1 Matkakertomus Valtiovarainvaliokunta Ottawa, Kanada – Washington, Yhdysvallat 24. – 30.9.2017 Maarit Pekkanen valiokuntaneuvos
1
Matkakertomus
Valtiovarainvaliokunta
Ottawa, Kanada – Washington, Yhdysvallat
24. – 30.9.2017
Maarit Pekkanen
valiokuntaneuvos
2
Matkan taustaa ja tarkoitus
Kyseessä oli valtiovarainvaliokunnan kolmas delegaatiopohjainen kaukomatka
vaalikaudella 2015 – 2019. Kaksi aiempaa matkaa suuntautuivat Afrikkaan
(Etiopia ja Tansania, 2016 huhtikuu) ja Kiinaan (Peking ja Shanghai, 2016 syyskuu).
Viimeinen, neljäs delegaatiomatka oli tarkoitus tehdä maaliskuussa 2018 Intiaan.
Kullekin matkalle on valittu yleisten talouspoliittisten kysymysten lisäksi omia
erityisteemoja valiokunnan laajan toimialan pohjalta.
Pohjois-Amerikkaan tehdyn matkan painopisteitä olivat yleispoliittisen tilanteen ja
talouskysymysten ohella kansainväliset kauppasuhteet, USA:n verouudistus ja
kansainvälinen verokilpailu sekä arktinen alueen kysymykset, ml. Arktisen Neuvoston
toiminta. Lisäksi toivottiin näkökulmia ilmastopolitiikkaan ja maahanmuuttoon
liittyviin kysymyksiin.
Nämä kaikki aihealueet olivat poikkeuksellisen ajankohtaisia; kauppasuhteet tuoreen
EU:n ja Kanadan välisen CETA-sopimuksen ja pysähdyksissä olevan EU:n ja
Yhdysvaltojen välisen TTIP-sopimuksen vuoksi, USA:n verouudistus presidentti
Trumpin vaalilupausten vuoksi sekä arktinen alue sen ilmasto- ja energiapoliittisen
ulottuvuuden sekä Suomen Arktisen Neuvoston puheenjohtajuuskauden johdosta.
Delegaation puheenjohtajina toimivat valiokunnan puheenjohtaja Timo Kalli sekä
kansanedustaja Timo Harakka. Muut osallistujat olivat valiokunnan varapuheenjohtaja
Ville Vähämäki sekä kansanedustajat Markku Eestilä, Eero Suutari, Pia Viitanen ja
Peter Östman sekä valiokuntaneuvos Maarit Pekkanen.
Taustainformaatio
Delegaatio perehtyi avainkysymyksiin ennen matkaa seuraavasti:
Vapaakauppa ja kauppasuhteet: apulaisosastopäällikkö Ilkka Saarinen,
ulkoministeriö sekä vanhempi tutkija Antto Vihma, Ulkopoliittinen instituutti
Kansainvälinen verotus: apulaisprofessori Tomi Viitala, Aalto yliopisto sekä
finanssineuvos Jari Salokoski ja erityisasiantuntija Anu Rajamäki, VM
Arktisen alueen kysymykset: vanhemmat tutkijat Harri Mikkola ja Juha
Käpylä, Ulkopoliittinen instituutti
Matkaohjelma ja jaettu materiaali
Matkaohjelma on liitteenä (liite 1).
Taustainformaatio sekä matkan aikana saatu materiaali on tallennettu valiokunnan
työtilaan.
3
Kanada
Lähde: Kauppapolitiikka 1/2017
Yleistä
Suurlähettiläs Vesa Lehtonen esitti ajankohtaiskatsauksen Kanadan taloudellisesta ja
poliittisesta tilanteesta. Pääministeri Justin Trudeaun liberaalihallituksen asema on
vahva ja maan sisäpoliittinen asetelma selvä. Suhde Yhdysvaltoihin on sitä vastoin
monessa suhteessa odottava, kunnes nähdään, miten presidentti Trumpin hallinto
asemoituu eri politiikkalohkoihin. Tässä suhteessa avoimia ovat esim. ajankohtaiset
Nafta-sopimusneuvottelut.
Lehtonen korosti katsauksen talouspoliittisessa osiossa niitä yhtäläisyyksiä, joita
Suomella ja Kanadalla on ja jotka tarjoavat yhteistyön mahdollisuuksia; maiden
elinkeinorakenne ja kulttuuri ovat samantapaisia, maat ovat vauraita ja niitä yhdistää
laaja harvaan asuttu, pohjoinen alue. Vaikka Kanada on pinta-alaltaan 30 kertaa
Suomea suurempi maa ja sen väestöpohja on 7 kertaa Suomen väkiluvun suuruinen, se
on kiinnostava kohdemaa Suomen kannalta. Se ei ole siis toimijana vain ”USA:n
varjo”, vaikka USA on Kanadan keskeisin kauppakumppani 75 %:n osuudellaan.
Kanadan talous on melko vahva kauan matalana pysytelleestä öljyn hinnasta
huolimatta ja se tarjoaa nykyisellään hyvät lähtökohdat ekspansiiviseen
talouspolitiikkaan; vuoden 2017 kasvuarvio on 2,6 % ja julkinen velka noin 30 %
4
BKT:sta. Työttömyysaste on ollut pitkään 7 %:n luokkaa. Hallitus on myös luvannut
tehdä merkittäviä talouskasvua tukevia investointeja infrastruktuuriin seuraavan
kymmen vuoden aikana. Ajankohtaisia ja mm. suomalaisille yrityksille mahdollisia
investointikohteita ovat mm. cleantechin, kaivosteollisuuden ja meriteollisuuden
hankkeet.
Team-Finland –verkostoa edustaneen kaupallisen asiantuntija Jarno Valkeapään
mukaan suomalaisille yrityksille on kysyntää ja Kanadaan on helppo tulla maiden
samankaltaisuuden vuoksi. Olennaista on kuitenkin rakentaa kansainvälistymisen
edellyttämä vahva pohja kotimaassa ennen markkinoille tuloa. Kun yrityksellä on
kykyä, halua ja tavoite selvillä, kansainvälistymistukea löytyy, vaikka Suomen
panostus kansainvälistymisresursseihin on pieni esim. Ruotsiin verrattuna.
Ministerineuvos Veli-Pekka Kaivola otti esille Kanadan lähes 40 vuotta vanhan
jäänmurtajakaluston, jonka uusiminen on ajankohtaista. Tältä osin Suomen osaaminen
ja rakentamisen hinta ovat ylivertaisia Kanadaan nähden. Muita merkittäviä kohteita
voisivat olla mm. Suomen metsäosaamiseen pohjaavat hankkeet, asutus- ja
kaupunkimaisten alueiden suuret infrakohteet tai pohjoisimpien alueiden perusinfran
rakennustyöt. Kehitystä ja päätöksentekoa hidastavat kuitenkin liittovaltiorakenteen
moniportaisuus, provinssien erilaisuus ja vahva asema sekä hallintotraditio, joka
rakentuu osin ranskalaisen, osin englantilaisen byrokratian varaan.
Kanadan eri alueiden erilaisuus perustuu suurten maantieteellisten erojen ohella myös
siihen, että provinssien valtaoikeudet ovat vahvat ja viimesijainen päätöksenteko
tapahtuu pääosin paikallisesti. Tämä näkyy esim. opiskelussa siten, että yhtäällä
suoritettua tutkintoa ei välttämättä hyväksytä muualla. – Taloudellisten
toimintaedellytysten erilaisuutta kuvaa osaltaan taas se, että siinä, missä Quebeckin
alueen sähkö saadaan lähes kokonaan vesivoimasta, pohjoisen alueen omakotitalot
lämpiävät diesel-öljyllä tehdyllä sähköllä. Vaikka maakaasu olisi halpaa maan omien
varantojen vuoksi, kaasuverkoston rakentaminen tulisi kalliiksi.
Erityisen haasteen muodostavat syrjäiset, eristäytyneet arktiset alueet, joilla ei ole
yleistä it-verkkoa eikä halpoja keinoja tavalliseen yhteydenpitoon. Se taas vaikeuttaa
jopa nuorten kouluttautumishalukkuutta ja –edellytyksiä ja heikentää tulevaisuuden
odotuksia.
Suurlähettiläs Lehtonen korosti Kanadan kansainvälisissä suhteissa monenkeskisyyttä
ja sopimusperusteista lähestymistapaa. Tämä koskee myös Pariisin ilmastosopimusta,
vaikka Kanadan ei ole helppo saavuttaa omia tavoitteitaan runsaan fossiilisen
tuotannon vuoksi. Kanada tukee myös YK:n toimintaa ja tavoittelee mm. paikkaa
turvallisuusneuvostossa yhdessä Norjan kanssa. Kanada on lisäksi NATO-maa, joka
toimii läheisesti ja tiiviisti myös Itämeren alueella. Harjoitettu Venäjä-politiikka on
tiukkaa, joskin siinäkin näkyy tavoite dialogiin. Kanada voisi toimia hyvin myös
sillanrakentajana Eurooppaan nähden, kun USA:n asemoituminen on vielä monin osin
avoin.
5
Arktinen alue
Vanhempi tutkija Harri Mikkola totesi perehdyttämispuheenvuorossaan, että arktinen
alue 1) lämpenee, 2) taloudellistuu, 3) globalisoituu ja 4) muuttuu geopoliittisesti
entistä tärkeämmäksi keskeisten toimijoiden EU – Venäjä – Kanada – USA ja
nyttemmin myös Kiinan kesken.
Lämpenemisen tahtia kuvaa hyvin viimeisen 30 vuoden aikana tapahtunut muutos,
jonka aikana kokonaisjäävolyymistä on hävinnyt noin 70 %:a. Trendi on siis selvä.
Lisäksi tiedetään, että alue lämpenee kaksi kertaa muita nopeammin. Joidenkin
arvioiden mukaan Jäämeri on kokonaan jäätön vuonna 2040.
Taloudellinen kiinnostus perustuu taas arktisen alueen rikkaisiin luonnonvaroihin ja
Koillisväylän avautumisen synnyttämiin odotuksiin, vaikka näkymät ovat muuttuneet
aiempaa varovaisemmiksi (on palattu ”hypestä realismiin”). Tähän ovat vaikuttaneet
mm. öljyn hinnan lasku, koeporausten aiheuttama pettymys sekä hiilettömään
talouteen ja uusiutuvaan energiatuotantoon kohdistuva voimakas noste. Myöskään
Koillisväylästä ei odoteta lopulta mittavaa kauttakulun valtaväylää.
Samat havainnot ympäristön muutoksesta tulivat esiin myös Global Affairs Canadan
johtaja Alison LeClairen esittelypuheenvuorossa ”Canada and the Arctic”. Lisäksi
arktinen alue on keskeinen osa maan identiteettiä; Kanada on maapinta-alaltaan
arktisen alueen toiseksi suurin valtio, arktinen alue muodostaa 40 %:a sen omasta
pinta-alasta ja 25 %:a koko arktisesta alueesta. Toisaalta alueella asuu vain 120 000
ihmistä, so. alle 1 % Kanadan väestöstä, mikä yhdessä laajan alueen kanssa asettaa
suuria haasteita alueen kehittämiselle ja vielä varsin puutteelliselle infrastruktuurille.
Myös arktisten alueiden alkuperäiskansojen asema on itsessään iso ja herkkä asia,
johon heijastuvat kipeä historia ja koetut vääryydet. Sovintoprosessi on yhä käynnissä
ja eteneminen vaikeaa. Hallitus on myös arvioimassa uudelleen arktisen alueen
politiikkatoimia ja strategioita yhdessä alkuperäiskansojen edustajien kanssa.
6
Yhteistoiminta ja arvostukseen perustuvien suhteiden tärkeys korostuivat niin johtaja
LeClairen kuin myöhemmin ympäristö- ja ilmastonmuutosministeriön edustajien
puheenvuoroissa.
Kehitysnäkymiä leimasivat yleisesti alueen suojelun tarve ja kestävä taloudellinen
etenemistapa. Hallitus on myös sitoutunut edistämään näitä tavoitteita yhtäaikaisesti.
Se on tehnyt lukuisia aloitteita, jotka liittyvät ilmastonmuutokseen ja vihreään
talouteen. Rahoitusta on suunnattu mm. alueille, joille ei ole verkkoyhteyksiä ja jotka
ovat toistaiseksi riippuvaisia diesel-öljystä. Alueiden talouden kehittämiseen tähtäävän
strategisen investointiohjelman kohteina mainittiin mm. geotieteet, uusiutuva energia,
kalatalous, turismi ja kulttuurialat.
Kanada on sitoutunut vahvasti myös Arktisen Neuvoston toimintaan ja tukee Suomen
puheenjohtajuuskauden ohjelmaa ja painotuksia1. Myös tässä yhteydessä korostuivat
alkuperäiskansojen aseman ja mukanaolon tärkeys.
Verotus
Delegaatio tapasi Kanadan verotuomioistuimen johtajan, Chief Justice Eugene
Rossiterin suurlähettilään tarjoamalla lounaalla. Keskustelu oli vapaamuotoista ilman
erityistä verojärjestelmän esittelyä. Tuomari Rossiter totesi kuitenkin, että käynnissä
oleva Kanadan verouudistus koskee vain pientä osaa laajasta verolainsäädännöstä.
Hallituskaudet ovat hänen mukaansa ylipäänsä liian lyhyitä, jotta merkittävät
muutokset olisivat vietävissä läpi. Lisäksi liittovaltiorakenne hidastaa myös
verouudistuksia, koska lainsäädäntöä ei ole harmonisoitu, vaikkakin provinssit
seuraavat pitkälti valtion linjauksia.
Tuomari Rossiter arvioi myös, ettei USA:n verouudistuksella tule olemaan kuin vain
marginaalinen vaikutus Kanadalle. Verotasot alenevat todennäköisesti Kanadan
1 Suomen puheenjohtajuus Arktisessa neuvostossa (2017 – 2019) muutoksen ja epävarmuuden aikakaudella,
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 14/2017
7
tasolle aiheuttamatta erityistä ongelmaa. Todellinen uhka on sen sijaan uudenlainen
protektionismi, joka on näkynyt viimeaikaisissa kansainvälisissä päätöksissä, kuten
Brexitissä ja vapaakaupan vastaisissa toimissa.
Kanadan verotuomioistuin keskittyy yksinomaan verojuttuihin, ja sellaisena on
harvoja maailmassa. Kaikki verovelvolliset voivat saattaa asiansa sen käsiteltäväksi,
jos siihen on tarve. Pääosa jutuista, noin 90 % edustaa taloudellisesti noin 10 %
tapausten rahallisesta merkityksestä – ja päinvastoin. Lisäksi kansainvälisten juttujen,
kuten siirtohinnoitteluun liittyvien kysymysten osuus on kasvussa2.
Suurlähettiläs Lehtonen totesi vierailun alussa esittämässään katsauksessa, että
verouudistus on iso asia pääministeri Trudeaun agendalla. Sen yksi kärki kohdistuu
palkka- ja yritystulon väliseen suhteeseen ja tulonmuunto-ongelmiin, joille halutaan
asettaa rajoja. Kaavaillut veronalennukset on taas tarkoitus suunnata keskiluokkaisille
perheille. Ajatuksena on kaikkiaan se, että kukin maksaisi oman reilun osuutensa
yhteisestä verotaakasta.
Vapaakauppa
Suomen viennistä vain vajaa prosentti kohdistuu Kanadaan. Suoraa vientiä harjoittavia
yrityksiä on apulaisosastopäällikkö Ilkka Saarisen mukaan noin 1200 ja kaikkiaan
noin 4000. Tilanteen odotetaan kuitenkin kehittyvän syksyllä 2016 allekirjoitetun
EU:n ja Kanadan uuden kauppasopimuksen CETA:n3 myötä. Sopimus helpottaa
maiden välistä vientiä ja alentaa kaupan kustannuksia, kun se poistaa tullit
siirtymäajan jälkeen, yhtenäistää standardeja ja vähentää tuotteiden kaksinkertaista
testausta. Lisäksi se antaa mahdollisuuden osallistua julkisiin hankintoihin.
Sopimusta on alettu soveltaa väliaikaisena 21.9.2017 lukien, mutta se on ratifioitava
vielä valtio- ja osavaltiotasolla Kanadassa sekä EU:n jäsenvaltioiden parlamenteissa.
Kauppaneuvotteluja hoitavan yksikön johtaja David Usher, Gobal Affairs Canada,
totesi, että Kanada suhtautuu myönteisesti vapaakaupan edistämiseen. CETA-sopimus
on Usherin mukaan edistyneimpänä lajissaan. Hän korosti kuitenkin sitä, että pelkkä
sopimus ei itsessään takaa, että sitä käytetään hyödyksi. Siksi sitä on myös
promovoitava ja sen tuomista mahdollisuuksista kerrottava yrityksille. Esim. Kanadan
pk-yritykset (yli 500 henk.) ovat maan tärkeimpiä työllistäjiä mutta eivät toistaiseksi
erityisen vientivetoisia tai –taitoisia.
Toinen aihe käsitteli uudelleen käynnistettyjä NAFTA-neuvotteluita USA:n, Kanadan
ja Meksikon kesken. Sopimus tulisi Usherin mukaan modernisoida kokonaan sen
sijaan, että sitä vain täydennettäisiin aiempaan tapaan. Uudistamista kaipaavia kohtia
on monia, kuten työntekijöiden asema tai ympäristökysymykset. Yhteisymmärrykseen
2 Kanadan hallitus on antanut verohallinnolle miljardirahoituksen kansainvälisiin verotarkastuksiin. Tuomari Rossiterin
arvion mukaan se johtaa epäilemättä pian myös kansainvälisiin verokiistoihin, joihin tarvitaan tuomioistuimen
ratkaisuja; Lakimiesuutiset 8/2017.
3 CETA, Comprehensive Economic and Trade Agreement), jota koskevan hallituksen esityksen HE 149/2017 vp
käsittely on vielä kesken eduskunnassa.
8
pääsy on kuitenkin vielä avoin ja aikataulu vuoden loppuun kireä. Kanada haluaa taata
osaltaan mm. työntekijöiden suojan ja noudattaa ILO:n ja OECD:n suosituksia.
Kanadalle tarjoutuu toisaalta tilaisuus olla markkinoillepääsyn väylä niin kauan kuin
EU:n ja USA:n väliset TTIP-vapaakauppasopimusneuvottelut4 ovat pysähdyksissä.
Usher oli tietoinen sopimukseen kohdistuneista huolista Euroopassa. Hän suhtautui
myönteisesti kysymykseen sijoittajansuojasta ja piti EU:n tuomioistuimen jaetun
toimivallan mallia askeleena eteenpäin.
Keskusteluissa käsiteltiin lisäksi mm. kauppasuhteita Kiinaan ja Ranskaan sekä
kysymystä Brexitin jälkeisestä ajasta. Iso-Britannia on tärkeä markkina-alue myös
Kanadalle, mutta ennen mahdollista uutta sopimusta on katsottava, miten Brexit-
neuvottelut ratkeavat. Kanadalla on halu jatkaa kauppasuhteita CETA:n hengessä.
Maahanmuutto
Immigration, Citizenship and Refugees Canadan edustajat kertoivat maan hyvin
toteutetusta maahanmuuttopolitiikasta, jossa painottuvat samanaikaisesti taloudelliset,
sosiaaliset ja humanitaariset tavoitteet. Myönteinen ja yhteiskuntaan kotouttava
asenne olivat läpileikkaavia kaikessa tavoitteenasettelussa.
Kanadalla itsellään on maahanmuuttajataustainen historia; maahan on muuttanut sen
perustamisesta, vuodesta 1867 lukien noin 19 milj. ihmistä. Muuttoa kuvaa myös
viimeisten 15 vuoden tulijoiden määrä, noin 3,8 milj. eli yli 10 % nykyväestöstä.
Maahanmuutto onkin yksi työvoimapolitiikan osa, koska Kanada tarvitsee uusia
asukkaita mm. väestön ikääntymisen vuoksi.
Suotuisaan kehitykseen on vaikuttanut poliittisten linjausten ohella se, ettei Kanada
ole ollut keskellä pakolaisvirtaa, kuten Eurooppa. Se on voinut siten kontrolloida
maahan suuntautuvaa muuttoa ja painottaa siinä kansallisia etujaan. Tämä leimaa
erityisesti taloudellista maahanmuuttoa.
Kanada on ottanut vastaan myös kymmeniä tuhansia pakolaisia. Myös heidät on
haluttu ottaa heti osaksi yhteiskuntaa, kotouttaa ja työllistää. Lapset on otettu
vastaavasti mukaan esim. urheilutoimintaan, ja näistä linjauksista vallitsee kansallinen
konsensus. Kanadassa on kuitenkin nähty myös Euroopan tilanne ja ymmärretty siihen
liittyvä haavoittuvuus. Varovaisuutta lisää osaltaan se, että maahanmuuton tarjoamiin
mahdollisuuksiin kohdistuu usein virheellisiä odotuksia. Näin myös Kanadassa.
4 TTIP, The Transatlantic Trade and Investment Partnership
9
Yhdysvallat
Delegaation vierailu osui aikaan, jolloin useiden keskeisten politiikkalohkojen linjaukset
olivat vielä avoimia. Tämä koski mm. suhdetta kansainvälisiin järjestöihin, kuten YK tai
WTO, monenkeskisiä kauppasopimuksia, erit. TTIP tai NAFTA, ilmastopolitiikkaa ja
suhdetta Pariisin ilmastosopimukseen tai arktisen alueen kehitykseen. Presidentti Trumpin
vaalikampanjassaan lupaamasta verouudistuksesta julkaistiin ensimmäinen yksityiskohtainen
versio juuri delegaation saapumispäivänä.
Talous- ja kauppapolitiikka
Suurlähettiläs Kirsti Kauppi esitti yleispoliittisen katsauksen, jossa kuvastui niin ikään uusien
linjausten keskeneräisyys. Lisäksi Valkoisen talon lukuisat henkilövaihdokset ja käynnissä
oleva Venäjä-tutkinta lisäsivät omalta osaltaan epätietoisuutta tulevasta. Jännitteitä ja
odotuksia aiheutui myös edessä olevista kongressin välivaaleista, joissa demokraatit pyrkivät
haastamaan republikaanisen enemmistön. Demokraattisen puolueen ongelmana on puolestaan
jonkin asteinen sisäinen hajaannus ja johtajuuden puute.
Yhdysvaltojen talous oli ollut lähetystöneuvos Juuso Moisanderin mukaan jo pitkään kasvu-
uralla, joskin kasvuvauhti oli maltillinen, hieman yli 2 %:a vuodesta 2010. Työttömyys oli
alimmillaan lähes kahteen vuosikymmeneen (4,3 %), ja maassa vallitsi käytännössä
täystyöllisyys. Inflaatio oli pysynyt edelleen matalana talouden hyvästä vireestä huolimatta ja
vaikka keskuspankki oli käynnistänyt koronnostojen sarjan. – Talouden keskeiset tunnusluvat
olivat siis yhä ennallaan, eivätkä presidentti Trumpin hallinnon toimet näkyneet vielä
taloudessa osakemarkkinoiden voimakasta nousua lukuun ottamatta.
Presidentti Trumpin ensimmäistä budjettiesitystä leimasivat merkittävät veronkevennykset
sekä huomattava lisärahoitus puolustusmenoihin ja kansalliseen turvallisuuteen. Leikkauksia
oli kohdennettu vastaavasti mm. sosiaaliturvaan ja terveydenhoitoon sekä ympäristö- ja
ulkoministeriöiden toimintamenoihin. Talouden kannalta merkittäviä olivat myös tulevat
ratkaisut liittovaltion budjetin tasapainosta ja valtionvelan hallinnasta.
Uuden hallinnon ensimmäisen vuoden kauppapolitiikkaa sävyttivät vahva retoriikka ja
protektionistinen ote (”Buy American, Hire American”). Kritiikki kohdistui mm. muihin
suurvaltoihin – erityisesti Kiinaan, – WTO:hon sekä voimassa oleviin kauppasopimuksiin.
10
Yhdysvallat oli jo irtautunut Tyynenmeren alueen kauppasopimuksesta TPP:stä5 ja
pysäyttänyt EU:n kanssa käytävät TTIP-neuvottelut. Epävarmuutta oli niin ikään NAFTA-
sopimuksen päivittämisestä käytävien neuvottelujen lopputuloksesta.
Yhdysvaltojen yleisenä tavoitteena oli Moisanderin mukaan tasavertainen, reilu kumppanuus,
joka voisi korjata maalle epäedulliset kauppataseet. Tämä voi heijastua myös Suomeen, jolle
Yhdysvallat on keskeinen kauppakumppani ja jonka kanssa kauppavaihto on ollut ylijäämäistä
(noin 1,5 mrd €/v). Suomen ja Yhdysvaltojen yritykset ovat linkittyneet myös kansainvälisten
arvoketjujen kautta ja välituotteiden osuus molempien maiden tavaraviennistä on suuri
verrokkimaihin nähden.
Vapaakaupan puoltajia ja vastustajia löytyy johtaja Angela Ellardin mukaan niin
republikaanien kuin demokraattien riveistä. Ellard toimii edustajainhuoneen varainhoidosta
vastaavassa valiokunnassa House Committee on Ways and Means. Huolenaiheita ovat olleet
mm. riidanratkaisumenettely ja sijoittajien suoja. TTIP-neuvotteluja jatketaan hänen
mukaansa, kun aika on kypsä. Aikatauluun vaikuttavat mm. Euroopan tärkeät vaalit (Ranska,
Saksa) ja Brexit-neuvottelujen tulos.
Kauppapolitiikan periaatteet olivat keskustelunaiheena myös IMF:n tutkimusosaston johtajan
Oya Celasunin kanssa. Hän toi esiin IMF:n huolen meneillään olevasta kehityksestä, joskaan
suoranaisen kauppasodan riskiä ei juuri ollut (downside risk). Maailmantalous on perustunut
Celasunin mukaan kuitenkin integraatioon sen synnyttämään tuottavuuden kasvuun, josta
myös köyhät maat ovat hyötyneet. Avoimuus ja yhteiset pelisäännöt olisivat hyödyllisiä myös
jatkossa.
Arktinen alue
Vaikka uusi hallinto ei ollut linjannut vielä arktista politiikkaansa, lähetystösihteeri Iina
Peltosen mukaan on kuitenkin odotettavissa, että myös siinä korostuu maan oman edun
ensisijaisuus. Tämä koskee mm. alueen luonnonvarojen käyttöä, ml. arktisilla vesillä
tapahtuva öljyn- ja kaasunporaus, jota koskevia rajoitteita oltiin jo purkamassa. Alueen
turvallisuuspoliittinen merkitys on sekin korostunut nyt selvästi. Yhdysvallat tukee kuitenkin
yhä Suomen puheenjohtajuuskauden painotuksia6 Arktisessa neuvostossa ja haluaa olla
vahvasti mukana neuvoston toiminnassa.
Senaatin asianomaisten valiokuntien johtavien virkamiesavustajat toivat niin ikään esiin
alueen ympäristölliset, sotilaspoliittiset ja energiataloudelliset näkökohdat. Turvallisuus
korostui erityisesti Alaskan senaattori Dan Sullivanin edustajan katsauksessa. Hänen
mukaansa Alaskan strategisen aseman ymmärtää, kun katsoo karttaa pohjoisesta käsin.
Tarpeet ovat nousseet esiin myös budjetissa, jossa on yli 60 mainintaa alueesta.
Keskustelussa nousivat esiin myös kysymykset arktisiin oloihin sopivien jäänmurtajien
tarpeesta, Koillisväylän tulevaisuudesta sekä Kiinan ja Venäjän asemasta. Myös näissä
korostui turvallisuuspoliittinen tulokulma, vaikka näkemykset olivat muutoin pitkälti
samantapaisia kuin Kanadassa. Esim. Kollisväylän varrella ei ole toimivaa infraa eikä
Yhdysvalloilla ole valmiutta suojella aluetta onnettomuustilanteissa.
5 TPP, Trans Pacific Partnership
6 Suomen puheenjohtajuusohjelman otsikko on ”Yhteisiä ratkaisuja etsimässä” ja sen teemoja ovat kestävä kehitys ja
ilmastonmuutos. Ohjelman neljä prioriteettia ovat: ympäristönsuojelu, meteorologinen yhteistyö, viestintäyhteydet ja
koulutus.
11
Verotus
Delegaation saapumispäivänä julkistettu kooste verouudistuksesta sisälsi monia niistä
muutoksista, jotka hyväksyttiin sittemmin joulun alla kongressissa. Keskeisimmät niistä
koskivat yritysveron tasoa (tasavero 20 %, mikä vastaa republikaanien alkuperäistä ehdotusta
kesällä 2016)7, kertaluonteista ulkomaisten varojen palautusveroa ja muutoin laajaa
vapautusta ulkomailta kotiutettaville tuloille (territoriaaliperiaate, participation exemption).
Tiedossa olivat myös täysi poisto-oikeus investoinneissa sekä korkovähennysoikeuden rajaus
eurooppalaisten mallien mukaisesti.
Uudistuksella on tarkoitus myös yksinkertaistaa verotusta. Tämä näkyi yksityishenkilöiden
verotuksessa mm. vähennysten ja veroluokkien karsintana. Toisin kuin yhteisöveroa
koskeneet ehdotukset, henkilöverotuksen muutokset oli tarkoitettu väliaikaisiksi (2018 –
2025). Tämä johtuu säännöstä, jonka mukaan yksinkertaisella enemmistöllä hyväksyttyjen
verolakien on oltava budjettineutraaleja 10 vuoden ajanjaksolla.
Tax Foundationin ekonomisti Gavin Ekins ja johtaja Kyle Pomerleau kertoivat, ettei
uudistuksen vaikutuksia ole voitu vielä arvioida. Selvää on, että yhteisöverokannan lasku ja
muut veronkevennykset vähentävät liittovaltion tuloja. Arviossa on kuitenkin otettava
huomioon myös uudistuksen synnyttämät dynaamiset vaikutukset, joskaan ne eivät riittäne
täyttämään koko tulojen pudotusta. Lopullisissa ratkaisuissa on otettava huomioon myös
vaatimus budjettineutraalisuudesta. Kaikki tämä vaatii huolellisuutta jatkotoimissa.
Käydyssä keskustelussa kysyttiin myös veronalennuksen ajoituksesta ja taloutta stimuloivasta
vaikutuksesta. Tuottavuuden kasvu on kuitenkin ollut Ekinsin mukaan melko heikkoa ja
jähmettänyt mm. keskipalkat. Veronleikkausten vaikutus ei ole sen vuoksi välttämättä niin
suuri kuin päältä päin näyttää.
Keskustelussa sivuttiin mm. kysymyksiä mahdollisesta ”Google-verosta”, siirtohinnoitteluun
liittyvistä ongelmista, valtiontukisäännöksistä sekä väliyhteisöjen verotuksesta. Ekins totesi
mm. että heidän lainsäädäntönsä on ”BEPS-yhteensopiva” ja että verokilpailu on kovempaa
Euroopassa kuin Yhdysvalloissa.
7 Verokannaksi vahvistettiin lopulta 21 %, kun kongressi pääsi joulun alla sopuun verouudistuksesta (Tax Cuts and Jobs
Act). Apul. prof Tomi Viitala ja partner Jari Ahonen ovat käsitelleet uudistusta Verotus-lehden 1/2018 artikkelissa
”USA:n suuri verouudistus – havaintoja ja ensivaikutelmia”.
12
Liite 1 Matkaohjelma
SUNNUNTAI 24.9.
14:10 Saapuminen Ottawan lentokentälle
Ministerineuvos Veli-Pekka Kaivola ja
Koordinaattori Tuulikki Olander vastassa lentokentällä
Sisäänkirjautuminen Novotel hotelliin, 33 Nicholas Street, Ottawa, ON K1N 9M7
MAANANTAI 25.9.
9:00–10:00 Yleiskatsaus Kanadasta
Vesa Lehtonen, suurlähettiläs
Jarno Valkeapää, kaupallinen asiantuntija
Veli-Pekka Kaivola, ministerineuvos
10:30 – 11:30 Alison LeClaire, Senior Arctic Official
Circumpolar, Eastern Europe and Eurasia Bureau, Global Affairs Canada
Arktinen alue, arktinen yhteistyö, Kanadan näkemykset, taloudelliset, turvallisuus- ja ympäristökysymykset
12:00–14:00 Lounas suurlähettilään residenssissä
Vieras: Eugene Rossiter, Chief Justice, Tax Court of Canada
Verotus kansainvälisessä kontekstissa, OECD:n BEP -projekti, kansainvälinen verokilpailu, USA:n mahdollisen verouudistuksen vaikutukset Kanadaan, Kanadan verouudistus
14:30–15:30 David Usher, Director General
Trade Negotiations Branch, Global Affairs Canada
CETA ja NAFTA –vapaakauppasopimukset ja niiden vaikutukset, vapaakaupan tulevaisuus
13
TIISTAI 26.9
9:00-10:00 Standing Committee on Finance, House of Commons
Hon. Wayne Easter, puheenjohtaja
Hon. Pierre Poilievre, varapuheenjohtaja
Mr. Pierre-Luc Dusseault, varapuheenjohtaja
Mr. Dan Albas, Mr. Greg Fergus, Mr. Raj Grewal, Ms. Kamal Khera, Mr. Tom Kmiec,
Mr. Joël Lightbound, Mr. Michael V. McLeod, Ms. Jennifer O’Connell, Mr. Francesco
Sorbara
Talouskatsaus (ml. globaali asetelma Kiina, EU, USA) CETA, vapaakauppa, kansainvälien yritysverokilpailu ja aggressiivisen verosuunnittelun vastaiset
toimet, OECD:n BEPS-projekti
10:00-10:45 Opastettu kierros parlamentissa
11:00-11:30 Nordic-Baltic Friendship Group – Meet and Greet
Tapaaminen ystävyysryhmän senaattoreiden ja kansanedustajien kesken
11:45-13:15 Lounas
13:30-15:00 Maahanmuuttoyksikkö
Immigration, Citizenship and Refugees Canada
Työperäinen maahanmuutto, globaalit muuttoliikkeet ja niiden hallitseminen, maahanmuutonvaikutukset talouteen, ilmastopakolaisuus
15:45-17:00 Environment and Climate Change Canada – Ympäristö- ja ilmastonmuutosministeriö
Canada approach and position on the Paris Agreement (Pariisin ilmastosopu Kanadassa)
Pan Canadian Framework Implementation (Liittovaltion ilmastopolitiikan toimeenpano)
Arctic Drilling (Öljynporaus arktisilla alueille)
KESKIVIIKKO 27.9
8:55 – 10.31 Lento Ottawa – Washington (DCA)
The delegation is welcomed by Counselor Juuso Moisander
14
12.30 Lunch internal briefing hosted by Ambassador Kirsti Kauppi (Harakka, Estilä, Kalli, Suutari,
Viitanen, Vähämäki, Östman, Pekkanen, Moisander, Peltonen)
Other participants: Mr. Antti Vänskä, Deputy Chief of Mission, Mr. Rasmus Hindrén,
Defense Counselor
14.30 – 15.30 Tour of the U.S. Capitol
TORSTAI 28.9.
10.30–11.00 Meeting with Mr. Kimmo Virolainen, Alternate Executive Director, Nordic-Baltic Office
(Harakka, Estilä, Kalli, Suutari, Viitanen, Vähämäki, Östman, Pekkanen, Moisander)
Ajankohtaista IMF:ssa
11.00-11.45 Meeting with Ms. Oya Celasun, Division Chief, Research Department (Harakka, Estilä,
Kalli, Suutari, Viitanen, Vähämäki, Östman, Pekkanen, Moisander)
The outlook for the global and US economy
12.45 TBC Lunch meeting with Senate Arctic leading experts (Harakka, Eestilä, Kalli, Suutari,
Viitanen, Vähämäki, Östman, Pekkanen, Moisander, Peltonen)
Arctic issues Participants:
Isaac Edwards, Senior Counsel, Energy and Natural Resources Committee
Kellie Donnelly, Republican Deputy Chief Counsel, U.S. Senate Energy Committee
Kate Wolgemuth, Legislative Assistant, Office of Senator Dan Sullivan (R-AK)
Mr. Jason Suslavich, Military Legislative Assistant, Office of Senator Dan Sullivan
14.30 – 15.30 Meeting with Ms. Kristin Archick, Specialist in European Affairs, Congressional Research
Service (Harakka, Eestilä, Kalli, Suutari, Viitanen, Vähämäki, Östman, Pekkanen, Moisander)
Short overview of CRS
U.S. budget process and tax issues Partcipants:
Megan Lynch, Specialist in Congress and the Legislative Process
Andrew Austin, Analyst in Economic Policy
15
PERJANTAI 29.9.
8.45 Meeting with Ms. Angela Ellard, Chief Trade Counsel and Staff Director,
House Committee on Ways and Means (Harakka, Estilä, Kalli, Suutari, Viitanen, Vähämäki,
Östman, Pekkanen, Moisander)
10.00-12.00 Meeting with Mr. Gavin Ekins, Research Economist and Mr. Kyle Pomerleau, Head of
Federal
Projects (Harakka, Estilä, Kalli, Suutari, Viitanen, Vähämäki, Östman, Pekkanen, Moisander)
U.S. Tax Reform
12.30 Lunch meeting with Ms. Karlyn Bowman, Senior Fellow, American Enterprise Institute and
Mr. Myron Ebell, Director, Center for Energy and Environment (Harakka, Estilä, Kalli,
Suutari, Viitanen, Vähämäki, Östman, Pekkanen, Moisander, Peltonen)
14.15 Tour of the Embassy of Finland (Harakka, Estilä, Kalli, Suutari, Viitanen, Vähämäki, Östman,
Pekkanen, Moisander)
18.05 Departure; Flight LH419 to Frankfurt from Dulles International Airport
LAUANTAI 30.9.2017
13.05 Saapuminen Helsinkiin