Page 1
LUONNOS 24.8.2017
Rauman kaupunki
Aronahteen asemakaavan muutos AK 05–030
Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 24.8.2017 päivättyä asemakaavakarttaa.
Asemakaavan muutos koskee Rauman kaupungin 5. kaupunginosan kortteleita 535, 536, 537,
542, 543, 544 ja 545 sekä katu- ja puistoaluetta.
Asemakaavan muutoksella muodostuu Rauman kaupungin 5. kaupunginosan korttelit 535, 536,
537 ja 542 sekä katu-, puisto- ja erityisaluetta.
Sitova tonttijako:
Kaavan laatija:
Rauman kaupungin tekninen virasto / kaavoitus
Kaavoitusarkkitehti Mervi Tammi
Kanalinranta 3
26100 Rauma
Puh. 02 834 3664
Vireilletulo:
Hyväksyminen:
Page 2
2
Sisällys 1. Alueen nykytilanteen yleiskuvaus .................................................................................................... 5
1.1 Luonnonympäristö ............................................................................................................................. 5
1.2 Rakennettu ympäristö ........................................................................................................................ 5
2. Lähtötiedot ja selvitykset .................................................................................................................. 7
2.1 Pohjakartta ........................................................................................................................................ 8
2.2 Maanomistus ..................................................................................................................................... 8
2.3 Selvitykset ......................................................................................................................................... 8
2.3.1 Liikenneselvitys .............................................................................................................................. 8
2.3.2 Luontoselvitys .............................................................................................................................. 10
2.3.3 Viherverkkoselvitys ...................................................................................................................... 12
2.3.4 Pyöräilyn pääverkko ..................................................................................................................... 13
3. Suunnittelutilanne ........................................................................................................................... 14
3.1 Maakuntakaava ............................................................................................................................... 14
3.2 Yleiskaava ....................................................................................................................................... 18
3.3 Yleiskaava 2025 luonnos ................................................................................................................. 19
3.4 Asemakaava .................................................................................................................................... 20
4. Asemakaavan tavoitteet ................................................................................................................. 22
4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet .......................................................................................... 22
4.2 Tavoitteiden tarkentuminen ja prosessin aikana syntyneet tavoitteet ............................................... 22
5. Asemakaavan suunnittelun vaiheet ............................................................................................... 23
5.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ..................................................................................................... 23
5.2 Suunnittelun vaiheet ........................................................................................................................ 23
5.2.1 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset .............................................................. 23
5.2.2 Asemakaavan muutosluonnos ...................................................................................................... 23
5.2.3 Lausunnot ja kommentit asemakaavan muutosluonnoksesta ........................................................ 23
5.2.4 Asemakaavan muutosehdotus ...................................................................................................... 23
5.2.5 Osallistuminen, vuorovaikutusmenettely ja viranomaisyhteistyö ................................................... 23
6. Asemakaavan kuvaus ..................................................................................................................... 24
6.1 Asemakaavan rakenne ja aluevaraukset ......................................................................................... 24
6.2 Kaavan vaikutukset.......................................................................................................................... 25
6.3 Asemakaavamerkinnät ja -määräykset ............................................................................................ 26
6.4 Nimistö ............................................................................................................................................ 28
7. Asemakaavan toteutus .................................................................................................................... 29
7.1 Toteuttaminen ja ajoitus ................................................................................................................... 29
Page 3
Liiteasiakirjat:
1. Tilastolomake
2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
3. Liikenneselvitys, Ramboll 24.3.2017
4. Luontoselvitys, Ahlman Group Oy 21/2017
Kaavaan liittyvät muut asiakirjat:
viherverkkoselvitys
pyöräilyverkkoselvitys
Page 4
4
Tiivistelmä
Kaavaprosessin vaiheet
Asemakaavamuutoksen tavoitteet
Asemakaavan toteuttaminen
Page 5
5
1. Alueen nykytilanteen yleiskuvaus
Suunnittelualue käsittää Aronahteen ja Nanun koulun sekä Nanun keskusruokalan muodostaman
koulukeskuksen ja siihen liittyvät pysäköintialueet, metsäiset puistoalueet ja Töyryntien varressa
olevan
johtoalueen.
1.1 Luonnonympäristö
Alueella on rakennuksia pihapiireineen ja parkkialueineen sekä puistomaisia alueita. Itä- ja
luoteisosassa on kulttuurivaikutteista kangasmetsää.
Alue on kasvillisuudeltaan monipuolinen, sillä siellä on runsaasti kulttuurivaikutusta. Valtaosa
kasvillisuudesta koostuu pihapiirien, tienpientareiden ja kulttuurivaikutteisten metsien lajistosta.
Myös kangasmetsissä esiintyy oma lajistonsa.
Aronahteen koulun pohjoispuolella on laaja kallioalue, jolla on mäntyvaltaista metsää. Kallion
korkeimmat kohdat kohoavat yli 25 metrin korkeuteen. Kallioalueella on näkyvissä alueen runsas
käyttö.
Hirsikadun varressa koulun pysäköintialueen pohjoispuolella on pienialainen kallioalue.
Ruokalarakennuksen kaakkoispuolella on mäntyvaltainen kangasmetsä. Metsään on kasattu
jonkin verran maamassoja.
1.2 Rakennettu ympäristö
Alueella on kaksi erillistä koulurakennusta Aronahteen koulu ja Nanunkoulu sekä
keskusruokalarakennus, jonka yhteydessä on myös hammaslääkäri.
Nanunkoulun rakennus on valmistunut 1962 kansakouluksi ja kansalaiskouluksi. Sen ovat
suunnitelleet arkkitehdit H. Sysimetsä ja T. Hämäläinen.
Koulun rakentaminen lähti liikkeelle 1959, jolloin kansakoulujohtokunta jätti kaupunginhallitukselle
sen pyytämän selvityksen kansakoulun rakentamistarpeesta osana niin sanottua pitkäntähtäimen
rakennusohjelmaa. Selvityksessä oli päädytty siihen, että kaupungin eteläiselle alueelle olisi
kiireellisesti rakennettava uusi koulurakennus, jonka tulisi sisältää koko kaupungin alueen
Page 6
6
käsittävä kansalaiskoulu sekä kaupungin eteläisen alueen varsinaisen kansakoulun.
Kaupunginhallituksen asettama toimikunta tutki vielä tämän jälkeen kansalaiskoulun
sijoitusmahdollisuuksia Karin kouluun sekä laati ehdotuksen eteläisen alueen kansakoulun
paikasta. Eri vaihtoehtojen vertailun perusteella päädyttiin kuitenkin siihen, että molemmat koulut
sijoitetaan samaan koulukompleksiin, joka rakennetaan ohikulkutien ja vanhan Turuntien välisen
mäen etelärinteelle.
Koulukeskusalueen asemakaava valmistui 1961. Asemakaavassa varattiin tontit sekä eteläisen
alueen kansakoulua ja kansalaiskoulua että yhteiskoulua varten. Kaavan laati
kaupunginarkkitehti Eero O. Kari.
Aronahteen koulu rakennettiin alkujaan yksityistä yhteiskoulua varten, joka aloitti toimintansa
Triviaalikoulussa Vähäkoulukadulla. Koulun rakentamisesta järjestettiin arkkitehtikilpailu 1960,
johon osallistui kutsuttuna kolme arkkitehtiä. Palkintolautakunta totesi, että yksikään saapuneista
ehdotuksista ei sellaisenaan soveltunut työn pohjaksi. Ansiokkaimmaksi todettiin arkkitehti Erkki
Karvisen laatima suunnitelma ja hänelle päätettiin antaa työ edelleen kehitettäväksi. Uuden
koulurakennuksen ensimmäinen vaihe, 3-kerroksinen luokkasiipi, valmistui 1962. Toisen vaiheen
kaksikerroksinen osa oli varattu tulevan lukion tarpeisiin. Lisärakennuksen työt alkoivat 1964
kesällä ja valmistuivat 1965. Koulu siirtyi kaupungille siirryttäessä peruskouluun 1976. Samalla
Rauman yhteiskoulu jakaantui Aronahteen lukioksi ja Aronahteen yläasteeksi.
Aronahteen kouluun rakennettiin myöhemmin lisäosa kansalaisopistoa varten. Rauman
kansalaisopisto on perustettu 1916 ja se toimi Triviaalikoulun tiloissa vuodesta 1925 lähtien.
Kansalaisopiston vuosikymmeniä kestänyt haave omasta toimitalosta toteutui 1976, jolloin
opistotalon rakentaminen Aronahteen koulun yhteyteen aloitettiin. Kaupunginvaltuusto oli
myöntänyt 100-vuotisjuhlaistunnossaan 31.1.1976 miljoona markkaa opistotalon rakentamiseen.
Opistorakennuksen on suunnitellut arkkitehtitoimisto Erkki Karvinen. Rakennus tehtiin kaupungin
omana työnä, jotta taattiin kaupungin palveluksessa oleville rakennusmiehille työllisyys.
2000-luvulla Rauman Lyseon lukio ja Aronahteen lukio yhdistettiin. Ne jatkoivat nimellä Rauman
Yhteislyseon lukio Aronahteen entisissä tiloissa. Samaan koulurakennukseen muuttivat myös
kaksi muuta lukiota Uotilanrinteen lukio ja Raumanmeren lukio vuonna 2007. Näin syntyneen
uuden, kaupungin ainoan päivälukion nimeksi laitettiin Rauman lukio. Koulun nimi vaihdettiin
vuonna 2013, uusi nimi on Rauman Lyseon lukio. Vuonna 2016 lukio siirtyi entisen Otankoulun
tiloihin.
Page 7
7
Koulukeskuksen yhteydessä oleva Nanun keskusruokalarakennus on valmistunut 1977.
Pohjanlahden rantatie
Alueen läpi kulkee historiallinen tielinjaus, rantatie.
Pohjanlahden Rantatie on saapunut Satakuntaan Laitilasta. Tie on mutkitellut kangasmaastossa.
Valtatien rakentaminen on merkinnyt vanhan tien osittaista tuhoutumista.
Suunnittelualueella tie tulee etelästä Unajan ja Kortelan suunnalta ja jatkuu Vanhaan Raumaan.’
Page 8
8
2. Lähtötiedot ja selvitykset
2.1 Pohjakartta
Pohjakartan on laatinut Rauman kaupungin teknisen viraston kiinteistö- ja mittaustoimi ja se
täyttää kaavoitusmittauksista ja kaavojen pohjakartoista JHS 185:ssa annetut vaatimukset.
2.2 Maanomistus
Alue on kokonaan kaupungin omistuksessa.
2.3 Selvitykset
Kaavamuutoksen vaikutuksia ympäristöön arvioidaan kaavan laatimisen yhteydessä.
2.3.1 Liikenneselvitys
Aronahteen koulukeskuksen alueen liikenneselvityksen on laatinut Ramboll 24.3.2017. Selvitys
sisältää alueen liikenteen nykytilan analyysin, liikenneverkon- ja yhteyksien kehittämistarpeet
sekä ehdotuksen liikennejärjestelyjen tavoitetilasta koskien koulualueen liikenneyhteyksiä,
pysäköintijärjestelyjä ja kulkureittejä.
Selvityksen mukaan voimassa olevassa asemakaavassa osoitettu uusi Nummenkadun linjaus
todennäköisesti lisäisi Nummenkadun liikennettä. Tämä ei ole toivottavaa, koska katu kulkee
asuinalueen läpi ja sillä on paljon suoria tonttiliittymiä. Katu ei ole luonteeltaan pääkatu vaan
kokoojakatu. Näin ollen Töyryntien linjauksen säilyttäminen nykyisellä paikallaan ja kadun
kehittäminen Nummenkadun tapaan kokoojakatumaisena on selvityksen mukaan
liikenneverkollisesti perusteltua. Linjauksella ei myöskään ole maankäytöllisiä perusteita, koska
voimalinjan alla täydennysrakentamiselle on paljon rajoitteita.
Nykytilanteessa alueella on liikenteellisiä ongelmia erityisesti jalankulun ja pyöräilyn turvallisuuteen
liittyen. Jääkiekkopelien aikaan alueella on myös pysäköintiongelma. Koulukeskuksen alueella
ongelmat liittyvät erityisesti koulualueen sisäisten liikennejärjestelyiden epäselvyyteen,
saattoliikenteen järjestelyihin, suojateiden ja kevyenliikenteenväylien linjaukseen ja Töyryntien
liittymä- ja suojatiejärjestelyihin.
Koulukeskuksen laajentuessa etenkin iltapäivä- ja iltakäyttö lisääntyy. Uusia pysäköintipaikkoja
tarvitaan ennusteiden mukaan huomattavasti lisää ja samalla alueet palvelevat jääkiekkopelien
aikaista pysäköintiä.
Page 9
9
Koulukeskuksen alueen liikenteelliset ongelmat nykytilanteessa:
1. Nummenkadun ja Nummenvaheen liittymäalueen linjaus on hankala eikä liittymän pääsuunta
ole selkeä. Suojatiejärjestelyt ovat epäselvät.
2. Töyryntien ja Nortamonkadun liittymä ja suojatiejärjestelyt ovat liikenteen toimivuuden ja
turvallisuuden kannalta ongelmalliset. Töyryntien vanha liittymä sijaitsee lähellä Nortamonkatua.
Nortamonkadun ylittävät suojatiet ovat pitkät ja saarekkeettomat. Nortamonkadun poikkileikkaus
on ylileveä. Töyryntien kadunvarsipysäköinti aiheuttaa ongelmia etenkin jääkiekkopelien aikana.
3. Koulukeskuksen pysäköintialue Nummenvaheen päässä on jäsentelemätön eikä
saattoliikenteelle ole kunnollista kääntöpaikkaa.
4. Koulukeskuksen läpi kulkevan pyöräilyn pääväylän linjaus on epäselvä koulukeskuksen
alueella ja koululaisten reitti ruokalaan kulkee väylän poikki.
5. Nortamonkadun alikulku on vaikeasti saavutettavissa koulukeskuksen suunnasta ja näkemät
alikulun päissä ovat heikot. Linja-autopysäkin sijainti ei tue alikulun käyttöä.
Page 10
10
Selvityksessä on tehty arvio alueen pysäköintitarpeesta ja esitetty tarvittavat toimenpiteet.
Tarpeessa on otettu huomioon sekä koulukeskuksen tarvitsemat paikat, että jäähallin
lisäpysäköintitarve. Selvityksessä on esitetty koulukeskukselle 141 autopaikkaa ja lisäksi
Töyryntien varteen 351 autopaikkaa yleisille pysäköintialueille.
Liikenneverkolle asetetut tavoitteet:
Selkeyttää Nummenkadun asemaa alueellisena kokoojakatuna ja turvallisuuden parantaminen
muuttamalla Töyryntien loppuosa Nummenkaduksi ja yhtenäistämällä kadun poikkileikkaus nykyisen
Nummenkadun mukaiseksi.
Lisätä alueen pysäköintikapasiteettia, jolla pystytään vastaamaan koulukeskuksen laajennuksen ja
jääkiekkopelien takia kasvavaan tarpeeseen.
Parantaa saattoliikenteen ja koulukuljetuksien saattopaikkoja etenkin Nortamonkadun puolella.
Lisätä ja parantaa Nortamonkadun varrella olevia pysäköintipaikkoja.
Parantaa Nortamonkadulla koulukeskuksen kohdalla olevan alikulun saavutettavuutta ja
houkuttavuutta mm. suorilla kulkureiteillä, valaistuksella ja linja-autopysäkkien sijoittelulla.
Parantaa koulukeskuksen alueen turvallista liikkumista mm. erottamalla jalankulku ja pyöräily
toisistaan ja poistamalla autopysäköinti koulurakennuksen pihoista.
Laskemalla Nummenvaheen ja Hirsikadun nopeusrajoitusta 40 km/h -> 30 km/h.
2.3.2 Luontoselvitys
Aronahteen alueen luontoselvityksen on laatinut Ahlman Group Oy 21/2017. Selvityksessä on
tutkittu alueen pesimälinnusto, mahdolliset liito-oravan reviirit ja kasvillisuus.
Liito-oravat
Aronahteen tutkimusalueelta ei löydetty lainkaan liito-oravan jätöksiä eikä soveliasta
elinympäristöä ole alueella mainittavasti. Lajin esiintymistä ei selvityksen mukaan näin ollen
tarvitse huomioida asemakaavoituksessa.
Linnusto
Selvitysalue on pinta-alaltaan varsin pieni, mutta se on hyvin monipuolinen elinympäristöltään.
Lajisto edustaa tyypillistä lehti- ja sekametsien sekä pihapiirien linnustoa. Alueella pesi yhteensä
25 paria.
Selvityksen mukaan pesimälinnusto on hyvin tavanomaista eikä tiheys ole tavanomaista
suurempi, sillä alueella esiintyi 192 paria neliökilometriä kohden. Tiheyteen vaikuttaa se, että
Page 11
11
tutkimusalueesta noin viisi hehtaaria käsittä rakennuksia nurmialueineen ja parkkialueineen.
Kokonaisuudessaan tutkimusalueella ei ole sellaisia linnustollisia arvoja, jotka vaikuttavat alueen
maankäytön suunnitteluun, sillä ainoa huomionarvoinen laji on uhanalaisuusluokitukseltaan
vaarantunut viherpeippo, joka pesi Aronahteen alueella kolmen parin voimin. Se on kuitenkin
hyvin tavallinen laji, joka pesii yleisesti pihapiireissä.
Kasvillisuus
Tutkimusalue on kasvillisuuden kannalta monipuolinen, sillä alueella on runsaasti
kulttuurivaikutusta. Valtaosa kasvillisuudesta koostuukin pihapiirien, tienpientareiden ja
kulttuurivaikutteisten metsien lajistosta. Myös kangasmetsissä esiintyy oma lajistonsa.
Kuvion numero 3 on pienialainen kalliolaikku, jossa esiintyy paahdelajistoa, kuten esimerkiksi
isomaksaruohoa, keltamaksaruohoa, lampaannataa ja ahosuolaheinää. Kuvion itälaidalta
löydettiin ketoneilikkaa, joka on valtakunnallisessa uhanalaisuusluokituksessa silmälläpidettävä.
Selvityksen mukaan pieni paahdekallio reunavyöhykkeineen suositetaan säilytettävän ennallaan.
Kuvio numero 2 on mäntyvaltainen metsä, jossa on runsaasti kalliota. Kalliota ei ole tulkittu
metsälain (10§) mukaiseksi erityisen arvokkaaksi ympäristöksi, mutta edustavimmat kalliot
suositetaan säilytettäväksi monimuotoisuuden turvaamiseksi.
Page 12
12
Viereisessä kartassa on esitetty punaisena
alue, joka suositellaan säilytettäväksi
luonnontilaisena.
11
2.3.3 Viherverkkoselvitys
Yleiskaavan yhteydessä on tehty Rauman keskusta-alueiden viherverkoston
kehittämissuunnitelma. Suunnitelman on laatinut WSP 18.9.2013.
Sampaanalan ympäristön sekä pohjoisen Rauman laajojen pientaloalueiden viheralueet ovat
jääneet vähemmälle huomiolle nykyisessä viherverkostossa. Alueita tulee jatkossa kehittää
toiminnaltaan ja maisemallisilta arvoiltaan monipuolisemmiksi viheralueiksi. Kartassa on esitetty
alueet, joilla on erityistä merkitystä myös viherverkoston jatkuvuuden kannalta.
Page 13
13
2.3.4 Pyöräilyn pääverkko
Raumalla toteutettiin vuonna 2016 pyöräilyverkon kehittämishanke, jonka laati WSP Finland Oy.
Työn yhteydessä Karinkentän alueen osalta esiin nostettuja asioita olivat Nortamonkatun ja
Eteläkadun risteyksen haasteellisuus ja kevyenliikenteenväylän puuttuminen Alfrendinkadulta ja
puuttuva pyöräily- yhteys Sahanakadulta.
Karttaan on merkitty pyöräilyn pääverkko. Väylien sijaintien lisäksi on otettu kantaa väylän poikkileikkaukseen verkon eri osissa.
Page 14
14
Karttaan on merkitty pyöräilyn pääverkkoon liittyvien toteuttamistoimenpiteiden vaativuus sekä
nykyisellään riittävät verkon osat.
3. Suunnittelutilanne
3.1 Maakuntakaava
Ympäristöministeriö vahvisti 30.11.2011 Satakunnan maakuntakaavan (N:o YM1/5222/2010) ja
se sai lainvoiman korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä 13.3.2013.
Ote Satakunnan maakuntakaavan kaavakartasta.
Kehittämisperiaatemerkinnät:
Suunnittelualue sisältyy laajaan kaupunkikehittämisen kohdevyöhykkeeseen (kk). Merkinnällä
osoitetaan kaupunkiseutuja, niiden osia tai muita yhdyskuntia kokevia kehittämispolitiikan
alueidenkäytöllisiä periaatteita. Merkinnällä osoitetaan niitä vyöhykkeitä, joihin kohdistuu
valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti tärkeitä alueidenkäytöllisiä kehittämistarpeita.
Kaupunkikehittämisen kohdevyöhykettä koskee seuraava suunnittelumääräys:
Aluerakenteeltaan monikeskuksisia vyöhykkeitä kehitetään eheyttämällä olemassa olevien
keskustojen ja taajamien yhdyskuntarakennetta sekä turvaamalla viher- ja virkistysverkoston
Page 15
15
jatkuvuus sekä palvelujen saatavuus. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee edistää
elinympäristöjen toimivuutta ja taloudellisuutta hyödyntämällä rakennettuja verkostoja,
vähentämällä liikennetarvetta sekä edistämällä joukkoliikenteen ja kevyenliikenteen edellytyksiä.
Alueen arkeologisten kohteiden, valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden sekä
merkittävien kulttuuriympäristöjen tulee olla alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina.
Kaupunkikehittämisen kohdevyöhykettä koskee seuraava kehittämissuositus:
Alueen maankäytön kehittämistarpeet tulisi tutkia ja ratkaista yksityiskohtaisemmalla seudullisella
maankäytön suunnitelmalla.
Suunnittelualue on osoitettu matkailun kehittämisvyöhykkeeksi (mv2), jolla osoitetaan merkittävät
kulttuuriympäristö- ja maisemamatkailun kehittämisen kohdevyöhykkeet.
Matkailun kehittämisvyöhykettä koskee seuraava suunnittelumääräys:
Vyöhykkeiden sisällä toteutettavassa alueidenkäytön suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä
huomiota matkailuelinkeinojen ja virkistyspalveluiden kehittämiseen. Suunnittelussa on otettava
huomioon toteutettavien toimenpiteiden yhteensovittaminen kulttuuri-, maisema- ja luontoarvoihin
sekä olemassa oleviin elinkeinoihin ja asutukseen. Matkailuun liittyviä toimintoja suunniteltaessa ja
vyöhykkeen vetovoimaisuutta kehitettäessä tulee ottaa huomioon vyöhykkeen erityisominaisuudet
ja niiden ominaispiirteiden säilyttäminen.
Maakuntakaavassa on keskustan ja matkailusaarten ja toisaalta keskustan ja
Sammallahdenmäen alueen välille osoitettu matkailun ja virkistyksen kehittämisen yhteystarve.
Merkinnällä osoitetaan merkittävien matkailun kehittämisvyöhykkeiden toiminnalliset
yhteystarpeet.
Page 16
16
Ote maakuntakaavan liitekartasta 32.
Alueiden erityisominaisuuksia ilmaisevat merkinnät:
Suunnittelualue sijaitsee vaarallisia kemikaaleja valmistavan tai varastoivan laitoksen
suojavyöhykkeellä (sv-1).
Suojavyöhykettä koskee seuraava suunnittelumääräys:
Suunnittelussa on otettava huomioon alueella sijaitsevista laitoksista tai vaarallisten kemikaalien
valmistuksesta, varastoinnista tai kuljetuksesta ympäristölle ja alueelle sijoittuville toiminnoille
mahdollisesti aiheutuvat riskit. Suunniteltaessa riskille alttiiden toimintojen sijoittamista suojavyöhykkeelle
Page 17
17
tulee palo- ja pelastusviranomaiselle sekä tarvittaessa Turvatekniikan keskukselle (TUKES) varata
mahdollisuus lausunnon antamiseen.
Aluevaraus- ja kohdemerkinnät:
Maakuntakaavassa suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A). Merkinnällä
osoitetaan yksityiskohtaista suunnittelua edellyttävät asumiseen ja muille taajamatoiminnoille,
kuten keskustatoiminnoille, palveluille ja teollisuudelle rakentamisalueita, pääväyliä pienempiä
liikenneväyläalueita, virkistys- ja puistoalueita sekä erityisalueita.
Taajamatoimintojen aluetta koskevat muun muassa seuraavat suunnittelumääräykset:
Aluetta suunniteltaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen ja
täydentämiseen hajanaisesti ja vajaasti rakennetuilla alueilla. Uusi rakentaminen ja muu maankäyttö on
sopeutettava suunnittelulla ympäristöönsä tavalla, joka vahvistaa taajaman omaleimaisuutta.
Täydennysrakentamista ja muuta alueiden käyttöä suunniteltaessa on otettava huomioon alueen
kulttuurihistorialliset ja maisemalliset ominaispiirteet sekä viher- ja virkistysverkko.
Viiva- ja muut merkinnät:
Aluetta sivuaa tärkeä yhdystie/ kokoojakatu (yt).
Page 18
18
3.2 Yleiskaava
Rauman oikeusvaikutukseton yleiskaava on hyväksytty 25.8.2003.
Ote Rauman yleiskaavan kaavakartasta.
Yleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu pääosin palvelujen alueeksi (P).
Page 19
19
3.3 Yleiskaava 2025 luonnos
Ote Rauman yleiskaavan 2025 luonnoksen kaavakartasta.
Suunnittelualue on yleiskaavaluonnoksessa osoitettu pääosin palvelujen alueeksi (P). Alueen
pohjoisosaan on osoitettu olemassa oleva johtolinja. Alueen kaakkoispuolella oleva tiealue on
osoitettu merkittävästi parannettavaksi tiealueeksi. Alueen läpi kulkee historiallinen tielinja,
rantatie.
Page 20
20
3.4 Asemakaava
Alueella ovat voimassa useita eriaikaan valmistuneita asemakaavoja. Aronahteen koulua koskeva
kaava on hyväksytty 7.4.1961. Nanunkoulua ja suurta osaa puistoaluetta koskeva kaava on
hyväksytty 16.11.1973. Lisäksi Nortamonakdun varren puistoalueilla on voimassa 4.11.1974
hyväksyttyä kaavaa. Eteläosan laajaa katualuetta koskeva kaava on hyväksytty 5.9.1991.
Ote ajantasa-asemakaavasta.
Suunnittelualueen pohjoisosan liikennejärjestelyt eivät ole toteutuneet kaavan mukaisesti.
Page 21
21
Kaavassa osoitettua Nummenkadun jatketta ei ole koskaan rakennettu.
Alueella on opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialutta YO ja YO8 sekä lastentarhan
ja korttelikoulun korttelialuetta YOS1. Kaikkien tonttien rakennusoikeus on osoitettu
tehokkuusluvulla e=0.5.
Puistoalueet on merkitty joko luonnontilaisena säilytettäväksi puistoalueeksi PL tai
istutettavaksi puistoalueeksi PI. Puistoalueen itäinen osa on osoitettu palloilukenttää
varten ja sille on osoitettu ohjeellinen rakennusala ja 100 m2:n rakennusoikeus.
Nummenkadun uuden linjauksen pohjoispuolelle voimalinjojen alle on osoitettu
yleisten autopaikkojen korttelialuetta YAP1 ja autopaikkojen korttelialuetta AP3.
Voimalinjojen alue on osoitettu voimansiirtoalueeksi.
Page 22
22
4. Asemakaavan tavoitteet
Kaavan tavoitteena on uudistaa asemakaavaa toteutumattomilta osin ja samalla tutkia
mahdollisuutta laajentaa koulutonttia sekä uudistaa liikenne- ja pysäköintijärjestelyjä alueen
toimintojen monipuolistuessa.
4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet
Asemakaavamuutoksen tavoitteet eivät oleellisesti muutu voimassa olevan asemakaavan
tavoitteista. Voimassa olevassa asemakaavassa alue on osoitettu opetustoimintaa ja pysäköintiä
varten sekä puistoalueeksi. Myös ylemmillä kaavatasoilla alue on osoitettu palvelujen alueeksi.
Tavoitteet
koulutoiminnan jatkuminen ja laajeneminen
riittävät viheralueet ja viheryhteydet
toimiva ja turvallinen liikenne
sujuvat ja turvalliset kevyenliikenteenreitit
riittävä pysäköinti
Kaupungin asettamana tavoitteena on sijoittaa Aronahteen koulun yhteyteen kansalaisopisto ja
musiikkiopisto. Tämä edellyttää olemassa olevien tilojen muokkaamista ja laajentamista.
Voimassa olevan asemakaavan rakennusoikeus ei riitä tarvittavaan laajennukseen. Myös alueen
pysäköinti ja liikennejärjestelyt ovat toimintojen laajentumiseen nähden riittämättömät.
Jäähallin läheisyys aiheuttaa ajoittain ruuhkia myös koulukeskuksen läheisyydessä. Opistojen
siirto alueelle tuo koulukeskukseen huomattavasti lisää ilta-aikaista käyttöä ja liikennettä sekä
pysäköintitarvetta. Tavoitteeksi on asetettu parantaa liikenne- ja pysäköintitilannetta.
Voimalinjan alta kulkeva uusi Nummenkadun linjaus on jäänyt toteutumatta. Kaavan tavoitteeksi
on asetettu tutkia uuden linjauksen tarpeellisuus ja vaihtoehtoiset ratkaisut sille.
4.2 Tavoitteiden tarkentuminen ja prosessin aikana syntyneet tavoitteet
Page 23
23
5. Asemakaavan suunnittelun vaiheet
5.1 Asemakaavan suunnittelun tarve
Kaavamuutosta tarvitaan koska koulukeskuksen toimintoja on päätetty laajentaa siirtämällä
alueelle kansalais- ja musiikkiopiston tilat. Uudet toiminnot edellyttävät rakennuksen
laajentamista, lisäpysäköintiä ja liikennejärjestelyjä.
5.2 Suunnittelun vaiheet
5.2.1 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset
Kaavoitusjaosto päätti Aronahteen alueen asemakaavan muuttamiseen ryhtymisestä 23.8.2016
(KVJ 81 §) kasvatus- ja opetusjohtajan pyynnöstä.
Kaavan vireille tulosta ilmoitettiin kaavoituskatsauksen 2017 yhteydessä.
Kaavamuutoksesta on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma 21.6.2017, joka on lähetetty
tiedoksi suunnitelman mukaisesti eri tahoille.
5.2.2 Asemakaavan muutosluonnos
Kaavoitusjaosto päätti kokouksessaan 29.8.2017 (KVJ 73§) asettaa Aronahteen
asemakaavamuutoksen luonnoksen nähtäville.
Asemakaavan muutosluonnos oli nähtävillä 7. – 25.9.2017 välisen ajan.
5.2.3 Lausunnot ja kommentit asemakaavan muutosluonnoksesta
Asemakaavan muutosluonnoksesta pyydettiin lausunnot Varsinais-Suomen ELY -keskukselta,
Satakuntaliitolta, Satakunnan Museolta, Satakunnan pelastuslaitokselta, Rauman Energia Oy:ltä,
DNA Oy:ltä, UPM:lta, sivistysvaliokunnalta, sosiaali- ja terveysvaliokunnalta, tekniseltä
valiokunnalta, ympäristö- ja lupalautakunnalta sekä terveysviranomaiselta.
5.2.4 Asemakaavan muutosehdotus
5.2.5 Osallistuminen, vuorovaikutusmenettely ja viranomaisyhteistyö
Kaavan vireille tulosta ilmoitettiin kaavoituskatsauksen 2017 yhteydessä.
Kaavamuutoksesta on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma 21.6.2017, joka on lähetetty
tiedoksi suunnitelman mukaisesti eri tahoille.
Page 24
24
6. Asemakaavan kuvaus
6.1 Asemakaavan rakenne ja aluevaraukset
Asemakaavan muutosluonnoksessa on osoitettu kaksi opetustoimintaa palvelevaa korttelialuetta
YO ja yksi yleistenrakennusten korttelialue Y. Koulutonttien rakennusoikeus on osoitettu
tehokkuusluvulla e=0.7 ja e=0.5. Kerrosluvuiksi on osoitettu IV ja III. Yleisten rakennusten
korttelialueella tehokkuusluku on e=0.5 ja kerrosluku II.
Alueelle on osoitettu kolme autopaikkojen korttelialuetta LPA ja yksi yleisten pysäköintilaitosten
korttelialue LPY. Autopaikkojen korttelialueet (LPA) on osoitettu opetustoimintaa palvelevia ja
yleistenrakennusten korttelialueita varten.
Metsäiset ja kallioiset alueet sekä viereisen asuinkerrostalokorttelin tuntumassa olevat alueet on
osoitettu lähivirkistysalueeksi VL. Viheralueilla todetut luonnon monimuotoisuuden kannalta
tärkeät alueet on osoitettu säilytettäviksi /s3 ja s3 -merkinnöin.
Valtatien varressa oleva alue on osoitettu suojaviheralueeksi EV.
Olemassa oleva voimalinja-alue on osoitettu kaavassa johtoaluemerkinnällä.
Alueen pohjoisosaan on osoitettu laaja katualue, Nummenkatu. Tarkoituksena on säilyttää
nykyinen katulinjaus ja kehittää sitä kokoojakatutyyppisenä samaan tapaan kuin Nummenkadun
olemassa oleva osuus on.
Kevyenliikenteenväylät on osoitettu pääosin nykyisten väylien mukaan. Ainoastaan
Nortamonkaadun varressa olevan väylän pohjoispää on linjattu uudelleen lähemmäs katua.
Page 25
25
6.2 Kaavan vaikutukset
Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen / muutoksen suunta
Yhdyskuntarakenne
Ei vaikutusta yhdyskuntarakenteeseen.
0 Julkiset palvelut Lisää julkisen palvelun määrää alueella ja lisää toimintoja.
+ Yksityiset palvelut Ei vaikutusta yksityisille palveluille.
0 Työpaikat,
elinkeinotoiminta
Vaikutukset rakennettuun ympäristöön / muutoksen suunta
Kaupunkikuva Ei merkittäviä kaupunkikuvallisia vaikutuksia. Korkeimmat kallioalueet on osoitettu säilytettäviksi.
0 Vaikutukset luontoon ja maisemaan / muutoksen suunta
Luonnonolot Luontoselvityksen mukaan arvokkaat ja tärkeät kallioalueet on osoitettu säilytettäviksi.
+ Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen / muutoksen suunta
Liikenne Toimintojen lisääminen alueella lisää liikennettä. Nykyinen liikenneverkko säilyy pääosin, mutta
mahdollistetaan saattoliikenteen parantaminen ja pysäköinnin lisääminen alueella.
Pysäköintipaikkojen lisääminen hyödyttää myös muita ympäröivän alueen toimintoja.
+
Yhdyskuntatekninen
huolto
Hyödyntää olemassa olevaa yhdyskuntatekniikkaa.
+
Vaikutukset talouteen / muutoksen suunta
Kaavatalous Tukeutuu olemassa olevaan infraan. Mahdollistaa toimintojen laajentumisen.
+ Vaikutukset terveyteen / muutoksen suunta
Ympäristöhäiriöt Liikenteen lisääntyminen aiheuttaa häiriöitä sekä alueelle että sen ympäristölle.
- Vaikutukset sosiaalisiin oloihin / muutoksen suunta
Sosiaalinen
ympäristö
Ei vaikutusta alueen sosiaaliselle ympäristölle.
0
Vaikutukset kulttuuriin / muutoksen suunta
Rakennussuojelu Alueen vanhimmat rakennukset ovat 1960-luvulta. Kaavan yhteydessä ei ole selvitetty rakennusten
mahdollisia kulttuurihistoriallisia arvoja eikä niitä ole aiemmissa selvityksissä mainittu.
0
Ei merkittävää vaikutusta työpaikkojen tai elinkeinotoiminnan kannalta. 0
Page 26
26
6.3 Asemamaavamerkinnät ja määräykset
Page 28
28
6.4 Nimistö
Lähivirkistysalue koulujen pohjoispuolella nimetään Hirsipuunkallioksi, joka on paikan historiasta
löytyvä nimitys.
Nykyinen kaava-alueella oleva Töyryntien osuus ja Töyrynpolku muutetaan nimeltään
Nummenkaduksi.
Page 29
29
7. Asemakaavan toteutus
7.1 Toteuttaminen ja ajoitus
Asemakaavan toteuttaminen aloitetaan kaavan saatua lainvoiman.
* * *
Kaavatyöhön ovat osallistuneet kaavoitusavustaja Jussi Helminen ja kaavoitusarkkitehti Mervi
Tammi.
Raumalla xxxxx
Mervi Tammi
kaavoitusarkkitehti
Raumalla
Rauman kaupunki / kaavoitus
Juha Eskolin
kaavoitusjohtaja