Melun ja tärinän tilanne ja kehitys · Standardit koneturvallisuuden arviointiin Jotta yhdenmukaisuus konevalmistajien ilmoittamille päästöarvoille toteutuisi, tarvitaan standardeja:

Melun ja tärinän tilanne jakehitysTapani Ollila@tapanio

1

14.9.2018© Työterveyslaitos |

KONEDIREKTIIVI- laitevalmistajien markkinoinnin tuki

- käyttäjien turvallisuuden tae?

Konedirektiivi loi uran Euroopan yhteisön valtioiden työturvallisuuslainsäädännönohjaamiseen.

3


Konedirektiivi – turvallisuudella kilpailun mahdollistaja

Valvonta reakt i iv ista :- Ei ennakkovalvontaa,

vaan markkinavalvontaa- Koneet vedet tävä

markk inoi l ta , josvaat imustenvasta isia

Käyttä jä val i tsee ja käyttäätur vanaan:- CE-merkk i- Käyt töohjeet, jo issa kerrottu,

mitä olennais ia vaarojala i t teen käyttöön l i i t tyy

Valmista ja l la vastuutur val l i suudesta- Vaat imustenmukaisuus- Riskien ar vioint i- CE-merkk i- Ohjeet käyt tä jä lle

Konedirektiivi toi suoraviivaisen ajattelumallin:”Euroopan markkinoille ei tuoda koneita, jotka ovatolennaisten vaaratekijöiden osalta turvattomia ja joidenmyynnillä tavoitellaan kilpailuetua turvallisuuden kustannuksella.”

4


TYÖOLODIREKTIIVIT- eurooppalainen tapa toimia - vastuulliset yritykset

- työpaikkojen turvallisuuden tae?

Direktiivin taustalla vastaava ajatus, kuin konedirektiivissäkin:”Turvallisuus ei saa olla tekijä, josta tingitään, jotta saavutettaisiin kilpailuetuavastuullisiin yrityksiin nähden.”

5

14.9.2018© Työterveyslaitos | 14.9.2018© Työterveyslaitos |

Esimerkkinä melu - tavoitteet

Vnp 1404/93- Meluntorjuntaohjelma

-Impulssimeluraja

VNA 85/2006-Meluntorjuntaohjelma

- toiminta-arvot- raja-arvot

Melualtistushallinnassa

Vnp 1410/93- melupäästöilmoitus- turvallistamisvelvoite

VNA 400/2008- Ei muutoksia melujen

osalta

Melutontekniikka

- Melutontyöpaikka

- Meluvammatkurissa

Suomessa työolodirektiivi melusta ei tuonut kovin suuria mullistuksia. Jotain kuitenkin.

6


Esimerkkinä tärinä - tavoitteet

L 299/1958- Yleisvelvoite ”jos onalttiina voimakkaalletärinälle…”, Ei rajoja

VNA 48/2005- tärinäntorjuntaohjelma

- toiminta-arvot- raja-arvot

Tärinäaltistushallinnassa

Vnp 1410/93- Tärinäarvoilmoitus ohjeisiin

- turvallistamisvelvoite

VNA 400/2008- Ei muutoksia tärinän

osalta

Tärinätöntekniikka

- Vähätärinäisettyövälineet

- Tärinävammatkurissa

Työolodirektiivi tärinästä tuli asetettavaksi voimaan vähän ennen melua. VASta tässävaiheessa vuonna 2005 Suomeen saatiin altistumiselle rajat. Sitä ennen sovellettiinkansainvälisiä yleissuosituksia.

7


Standardit koneturvallisuuden arviointiin

Jotta yhdenmukaisuus konevalmistajien ilmoittamille päästöarvoilletoteutuisi, tarvitaan standardeja:

SFS-kauppa, tuoteryhmä 17.140.20 Koneiden ja laitteiden aiheuttama melu

Standardeja 246 kpl

SFS-kauppa, tuoteryhmä 13.160 Ihmiseen kohdistuva tärinä ja iskut

Standardeja 113 kpl

Jokainen voi löytää omansa, eikä epäselvyyttä pitäisi olla, miten asia hoidetaan.Asian vienti työpaikalle on kuitenkin ongelma, sillä standardit vakioivat olosuhteet,Standardiolosuhteet eivät ole käyttöolosuhteita.

8


Vakuuttelut ja toimintaohjelmat

9


SAMAAN AIKAANTYÖPAIKOILLA …

Työmaallamme on voimassa järjestys- ja turvallisuussäännöt.Sääntöjä on noudatettava työmaalta poistamisen uhalla.

Suojain-Suomi. Tervetuloa turvallisuus!Varmuuden vakuudeksi vielä uhka päälle, että tuntisit olosi oikein turvalliseksi.

10


Vahvistetut melun ja tärinän ammattitauditSuomessa ja Ruotsissa v. 2009-2016

Lähteet: Työterveyslaitos ja Arbetsmiljöverket (ISA)

0

200

400

600

800

1000

1200

2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

lukumäärä

meluvammat "tärinätauti" meluvammat Ruotsissa "tärinätauti" Ruotsissa

Ammattitauteja tulee melusta edelleen varsin paljon, noin neljännes kaikista koskeemelua.Tärinätautia ei diagnosoida kovin tehokkaasti, mutta Ruotsissa tärinätaudit ovat alkaneetselvästi kohota.

11


Esimerkkinä melu - toiminta

Vnp 1404/93- meluntorjuntaohjelma,

mikä se on?

VNA 85/2006- Ohjelmat mappiin,melusta häiriötekijä

Melualtistusunohtunut?

Vnp 1410/93- melupäästöilmoitus,

miten selvitetään?

VNA 400/2008- Velvoittaa ilmoittamaan,

ei pakota kehittämään

Turvallistaminenkuulonsuojaimilla

Meluvammojaedelleen!

Kuulonsuojaimet?viimeinen? keino!

Meluntorjuntaohjelmasta on muodostunut kuulonsuojainohjelma, mikä ei ole ollutalkuperäinen tarkoitusMelupäästöilmoitukset ovat eri laitteiden vertailua varten, eivät lupaus melutasostakäyttöpaikalla!

12


Melusta ammattitautiepäilyjenilmaantuvuus vuosina 2005-2014

tap

aust

a/10

000

työ

llis

tä

186 kpl 253 kpl 257 kpl 246 kpl 250 kpl 206 kpl 132 kpl 148 kpl 121 kpl 98 kpl

Voikkaanpaperitehdas 2006

Summanpaperitehdas 2008KemijärvenSellutehdas

Myllykoskenpaperitehdas 2011

Kaskisten sellutehdas2009

Ei selkeää parannuskehitystä. Ilmaantuvuus tällä teollisuuden alalla on enemmänkintyövoiman määrän vaihtelusta riippuva kuin ammattitautien syntymääristä riippuva.

Jos lainsäädäntö ja standardit olisivat toimineet hyvin, niin 1990-luvulta alkaneetvammautumiset olisi jo pitänyt lähestyä nollaa.

13


Työterveyslaitoksen mittauksiametsäteollisuudesta vuosilta 1996-2018

Työpaikoilla toimenpiteet eivät ole johtaneet altistumistasojen merkittäväänalenemiseen. Tässä esimerkki metsäteollisuuden työtehtävistä.Mediaanin noin 3 dB-yksikön aleneminen on suurelta osin aiheutunut valvomotyönlisääntymisestä.Kyse voi olla myös siitä, ettei kaikkiin paikkoihin ole päästy mittaamaan.

14


Melupäästö (LW/Lp) altistumisen (LEX,8h)laskennassa?

Lw 100 dBre 1 pW

Lp 89 dBre 20 µPa

Lw 100 dBre 1 pW

Lp 85 dBre 20 µPa

LW 110 dB re1 pW

Lp 87 dBre 20 µPa

LEX,8h ?

Melupäästö ilmoitetaan joko äänenpainetasona 1 metrin päähän (dB ref 20 µPa) taiäänitehona (dB ref 1 pW), jos äänenpainetaso ylittää 85 dBKone on testissä ”sijoitettu” aina keskelle ei mitään, eli ns. vapaaseen kenttäänPäästöarvoista ei voi suoraan päätellä, mikä on eri työtehtäviä tekevien työntekijöidenmelualtistus koneen toimintaympäristössäMelupäästöarvot eivät myöskään huomioi käyttöpaikan akustisia ominaisuuksia.Mittaus tai mallintaminen ovat toimivia keinoja.

15


Esimerkkinä tärinä - toiminta

Moottorisahoihin saatuvähätärinäistä tekniikkaa,

kaikki kunnossa?

VNA 48/2005- Mitä tarkoittaa

tärinäaltistuminen, entätärinäntorjuntaohjelma?

Tärinäaltistuksiaei tiedetä?

Vnp 1410/93- tärinäpäästöilmoitus,

miten selvitetään?

VNA 400/2008- Velvoittaa ilmoittamaan,

ei pakota kehittämään- Tärinäarvoissa kirjavuutta

Valintakriteerit vaintehon mukaan

Tärinävammojahavaitaan vähän

Suojaimettoimimattomat?

Tärinäaltistusten arviointi vaatii selkeästi erikoisosaamista ja laitteistoa.Tärinäpäästöilmoitukset eivät ole altistustasoja. Vertailutietoa ei osata käyttää hyödyksihankintoja tehtäessäTärinäpäästöilmoituksissa paljon epäselvyyksiä edelleen.Onko kyse liipaisuaikaisesta vai käyttöaikaisesta keskiarvostettu arvo?.

16


Tärinäpäästö (ahw) altistumisen (A(8h))laskennassa?Valmistajan ilmoitus:

Maks. sallitun koon ruuvien ja muttereiden kiristys

Värähtelyemissioarvo ahw 4 m/s²Epävarmuus K 0,5 m/s²

Mittaustulos käyttöolosuhteissa:

Muttereiden kiristys teräsrunkoasennuksessa

Värähtely liipaisinajalta ahw 17 m/s²A(8) 4 m/s², jos t = 26 minuuttia

Ohessa aika äärimmäinen tapaus. Ilmoitettu arvo vain neljännes mitatustaKäsitärinäpäästö (m/s²) ilmoitetaan uudesta koneesta mitattuna ja standardiolosuhteissatestattuna.Käyttöolosuhteet vaihtelevat, kone kuluu, ja sitä kuormitetaan toisin kuin testissä.

17


Päätelmät

- Melu- ja tärinävammoja syntyy, jos itse aiheuttajia ei saada kuriin- Kuulonsuojaus on tehokasta, jos suojaimia käytetään oikein ja aina!- Altistumisten seuranta ei riitä panokseksi torjuntatyössä

- Laitehankinnoissa konevalmistajat pitää haastaa torjuntaan- Tuotekehityspanokset tarpeen

- Työhygieenisen asiantuntemuksen käyttämisessä parantamisen varaa

Tee #meluteko

18

@tyoterveys@fioh

Tyoterveyslaitostyoterveysttl.fi tyoterveyslaitos

KIITOS!

19

Melun ja tärinän tilanne ja kehitys · Standardit koneturvallisuuden arviointiin Jotta yhdenmukaisuus konevalmistajien ilmoittamille päästöarvoille toteutuisi, tarvitaan standardeja:

Documents