Luonto-Liiton Kevätseuranta

Luonto-Liiton Kevätseuranta

päivitetty 8.2.2007

Koivu (Betula pendula / B. pubescens)

• Merkitään, kun lehdet 1 cm ja 2 cm mittaisia

• Kumpikin koivulaji käy

• Rungon pinta valkoinen, oksat tummat

• Lehti kolmiomainen, sahalaitainen

Kuva: Mikko Heikkinen / biomi.org

Käenkaali eli ketunleipä (Oxalis acetosella )

• Merkitään kukinta

• Hento kasvi metsänpohjalla

• Kukat vaaleat, sinipunaiset suonet

• Lehdet apilamaisen kolmiosaiset (saa maistaa)

Kuva: Luonto-Liitto

Leskenlehti (Tussilago farfara)

• Merkitään kukinta

• Pientareet, joutomaat

• Suomuinen varsi, keltainen kukinto

• Lehdet tulevat vasta myöhemmin

Kuva: Olli Vesikko

Mustikka (Vaccinium myrtillus)

• Merkitään kukinta

• Monenlaisissa metsissä, paljakallakin

• Ohutlehtinen, vihreävartinen varpu

• Kukat pieniä, vaaleanpunertavia ”lampunvarjostimia”

Kuva: Hannu Tiihonen

Oravanmarja (Maianthemum bifolium)

• Merkitään kukinta

• Metsänpohjan pieni ruoho

• Valkoiset pienet kukat harsomaisena terttuna

• Varressa kaksi herttamaista lehteä

• Lievästi myrkyllinen

Kuva: Antti Nyman

Peltokorte (Equisetum arvense)

• Merkitään itiötähkä

• Pelloilla, pientareilla

• Itiötähkä ruskean, lehdettömän kevätverson (10-20cm) päässä

• Kevätverso kuihtuu ennen vihreän kesäverson ilmestymistä

Kuva: Elina Leskinen

Rentukka (Caltha palustris)

• Merkitään kukinta

• Ojat, rannat, märät paikat

• Kukat isot ja keltaiset

• Lehdet isot, kiiltävät, pyöreämuotoiset

• Myrkyllinen, lakastuu pian maljakossa

Kuva: Hannu Tiihonen

Sinivuokko (Hepatica nobilis)

• Merkitään kukinta

• Lehtomaiset rinteet yms.

• Kukka sininen-sinipunainen

• Lehdet tummat, kiiltävät, kolmiosaiset

• Lisääntyy vain siemenistä, älä poimi

Kuva: Luonto-Liitto

Tuomi (Prunus padus)

• Merkitään kukinta

• Metsänreunat, tienvarret yms.

• Monihaarainen puu/pensas, lehdet soikeat ja hienosahalaitaiset

• Valkoiset kukat suurissa tertuissa, hyvä tuoksu

• Marja ei ole myrkyllinenKuva: Mikko Heikkinen / biomi.org

Valkovuokko (Anemone nemorosa) § (Oulu ja Lappi)

• Merkitään kukinta

• Lehdot, lehtomaiset metsät

• Kukka valkoinen

• Lehdet liuskaiset

• Koko kasvusto voi olla samaa yksilöä

Kuva: Luonto-Liitto

Siili (Erinaceus europaeus) §

• Merkitään liikkeelläolo

• Asutut seudut, joutomaat

• Liikkuu hämärässä ja yöllä

• Ravintona hyönteiset, toukat, madot, etanat…

• Horrostaa talven

Kuva: Luonto-Liitto

Rupikonna* (Bufo bufo) §

• Merkitään kaikki havainnot

• Kuiva, nystyinen iho

• Vankkarakenteinen, ei tee pitkiä loikkia

• Liikkuu enimmäkseen hämärissä

• Häirittynä ihosta erittyy ärsyttävää nestettä

Kuva: Juhani Terhivuo

(Tavallinen) sammakko* (Rana temporaria) §

• Merkitään kaikki varmasti määritetyt havainnot

• Sileä iho, liikkuu loikkien

• Parhaiten tunnistaa kurnuttavasta soidinäänestä

• Kuono tylppä, kaartuu jyrkästi alaspäin

Kuva: Niina Gustafsson / sammakkolampi.fi

Viitasammakko* (Rana arvalis) §

• Merkitään kaikki varmasti määritetyt havainnot

• Sileä iho, liikkuu loikkien

• Parhaiten tunnistaa pulputtavasta soidinäänestä (kuin upottaisi pulloa veteen)

• Terävä kuono

• Havainnot arvokkaita!

Kuva: Juhani Terhivuo

Sammakonkutu §

• Merkitään havainto munista (=kutu)

• Ojat, lätäköt, lammet, järvet

• Munat tiiviinä hyytelöryppäänä lämpimässä vedessä

• Sekä sammakko että viitasammakko käyvät

• Kutua ei saa ottaa purkkiin!Kuva: Joonas Gustafsson / sammakkolampi.fi

Vesilisko* (Lissotriton vulgaris) §

• Merkitään kaikki havainnot

• Ruskehtava, alle 10 cm

• Koiraan soidinharja yhtenäinen niskasta hännänpäähän

• Kosteilla alueilla

• Piilotteleva, kutuaikaan liikkuu päivisinkin

Kuva: Joonas Gustafsson / sammakkolampi.fi

Rupilisko* (Triturus cristatus) §

• Merkitään kaikki havainnot

• Tumma, n. 15 cm pitkä

• Ihossa pieniä nystyjä, koiraan soidinharjassa lovi selän ja hännän välissä

• Kosteilla, rehevillä alueilla

• Kaikki havainnot arvokkaita!

Kuva: Joonas Gustafsson / sammakkolampi.fi

Kangaskäärme* (Coronella austriaca) §

• Merkitään kaikki havainnot

• Löydetty vain Ahvenanmaalta

• Ruskea/harmaa, selässä kaksi riviä tummia täpliä, n. 50 cm pitkä

• Kuivilla paikoilla, piilotteleva

• Kaikki havainnot arvokkaita!

Kuva: Joonas Gustafsson / sammakkolampi.fi

Kyy (Vipera berus)

• Merkitään kaikki havainnot

• Harvoin yli 50 cm pitkä

• Ruskea-harmaa-musta, yleensä erottuu selän sahalaitakuvio

• Keväällä aurinkoisilla rinteillä

• Käyttää myrkkyä vain saalistamiseen (pakenee ihmistä, jos saa mahdollisuuden)

Kuva: Juha Merilä (yhdistetty kahdesta)

Rantakäärme (Natrix natrix) §

• Merkitään kaikki havainnot

• Kyytä suurempi (max. 90cm)

• Tasaisesti harmaanmusta

• Yleensä vaaleat, keltaiset tai oranssit niskalaikut

• Viihtyy rantojen lähellä

• Vaaraton ihmiselle

Kuva: Joonas Gustafsson / sammakkolampi.fi

Sisilisko (Zootoca vivipara) §

• Merkitään kaikki havainnot

• Pituus aikuisena n. 15 cm

• Harmaan ja ruskean kirjava

• Keväällä paistattelee kivillä, kannoilla ja seinustoilla

• Voi pudottaa häntänsä

Kuva: Timo Saloranta / NGOphotos.org

Vaskitsa (Anguis fragilis) §

• Merkitään kaikki havainnot

• Jalaton lisko, ei käärme

• Pituus jopa yli 30 cm, kellanruskea, joskus sinisiä täpliä tai selkäjuova

• Piileskelee päivät, saalistaa hämärässä

• Voi pudottaa häntänsä

Kuva: Hannu Airasvirta

Haarapääsky (Hirundo rustica) §

• Kaksi pitkää pyrstösulkaa

• Tumma selkäpuoli, vaalea vatsapuoli, punainen otsa ja kurkku

• Lento syöksyilevää

• Ääni rupattelua ja narinaa

Kuva: Lauri Mäenpää / Tarsiger.com

Kirjosieppo (Ficedula hypoleuca) §

• Koiras musta päältä, valkea alta, valkeat laikut siivissä ja otsassa

• Naaras ruskean ja valkoisen kirjava

• Pesii usein pihapöntöissä

• Laulu rytmikäs, toistuva säe

Kuva: Mika Bruun / Tarsiger.com

Kiuru (Alauda arvensis) §

• Ruskeankirjava, siiven ja pyrstön reunat valkoiset

• Parhaiten tunnistaa laulusta ja lennosta

• Laulaa katkeamatonta liverrystä korkealla pellon yllä

• Ensimmäisiä saapuvia muuttolintuja

Kuva: Luonto-Liitto

Kottarainen (Sturnus vulgaris) §

• Musta, metallinkiiltävä, vaaleiden täplien voimakkuus vaihtelee

• Eroaa mustarastaasta: pienempi koko, kävelee vuoroaskelin, täplikkyys

• Lennossa lyhytpyrstöinen ja teräväsiipinen

• Laulu hyvin monimuotoinen, taitava matkija

Kuva: Petro Pynnönen

Kurki (Grus grus) §

• Suuri (n. 1,1m)

• Lennossa näkyvät pitkä kaula ja pitkät jalat

• Parvi lentää usein aurana tai jonona

• Ääni voimakas, trumpettimainen (kuin laulujoutsenella)

Kuva: Mika Bruun / Tarsiger.com

Käki (Cuculus canorus) §

• Helppo tunnistaa laulusta (kukkuu, kukkuu, kukkuu…)

• Itse lintua näkee harvoin

• Muodoltaan haukkamainen, terävät siivenkärjet, pitkä pyrstö

• Harmaan- tai ruskeankirjava

• Munii pikkulintujen pesiin Kuva: Matti Rekilä / Tarsiger.com

Laulujoutsen (Cygnus cygnus) §

• Suuri (n. 1,5m), valkoinen, pitkä kaula

• Nokassa paljon keltaista (vrt. pikkujoutsen)

• Uidessa kaula suora, selkä matala (vrt. kyhmyjoutsen)

• Ääni voimakas, trumpettimainen (kuin kurjella)

Kuva: Petro Pynnönen

Naurulokki (Larus ridibundus) §

• Melko pieni lokki

• Päässä tummanruskea ”huppu”

• Selkä harmaa, siivenkärjissä mustaa

• Taitava lentäjä

• Ääni monenlaista kirkunaa

Kuva: Mikko Heikkinen / biomi.org

Pajulintu (Phylloscopus trochilus) §

• Suomen runsain lintulaji

• Pieni, vihreänruskea, selvä silmäkulmajuova

• Varminta tunnistaa äänestä (lähisukulaiset samannäköisiä)

• Laulu toistuva säe: laskeva vieno vihellyssarja

Kuva: Luonto-Liitto

Peippo (Fringilla coelebs) §

• Suomen toiseksi runsain lintulaji

• Valkeat siipilaikut (näkyvät lennossakin)

• Koiras värikäs, naaras ruskea versio koiraasta

• Helposti tunnistettava laulu: toistuva, reipas luritus, jossa ”loppukiekaisu”

Kuva: Petro Pynnönen

Punakylkirastas (Turdus iliacus) §

• Suomen 3. runsain lintulaji

• Punaruskeat kupeet ja kainalot

• Vahvat juovat päässä

• Laulussa paljon ”murteita”

• Muutama alkutavu + kitisevä viserryssarja

Kuva: Luonto-Liitto

Rantasipi (Actitis hypoleucos) §

• Järvien ja jokien rannoilla

• Pieni, päältä ruskea, alta vaalea, lyhyet jalat kahlaajaksi

• Siiven edessä valkea ”kiila”

• Lentää lähellä vettä siivet nykien, valkea siipijuova

• Ääni rytmikäs piipitys

Kuva: Luonto-Liitto

Taivaanvuohi (Gallinago gallinago) §

• Melko pieni, ruskeankirjava, viiruinen (kuten sukulaislajitkin)

• Hyvin pitkä suora nokka

• Soidinääni kuin vuohenmäkätystä

• Ääni syntyy, kun koiras syöksyy laululennossa alaspäin ja uloimmat jäykät pyrstösulat väpättävät Kuva: Kalle Rainio / Tarsiger.com

Tavi (Anas crecca)

• Pienin Suomen sorsista

• Vihreä siipipeili (näkyy lennossa)

• Koiras: uidessa näkyy valkeaa siivenreunassa ja perässä (pään värit eivät näy kauas)

• Naaras: pyrstössä valkea juova

Kuva: Petro Pynnönen

Tervapääsky (Apus apus) §

• Tumma, sirppimäiset jäykät siivet

• Lentää taitavasti ja nopeasti, laskeutuu vain harvoin

• Ääni kirkuva, kaupungissa kaikuu talojen seinistä

• Ei ole pääsky, vaan kiitäjä

Kuva: Mika Bruun / Tarsiger.com

Tuulihaukka (Falco tinnunculus) §

• Melko pieni, siivenkärjet terävät, pitkä pyrstö

• Lekuttelee usein paikallaan pellon tai niityn yllä

• Selkä punaruskea, koiraan pää ja pyrstö harmaat, pyrstön ja siipien kärjet mustat

• Alta juovikas ja täplikäsKuva: Sampo Laukkanen / Tarsiger.com

Töyhtöhyyppä (Vanellus vanellus) §

• Mustavalkoinen, metallinvihreä selkä

• Päässä pitkä töyhtö

• Lentelee pelloilla poukkoilevasti, siivenkärjet pyöreät

• Ääni kimeää, naukuvaa, ”videopelimäistä”

Kuva: Luonto-Liitto

Västäräkki (Motacilla alba) §

• Mustan, valkoisen ja harmaan kirjava

• Heiluttelee pitkää pyrstöään pystysuunnassa

• Pyrähtelee lennossa hyönteisten perässä

• Äänet reippaita viserryksiä (tsi-lip!) Kuva: Petro Pynnönen

Kekomuurahainen (suku Formica)

• Merkitään liikkeelläolo

• Suomessa viisi lajia, jotka rakentavat kekoja

• Yleensä punamustia

• Talvehtivat keossa (kuningatar jopa 20 vuotta)

• Keväällä näkee kuhinaa keon aurinkoisissa kohdissa

Kuva: Luonto-Liitto

Mantukimalainen (Bombus lucorum)

• Merkitään liikkeelläolo

• Pullea, karvainen, kookas (vertaa esim. mehiläiseen)

• Yksi yleisimmistä kimalaisista

• Peräpää valkoinen, keltainen raita niskan takana ja selässä

• Vain kuningatar talvehtii

Kuva: Luonto-Liitto

Nokkosperhonen (Nymphalis urticae)

• Merkitään aikuinen

• Siipien kärkiväli n. 4,5 cm

• Yleisväri oranssi, musta-keltaisia täpliä, takareunassa sininen täplärivi

• Pihoilla ja puutarhoissa

• Talvehtii aikuisena

Kuva: Luonto-Liitto

Sitruunaperhonen (Gonepteryx rhamni)

• Merkitään aikuinen

• Siipien kärkiväli n. 5 cm, siiven kärki terävä

• Koiras kirkkaankeltainen, naaras vihertävän vaalea, siivissä pieni oranssi täplä

• Talvehtii aikuisena

Kuva: Olli Vesikko

Sääski / itikka / hyttynen (heimo Culicidae)

• Merkitään aikuinen

• Pitkät jalat, kapeat siivet, pieni koko

• Suomessa noin 30 lajia, useimpien naaras imee verta (ja inisee)

• Koiraalla sulkamaiset tuntosarvet, syö mettä Kuva: Hannu Koskenvaara