavo-Oksanen

KUVA Hanna Leppänen

Kaupunki käyttää entistä enemmän

Reilun kaupan

tuotteita

Reilun kaupan viikkoa vie-

tetään 19.–25. lokakuuta,

jolloin kaupungin työn-

tekijöitä kannustetaan pitämään

Reilun kaupan kahvitauko omissa

kahvihuoneissaan.

Reilut tuotteet kuuluvat kau-

pungin työntekijöiden arkeen

muutenkin; esimerkiksi lounas-

kahvit henkilöstöravintolassa

nautitaan reiluna. Erilaisia Reilun

kaupan tuotteita on saatavilla Suo-

messa jo yli 1 800 ja pelkästään

reiluja kahveja yli 100.

Tampereesta tuli Suomen

ensimmäinen Reilun kaupan

kaupunki vuonna 2008. Arvonimi

velvoittaa edistämään kestävää

kehitystä ja reilujen tuotteiden

käyttöä.

– Suomessa Reilun kaupan

kaupunkeja on 12, ja esimerkiksi

Helsingistä tuli Reilun kaupan

kaupunki vuonna 2014. Tampe-

reen kaupunki käyttää Reilun kau-

pan kahvia ja teetä esimerkiksi

kokoustarjoiluissaan, kouluissa ,

päiväkodeissa, palvelukeskuksis-

sa ja sairaaloissa, kertoo suunnit-

telija Riikka Juuma Kestävä

yhdyskunta -yksiköstä.

– Reilun kaupan tuotteiden

käyttö ja erilaisten tuotteiden va-

likoima on kasvanut vuosittain.

Eniten kuluu kahvia ja banaaneja.

Brändiä voi hyödyntääkaupunkimarkkinoinnissa

Tunnetuin Reilun kaupan tuote

on edelleen kahvi. Joku saattaa

vieroksua Reilun kahvin makua

takavuosien kokemuksen perus-

teella, mutta Riikka Juuma kehot-

taa kokeilemaan laajasta kahvi-

valikoimasta uusia makuja ja eri

paahtoja.

Kaupungin henkilöstöravinto-

loista voi löytyä monen eri merkin

Reilun kaupan kahveja. Lisäksi va-

likoimissa on reiluja teetuotteita,

mehuja, keksejä, hunajaa, sokeria,

suklaata, kaakaota ja hedelmiä.

– Tampereen kaupungilla ko-

rostuvat elintarvikkeet, ja Reilun

kaupan sertifi ointijärjestelmä al-

koi maataloustuotteista. Kuiten-

kin esimerkiksi Vantaa hankki

Reilun kaupan puuvillasta val-

mistettuja teepaitoja työvaatteik-

si, Riikka Juuma toteaa.

Juuman mielestä kaupungin

yksiköiden ja toimijoiden kannat-

TAPETILLA

Suunnittelija

Riikka Juuma kehottaa

yksiköitä hyödyntämään

Reilun kaupan

kaupungin arvo-

nimeä.

Reilu kauppa

• Reilun kaupan ideana on

taata kehitysmaiden viljeli-

jälle mahdollisuus turvalli-

seen ja kestävään toimeen-

tuloon. Viljelijöille makse-

taan vähintään takuuhinta

ja Reilun kaupan lisä. Se

voidaan käyttää esimerkiksi

tuotannon parantamiseen,

koulutukseen, asuntoihin

ja terveydenhuoltoon.• Lapsityövoiman hyväksi-

käyttö on kielletty.• Suurtiloilla työntekijät

saavat vähintään lakien

mukaista palkkaa,

turvalliset työolot ja

oikeuden liittyä ammatti-

yhdistyksiin.• Viljelyssä otetaan

huomioon ympäristö,

ja puolet tuotteista on

luomua.• Reilua kauppaa valvoo

ulkopuolinen ja

puolueeton taho.

9VILKKU 6 | 2015

Useat kaupungin liikelai-

tokset ja tytäryhtiöt ovat

päättäneet hakea toi min -

nalleen Ekokompassi-ser ti fi -

kaat teja. Ympäristötyön kehittä-

mi seen mukaan lähteneet orga-

nisaatiot osallistuvat syksyn ja

alkutalven aikana Ekokompas-

si-ympäristöjärjestelmän pilo-

tointiin.

Ekokompassi on pienille ja

keskisuurille yrityksille sekä

virastoille soveltuva ympäristö-

asioiden hallintaa ja johtamista

helpottava järjestelmä . Syksyn

aikana pilottiorganisaatioissa

muun muassa arvioidaan ym-

päristötyön nykytilaa, asetetaan

konkreettisia kehitystavoitteita

ja nimetään ympäristövastaa-

vat, joiden tehtävänä on var-

mistaa, että ympäristötyö ete-

nee ja tavoitteet saavutetaan.

– Pilotoinnin yhteydessä

liike laitokset ja tytäryhtiöt

saa vat käyttöönsä valmiit työ-

ka lut ja ohjeet sekä juuri niille

suunniteltua koulutusta, kertoo

pilotoinnista vastaava projekti-

suunnittelija Jani Niemi.

Infralle tärkeätyökaluPilotointiin osallistuvan Tam-

pereen Infran toimitusjohtajan

Milko Tietäväisen mukaan Eko-

kompassin käyttöönotto auttaa

Infraa hallitsemaan sen toimin-

taan liittyviä ympäristövaiku-

tuksia ja -tietoa aiempaa parem-

min. Tämä on tärkeää, koska

Infran toiminta vaikuttaa ym-

päristöön monella eri tavalla.

Infra esimerkiksi muokkaa

TEKSTI Kirsi Viertola

KUVA Jyrki Ristilätaisi hyödyntää Reilun kaupan

brändiä sekä omaa arvonimeään

kaupunkimarkkinoinnissa ja tilai-

suuksissa. Suomalaisista 90 pro-

senttia tuntee brändin. Arvonimi

osoittaa, että kaupunki toimii vas-

tuullisesti.

Apua vastuullistenhankintojen tekoonHankintojen kestävyyttä ja eetti-

syyttä pohditaan kaupungilla laa-

jemminkin. Tavoitteena on myös

auttaa hankinnoissa ja tarjous-

pyyntöjen tekemisessä.

– Näkökulma on laajentunut

muun muassa riskimaatuotteisiin ,

joista läheskään kaikilla ei ole

Reilun kaupan sertifiointia. Ne

voivat esimerkiksi sisältää mine-

raaleja, joita on tuotettu huo-

noissa työoloissa. Julkisilla vero-

rahoilla ei saisi tukea pakko - tai

lapsi työn teettämistä. Tarjous-

pyynnössä voi daankin vaatia

kansain väli sen työjärjestön Ilon

sopimusten noudattamista, Riik-

ka Juuma selvittää .

– Julkiset hankinnat ohjaavat

merkittävästi markkinoita niin

Suomessa kuin kansainvälisesti .

Uusi hankintalaki tulee voimaan

vuonna 2016, ja laissa eettisten,

sosiaalisten ja ympäristönäkö-

kohtien huomioiminen on tehty

entistä helpommaksi hankkijan

kannalta.

Kaupungilla aletaan myös työs-

tää konkreettisia kriteerejä han-

kintoja tekevien käyttöön. Niissä

selvennetään, mitä sosiaali set ja

ympäristönäkökohdat tarkoittavat

eri tuotteiden kohdalla.

– Kriteerejä tehdään niille tuot-

teille, joissa kriteereillä on eniten

vaikuttavuutta, Juuma kertoo. •

reilukauppa.fi (myös esitteiden,

julisteiden ja muun materiaalin

tilaukset)

reilunkaupanviikko.fi

(esimerkiksi kahvitauolle

ilmoittautuminen)

Neuvontaa kestäviin julkisisiin

hankintoihin:

motivanhankintapalvelu.fi

Julkiset hankinnat ja sosiaalinen

vastuullisuus:

julkinen.csr-kompassi.fi

Tampere otti käyttöön Ekokompassi-ympäristö-järjestelmän

Ekokompassi-

työssä tarkastellaan

myös kemikaalien

varastointia ja käyttöä.

Vanhempi auto- ja koneasentaja

Tero Viik esittelee Infran Joki-

pohjantien kemikaalivarastoa

Ekokompassi-työssä mukana

olevalle Sanna

Huikurille.

KONSERNIHALLINNON hallintotehtävät kootaan

yhteen. Kes kittäminen toteutetaan meneillään

olevan Hake-projektin tuloksena. Konsernihal-

linnon yhteisten hallintotehtävien keskittämisen

tavoitteena on selkeyttää tehtävänkuvia ja tasata

työ kuormaa, vahvistaa hallinnollista osaamista

sekä hyödyntää resursseja paremmin yhtenäisillä

toimintata voil la.

Yhteiset hallintotehtävät ovat töitä, joita teh-

dään kaikissa konsernihallinnon yksiköissä, kuten

budjetointi, laskujen käsittely, viranhaltijapäätök-

set ja kokous järjestelyt.

Hallintoyksikössä on ensi vuoden alusta al-

kaen neljä eri tiimiä: talous, hallinto, henkilöstö

ja johdon sihteerit.

Uuden yksikön on suunni teltu sijoittuvan

osaksi konsernipalveluiden kokonaisuutta ja sen

virallinen nimi on konserni hallinnon hallintoyk-

sikkö. Hallintoyksikössä työskentelee 31 henkilöä

ja sitä vetää hallintopäällikkö Kristiina Karppi. •

Konsernihallinnon hallintotöitä keskitetään

maastoa ottaessaan kallioista ja

harjuista kiviaineksia, kuten hie-

koitussepeliä ja -hiekkaa sekä eri-

laisia maanrakennusaineita.

Koneiden ja kuljetuskaluston

käytöstä puolestaan aiheutuu

erilaisia päästöjä ilmaan. Tämän

lisäksi korjaamotoiminnan, kun-

nossapidon ja rakentamisen yh-

teydessä syntyy isoja määriä

jä tettä. Esimerkiksi jätteiden hyö-

dyntämisessä ja asianmukaises-

sa käsittelyssä Ekokompassi

näh dään tärkeänä työkaluna .

Järjestelmän pitäisi olla käy-

tössä noin vuoden kuluttua.

Ekokompassi-ympäristö-

järjestelmien rakentaminen

liittyy Tampereen kaupungin

johdon tekemiin linjauksiin ja

valtuuston hyväksymään ympä-

ristöpolitiikkaan. Piloteista saatu-

jen kokemusten jälkeen työ jatkuu

kaupungin muissa toiminnoissa.

Tavoitteena on, että kaupunki

tunnetaan ekotehokkaana kau-

punkina, jonka johtamisessa käy-

te tään ja kehitetään ympäristöä

säästäviä toimintatapoja. Eko-

kom passi soveltuu myös tapahtu-

mien ympäristötyön hallintaan.

Pilotoinnissa ovat mukana

Infran lisäksi muun muassa Ti-

la keskus ja Tampereen Vuokra-

asunnot. •

ekokompassi.fi

Ympäristöjohtaja Kaisu Anttonen,

[email protected]

Projektisuunnittelija

Jani Niemi,

[email protected]

10 VILKKU 6 | 2015

Työpaikkana Milavidan

TEKSTI Päivi PajulaKUVAT Hanna LeppänenLÄHIKUVASSA

Vielä aamukymmeneltä Näsilinnan

Milavida-museon ovet ovat kaikelle

kansalle kiinni. Museovalvoja An-

nukka Savisaari päästää kuitenkin minut

ja valokuvaajan sisään takaovesta. Nousem-

me kapeita palvelijan portaita pitkin toi-

seen kerrokseen. Kengät kopisevat lattiaa

vasten, ja näyttävässä porrashallissa kai-

kuu arvokkaasti. Vastaan tulee Miika Kal-

latsa, toinen Milavidan museovalvojista.

– Näin erityisessä rakennuksessa on

hienoa työskennellä. Kun lehdet putoa-

vat hiljalleen puista, ikkunoista avautuu

upea näkymä Tampereen keskustan ylle,

Kallatsa kuvailee.

Nuorempana entisöijäksi opiskellut

Savisaari nauttii vanhojen rakennusten

hengestä ja arkkitehtuurista.

– Tähän miljööseen ei ihan äkkiä kyl-

lästy, hän sanoo.

Museovalvojien työ saattaa näyttäytyä

museovieraille salaperäiseltä hiippailulta .

Valvojat kuitenkin seuraavat jatkuvasti

museon ja sen esineistön kuntoa, yleissiis-

teyttä ja talotekniikan toimivuutta. Lisäksi

Savisaari ja Kallatsa pitävät museovieraille

Milavidan maksuttomia alkuesittelyjä

aulassa.

– Työ on mukavan monipuolista, sillä

olemme samalla talonmiehiä ja opastam-

me vieraita, mutta teemme myös toimis-

tohommia, Savisaari kertoo.

Milavidan museovalvojat

Annukka Savisaari ja

Miika Kallatsa kertovat,

että porrashalli jakaa

näyttelytilat kahteen

osaan. Toisella puolella

rakennusta sijaitsee

Nottbeckit ja toisella

puolella Ferragamon

jalkineet.

Annukka Savisaari

vetää seinäkellon,

jonka Finlaysonin

tehtaanjohtaja

Wilhelm von Nottbeck

lahjoitti aikoinaan

kutomomestari

William Lomaxille.

11

historiallinen miljöö Pelimuseo keräsi 85 000

euroa joukkorahoituksella

TAMPEREEN kaupungin ensimmäinen

joukkorahoituskampanja onnistui hyvin.

Suomen pelimuseon kampanja päättyi

syyskuun lopussa ja tuotti yhteisörahoi-

tuspalvelu Mesenaatissa 85 870 euroa, joka

on Mesenaatin suurin joukkorahoituspotti.

Viimeisen viikon aikana käytiin hurjaa

loppukiriä, kun sadat yksittäiset rahoittajat

tulivat mukaan tukemaan kampanjaa.

Yksittäisiä rahoittajia kertyi yli 1100 .

Kampanja mahdollistaa museon

elämyksellisyyden. Museoon tulee nyt

pelat tavaksi muun muassa Pong-peliauto-

maatti, Twilight Zone -fl ipperi ja Lohi-

käär me puu-peli.

Vapriikkiin loppiaisena 2017 avatta-

va Suomen pelimuseo kertoo suomalai-

sen pelaamisen monikymmenvuotisen

historian. •

Uusittu Rupriikki

avattiin Vapriikissa

FINLAYSONILLA sijainnut Mediamuseo

Rupriikki on saanut viime perjantaina

uuden kodin museokeskus Vapriikista.

Rupriikissa on esillä minun, meidän ja

muiden mediahistoriaa. Näyttelyssä näh-

dään joukkoviestinnän muutokset sano-

malehdistöstä radion ja television kautta

digitaalisiin peleihin. Median ilmiöitä

lähestytään kokeiltavien ja pelattavien

laitteiden avulla.

Näyttely esittelee tamperelaista me-

diaosaamista ja kertoo, miten olemme

siirtyneet passiivisten katsojien ja kuun-

telijoiden maailmasta aktiivisen viestin-

nän kulttuuriin. •

SA

AN

A S

ÄIL

YN

OJA

/ V

AP

RII

KIN

KU

VA

-AR

KIS

TO

Muun muassa

tämän Hughes-

lennättimen 1800-

luvulta voi nähdä

Rupriikin näytte-

lyssä.

Poikkeuksellinen ilmapiiriNäsinkallion uljaan kukkulan päälle vuonna

1898 valmistunut Näsilinna oli suljettuna

17 vuotta sen jälkeen, kun rakennuksessa

toiminut Hämeen museo sulki ovensa

1998. Hyvää kannatti odottaa. Vuosina

2012–2015 tehty miljoonien eurojen perus-

korjaus palautti Näsilinnan ansaitsemaansa

loistoon.

Milavidassa on esillä kaksi näyttelyä:

1800–1900-luvuilla Tam pereella vaikutta-

neen, Näsi linnan rakennuttaneen Nott bec-

kien aatelissuvun elämästä kertova näyttely

ja maailmankuulun italialaisen jalkine-

suunnittelija Salvatore Ferragamon ken-

känäyttely.

Annukka Savisaaren ja Miika Kallatsan

mielestä alkuperäisen palatsin mukaan

nimetyssä Milavida-museossa on poikkeuk-

sellinen ilmapiiri. Vierailijat esittävät val-

vojille paljon kysymyksiä ja jakavat mie-

lellään omia kokemuksiaan muun muassa

Hämeen museon ajoilta. Joskus valvojilta

tiedustellaan tarkkoja vuosilukuja, kuten

Finlaysonin tehdasalueen Kuusvooninki-

sen rakennusvuotta.

– Jos emme tiedä heti kaikkia vastauk-

sia, otamme selvää. Monet vieraat ovat myös

kiinnostuneita näkemään, missä kohdissa

Näsilinnaa sijaitsevat sisällissodan aikaiset

pommitusten jäljet, Kallatsa kertoo.

Opastuksia toivottu jopa koreaksiKello lähestyy yhtätoista, jolloin museon

ovet avautuvat vierailijoille. Portaikossa

viilettää vanhanajan palvelijan asuun pu-

keutunut opas. Annukka Savisaari kertoo ,

että tänään museossa pidetään syksyn

ensimmäinen draamaopastus, jonka näkö -

kulmana on Nottbeckien elämä pal ve li jan

silmin. Milavida tarjoaa ryhmille myös

teemaopastusta, jossa keskitytään pää-

asiassa Näsilinnan moninaiseen arkkiteh-

tuuriin ja tyyliin.

Näsilinnan ja Tampereen historiaan

kytkeytyvät tarinat kiehtovat ihmisiä niin

lähialueilla kuin kauempanakin. Milavida -

-museo avasi ovensa kesäkuussa, ja par-

haimpina päivinä siellä on vieraillut jopa

300 kävijää.

– Kiinnostuneita riittää ympäri Suomen .

Paljon on tulijoita myös Venäjältä, Savisaari

sanoo.

Valvojat näyttävät Nottbeck-kierroksen

alussa, kuinka audio-opastus toimii. Vie-

railijoille ojennetaan pienet kauko- oh-

jai met ja kuulokkeet, joiden avulla voi

kuunnella itsenäisesti kertomuksia Nott-

beckien elämän menestyksekkäistä

ja dra maat tisista vaiheista.

– Opastusta saa tällä hetkellä

suomen ja englannin kielellä,

mutta kysyntää on ollut ko-

rean kieltä myöten, Savisaari

hymyilee. •

Miika Kallatsa näyttää, kuinka

vierailijat löytävät kosketusnäytöltä

yksityiskohtaista lisätietoa museon

esineistöstä.

VILKKU 6 | 201512

Hatanpäällä Sarviksen teh-

dasrakennuksessa työs-

kentelee työstään moti-

voitunut tiimi. Psykologi Terhi

Jussilan, lääkäri Outi Kososen,

terveydenhoitaja Kirsti Laukka-

sen, sosiaalityöntekijä Elina Per-

kiön ja toimistotyöntekijä Tuu-

la Sirenin työtilat ovat aikuisten

terveystarkastusten yhteydessä.

He selvittävät pitkäaikaistyöt-

tömien tamperelaisten ja orivesi-

läisten mahdollisuuksia työkyvyt-

tömyyseläkkeeseen. Vastaavan-

laista tiimitoimintaa ei muualla

maassa tiettävästi ole.

Työvoimatoimistot saivat 2001

valtiolta eläkeselvittelyihin eril-

lismäärärahan. Hankkeen päätyt-

tyä mikään taho ei Tampereella

hoitanut keskitetysti näitä asi-

oita. Toiminta alkoi kaupungis-

sa uudelleen vuosi sitten tilaajan

ajatuksesta, kun vastuu pitkäai-

kaistyöttömistä oli siirtynyt TE-

keskuksilta kunnille. Toiminnal-

le oli iso tarve.

Pitkäaikaistyöttömien eläkeselvittelytiimi jakaa ilot, surut ja onnistumiset

– Siksi teemme myös paljon

yhteistyötä asiakkaiden omaisten

ja ystävien kanssa, Kirsti Laukka-

nen lisää.

Kelan eläkepäätös saa Sar-

viksessa aikaan tuuletuksen tai

manauksia. Jos se on kielteinen,

asiakas päättää, haluaako hän

valittaa päätöksestä. Koska vali-

tus aika on lyhyt, tiimi vahtii, ettei

se pääse livahtamaan ohi, ja jär-

jestää vaaditut lisätutkimukset.

Kun asiakas on saanut Kelasta

myönteisen uutisen, ottaa hän

usein yhteyttä tiimiin kiittääk-

seen. Stressi työhakijana roikku-

misesta on ohi.

Työyhteisö japalaute kantavatEläkeselvittelytiimin työ on am-

matillisessa mielessä mielenkiin-

toista.

– Tapaamme ihmisiä, joita em-

me muuten kohtaisi. Hihkumme

riemusta, kun saamme asiakkaan,

jota muut eivät huoli. Mitä pahem-

malta tilanne näyttää, sitä enem-

män se haastaa meitä, Elina Per-

kiö kertoo.

Tässä työssä ei pärjää kuin

huumorilla. Tiimiläiset kuiten-

kin muistuttavat, että pitkäaikais-

työttömät eivät ole itse syyllisiä

kohtaloonsa. Elämäntarinoista ei

voi olla koskettumatta. Onneksi

tiivis työyhteisö jakaa ilot ja surut.

– Niin asiakkaiden kuin mui-

den yhteistyökumppanien posi-

tiivinen suhtautuminen on pal-

kitsevaa. Täällä tuntee tekevänsä

hyvää työtä. Palvelua on kaivattu,

Outi Kosonen kiteyttää yhteisen

innostuksen.

– Tämän työn tarve ei vähene.

Meitä tarvitaan yhä enemmän,

Kirsti Laukkanen sanoo.•

Terveyttä ja toimintakykyä

edistävien palvelujen lautakunta

löysi rahoituksen, ja lääkäri Vir-

pi Heikkinen ehdotti avopalve-

luiden esimiehille, minkä alojen

asiantuntijoita työhön tarvittai-

siin, ja työskenteli itsekin alkuun

uudessa tiimissä.

Työn tavoite oli selkeä, ja toi-

mintamalli luotiin itse. Nyt vii-

den hengen moniammatillinen

tiimi on vakinaistettu.

MonenlaisiakohtaloitaTähän mennessä on selvitetty 180

asiakkaan mahdollisuus eläk kee-

seen. Asiakkaat ovat olleet 33– 63-

vuotiaita, ja he ovat olleet työttö-

minä vuodesta kolmeen kym me-

neen. Joukossa on syrjäytyneitä

sekä sosiaali- että terveys ongel-

maisia. Monet eivät osaa käyt tää

esimerkiksi terveyspalveluita .

Eläkeselvittely alkaa sosiaali-

toimen, terveysaseman, työttö-

mien terveystarkastuksen, kau-

pungin Työllisyydenhoidon pal-

veluyksikön Typan, TE-toimiston ,

psykiatrin, päihde- ja asumis-

palvelujen tai kolmannen sektorin

toimijan lähetteellä.

Tiimi arvioi, miten kunkin

asiakkaan kohdalla edetään.

Asiakkaasta tilataan tarpeelliset

dokumentit ja hänelle varataan

kaupungin erikoissairaanhoidosta

tarvittavat erikoisalojen konsul-

taatiot ja kuvantamiset.

– Päihdeongelmaiselta asiak-

kaalta kysytään, onko hän moti-

voitunut Kelan vaatimaan kahden

kuukauden päihteettömyyteen

ennen psykologin tutkimuksia.

Jotkut innostuvatkin jatkamaan

raittiuttaan, ja samalla terveyden-

tila kohenee, Terhi Jussila kertoo.

Monille jo pelkkä eläkeselvitys

saa aikaan elämänmuutosta. Vain

harva jättää leikin kesken, vaikka

asiakas joutuu avautumaan koko

elämästään, kun tiimi tutkii elä-

ke-edellytyksiä ja toiminta kykyä.

Mikäli edellytykset täyttyvät, asia-

kasta avustetaan hakemusten

täyttämisessä.

Yhteistyötäomaisten kanssaTyö on usein haastavaa.

– Monet asiakkaista eivät ole

tottuneet aikatauluihin. Joudum-

me muistuttamaan varatuista

ajoista, jotta ne eivät mene huk-

kaan eikä prosessi pitkity, Elina

Perkiö kertoo.

TEKSTI Tuija Heikkilä KUVA Hanna Leppänen

Kiinnostavassa

työssä ja hyvässä työ-

yhteisössä kahvitauoista tulee

helposti palavereja. Pitkäaikais-

työttömien eläkeselvittelytiimiin

kuuluvat Tuula Siren (vas.),

Outi Kosonen, Terhi Jussila,

Elina Perkiö ja Kirsti

Laukkanen.

LÄHIKUVASSA

VILKKU 6 | 2015 13

Toisen asteen koulutuksen

kehittämistarpeista, järjes-

tämistavasta ja toteuttamis-

mallista tehdään parhaillaan sel-

vitystyötä. Tarkasteltavina ovat se-

kä Tampereen kaupungin lukioi-

den että Tampereen seudun am-

mattiopiston Tredun nykytila ja

toiminta. Työssä arvioidaan toi-

sen asteen koulutuksen järjestä-

misen painotuksia ja laaditaan

esitys kehittämistoimenpiteistä.

Selvitystyössä on kesän ja al-

kusyksyn aikana kerätty tietoa

haastatteluin ja työpajojen avul-

la. Eri toimijoilta on koottu mieli-

piteitä ja ajatuksia nykyisestä toi-

minnasta ja kehittämistarpeista.

Syksyn viimeisessä työpajassa

asioita pohti toisen asteen henki-

löstö. Tredun pääluottamus mies,

lehtori Jyrki Rantalan sekä Julki-

salan koulutettujen neuvottelujär-

jestö Jukon varapääluottamusmies

ja lukion luottamusmies, lehtori

Heikki Tanskasen mukaan sel-

vitystyöhön liittyneet keskuste-

lut ovat olleet hyödyllisiä.

Rantala kertoi, että opettajille

huolenaiheita aiheuttavat työn ja

toimeentulon jatkuvuus, sillä esi-

merkiksi hyvät opiskelijamäärät

eivät ole itsestäänselvyys. Myös

opettajien arjen perustehtävän hä-

märtymisestä kannetaan huolta,

ja lähiesimiestyötä peräänkuulu-

tetaan muutoksien keskellä.

Tanskasen mukaan lukioissa

niin opiskelijat kuin opettajat ovat

Tredun pääluottamusmies,

lehtori Jyrki Rantala

on sitä mieltä, että

Tampereen toisen asteen

koulutuksen selvitystyön

aikana käydyt keskustelut

kehittämisestä ovat olleet

hyödyllisiä varsinkin

omaan arkityöhön

peilattaessa.

TEKSTI Raija Lindell KUVA Hanna Leppänen

Lukioiden ja Tredun toimintamallista tehdään selvitys

Kun Tampereen seudun

ammattiopisto Tredu

aloitti toimintansa

vuoden 2013 alusta, samalla

koko toisen asteen koulutuk-

sen tuotantoalue järjestettiin

uudelleen. Nyt pari vuotta

myöhemmin organisaation

rakennetta on alettu kehittää

toimivampaan suuntaan.

Organisaation tarkastelun

aloittamista puolsivat paitsi

toiminnan kehittäminen, myös

niukkenevat rahoitus perusteet

sekä muutokset ammatillisen

koulutuksen lainsäädännössä.

Tredun uudessa organi-

sointirakenteessa nykyiset

yhdeksän koulutusalaa on

jaettu kolmeen toimialaan:

tekniikka, palvelut sekä

tutkintoja edeltävä koulutus

ja valmennus.

Toimialoja johtavat loka-

kuun alussa pestinsä aloitta-

neet toimialajohtajat, joiden

päätehtävä on vastata toimi-

alan strategisesta johtamisesta

ja kehittämisestä sekä erityi-

sesti sidosryhmäyhteistyöstä .

Vastavalitut toimialajohtajat

myös jatkavat organisaatio-

uudistuksen parissa yhdessä

eri toimijoiden kanssa.

Uusi organisaatiorakenne

astuu voimaan vaiheittain

syksyn 2015 ja alkuvuoden

2016 aikana.

Tredun organisaatiouudis-

tus on herättänyt kiinnostusta

myös toisen asteen koulutuk-

sen ulkopuolella. Tämä johtunee

siitä, että samaan aikaan Tam-

pereen kaupungin hallinnossa

tapahtuu muutoksia.

Myös pormestarin asettama

toisen asteen koulutuksen

orga nisointia koskeva selvitys-

työ etenee. Selvitettävänä on

Tredun toiminnan organisointi

vastuukuntana, liikelaitoksena

tai osakeyhtiönä. Selvitystyön

ratkaisu vaikuttaa myös toisen

asteen koulutuksen yhteiseen

hallintoon sekä lukiokoulutuk-

seen. •

TEKSTI Sanna Juvonen

Tredun organisaatio uudistuu

huolestuneita laadukkaan opetuk-

sen turvaamisesta jatkuvien sääs-

töjen paineissa. Esimerkiksi so-

veltavat kurssit, jotka opetukses-

sa toisivat lihaa luiden ympäril-

le, on lähes lopetettu. Tanskasen

mielestä lukioiden toiminnassa

pitäisi erityisesti vahvistaa työ-

elämän yhteistyökuvioita.

Työ valmistuuloppusyksylläSelvitystä tekee FCG Konsultointi

Oy, ja työ valmistuu loppusyk-

syllä. Toisen asteen koulutuksen

toiminta- ja hallintomallia, joh-

tamiseen liittyviä käytäntöjä ja

toiminnan järjestämistapaa ar-

vioidaan kokonaisvaltaisesti niin,

että huomioiduksi tulevat myös

talouden ja investointien näkö-

kulmat.

Osaamis- ja elinkeinolauta-

kunnassa syyskuussa esillä ol-

leen väliraportin mukaan toisen

asteen koulutuksessa kehitettävää

löytyy palvelujen vaikuttavuudes-

sa ja laadussa, uudistumiskyvys-

sä, henkilöstöre sursseissa, stra-

tegisessa johtamisessa ja päätök-

senteossa sekä talouden saralta.

Koulutusratkaisuihin vaikut-

tavat muun muassa koulutus-

poliittiset linjaukset, eri toimi-

joi den rahoitusmahdollisuudet ,

alue - ja kuntapolitiikka sekä kiin-

teistö talouden ratkaisut. Suo men

hallitusohjelman mukaan koulu-

tuksen rahoitus kiristyy merkit-

tävästi, joten talouden kokonais-

hallinnan tärkeys korostuu.

Tulevien vuosien valtion-

osuusleikkaukset yksikköhintoi-

hin ovat huomattavia. Nykyinen

tai kasvava opiskelijamäärä on siis

koulutettava entistä pienemmin

resurssein. Leikkaukset rahoituk-

sessa edellyttävät koulutuksen

kustannusrakenteen kehittämis-

tä. •

Toisen asteen koulutus >

Pormestarin ohjaus-

ryhmä

VILKKU 6 | 201514

Tampereen Ateria järjesti

asiakkailleen ja yhteistyö-

kumppaneilleen syyskuun

lopussa seminaarin, jonka teema-

na oli johtaminen muuttuvassa

maailmassa. Seminaari oli osa lii-

kelaitoksen 10-vuotisjuhlien oh-

jelmaa.

Kolumnisti ja yrittäjä Petri

Rajaniemi haastoi yleisön ajat-

telemaan uudella tavalla.

– Elämä meillä ja muualla käy

läpi suurinta muutostaan vuosi-

kymmeniin. Toimintaympäris tö

on muuttunut pysyvästi. Oli pa

kyse yrityksestä tai yksilöstä, niin

maailma, jossa tausta , kou lutus

ja sijainti takasivat me nestyksen,

on kadonnut. Epä varmuus on uusi

musta.

Rajaniemi analysoi suomalai-

sen taivalta koulusta armeijan

kautta työelämään.

– Lapsille opetetaan, millaisia

heidän pitäisi olla, ei mitä heidän

pitäisi osata. Armeijassa totellaan

eikä kyseenalaisteta. Työnantaja

taas odottaa innovaatioasennetta,

kehitysideoita ja luovaa hulluutta.

– Perinteet ja periaatteet eivät

suojaa meitä muutokselta, mutta

estävät oppimista. Nopean digita-

lisoitumisen myötä koneiden, nu-

meroiden ja prosessien tuntemis-

ta tärkeämmäksi nousevat kyvyt,

joita koneella ei ole. Tärkein niistä

on empatia, kyky asettua toisen

asemaan ja ymmärtää, miltä hä-

nestä tuntuu.

Rajaniemen mukaan

pehmeää on liiketoimin-

nan kova ydin.

– On olennaista ym-

märtää, että kaikki liike-

toiminta alkaa aina ih-

misestä ja päättyy aina

ihmiseen, hän painotti.

Yleisö ilahtui, kun

Rajaniemi läväytti scree -

nille videon Mikael

Gran lundin ilmavei-

vis tä jääkiekon MM-

kisoissa ja peräänkuulutti jokai-

selta ”ilmaveiviasennetta”.

– Ei se ole tärkeää, miten teh-

dään, vaan mitä saadaan aikaan,

vaikka tulisi sanomista. Jos sano-

mista ei tule, mikään ei muutu.

Tulos muuttuu vasta kun toiminta

muuttuu. Toiminta muuttuu vas-

ta kun ajattelu muuttuu. Ajattelu

muuttuu vain kyseenalaistamal-

la entinen ajattelu.

Omistautuminen ononnistumisen avainToimitusjohtaja Pekka T. Järvinen

analysoi puheessaan suorituksen

johtamista työelämässä.

Suorituksen johtaminen on

onnistumisen johtamista, jossa

esimiehen tehtävä on luoda edel-

lytykset onnistumiselle. Esimies

antaa suunnan käymällä läpi ta-

voitteet ja odotukset. Palautetta

ei säästellä loppumetreille, vaan

Aterian juhlaseminaari rohkaisi

TEKSTI Matliisa LehtinenKUVAT Susanna Lyly

< Yleisö palkitsi

Petri Rajaniemen

raikuvin aplodein

persoonallisesta ja

monella tapaa rajoja

rikkovasta esityksestä.

15VILKKU 6 | 2015

ajattelun uudistamiseen

< Pekka T. Järvisen

mukaan yksi henkilöstön

omistautumisen

avaintekijöistä on usko

tule vai suuteen. Työntekijää

motivoi yrityksen visio

tulevaisuudesta ja hän

näkee selkeän yhteyden

oman työnsä ja yrityksen

tavoitteiden välillä.

vuorovaikutus on jatkuvaa. Esi-

mies on myös valmentaja, joka

haastaa ja kannustaa kehitty-

mään.

– Miksi joku saa samoilla ai-

neksilla merkittävästi parempia

tuloksia aikaiseksi? Avainsana on

omistautuminen: tehdäänkö työ-

tä velvollisuudesta vai halusta.

Järvinen totesi, että henkilös-

tön työtyytyväisyys ei korre loi or-

ganisaation suorituskyvyn kans-

sa, mutta henkilöstön omistau-

tuminen taas korreloi sen kanssa

vahvasti. Työelämässä ihmistä ei

tee onnelliseksi se, että hän pää-

see helpolla. Onnellisimmillaan

työssään hän on silloin, kun tun-

tee tehneensä hyvää työtä ja saa-

neensa tuloksia. Onnistumiset

synnyttävät onnellisuutta.

– Kannustan jokaista mietti-

mään, mitä todella haluaa tehdä

ja myös kertomaan siitä rohkeam-

min. Kun pelaa varman päälle tai

pelkää, ei koskaan opi mitään.

Hyvinvoinninkehittäjät estradilleTampereen Ateria haluaa huoleh-

tia asiakkaidensa hyvinvoinnista.

Palkitsemalla hyvinvoinnin ke-

hittäjäkumppaneita liikelaitos

kiitti henkilöitä ja yhteisöjä, jot-

ka ovat yhdessä Aterian kanssa

tehneet työtä.

Hyvinvoinnin kehittäjäkump-

pani 2015 -tunnustuksen jakoi-

vat keskenään Tampereen lasten

parlamentti ja nuorisovaltuusto.

Lisäksi jaettiin kaksi kunnia-

mainintaa. Toisen tunnustuksen

sai aluepäällikkö Ulla Siltanen

tiimeineen lasten ruokakasvatuk-

sen kehittämisestä varhaiskas-

vatuksessa Sapere-menetelmän

avulla. Toinen kunniamaininta

meni kehittämispäällikkö, hal-

lintoylihoitaja Paula Hakalalle

ravitsemushoidon kehittämises-

tä sairaalapalveluissa.

– Vaikka tässä seminaarissa

ei ruoasta puhuttukaan, siitä on-

neksi päästään nauttimaan, tote-

si Tampereen Aterian toimitus-

johtaja Tarja Alatalo tilaisuuden

päätteeksi.

Sampolassa tarjotun juhla-

buff etin lähiruokamenu oli Tam-

merkosken lukion keittiön suun-

nittelema ja valmistama ja tarjoi-

lusta vastasi Aterian henkilökun-

ta. Kahvin kanssa maisteltiin Ate-

rian omaa juhlaleivosta, joka on

Hatanpään ravintokeskuksen lei-

purin Paula Puntilan käsialaa.

Vadelmaleivoksella pääsevät

syksyn mittaan herkuttelemaan

myös kaikki Aterian asiak kaat,

kun eri toimipaikoissa vietetään

yhteisiä kymppisynttäreitä lei-

voskestien merkeissä.

Jokainen toimipaikka tekee

juhlastaan omannäköisen yhdes-

sä asiakkaiden kanssa. Kouluissa

ja päiväkodeissa lapset ovat ko-

ristelleet ruokasaleja, piirtäneet

ja askarrelleet synttärikortteja ja

järjestäneet esityksiä.

Kymppisynttäreitä vietetään

marraskuuhun asti ja juhlatun-

nelmiin pääsee kurkistamaan

esi merkiksi Aterian facebookis-

sa www.facebook.com/tampe-

reen ateria. •

Tampereen Ateria >

Ajankohtaista

(seminaarin

materiaalia)

Tamperelaisuus näkyi juhlabuff etissa: tarjolla oli muun muassa Näsijärven

graavattua siikaa ja tuoretta rievää.

16 VILKKU 6 | 2015

TEKSTI Päivi StenroosKUVA Hanna Leppänen

Pallopeli opettaa porukkahenkeä ja huumoria

Leinolan perhetuki-

keskuksen Harri

Mäkelää ja Arvi

Kääriäistä ei tarvitse

kahta kertaa pyytää

pallon kanssa uutta

kenttää esittelemään.

Perhetukikeskuksen

nuoret pelaavat kentällä

jalkapalloa, sulkapalloa

ja sählyä.

17VILKKU 6 | 2015

VILKKU 50 vuotta

VILKUN ykkösnumerossa

vuonna 1968 kerrottiin, et-

tä Tampereen kaupungin lii-

kennelaitos siirtyy kotimais-

ten linja-autojen käyttöön.

”Niitä on jo jonkin aikaa nä-

kynyt eräillä linjoilla ja tähän

mennessä saatujen tietojen

mukaan matkustava yleisö

on ottanut autot myönteises-

ti vastaan.”

”KOTIMAISTEN autojen

osuutta lisätään nykynäky-

mien valossa jatkuvasti. Tar-

koituksena onkin kattaa koko

autokanta kotimaisella kalus-

tolla.”

SAMALLA sivulla kirjoitet-

tiin myös palkkojen noususta.

”Kaupunginvaltuuston päätök-

sen mukaisesti nousevat kau-

pungin palveluksessa olevien

palkat 1.1.1968 alkaen 6,8 pro-

sentilla – kuitenkin vähintään

40 markalla.” •

Pienellä hiekkatekonurmi-

kentällä voi olla todella

suuri merkitys, kun se

rakennetaan oikeaan kohtee-

seen. Yksi Leinolan perhetuki-

keskuksen nuorista toivoi viime

joulun alla paikkaa, jossa voisi

pelata.

Toive toteutui keväällä yrit-

täjien ja kaupungin myötävai-

kutuksella, ja nyt päästään jo

näkemään hyvien töiden tulok-

sia. Jalkapallo on noussut mo-

nilla keskuksen nuorilla harras-

tusten ykköseksi, ja liikkumi-

sen lomassa toteutuu kuin huo-

maamatta paljon kuntoutumi-

sen kannalta merkittäviä asioita.

– Pelaaminen antaa onnis-

tumisen kokemuksia ja paran-

taa motoriikkaa. Myös porukas-

sa toimiminen on kehittynyt .

Alkuun kentällä oli monta yk-

silöä, mutta nyt siellä osataan

ottaa myös muut huomioon,

kertoo Leinolan perhetukikes-

kuksen johtaja Harri Mäkelä.

– Lisäksi joukkuepeli opet-

taa suhtautumaan huumorilla

siihen, ettei joka kerran onnistu,

lisää ohjaaja Arvi Kääriäinen.

Keskuksessaopitaan arjen taitojaLeinolan perhetukikeskukses-

sa on kaksi kuntoutusosastoa,

jot ka tarjoavat pitkäaikaista

lai toshoitoa huostaanotetuille

tamperelaisille 12–17-vuotiaille

nuorille.

Hoidon tarvetta aiheutta-

vat esimerkiksi neuropsykiat-

riset ongelmat, masennus, syö-

mishäiriöt tai lievät kehitysvam-

mat. Yleensä keskuksen nuorilla

on kaksi tai kolmekin diagnoo-

sia, joiden takia he tarvitsevat

elämässään enemmän tukea.

– Päämääränä on kuntouttaa

nuoret ulkomaailmaan, ei lai-

tosoloihin, joten meillä harjoi-

tellaan arjen taitoja ja tehdään

tiiviisti yhteistyötä nuorten per-

heiden ja läheisten kanssa, Arvi

Kääriäinen kertoo.

Itsenäistyminen on iso ta-

voite, joten sitä kohti kuljetaan

pieni askel kerrallaan. Esimer-

kiksi kaupungilla käymisessä

voi olla monta opittavaa asiaa:

mihin bussilla pääsee, miten

sillä matkustetaan, missä jää-

dään pois ja kuinka matka sit-

ten jatkuu.

– Kun nuorella on vaikeita

hahmottamisen ongelmia, hän

ei tosiaankaan tahallaan sano,

ettei osaa tai pysty, Harri Mä-

kelä toteaa.

Päivärytmi pyritään pitä-

mään kunnossa herätyksineen

ja säännöllisine ruoka- ja nuk-

kumaanmenoaikoineen. Koulu

vie osan päivästä, ja jokaisella

nuorella on viikko-ohjelmassa

omia menoja. Läksyjä varten

on iltapäivän hiljainen tunti, ja

vapaa -ajalla voi suunnata vaik-

kapa kentälle pelaamaan.

Jokaiseen päivään kuuluu

se, että nuori saa mahdollisuuk-

sien mukaan myös kahden-

keskistä aikaa aikuisen kanssa.

– Tavoitteena on tavallinen,

hyvä yhdessäolo ja turvallinen

läheisyys, Kääriäinen sanoo.

Ammattitaitoa japersoonaa tarvitaanLeinolan perhetukikeskus on

lastensuojelulaitos, joten arki

ei aina ole auvoisaa eikä suju

suunnitelmien mukaan. Haasta-

via tilanteita tulee, ja ne vaativat

työntekijöiltä osaamista ja jous-

tavuutta. Työtä tehdään persoo-

nalla, mutta samalla hyvin am-

mattimaisesti, ja siksi esimer-

kiksi kouluttautuminen on ko-

keneellekin tarpeen.

– Moni työntekijämme käy

nytkin jotain koulutusta, joka

voi koskea esimerkiksi mie len-

ter veysasioita, lainsäädäntöä

tai arjen menetelmiä, Mäkelä

kertoo.

Työyhteisön kesken kulkee

niin positiivinen palaute kuin

rakentava kritiikkikin. Kääriäi-

sen mukaan monen eri alan am-

mattilaisista koostuvan työryh-

män avoimuus auttaa jaksa-

maan, ja itse asiassa perhetu-

kikeskusta voi kutsua kokonai-

suudessaan kuntoutustaloksi.

– Kaikki meillä työskentele-

vät osallistuvat kuntoutukseen

omalla tavallaan, keittiön työn-

tekijöiden kanssa voidaan esi-

merkiksi käydä keskustelemas-

sa nuoren ruokailun erityistar-

peista, Mäkelä sanoo.

Työn parasta antia on se,

kun nuori kehittyy ja kuntou-

tuu, oppii uuden taidon tai sel-

viytyy tilanteesta, jossa ei olisi

vielä jokin aika sitten pärjännyt.

Kyse voi olla ulkopuolelta kat-

sottuna hyvin pienistä asioista,

mutta nuoren kuntoutumisen

kannalta ne ovat merkittäviä.

–  Isoin juttu työssä on se,

että uskomme nuoreen ja saam-

me sen saman uskon tartutettua

myös häneen itseensä, Mäkelä

tiivistää. •

18 VILKKU 6 | 2015

ari ”Jaska” Hällfors on

hahmo, jonka moni tampe-

relainen tuntee. Nuoriso-

tiloilta tuttu mies on tehnyt

nuorisotyötä suurella sydä mellä

jo 36 vuotta. Vuosiin mahtuu

monta tarinaa.

Hällfors istuu Koiviston ky-

län klubin sohvalla ja tervehtii

jokaista sisääntulijaa kysyen

samalla kuulumiset.

– Kävin itse vuosina 1975–

1978 Koivistonkylän klubilla.

Silloin klubilla saattoi pelata bil-

jardia ja pingistä, mutta siellä

ei koskaan tapahtunut mitään.

Päätin, että jonain päivänä teen

asialle jotain, Hällfors kertoo.

Entisestä nuorisotilalaises-

ta tulikin pian paikan iltaohjaa-

ja. Hällfors kirjasi päiväkirjaan

ajatuksiaan siitä, miten toimin-

taa pitäisi kehittää. Ensiksi hän

tarttuisi aukioloaikoihin. Klu-

bin ovet pysyivät suljettuina vii-

konloppuisin ja nuoriso suunta-

si ryypiskelemään kaupungille.

– Olin sitä mieltä, että nuo-

risotilojen pitäisi olla aina auki.

Sen idean vein mukanani Len-

tävänniemeen.

Ideoista toiminnaksiJaska Hällfors siirtyi Koiviston-

kylästä Lentsun klubille nuori-

sotalon isännäksi vuonna 1982.

Lentsun klubilla toteutui haa-

ve viikonloppuisin auki olevas-

ta nuorisotilasta.

Tämän lisäksi Hällfors alkoi

järjestää yhdessä nuorten kanssa

Lentävänniemessä erilaisia ta-

pahtumia ja konsertteja. Nuo-

ret toimivat talkooväkenä ja

pää sivät tapahtumista kerätyillä

rahoilla klubin järjestämille

matkoille.

Tapahtumien ja matkojen ta-

kana oli ajatus siitä, että nuo-

ret saisivat kokea jotain uutta.

– Nykyään puhutaan osalli-

suudesta ja se sama ajatus oli tä-

män kaiken takana. Nuoret sai-

vat itse tehdä, ideoida ja osal-

listua. Matka oli palkinto hyvin

tehdystä työstä.

Uusi vuosikymmen toi mu-

kanaan uusia haasteita. 90-luvun

lama jätti jälkensä myös nuo-

riin. Huumeiden käyttö yleis tyi

ja se näkyi myös nuoriso työssä.

– Se oli kuin paha uni. Mie-

tin, mitä voisimme tehdä.

Lentsun klubilla aloitettiin

Youth against drugs ry:n toi-

minta ja vaikeimmassa tilan-

teessa olevia nuoria Hällfors

vei itse huumetesteihin. Koska

sana huumeiden saapumisesta

Lentä vänniemen lähiöön kii-

ri nopeasti myös vanhempien

korviin, Hällfors päätti järjestää

tilaisuuksia, joissa vanhemmat

pääsisivät tutustumaan klubin

toimintaan ja keskustelemaan

siitä, mitä nuorten elämässä

tapahtuu.

Paluu juurilleVuonna 2006 Jaska Hällfors pa-

lasi sinne, mistä kaikki oli al-

kanut. Koivistonkylän klubil-

la oli tuolloin hiljaista, mutta

tilanne muuttui pikkuhiljaa

Häll forsin aloitettua työt. Nuo-

ria houkutel tiin paikalle muun

muassa jokaviikkoisilla tietokil-

pailuilla ja diskolla, jotka mo-

lemmat olivat olleet suosittu-

ja tapahtumia Lentsun klubil-

la. Nyt nuoria virtaa tavallisena

arki-iltana tasaisesti Koiviston-

kylän klubille.

Vaikka maailma on muuttu-

nut ja mies vanhentunut, tietyt

periaatteet pysyvät.

– Emme ole täällä vain töis-

sä, vaan olemme näitä nuoria

varten. Huononakaan päivänä

nuorisotyöntekijä ei voi vain

tuijottaa tietokoneen ruutua ja

unohtaa nuoria. Haluan ottaa

jokaisen täällä käyvän nuoren

huomioon.

58-vuotiaan Hällforsin elä-

kepäivät lähestyvät, mutta hän

sekoittuu edelleen hyvin nuor-

ten joukkoon.

– Onhan nuorisotyö pitänyt

mielen virkeänä ja jutut välillä

hyvinä, välillä huonoina. Kos-

ka sehän se on, millä tässä pär-

jää: nuorten kanssa on pysyttä-

vä ajan hengessä mukana.

Lopuksi Hällfor s haluaa vie-

lä muistuttaa tärkeästä asiasta.

– Nuorisotyöstä ei pidä sääs-

tää, vaan siihen pitää satsata.•

TEKSTI JA KUVA Ilana Pantzar

Nuorisotilojen kuningas

Nuoret

perustivat

Jaska Hällforsille oman

sivun Facebookiin.

Yksi sana, jolla nuoret

Hällforsia sivulla

kuvasivat, oli

Elvis.

PITKÄAIKAISET TYÖNTEKIJÄT

19VILKKU 6 | 2015

• Kiitokset kaikille

moninaisista muista-

misista eläkkeelle

jäädessäni.

Anneli Salminen

• Jäädessämme eläk-

keelle kiitämme lämpi-

mästi kaikkia yhteisistä

vuosista ja tavalla tai

toisella meitä muista-

neita.

Anneli Kaipola

Riitta Saari

• Jäätyäni eläkkeelle

Tredusta kiitän työ-

kavereitani yhteisistä

vuosista ja muistami-

sista. Toivotan kaikille

työniloa ja jaksamista

vaativissa tehtävis sän-

ne.

Juhani Enroos

KiitoksetSARANKULMASSA sijaitsevan

Nuutisaran toimintakes kuk sen

salissa on odottava mutta lep-

poisa tunnelma.

– Aion tanssia tänään kuin

Tuhkimo, hihkuu paikalle saapu-

nut nuutislainen Johanna Kivelä.

Hän ja viisi muuta leidiä ovat

kokoontuneet saliin harjoittele-

maan luovaa tanssia tanssitai-

teilijan johdolla. Ryhmä on yk-

si kolmesta kokoonpanosta, jot-

ka sukeltavat syksyllä Nuutisaras-

sa tanssin maailmoihin. Luovan

tanssin lisäksi oman ryhmänsä

ovat saaneet katu- ja rivitanssis-

ta kiinnostuneet.

Kurssit ovat tulosta vuoden

alussa alkaneesta kaupungin

kulttuuripalvelujen ja kehitys-

vammaisten avopalvelujen yh-

teistyöstä.

Kulttuuripalveluiden intres-

seissä on pitää huolta kulttuurin

ja taiteen saavutettavuudesta. Avo-

palvelujen tavoitteena on puoles-

taan tarjota asiakkailleen hyvin-

vointia ja mielekästä sisältöä ar-

keen. Tavoitteet kohtasivat, ja eri

yksiköiden vahvuuksia ja kontak-

teja yhdistelemällä yhteistyö läh-

ti jouhevasti käyntiin.

– Nuutisarassa on paljon osaa-

mista monenlaiseen tekemiseen,

mutta on hienoa saada mukaan

ulkopuolisia, eri alojen ammatti-

laisia, toteaa johtava ohjaaja Tui-

re Ruuska.

Tanssikokonaisuus onkin nä-

kynyt talossa intona ja odotukse-

na jo ennen kurssien alkua.

– Yhteistyö on tuonut meil-

le paljon uutta. Yksin voi tehdä

vain rajallisen määrän asioita, jat-

kaa Ruuska.

Hän iloitsee erityisesti siitä,

että yhteistyön myötä on voitu

tarjota erilaisia sisältöjä eri asi-

oista kiinnostuneille.

– Ihmiset ovat erilaisia. Esi-

merkiksi katutanssi on vedonnut

kovasti talon nuoriin miehiin.

Yhteistyöllä tanssin iloa Nuutisaraan

TEKSTI JA KUVA Jaakko Laurila

Myös kulttuuripalveluissa iloi-

taan, että yhteistyön ansiosta on

saatu tavoitettua uusia kohde-

ryhmiä.

Tanssiprojektin päätöstä juhli-

taan Tullikamarin Pakkahuoneel-

la maanantaina 16. marraskuuta

kello 18 alkaen. Juhlassa nähdään

esitykset kaikilta syksyn ryhmil-

tä, jonka jälkeen yleisöä tanssit-

taa vauhdikas bilebändi. Tapah-

tumaan ovat tervetulleita kaikki

tanssin ja musiikin ystävät. •

Valto Palomäki ja ryhmän opettaja

Otto Soininen näyttävät mallia

katutanssin freeze-poseerauksista.

ILMOITUS

20 VILKKU 6 | 2015

VILKKUVAT

Sadun päiväLinja-autonkuljettaja SATU MARJETA on

työskennellyt linja-autonkuljettajana TKL:llä

18 vuotta. Hän on viihtynyt työssään hyvin,

mutta halusi lisää haasteita ja aloitti viime

vuonna opiskelut Riihimäellä Hämeen

ammattikorkeakoulussa. Sadun toiveena

olisi valmistua viimeistään vuonna 2018

liikenneinsinööriksi.

6.04Ensimmäinen lähtö

oli Ylöjärveltä linjalla 13.

Sain alle uudenkarhean

pelin, jolla on ajettu alle

4 000 kilometriä. Ajamani

linjat vaihtuvat päivittäin

ja se tekee työstä mielen-

kiintoisen.

5.54Meillä on töissä tällainen

”kellokortti”. Lähdin

kello 5.05 bussilla Hervannasta

kohti kaupunkia, jossa vaihto

linjaan 12, joka vei Nekalan

hallille. Työt alkoivat 5.54,

joten Nekalassa jäi

hieman aikaa syödä

aamupalaa.

8.50Bussikuskin ammatti

on yksintyöskentelyä.

Tauot ovat henki-

reikä, kun saa puhua

kollegoiden kanssa

ennen taukoa

tapahtuneista asioista

ja muutenkin jutella

mukavia tuttujen

kanssa.

8Bu

o

T

r

k

e

t

j

15.55Pakkasin koulutavarat

reppuun ja lähdin

kohti Riihimäkeä.

Tiistai, torstai ja

lauantai ovat koulu-

päiviä. Kolme tuntia

meni kuunnellen

liikennetalouden

luentoa ja laskemalla

laskuja. Takaisin kotona

olin iltakymmeneltä ja

iltapalan nautittuani

olikin nukkumaan-

menon aika. Aamulla

herätys uuteen päivään

odotti kello 3.40.

10.57Ruokailun jälkeen vaihtui linja

ja auto, silti sain ajella uudella

autolla Höytämön ja Kaarilan

välillä. Päivän kohokohta

oli se, kun Peltolammin

alakoululaiset tulivat

ensimmäistä kertaa bussiin

ja ihastelivat ääneen uutta

kaunista autoa.

13.50Työpäivä päättyi

kello 13.50. Töistä

kiiruhdin kotiin

laittamaan ruokaa

11-vuotiaalle

pojalleni ja 6-

vuotiaalle tytölleni.