Mäyräkoirien ajokokeiden (MÄAJ) palkintotuomarikurssi Kajaanissa 25.-26.08.2012

P A L K I N T O T U O M A R I K O U L U T U SP A L K I N T O T U O M A R I K O U L U T U S

1

Mäyräkoirien ajokokeiden (MÄAJ) palkintotuomarikurssi

Kajaanissa 25.-26.08.2012

SUOMEN MÄYRÄKOIRALIITTOYlituomari Timo Nurmiluoto


2

Kurssiohjelma• Teoreettinen osa

– kokeiden tarkoitus ja yleiset säännöt– kokeiden toiminta- ja tuomariohjesäännöt– koesäännöt ja tulkintaohjeet– palkintotuomarin oikeudet ja

velvollisuudet– palkintotuomarin tehtävät– koepöytäkirjojen täyttö– jatkokoulutus

• Käytännöllinen osa– koemaaston käyttö– haku- ja ajo-olosuhteet– keli-, sää ja lämpötilan merkitys– riistan käyttäytyminen ja tunnistaminen– ryhmän liikkuminen ja kurinalaisuus– koemaaston arviointi– harjoitusarvosteluja

• Kirjallinen ja suullinen koe


3

Mäyräkoirat• FCI:n ryhmä 4, n:o 148

– rotumääritelmä hyväksytty 13.3.1998– maan alla ja -päällä tapahtuvaan

metsästykseen tarkoitettu– kolme karvamuunnosta

- lyhyt-, karkea- ja pitkäkarvainen– kolme kokomuunnosta

– normaali, kääpiö ja kaniini– monipuolinen metsästyskoirarotu

– luola-, ajava ja jäljestävä koira• Rodun historia

– polveutuu saksalaisista bracke-tyyppisistä ajokoirista

– käytettiin aluksi kääpiöajokoirana ja vasta myöhemmin luolakoirana

– 1888 perustettu Deutsche Teckelklub e.V mäyräkoirien vanhin rotujärjestö

– Suomen Kennelklubin V rotukirjassa 1905 rekisteröitynä

• 16 lk ja 4 kk mäyräkoiraa– Suomen Mäyräkoiraliitto perustettu 1947


4

Kokeen tarkoitus ja yleiset määräykset

• MÄAJ-kokeen tarkoitus– ajo-ominaisuuksien selville saaminen

jalostusta varten– harrastajien ja heidän keskinäisen

yhteistoimintansa kehittäminen– kilpailumahdollisuuden tarjoaminen

kokeen sääntöihin pohjautuen– Ei ole tarkoitus vahingoittaa riistaeläintä.

• Yleiset määräykset– Sallitut ajoeläimet: kettu, jänis,

metsäkauris, japanin-, kuusi- ja valkohäntäpeura

– Otettava huomioon metsästyslain ja -asetuksen määräykset koirakokeista ja rauhoitusajoista.

– Järjestäjä voi rajoittaa kokeissa ajettavat eläimet em. lajiin tai lajeihin, mikäli paikalliset olosuhteet niin vaativat.

– Koiran ohjaaja voi em. rajoitukset huomioon ottaen valita ajettavan ajoeläimen kokeessa.


5

• Rodut, joilla on osallistumisoikeus MÄAJ-kokeeseen

–148.11 karkeakarvainen kaniinimäyräkoira–148.12 karkeakarvainen kääpiömäyräkoira–148.13 karkeakarvainen mäyräkoira–148.21 lyhytkarvainen kaniinimäyräkoira–148.22 lyhytkarvainen kääpiömäyräkoira–148.23 lyhytkarvainen mäyräkoira–148.31 pitkäkarvainen kaniinimäyräkoira–148.32 pitkäkarvainen kääpiömäyräkoira–148.33 pitkäkarvainen mäyräkoira

Aikaisemmin myös basset-rotuiset koirat kilpailivat MÄAJ-säännöillä, syksystä 2008 lähtien kuitenkin DRAJ-säännöillä.

• HUOM! 28 cm:n maksimisäkäkorkeus hirvieläintä ajatettaessa.


6

• Koeluokat– yksipäiväinen yksiluokkainen koe, josta

käytetään lyhennystä MÄAJ– myös enintään kahden viikon koe– Saavutettuaan 1. palkinnon kahden viikon

kokeessa koira ei voi enää osallistua kahden viikon MÄAJ-kokeeseen.

– Samaan kahden viikon kokeeseen voi osallistua vain kerran.

• Koemaastot– Käytettävistä maastoista päättää

koetoimikunta.– Kutakin koiraa kohti on oltava yksi

koemaasto. – Lisäksi kokeessa on oltava tarjolla

tarpeellinen määrä varamaastoja.– Maastojen tulee olla riittävän laajat ja

sijaita tarpeeksi kaukana toisistaan.– Ylituomari hyväksyy koemaastot kullekin

tuomariryhmälle.


7

• Jääviyssäännökset

YLITUOMARI–Ylituomarin tai hänen hänen perheenjäsenensä* omistama tai hallitsema koira ei saa osallistua siihen kokeeseen jossa kyseinen ylituomari toimii.

* Perheenjäseniksi katsotaan vanhemmat, avio- ja avopuolisot, rekisteröidyn parisuhteen osapuolet, lapset ja sisarukset, vaikka he asuisivatkin eri osoitteissa.

PALKINTOTUOMARI–Palkintotuomari on jäävi arvostelemaan kyseistä koiraa, jos hän tai hänen perheenjäsenensä** on

•koiran ohjaaja / esittäjä•koiran omistaja•koiran kasvattaja•koiran haltija

** Vanhemmat, aviopuolisot, lapset ja sisarukset katsotaan perheenjäseniksi, vaikka he asuisivat eri osoitteissa. Avoliitossa ja vastaavasti yhdessä asuvat henkilöt rinnastetaan aviopuolisoihin. Kasvattajan sisarukset tulkitaan perheenjäseniksi vain, mikäli he asuvat samassa osoitteessa kasvattajan kanssa.


8

• Yleistä tuomareista

YLITUOMARI JA HÄNEN VARAMIEHENSÄ– oltava SKL:n hyväksymä MÄAJ ylituomari,

jolla on arvosteluoikeus– oltava SKL:n ja rotujärjestön jäsen

PALKINTOTUOMARIT– koeryhmässä yksi tai kaksi– jokaisessa koeryhmässä sama määrä

tuomareita– oltava voimassa oleva

palkintotuomarikortti ja arvosteluoikeus– oltava SKL:n tai sen jäsenyhdistyksen

jäsen– oltava täysi-ikäinen (18 v.)– oltava metsästäjätutkinnon suorittanut

– Ylituomari nimeää koeryhmään ryhmän johtajan (ryhmätuomari), jonka antamia

ohjeita on noudatettava.


9

Kokeen kulku ja koiran ominai-

suuksien arvostelu

• Yleistä– Koe alkaa ylituomarin puhuttelulla.– Ryhmätuomarin on osallistuttava

ylituomarin puhutteluun.– Koe päättyy ylituomarin

loppupuheenvuoroon, tulosten julkistamiseen ja palkintojen jakoon.

• Koiran koetteluaika– Koira koetellaan kahdessa ajoerässä.– Hakuaika on enintään 180+60 min.– Yhteenlaskettu ajattamisaika jänikselle 90

min. ja muille riistaeläimille 120 min.– Koettelu päättyy viimeistään, kun

irtilaskusta on kulunut 6 tuntia.


10

• PALKINTOTUOMARI– Arvioi koiran työskentelyä oikein.– Ei omaksu vaikutteita

– koiran aikaisemmasta tuntemisesta– koiran aikaisemmista suorituksista– kuulopuheista– koiranohjaajan puheista.

– Ottaa huomioon arvostelussa vain sen minkä itse toteaa.

– Tekee oikeutta koiralle sääntöjen puitteissa.

– Karttaa liian hätäisiä johtopäätöksiä.– Osoittaa eri tilanteissa

sopeutumiskykyä ja joustavuutta.– Ottaa huomioon koiranohjaajan

toivomukset, jotka eivät– ole sääntöjen vastaisia– ole kohtuuttomia– haittaa kokeen kulkua.

• Seuraa mahdollisimman tiiviisti koiran toimintaa

– haun ajon ja hukan aikana– häiritsemättä koiraa tai ajettavaa.

• Perustaa ominaisuuksien arviointinsa kokonaissuoritukseen

– kytkemättä toisiinsa eri ominaisuuksien arviointia.


11

KOIRAN TYÖSKENTELYN ARVIOINTI

– Ajavan koiran kaksi tärkeintä ominaisuutta:

• riistan löytökyky• kyky ajaa pitkänkin aikaa.

– Hyvän metsästyskoiran ajotapa on sellainen, että riistasta saadaan useita näköhavaintoja,

• jotka todellisessa metsästystilanteessa olisivat ampumatilaisuuksia.

– Koepäivän aikana koiralla on kaksi erillistä erää;

• kumpikin erä arvostellaan omana suorituksenaan

• erän aikana tehdyt havainnot eivät vaikuta toisen erän arvosteluun

• arvostelukorttiin merkitään koe-erän tapahtumat ja apusarakkeeseen väliarvostelu ominaisuuksista.

– Koiran kunnolla ja iällä ei ole vaikutusta arviointiin.

– Kahden viikon kokeessa koiralla on yksi suorituskerta, jossa kaksi ajoerää.


12

RYHMÄTUOMARIN (RYHMÄNJOHTAJAN) TEHTÄVÄT KOKEEN AIKANA

– johtaa koeryhmän toimintaa– vastaa, että ryhmä toimii MÄAJ

koesääntöjen,sekä annettujen ohjeiden ja hyvän kenneltavan mukaisesti

– huolehtii kellojen tarkistuksesta– päättää ryhmän kulkusuunnasta ja

-nopeudesta, koiran irtilaskusta sekä kytkemisestä

– ottaa huomioon koiranohjaajan kohtuulliset toivomukset

– antaa ryhmän jäsenille toimintaohjeet– ohjaa ja valvoo tuomariharjoittelijain

työskentelyä– huolehtii, että koiran kokeilu tapahtuu

arvotussa koemaastossa– Koiran seuraaminen voi pakottaa

siirtymään koemaaston ulkopuolelle.

– varamaastoon siirtymisestä päättää ylituomari tai ryhmänjohtaja ellei ylituomaria ole tavoitettu


13

RYHMÄTUOMARIN (RYHMÄNJOHTAJAN) TEHTÄVÄT KOKEEN AIKANA (… jatkoa)

– Jos koira joutuu vaaraan on koeryhmän velvollisuus ryhtyä pelastustoimiin.

– velvollisuus harkintansa mukaan keskeyttää koe, jos

– koira vahingoittuu kokeen aikana– koiran vanha vamma uusiutuu– olosuhteet kokeen aikana muuttuvat niin,

ettei koetta voida viedä loppuun

– kutsuu tarpeen vaatiessa palkintotuomarin neuvotteluun

– suorittaa maastokorttien vertailun– laskee koiran ajoajan ja ominaisuus-

pisteiden keskiarvon– merkitsee lisätiedot arvostelukorttiin– näyttää koepäivän jälkeen

arvostelukortin koiranohjaajalle– luovuttaa arvostelukortit ylituomarille– antaa suullisen selostuksen kokeen eri

tilanteista ja arvosteluperusteista– palkintotuomarit tarkistavat ja alle-

kirjoittavat koirakohtaisen pöytäkirjan.


14

PALKINTOTUOMARIEN TOIMINTA KOKEEN ERI TILANTEISSA

Haun aikana

– Koiran päästämistä suoraan yöjäljelle tulee välttää.

– Koira on pyrittävä laskemaan irti toisessa erässä niin, ettei sama eläin joutuisi ajoeläimeksi toistamiseen.

– Ryhmänjohtaja päättää ryhmän hajaantumisesta

– seuraamaan hakua ja ajoa– koiraa tai ajettavaa häiritsemättä.

– Kokeessa arvostellaan vain jäniksen, ketun, metsäkauriin, japanin-, kuusi- ja valkohäntäpeuran hakua.

– Ryhmän johtajalla oikeus sulkea koira, jos se haun aikana antaa ääntä niin runsaasti, ettei voi olla varma, onko kyseessä haku vai ajo.


15


Ajon aikana

– Koiran päästämistä suoraan yöjäljelle tulee välttää.

– Ajon alettua ryhmänjohtaja antaa ohjeet ryhmän toiminnasta ajon aikana, jotta

– koiran työskentely voidaan arvostella kaikilta osin

– myös kauas loittonevaa ajoa seurataan– tuomarihavainnot täydentävät toisiaan– saadaan oikea kuva tapahtumien kulusta.

– Ajon alettua selvitetään ajaako koira– sallittua ajoeläintä– muuta eläintä– haukkuuko tyhjää - löysää.

– Ajon aikana selvitetään– koiran ajotapa– ajovarmuus– haukkuominaisuudet– hukka- ja estetyöskentely– muut ominaisuudet.


16


Ajon aikana (… jatkoa)

– Tuomari ei saa liikkumisellaan tai sijoit-tumisellaan häiritä ajettavaa tai koiraa.

– Jos ajon aikana ei näkö-, jälki-, tms. havainnoilla voida todeta ajettavaa,

– katsotaan koiran ajaneen jänistä– tai muuta sallittua ajoeläintä, jos jänis on

suljettu ajoeläin.

– Ajolöysyyttä ei saa sekoittaa yöjälkihe-rättelyyn. Ajolöysyydestä kärsivä koira

– kertaa ajettua jälkeä– haukkuu hukkapaikalla– ajaa takajälkeen.

– Ajolöysyyden toteaminen edellyttää näköhavaintoa!

– Toteamisen jälkeen hyväksytään ajoksi vain sujuvat ajon osat.

– Keli katsotaan lumikeliksi kun jälkiä voi-daan seurata siellä missä ajo tapahtuu.

– Kelin määrittää palkintotuomari tai ylituomari.


17


Kohtuuton häiriö

– Ajettava menee louheen tms. paikkaan, josta koira ei voi sitä karkottaa.

– Koira menee sellaiseen paikkaan missä se joutuu hengenvaaraan:

– vilkasliikenteinen tie, rautatie, heikot jäät tms.

– Koira ottaa ajettavan kiinni.– Joku ampuu ajettavan.– Vieras koira keskeyttää haun tai ajon.– Ajo alkaa niin myöhään, ettei ole

riittävän valoisaa ajon seuraamiseen; koesuoritus keskeytetään.

– Koiran todetaan hakevan tai ajavan muuta kuin sallittua ajoeläintä.

– Alueella oleva suurpeto tai petolintu– häiritsee kokeen kulkua– on vaaraksi koiralle.

– Muu koirasta riippumaton tilanne– palkintotuomarin hyväksymä syy


18


Kohtuuton häiriö (… jatkoa)

– Jos ensimmäisessä erässä ajoeläin vaihtuu kohtuuttoman häiriön jälkeen,

– ohjaaja voi hyväksyä jo ajetun ajon ja aloittaa uuden ajoerän.

– Jos kohtuuton häiriö on aiheuttanut koiran kytkemisen,

– koiranohjaaja saa valita irtilaskupaikan arvotussa koemaastossa.

– Kohtuuttoman häiriön viemää aikaa ei lasketa haku- tai ajattamisaikaan. Ei myöskään:

– koiran kiinni ottamiseen käytettyä aikaa– siirtymiseen käytettyä aikaa– Koiran kiinniotto, siirtyminen ja irtilasku on

suoritettava viivyttelemättä.

– Kohtuuttoman häiriön jälkeen– koira saa hakea uutta tai edellistä eläintä– hakuun käytetty aika lasketaan

hakuaikaan– koira saa ajaa siinä erässä käyttämättä

olevan ajattamisajan.


19


Koiran sulkeminen kokeesta

– Koira suljetaan kokeesta, jos– se tottelemattomuudellaan häiritsee

kokeen kulkua– on haluton työskentelemään– on niin löysä tai niin tiukka, ettei tuomari

voi seurata ajon kulkua– on saanut 0 pistettä haku- tai ajolöysyy-

den tai puuttuvan metsästysinnon takia.

– Koira voidaan sulkea kokeesta myös– kun koiranohjaaja rikkoo tahallisesti

sääntöjä– koiranohjaaja kytkee koiran ilman

palkintotuomarin lupaa– koiranohjaaja ei kehotuksesta huolimatta

noudata palkintotuomarin ohjeita.

– Sulkemisesta on pyrittävä konsultoimaan ylituomarin kanssa.

– Jos ylituomaria ei tavoiteta, palkintotuomari voi tehdä sulkemisen.

– Tällöin koe päättyy heti ja sulkemisen syy kirjataan koepöytäkirjaan.


20


Kokeen keskeyttäminen

– Koe keskeytetään seuraavissa tapauksissa:

– Olosuhteet muuttuvat sellaisiksi, että jatkaminen olisi eläinsuojelumääräysten vastaista:

– koiraa vahingoittava jääkuori– jäätynyt lumikerros– kova pakkanen.

– Koira vahingoittuu kokeen aikana niin, että sen kokeileminen katsotaan eläinsuojelumääräysten vastaiseksi.

– Luonnon olosuhteet muuttuvat niin, ettei koiran työskentelyä voida arvostella.

– Pimeän tulo estää kokeen jatkamisen.– Viimeinen ajoerä päättyy kohtuuttomaan

häiriöön.

– Keskeyttämisestä on pyrittävä konsultoimaan ylituomarin kanssa.

– Jos ylituomaria ei tavoiteta, palkintotuomari voi keskeyttää kokeen.

– Tällöin koe päättyy heti ja keskeyttämisen syy kirjataan koepöytäkirjaan.


21


Koiranohjaajan luopuminen kokeesta

– Koiranohjaaja voi luopua kokeesta missä vaiheessa tahansa.

– Luopumisen syytä ei tarvitse ilmoittaa.

– Koesuoritus arvostellaan luopumissilmoitukseen saakka.

Tuloksen laskeminen

– Ylituomarin tai ryhmänjohtajan keskeyt-tämässä kokeessa tulos lasketaan.

– Tulosta ei lasketa, jos koira suljetaan tai koiranohjaaja luopuu.


22


Koiranohjaajaa koskevia ohjeita

– Koesuorituksen aikana koiralla voi olla vain vain yksi nimetty ohjaaja.

– Koiranohjaajan tulee noudattaa ylituomarin, ryhmätuomarin ja palkintotuomarin antamia ohjeita.

– Koiranohjaaja ei millään tavoin saa auttaa koiraa tai puuttua sen työskentelyyn.

– Koiranohjaaja ei saa ilman tuomarin lupaa kytkeä koiraa kuin muulloin kuin luopuessaan kokeesta.

– Jos koira joutuu ilmeiseen vaaraan, koiranomistajan tulee viipymättä kytkeä koira ja ilmoittaa tästä palkintotuomarille (kohtuuton häiriö).

– Koiranohjaajalla on oikeus esittää palkin-totuomarille kohtuullisia toivomuksia

– kulkusuunnasta ja liikkumisnopeudesta– mutta ei saa häiritä palkintotuomarien

toimintaa.


23


Koiranohjaajaa koskevia ohjeita (… jatkoa)

– Jos koiranohjaaja– ei noudata annettuja ohjeita– häiritsee palkintotuomarien toimintaa– rikkoo sääntöjä– esiintyy hyvän tavan vastaisesti,

– ryhmänjohtaja voi keskeyttää koiran koettelun. Tästä ilmoitetaan välittömästi ylituomarille.

– Luopuessaan kokeesta on koiranohjaajan ilmoitettava siitä välittömästi ryhmän-johtajalle tai ylituomarille.

– Jos koiranohjaajan näkemys tapahtumien kulusta on erilainen kuin palkintotuomarin, hän voi

– maastossa ilmaista käsityksensä palkintotuomarille

– ja keskuspaikalla ylituomarille.

– Koiranohjaaja vastaa kaikista koiran aiheuttamista vahingoista.


24


Maastokortin täyttäminen

– täytetään huolellisesti– koepäivän aikana kaksi maastokorttia– Ennen erän alkua merkitään yleiset

tiedot– koepaikka ja koemaasto– koeaika– omistajan ja koiran nimi.

– Irtilaskun tapahduttua merkitään– irtilaskuaika– tunnit minuuttitaulukkoon.

– koiran arviointiin kuuluvat merkinnät– suorituskohtaisesti– heti kun lopullisesti todettu– irtilaskuajat, ajon alkaminen, koiran

kytkeminen ja muut kokeen kulkuun vaikuttaneet tapahtumat

– Käytetään tarvittaessa apusaraketta.


25


Maastokortin täyttäminen (…jatkoa)

– Ajon merkitseminen– sujuva ajo yhtenäinen viiva (--------)– katkonainen ajo katkoviiva ( -- --

)– yksittäinen haukahdus pisteellä ( - -

)– toisen tuomarin kortista siirretty

ajo sahaviivalla (VVVVV)

– Minuuttitaulukkoon merkitään– ajominuutit– hukan syy – virheiden laatu ja tapahtuma-aika– ajettavan ja koiran näköhavainto– koiran työskentely vaikeissa kohteissa.

– Erän päätyttyä– annetaan numeroarvostelu– merkitään lisätiedot.

– tuomarin antamat ominaisuuspisteet – täysinä numeroina

– ryhmän antamat ominaisuuspisteet – tuomarien antamien keskiarvo


26

KOIRAN OMINAISUUKSIEN ARVIOINTI

• Haku– Yhteenlaskettu hakuaika on enintään

180+60 min.– Jos on 180 min. tyhjää hakua, voidaan

käyttää 60 min. lisähakuaikaa. Tämän jälkeen on käytettävissä vain yksi ajoerä.

– Arvostellaan vain sallitun ajoeläimen hakua.

– Jos haku päättyy muun eläimen ajoon, arvostellaan siitä vain se osa mikä on todettu sallitun ajoeläimen hauksi.

– Haku arvostellaan pisteyttämällä koiran ominaisuudet seuraavasti:

• haun tehokkuus 0-10 p.• yöjälkityöskentely 1-5 p.

– Nopea riistan jalkeille saanti on tehokkaan haun merkki.

– Jos hakua ei kyetä seuraamaan, arvioidaan hakutyöskentely hakuajan ja löytömatkan perusteella.

– Herättelyn laatu vaikuttaa arvosteluun.


27

HAUN TEHOKKUUS 0 - 10– Pyritään aina arvostelemaan jäljetön

haku, jolloin arvioidaan koiran tehokkuus löytää yöjälki.

– erittäin lyhyt haku: enintään 8 p.– tyhjä haku: enintään 3 p.– ei voida arvioida: - (viiva)

– Erinomainen: 10 - 9– järjestelmällinen– itsenäinen– nopea riistan löytö

– Erittäin hyvä: 8 - 7– määrätietoinen– pitää yhteyttä

– Hyvä: 6 - 5– pitää tyydyttävästi yhteyttä

– Tyydyttävä: 4 - 3– haku umpimähkäinen– pitää yhteyttä satunnaisesti

– Välttävä: 2 - 1– suppeahakuinen– ei kykene omatoimiseen hakutyöskentelyyn

– Hylätty: 0– kieltäytyy hausta:keskeytetään

– Jos sovelletaan ylimääräistä 60 min. hakuerää, se on käytettävä kokonaan.


28

YÖJÄLKITYÖSKENTELY 0 - 5– Erinomainen: 5

– Etenee nopeasti yöjäljen löydettyään riistan luo, hakee järjestelmällisesti ja itsenäisesti. Herättelee, yksittäisiä haukahduksia harvakseltaan.

– Erittäin hyvä: 4– Etenee rengastaen, määrätietoisesti, löytää

riistan itsenäisesti. Herättelee, yksittäisiä haukahduksia tai herättely voi puuttua.

– Hyvä: 3– Saa riistan jalkeille itsenäisesti,

työskentelyssä pieniä puutteita. Herättelee yksittäisiä haukahduksia, haukkusarjoja tai herättely puuttuu.

– Tyydyttävä: 2– Tarvitsee tukea työskentelyssä ja / tai

herättelee runsaasti

– Huono: 1– Ei saa riistaa ylös, eikä halua tai omaa

kykyä tehokkaaseen työskentelyyn. Herättelee lähes ajonomaisesti.

– Ei todettu: 3 – Jos haun yhteydessä ei voida todeta

yöjälkeä, mutta haku johtaa ajoon, koiralle annetaan 3 pistettä.


29

• Ajo– Ajon arvostelussa arvioidaan koiran

metsästyskelpoisuutta ajossa, koiran kykyä sujuvaan ajoon esteistä ja ajettavan eksytysyrityksistä huolimatta.

– Ajo arvostellaan aina, kun sellaisen on todettu alkaneen.

– Koiran alkanutta ajonomaista haukkua ei lasketa ajoajaksi eikä mukaan ajattamisaikaan ennen kuin ajon on voitu todeta jatkuneen vähintään 5 minuuttia.

• HUOM! Ajo voi olla vain 0,1-5 minuutinkin mittainen, jos tällaisen ajon voidaan todeta alkaneen (näköhavainto tai jäljet).

• Jos ajon on todettu alkaneen, ajoerää ei enää voida katkaista ennen kuin vähimmäisajoaika (30 min tai 40 min) on kulunut.

– Hyväksytty ajoaika saadaan, kun ajoerän pituudesta vähennetään hukat ja ajolöysyysaika.

– Lyhyistä ajoista ei voi saada korkeita pisteitä.

– Tutka- tms. laitteilla saatuja havaintoja haukusta ei hyväksytä ajoksi.


30

– Ajoeriä on kaksi:• jänis

• yhteenlaskettu ajattamisaika 90 min.• ajoerä vähintään 30 min. ja enintään

60 min.• kettu, metsäkauris ja peurat

• yhteenlaskettu ajattamisaika 120 min.• ajoerä vähintään 40 min. ja enintään

80 min.– Ajoerässä hyväksytään vain samaan lajiin

kuuluva ajoeläin.• Jälkimmäisen ajoerän ajattamisaika

saadaan kun ensimmäisen erän pistemäärä vähennetään luvusta 40.

– Ensimmäinen ajoerä:• ohjaajan esityksestä koira voidaan kytkeä

kun ajoerän alkamisesta on kulunut jäniksellä vähintään 30 min…

• ja muilla ajoeläimillä vähintään 40 min.• päättyy jäniksellä viimeistään kun ajon

alkamisesta on kulunut 60 min…• ja muulla ajoeläimellä 80 min.

– Ensimmäisen ajoerän jälkeen koira kytketään.

• Siirrytään arvotussa koemaastossa hakemaan toisesta paikasta eri ajoeläintä.


31

– Mikäli ohjaaja käyttää lisähakuaikaa enintään 60 min. on ajattamisaika käytettävissä

• jäniksellä enintään 60 min• muulla eläimellä enintään 80 min.• yksi ajoerä

– Vain haukkuen tapahtuva ajo hyväksytään.– Hukka on silloin, kun koira ei seuraa

haukkuen ajoeläimen jälkiä.– Ajoaikaan ei lasketa hukka, joka on 5 min. tai

sitä pitempi tauko ajossa.– Jos koira hukan aikana alkaa hakea toista

saman lajin eläintä:• arvostellaan työskentely hakuna…• mutta hakuaika kuluttaa ajattamisaikaa.

– Ajolöysyydeksi todettuja minuutteja ei lasketa ajoaikaan.

• ajolöysyys = koira haukkuu ajetulle jäljelle, takajälkeen, tai ilman jälkeä, tai normaaleissa olosuhteissa yli 20 min. vanhalle jäljelle, jota se ei varmasti pysty seuraamaan.

• takajälkeen ajo = koira etenee haukkuen liikkeellä olevan riistan jälkiä väärään suuntaan

• Ajolöysyyden ja takajälkeen ajon toteuttaminen edellyttää aina näköhavaintoa.

– Koiran ollessa niin löysä ettei tuomari voi saada selville milloin koira ajaa riistaa ja milloin haukkuu tyhjää, se suljetaan kokeesta.


32

AJOVARMUUS 0 - 10– Erinomainen: 10 - 9

– Sujuvaa, sopivan nopeaa, hukatonta, erinomaista estetyöskentelyä.

– Erittäin hyvä: 8 - 7– Sujuvaa, lyhyitä katkoja, hyvää

estetyöskentelyä, selvittää hukat nopeasti.

– Hyvä: 6 - 5– Pääsääntöisesti sujuvaa, etenevää, katkoja

tai muutamia hukkia.

– Tyydyttävä: 4 - 3– Eteneminen katkonaista, hukkien ja

katkojen osuusajoajasta huomattava.

– Välttävä: 2 - 1 – Koira ei kykene pitämään riistaa jalkeilla

kuin hetkittäin, ajo ei etene.


33

– ETENEVYYS JA YHTEYS AJETTAVAAN 1 - 5 – Ajon oltava riittävän nopeaa ja sujuvaa.– Erinomainen: 5

– Yhteys riistaan erittäin hyvä, pääsääntöisesti alle 3 minuuttia.

– Erittäin hyvä: 4– Yhteys riistaan hyvä, yhteys riistaan alle 10

minuuttia.

– Hyvä: 3– Kykenee pitämään riistan jatkuvassa

liikkeessä ja ajoa on miellyttävä seurata.

– Tyydyttävä: 2– Hidasta tai epämääräistä jolloin ajosta saa

katkonaisen kuvan.

– Välttävä: 1 – Ajon yleisilme on hyvin katkonaista.


34

• Haukku– Arvostellaan aina kokonaisuutena.– Ei arvostella alle 15 min ajosta.– Lyhyestä ajosta ei voi saada korkeita

pisteitä.HAUKUN KUULUVUUS 1 - 10

– Olosuhteet otettava huomioon (esim. lumipeite, tuuli, peitteinen maasto, korkeussuhteet ) sekä etäisyys, jolta arvio tehdään.

– Erinomainen: 10 - 9 – erittäin kuuluva haukku (lisätieto 5)

– Erittäin hyvä: 8 - 7– hyvin kuuluva haukku (lisätieto 4 )

– Hyvä: 6 - 5– kuuluva: (lisätieto 3)

– Tyydyttävä: 4 - 3 – heikosti kuuluva: (lisätieto 2 )

– Välttävä 2 - 1 – erittäin heikosti kuuluva (lisätieto 1)


35

HAUKUN MUUT OMINAISUUDET 1-5– Äänien määrä

– On selvästi kaksi- tai moniääninen=1 ansiopiste (lisätiedot 31 = 5 - 3)

– Tiheys– On keskinkertainen tai sitä tiheämpi = 1

ansiopiste (lisätiedot 32 = 5 - 3)

– Kertovuus– On hyvä tai erittäin hyvä = 2 ansiopistettä

(lisätiedot 33 = 5 - 4 )– On keskinkertainen = 1 ansiopiste

(lisätiedot 33 = 3)

– Sukupuolileima – Voidaan haukun perusteella arvioida

oikeaksi=1 ansiopiste (lisätiedot 34 = 5-4)

– Haukun osatekijöistä annetut pisteet lasketaan yhteen ja merkitään arvostelukortin apusarakkeeseen.


36

• Yhteistyökyky 1-5– Erinomainen: 5

– Tulee ajosta kutsumalla ollessaan näkymättömissä. Osoittaa yhteistyökykyä.

– Erittäin hyvä: 4– Tulee hukalta tai yöjäljeltä kutsumalla

ollessaan näkymättömissä. Yhteistyökykyinen.

– Hyvä: 3– Tulee kutsumalla ollessaan ohjaajan

lähietäisyydellä. Pääsääntöisesti yhteistyökykyinen.

– Tyydyttävä: 2– Antaa kytkeä

– Huono: 1– Puutteellinen yhteistyökyky, mutta saadaan

kytkettyä.

– Yhteistyökyvytön koira suljetaan kokeesta.


37

• Metsästysinto– Koira osoittaa metsästysintoaan haussa,

ajotyöskentelyssä, hukan selvittämisessä.– Rauhallinen ja määrätietoinen liikkuminen

ei ole metsästysinnon puutetta. – Koiran ollessa haluton työskentelemään

haun, ajon tai hukan selvittelyn aikana, eikä koiran käyttäytymiselle löydy selvää syytä = puutteellinen metsästysinto.

– Otettava huomioon sää- ja keliolosuhteet.– Puutteellista metsästysintoa ei ole, jos

koira, joka ajon katkettua, hukan synnyttyä tai yöjäljellä ottaa yhteyttä ohjaajaansa, mutta palaa heti jatkamaan työskentelyään.

– Koiran kieltäytyessä työskentelemästä se suljetaan.

METSÄSTYSINTO 0-10– Erinomainen: 10 - 9

– Erinomaista metsästysintoa koira osoittaa silloin kun se pystyy erinomaisesti työskentelemään koko erän ajan tai erittäin vaikeissa olosuhteissa ja estetyöskentelyssä poikkeuksellisen hyvin.


38

– Erittäin hyvä: 8 - 7 – Erittäin hyvää metsästysintoa koira osoittaa

silloin, kun se pystyy vaivatta työskentelemään koko erän ajan tai vaikeissa olosuhteissa ja estetyöskentelyssä hyvin

– Hyvä: 6 - 5 – Metsästysinnoltaan hyvä koira ei osoita

haun, ajon sekä hukkatyöskentelyn aikana haluttomuutta työskentelyyn.

– Tyydyttävä: 4 - 3 – Metsästysinnoltaan tyydyttävä koira ei hae

riittävän tarmokkaasti ja itsenäisesti sekä jättää helposti hukan selvittämättä.

– Välttävä: 2 - 1 – Metsästysinnoltaan välttävä koira ei hae ja /

tai aja riittävän tarmokkaasti tyydyttävän kokonaissuorituksen saavuttamiseksi, mutta ei silti kieltäydy kokonaan työskentelemästä.

– Suljettu: 0– Metsästysinto puuttuu täysin.


39

Kokeen arvosteluperusteet

• Arvostelu– Kokeen lopputulos on ominaisuus- ja

ajoajan pisteiden summa:• ajoajan pisteet enintään 40 p.• ominaisuuspisteet enintään 60 p.• kokonaispisteet enintään 100 p.

– Ajoajan pisteet:• JÄNIS: 40/90 x ajoaika = ajoajan pisteet• MUUT: 40/120 x ajoaika = ajoajan pisteet• Tulospöytäkirjaan merkittävä ajettava

riistalaji määräytyy siitä ajoerästä, josta tulee korkeammat pisteet ajoajan perusteella.

– Ominaisuuspisteet:• ovat ovat ansiopisteitä• arvioidaan eräkohtaisesti• Jos ryhmässä on kaksi tuomaria,

ominaisuuspisteiksi merkitään tuomarien antamien pisteiden keskiarvo.

• Lopullisiksi ominaisuuspisteiksi merkitään erien ansiopisteiden keskiarvo.


40

Palkintosijat• Palkintosijoihin oikeuttavat pisteet

– 1. palkinto + KP vähintään 80 p.– 1. palkinto vähintään 60 p.– 2. palkinto vähintään 50 p.– 3. palkinto vähintään 40 p.

• Yhteispisteiden ohella palkintosijoihin vaaditaan seuraavat ajoaikapisteet – 3. palkinto 40 - 49,99 p.

• Ajoajan pistemäärän tulee olla yhdestä ajosta vähintään 10 p. tai kahdesta ajosta vähintään 17 p., näistä lyhyemmästä vähintään 8,33 p.

– 2. palkinto 50 - 59,99 p.• Ajoajan pistemäärän tulee olla yhdestä ajosta

vähintään 15 p. tai kahdesta ajosta vähintään 23,33 p., näistä pitemmästä vähintään 13,33 p. ja lyhyemmästä vähintään 10,00 p.

– 1. palkinto 60 - 79,99 p.• Ajoajan pistemäärän tulee olla yhdestä ajosta

vähintään 20 p. tai kahdesta ajosta vähintään 26,67 p., näistä pitemmästä vähintään 16,67 p. ja lyhyemmästä vähintään 10,00 p.

– 1. palkinto+kunniapalkinto80 - 100 p.• Ajoajan pistemäärän tulee aina olla kahdesta

ajosta yhteensä vähintään 35 p., näistä pitemmästä vähintään 20 p.

• HUOM! Koiran palkintosija määräytyy aina sille annettujen yhteispisteiden perusteella.– Jos ajoaikapisteet jäävät liian alhaisiksi,

yhteispisteitä on laskettava vastaavasti.


41

KOIRAN OMINAISUUKSIEN ARVIOINTI

Maastokortin lisätiedot – Vain todettua arvioidaan. Numeroiden on

oltava oikeassa suhteessa annettuihin ominaisuuspisteisiin. Palkintotuomarit tekevät arvioinnin erikseen seuraavaa pääsääntöä noudattaen, ellei erikseen ole toisin määrätty:

Erinomainen (5)Erittäin hyvä (4)Hyvä (3)Tyydyttävä (2)Välttävä (1)

– Koirakohtaisen koepöytäkirjan Lisätiedot-osan tarkka täyttäminen on tarpeen, sillä tietoja käytetään mm. jalostustarkoituksiin.

– Lisätiedot-osan kohtien 34 arvioiden tulee olla yhtäpitävät koiran haukun kuuluvuuden ja haukun muiden ominaisuuksien arvostelun kanssa.

– Lisätietojen tarkempi määritys ja kuvaus:– Ks. palkintotuomariohjeen ss. 20-24.


42

Palkintotuomari-pätevöityminen– Hyväksytysti suoritetun kurssin jälkeen

tuomarikokelas suorittaa kokeiden yhteydessä kaksi kokelasharjoittelua vähintään kahden ylituomarin hyväksymänä.

– Näissä kokelasharjoitteluissa on koiraa pystyttävä arvostelemaan kaikkien oleellisten ominaisuuksien / suoritusten osalta.

Palkintotuomari-oikeuksien ylläpito

– Toimittava tuomarina, osallistuttava jatkokoulutukseen tai toimittava koelajin kilpailijana kahden viimeisen vuoden aikana.


43

Lopuksi, arvoisat palkintotuomariharjoittelijat:

Mäyräkoirien ajokokeetkin ovat kaiken kaikkiaan vain yksi muoto elämän suurta

leikkiä.

JÄTTÄKÄÄ SIIS TUOMARITEHTÄVISSÄNNE KAIKKINAINEN RYPPYOTSAISUUS KOTIIN ja

MUISTAKAA AINA, että…

Mäyräkoirien ajokokeiden (MÄAJ) palkintotuomarikurssi Kajaanissa 25.-26.08.2012

Documents