MELLEVÄ Liiketoimintaa metsäpalojen torjunnasta · Indonesia ja Brasilia ovat molemmat alueita, joilla on suurin mahdollinen merkitys koko maapallon ilmaston kannalta. Kongon alueen

MELLEVÄ – Liiketoimintaa metsäpalojen torjunnasta

Tuomo Kauranne, Arbonaut Oy

Leena Leskinen, Suomen metsäkeskus

1. Johdanto

Metsäpalojen torjunta ja tehokas sammutus on nousemassa yhä tärkeämmäksi aiheeksi kaikkialla

maailmassa. Lämpenevä ilmasto sekä kiihdyttää metsän kasvua, että kuivien jaksojen aikana

muuttaa sitä yhä rajummin palavaksi polttoaineeksi. Metsäpalot ovat yleistyneet kaikkialla

maailmassa ja niiden rajuus on myös kasvanut. Alla oleva taulukko luettelee uusimmat tilastot

Euroopan metsäpaloista. Kuva sen perässä on Portugalin Ofelia-palosta kesältä 2017, joka vaati yli

60 ihmisen hengen. Useimmat heistä kuolivat autoihinsa yrittäessään paeta tulirintamaa.

Kuva 1. Euroopan metsäpalotilastoja.

Kuva 2. Ofelia-metsäpalo riehuu pohjois-Portugalissa kesällä 2017.

Paitsi uhkaa metsille, metsäpalojen laajeneminen on yhä kasvava turvallisuusuhka ihmisille, kuten

Fort McMurrayn kaupungin palaminen Kanadassa osoittaa. Se on myös kasvava syy ilmaston

lämpenemiselle, koska metsäpalojen päästämä musta hiili laskeutuu arktisille jäätiköille ja

kiihdyttää niiden sulamista. Kaiken kaikkiaan tarve estää ja hallita metsäpalojen laajuutta on kasvava

mahdollisuus myös yritystoiminnalle.

2. Metsäpalojen estämisen ja torjunnan toimintaympäristö

Vaikka metsäpalot ovat aina kuuluneet luonnon normaaliin kiertokulkuun, ne ovat nykyisin liki 90-

prosenttisesti ihmisen toiminnan aiheuttamia. Osana tätä toimintaa on huolimattomuus avotulen

käsittelyssä ja tupakoinnissa, mutta usein myös koneet, laitteet ja sähkölinjat – siis ihmisten metsiin

tuomat rakennelmat – ovat syypäitä metsäpalojen syttymiseen.

On epätodennäköistä, että syttyvien metsäpalojen määrää voitaisiin voimakkaasti vähentää.

Luultavasti käy päinvastoin, koska ilmastonmuutos tekee metsistä herkemmin syttyviä ja ihmisten

määrä kasvaa. Mutta metsäpalojen torjuntaan on saatavilla paljon apua uudesta tekniikasta niin

kaukokartoituksen, maasta ja ilmasta toimivien sammutusvälineiden kuin tehokkaan koneellisen

maan- ja metsänmuokkauksen kautta.

Suomessa on toistaiseksi ollut vähän todella laajoja ja vaarallisia metsäpaloja. Tähän ei kuitenkaan

kannata tuudittautua, vaan katsoa sen sijaan niin itä- kuin länsirajamme yli. Niin Venäjällä kuin

Ruotsissa on nykyisin liki vuosittain yli 10 000 hehtaarin metsäpaloja. Tekninen edistyksellisyys ja

suunnaton vauraus ei estänyt yli 300 ihmisen kuolemaa Kaliforniassa syksyllä 2018. Suomella on

muutama erityisetu, jotka ovat hyvän onnen ohella toistaiseksi varjelleet meitä pahoilta

metsäpaloilta.

Suomen tärkein etu on kylmä pohjoinen sijainti, josta seuraa lyhyt kesäkausi, sekä kohtuullisen suuri

sademäärä, joka hidastaa maan kuivumista syttymisherkäksi. Lisäksi suuri osa maastamme on

asuttua, jolloin palot huomataan. Metsätalous on maallemme tärkeää ja sitä tukee tiheä

metsätieverkko, jonka avulla sammutuskalustoa ja palomiehiä saadaan syrjäisiinkin maan kolkkiin

kohtuullisen nopeasti.

Kuitenkin Ruotsin tilanne ei ratkaisevasti poikkea omastamme, ja silti siellä on maan eri osissa

päässyt syttymään laajoja, hallitsemattomia metsäpaloja. Tämä on ollut ennen kaikkea yhä

pidempien hellejaksojen aiheuttamaa. Myös Suomessa voi onni kääntyä jo lähivuosina.

Tästä syystä yritysten on hyvä ryhtyä kehittämään metsäpalojen torjuntaan ja ennakointiin liittyviä

tuotteita ja palveluita. Niistä on mahdollista luoda myös tärkeitä vientituotteita, joiden vientiä

Suomen ”hyvä metsäpalomaine” edesauttaa, mutta silloin ne on rakennettava myös niitä

olosuhteita varten, jotka vallitsevat muissa maissa. Tärkeimmät kaksi eroa Suomen tilanteeseen

useimmissa muissa metsäisissä maissa ovat meitä kuumemmat ja pidemmät kesät, jolloin

kasvillisuus kuivaa liki räjähdysherkäksi, sekä runsas palavan aluskasvillisuuden määrä, koska

metsätalous ei ole kannattavaa suuressa osassa maailman maita ja siksi aluskasvillisuus lisääntyy

nopeasti.

Toinen metsäpalojen torjunnan liiketoimintapotentiaaliin laajalti vaikuttava tekijä on hallinnollinen.

Metsäpalojen torjunta on pääosin viranomaistoimintaa. Siitä vastaavat sisäministeriön alaiset tai

paikalliset palokunnat. Metsäpalojen osalta merkittävin tekijä niiden hallinnassa olisi ennakointi:

palontorjunnan suunnittelu, palokäytävien rakentaminen ja ennakoiva kulotus. Tähän ei

sisäministeriöillä kuitenkaan yleensä ole budjettia, vaan tällainen ennakkotyö jää metsänomistajien

vastuulle. Nämä taas useimmiten eivät omaa ammattitaitoa tai resursseja tällaiseen metsäpalojen

ennakointiin. Niinpä metsäpalojen ennakko torjunnassa syntyy ”muna vai kana” –ongelma.

Toinen hallinnollinen ja resurssihaaste on se että metsäpalojen syttymistodennäköisyys kasvaa yhtä

aikaa laajoilla alueilla, jopa koko Euroopassa. Tällöin on vaikeaa irrottaa riittäviä resursseja yhden

suurenkaan metsäpalon torjuntaan ilman, että palon leviämisriski muualla kasvaa kohtuuttomaksi.

Resurssien laaja yhteiskäyttö vaatii valtakunnallisen tason koordinaatiota, jota useissa maissa joko

ei ole, tai se on vasta kehitteillä.

3. Metsäpalojen luonne muutamassa esimerkkimaassa

Metsäpaloja esiintyy liki kaikissa maailman maissa, mutta niiden luonne ja yhteiskunnallinen

merkitys vaihtelevat voimakkaasti. Alaan liittyvän yritystoiminnan kannalta on tärkeää ymmärtää

näitä eroja ja muuttaa tarjoamaa tai valita kohdemarkkinat sen mukaan kuinka relevantilta oma

tuote näyttää kullekin kohdemarkkinalle.

3.1 Suomi

Kuten ylempänä jo kuvattiin, niin Suomessa metsäpaloja on ollut vähän ja ne ovat pysyneet pieninä

viimeisten vuosikymmenten aikana. Siksi meiltä puuttuu tunne metsäpalojen todellisesta

vaarallisuudesta ja meillä on vankka usko siihen, että palontorjunnan ammattilaiset hallitsevat

tilanteen, vieläpä pääasiassa kotimaisin voimin. Tiheä metsätieverkko ja vapaapalokuntien hyvä

miehitys ovat johtaneet siihen, että paloja päästään torjumaan hyvin. Kesäiset valvontalennot

havaitsevat palonalut ajoissa. Ja muutamaa kesää lukuun ottamatta hellejaksot eivät ole olleet

pahoja. Siksi metsäpalojen torjunnasta Suomessa puuttuu paljon kysyntäpotentiaalia ja metsäpaloja

arvioidaan lähinnä niissä menetetyn hakkuutuoton kannalta.

3.2 Ruotsi

Ruotsissa on jo traagistakin historiaa metsäpalojen kohdalla ja suuria paloja on sattunut esimerkiksi

vuosina 2010, 2014 ja 2018. Suurimmat palot vaativat erittäin paljon torjuntaresursseja silloinkin,

kun ne sijaitsevat verrattain syrjäisillä alueilla, kuten Ruotsissa yleensä on asian laita. Ruotsalaiset

pääsivät viime kesänä 2018 kokeilemaan myös kansainvälistä yhteistyötä ja vastaanottivat

palontorjunnan yksiköitä monista maista. Ruotsalaisten vastaanottokyky sai laajalti kiitosta, mutta

operatiivinen yhteistoiminta oli silti haasteellista. Ruotsalaiset puolestaan arvostivat Etelä- ja

Itäeurooppalaisten palokuntien kokemusta rajujen metsäpalojen torjunnassa. Erityisesti järeän

lentokaluston käyttö oli uutta ja tehokasta Ruotsin oloissa, samaten paloyksiköiden kyky laskeutua

toimialueelleen helikopterista. Näitä taitoja ei ole aiemmin Ruotsissa tarvittu.

3.3 Venäjä

Venäjän metsäpalot ovat maailman laajimpia. Kesällä 2019 ne ovat olleet pahempia kuin koskaan,

ja poikkeuksellisesti erityisesti Siperian pohjoisimmissa osissa. Tämä on aluetta, jossa öljyn tai

kaasunporauksen alueita lukuun ottamatta ei ole lainkaan tieverkkoa. Tämä tarkoittaa sitä, että

noita paloja on mahdotonta sammuttaa. Siperiassa on erittäin rajuja hellejaksoja joka vuosi, jonka

takia soidenkin pintamaa kuivuu ja palot saattavat muuttua erittäin pitkäkestoisiksi turvepaloiksi.

Pahimmissa tilanteissa palo jatkuu jopa talven yli hangen alla, ja vasta kevätlumien sulamisvesi

sammuttaa ne. Koska rakennuskanta Venäjän syrjäseuduilla on suurelta osin puuta, palokuntien

täytyy hellejaksoina pysytellä asutuksen lähellä ihmisten ja asumusten suojaamiseksi.

3.4 Kanada

Kanada muistuttaa maantieteellisesti Venäjää niin metsien kuin tieverkon osalta. Siellä kuitenkin on

paikoin metsien läpi tiheä koelinjaverkko, jota on käytetty liuskeöljyn etsinnässä, näin erityisesti

Albertan provinssissa. Nämä linjat muodostavat luonnollisia palokatkoja. Mutta kuumina

hellejaksoina sielläkin tuli pääsee karkaamaan ja vuonna 2016 tämä ilmiö johti Fort McMurrayn

kaupungin jäämiseen metsäpalon alle. Kanadassa on maailman pisin kokemus lentokoneiden

käytöstä metsäpalojen sammuttamisessa.

3.5 Välimeren maat ja Kalifornia

Välimeren maat Espanja, Kreikka, Portugali, Italia ja Etelä-Ranska muistuttavat ilmastoltaan ja

asutukseltaan Kaliforniaa. Näille kaikille maille on ominaista kuiva ilmasto ja runsas metsän

aluskasvillisuus, joka muodostaa kesän pitkinä ja hyvin kuumina hellejaksoina räjähtävän

yhdistelmän. Kaikissa näissä maissa menetetään paloissa myös runsaasti ihmishenkiä, koska palot

yltyvät nopeasti latvuspaloiksi, joita tuuli kuljettaa eteenpäin ihmisen juoksuvauhtia. Siksi niissä

tärkeintä on huolehtia rakennusten suojelemisesta ja erityistä huomiota on kiinnitettävä siihen, että

asukkaat pitäisivät kotiensa ympäristön siistittynä pusikosta. Paloja koetetaan sammuttaa

lentokalustolla, mutta kuivimpina ja kuumimpina jaksoina paloja syttyy niin monessa paikassa yhtä

aikaa, että kaikkien torjunta ei onnistu resurssipulan vuoksi. Palojen priorisointi ja kansallinen

koordinaatio torjuntaresurssien käytössä ovat siksi hyvin tärkeitä.

3.6 Indonesia ja Brasilia

Indonesia ja Brasilia ovat molemmat alueita, joilla on suurin mahdollinen merkitys koko maapallon

ilmaston kannalta. Kongon alueen ohella niissä sijaitsevat maailman suurimmat sademetsäalueet,

jotka tuottavat suurimman määrän happea ilmakehäämme. Molempien maiden runsaille

metsäpaloille on ennen kaikkea sosiaaliset syyt. Molemmat maat elävät luonnonvaroistaan: Brasilia

ennen kaikkea soijan- ja karjankasvatuksella kaivostoiminnan ohella; Indonesian päätulonlähde on

palmuöljy. Kummastakin maasta puuttuu eurooppalaistyylinen sosiaaliturva ja lainkuuliaisuus, ja

maiden sisäinen tulonjako koetaan epäoikeudenmukaiseksi. Väestöpaine ja maiden hallitusten

asutuspolitiikka on siirtänyt tiheimmin asuttujen alueiden väestöä syrjäseuduille raivaamaan

metsää puuplantaaseiksi, pelloksi ja laidunmaaksi. Tätä toimintaa vastustavat paikalliset metsässä

elävät alkuperäiskansat ja länsimaiden kriittinen suhtautuminen metsäkatoon. Itse

luonnonvarateollisuus on molemmissa maissa keskittynyttä, mutta maan- ja metsänomistus on

paikallisyhteisöjen käsissä. Usein syrjäisille seuduille muuttanut väestö kokee plantaasi-, viljely- tai

laidunmaan kasvattamisen metsän kustannuksella ainoaksi mahdollisuudekseen taloudelliseen

vaurastumiseen. Indonesiassa ja Brasiliassa metsäpalot ovat politiikkaa!

3.7 Afrikka

Afrikan pohjoisosassa joko ei ole metsää lainkaan, tai se on vaarassa hävitä ilmastonmuutoksen ja

ihmisen toiminnan yhteisvaikutuksen edesauttamana. Kun metsä häviää, monsuunisateet jäävät

yhä etelämmäksi, mikä pahentaa edelleen Sahelin alueen kuivuutta. Vielä etelämpänä varsinainen

sademetsä ei ole erityisen uhattuna, koska alueen poliittisen epävakauden vuoksi on vaikeaa

harjoittaa laajamittaista plantaasitaloutta puuttuvan tieverkoston ja teolliseen toimintaan

sopimattoman poliittisen ja sosiaalisen ympäristön vuoksi. Mutta kuivemmilla alueilla, kuten

miombo-metsässä ja savanneilla, ruohikkopaloja esiintyy runsaasti, koska se on osa paikallista

”kaskiviljelyä”: maastoa poltetaan viljeltäväksi ja karjan laitumeksi. Palontorjuntakalustoa on vähän,

mutta Afrikassa hyödynnetään satelliittipohjaisia palohavaintopalveluita, koska ne tarjoavat siellä

nopeimman mahdollisuuden palojen havaitsemiseen, kun taas Euroopassa ja Venäjälläkin

valvontalennot tai mastoihin sijoitetut kamerat näkevät palot nopeammin.

Kuten näistä esimerkeistä nähdään, metsäpalojen syyt, niiden laajuus ja kesto sekä torjunnan

mahdollisuudet vaihtelevat runsaasti eri maissa. Ennen kuin valitaan oikea markkina metsäpalojen

torjunnan palveluille ja tuotteille, täytyy ensin tuntea paikallisten metsäpalojen luonne ja syyt.

Tyypillisesti suomalaisessa ajattelussa korostuvat liikaa tekniset ratkaisut ja välineet, kun taas

muualla maailmassa joko poliittiset ratkaisut, tai yhteistoiminnan erilaiset muodot, ovat tärkeimpiä

tekijöitä.

4 Liiketoimintaa metsäpalojen torjunnasta esimerkkien kautta: pk-yritysten

arvoverkon jäseniä

Tällaisessa haastavassakin toimintaympäristössä on kuitenkin mahdollista rakentaa metsäpalojen

torjunnasta liiketoimintaa, josta seuraavassa useita yritystason esimerkkejä. Kolmannesta

eteenpäin yritys-caset on löydetty Business Finlandin teettämän metsäpaloalan vientiselvityksen

yritysluettelosta, jonka on koonnut Seppo Tossavainen ToGrow Oy:stä.

3.1. Metsäpalojen torjunnan ennakkosuunnittelu – Arbonaut Oy

Joensuulaisen Arbonautin ArboFiRM-tuote on tarkoitettu metsäpalojen sammuttamisen ja

torjunnan ennakkosuunnitteluun. Se perustuu laajan alueen kattavan LiDAR-pistepilven

jalostamiseen palopäällikön tarpeita vastaavaksi tietotuotteeksi. Ajatuksena on että kun metsäpalo

syttyy, sitä varten on olemassa digitaalisessa muodossa teemoitettu karttapalvelu, jonka

teemakarttojen avulla palopäällikkö pystyy nopeasti päättelemään olosuhteet paloalueella, kuten

sammutusveden lähteet, rinteiden kaltevuudet, maaperän kosteuden, tieverkoston jne. Näin hänen

ei tarvitse odottaa sammutusyksiköiden pääsyä palopaikalle tilanteen selvittämiseksi. Varhain

havaittu palo on myös helpoin sammuttaa, tai sen leviäminen rajata esimerkiksi palokatkojen avulla.

Alla esimerkki muutamasta ArboFiRM-palvelun teemakartasta.

Kuva 3. Palavan aineen määrä ArboFiRM-palvelussa.

Kuva 4. Rakennusten paloriskikartta paloalueella.

3.2. Palokaasujen haistaminen – Pegasor Oy

Tamperelainen Pegasor Oy on erikoistunut kaasujäämien tarkkaan havainnointiin. Sen anturit

antavat jo varhain tietoa, jos ilman mukana anturiin kulkeutuu savukaasuja. Tällaisia antureita

voidaan sijoittaa esimerkiksi kouluihin, jolloin niiden signaalin perusteella voidaan päättää, milloin

koulun oppilaat täytyy evakuoida.

Pegasorin järjestelmään kuuluu eri tyyppisiä sensoreita, jotka viestivät mittaustuloksistaan

pilvipalvelun kautta. Näin niiden avulla voidaan muodostaa myös laajan alueen palokaasujen

tilannekuva.

Alla esimerkkikuva Pegasorin tuotteista:

Kuva 5. Pegasorin ulkoilma-anturi savukaasujen havaitsemiseksi.

3.3. Xpyron innovatiiviset metsäpalon torjunta-aineet

Oululaisen Xpyron uudet palontorjunta-aineet mahdollistavat nopean, turvallisen ja tehokkaan keinon torjua maasto- ja metsäpaloja. Palontorjunta-aineilla on mahdollista toteuttaa aivan uudenlaista sammutustaktiikkaa, jollaisia ei ole voitu aiemmin tehdä. Xpyron palontorjunta-aineet ovat käyttövalmiita, nestemäisiä, myrkyttömiä ja ympäristöystävällisiä. Aineista ei jää maastoon luontoa haittaavia aineita eikä sivuvaikutuksia.

Xpyron uudet palontorjunta-aineet ratkaisevat monet haasteet tämän hetken ja tulevaisuuden palontorjunnassa. Aineiden ansiosta voidaan toteuttaa aiempaa turvallisempia, nopeampia ja tehokkaampia sammutustaktiikoita, jollaisia ei ole voitu perinteisillä menetelmillä tehdä.

Xpyron aineilla voidaan tehdä nopeasti tehokas ”kemiallinen” palokatko palon rajaamiseksi tai sen etenemisen katkaisemiksi. Aineilla voidaan suojata myös riskialueita ja kohteita ennaltaehkäisevästi, koska aineen vaikutus säilyy optimaalisissa olosuhteissa kasvustossa ja maastossa jopa useita viikkoja. Uudet aineet mahdollistavat tehokkaan sammuttamisen myös syvällä maan sisällä kytevissä paloissa, kuten esimerkiksi turvepaloissa.

Xpyron nestemäistä palontorjunta-ainetta voi levittää maastoon monin tavoin. Heillä on tuotevalikoimassaan nestemäinen palonestoaine, jota käytetään metsä- ja maastopalojen torjuntaan levittämällä aine palokatkoksi ennalta suunniteltuun katkaisukohtaan maastossa. Ainetta voidaan käyttää myös lentosammutuksessa. Sen lisäksi heillä on tästä aineesta muunnelma, josta pintajännitys on liki kokonaan poistettu. Tämä aine leviää tehokkaasti maaperän huokosiin, sammuttaen esimerkiksi turvepaloja.

3.4 Rumble Toolsin palonvalvontadroonit

Imatralainen Rumble Tools on erikoistunut palon havaitsemiseen ja valvontaan tarkoitettujen droonien valmistukseen ja operointiin. Droonit ovat kuumuutta kestäviä ja niihin voidaan laittaa sensoreita lämpökameroista kaasuntunnistimiin. Alla kuva Rumble Toolsin droonista:

Kuva 6. Rumble Toolsin palonvalvontadrooni.

3.5 Fixterin palavan risukon harvennusmenetelmä

Kannonkoskelainen Fixteri Oy on kehittänyt harvesterin ja työmenetelmän, jolla poistetaan risukkoa metsän pohjalta ja näin hillitään metsäpaloja. Menetelmää on kokeiltu Suomen lisäksi Espanjassa:

Suomalainen Fixteri on esitellyt biopolttoraaka-aineen edistyksellisen toimitusketjun menestyksekkäästi Espanjassa. Tuottavuusloikan lisäksi erityistä kiinnostusta herätti Fixterin tarjoama ratkaisu palonarkojen metsien harventamiseen. Työnäytöstä seurasi toista sataa metsä- ja bioalan asiantuntijaa Brasiliaa myöten sekä paikallisia viranomaisia.

Fixterin kyky harventaa tehokkaasti pienpuuta kiinnostaa kovasti Katalonian viranomaisia, sillä hoitamaton metsä altistaa metsäpaloille erityisesti Etelä-Euroopan kuivassa ilmastossa. Fixteri-paalaimen valjastaminen metsäpalojen torjuntaa nähtiin suurena mahdollisuutena. Samalla osallistujat vakuuttuivat koko toimitusketjun tehokkuudesta. Alla kuva Fixterin paalaimesta:

Kuva 7. Fixterin paalain toiminnassa.

4. Metsäpalojen torjunnan palveluketjut ja -klusterit

4.1. pk-yritysten arvoverkkoa toteuttava liiketoimintamalli

Metsäpalojen torjunnan monimuotoisuudesta johtuen olisi usein luontevaa, että useampi yritys

yhdistäisi voimiaan kokonaistarjoaman parantamiseksi. Tällaisissa tilanteissa myös viranomaisten

yhteistyö ja avainasiakkuus esimerkiksi pilottihankkeissa voi olla merkittävä kilpailutekijä. Toisiaan

täydentävät yritykset voivat tarjota ratkaisuja vaikka yhteisen brandin alla. Eräs esimerkki

vastaavasta palveluiden niputtamisesta on Kiteellä toimiva yritysrypäs Pro-Group:

Provetek Oy on osa ProGroup – ryhmää. ProGroup on suomalainen ympäristöalan yritysryhmä, joka on perustettu vuonna 2002. Ryhmän yritykset ovat toiminnassaan keskittyneet prosessi-, ympäristö- ja yhdyskuntatekniikkaan. Ryhmän yritysten toiminnot täydentävät toisiaan, joten he voivat tarjota asiakkailleen kustannustehokkaasti kokonaispalveluita tuotteiden ja prosessien suunnittelusta käytännön toteutukseen.

Ryhmän muita yrityksiä ovat EcoProtech Oy, Eko-Kvintti Oy, Flowpro Management Oy, EcoEnergy SF Oy sekä BioCone Oy. Vastaavan kaltainen yritysrypäs voisi kenties tarjota asiakkaille yhden pysähdyksen reaalisen tai virtuaalisen palvelupisteen, josta saisi lukuisia metsäpalontorjuntaan liittyviä tuotteita ja palveluja.

Kuva 8. Pro-Group yritysryväs Kiteellä.

Metsäpalojen torjunnan liiketoiminnassa on kuitenkin keskeisenä haasteena se, että se on kussakin maassa säänneltyä viranomaistoimintaa. Vaikka palontorjunnan alalle on hiljalleen syntynyt yhteistoiminnan standardeja, kuten EU:n laajuinen ”isäntämaasopimus” Host Nation Support for Principal Response Agencies, jossa säädellään suurten luonnontuhojen torjunnan johtamisjärjestelmää ja teknistä yhteensopivuutta letkujen liittimistä lähtien, on metsäpalojenkin torjunta syvästi paikallista ja paikallisiin hallinnollisiin ja luonnonolosuhteisiin sekä resursseihin sovitettua toimintaa.

Siksi laitemyyntiä lukuun ottamatta paras tapa markkinoida suomalaista yritysosaamista metsäpalojen torjuntaan on luultavasti tehdä se yhdessä suomalaisten viranomaisten, kuten vaikka paloviranomaisten tai Suomen Metsäkeskuksen kanssa, jotka omalla läsnäolollaan viestivät tarjottujen tuotteiden ja palveluiden sopivuutta viranomaistoiminnan tukemiseen.

4.2. Metsäpalojen hallinnan innovaatioekosysteemi

Kuvassa 9 esitetään metsätiedon ja metsäpalojen torjunnan innovaatioekosysteemit. Metsätiedon palvelualustan, jolla viitataan Metsäkeskuksen metsätietojärjestelmään, kohdalla on olemassa toimiva innovaatioekosysteemi, joka on jo tuottanut joitain vientituotteita. Tämän kohdalla seuraava askel on tehostaa innovaatioekosysteemissä syntyneiden tuotteiden ja palveluiden vientiä. Metsäpalon ehkäisyn ja torjunnan innovaatioekosysteemissä sen sijaa tulisi vielä tuottaa innovaatioita ja niille kotimaan referenssimarkkinat. Vientiin liittyen on mahdollista samanaikaisesti luoda vientiin tähtäävää innovaatioekosysteemiä. Siinä tutkimusorganisaatioiden tutkimusyhteistyö voisi olla avain samanaikaiseen kehittämiseen ja vientiin myös yritysten kohdalla.

Kuva 9. metsätiedon innovaatioekosysteemi on jo toiminnassa, sen kehittämisen painopiste on vahvistaa valmiiden innovaatioiden vientiyhteistyötä. Metsäpalon ehkäisyn ja torjunnan päätöstuki puolestaan kaipaa vastaavan innovaatioekosysteemin rakentamista kuin metsätiedon kohdalla on Metsäkeskuksessa tehty. Samaan aikaan tulisi kehittää myös vientiponnisteluja.

4.3. Miten mahdollistetaan yritysten yhteiset toimet?

Esitämme seuraavia toimenpiteitä metsäpalojen torjunnan vientiin tähtäävien palveluketjujen luomiseksi:

1) Rahoitusta - mielellään perinteinen teknologiaohjelma, johon yritykset saisivat tukirahaa, mutta

jossa kotimainen julkinen sektori saisi myös rahoitusta, jos ryhtyy pilottiasiakkaaksi ja tilaa palvelua

tai ostaa kokeellisen tuotteen. Esimerkiksi palontorjuntaan ja ennaltaehkäisyn palvelutuotteiden

synnyttämiseksi tarvittaisiin julkishallinnolle rahoitettu pilotti. Volyymi pitää hankkeissa olla riittävä,

eli ainakin noin 100 000 euroa per partneri. Mieluummin useita kohtuukokoisia hankkeita kuin yksi

iso. Pilotit voivat kehittää karttajärjestelmiä ja päätöstukea, palontorjuntakalustoa ja testata

olemassa olevaa puunkorjuuteknologiaa tähän tarkoitukseen. Pilottialue tulisi olla 1-2 maakunnan

laajuinen. Tällöin esimerkiksi päätöstukijärjestelmän kohdalla olisi mahdollista toteuttaa sekä

aineiston tuottaminen että käyttöliittymän pilotointi palokunnille.

jos mietitään tuota kohtaa 1 niin voisi muotoilla palontorjuntapäätöstuen pilottihankinnan

pelastustoimelle/sisäministeriöön. tällä tuetaan innovaatioita ja referenssimarkkinoita.

2) Vienninedistämismatkat, erityisesti ministerivetoiset, tällä samalla teemalla. Näitä BF on junaillut

ansiokkaasti ja näitä tarvitaan lisää.

3) Tarvitaan palveluviennin vientitakuu. Finnvera saa myöntää takuita vain tuoteviennille tai

rakentamisprojekteille. Finnfund puolestaan saa rahoittaa vain kehittyvien maiden yrityksille

tehtävää kauppaa. Jollain tavalla tulisi ratkaista takuut, kun kyseessä on julkiselle sektorille myytävä

palvelua, jollaista esimerkiksi metsäpalojen torjuntaan liittyvät palvelut ovat.