Mikko Koutaniemen ohjelma kohti massahiihtoja V iime talven Vasaloppetin paras suomalainen ja monin- kertainen SM-mitalisti Mikko Koutaniemi on suunnitellut massahiihtäjien iloksi kaksi eri tason harjoitusohjelmaa, joiden avulla kuntohiihtäjä selviytyy tapahtumasta hyvillä mielin. Ohjelma on suunniteltu huipentumaan 14. helmikuuta hiihdettävään Jämi42:een, mutta tavoitteena voi olla jokin muukin tapahtuma. Ja tietenkin harjoittelua kannattaa jatkaa päätavoitteen jälkeenkin!
6
Embed
Mikko Koutaniemen ohjelma kohti LOGO ON WHITE … · HARJOITUS 1 HARJOITUS 2 HARJOITUS 3 HARJOITUS 4 HARJOITUS 4 HARJOITUS 5 HARJOITUS 6 YHT. Vko 50 Hiihto 60–90’ Juoksu 45’
This document is posted to help you gain knowledge. Please leave a comment to let me know what you think about it! Share it to your friends and learn new things together.
Transcript
LOGO ON WHITE BACKGROUND
Mikko Koutaniemen ohjelma kohti massahiihtoja
V iime talven Vasaloppetin paras suomalainen ja monin-
kertainen SM-mitalisti Mikko Koutaniemi on suunnitellut
massahiihtäjien iloksi kaksi eri tason harjoitusohjelmaa, joiden
avulla kuntohiihtäjä selviytyy tapahtumasta hyvillä mielin.
Ohjelma on suunniteltu huipentumaan 14. helmikuuta
hiihdettävään Jämi42:een, mutta tavoitteena voi olla jokin
muukin tapahtuma. Ja tietenkin harjoittelua kannattaa jatkaa
päätavoitteen jälkeenkin!
E nsimmäinen ohjelma on suunniteltu kokeneemmalle ja kil-
pailuhenkiselle hiihtäjälle, joka harjoittelee kuusi kertaa vii-
kossa. Toisessa ohjelmassa puolestaan on neljä harjoitusta
viikossa. Tämän ohjelman avulla vähemmän harjoitellut selviää
kunnialla maaliin. Ohjelma luo myös edellytyksiä vauhdinpitoon.
Harjoitusohjelmia voi soveltaa oman kuntotason, käytettävissä
olevan ajan ja harjoitusolosuhteiden mukaan. Muista, että sai-
raana ei harjoitella ja toipumiseen on varattava mieluummin pari
päivää ylimääräistä!
Peruskuntoilija pääsee kilpaurheilijaa helpommin anaerobiselle
kynnykselle, joten tästä syystä ohjelmissa on kohtuullisen paljon
tehoja. Tärkeää on, että pitkät lenkit tehdään riittävän hiljaa. Kis-
avauhdin arvioiminen helpottuu, kun tehoharjoituksia on tehnyt
riittävän useasti ennen kilpailua. Samalla oman kehon tuntemus
paranee, jolloin oman optimivauhdin arvioiminen on helpom-
paa. Lisäksi lähellä kilpailuvauhtia eteneminen parantaa parhai-
ten tekniikkaa ja taloudellisuutta.
Harjoituksissa kannattaa ottaa vallitsevat olosuhteet huo-
mioon. Jos lumentulo viivästyy, on harjoituksia tehtävä esimer-
kiksi juoksemalla. Toisaalta jos lumitilanne on hyvä, kannattaa
omaa tuttua liikuntamuotoa käyttää edelleen korvikkeena, oli se
sitten sauvakävely tai vaikka pyöräily. Tällöin harjoittelu monipuo-
listuu ja kevyet lenkit pysyvät varmemmin palauttavina."
Mikko Koutaniemi
PK = Peruskestävyysharjoitus (Syke noin 60–75 prosenttia maksimisykkeestä)
Vauhti on rauhallinen ja tämä voi tarkoittaa kuntoilijalle sitä, että ylämäet kannattaa
jopa kävellä. Harjoituksen lomaan tai loppuun voi tehdä lyhyitä muutaman sekun-
nin spurtteja, jos siltä tuntuu.
VK = Vauhtikestävyysharjoitus (Syke 75–87 prosenttia maksimisykkeestä)
Vauhti on reipasta tai jopa lähellä kilpailuvauhtia, mutta kuitenkin niin helppoa,
että vauhtia olisi varaa vielä nostaa. Lihakset eivät kangistu ja meno on rentoa.
AnK = Anaerobinen kynnys (Syke noin 90 prosenttia maksimisykkeestä)
Hyvä oma kenttätesti anaerobisen kynnyssykkeen löytämiseksi on tehdä tun-
nin kilpailusuoritus. Keskisyke on tällöin hyvin lähellä anaerobista kynnystä.
MK = Maksimikestävyys (Syke noin 90–97 prosenttia maksimisykkeestä)
Edetään kilpailuvauhtia kovempaa ja lihaksiin muodostuu maitohappoa.
Intervalliharjoituksissa on syytä tehdä aina 15–20 minuutin alku- ja
loppuverryttely. Intervallit tulee aina tehdä nousujohteisesti.
Ensimmäisen vedon tulee olla hitaampi kuin viimeisen.