Mennään metsään

MENNÄÄN METSÄÄN

Anttolan koulun 1.-2.lk 01/2015

Anttolan koulun 1.-2.-luokkalaiset aikuisineen päättivät lähteä tutkimaan, mitä kaikkea mielenkiintoista metsään kätkeytyy.

Matkaan lähti 20 lasta ja kolme aikuista sekä tietysti rakkaat maskottimme...

JUSSI JÄNIS, jonka tehtävänä oli tutkia pieniä kasveja. Jussin apulaisiin kuuluivat Ella, Inka, Elsa, Toomas, Samu, Eveliina ja Sonja.

SAMI SAUKKO, jonka tehtävänä oli tutkia eläimiä ja niiden jälkiä. Samin ryhmään kuuluivat Moona, Ossi, Maija, Unni, Juuso ja Eemil.

LIISA LINTU, joka tutki puita. Liisan apuna toimivat Ville, Lenni, Mette, Jami, Rauha, Vilma ja Venny.

Retkikohteenamme oli rauhaisa metsä Savonlinnan Tihviillä. Tähän karttaan on merkitty punaisella pisteellä kohta, johon linja-auto meidät jätti ja josta metsäseikkailumme alkoi.

"Lähtekäämme metsään, metsään, metsään. Lähtekäämme metsään retkelle!"

1. Aluksi tutkimme suota. Lunta 40 cm.Matkaan lähdettyämme seurasimme Openmetsästä tablettien avulla, missä milloinkin ollaan menossa.

"Kukkiva osmankäämi on helppo tuntea tiheäkukkaisesta, kookkaan ruskeasta, pamppumaisesta kukinnosta. Osmankäämi kasvaa 100-200 cm korkeaksi. Osmankäämistä tehtiin joskus hätäleipää. Nykyään niitä käytetään koristekasveina lammikkojen rannoilla ja kuivakukka-asetelmissa."

Suolla oli paljon rahkasammalta, suopursuja, karpaloita ja järviruokoa.

"Suopursu on myrkyllinen, jopa metrin korkuinen puuvartinen, varpukasvi. Se on hyvin voimakkaasti tuoksuva, soilla ja metsissä kasvava kasvi."

Karpalo Järviruoko

Suopursu

Rahkasammal

Osmankäämi

2. Tulimme Tihviinpurolle, jonka yli piti mennä siltaa pitkin.

"Majava asuu lammilla ja järvien ja jokien rannoilla, missä kasvaa lehtipuita. Majava on väriltään ruskea ja se painaa 10-20 kilogrammaa. Majavan litteä häntä on 10 cm leveä ja noin 38 cm pitkä. Majava syö lehtipuiden kuorta, versoja ja lehtiä. Kesällä se syö myös vesikasveja. Majava rakentaa mielellään patoja pesäkseen ja nostaakseen vedenpinnankorkeutta."

"Villiminkki on väriltään tummanruskea. Se on kooltaan 30-46 cm. Minkki on taitava kalastaja ja syö mm. kaloja, sammakoita, rapuja, simpukoita ja lintujen munia ja poikasia. Minkki on levinnyt luontoomme turkistarhoista. Se ei kuulu alkuperäiseen eläimistöömme."

Jussi, Sami ja Liisakin olivat mukana tutkimassa.

Minkin jäljet rantalumessa.

3. Entisen lammenpohjalla kasvaa nyt raitoja ja pajuja. Siellä asui myös hiiri, jonka jälkiä seurailimme.

4. Luonnontilaisessa sekametsässä asui muurahaisia, jotka tosin olivat nyt talvilevolla. Sieltä löytyi myös kuusi, johon salama oli iskenyt ja koivu, jossa oli sydän.

"Männyn neulaset ovat aina pareittain kiinni oksassa. Mänty voi elää vanhaksi, jopa 500 vuotiaiksi ja kasvaa yli 30 metrin korkuiseksi. Mänty kasvaa lähes koko Suomessa. Se viihtyy kangasmetsissä ja kallioilla sekä myös kitukasvuisena soilla."

Linnun jäljet

5. Männikkö. Lunta 25 cm.

Lepotauko Kaverukset

Tutkiminen on tarkkaa työtä.

"Kettu on väriltään punaruskea ja sillä on valkoinen hännänpää. Se painaa 4-10 kilogrammaa. Kettu syö melkein mitä vaan, myös haaskoja. Se voi saalistaa mm. jäniksiä ja oravia sekä pikkujyrsijöitä."

"Puolukka on 10-40 cm korkea varpukasvi, joka vaatii paljon valoa. Se viihtyy erityisesti kangasmetsissä. Puolukalla on aina vihreät lehdet eli ne ovat vihreät myös talvella. Puolukan marjat ovat punaiset."

"Teeri on metsäkanalintu, joka elää sekä havu- että sekametsissä. Koiras on pääväriltään musta, naaras ruskea. Se painaa 900-1500 grammaa. Talvella teeret elävät parvina ja ruokailevat koivuissa syöden niiden norkkoja. Kesällä ne syövät siemeniä, versoja, silmuja ja marjoja. Teeri on arvostettua riistaa ja sitä saa metsästää metsästysaikaan. Talvella teeri yöpyy lumikiepissä."

Ketun jäljet6. Teeri

7. Näimme matkalla kaksi käpytikkaa.

"Suomessa suurimmat koivut kasvavat 25 metrin korkuiseksi ja suunnilleen 100 -vuotiaaksi. Hieskoivun ja rauduskoivun erottaa parhaiten lehden muodon perusteella. Hieskoivu kasvaa usein kosteimmilla paikoilla kuin rauduskoivu. Koivu on yleinen metsissä, pihoissa ja puistoissa."

8. Kuulimme myös talitintin äänen.

9. Tästä videosta näet, kuinka teimme kaivauksia koivikossa. Lunta oli 40 cm.

"Kuusen neulaset ovat pienempiä ja lyhyempiä kuin männyn neulaset. Neulaset pysyvät puussa 6-7 vuotta. Vanhimmat kuuset ovat olleet 350 vuotiaita. Kuusi voi kasvaa jopa yli 40 metriä korkeaksi. Kuusia ei kasva ihan pohjoisimmassa Lapissa."

Välillä piti pysähtyä katsomaan karttaa Openmetsästä.

10. Kuusikko. Lunta 5-10 cm.

"Oravan tunnistaa tuuheasta hännästä. Orava on kesällä punaruskea, talvella harmaa. Täysikasvuisen oravan ruumis on 19-20 cm pitkä ja se painaa 200-400 grammaa. Orava syö käpyjen siemeniä, puiden silmuja, versoja, sieniä, marjoja, hyönteisiä ja lintujen munia."

"Seinäsammal kasvaa koko Suomessa. Se on 5-10 cm korkea sammal, joka kasvaa havumetsissä. Sitä on käytetty talojen seinähirsien tiivisteenä."

11. Kunnon retkeen kuuluu myös makkaranpaisto nuotiolla ja eväiden syönti.

Kirjasimme ylös retkellä tehdyt havainnot.

Jatkoimme tutkimuksia luokassa. Mikroskoopilla oli hauska tutkia sammalta ja siemeniä. Osmankäämin siemen näytti mikroskoopilla katsottuna ihan ruissämpylältä.

Teemme maskoteistamme hienot paperiryijytyöt.

Tässä työt ovat vielä kesken.

JussiLiisa

Sami

Retkellä oli hauskaa. Oli mukava tutkia metsään liittyviä juttuja. Opittiin paljon eläimistä, pienistä kasveista ja puista sekä erilaisten laitteiden käytöstä. Mutta paljon jäi vielä opittavaa.

Tästä kartasta voit nähdä missä paikoissa me kävimme. Jos haluat, voit mennä itsekin katsomaan, mitä sieltä löytyy.

Monta vuotta minkit elää? Miten minkit talvehtii? Kuinka kauan karhu elää? Miten pitkään karhunpennut ja ilveksenpennut ovat emonsa kanssa? Miten vanhaksi saukot elävät? Kuinka vanhaksi talitintit elävät? Miksi huuhkajalla on "sarvet"? Miksi metsolla on niin hieno pyrstö? Miksi kuovilla on vino nokka? Minkä värisiä Suomen käärmeet ovat? Miksi joutsenet, kurjet ja muut isot linnut muuttavat talveksi etelään? Miksi jänis vaihtaa väriä talvella? Miksi riekolla voi olla kolme eri väriä?

Siinäpä kysymyksiä tutkittavaksi!

Kirjan tekijät:Anttolan koulun1.lkEskelinen Elsa, Huju Mette, Juuti Juuso, Kautonen Samu, Kosonen Unni, Paloheimo Lenni, Repo Eemil ja Reponen Inka2.lkAalto Rauha, Hartikainen Venny, Jaatinen Ella, Karjalainen Sonja, Karttunen Ville, Kauppinen Maija, Kosonen Jami, Malinen Moona, Mattila Vilma, Mutikainen Ossi, Sairanen Eveliina ja Vannas Toomas

Ohjaajana toimi opettaja Erja Kilpeläinen.Retkellä avustajina Marina Sinkkonen ja Anne Nousiainen.ATK-tukena Linda Kilpeläinen