Metsänomistajan mahdollisuudet turvata luonnon monimuotoisuutta Panu Kunttu Metsäasiantuntija, MMT WWF Suomi Metsätilan sukupolvenvaihdosmessut Helsinki 11.3.2017
Metsänomistajan
mahdollisuudet
turvata luonnon
monimuotoisuutta
Panu Kunttu
Metsäasiantuntija, MMT
WWF Suomi
Metsätilan
sukupolvenvaihdosmessut
Helsinki 11.3.2017
Suomen luonnon
monimuotoisuus
> 45 000 eliölajia
430 luontotyyppiä
Luonnonmetsien ominaispiirteitä
• Kuolleen puuston suuri määrä
• Vanhat puut
• Puuston korkea ikä / nuoret luonnonmetsät
• Monipuulajisuus
• Metsän erirakenteisuus (alikasvos, pensaskerros)
• Metsäpalon jäljet
• Kliimaksivaiheen sulkeutunut pienilmasto
• Maapohjan märkyys (korvet, rämeet, luhdat, tulvat)
• Jatkuva, joskin tavallisesti hidas muutostila
• Laajuus, kytkeytyneisyys
Metsäluonnon tila Suomessa
• Lajien uhanalaisuus
• 814 uhanalaista metsälajia
• 776 silmälläpidettävää metsälajia
• 108 metsälajia hävinnyt
• Luontotyyppien uhanalaisuus
• 70 % metsäluontotyypeistä uhanalaisia
• Lähes kaikki korpityypit
Suomi sitoutunut (YK, EU) pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden
heikkenemisen 2020 mennessä, mutta uhanalaistumiskehitys on
jatkunut.
Uhanalaisuuden syyt: metsien hoito- ja
uudistamistoimet
• Noin 4 % metsistä luonnontilaisen kaltaisia
• 70 % metsämaan metsistä korkeintaan 80-vuotiaita
• Lahopuun määrä vähentynyt 95 % luonnonmetsien tilanteesta
• Useimmat metsätyypit ovat luontaisesti monipuulajisia
• Korvista ja rämeistä 70 ‒ 90 % ojitettu Etelä- ja Keski-Suomessa
• 454 000 km teitä
• Avohakkuita vuosittain 115 000 – 148 000 ha
• Metsäpalojen vähentyminen
Tarvitaan sekä kattava suojelualueverkosto että aidosti
ekologisesti kestävää metsänhoitoa
Luonnonmetsät
1850: 50 %
1950: 25 %
2010: 4,4 %
Elinympäristön pinta-
alan pienentyessä
kymmenesosaan,
puolet lajeista
häviää.
Luonnonmetsien
määrä alittanut tuon
kynnyksen, joten
noin 1000 lajia elää
sukupuuttovelassa
(n. 2000
luonnonmetsistä
riippuvaista lajia)
Lähde: P. Keto-Tokoi & T. Kuuluvainen 2011: Suomalainen aarniometsä
Todella vanhojen (yli 140-vuotiaiden) metsien määrä on puolittunut
Alle 20-vuotiaiden metsien määrä on yli kolminkertaistunut
Suomen metsistä 55 % on alle 60-vuotiaita, ja 35 % on alle 40-vuotiaita.
Lähde: VMI-aineisto / J. Kotiaho, julkaisematon
Kuollut puu on täynnä elämää (Fennoskandia)
Sienet
Kotelosienet 751
Kantasienet 1270
Jäkälät 220
Limasienet 150
Sammalet 97
Hyönteiset
Kovakuoriaiset 1257
Kaksisiipiset 500–1200
Pistiäiset 900–1400
Muut hyönteiset > 160
Punkit 300
Sukkulamadot > 100
Selkärankaiset 54
Yhteensä 5800–7000
Lähde: J. Stokland ym. 2004
Lainsäädännöstä ei merkittävää turvaa
• Metsälaki on metsänhoitolaki
• Lain tavoitteena biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen
• Yksi pykälä tätä koskien: 20 pienialaisiksi rajattavaa
elinympäristöä , jotka metsätaloudellisesti vähämerkityksellisiä
• Metsälain arvioitu heikentävän luonnon monimuotoisuutta
Metsäsertifiointi
FSC PEFC
• 5 % suojelua + 5 %
erikoishakkuita
• Aina säästettävät elinympäristöt
• Lahopuun säästäminen
• Lehtipuustoisuuden
säilyttäminen
• Käsittelemättömät suojakaistat
• Järeät säästöpuut
• Kesähakkuiden välttäminen
• Uhanalaisten lajien huomiointi
• Lähinnä edellyttää lakien tai
alan yleisten normien
noudattamista
• Sen yli menevät muutamat asiat
ovat joko
A) vapaaehtoisesti noudatettavia
B) Huomioitavat piirteet /
elinympäristöt erittäin
harvinaisia
C) Vaikutukseltaan hyvin
vaatimattomia
Luonnonhoidon vahva painotus talousmetsissä
• Lahopuun säästäminen ja sen lisääminen
• Kunnostusojitusten välttäminen
• Eri-ikäisrakenteisen metsänkasvatuksen laaja käyttöönotto
• Poimintahakkuut ja pienaukot (max. 0,3 ha)
• Kesähakkuiden välttäminen (huhti-heinäkuu)
• Arvokkaiden elinympäristöjen säilyttäminen
• Uhanalaisten lajien esiintymien huomiointi
• Lehtipuiden säästäminen, sekapuustoisuuden suosiminen
• Kiertoajan pidentäminen
• Maltillinen energiapuun korjuu, ei kantoja nostoa
• Metsänomistaja päättää mitä haluaa painottaa!
Metsien suojelutilanne
• Metsämaasta suojeltu koko maassa 6 %
• Pohjois-Suomessa 10 %
• Etelä-Suomessa alle 3 %
• Suomi sitoutunut kansainvälisesti 17 %
suojeluasteeseen
Suojelun vaihtoehtoja
• METSO-ohjelma www.metsonpolku.fi
• Valtio maksaa suojelusta markkinoiden mukaisen korvauksen
• WWF:n Perintömetsä-ohjelma www.wwf.fi/perintometsa
• Valtion Luontolahjani -kampanja 100-vuotiaan Suomen kunniaksi www.luontolahjani.fi
WWF:n metsänhoito-opas
• Yhteistyössä Tapion kanssa
• Opas kohdistettu metsänomistajille
• Koottu käytännön neuvoja metsän- ja luonnonhoitoon
• 6 rakennepiirrettä tai elinympäristöä
• Metsäluonnon turvaaminen tärkein tavoite kolmasosalle
metsänomistajista
• Listattu toimenpiteiden hyötyjä luonnolle ja metsänomistajalle
• Hoitotahto uutena innovaationa
Miten monimuotoinen metsäluonto hyödyttää
metsänomistajaa?
• Tuottoisa metsä
• Tuhonkestävyys
• Riskien välttäminen
• Vesiensuojelu
• Maiseman säilyttäminen
• Virkistysarvot
• Terveyshyödyt
• Marjat, sienet, riista
• Toimenpiteistä taloudellista hyötyä
WWF:n metsänhoito-oppaan sisältö
• Sekametsä
• Vanhat puut
• Lahopuu
• Pensaat ja varvut
• Suot ja rannat
• Peltojen ja pihapiirien reunat
Sekametsä
• Säilytä kasvupaikan luontaiset puulajit
• Kotimaisten puulajien kirjon kasvattaminen (rauduskoivu, tervaleppä,
jalopuut)
• Uudistusalan osia voi jättää luontaisesti uudistumaan lehtipuilla
• Taimikonhoidossa ja ensiharvennuksessa lehtipuiden säästäminen
• Lehtipuuvaltaiset lehdot luonnontilaisina tai kasvata eri-ikäisrakenteisena
Sekapuustoisuuden ylläpito
Kustannus Hyöty
• Ei suoria tulonmenetyksiä.
• Kustannusten arviointi vaikeaa ja
perustuu oletuksiin eri puulajien
hinnoista kymmenien vuosien tai
jopa sadan vuoden aikajänteellä.
• Useiden kasvatettavien puulajien
elinvoimaisena pitäminen samassa
metsikössä vaatii osaamista
taimikonhoidossa ja
kasvatushakkuissa.
• Tuottavampi metsämaa, sillä
edullisemmat lämpöolosuhteet ja
lehtikarike edistävät puuston
kasvua.
• Tuhoriski pienenee, sillä metsän
sienitaudit ja tuhohyönteiset ovat
usein puulajikohtaisia.
• Pienemmät eri puulajien
hinnanvaihteluiden riskit.
• Metsien muut hyödyt ovat
suurempia kuin puuntuotannolliset
hyödyt: mustikka, sienet ja riistalajit
viihtyvät sekametsissä.
Vanhat puut
• Säästä vanhat puut
• Säästöpuut ensisijaisesti ryhmiin
• Säästöpuita kannattaa jättää enemmän ja järeämpiä kuin sertifiointi
edellyttää
• Säästettävät puut tulee jättää koskematta kaikissa metsänhoidon
vaiheissa
Vanhojen puiden säilyttäminen
Kustannus Hyöty
• Säästettävän puuston
hakkuuarvosta saamatta jäävät
tulot. Jos jätät esim. 5 %
varttuneista puista metsään
pysyvästi, valiten taloudellisesti
vähäarvoisia mutta luonnon
kannalta arvokkaita puita
säästöpuiksi, tulonmenetys on
vähemmän kuin 5 %.
• Tuhoriski pienenee, sillä vanhoissa
puissa pesivät linnut syövät
tuhohyönteisten toukkia ja pöllöt
pyydystävät myyriä pois taimikoita
tuhoamasta.
• Vanhoista, metsiin jätetyistä puista
syntyy ajan kuluessa lahopuuta
(hyödyt seuraavassa)
Lahopuu
• Säästä kuollut puu aina metsätuholain määräysten puitteissa aina
• Myös kaatuneet säästöpuut tulee jättää metsään
• Tee tekopökkelöitä
• Jätä harventamattomia laikkuja
Lahopuun säästäminen
Kustannus Hyöty
• Lahopuun säästäminen ei
enimmäkseen aiheuta
tulonmenetyksiä. Yksittäisten
polttopuurunkojen haku metsästä
on työlästä suhteessa hyötyyn.
• Ajoreitille sattuvan järeän
maalahopuun kiertäminen hidastaa
hieman metsäkoneen kulkua.
• Tuhoriski pienenee. Lahopuulla
elävä monipuolinen eliöstö
osallistuu metsätuhoja aiheuttavien
hyönteisten kannan säätelyyn.
• Lahopuusta syntyvä humus
parantaa metsämaan ravinteiden- ja
vedenpidätyskykyä.
• Lahopuulla tärkeä rooli
typenkierrossa
• Kuollut puu on hyvä kasvualusta
uudelle puusukupolvelle.
Pensaat ja varvut
• Alikasvoksen säästäminen
• Säästöpuuryhmien alikasvoksen säästäminen aina
• Eri-ikäisrakenteisen kasvatuksen suosiminen
• Pensaskerros: lehtopensaat, pähkinä, jalopuut, harvalukuiset puulajit
• Varvikon säästäminen säilyttää marjasadot (eri-ikäisrakenteinen
kasvatus, kevyt maanmuokkaus)
Pensaiden ja varpujen säästäminen
Kustannus Hyöty
• Suunnittelulla kustannus jää
tavallisesti vähäiseksi.
• Kuluja säästyy, kun turhaa raivausta
ei tehdä. Ennakkoraivauksessa
koko alaa ei tarvitse käsitellä.
• Monipuolisia hyötyjä metsästäsi.
Riistalajit viihtyvät ja marjat
kasvavat.
• Alikasvosta voi hyödyntää uuden
metsän kasvatuksessa. Näin
säästetään istutuskuluissa.
• Maisemallinen vaihtelu
Suot ja rannat
• Soiden laiteet ja rannat koskemattomina
• 40 metrin suojavyöhyke pienvesiin
• Ei avohakkuita – suosi peitteistä metsänkasvatusta
• Kunnostusojitusten välttäminen
• Soiden ennallistaminen ojia tukkimalla
• Purojen ennallistaminen
• Kosteikkojen rakentaminen, rantaniittyjen avoimena säilyttäminen
Soiden ja rantojen luontoarvojen säilyttäminen
Kustannus Hyöty
• Säästettävän puuston
hakkuuarvosta saamatta jäävät
tulot.
• Eri-ikäisrakenteinen
metsänkasvatus sopii soille ja
rantametsiin. Siirtymisestä koituvat
kustannukset ovat tapauskohtaisia.
• Puuston taloudellinen arvo on
tavanomaista alempi, mutta
monimuotoisuusarvo suurempi.
• Eri-ikäisrakenteisen metsän
kasvatuksessa ei
uudistamiskustannuksia.
• Metsä säilyy peitteisenä, maapohja
ei kulu pahasti, huuhtoumat
vähenevät ja vedet säilyvät
kirkkaina.
Pellon ja pihapiirin reunat
• Etelän ja lännen suuntaiset rinteet voivat olla tärkeitä paahderinteitä
(avoimuus, puoliavoimuus)
• Säästä: vanhat puut, järeät puut, lehtipuut, lahopuu, kolopuut
• Haitallisten vieraslajien hävittäminen (esim. jättipalsami, jättiputki,
japanintatar, viitapihlaja-angervo)
• Niittyjen ja hakamaiden ylläpito
• Päätehakkuun jälkeen esim. 20 m reunavyöhyke, jolle ei istuteta
havupuuta – uudistuu luontaisesti lehtipuulla
Pellon ja pihapiirin reunojen luonnonhoito
Kustannus Hyöty
• Yhtäältä puuston ja
pensaskerroksen harventaminen
vaatii työtä, toisaalta samalla
saadaan puuta myyntiin tai
käyttöön.
• Säästettävän puuston
hakkuuarvosta saamatta jäävät
tulot.
• Tuholaisriskit pienenevät, sillä
vaihettumisvyöhykkeet elättävät niin
metsätuholaisten luontaisia
vihollisia kuin kirvoja syöviä
petohyönteisiäkin.
• Pölytys varmistuu pelloilla,
puutarhassa ja metsissä
mesipistiäisten toimesta
• Riistaeläimet viihtyvät
reunavyöhykkeillä.