Maa-57.351 Kaukokartoituksen yleiskurssi Luento 4: kuvakorjaukset • Kuvan virhelähteet • Erilaisia kuvatuotteita • Geometrian korjaus • Radiometrian korjaus
Jan 19, 2016
Maa-57.351 Kaukokartoituksen yleiskurssi
Luento 4: kuvakorjaukset
• Kuvan virhelähteet
• Erilaisia kuvatuotteita
• Geometrian korjaus
• Radiometrian korjaus
DIGITAALINEN KUVANKÄSITTELY
• Manipuloidaan kuvaa tietokoneen avulla
• Kuva matemaattinen operaatio uusi kuva
• Sovellusalueita:
Kuvan entistäminen
Kuvan ehostaminen
ENTISTÄMINEN
• Poistetaan kuvauksessa syntyneet virheet
• Geometriset virheet
• Radiometriset virheet
• Eli muodostetaan "virheetön" kuva kohteesta
EHOSTAMINEN• Parannetaan kuvaa tulkintaa varten • Eri kohteet erottuvat paremmin
kontrastin ja värien parantaminen • Eri piirteet (esim. viivamaiset kohteet)
erottuvat paremmin erilaiset suodatukset • Monikanavakuvat (värit, suhdekuvat,
muunnokset) • Korostetaan tarpeellista informaatiota,
poistetaan tarpeeton
KUVAN VIRHELÄHTEETKuvausalustan liike• Korkeus- ja nopeusvaihtelut • Kallistukset ja kierrot
Kuvan toimittajan pitäisi korjata
Instrumentti• Kuvaus- tai mittaustapa • Ilmaisimen toimintahäiriöt • Instrumentin valmistusmenetelmä tai tarkkuus
Kalibroidaan ilmaisin
KUVAN VIRHELÄHTEETVäliaine• Säteilyn vaimeneminen ja kontrastin heikkeneminen • Kuvan terävyyden heikkeneminen
Hankala korjata
Kohde• Maanpinnan kaarevuus • Maan pyöriminen • Topografia
Aika hyvin hallinnassa
Kuvatuotteet: LANDSAT 7Level 0R• Raakadata jolle täytyy tehdä radiometrinen ja
geometrinen korjaus• Kuvadata: 9 kanavaa (lämpökanava 6 kaksilla
asetuksilla)• Internal calibrator data (kalibrointilamppujen
mittaukset), Mirror Scan Correction Data (kuinka tasaisesti keilaimen peili pyörii), Payload Correction Data (satelliitin ratatiedot, asento ja huojunta), Scan line offsets (keilaislinjojen aloitus- ja lopetuspaikat)
• Lisäksi metadatatiedostoja kuvista (päiväys, pilvisyys), geolocation index (nurkkapisteiden koordinaatit), kalibrointiparametreja
Kuvatuotteet: LANDSAT 7Level 1R
• Radiometrinen korjaus
• Kuvavirheet kuten raidoitus ja keilausjärjestelmästä aiheutuva pikselin siirtymä poistetaan ennen varsinaista radiometrista korjausta
• Kuvapikselien arvot muutetaan instrumentin mittaamiksi absoluuttisiksi radiansseiksi käyttäen kalibrointitietoja ja talletetaan 32-bit reaaliluvuiksi
• Reaaliluvut kerrotaan 100:lla ja talletetaan 16-bit kokonaisluvuiksi
• 16-bit kokonaisluvut skaalataan 8-bit kokonaisluvuiksi ja skaalauksen kertoimet talletetaan jotta skaalatuista luvuista päästään takaisin radiansseihin
Kuvatuotteet: LANDSAT 7
Level 1G• Radiometrinen ja geometrinen korjaus• Geometria: poistetaan instrumentin (keilaustapa,
katselukulma), satelliitin (asennon ja korkeuden vaihtelut) ja kohteen (maan kaarevuus ja pyöriminen) aiheuttamia geometrisia vääristymiä
• Karttaprojektiot: Universal Transverse Mercator, Lambert Conformal Conic, Transverse Mercator, Polyconic, Oblique Mercator, Polar Stereographic, Space Oblique Mercator
• Paikannus perustuu rataparametrien käyttöön
Kuvatuotteet: LANDSAT 7• Level 0R ja 1G
Kuvatuotteet: SPOTSPOT Scene 1A• Instrumentin ilmaisimien välisen radiometriset erot
poistettu
SPOT Scene 1B• Instrumentin ilmaisimien välisen radiometriset erot
poistettu• Systemaattisten geometristen vääristymien poisto
panoraaman vaikutus, maanpinnan kaarevuus
ja pyöriminen
Kuvatuotteet: SPOT
SPOT Scene 2A• Instrumentin ilmaisimien välisen radiometriset erot
poistettu• Kuvan geometria karttaprojektioon rataparametrien
avulla
yleensä UTM WGS84
oikaisuun ei käytetä maastopisteitä joten
geometrinen tarkkuus voi olla huono
Kuvatuotteet: SPOTSPOTView 2B• Instrumentin ilmaisimien välisen radiometriset erot
poistettu• Kuvan geometria karttaprojektioon maastopisteiden
(mitattu GPS:llä tai kartoista) ja kuva-alueen keskimääräisen korkeuden avulla
SPOTView 3• Instrumentin ilmaisimien välisen radiometriset erot
poistettu• Ortokuva eli kuvan maastovirhe (korkeusvaihtelusta
johtuva sijaintivirhe) poistettu maastomallin avulla
Kuvatuotteet: IRS
Radiometrisesti korjattu• Instrumentin ilmaisimien välisen radiometriset erot
poistettu
Systeemikorjattu• Instrumentin ilmaisimien välisen radiometriset erot
poistettu• Systemaattisten geometristen vääristymien korjaus
maapallon pyöriminen, kuvan eri kanavat kohdalleen, lentokorkeuden ja asennon vaihtelut
Geometrinen korjaus
• Korjataan – instrumentin,
– kuvausalustan liikkeen ja
– kohteen virheitä
• Tunnettuja virheitä geometriassa:– maan kaarevuus ja pyöriminen
– maaston topografia (maastomalli)
– kuvausgeometria
• Oikaisu karttaprojektioon– 1. geometrinen muunnos
– 2. harmaasävyjen interpolointi
OIKAISU
• Satelliitin havaitsema kuva muunnetaan karttaprojektioon
• Joskus instrumentin datan mukana saadaan rataparametrit, jotka on havaittu satelliitin ylilennon aikana
• Vaihtoehtoja:– Rataparametrit– Tukipisteet– Orto-oikaisu– Tarkin lopputulos yhdistämällä nämä kaikki
Raakakuva
• Satelliitin raakakuvalta on usein vaikea tunnistaa maastokohteita, koska ne eivät ole samanmuotoisia ja näköisiä kuin luonnossa.
• Oikaisu karttaprojektioon auttaa kohteiden tunnistamisessa
raakakuva vs. oikaistu kuva
OIKAISU: Rataparametri
Tarvitaan tiedot
• satelliitin paikasta (x,y,z-koordinaatit),
• asennosta (kierrot eri koordinaattiakselien suhteen),
• instrumentin keilaustavasta,
• kohteen liikkeestä ja
• kohteen muodosta (maastomalli)
OIKAISU: Rataparametri
• Saavutettava paikannustarkkuus riippuu em. tietojen laadusta
• NOAA AVHRR: 5 km - 1.5 km• Spot 1-4: 350 m• Spot 5: 50 m• Tukipisteillä oikaisutarkkuus parempi kuin 1
pikseli• Orto-oikaisu tukipistein kaikkein tarkin
Oikaisu karttaprojektioon
• manuaalinen oikaisu: käytetään tukipisteitä, jotka osoitetaan kuvalta piste kerrallaan
Oikaisu karttaprojektioon• Tukipisteinä käytetään tunnettuja ja
selkeästi erottuvia maastokohteita– rantaviiva, risteykset, pienet lammet,
rakennukset
• Tukipisteitä näytetään riittävä määrä, jotta geometrinen muunnos onnistuu
• Polynomioikaisu:1. aste: vähintään 3 pistettä
2. aste: vähintään 6 pistettä
Oikaisu
• Monissa kuvankäsittelyohjelmissa on omat oikaisupalikat, jotka poikkeavat tekniikaltaan hieman toisistaan
• Usein kuitenkin tarvitaan referenssikuva, joka on halutussa koordinaatistossa, esim ykj:ssä
• Tukipisteet (Ground Control Point (GCP)) näytetään molemmilta kuvilta ja lasketaan geometrinen muunnos
Oikaisu
• Muunnetaan kuvakoordinaatit karttakoordinaateiksi käyttämällä– lineaarista 1.asteen polynomimuunnosta – epälineaarista 2. tai korkeamman asteen
polynomimuunnosta
• Mikäli muunnoksen virhe on riittävän pieni, oikaisu voidaan hyväksyä
• Yleensä noin 1/2 pikselin tarkkuus on hyvä
Root Mean Square Error (RMS):
• Virhetermi, jolla kuvataan oikaisutuloksen (koordinaattimuunnoksen) tarkkuutta
• Erotus halutun lopputuloksen ja varsinaisen tukipisteen koordinaattien välillä.
Esimerkki• Erdas Imagine• Oikaistaan vanha Landsat TM-kuva uuteen
Landsat ETM-kuvaan
Esimerkki
• 2. asteen polynomi
• 15 tukipistettä
Automaattinen oikaisu
• Käyttäjä ei itse näytä tukipisteitä piste kerrallaan, vaan ohjelma etsii samankaltaisia kohteita sekä oikaistavalta kuvalta että referenssikuvalta, joka on jo halutussa koordinaatistossa
• Niiden avulla määritetään kuvien välinen geometrinen muunnos.
Automaattinen oikaisu
• Samankaltaisten kohteiden etsintä voi perustua esimerkiksi – piirteidenetsintäalgoritmiin– osakuvien väliseen korrelaatioon
• Automatiikkaa tarvitaan, jos kuvia on paljon tai oikaisua pitää tehdä esim. päivittäin.
Maastovirhe• Perspektiivisen
kuvautumisen ominaisuus jossa maaston korkeuseroista johtuen kohteet näyttävät kuvautuvan väärään paikkaan
ORTO-OIKAISU
• Maastovirheen poistamiseen käytetään orto-oikaisua
• Kuvan perspektiivi muunnetaan keskusprojektiosta ortogonaaliprojektioon
• Tarvitaan tarkka maastomalli
ORTO-OIKAISU
• Keskus-projektio vs. ortogonaali-projektio
2. harmaasävyjen interpolointi
• Uuden, oikaistun kuvan pikseleiden harmaasävyt on interpoloitava oikaisemattomasta kuvasta
• Harvoin käy niin, että alkuperäisen kuvan pikseli osuisi keskelle uudessa koordinaatistossa olevaa pikseliä
harmaasävyjen interpolointi
• Uusi harmaasävyarvo pikselille määritetään alkuperäisen kuvan pikseleiden arvojen mukaan,
• Menetelmiä:– lähimmän naapurin interpolointi– bilineaarinen interpolointi– kuutiokonvoluutio
Lähimmän naapurin interpolointi (NN)
• Otetaan lähimmän pikselin arvo
• Laskenta on helppo, eivätkä kuvan harmaasävyarvot muutu
• Tulos on epätarkka
korjattu kuva
alkuperäinen kuva
Lähimmän naapurin interpolointi
• Osa pikseiden harmaasävyistä saadaan kahteen kertaan, osa harmaasävyistä katoaa
• Paloittainen kuva• Lineaariset kohteet
saattavat hävitä
korjattu kuva
alkuperäinen kuva
Bilineaarinen interpolointi
• Otetaan neljän lähimmän pikselin keskiarvo
• Painotettuna etäisyydellä
• Harmaasävyarvot muuttuvat
korjattu kuva
alkuperäinen kuva
Bilineaarinen interpolointi
• Koska muuttaa sävyarvoja, vaikuttaa myös myöhempien työvaiheiden tuloksiin
• Kuvan arvot pehmenee, ts. vastaa keskiarvosuodatusta
korjattu kuva
alkuperäinen kuva
Kuutiokonvoluutio
• Harmaasävyarvo määritetään 4x4 naapurustosta
• Pienempi virhe kuin edellä mainituilla menetelmillä
korjattu kuva
alkuperäinen kuva
Alkuperäinenkuva
bilineaarinen kuutiolähin naapuri
KUVANMUODOSTUS• Otettu kuva g(x)• Kuvauksessa
kohteen f(x) näkyvyyttä heikentää ilmakehä ja instrumentti
• Toimivat eräänlaisina suodattimina
KUVANMUODOSTUS• Tapahtumaa voidaan mallintaa:
f(x) * h(x) + n(x) = g(x)
g(x): otettu kuva
h(x): ilmakehän ja instrumentin suodattava vaikutus
n(x): instrumentissa ja siirrossa syntyneet satunnaiset häiriöt
f(x): kohde
KÄÄNTEISSUODATUS• Kohteen virheetön kuva f(x) saadaan periaatteessa
suorittamalla käänteinen prosessi• Huononnusmalli taajuustasossa:
G(u)=F(u)H(u)+N(u)
• Ideaalinen käänteissuodatus
Fe(u) = G(u)/H(u) - N(u)/H(u)
• Käytännössä vaikea ratkaista, yleensä radiometrian korjaus suoritetaan tekijöittäin
Raakadata
• Instrumentin havaitsema signaali muunnettuna digitaaliseksi numeroarvoksi (DN)
• Signaali kalibroidaan/korjataan instrumentin kalibrointikertoimilla
Radiometrinen korjaus
• Tehdään, jotta eri aikojen havainnot olisivat keskenään vertailukelpoisia radiansseja tai reflektansseja
• Korjataan instrumentin sensorin tunnettuja virheitä
Radianssi
• Fysikaalinen termi, joka kuvaa säteilyn voimakkuutta
• Yksikköalueelta tiettyyn suuntaan säteilevän sähkömagneettisen energian kokonaismäärä
• Yksikkö: wattia per neliömetri per avaruuskulma (W/m2/sr).
Radianssiksi koska
• Kun havainto on muutettu fysikaalisiksi radiansseiksi se on (periaatteessa) vertailukelpoinen – muiden instrumenttien havaintojen kanssa – eri aikoina tehtyjen havaintojen kanssa
Instrumentin kalibrointi
• Instrumentit kalibroidaan ennen satelliitin laukaisua, usein myös kalibrointia päivitetään ajan mittaan
• Määritetään kullekin kanavalle kalibrointikertoimet:– vaste (gain)– offset
Instrumentin vaste ja offset
• Vaste on kunkin instrumentin kanavalle tyypillinen kerroin
• Suurimman (Lmax) ja pienimmän (Lmin) havainnon välinen ero
• Instrumentin havaitsemaa digitaalista lukua kerrotaan vasteella
• Instrumentin havaitsema ”taustakohina”
• Eli havainto silloin, kun itse kohteesta ei tule mitään havaintoa (Lmin)
Radiometrinen korjaus
Yhtälö:
• R = (Lmax-Lmin)/255*DN + Lmin
tai
• R=Gain*DN + offset
Kalibrointi
• Instrumentin vaste laskee usein ajan mittaan
• Sama kohde näkyy myöhemmin harmaasävyarvoltaan tummempana samoissa olosuhteissa– -> ennen laukaisua määritetyt korjauskertoimet
eivät (välttämättä) päde myöhemmin havaitulle datalle.
Muita korjauksia:
• Auringon korkeuskulman korjaus
DN’=DN / SIN(sun)
• Poistetaan eri vuodenaikoina vaihtelevan auringon korkeuskulman aiheuttamat erot
Muita korjauksia:• Auringon ja maan välinen etäisyys• Poistetaan maan ja auringon välisen etäisyyden
muutoksista johtuvat radianssin muutokset • Kun auringon korkeuskulman vaikutus otetaan
mukaan, maanpinnalle saapuva irradianssi:
Ilmakehän vaikutusten korjausta
• Absorptio ja sironta
• Hajavalon poisto– hajavaloa aiheutuu ilmakehän sironnasta– suurinta sinisen valon aallonpituuksilla– pienentää kuvan kontrastia
Ilmakehäkorjaus: yleinen malli
• REF: pikselin reflektanssi
• Lsat: satelliitin mittaama radianssi
• Lhaze: ilmakehän sirottaman säteilyn radianssi (hajavalo)
• TAUv: ilmakehän läpäisy maanpinnalta instrumenttiin
• E0: auringon spektrinen irradianssi ilmakehän ulkopuolella, sisältäen maan ja auringon välisen etäisyyden vaikutuksen, : E0 = E / d2, jossa E on auringon spektrinen irradianssi ilmakehän ulkopuolella ja d on maan ja auringon välinen etäisyys astronomisina yksikköinä
• sz: auringon zeniittikulma
• TAUz: ilmakehän läpäisy auringosta maanpinnalle
• Edown: maanpinnalle tullut ilmakehän sironnan vaikutus
R E FL L
T A U E C O S sz T A U ESA T H A Z E
V Z D O W N
( )
( )0
IlmakehäkorjausYksinkertainen heijastusmalli• Poistaa kuvauspäivästä johtuvan auringon irradianssin
ja auringon zeniittikulman muutoksen vaikutuksen• Ei poista ilmakehän aiheuttaman absorption ja sironnan
vaikutusta• Yleistä korjausmallia muutetaan seuraavin parametrein:
TAUz: 1.0, TAUv: 1.0, Edown: 0.0, Lhaze: 0.0
R E FL
E C O S szSA T
( )
( )0
IlmakehäkorjausDARK-OBJECT-SUBTRACTION• Oletus: kuvalta löytyy alueita jotka ovat varjossa joten
niiltä alueilta instrumentin mittaama radianssi johtuu ilmakehän sironnasta eli hajavalosta
• Yleistä korjausmallia muutetaan seuraavin parametrein:
TAUz: 1.0, TAUv: 1.0, Edown: 0.0
Lhaze: saadaan etsimällä kohde josta ei heijastu auringon lähettämä säteily, esim. pilven varjo.
R E FL L
E C O S szSA T H A Z E
( )
( )0
Ilmakehäkorjaus
• Teoreettisemmat menetelmät perustuvat säteilyn kulkuun ilmakehässä
• Pyritään mallintamaan – ilmakehän läpäisyä ja – heijastusta, joka aiheutuu vain ilmakehästä eikä
itse kohteesta
• Vaikeaa ja vaatii tarkkoja tietoja ilmakehän tilasta havaintohetkellä
• Tai sitten tehdään kovasti oletuksia
VTT ilmakehäkorjaus• Mallinnusmenetelmänä SMAC: Simplified Method of
Atmospheric Correction
• Poistaa Rayleigh sirontaa, ilmakehän kaasujen aiheuttaman absorption, auringon ja instrumentin kulmien sekä auringon etäisyyden vaikutuksen
• Harmaasävy reflektanssi
• Tarvitaan:
instrumentin kalibrointitiedot
auringon zeniitti- ja atsimuuttikulmat
vesihöyry
otsoni
näkösyvyys: aerosol optical depth
VTT ilmakehäkorjaus• Korjaamaton
Landsat ETM-mosaiikki
• Itä-Suomi
• AOD voidaan estimoida kuvasta mikäli käytössä on sopivat kanavat
VTT ilmakehäkorjaus• Korjattu
Landsat ETM-mosaiikki
• Itä-Suomi
VTT ilmakehäkorjaus
Pohjois-Suomen Landsat ETM-mosaiikki
koostuu 9 ETM-kuvasta
Kanavasuhde
• Oletetaan, että jollakin kanavalla itse kohteen heijastus on hyvin pieni, voidaan kyseisen kanavan arvo vähentää muiden kanavien arvosta– -> muilta kanavilta poistuu ilmakehän vaikutus
USVAISUUDEN POISTO• Perustuu Tasselled Cap-muunnokseen• Landsat-5 TM-kuva:
TC4 = 0.8461*TM1 - 0.7031*TM2 - 0.4640*TM3 - 0.0032*TM4 - 0.0492*TM5 - 0.0119*TM7 + 0.7879
• Kuva korjataan kaavalla
TMcx = TMx - (TC4 - TC40)*Ax
TMcx: Kanavan x korjattu harmaasävy
TMx: Kanavan x harmaasävy
TC40: Usvattoman pikselin arvo
Ax: Kuvalta määritetty korjauskerroin
USVAISUUDEN POISTO
• Alkuperäinen ja korjattu TM1
USVAISUUDEN POISTO• Alkuperäinen ja korjattu TM2
USVAISUUDEN POISTO• Alkuperäinen ja korjattu TM3
USVAISUUDEN POISTO• Alkuperäinen ja korjattu TM4
USVAISUUDEN POISTO• Alkuperäinen ja korjattu TM5
USVAISUUDEN POISTO• Alkuperäinen ja korjattu TM7
Pilvet ja niiden varjot• Pilviä ei pystytä täysin poistamaan optisella ja
lähi-infra-alueella ilmakehäkorjauksen keinoin• Täytyy poistaa maskaamalla• Tulkitaan pilvet merkitään niiden alue nollaksi• Ongelmana varjot, sekoittuvat vesiin• Varjojen poiston automatisointi vaikeaa• Suhteellisen yksinkertainen tapa:
Tulkitaan pilvet kynnystämällä tai ryhmittelyanalyysillä
Tehdään pilvimaski (pilvi = 1, kuva = 2)
Turvotetaan pilvimaski
Siirretään pilvimaskia siten että se peittää myös varjot
Topografiakorjaus• Instrumentin kuvausgeometria vaihtelee paikallisesti• Esim. instrumenttiin nähden aurinkoisella rinteellä
oleva lehtimetsä näyttää huomattavasti kirkkaammalta kuin auringosta poispäin oleva metsä
• Heijastus suurinta kun rinne on kohtisuorassa tulevaan säteilyyn nähden
Topografiakorjaus• Kuvapikseleille tehdään
korjaus maaston muotojen mukaan, kohteen muita ominaisuuksia ei huomioida
• Määritetään pinnan normaalin ja tulevan säteilyn välinen kulma ”valaisukuva”
Topografiakorjaus• Landsat ETM (RGB: 743) ja maastomalli
Topografiakorjaus• Landsat ETM (RGB: 743) ja valaisukuva
TopografiakorjausKaavojen merkintöjä:
• LO: korjaamaton reflektanssi
• LC: korjattu reflektanssi
• sz: auringon zeniittikulma
• i: auringon ja kallistuneen pinnan normaalin välinen kulma
• k: Minnaertin vakio, määritetään kuvasta
• m: valaistuksen ja kuvan pikselien välisen regressiosuoran kulmakerroin, määritetään kuvasta
• b: valaistuksen ja kuvan pikselien välisen regressiosuoran vakio, määritetään kuvasta
• C: C-korjauksen korjaustekijä, C = b/m
Topografiakorjaus• Lambertin kosinikorjaus: oletetaan että maasto heijastaa
säteilyä kuten lambertin pinta, eli yhtä paljon joka suuntaan
LC = LO COS(sz) / COS(i)
Topografiakorjaus• Minnaertin korjaus: mukana vakio k jonka avulla mallinnetaan
erilaisia materiaaleja
LC = LO [ COS(sz) / COS(i) ]k
Topografiakorjaus• Ekstrandin korjaus: Minnaertin vakio k vaihtelee kohteen
valaistuksen mukaan
LC = LO [ COS(sz) / COS(i) ]k COS(i)
Topografiakorjaus• Tilastollis-Empiirinen korjaus: korjausmenetelmä kääntää
valaistuksen ja kuvan pikselien välisen regressiosuoran vaakasuoraksi
LC = LO – m cos(i)
Topografiakorjaus• C-korjaus: tekijän C pitäisi mallintaa hajavaloa
LC = LO [ ( cos(sz) + C ) / ( cos(i) + C ) ]
Kuvan virheitä
• Virheelliset pikselirivit johtuvat häiriöistä instrumentissa tai datan siirrossa
• Voidaan korjata ottamalla viereisen rivin arvo (ei suositeltavaa)
Kuvan virheitä• Landsat TM 189/18, 27.7.1989
Raidotus
• Instrumentissa on useita ilmaisimia, jotka eivät ole keskenään hyvin kalibroituja
Raidotus
• IRS WiFS 36/22, 13.6.1999, kanava 1 (punainen)
• Jun 29 1999
KUVAN ENTISTÄMINEN• Kuvan interaktiivinen entistäminen Fourier-
muunnoksen avulla