Maamerkit-barometri 2011: Mitä tehdä maaseudulle

Maamerkit-barometri 2011Tulokset: Mitä tehdä maaseudulle?

18.5.2011 Eeva Hellström

© Sitra

Mikä Maamerkit-barometri?• Barometrin tarkoituksena on

- Antaa ajantasainen, päivittyvä kuva suhtautumisesta maaseutuun ja käsityksistä sen muutoksesta ja mahdollisuuksista

- herättää keskustelua maaseudusta ja sen muuttuvista merkityksistä

- vahvistaa poliittisen päätöksenteon ja maaseudun kehittämistyön tietopohjaa

- tuottaa Maamerkit-ohjelmalle kehittämisimpulsseja

• Barometrin kehittäminen

- Ensimmäinen suomalaisten maaseutusuhdetta mittaava barometri laadittiin syksyllä 2009 Sitran Maamerkit-ohjelman valmistelun tueksi.

- Barometria kehitetään edelleen. Tavoitteena on, että sen toteuttamista jatketaan myös Maamerkit-ohjelman päättymisen jälkeen (2014).

- Maamerkit-ohjelma ottaa mielellään kehittämisehdotuksia vastaan kaikilta kiinnostuneilta.

- Vuoden 2011 barometrin kysymysten suunnittelusta on vastannut MTT Taloustutkimus ja Sitra. Barometrin kysymykset suunnitelleen työryhmän ovat muodostaneet Eeva Hellström ja Päivi Hirvola (Sitra) sekä Hilkka Vihinen, Leena Rantamäki-Lahtinen ja Inkeri Pesola (MTT taloustutkimus) sekä Kari Vesala (Helsingin yliopisto). Tiedonkeruun on toteuttanut Sitran toimeksiannosta Taloustutkimus Oy.

• Barometrin aineisto

- Data tallennetaan Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon kaikkien aiheesta kiinnostuneiden tutkijoiden käytettäväksi

Mitä tehdä maaseudulle?

© Sitra

Mitä mieltä olet seuraavista maaseutuun liittyvistä yrittäjyyttä koskevista yleisestä väittämistä?

Maamerkit-barometriSitra, MTT taloustutkimus, Taloustutkimus Oy

Helmikuu 20113071 PAH/tk/sy

Maaseutua tulisi kehittääensisijaisesti maaseudun

asukkaiden tarpeiden pohjalta

Maaseudun ihmisten pitäisi saadaenemmän paikallista valtaa ja

vastuuta omien asioidensa järjestämisestä

Maaseudulla osa-aikaisestiasuvien oikeuksia paikallisiin

palveluihin tulisi vahvistaa

Maaseudun tulisi olla kaikkiensuomalaisten saavutettavissa

Maaseutua pitää kehittääkysyntälähtöisesti vastaamaan

erilaisten suomalaisten tarpeisiin

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100%

27 41 15 8 6 3

49 33 10 3 3 2

27 42 15 6 8 2

36 41 13 5 3 2

40 38 11 3 6 2

5 Täysinsama mieltä

4 Osittainsamaa mieltä

3 Ei samaaeikä eri mieltä

En osaa sanoa2 Osittaineri mieltä

1 Täysineri mieltä

Kenen maaseutu?Suomalaiset, n=1620

© Sitra

Maamerkit-barometriSitra, MTT Taloustutkimus, Taloustutkimus Oy

Helmikuu 20113071 PAH/tk/tgr

Media, n=48

Yritykset, n=227

Asiantuntijat, n=252

Päättäjät, n=160

Suomalaiset, n=1620

Julkisten palvelujen saatavuutta on oikein rajoittaa syrjäisillä alueilla

Media, n=48

Yritykset, n=227



Suomalaiset, n=1620

Taantuville maaseutualueille tulisi kohdentaa erityistä taloudellista tukea

Media, n=48

Yritykset, n=227



Suomalaiset, n=1620

Taantuville alueille pitäisi luoda hallitun alasajon strategia, jolla julkiset palvelut niiltä vähitellen lakkaavat

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100%

21 11 68

25 5 71

18 5 77

26 11 63

23 4 72

65 14 21

67 10 23

79 6 15

53 13 35

83 4 13

16 9 75

21 3 77

15 4 81

24 10 66

17 2 81

Samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Eri mieltä

Mielipide väittämistäKaikki vastaajaryhmät

Mitä mieltä olet seuraavista väittämistä?

© Sitra

Maamerkit-barometriSitra, MTT Taloustutkimus, Taloustutkimus Oy


Media, n=48

Yritykset, n=227



Suomalaiset, n=1620

Kaupunkiasutuksen leviämistä lähialueelleen tulisi rajoittaa

Media, n=48

Yritykset, n=227



Suomalaiset, n=1620

Haja-asutusalueille rakentamista pitäisi rajoittaa

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100%

21 15 64

19 1 80

19 4 77

16 9 76

22 9 70

23 14 63

21 7 73

31 10 59

17 12 72

19 19 63

Samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Eri mieltä

Mielipide väittämistäKaikki vastaajaryhmät

Mitä mieltä olet seuraavista väittämistä?

© Sitra

Missä ovat polttavimmat kehittämistarpeet maaseutuun liittyen? Valitse enintään kolme tärkeintä. Lisäksi valitse enintään kolme toimenpidettä, joista mielestäsi voi karsia.



Osa-aikaisen asumisen edistäminen

Maaseutuohjelmien rahoituksen lisääminen

Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen

Uusien kysyntälähtöisten liiketoiminta-mahdollisuuksien tunnistaminen

Saavutettavuuden parantaminen

Ekologisen asumisen mahdollistaminen

Maaseudun imagon kohottaminen

Vihreää taloutta edistävien lähiratkaisujen kehittäminen

Vapaa-ajan asukkaiden osaamisenhyödyntäminen maaseudun kehittämisessä

Taloudellisen erityistuen osoittaminen syrjäseuduille

Kestävän ja modernin luonnonvaratalouden kehittäminen

Uusiutuvan energian tuotannon lisääminen

Kylä- ja kunnanosatason toiminnan,vastuunoton ja päätöksenteon kehittäminen

Yritystoiminnan edistäminen

Kaksoiskuntalaisuus, joka mahdollistaa verojen ohjautumisen molemmille/kaikille asuinpaikkakunnille

Etätyömahdollisuuksien lisääminen

Tietoliikenneyhteyksien parantaminen

Palvelujen uusien toteutustapojen kehittäminen

Maaseutuelinkeinojen kehittäminen

Uusien asukkaiden houkutteleminen maaseudulle

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100%

31

30

28

25

21

16

16

15

15

13

11

11

11

10

7

7

7

6

5

4

Suomalaiset, n=1620

Media, n=48

Yritykset, n=227



Polttavimmat kehittämiskohteetKaikki vastaajaryhmät

© Sitra















Vapaa-ajan asukkaiden osaamisen hyödyntäminen maaseudun kehittämisessä









0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100%

33

19

19

19

17

15

11

11

10

9

9

7

6

6

5

5

4

4

3

1

Suomalaiset, n=1620

Media, n=48

Yritykset, n=227



Karsittavat kehittämiskohteetKaikki vastaajaryhmät

© Sitra


KD:n ja RKP:n kannattajien vastausten määrä on liian pieni luotettavien tulkintojen tekemiseksi.













Kestävän ja moderninluonnonvaratalouden kehittäminen




Kaksoiskuntalaisuus, joka mahdollistaa verojenohjautumisen molemmille/kaikille asuinpaikkakunnille






0 10 20 30 40 50%

31

30

28

25

21

16

16

15

15

13

11

11

11

10

7

7

7

6

5

4

Suomalaiset (n=1620)

SDP (n=196)

Kokoomus (n=332)

Keskusta (n=160)

Vasemmistoliitto (n=94)

Perussuomalaiset (n=258)

Vihreät (n=129)

Polttavimmat kehittämiskohteetSuomalaiset

© Sitra


KD:n ja RKP:n kannattajien vastausten määrä on liian pieni luotettavien tulkintojen tekemiseksi.









Kestävän ja moderninluonnonvaratalouden kehittäminen








Kaksoiskuntalaisuus, joka mahdollistaa verojenohjautumisen molemmille/kaikille asuinpaikkakunnille






0 10 20 30 40 50%

33

19

19

19

17

15

11

11

10

9

9

7

6

6

5

5

4

4

3

1

Suomalaiset (n=1620)

SDP (n=196)

Kokoomus (n=332)

Keskusta (n=160)

Vasemmistoliitto (n=94)

Perussuomalaiset (n=258)

Vihreät (n=129)

Karsittavat kehittämiskohteetSuomalaiset

© Sitra
























0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100%

Suomalaiset, n=1620

Valtakunnallinen media, n=20

Maakunnallinen ja paikallinen media, n=28

Polttavimmat kehittämiskohteetMedia ja suomalaiset

© Sitra















Vapaa-ajan asukkaiden osaamisen hyödyntäminen maaseudun kehittämisessä









0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100%

Suomalaiset, n=1620

Valtakunnallinen media, n=20

Maakunnallinen ja paikallinen media, n=28

Karsittavat kehittämiskohteetMedia ja suomalaiset

© Sitra


Polttavimmat kehittämistarpeet-keskiarvosta on vähennetty karsittavat kehityskohteet-keskiarvo























-100 -80 -60 -40 -20 0 20 40 60 80 100Erotus (polttavimmat - karsittavat kehityskohteet)

29

24

22

20

16

12

10

9

7

2

1

1

0

-2

-4

-6

-9

-14

-15

-27

Suomalaiset, n=1620

Media, n=48

Yritykset, n=227



Kehittämiskohteiden tärkeysKaikki vastaajaryhmät

Sitra.fi/maamerkit

Maamerkit-ohjelma 2010-2014

[email protected]

Maamerkit-barometri 2011: Mitä tehdä maaseudulle

Documents