Maatalous yrityksissä s. 9 Maatalousnäyttelyt s. 13 · 1 SU O M E N E LI N KE I NO E LÄ M Ä N KE S KU SA R KI S T O N T I E D O T U S LE H T I 1 / 2 0 20 2 Aloitin väitöskirjaprojektini

S U O M E N E L I N K E I N O E L Ä M Ä N K E S K U S A R K I S T O N T I E D O T U S L E H T I 1 / 2 0 2 0

Elkan asiakkaana s. 1

Missikisojen arkistot Elkaan s. 4

Olli sähköpaimenet s. 5

Maatalous yrityksissä s. 9

Maatalousnäyttelyt s. 13

S U O M E N E L I N K E I N O E L Ä M Ä N K E S K U S A R K I S T O N T I E D O T U S L E H T I 1 / 2 0 2 0 1 2

Aloitin väitöskirjaprojektini vuoden 2018 alussa. Olin tuolloin autuaan tietämätön EL-KAsta. Opiskeluakin piti hetken harjoitella, olihan viimeisimmistä opinnoista jo yli 10 vuotta. Luin kuukausien ajan kiinnostavia akateemisia artikkeleita ja tutustuin erilai-siin teorioihin ja diskursseihin pohtien väitöskirjani lopullista aihetta. Ohjaavana teki-jänä pohdinnoissa oli muutama asia. Ensinnäkin halusin, että saisin hyödynnettyä urani varrella opittuja, sisäistettyjä tietoja ja taitoja. Toisaalta elinikäisenä oppijana janosin uuden tutkitun tiedon tuomia ahaa-elämyksiä, joilla voisin reflektoida omia johtamistaitojani ja rakentaa kyvykkyyttä taata onnistumisia myös tulevaisuudessa. Kolmantena oli empiirisen aineiston saatavuus ja saavutettavuus. Olen toiminut erilaisissa tehtävissä, erilaisissa liiketoimintaympäristöissä. Viimeiset kymmenen vuotta mainos- ja mediatoimistoissa. Liiketoimintaa pyörittäessä on har-vemmin aikaa pysähtyä, tutkimaan ja pohtimaan, mistä tämä kaikki on saanut al-kunsa. Kun sitten opinnoissa koitti hetki, jolloin istuin kurssilla nimeltä "Strategy and Marketing from a business history perspective” –kuin tähdenlentona oli omiin tähtiini kirjoitettu tulevan väitöskirjani työnimi: "historiallinen analyysi Suomen markkinoin-tialan evoluutioista". Tämä työnimi on edelleen käytössä tässä vaiheessa projektiani. Ryhdyin siis tutkimaan, miten mainos-, media- ja markkinointitoimistot ovat synty-neet. Ohjaajani oli vallan tietoinen ELKAsta ja vinkkasi arkistoista. Heti ensimmäisestä sähköpostista lähtien on ELKAn palvelu ollut nopeaa ja ammattitaitoista. Kesä 2019 menikin pitkälle siihen, että istuin ELKAN tutkijasalissa ja tilasin aineistoa luettavaksi ja kuvattavaksi. Ulla Asikaisen ammattitaito ja pätevyys näkyi, kun hän ystävällisesti rullasi kansioita työstettäväksi. Päivät kuluivat kuin siivillä, ja pyydettäessä järjestyi myös ELKAn varsinaisen aukiolon jälkeisiä tunteja Tutkijatiellä. Mikä aarreaitta onkaan jemmattuna Mikkeliin! Minusta on tullut ELKAn viestintälähettiläs – yritän omalla toiminnallani kasvattaa tietoisuutta ELKAn olemassaolosta ja tavoitteista säilyttää dataa suomalaisen elin-keinoelämän tutkijoille. Toivon, että näinä digitalisaation kulta-aikoina kellarit tyhjen-tyisivät niin, että vuosikertomukset, sisäiset ja ulkoiset memot, kommunikaatio, kir-jeenvaihto jne. löytäisivät tiensä ELKAan – eikä roskasäiliöihin, joissa korvaamatto-man arvokas tieto häviää ikiajoiksi. Kun maailma ympärillämme on VUCA-moodissa* on hyvä pysähtyä hetkeksi, tutkia, analysoida ja tehdä johtopäätöksiä siitä, mitä me voimme oppia menneestä. Ja ra-kentaa sen päälle valoisaa ja menestyksellistä tulevaisuutta. Mitä kuuluu projektilleni? Empiirisen aineiston tutkiminen ja analysoiminen relevant-tien teorioiden ja viitekehyksien viitoittamalla tiellä jatkuu. Kuljen läppärin painikkeilla tietäni kohti maaliani. Kirjoitan välillä hitaammin, välillä raivokkaasti tekstiä, josta jo-nain päivänä syntynee toivottu lopputulema – väitöskirja. *VUCA= Volatile, Uncertain, Complex, Ambiguity – epävakaa, epävarma, monimut-kainen, monitulkintainen Vuonna 1935 perustettu Oy SEK Ab on Suomen vanhin, edelleen samalla nimellä toimiva markkinointitoimisto. SEKin ympärille kasvoi myöhemmin Suomen suurin markkinointi- ja viestintäalan yhtiöryhmä Salomaa Yhtiöt. (Sari Haavisto)

Kuva: Myynti ja mainonta: tiedonantoja kaupan ja teollisuuden miehille – leh-destä, Maaliskuu 1951

Tämä Eemeli on järjestyksessään 21. Ensim-mäinen Eemeli ilmestyi helmikuussa kymme-nen vuotta sitten. On siis syytä hieman muis-tella lehden vaiheita. Idea verkkolehdestä syntyi syksyllä 2009. Motiivina oli viestiä Elkasta ja sen aineistoista laajemmalle joukolle. Testiversio tehtiin jou-lukuussa ja jaettiin työkavereille. Sisällöltään se ei ollut jouluisen harras vaan muistutti lä-hinnä vappulehteä. Ensimmäistä Eemeliä kun lukee, huomaa, että tekijät ovat arkistossa töissä. Asiapitoista faktatietoa omasta toiminnastamme kuin suoraan toimintakertomuksesta. Jossain vai-heessa huomasimme, että tällainen hieman sisäänpäin lämpiävä näkökulma ei välttä-mättä kiinnosta lukijoita. Muutimme sisältöä ja ryhdyimme viestimään entistä enemmän mitä kaikkea mielenkiintoista aineistoa meiltä löytyy. Alkuvaiheen jälkeen Eemelit ovat ol-leet teemanumeroita. Kuvilla on ollut merkit-tävä osuus palstatilasta. Tarkoitus on, että lehti olisi helposti lähestyttävä. Palautteen perusteella tämä konsepti on toiminut. Eemeli on ilmestynyt kaksi kerta vuodessa, keväällä ja syksyllä. Sen tilaajamäärä on ollut n. kuudessa sadassa. Lukijoita on kuitenkin tätä enemmän, sillä lehteä voi lukea myös lin-kin kautta verkkosivuilla. (JL-A) Eemeleitä on tehty tiimityönä oman toimen ohella. Tiimi on hitsautunut hyvin yhteen, ja alkupalaverin jälkeen lehti saadaan valmiiksi aikataulussa. Ensimmäisessä Eemelissä päätoimittajana pyysin palautetta lehdestä ja toiveita sisäl-löstä. Sama toive pätee edelleen, laita viestiä tulemaan [email protected].

Pääkirjoitus Juhla-Eemeli

Asiakasnäkökulma Elkan asiakkaana

S U O M E N E L I N K E I N O E L Ä M Ä N K E S K U S A R K I S T O N T I E D O T U S L E H T I 1 / 2 0 2 0 3 4

Suomen maatalous on monella tapaa mullistunut vii-meisten sadan vuoden aikana. Tilakokojen kasvami-nen, maatalouden koneistuminen, lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käytön lisääntyminen sekä eri-laisten maatalouteen liittyvien tukien jakaminen on tarkoittanut sitä, että perinteinen pientilallinen on väistynyt modernin maatalousyrittäjän tieltä. Omava-raistaloudesta on siirrytty hyvinkin laajamuotoisen yri-tystoiminnan harjoittamiseen.

Mitä kosketuspintaa Elkalla sitten on maatalou-teen? Jos lähdetään vanhemmasta päästä liikkeelle, niin ensinnäkin monilla vanhoilla teollisuusyrityksillä, kuten vaikkapa Enso-Gutzeitilla, Fiskarsilla ja Serla-chiuksella, on ollut omat maatalousosastonsa. Niissä harjoitettiin pehtorin johdolla maataloustuotan-toa. Toinen kosketuspinta on tietenkin maataloudessa tarvittavien koneiden ja työvälineiden valmistus ja kauppa. Tässä suhteessa vuonna 1905 perustetulla Keskusosuusliike Hankkijalla on tietenkin keskeinen rooli. Maitoa käsittelee ja jalostaa meijerit, ja eri mei-jeriarkistoja Elkasta löytyy yhteensä 51 kappaletta. Vanhimmat asiakirjat ovat 1890-luvulta, mutta valta-osiltaan meijeriarkistot ovat itsenäisyyden ajalta peräi-sin. Löytyypä Elkasta joidenkin puutarhojenkin arkis-tot, eikä unohtaa sovi myöskään Pellonraivaus Osake-yhtiön arkistoa. (OA)

Maatalous ja arkistot

Heinän niittoa Nokialla 1938

Karjanhoitoa Ristiinassa 1972

Viime vuoden joulukuun 17. päivä luovutti Finnartist Oy:n toimitusjohtaja Sunneva Kantola Finnartist Oy:n ar-kiston Elkaan. Arkisto sisältää Miss Suomi -kisojen järjestämiseen liittyviä asiakirjoja Eino Makusen ajan alusta vuodesta 1962 nykypäivään saakka. Lisäksi mukana on Miss Skandinavia -kisojen järjestämiseen liittyviä asia-kirjoja. Arkisto sisältää paljon valokuvia, tapahtumajärjestämiseen liittyviä asiakirjoja, lehtileikkeitä ja promoo-tioaineistoja. Aineistoa on yhteensä 25,3 hyllymetriä ja se sisältää noin 3000 valokuvaa. (OA) Missimuistoja voi elvytellä YLEn elävästä arkistosta vuodelta 1953 ja 1970-luvulta.

Missikisojen arkistot Elkaan

Nämä kolme kuvaa ovat Finnartist Oy:n arkistosta ja ilmeisesti 1960-luvun Miss Scandinavia kilpailuista.

S U O M E N E L I N K E I N O E L Ä M Ä N K E S K U S A R K I S T O N T I E D O T U S L E H T I 1 / 2 0 2 0 7 8

Suomen pitkäikäisin sähköpaimen Olli-paimen on kuulunut erottamattomasti suomalaiseen maalais-maisemaan jo vuosikymmenten ajan. Vuodesta 1938 alkaen valmistuksessa ollut Olli oli oman ai-kansa huippukeksintö: sähköistetty aita, joka oli edeltäjiään varmempi ja teki aitojen rakentamisesta entistä helpompaa ja nopeampaa. Yksi mies saattoi pystyttää sähköaitaa jopa satoja metrejä tunnissa. Sähköpaimen hoitikin paimenen virkaa kymmenien tuhansien laitumien reunalla. Teollinen muotoilija Pekka Wikström oli 1970 – 1980-luvuilla mukana Olli-eläinaitauslaitteiden tuo-tekehitysryhmässä Olli-Tuote Oy:ssä (vuodesta 1974 lähtien Kone Oy:ssä). Olli-sähköpaimenten tuotekehitystyötä tehtiin tiiviissä yhteistyössä kar-jankasvattajien kanssa. Myös tuotteiden turvalli-suusnäkökohdat otettiin huomioon kattavasti. Säh-köpaimenille suoritettiin tehtaalla tarkat testit sekä koekäyttö, mikä takasi laitteiden käyttövarmuuden ja turvallisuuden. (SM) Lähteet: Pekka Wikströmin arkisto www.sarka.fi/kuukauden-esine/072009-olli-sahko-paimen

Olli-sähköpaimenet

Olli 15 -paristopaimen oli tarkoitettu keskipitkiin aitauksiin, kun laitumet sijaitsivat etäällä verkkovirrasta.

Olli-eläinaitauksen pienoismalli

Olli 12 -paristopaimen Olli-verkkopaimenet ja paristopaimenet Olli-paristopaimenen luonnos

S U O M E N E L I N K E I N O E L Ä M Ä N K E S K U S A R K I S T O N T I E D O T U S L E H T I 1 / 2 0 2 0 7 8

Tänä vuonna tulee kuluneeksi kymmenen vuotta siitä, kun Designarkisto aloitti toimintansa Elkan yhtey-dessä. Juhlavuoden kunniaksi Elkan tiloissa avautuu toukokuussa Designarkiston monet muodot -näyttely, joka esittelee muotoiluarkiston aineistoja monipuoli-sesti eri suunnittelualoilta. Jokaisen näyttelyssä esillä olevan suunnittelutyön yhteydessä kerrotaan sen syn-tyhistoriaan liittyvä tarina. Näiden taustatarinoiden kautta näyttelyaineistot heräävät eloon uudella ta-valla. Designarkiston monet muodot -näyttely on avoinna yleisölle Elkan tiloissa toukokuusta marras-kuun loppuun asti arkisin kello 8.00 – 16.00. Tervetu-loa! (SM)

Designarkiston monet muodot -näyttely

Ulla-Kirsti Junttila: Elemento-ympäristötuotesarja (1982)

Ahti Taskinen: Easy-vuodetuoli (1970)

Kirsti Maunula: Kostuli-mallisto (1998)

Auvo Taivalvuo: Caru-muurahainen (1981)

Kari Piippo: Mielipuolen päiväkirja -juliste (1993)

Kai Salo: Oculus 104 -matkavene (1968)

S U O M E N E L I N K E I N O E L Ä M Ä N K E S K U S A R K I S T O N T I E D O T U S L E H T I 1 / 2 0 2 0 9 10

Elkassa on monien yritysten maatalousosastojen arkistoja omina kokonaisuuksinaan tai maatilojen asiakirjoja yritysten arkistojen yhteydessä. Moni tehdas on aloittanut toimin-tansa kartanon tai maatilan yhteydessä. Toimivia maatiloja joutui teollisuuden haltuun myös yritysostojen kautta tai metsäteollisuusyritysten yrittäessä turvata puunsaantiaan. Usein pehtoorit johtivat maanviljelyä tiloilla ja raportoivat sitten yhtiön johdolle kirjeitse tilo-jen ”toiminnasta ja hommista”. Oheinen leike on Juho Turtolan kirjeestä ja vuosikertomuk-sesta Karhulan tehtaiden perustajalle kapteeni William Ruthille vuonna 1908. Turtola toimi Pielavedellä ilmeisesti sekä pehtoorin toimessa että maanviljelyksen neuvojana.

Maatalous yrityksissä

Ahlströmin Karhulan kartanon maa- ja metsätalousosaston arkistosta löytyy mm. Juhani Ahon vuonna 1906 kirjoittama kertomus ”Karhulan kartanon kuivikemullan valmistustapa ja navetta Kuopion näyttelyssä”. Karhulan navetan päätar-koituksena oli näyttää, kuinka juokseva lanta on tehokkaimmin ja parhaiten otettava talteen sekä muutettava kiinteäksi aineeksi, peltojen hyödyksi. Aho toteaa kirjasessa runollisesti: ”Aate ja kokeet eivät ole omiani enkä niitä semmoisina esitä, olen vaan kertoja sen, mitä olen nähnyt ja kuullut, mitä puolestani minäkin Kuopion näyttelyssä olen oppinut”. (HS)

Pula- ja sota-aikoina yhtiöiden maanviljelys oli erittäin tärkeää mm. työväestön elintarvikehuollon kannalta. Tuotteita myytiin tilojen ulkopuolelle ja alennuksella yhtiön työläisille. Tuotteita jaettiin myös palkkana tai eläkkeenä. Esimerkiksi Serlachius perusti Mänttään elintarviketoimiston, jonka alaisuudessa toimi varasto, jääkellari, leipomo, ruokailuhuone, keittiö ja kahvila. Toimisto jakoi omien tilojen elintarvikkeita työläisille alennuksella. Tiloilla oli monenlaista karjaa: lehmiä, lampaita, sikoja ja siipikarjaa. Fiskarsin maatalousosastolta myytiin sotien aikaan myös kaniineja. Arkistoista löytyy eläinten sukutauluja, kantakirja-, astutus- ja jalostustodistuksia. Ohessa kantakirjat Anjalankosken tehtaiden Pasilan tilalta ja Parviaisen tehtailta Säynätsalosta.

Karjakko Anna Markkanen ja kartanon sonni Kuva: Sorsakoski-Seura Ry.

S U O M E N E L I N K E I N O E L Ä M Ä N K E S K U S A R K I S T O N T I E D O T U S L E H T I 1 / 2 0 2 0 11 12

S U O M E N E L I N K E I N O E L Ä M Ä N K E S K U S A R K I S T O N T I E D O T U S L E H T I 1 / 2 0 2 0 13 14

Maatalousnäyttelyillä on Suomessa jo 160 -vuotinen historia. Ensimmäinen maatalousnäyttely pidettiin v.1860 Haminassa. Näyttelyjen perusajatuksena alun perin oli tiedon jakaminen väestölle uusista maatalouden välineistä ja menetelmistä. Tiedon jakaminen ja koulutus yhteiskunnan peruselinkei-nosta on ollut ensiarvoisen tärkeää. Kyseinen konsepti onkin kantanut hyvin koko tämän 160:nen vuoden ajan, vaikka yh-teiskunta on kokenut useammankin rakennemuutoksen. Näyttelyihin mennään edelleenkin katsomaan maa- ja metsä-talouden uutuuksia ja väline- ja menetelmätarjontaa. Esitteli-jöinä esiintyvät niin alan julkiset ja yksityiset yhteisöt kuin kau-palliset toimijatkin. Ehkä varsinaisen tiedon ammatissaan hyödyntäjien osuus näyttelyvieraista on laskenut ja muiden kiinnostuneiden osuus kasvanut. Esimerkiksi kotieläinten nä-kemiseen maatalousnäyttelyt ovat varma paikka. Toki yhteiskunnassa liikkuvat puheenaiheet näkyvät myös näyttelyiden sisällössä. Toisinaan ollaan oltu jopa aikaansa edellä. Kuten Ievan esimerkki osoittaa. Tinder on niin sano-tusti vanhan kertausta, kuten Ylen elävästäarkistosta löytyvä esimerkki osoittaa. Elkaan saapuneessa aineistossa ei ole varinaisten näyttely-organisaatioiden materiaalia. Myös näyttelyasettajien varsi-nainen näyttelyihin liittyvä materiaalin on vähäistä. Kuvama-teriaalia kuitenkin löytyy melko hyvin etenkin Ol Hankkijan ai-neistosta. Tämän vuoden 2020 maatalousnäyttely on tavallaan Elkan takapihalla, tällä samalla Kalevankankaan alueella, jolla El-kakin sijaitsee Tervetuloa samalla reissulla poikkeamaan ja tutustumaan Elkaan.(JJL)

Kuv

Maatalousnäyttelyt

Kone Oy:n ja Strömberg Oy:n yhteinen osasto, Tampere 1922. Kuva: Ol Hankkija

Tarvittaessa rakennetaan näyttelyyn täysin toimiva meijeri, Kuopio 1906 Kuva:. Ol Hankkija

Vaikka maatalousnäyttelyt ovat periaatteessa ammatillisia, ovat ne usein koko perheen tapahtumia. Kuva:. Ol Hankkija

Perinnettä se on tämänkin esityksen aihe ollut. Kuva. Ol Hankkija Paraatin mallia Mynämäellä 1967. Kuva: Ol Hankkija

Vuonna 1970 Turussa valikoimiin kuului puimureiden lisäksi vielä lento-koneetkin. Kuva:. Ol Hankkija

Arvovieraat ovat aina kuuluneet maatalousnäyttelyiden perinteisiin. Ku-vassa presidentti Svinhufvud saapuu Jääsken maatalousnäyttelyyn v.1936.

S U O M E N E L I N K E I N O E L Ä M Ä N K E S K U S A R K I S T O N T I E D O T U S L E H T I 1 / 2 0 2 0 15 16

www.elka.fi

l Aikakone l

Erittäin ikävän pandemian aiheuttaneen Korona-viruksen vuoksi

ovat myös Elkan asiakastilat suljetut 13.4.2020 saakka. Palve-

lemme kuitenkin puhelimen ja verkon välityksellä kaikissa mahdolli-sissa tapauksissa. Teemme selvityksiä ja toimitamme kopioita ja tie-dostoja normaalisti. Ota yhteyttä ja kysy lisää:

015 321 340 [email protected]

Arkistojen päivä painottui paikallisuuteen sekä kävijän osallistamiseen. Vierailijoilla oli mahdollisuus tunnistaa kauppiaita, muuttuneita Mikkelin paikkoja ja lisäksi lapsilla ja lapsenmielisillä oli mahdollisuus luoda pelihah-moja satumetsässä. Lisäksi kuulimme FT Jorma Julkusen asiapitoisen, mutta helposti kuunneltavan alustuksen mikkeliläisen jääkiekon histori-asta. Katseltavana oli vanhoja joka kodin ”arkiraamattuja” Anttilan kuvas-toja ja halukkaat pääsivät myös arkistokierrokselle.

JULKAISIJA:

Suomen Elinkeinoelämän Kes-kusarkisto

Tiedotuslehti Ilmestyy kaksi kertaa vuodessa Päätoimittaja: Jarmo Luoma-aho [email protected] Tutkijantie 7, 50100 Mikkeli p. 015 321 340

www.elka.fi Kirjoittajat: Olli Alm, Elka OA Jari Lehtonen, Elka JJL Jarmo Luoma-aho, Elka JL-A Sari Muinonen, Designarkisto SM Heljä Strömberg, Elka HS

Linkkivinkki

Arkistojenpäivä 9.11.2019

Tapahtunutta

Koronavirus

Valmetista Valtraksi. Mainokset 1950 -luvulta ja vuodelta 2003.