MILLAISIA ASUNTOJA METROPOLIIN? · • Resilience thinking Walker & Salt 2006, Resilience Thinking, Sustaining Ecosystems and People in Changing world tarkastelee sosioekologisia

MILLAISIA ASUNTOJA METROPOLIIN?

Rakennusfoorumi 6.2.2018

Karin Krokfors

for

Onko nykyisen kaltainen tilantuotanto kestävää pitkällä

tähtäimellä?

MIKSI JA MITEN?

MIKSI?

• Ilmaston muutos, hupenevat luonnonvarat jatkuva uudelleen rakentaminen kestämätöntä

Säynäjoki & Junnila 2012, Säynäjoki 2014

• Sosiaalinen muutos, ihmisten erilaistuvat tarpeet, perherakenteiden muutos, työnkuvan muutos ja

muut paineet kaupunkikehittämiselle ”uudet” toiminnot: mikroyrittäminen, lähituotanto, lähipalvelut…

Mettler & Williams 2011, The Rise of Micro-Multinational:

How Freelancers and Technology-Savy Start-Ups are Driwing Groth, Jobs and Innovation

hyvinvoinnin edistäminen, ymmärrys resursseista Jackson 2009, Prosperity without Growth, Economics for finitive

Planet

MIKSI?

• Muutosten tihenevä rytmi ja spontaani luonne (julkiset ja yksityiset palvelut) reagointikyvyn oltava nopea ja notkea • Keskitettyjen ja universaalien mallien ongelmat: mahdolliset virheet suuria, reagointikyky huono, tilat kalliita, hybridirakentamisen ongelmat uudelleen rakentamisen tarve kasvaa • Kaupunkirakenne on köyhtynyt ja asuntorakentaminen yksipuolista

Vaikutus tilallisiin ratkaisuihin? Miten vastata haasteisiin?

• Mihin rakennustuotannolla tähdätään? • Rakennuskannan pitkäikäisyyden kriteerit? • Elinkaaritarkastelussa fokus rakenteissa ja materiaaleissa • Haasteena tulevien tarpeiden ennakoimattomuus ja

moniulotteisuus (systeeminen konteksti) • Kestävä kehitys edellyttää holistisia ratkaisuja, jotka

vastaavat niin nykypäivän kuin tulevaisuudenkin tarpeisiin

Sopeutuva ja joustava rakennuskanta

• Onko rakennus tuote vai prosessi? • Kenelle tilaa tuotetaan? Tuotannon välineellisyys ja kestävä rakentaminen • Rakennuksen ja kaupungin dynaaminen käyttöliittymä: tilaratkaisuilla tulisi olla vaikutusta itsensä ulkopuolelle ja edistää yksilöllistä ja yhteiskunnallista hyvinvointia • Sosiaalinen ja tilallinen kestävyys Tuotantoprosessien ja ohjauksen merkitys

Tilaratkaisut kestävyyden kriteeriksi

MITEN?

• Ymmärrys kaupungin ja rakennusten suhteesta: jähmettyneestä dynaamiseen • Asunnon ja asuntoyksikön uudelleen määrittely: rakenteellisesta ja hallinnollisesta määritelmästä joustavampaan määritelmään

Resilienssi Typologinen joustavuus Luova asuja (Creative Dweller)

• Muutos ja pysyvyys samassa konseptissa • Resilience thinking Walker & Salt 2006, Resilience Thinking, Sustaining

Ecosystems and People in Changing world

tarkastelee sosioekologisia systeemejä

• Systeeminen ymmärrys korvaa mekanistisen maailmankuvan, hiearkiset sekä lineaariset systeemit ja tehokkuusajattelun itse-organisoituvuus, emergenssi ja panarchy (Kaufmann 2008)

Tehostetaan väärää yksikköä – yksittäistä asuntoa

•

•

•

• Ottaa eri tasot huomioon samanaikaisesti: tila, asunto, rakennus, kaupunki, yhteiskunta eri tasoilla vaikutusta toisiinsa • Joustavuuden määrittely: monikäyttöisyys, jota muuntojoustavuus avustaa asunnon tason tarkastelusta rakennuksen tasolle • Asunnon ja asuntoyksikön uudelleen määrittely: tarkkarajaisuudesta tilayksikkö tarkasteluun, asunnot voi laajentua ja supistua muuttaa käyttötarkoitustaan asukas voi hyödyntää tilaa omista lähtökohdistaan

© Karin Krokfors Architects

Abstract modularity

© Karin Krokfors Architects

© Karin Krokfors Architects

•

MILLAISTA TILANTUOTANTOA METROPOLIIN?

• Mahdollistaa eri tasojen vaikutussuhteet toisiinsa, tilan, asunnon, rakennuksen, kaupungin ja yhteiskunnan tasoilla • Tilojen mahdollisuus itse-organisoitua ja tuottaa uusia ennakoimattomia sosiaalisia, tilallisia ja taloudellisia konsepteja, reaktiivisuudesta proaktiivisuuteen • Mahdollisuus asukkaalle hyödyntää tilaa omista lähtökohdistaan