Työ raportti 98-30 Loviisan Hästholmenin kairausnäytteen HH-KR4 petrologia ja matalan lämpötilan rakomineraalit Seppo Gehör Aulis Kärki Olli Taikina-aho Kesäkuu 1998 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-001 00 HELSINKI Puhelin (09) 2280 30 Fax (09) 2280 3719
91
Embed
Loviisan Hästholmenin kairausnäytteen HH-KR4 …Työraportti 98-30 Loviisan Hästholmenin kairausnäytteen HH-KR4 petrologia ja matalan lämpötilan rakomineraalit Seppo Gehör Aulis
This document is posted to help you gain knowledge. Please leave a comment to let me know what you think about it! Share it to your friends and learn new things together.
Raportissa esitetyt johtopäätökset ja näkökannat ovat kirjoittajien omia, eivätkä välttämättä
vastaa Posiva Oy:n kantaa.
LOVIISAN HÄSTHOLMENIN KAIRAUSNÄYTTEEN HH-KR4 PETROLOGIA JA MATALAN LÄMPÖTILAN RAKOMINERAALIT
TIIVISTELMÄ
Tässä raportissa esitetään Loviisan Hästholmenin kairausnäytteen HH-KR4 petrologisten tutkimusten ja rakomineraalitutkimusten tulokset. Kivilajien tunnistaminen ja kivilajiyksiköiden esiintymisalueiden määritys perustuu silmämääräiseen analyysiin. Valittujen näytteiden petrografiset ominaisuudet sekä modaaliset mineraalikoostumukset on määritetty polarisaatiomikroskoopilla. Näytteissä päämineraaleina esiintyvien plagioklaasin, biotiitin ja amfibolin kemialliset koostumukset on analysoitu mikroanalysaattorilla. Kokokivianalyysit on teetetty käyttäen röntgenfluoresenssianalysaattoria (XRF), neutroniaktivaatioanalysaattoria (NAA), indusoitua plasmaherätteistä massaspektrometria (ICP-MS), LECOrikkianalysaattoria ja ioniselektiivisiä elektrodeja (ISE). Rakomineraalit on kartoitettu ja identifioitu silmämääräisesti ja tarvittaessa identifiointi on varmennettu käyttäen stereomikroskooppia ja röntgendiffraktometria.
Näytteiden kivilajit on jaettu neljään päätyyppiin, jotka ovat: 1) viborgiitit ja pyterliitit, 2) porfyyriset rapakivet, 3) tasarakeiset rapakivet sekä 4) vaaleat, joskus heikosti porfyyriset rapakivimuunnokset ja apliittiset juonet. Viborgiitit ja pyterliitit ovat tekstuuriltaan porfyyrisiä rapakivigraniitteja, joissa merkittävä osa hajarakeista esiintyy keskirakeisen perusmassan ympäröiminä ovoideina eli pyöreäpiirteisinä, kalimaasälpärakeina. Viborgiittien ovoideihin liittyy tyypillisesti plagioklaasivaippa, mutta pyterliiteissä niitä tavataan vähemmän. Tasarakeiset rapakivet ovat modaalisen koostumuksensa perusteella tavanomaisia, keskirakeisia graniitteja. Porfyyrisissä muunnoksissa on vaihtelevia määriä kahden- kolmen senttimetrin läpimittaisia hajarakeita. Vaaleat rapakivet sisältävät biotiittia korkeintaan 5 %, ja joihinkin niistä sisältyy pieniä, perusmassasta heikosti erottuvia hajarakeita.
Tyypillisimpinä matalan lämpötilan rakomineraalifaaseina on tavattu kalsiittia, dolomiittia, rautahydroksideja ja savimineraaleja, joita esiintyy kaikilla kairaussyvyyksillä. Näiden lisäksi on satunnaisesti tavattu rautakiisuja ja fluoriittia sisältäviä rakoja. Karbonaatit muodostavat yhden yleisimmistä rakomineraalilajeista ja vahvuudeltaan karbonaattikiteytymät ovat tyypillisesti alle 1 mm paksuja. Rautahydroksidejaja toisinaan myös savimineraaleja esiintyy jopa 100 m pitkissä yhtenäisissä jaksoissa, ja niitä on tavattu kaikilla syvyystasoilla. Rautahydroksideja tavataan runsaasti paljon rakoja sisältävissä ja suuremman vedenjohtavuuden omaavissa jaksoissa. Tyypillisesti rautahydroksidit muodostavat kalvomaisen ohuita _punarapaumakatteita. Metasomaattisesti voimakkaasti muuttuneet kivilajivyöhykkeet, joissa isäntäkiven maasälvät ovat kaolinisoituneet, illiittiytyneet ja joskus myös hematiittiutuneet, ovat nähtävissä samoina mineraaleina myös rakomineraaliseurueissa. Kloriittipintaisia rakoja ja kloriittihiertovyöhykkeitä esiintyy yleisesti kaikissa kivilajiympäristöissä ja kaikilla syvyyksillä.
A vainsanat: Paleoproterotsoinen, anorogeeninen, rapakivi, graniitti, petrologia, kokokivikemia, mineraalikemia, matala lämpötila, rakomineraali.
LOVIISA, HÄSTHOLMEN, PETROLOGY ANG LOW TEMPERATURE FRACTURE MINERALS IN DRILL CORE SAMPLE HH-KR4
ABSTRACT
The results of petrological studies and low temperature fracture mineral mappings of drill core HH-KR4 from the Hästholmen area are presented in this report. The petrographic mapping was performed with the naked eye and the textures and modal mineral compositions of the rock samples were determined by polarization microscopy. The chemical compositions of the plagioclase, biotite and amphiboles existing as major components, were determined by JEOL-733 superprobe. Whole rock analyses were carried out using an X-ray spectrometer, neutron activation analyzer (NAA), indused coupled plasm mass spectrometer (ICP-MS), LECO sulphur analyzer and ion selective electrodes (ISE). The fracture minerals were mapped and identified with the naked eye and, when needed, by stereo microscopy and X-ray diffractometry.
The four main rock types of the drill cores are: 1) wiborgites and pyterlites, 2) porphyritic rapakivi granites, 3) even grained rapakivi granites and 4) weakly porphyritic or even grained leucocratic rapakivi granites and applites. Wiborgites and pyterlites are porphyritic rapakivi granites the phenocrysts of which are roundish K-feldspar grains or ovoids surrounded by medium grained ground mass. The ovoids in the wiborgites are mantled by plagioklase whereas the ovoids in the pyterlites typically have no plagioclase mantles. This texture is characteristic for rapakivis proper. Even and medium grained rapakivi granites are conventional granites in their modal mineral composition. Porphyritic varieties include phenocrysts 1 - 2 cm in diameter. Weakly porphyritic, leucocratic rapakivi granites contain a few, scarcely visible feldspar phenocrysts and biotite as the only mafic mineralless than 5 o/o.
Calcite, dolomite, Fe hydroxides and clay minerals (illite, montmorillonite and kaolinite) form the most typical fracture mineral phases throughout the drill core. In addition to these fluorite and Fe sulphides (pyrrhotite and pyri te) have been found less frequently. Carbonate crystallizations consist of calcite and/or dolomite which have been found frequently. Carbonate fillings are typically less than 1 mm thick and ca. 3 mm at most. Fe hydroxides may exist serially in every drilling depth and no depth control is established. Fe hydroxides form typically thin filmy layers, 1 mm in thickness at most and they occur mostly in the zones of high number of fractures and high water conductivity. The zones of high metasomatic alteration in which the feldspars of the host rock are replaced by kaolinite, illite and sometimes also by hematite affect directly to fracture mineral phases and the fracture minerals in these zones consist of these same minerals controlled by the character of alteration zone and intensity of alteration process. Fracture walls coated by chlorite and chloritic slickensides occur in every bedrock environment and in every depth.
Keywords: Palaeoproterozoic, anorogenic, rapakivi, granite, petrology, whole rock chemistry, mineral chemistry, low temperature, fracture mineral.
Si02 XRF 0,01% Ba XRF 20ppm Ti02 XRF 0,001% Zr XRF 3ppm Al20 3 XRF 0,01% Nb XRF 3ppm Fe20 2 XRF 0,01% Sr XRF 2ppm MnO XRF 0,01% Cs NA 1 ppm MgO XRF 0,01% Mn ICP 2ppm CaO XRF 0,01% u NA 0,5 ppm N~O XRF 0,01% F ISE 20ppm K20 XRF 0,01% Cl ISE 50ppm P20s XRF 0,01% s LECO 0,01% Th NA 0,5 ppm Br NA 0,5 ppm Rb XRF 2ppm Cr20 3 XRF 0,01% y XRF 2QQm LOI XRF 0,01%
Kivilajien päämineraaleina esiintyvien biotiitin, amfibolien sekä plagioklaasin kemialliset
koostumukset on analysoitu mikroanalysaattorilla yhteensä 15 edustavasta mineraalirakees
ta. Mineraalien kemialliset koostumukset on määritetty Oulun yliopiston elektronioptiikan
laitoksen JEOL-733 mikroanalysaattorilla FM 0. Taikina-ahon valvonnassa. Mineraa
lianalyysiaineiston käsittelyn on suorittanut A. Kärki.
Rakomineraalikartoituksen sekä näytteenoton ovat tehneet FT S. Gehör, A. Kärki ja 0.
Taikina-aho. Aineiston käsittelyn on suorittanut ja yhteenvedon laatinut S. Gehör.
Rakomineraalien kartoitus ja tunnistaminen on tehty silmämääräisesti ja tarvittaessa
havainnot on varmennettu stereomikroskoopilla ja röntgendiffraktometrilla (XRD). XRD
määritykset on tehty Oulun yliopiston elektronioptiikan laitoksella Siemens-röntgendiffrak
tioanalysaattorilla 0. Taikina-ahon toimesta.
1.5 Tutkimusalueen geologiset yleispiirteet ja kivilajit
Hästholmen sijoittuu Suomen laajimman rapakivimassiivin, ns. Viipurin massiivin
länsiosaan (Simonen 1980a). Sen kivilajit ovat tyypillisiä alkalisluonteisia, kalium- ja
rautarikkaita rapakiviä (Nurmi & Haapala 1986). Tekstuurin perusteella Viipurin massiivin
9
rapakivet on luokiteltu viborgiiteiksi, pyterliiteiksi sekä erilaisiksi tasarakeisiksi ja
porfyyrisiksi rapakiviksi (Simonen 1980b, 1987, Vorma 1976). Eri rapakivigeneraatioiden
iät vaihtelevat 1650 - 1620 Ma (Vaasjoki et al. 1996). Hästholmenin alueen kallioperä
koostuu näistä samoista, eri muodoissaan esiintyvistä rapakivityypeistä (Posiva 1996,
Kuivamäki et al. 1996, Gehör et al. 1997aja b).
Kairausnäytteestä HH-KR4 on tavattu samoja yleisiä rapaki vimuunnoksia kuin maanpinta
leikkauksestakin. Lisäksi näytteen alaosassa esiintyy runsaasti porfyyrisiä, vaaleahkoja
rapakiviä. Petrografisilta piirteiltään tätä rapakivityyppiä vastaavaa muunnosta ei ole tavattu
muissa kairausnäytteissä.
Rapakivet muodostuvat neljästä eri komponentista: tasarakeisesta ja tyypillisesti
keskirakeisesta perusmassasta; tavallisista, usein ainakin osittain omamuotoisista
hajarakeista, jotka ovat tyypillisimmin maasälpiä; vaipattomista kalimaasälpäovoideista
sekä neljäntenä komponenttina plagioklaasivaipallisista ovoideista. Eri kivilajimuunnoksis
sa mainittujen komponenttien keskinäiset määräsuhteet voivat vaihdella varsin laajasti.
Esimerkiksi viborgiiteissa vaipallisten ovoidien määrä on aina suurempi kuin vaipattomien,
mutta myös tavallisia hajarakeita voi sisältyä niihin merkittäviäkin määriä. Tasarakeisen
perusmassan suhteellinen osuus voi myös vaihdella verrattain paljon. Nimeämisessä
merkittävin tekijä on eri tyyppisten ovoidien keskinäinen määräsuhde ja niiden kokonais
määrän suhde muiden hajarakeiden ja perusmassan määrään. Valokuvia tyypillisimmistä,
kairausnäytteessä HH-KR4 esiintyvistä rapakivimuunnoksista on esitetty kuvassa 1-2.
Tässä raportissa luokitusperusteena on käytetty menetelmää, joka on esitetty kuvassa 1-3.
Kuva 1-2 seuraavalla sivulla. A. Viborgiitti, jossa suuri, paksun plagioklaasikehän reunustama ovoidi ja pienempiä maasälpähaj arakeita. B. Pyterliitti, jonka ovoideissa ei ole kehärakennetta. C. Tumman viborgiitin porfyyrispiirteinen osa. D. Pyterliitti, jossa suurten, kehättömien ovoidien lisäksi pienempiä maasälpä- ja kvartsihajarakeita. E. Vaalea, heikosti porfyyrinen rapakivi. F. Porfyyrinen, vaalea sävyinen rapakivi.
10
Viborgiitit
Vaipalliset ovoidit
11
Vähä- Vähä-ovoidiset ovoidiset
viborgiitit pyterliitit
Pyterliitit
Vaipattomat ovoidit
Kuva 1-3. Rapakivien luokitus- ja nimeämisperusteet. H-PoRK =heikosti porfyyrinen rapakivi, PoRK = porfyyrinen rapakivi.
1.6 Rakomineraalifaasit ja -seurueet
Tutkituissa kairausnäytteissä tavatut merkittävimmät rakomineraalifaasit ovat karbonaatti
mineraaleja (kalsiitti ja dolomiitti), rautaoksideja ja -hydroksideja, rautakiisuja, savi
mineraaleja ja fluoriittia. Tyypillisimmät rakomineraalit sekä niiden kemialliset kaavat
ovat:
Kaisiitti CaC03
Dolomiitti
Fluoriitti
Hematiitti
Rautakiisut:
Rautaoksidit1:
Rautahydroksidit1:
Savimineraalit
magneettikiisu Fe1_xS rikkikiisu FeS2
götiitti FeO(OH) limoniitti FeO(OH)·nH20
illiitti (K,Ca,Mg)AliSi3Al010)0H2
kaoliniitti Al2Si20 5(0H)4
smektiitti (ryhmä savimineraaleja)
--------------------------------- - --
12
1 Rautaoksidien, rautaoksihydraattien ja rautahydroksidien erottaminen toisistaan edellyttäisi nyt tehtyä yksityiskohtaisempaa instrumentaalista tutkimusta, sillä tunnetusti rautahydroksideista osa esiintyy amorfisessa muodossa. XRDmenetelmä ei siksi kaikilta osin sovellu ao. spesiesten identifiointiin. Rautaoksidihydroksidiraoista on käytetty yleisnimitystä F e-hydroksidikate tai punarapauma. Ainoastaan silloin, kun kiteinen, sinertävänharmaa hematiitti on kartoituksen yhteydessä voitu makroskooppisesti identifioida, on käytetty merkintää "HE" liitteessä 1.
Edellisten lisäksi on raoista tavattu satunnaisesti albiittia (NaA1Si30 8), molybdeenihohdetta
S avimineraaliseurue S avimineraali±fl uorii ttiseurue
Täytteettömät raot
13
Kuva 1-4 seuraavilla sivuilla.
A. HH-KR4 69,77 m. Kalsiittia, rikkikiisua ja fluoriittia sisältävä rako. Fluoriitti (violetti) ja rikkikiisu ovat raon reunoilla, kaisiitti (valkoinen) sydänosassa. Punertavan ruskeat osueet ovat isäntäkiveen kuuluvaa kalimaasälpää.
B. HH-KR4 76,30 m. Karbonaatti-Fe-kiisu-savimineraaliseuruetta edustava näyte, jossa on täytteenä vihertävää montmorilloniittia, vaaleata kaoliniittia (oikea puolisko) sekä kalsiittia (vasen puolisko).
C. HH-KR4 131,38 m. Fe-hydroksidi-karbonaattiseurue. Dolomittinen täyte näytteen vasemmassa puoliskossa koostuu hienorakeisesta mineraaliaineksesta. Kaisiittitäyte (oikea puolisko) muodostuu pääasiassa omamuotoisia kiteistä.
D. HH-KR4 150,45 m. Fe-hydroksidi-savimineraaliseurue. Näyte edustaa ruhjeista, voimakkaasti kaolinisoitunutta ja illiittiytynyttä viborgiittia, jossa on rautahydroksidin ja hematiitin muodostama matriksi.
E. HH-KR4 188,96 m. Kalsiittia (valkoinen), dolomiittia (ruskehtava)jakloriittia (vihreät laikut) sisältävä rako.
F. HH-KR4 233,04 m. Kalsiittia, kvartsia, fluoriittia, kloriittiaja niukasti illiittiä sisältävä rako. Kaisiitti esiintyy valkoisina laikkuina, kvartsija fluoriitti muodostavat hyvin hienorakeisen, lasimaisen kiteymän rakopinnalle.
G. HH-KR4 300,72 m. Dolomiittia, fluoriittia, kvartsia ja niukasti illiittiä sekä rikkikiisua sisältävä massamainen-pulverimainen raontäyteseos.
H. HH-KR4 392,03 m. Niukkatäytteinen rako, jossa täytteenä on yksinomaan hilsemäistä kalsiittia.
1. HH-KR4 464,12 m. Voimakkaasti syöpynyt rakopinta, syöpymiä esiintyy myös kairauspinnalla. Raontäytteenä esiintyvät karbonaatit, rikkikiisu ja hematiitti.
J. HH-KR4 471,89 m. Fluoriittia, kvartsia, illiittiä, rikkikiisuaja kloriittia sisältävä rakopinta. Fluoriitti ja kvartsi muodostavat näytteen keskivaiheilla erottuvan ruskehtavan kiteymäalueen. Saviainesta on runsaammin näytteen oikeassa reunassa.
K. HH-KR4 528,04 m. Ruskehtavaa rautahydroksidia, dolomiittia ja kaoliniittia sisältä rako. Dolomiitti muodostaa omamuotoisia, paikoin jopa 1,5 mm läpimitaltaan olevia kiteitä. Kaaliniitti esiintyy valkoisina raitoina tai harmaana massana em. kiteymän joukossa.
L. HH-KR4 529,61 m. Kloriittireunainen rako, jossa sydänosassadolomiittiaja kalsiittia (paksuus 2 mm). Kaisiitti on osin syöpynyttä.
M. HH-KR4 556,58 m. Kalsiittia, illiittiä, kvartsiaja kloriittia sisältävä rako. Kalsiittitäytteen paksuus on 2mm.
N. HH-KR4 686,91 m. Fluoriittia, kvartsia ja kloriittia sisältävä raontäyteseos. Kvartsi esiintyy omamuotoisina kiteinä näytteen keskivaiheilla ja alaosassa.
0. HH-KR4 707,69 m. Rautahydroksidia, vihreääilliittiä, kvartsiaja niukasti valkoistakaoliniittia sisältävä rakopinta.
P. HH-KR4 871,38 m. Kalsiittia, kaoliniittia, kvartsiaja rikkikiisua sisältävä rakopinta. Kalsiittitäytteen paksuus on 1,5 mm. K vartsi muodostaa raonreunalla omamuotoista, hyvin hienorakeista, ruskehtavaa kiteymää, jossa on vähäisesti joukossa pieniä rikkikiisurakeita (kuvassa kirkkaana näkyvät pisteet). Kuvassa kaisiitti on vihertävä harmaan saviaineksen peitossa. Rakopinnalla on laajoja syöpymiä.
-.+:;:..
~
V\
17
18
2 KAIRAUSNÄYTTEEN HH-KR4 KIVILAJIT
Kairanreiän HH-KR4 lähtöpiste sijaitsee Hästholmenin keskiosassa (kuva 1-1). Reiän
lähtöpisteen koordinaatit ovat X= 669 5247,51, Y = 346 4161,59 ja Z = 9,66. Kairauksen
lähtösuunta on 160° ja lähtökaltevuus 70°. Kairausnäyte on otettu talteen syvyysväliltä
40,66 - 1000,99 m.
2.1 Petrografia
Näyte HH-KR4 koostuu 540 m kairaussyvyydelle saakka viborgiiteista, pyterliiteistä sekä
erilaisista tasarakeisista ja porfyyrisistä rapakivimuunnoksista. Kokonaisuudessaan jakso
on varsin heterogeeninen ja kivilajivaihtelu sen alueella runsasta. Alkaen kairaussyvyydeltä
540 m hallitsevana kivilajina on porfyyrinen, vaaleahko rapakivimuunnos, jonka lomassa
on viborgiitteja ja pyterliittejä sekä tasarakeisia rapakiviä vain vähän.
Kairausnäytteen kivilajit on kuvattu yksityiskohtaisesti taulukossa 2-1 ja yksinkertaistetussa
graafisessa muodossa kuvassa 2-1.
Taulukko 2-1. Kairausnäytteen HH-KR4 kivilajit
Syv. (m)Kuvaus
40,24
-52,60
-55,75
-68,50
-72,80
alku
PYTERLllTTI, homogeeninen. Ovoidit ovat läpimitaltaan 1 - 3 cm kokoisia. Sisäosastaan homogeenisten ovoidien lisäksi kivessä on satunnaisesti n. 5 cm läpimittaisia, konsentrisia ovoideja.
RAP AKIVIGRANllTTI, punainen, keskirakeinen, tasarakeinen, alakontaktiltaan vaihettuva. Keskimääräinen raekoko n. 1 - 2 mm.
PYTERLIITTI, jonka ovoidit ovat tyypillisesti läpimitaltaan 1 - 3 cm kokoisia. Kontaktit ovat vaihettuvia.
RAP AKIVIGRANIITTI, punainen, keskirakeinen, jossa muutamia läpimitaltaan n. 5 mm kokoisia kvartsi- ja maasälpähajarakeita.
0
1
100
200
11111111 • 111 II 111
111 II 111 111 II 111 111 II 111
•. 11111111
300 -1 1 1 1 1 1 1 1
11111111 11111111
400 -1111 11 11
.. -•. -.-. ···~·-···4
1
500 - 1
11 II 1111 •• 11 II 1111
11 II 1111 11 II 1111 11 II 1111 11111111 11111 II 1
- 150,50 PYTERLIITTI, ovoidit ovat tyypillisesti läpimitaltaan 1 - 3 cm kokoisia. Syvyydeltä 135,50 m alkaen ovoidit ovat suurempia, läpimitaltaan 2 - 4 cm, niiden määrä on suurempi (50 - 70 % massasta), ja ne ovat vallitsevasti kehällisiä eli kivi on VffiORGIITTINEN. Väleillä 116,50- 117,50 m, 120,80-124,00 m ja 150,00 - 150,50 m on hematiitti-iskoksisia breksioita ja kivi on niiden alueella sekä myös ympäristössä hematiittiutunutta (etenkin ovoidien kehien osalta).
- 151 ,26 RAP AKIVIGRANIITTI, keskirakeinen, jakson keskiosassa on suuria rakeita sisältävä pegmatiittimainen osa. Kokonaisuutena kivi vaalea eikä sisällä juurikaan tummia mineraaleja.
- 179,86 PYTERLIITTI, jonka ovoidit ovat tyypillisesti läpimitaltaan 1 - 3 cm kokoisia, ja valtaosa niistä on kehättömiä. Välillä: 163,00- 163, 15 m on hematiittiutunut breksiavyöhyke, jonka ympärillä ja koko jakson lopussa kivi on läpikotaisesti hematiittiutunut.
- 184,21 HEMATIITTIUTUNUT BREKSW RUHJEVYÖHYKE
-213,75 PYTERLIITTI, ovoiditovatläpimitaltaan 1-3 cm. VffiORGIITTISIAjaksoja esiintyy satunnaisesti ja keskirakeinen graniittijuoni välillä: 203,00- 203,30 m.
- 280,50 RAPAKIVIGRANIITTI, tasarakeinen, heikosti porfyyrinen. Sisältää vaihtelevasti tummia mineraaleja ja satunnaisesti, mutta vain hyvin vähän ovoideja välillä 271,10- 280,50 m. Paikoin kivi muistuttaa vaaleaa heikosti porfyyristä rapakiveä, mutta paikoin se on tasarakeinenja suuntautumaton. Väriltään kivi on punainen, vähän violettiin vivahtava.
- 294,45 RAP AKIVIGRANIITTI, keskirakeinen vihertävänsävyinen, heikosti porfyyrispiirteinen. Jakson loppuosassa, syvyydeltä 290,45 m alkaen kivi sisältää satunnaisesti ovoideja.
- 345,00 RAPAKIVIGRANIITTI, vaalea, heikosti porfyyrinen, joka vaihettuu punaiseksi, tasarakeisemmaksi ja homogeeniseksi graniitiksi syvyydellä 308,00 m.
- 346,88 VIBORGIITTI, tumma.
- 376,10 RAPAKIVIGRANIITTI, heikosti porfyyrinen, keskirakeinen ja sisältää muutamia ovoidimaisia kappaleita. Väriltään kivi on violetinsävyinen punainen.
- 377,20 VIBORGIITTI, tumma.
- 411, 98 RAP AKIVIGRANIITTI, lohen punainen, vaalea, keskirakeinen, rakeiden läpimitta keskimäärin 3 - 5 mm, paikoin epäselviä pyöreitä ovoidimaisia rakenteita sisältävä (vrt. vaalea heikosti porfyyrinen rapakivi).
- 431 ,45 PYTERLllTTI, tummahko.
-434,20 RAPAKIVIGRANIITTI, lohenpunainen, vaalea, keski- ja tasarakeinen tai heikosti porfyyrinen. Alakontaktin läheisyydessä on n. 1 m pituinen PYTERLIITTI-jakso.
- 438,04 VIBORGIITTI, tumma, sisältää runsaasti ovoideja.
- 469,30 VIBORGllTTI, tumma, joka vaihettuu loppuosastaan PYTERLllTIKSI.
-475,20 RAPAKIVIGRANIITTI, alkuosastaan tasarakeinen ja osin karkearakeinen pegmatiittimainen. Keskiosastaan kivi on PYTERLllTTINEN ja loppuosastaan suuntautunut, porfyyrinen.
- 507,25 PYTERLllTTI, joka sisältää välillä 487- 493 m vain vähän ovoideja, mutta siitä eteenpäin myös VIBORGllTTISIA jaksoja.
- 517,55 RAP AKIVIGRANllTTI, keskirakeinen, lohen punainen, jossa on 0,2 - 1 ,0 m pitkiä PYTERLIITIST Ä ja porfyyrisestä RAPAKIVIGRANllTIST A koostuvia jaksoja.
- 521,10 RAPAKIVIGRANllTTI, keskirakeinen ja suuntautunut, jossa erilaisia juonia ja kappaleita.
- 524,80 RAP AKIVIGRANllTTI, porfyyrinen, perusmassasta heikosti erottuvia 1 - 2 cm läpimitaltaan olevia maasälpähajarakeita.
- 525,80 VffiORGllTTI.
- 531 ,00 RAP AKIVIGRANIITTI, osin viborgiittimainen, ostn porfyyrinen, osin breksioitunut ja kauttaaltaan hematiittiutunut.
- 543,75 RAPAKIVIGRANIITTI, osin tasarakeinen, osin porfyyrinen satunnaisesti vaihdellen. Kivessä on lisäksi 10 - 20 cm leveitä pegmatiittiosueita.
- 624,35 RAPAKIVIGRANllTTI, porfyyrinen ja vaalea, osin harmaa, osin punainen, jossa epäselviä perusmassasta erottuvia läpimitaltaan 1 - 2 cm olevia maasälpähajarakeita. Perusmassa sisältää runsaasti kvartsia.
-684,55 PYTERLllTTI,joka on pääsääntöisesti kehättömien ovoidien hallitsema, mutta jossa on satunnaisesti viborgiittisia jaksoja ( ovoidit läpimitaltaan 1 - 2 cm). Välillä 653,50 - 656,90 m on punasävyinen, osin hematiitin pigmentoima kivi. Välillä 658,95 - 661,70 m on tasa- ja keskirakeinen, harmaa, epämääräisiä pyöreäpiirteisiä kasaumia sisältävä graniitti ja välillä 669,55 - 671,76 m on perusmassaltaan punasävyinen, tasa- ja keskirakeinen, satunnaisesti ovoideja sisältävä graniitti.
- 714, 10 RAP AKIVIGRANIITTI, punainen, tasarakeinen tai heikosti porfyyrinen. Kivi sisältäää muutamia hajarakeita, jotka ovat läpimitaltaan korkeintaan 1 cm kokoisia. Lisäksi kivessä on satunnaisesti epämääräisiä pyöreäpiirteisiä kasaumia (vrt. vaalea heikosti porfyyrinen rapakivi).
- 722,50 VffiORGIITTI, punainen, sisältää verrattain vähän ovoideja ja niiden lisäksi myös normaaleja hajarakeita.
- 723,05 RAPAKIVIGRANIITTI, tasa- ja keskirakeinen.
- 735,35 VffiORGllTTI, alku- ja loppupäästään punainen, keskeltä harmaa. Kivi sisältää satunnaisesti läpimitaltaan yli 7 cm:n kokoisia konsentrisia ovoideja ja paikoin runsaasti tavallisia hajarakeita.
- 7 56,06 RAP AKNIGRANITTTI, keskirakeinen, homogeeninen, alkuosaltaan punainen ja loppuosaltaan harmaa.
- 1000,99 RAP AKIVIGRANIITTI, porfyyrinen, jossa perusmassasta vaihtelevasti erottuvia hajarakeita (läpimitaltaan 5 - 10 mm) ja muutamia ovoideja (läpimitaltaan 2- 5 cm). Satunnaisesti kivi on selvästi pyterliittinen. Väli 867,70-869,35 m on keskirakeista rapakivigraniittia, joka on kontakteissaan karkearakeinen. Välillä 870,55 - 871 ,42 m on keskirakeinen punainen graniitti, jonka kontaktit ovat terävät (50°). Väli 925,10- 927,50 m on pegmatiittigraniittia, jossa on levymäisiä biotiittikasaumia (mitaltaan 5 - 8 mm), väli 992,00- 993,25 m on hajarakeita sisältäväägraniittiaja väli 996,25- 997,10 m sisältää loivasti Ieikkaavia kapeita graniittijuonia.
2.1.1 Modaalinen mineraalikoostumus ja tekstuuri
Kairausnäytteestä HH-KR4 on valmistettu 13 kiillotettua ohuthiettä. Näytteet HH.95 ja
HH.98 ovat viborgiitteja. Pyterliittejä edustavat näytteet HH.90 ja HH.96. Porfyyrisiä
rapakivigraniitteja ovat näytteet HH.100 sekä HH.101 ja tasarakeisia rapakivigraniitteja
näytteet HH.89, HH.93, HH.97 sekä HH.99. Näytteet HH.91, HH.92 ja HH. 94 ovat eri
Kuva 2-5. A. Kairausnäytteen HH-KR4 kivilajien Si02/totaalialkalisuhteeseen perustuva luokitusdiagrammi, B. Ti02/Zr-suhteeseen perustuva luokitusdiagrammi ja C. hivenalkuainepitoisuuksien rikastumiskertoimet suhteessa maankuoren yläosan keskikoostumukseen.
39
2.2.2 Portyyrinen rapakivi
Kairausnäytteestä HH-KR4 analysoidut porfyyriset rapakivet edustavat petrografisilta
ominaisuuksiltaan varsin poikkeuksellista, vaaleansävyistä ja suuria vaaleita maasälpähajara
keita sisältävää tyyppiä. Kemiallisen koostumuksensa osalta näytteet HH.lOO ja HH.lOl
edustavat tietynlaista keskiarvojoukkoa emäksisempien viborgiitti-pyterliittien ja
happamampien, vaaleiden rapakivien välillä.
Porfyyristen rapakivien joukossa nyt analysoidut näytteet edustavat noin 73 %:in Si02-
pitoisuudellaan selvää keskiarvojoukkoa (kuva 2-4 ). Myös muiden pääalkuainepitoisuuksien
osalta nyt analysoitujen porfyyristen rapakivien pitoisuudet edustavat keskimääräisiä
pitoisuustasoja ryhmässään. Ainoat merkittävämmät eroavaisuudet löytyvät suurehkoista
CaO- ja pienistä K20-pitoisuuksista. Myös hivenalkuainepitoisuuksiensa osalta tämän
kairausnäytteen porfyyriset rapakivet edustavat välimuotoa viborgiitti-pyterliittien ja
vaaleimpien rapakivimuunnosten välillä (kuva 2-S.C). SiO/totaalialkali-suhteen perusteella
porfyyriset näytteet luokittuvat runsaasti Si02:ta sisältäviksi ryoliiteiksi ja TiO/Zr-suhteen
perusteella keskimääräisiksi graniiteiksi (kuvat 2-S.A ja B)
2.2.3 Tasarakeinen rapakivi
Tasarakeiset rapakivet sisältävät systemaattisesti noin 74 - 75 % Si02, ja niiden Al20 3-
pitoisuus on noin 12% tasolla. Myös muiden pääalkuainepitoisuuksien osalta pitoisuusvaih
telut ovat pieniä, eli tämän ryhmän kivilajit ovat kokolailla vakiokoostumuksisia graniitteja
(kuva 2-4). SiO/totaalialkalisuhteensa perusteella näytteet vastaavat hyvin happamia
ryoliitteja (kuva 2-S.A). Kokonaisuudessaan tästä reiästä analysoidut näytteet ovat hyvin
samankaltaisia kuin muista rei 'istä aiemmin analysoidut ja saman Si02-pitoisuuden omaavat
tasarakeiset rapaki vet.
Hivenalkuainepitoisuuksiensa osalta tämän reiän näytteet vastaavat hyvin tarkasti saman
Si02-pitoisuuden omaavia tasarakeisia rapakiviä, eli näytteiden Ba-, Mn-, Ti-, P- ja Sr
pitoisuudet ovat selvästi pienempiä ja Th-, U- ja Y-pitoisuudet vastaavasti suurempia kuin
ovoideja sisältävissä rapakivissä (kuva 2-S.C). Hivenalkuainepitoisuuksiensa perusteella
näytteet luokittuvat myös graniiteiksi (kuva 2-S.B), mutta tällä perusteella näytteet voidaan
jakaa kahteen ryhmään, vähemmän Zr:a sisältävien ja vaaleiden rapakivien tyyppisten sekä
enemmän Zr:a sisältävien ja tältä osin tiettyjen viborgiittien, pyterliittien ja porfyyristen
rapakivien kaltaisten kivien ryhmään. Muita perusteita tälle ryhmittelylle on kuitenkin vaikea
löytää.
40
2.2.4 Vaalea, heikosti porfyyrinen rapakivi
Vaaleat rapakivet edustavat Si02-pitoisuutensa perusteella happamimpia tai ainakin vähiten
rautaa ja magnesiumia sisältäviä rapakivityyppejä Hästholmenin alueella (kuva 2-4). HH
KR4 reiästä analysoidut näytteet vastaavat ominaisuuksiltaan hyvin tätä kuvaa. Näytteiden
Si02-pitoisuudet ovat yli 73 %, Al20 3-pitoisuudet ovat noin 12 % tasolla ja Fe20 3-
pitoisuudet alle 2,5 %. MgO-pitoisuudet ovat kaikissa näytteissä alle 0,1 % ja Ti02-
pitoisuudet alle 0,2 %. N~O-pitoisuudet ovat 3% tasolla ja K20-pitoisuudet tyypillisesti 5-
6 %välillä. SiO/totaalialkali-suhteeltaan vaaleat rapakivimuunnokset vastaavat runsaasti
Si02 sisältäviä ryoliitteja (kuva 2-5.A).
Hivenalkuainepitoisuuksissa ei analysoitujen näytteiden välillä keskenään ole kovinkaan
merkittäviä eroavaisuuksia. Kaikki näytteet sisältävät tyypillisimpien vaaleiden rapakivien
tavoin selvästi vähemmän Ba:a, Mn:a, Ti:a, P:aja Sr:a kuin viborgiitit tai pyterliitit. Th-, U
ja Y -pitoisuudet ovat vastaavasti suurempia kuin tyypillisissä ovoideja sisältävissä
muunnoksissa (kuva 2-5.C). TiO/Zr-suhteen perusteella näytteet luokittuvat keskenään
samantyyppisiksi graniiteiksi (kuva 2-5.B).
41
3 KAIRAUSNÄ YTTEEN HH-KR4 RAKOMINERAALIT
Rakohavaintoja tehtiin kairausnäytteestä HH-KR4 yhteensä 863 kpl. Rakotäytteistä valittiin
27 näytettä tarkempia rakomineraalitutkimuksia varten ja yhteensä 22 näytteestä tehtiin
XRD-määritys. Rakotäytteenä tavataan yleisimmin karbonaatteja; kalsiittia ja dolomiittia
(356 havaintoa). Näiden jälkeen yleisyysjärjestyksessä tulevat savimineraalit (348
havaintoa), rautahydroksidit (246 havaintoa), fluoriitti (70 havaintoa) ja Fe-kiisut (31
havaintoa). Rakomineraalien esiintymissyvyydet ja -tyylit on esitetty taulukkomuodossa
liitteessä 1 ja graafisesti kuvassa 3-1. Liitteessä 1 käytetyt lyhenteet on selitetty taulukossa
4-2.
Rakomineraaleista karbonaatteja on lähes kaikissa tutkituissa raoissa kairausnäytteen alusta
loppuun saakka. Muiden rakomineraalien esiintyminen on satunnaisempaa ja niiden osalta
on nähtävissä jonkin asteista keskittymistä tiettyihin syvyysvyöhykkeisiin. Erityisesti Fe
hydroksidit ovat jossakin määrin keskittyneet syvyysväleille 144- 151 m, 180- 218 m, 527 -
532 m, 574 - 604 m ja 707 - 722 m. Kyseisissä vyöhykkeissä Fe-hydroksideja esiintyy
valtaosassa tutkituista raoista ja ao. vyöhykkeistä kaksi ensin mainittua sekä viimeisin
erottuvat myös selvästi rikkonaisuutensa sekä suuremman vedenjohtavuutensa ansiosta.
Karbonaatit ovat läsnä lähes koko kairausnäytteen pituudelta, kuitenkin kairauslävistyksessä
on muutamia jopa kymmenien metrien pituisia katkoksia, joista ei ole juurikaan havaittu
karbonaatteja. Tällaisia ovat välit 115- 123m, 215-285 m, 425-473 m, 574-653 mja 683
- 721 m. Rikkikiisua esiintyy satunnaisesti koko kairausnäytteen pituudelta. Merkittävin
kiisupitoinen jakso sijoittuu syvyysvälille 233 - 270m
Syöpymiä on havaittu 117 raosta. Syöpymien läpimitat vaihtelevat millimetristä 1 - 5 mm,
poikkeuksellisesti jopa 1 cm. Syöpymiä esiintyy satunnaisesti koko kairausnäytteen
pituudelta. Toisinaan niitä on paitsi rakopinnoilla, myös kairausnäytteen pinnalla. Runsaasti
syöpymiä on väleillä 123 - 128 m, 143 - 150 m, 500 - 510 m, 527 - 540 m, 600 - 604 m, 723
-724 mja 876- 887 m.
Rakomineraalifaasien esiintymisen perusteella kairausnäyte on jaettu edellä (kohta 1.6)
kuvattuihin rakomineraaliseuruesiin. Karbonaattiseurue ja karbonaatti-savimineraaliseurue
ovat kairausnäytteessä HH-KR4 useimmin toistuva rakomineraaliseurue (taulukko 4-1, kuva
4-7). Ensin mainitun prosentuaalinen osuus kairauslävistyksessä on 35% ja jälkimmäisen
16 %. Kolmanneksi yleisin on karbonaatti-fluoriittiseurue, jonka osuus lävistyksestä on 6
%. Kairausnäytteessä on kaksi merkittävää täytteettömien rakojen vyöhykettä. Näiden osuus
Kuva 4-l.A. Hästholmenin kivilajien QAP-suhteet ja nimitys. B. Analysoitujen kivinäytteiden modaalisten mineraalikoostumusten vaihteluvälit ja keskiarvopitoisuudet eri kivilajityypeissä.
52
vaaleiden rapakivimuunnosten primääri, magmaattisesti syntynyt plagioklaasi olisi jok
seenkin tämän koostumuksista oligoklaasia.
Biotiitti on kaikissa näytetyypeissä hyvin rautapitoista ja anniittista (kuva 4-2.A).
Vaaleimpien rapakivityyppien muuttumaton biotiitti näyttää olevan systemaattisesti vielä
vähän anniittisempaa kuin muissa rapakivityypeissä. Fe/(Fe+Mg)-suhde on vaaleiden
rapakivien muuttumattomissa biotiittisuomuissa hyvin lähellä yhtä, kun se tyypillisten
viborgiittien, pyterliittien ja porfyyristen rapakivien biotiiteissa on 0,9 luokkaa. Vaaleissa
rapakivissä biotiitti esiintyy hyvin tavallisesti muuttuneena, joko vihertävänsävyisenä
hydrobiotiittina tai täysin kloriittiutuneena. Muuttuneissa biotiittirakeissa Fe/(Fe+Mg)-suhde
on pienempi kuin terveissä rakeissa. Myös muuttumattomien amfibolien koostumukset ovat
lähes vakioita. Kaikki analysoidut amfibolit ovat keskenään samantyyppisiä ferroedeniittisiä
sarvivälkkeitä, ferropargasiittisia sarvivälkkeitä tai hastingsiittisia sarvivälkkeitä (kuva4-2.C
ja D). On kuitenkin muistettava, että myös amfibolirakeet ovat usein ainakin joitain osin
biotiittiutuneita ja mahdollisesti pidemmällekin muuttuneita.
Kemiallisen koostumuksensa osalta kaikki analysoidut rapakivinäytteet voidaan tulkita
varsin suppean magmaattisen sarjan jäseniksi. Analysoitujen alkuaineiden perusteella niitä
voidaan pitää myös petrogeneettisesti saman tai samojen magmaattisten tapahtumien
tuotteina. Tyypilliset emäksisimmät differentiaatit ovat viborgiitteja ja pyterliittejä, joiden
Si02-pitoisuus on 67% luokkaa. Happamimmat differentiaatit ovat tasarakeisia rapakiviä
ja vaaleita, heikosti porfyyrisiä rapakiviä, joiden Si02-pitoisuudet ovat lähes 80% (kuva 4-
3). Porfyyriset rapakivet sijoittuvat usein koostumukseltaan tämän differentiaatiosarjan
keskivaiheille.
Viborgiitit ja pyterliitit voidaan erottaa petrografisesti ainakin teoriassa yksiselitteisesti
toisistaan, mutta niiden kemiallisissa koostumuksissa ei voi käytännössä havaita minkäänlai
sia systemaattista eroa. Emäksisimpien viborgiittien ja pyterliittien keskimääräiset Al20 3-
pitoisuudet ovat 15 % luokkaa, ja pienentyvät happamimmissa differentiaateissa 13 %
tasolle. Tutkittujen näytteiden Ti02-pitoisuudet pienentyvät vastaavasti noin 0,5 %:sta 0,4
Fe20 3-pitoisuudet 5 %:sta 3,5 %:iin kun Si02-pitoisuudet kasvavat 67:stä 72 %:iin (kuva 4-
3). MgO-pitoisuudet ovat hyvin pieniä ja alkalipitoisuudet vaihtelevat melko satunnaisesti
ryhmän eri j äsenissä.
Vaaleat, heikosti porfyyriset rapakivet muodostavat toisen, kemiallisesti varsin selväpiir
teisenä erottuvan rapakivijoukon. Ryhmän emäksisimmissäjäsenissä on noin 73% Si02,ja
Al-, Ti-, Mn-, Ca- ja Fe-pitoisuudet pienentyvät jokseenkin systemaattisesti Si02-pitoisuuden
kasvaessa lähelle 80 % (kuva 4-3). MgO-pitoisuudet ovat kaikissa ryhmän jäsenissä hyvin
pieniä ja alkalipitoisuudet vaihtelevat laajemmasti (kuva 4-3).
Eastonite
3
A.
53
Siderophyllite
2~d-~--~~--~_. __ ._~--._~~ 0
Phlogopite
c. Silicic
Edenite N'
<!)
~ +
~ ~
Silicic
F erro-Edenite
0 8.0 7.5
Fe/(Fe+Mg) Anni te
Par Pargasite
Ed Hbl Edenite
Hbl
Fea Ferroan
Par Pargasite
Hbl Fe
Ferro-Ed Fe
Edenite Ferro-
7.0 6.5 6.0 5.5 TSi
0 Viborgiitti + Porfyyrinen rapakivi
Vaalea rapakivi
B.
Ab
N' ~ +
j
0 8.0
1
D. Silicic
Edenite
Silicic
Ferro-Edenite
1
7.5
e Pyterliitti
Or
1 Mg
Has Ed
Edenite Hbl Hbl
Mga
Has
Hbl Fe
Ferro-Ed • Edenite
Hb~ ~ 1
7.0 6.5 TSi
0 Tasarakeinen rapakivi
An
1
Magnesio-
Hastingsi te
Magnesian
Hastingsite
Hastingsi te
0 1
6.0 5.5
Kuva 4-2. Hästholmenin alueen kivilajien biotiittien (A), plagioklaasien (B) ja amfibolien (C ja D) kemialliseen koostumukseen perustuvia luokitusdiagrammeja.
Tb U Y Ba Rb Zr Cs Mn Ti P K Nb Sr Tb U Y Ba Rb Zr Cs Mn Ti P K Nb Sr
Kuva 4-4. Hivenalkuainepitoisuuksien rikastumiskertoimet suhteessa maankuoren yläosan keskikoostumukseen. A. viborgiitti, B. pyterliitti, C. porfyyrinen rapakivi, D. tasarakeinen rapakivi, E~ vaalea, heikosti porfyyrinen rapakivi ja F. graniitti. Harmaalla ristillä ja viivalla on esitetty raportissa Gehör et al. (1997a) julkaistut tulokset.
Kuva 4-7. Rakomineraaliseurueiden esiintymispituuksien suhteelliset osuudet kairausnäytteessä HH-KR4.
61
täytteitä. Ne esiintyvät yleensä tasaisina katteina tai laikkuina, mutta muutamissa raoissa ne
muodostavat myös omamuotoisia rakeita (mm. kairauspituusväli 527 - 532 m). Esimerkiksi
syvyydellä 556 m on nähty kaksi, silmämääräisesti erottuvaa kalsiittigeneraatiota.
Kairausnäytteen HH-KR4 rakokarbonaattien esiintymisessä on useita 50- 80 metriä pitkää
katkosta. Näitä ovat välit 115- 123m, 215- 285m, 425-473 m, 574- 653 mja 683-721
m. Mainituista vyöhykkeistä erottuvat syvyysvälit 424-464 mja 604-653 m sen takia, että
ne ovat verrattain ehjää kiveä, jossa on ainoastaan muutamia täytteettömiä rakoja.
Fe-oksidi-hydroksidiseoksista ja/tai savimineraaleista koostuvat rakotäytteet ovat
keskittyneet kairausnäytteissä toisinaan erittäin jyrkkärajaisesti erottuviin, toisinaan
epämääräisemmin rajautuviin syvyysvyöhykkeisiin, useille eri tasoille. Tämän taustalla on
osaltaan voimakkaaseen metasomaattiseen muuttumiseen altistuneet kivilajivyöhykkeet,
joissa isäntäkiven maasälpien kaolinisoituminen, illiittiytyminen ja hematiittiutuminen
(ennen muuta viborgiittien ovoidien plagioklaasireunoilla) heijastuu suoranaisesti
rakomineraaliseurueisiin. Rakomineraalit koostuvat näissä vyöhykkeissä vastaavasti
kaoliniitista, illiitistä ja Fe-oksidi-hydroksidiseoksesta kulloisenkin muutosvyöhykkeen
luonteen ja muutosprosessin intensiivisyyden mukaan. Kloriittipintaisia rako ja ja kloriittihier
tovyöhykkeitä esiintyy yleisesti.
Rautaoksidi-hydroksidiseoksien esiintyminen onjaksottaistaja yksittäisenjakson pituus voi
ollajopa 100- 150m. Ne ovat keskittyneet viiteen vyöhykkeeseen (144- 151m, 180- 218
m, 527-532 m, 574-604 m sekä 707 -722 m). Edellä mainituista erottuvat syvyysvälit 144
- 151 m, 180- 218m sekä 707- 722 m ruhjeisuutensaja suuremman vedenjohtavuutensa
perusteella. Useimmiten rautahydroksidit muodostavat kalvomaisen ohuita, enimmillään
millimetrien vahvuisia katteita. Eräin paikoin nämä katteet ovat kiteytyneet sinertävänmus
taksi hematiitiksi. Punertavan sävyisestä massasta on käytetty yleisnimitystä rautahydroksidi,
sillä useimmissa tapauksissa mineraalispesieksien nimeäminen ei ole ollut makroskooppisesti
mahdollista eikä lajikkeiden amorfisuuden vuoksi edes XRD:n avulla.
Savimineraaleina on XRD:llä tunnistettu kaoliniitti ja illiitti. Nämä muodostavat tyypillisesti
0,1 - 0,5 mm, poikkeuksellisesti jopa 10 mm vahvuisia, vaaleita, harmaita tai vihertäviä
katteita. Punarapaumaa sisältävissä raoissa on useasti punarapauma pohjimmaisena ja
savitäyte sydänosassa. Vastaavasti muutamasta karbonaattia sisältävästä raosta on havainto,
että savimineraalit esiintyvät raon pohjimmaisenaja karbonaatti sydän osassa.
Rikkikiisua on tavattu useasta perättäisestä raosta kairauspituusvälillä 230 - 284 m.
Mainitussa vyöhykkeessä rikkikiisu esiintyy 0, 1 mm kokoisina omamuotoisina rakeina.
Satunnaisesti se muodostaa myös halkaisijaltaan muutaman millimetrin suuruisia laikkuja.
Fluoriitti muodostaa väleillä 230- 354m ja 685 - 724 m raontäytteitä useissa perättäisissä
62
raoissa. Se esiintyy joko täysinä katteina, laikkuina tai omamuotoisina, alle 1 mm suuruisina
rakeina.
Syöpymiä, joiden läpimitat ovat tyypillisesti 1 - 5 mm, on havaittu kohtalaisen runsaasti
kairauspituusväleillä 123- 128m, 143- 150m, 500-510 m, 527-540 m, 600-604 m, 723-
724 m ja 876 - 887 m.
Voimakkaasti vettä johtavien vyöhykkeiden lähistöllä tavataan luonnollisesti runsaimmin
rakoihin kiteytyneitä mineraalifaaseja, mutta nykyisin vettäjohtavien vyöhykkeiden
ulkopuoleltakin on rakomineraaleja identifioitu varsin runsaasti. Esimerkiksi savimineraaleja,
karbonaatteja ja kiisuja on tavattu niin vettä hyvin johtavien vyöhykkeiden lähistöltä kuin
myös niiden ulkopuolelta. Punarapaumia näyttää sitä vastoin esiintyvän pääasiassa
vettäjohtavien vyöhykkeiden lähistöllä. Fluoriitin esiintyminen vettäjohtavien vyöhykkeiden
alueella näyttää olevan yleistä vasta 450 m kairauspituudelta alkaen. Sen yläpuolelta tavatut
fluoriittikiteytymät näyttävät sijoittuvan jaksoihin, joissa rakoluvut ovat pieniä eikä
vedenjohtavuus ole suuri. Kivilajiympäristönä ei voi nähdä olevan selvää vaikutusta
rakomineraalien esiintymiseen. Rakomineraaliseurueiden esiintymispaikat nyt kartoitetussa
ja aiemmin kartoitetuissa pitkissä kairausnäytteissä on esitetty kuvassa 4-8.
-200
-400
-600
-1000
63
KR4 KR3
II Karbonaattiseurue
Karbonaatti-savimineraaliseurue
II Karbonaatti+/-savimineraali+/-fluoriittiseurue
Karbonaatti-F e-kiisu-savimineraaliseurue
Karbonaatti-F e-kiisu-fluoriittiseurue
II Fe-hydroksidi-karbonaattiseurue
Fe-hydroksidi-karbonaatti-savimineraaliseurue
II Fe-hydroksidiseurue
F e-hydroksidi-savimineraali+/-fluoriiitiseurue
F e-hydroksidi-F e-kiisu-savimineraali+/-fluoriittiseurue
Fe-hydroksidi-savimineraaliseurue
D Fe-kiisuseurue
F e-kiisu-fluoriittiseurue
II Savimineraali-fluoriittiseurue
D Savimineraaliseurue
D Täytteettömät raot
Kuva 4-8. Rakomineraaliseurueiden esiintymisalueet Hästholmenin tutkimusalueen kairausnäytteissä. Pystyprojektiokuva, tarkastelusuunta idästä, pystykoordinaatti on esitetty metreinä merenpinnan yläpuolella.
64
Taulukko 4-2. Rakomineraalikuvaustaulukossa liitteessä 1 käytetyt lyhenteet.
Rakopinnan paikkaa, suuntaa ja tyyppiä kuvaavat lyhenteet:
Syv = havaintopisteen kairaussyvyys metreinä Lo_s =vyöhykkeen loppusyvyys Su = rakopinnan leikkauskulma asteina kairaussuuntaan nähden Ty = raon tyyppi
a = avorako c = kaareva rakopinta h = haamiskapinta m = murrospinta rv = rako- tai ruhjevyöhyke t = tasainen rakopinta
Mineraalien nimilyhenteet
AB = albiitti BT = biotiitti CC = kaisiitti CD=kalsiitti+dolomiitti CU = kuparikiisu DO = dolomiitti EP = epidootti FE = rautahydroksidit FL= fluoriitti HA = hydroksiapofylliitti HB = sarvi välke HE= hematiitti n__ = illiitti KA = kaoliniitti KE = keltarapauma KL = kloriitti KM = kalimaasälpä
Rakomineraalien esiintymistyyliä kuvaavat lyhenteet:
De = den trii tti Hi =hilse Ja= jauhe Lk = laikku Or = omamuotoinen rae Pe = pesäke
LM = laumontiitti MH = molybdeenihohde MK = magneettikiisu MO = montmorilloniitti MP = musta pigmentti MU = muskoviitti PB = lyijyhohde PK =puna- ja keltarapauma PU = punarapauma QV = kvartsi SA = sapioniitti SE = sepioniitti SM = smektiitti SK = rikkikiisu SR = serisiitti SV = savimineraalit SY = syöpymä
Pi =piste Si = silaus Sp = saippuamainen Sy = syöpynyt Tk = tasainen kate Va = vahamainen
Mineraalikuvaukseen liittyvistä numeroista ensimmäisenä oleva kokonaisluku tarkoittaa raon reunalla olevan mineraalikatteen pinta-alaosuutta prosentteina ja toinen numero katteen paksuutta millimetreinä. Paksuusluku 0,01 tarkoittaa alle 0, 1 mm vahvaa katetta. Liitteessä 1 on XRD:llä tunnistettujen mineraalien nimilyhenteet esitetty lihavoituina.
65
KIRJALLISUUS:
Batchelor & Bowden 1985. The application of trace elements to the petrogenesis of igneus rocks of granitic composition. Earth Planet Sci. Lett 38:26-43.
Cox, K., Bell, J. & Pankhurst, R., 1979. The interpretation of igneous rocks. George Allen & Unwin, London.
Gehör, S., Kärki, A., Suoperä, S. & Taikina-aho, 0., 1997a. Loviisan Hästholmenin kairausnäytteiden petrologiaja matalan lämpötilan rakomineraalit Työraportti 97-36, Posiva Oy, Helsinki.
Gehör, S., Kärki, A., Suoperä, S. & Taikina-aho, 0., 1997b. Loviisan Hästholmenin kairausnäytteiden HH-KR 1, -KR2 ja -KR3 petrologia ja matalan lämpötilan rakomineraalit Työraportti 97-40, Posiva Oy, Helsinki.
Irwine, T. & Baragar, W., 1971. A quide to the chemical classification of common volcanic rocks. Can. J. Earth Sci. 8:523-548.
Kuivamäki, A., Lindberg, A., Paananen, M., Kukkonen,/. & Vuorela, P., 1997. Geologinen esiselvitys Loviisan alueelta. Työraportti LOVITSA-96-02. Posiva Oy, Helsinki.
LeMaitre, R. ( ed.), Bateman, P., Dudeck, A., Keller, J., Lameyre, J., LeBas, M., Sabine, P., Schmid, R., Sorensen, H., Streckeisen, A., Woodley, A. & Zanettin, B., 1987. A Classification of lgneus Rocks and Glossary of Terms. Blackwell Sci. Publications, London.
Maniar, P. & Piccolli, P., 1989. Tectonic discrimination of granotoids. Geol. Soc. Am. Bull. 101:635-643.
Mullen, E., 1983. MnO/TiO/P 20 5: a minor element discriminant for basaltic rocks of oceanic environments and its implications for petrogenesis. E. P. S. L. 62:53-62.
Niinimäki, R., 1997. Syväkairaus HH-KR4 Loviisan Hästholmenilla. Työraportti-97-52, Posiva Oy, Helsinki.
Nurmi, P. & Haapala, /. 1986. The proterozoic granitoid of Finland: Granite types, metallogeny and relation to crustal evolution. Bull. Geol. Soc. Finland 58:203-233.
Peacock, M., 1931. Classification of Igneus Rock Series. J. Ge~l. 39:54-67.
Pearce, J. & Cann, J., 1973. Tectonic setting ofbasic volcanic rocks determinated using trace element analyses. E. P. S. L. 19:290-300.
Pearce, J., Harris, N. & Tindle, A. 1984. Trace element discrimination diagrams for the tectonic interpretation of granitic rocks. J. Petrol. 25:956-983.
Posiva Oy 1996. Loviisan Hästholmenin soveltuvuus käytetyn polttoaineen loppusijoitukseen, Esiselvitys. Raportti POSIV A-96-20. Posiva Oy, Helsinki.
66
Pöllänen, J. & Rouhiainen, P. 1998. Difference flow measurements at the Hästholmen site in Loviisa, boreholes KR4- KR6. Working report 98-28e. Posiva Oy, Helsinki.
Simonen, A., 1980a. Pre-Quaternary Rocks ofFinland 1:1000000, Geol. Surv. Finland.
Simonen, A., 1980b. The Precambrian in Finland. Geol. Surv. Finland Bull. 304, 58 p.
Streckeisen, A., 1976. To each plutonic rock its proper name. Earth Sci. Rev. 12:1-33.
Taylor, S. & McLennan, S., 1985. The Continental Crust, its Composition and Evolution. Blackwell Sci. Publications, London.
Vaasjoki, M., Huhma, H. & Karhu, J., 1996. Isotopic constraints on the evolution of the continental crust in the surroundings of the Gulf of Finland. Geol. Surv. of Finland. Spec. Paper 21:135-141.
Varma, A., 1976. On the petrochemistry of rapakivi granites with special reference to the Laitila massif, southwestero Finland. Bull. Geol. Surv. Finl. 285.
Winchester, J. & Floyd, P., 1977. Geochemical discrimination of different magma series and their differentiation products using immobile elements. Chem. Geol. 20:325-343.
Syv. Lo sy_v. Su Ty Rautahydroksidit Karbonaatit 48,62 45 m 1 3,00 Or CC 51,76 45 m 53,35 40 t 55,14 55 m 5 0,50 Or CC 56,02 55 m 10 0,50 Lk CC 57,08 80 m 100 1,00 Tk CD 60,24 35 m 60,31 60,61 30 rv 100 2,00 Tk HE 61,42 30 h 62,07 rv 100 0,01 Tk PU 62,22 20 t 100 1,00 Tk CD 64,87 35 h 5 0,50 Lk CC 65,36 95 m 100 1,00 Tk CC 65,82 50 m 66,86 30 m 68,77 35 m 68,90 40 m 100 0,20 Hi CC 69,77 75 m 100 1,00 Tk cc 71,50 80 m 10 0,50 Lk CC 71,71 40 t 100 0,20 Tk CC 72,22 75 h 76,30 70 m 80 1,50 Tk cc 76,43 60 m 77,40 90 m 50 1,00 Tk cc 81,04 75 m 5 0,20 Hi CC 86,91 60 m 50 0,50 Tk cc 93,98 70 m 100 1,50 Tk cc 96,78 85 m 15 0,20 Hi CC 99,20 30 m 5 1,00 Lk CC
107,48 30 m 50 0,50 Tk cc 112,46 70 m 30 0,30 Lk CC 112,48 75 m 40 1,00 Lk CC 113,89 30 t 100 0,50 Tk HE 113,97 70 m 100 0,50 Tk CD 113,98 35 m 100 0,50 Tk HE 15 0,50 Lk CD 114,07 35 m 100 0,01 Tk PU 114,08 30 m 100 0,01 Tk PU 114,12 20 m 100 0,01 Tk PU 5 0,20 Lk CC 114,16 20 m 100 0,01 Tk PU
Syv. Lo syv. Su Ty Rautahydroksidit Karbonaatit 114,24 25 m 100 0,50 Tk HE 114,46 70 m 100 0,50 Tk CD 115,09 35 m 100 0,20 Tk HE 115,12 30 m 100 0,01 TK HE 70 0,30 Lk CD 115,13 20 m 100 0,10 Tk HE 115,16 30 115,17 30 115,25 115,33 rv 100 1,00 Tk HE 116,14 30 m 100 0,01 Tk HE 116,25 45 m 100 0,01 Tk HE 5 1,00 Lk CC 116,28 40 m 100 2,00 Tk HE 116,40 20 m 100 0,01 Tk HE 116,45 30 m 100 0,01 Tk HE 10 0,20 Lk CC 116,48 116,77 rv 100 1,00 Tk HE 116,79 30 t 100 2,00 Tk HE 116,89 30 m 100 0,50 Tk HE 116,99 117,05 30 rv 100 1,00 Tk HE 118,00 30 m 100 0,01 Tk HE 119,63 20 100 2,00 Tk CC 119,69 80 100 3,00 Tk HE 120,20 20 t 15 1,00 Lk CC 120,68 121,16 rv 100 0,01 Tk HE 121,73 20 m 100 0,01 Tk HE 121,80 70 m 100 0,01 Tk HE 121,83 40 m 100 0,01 Tk HE 121,87 90 m 100 0,01 Tk HE 121,93 40 m 100 0,01 Tk HE 122,22 20 m 100 0,01 Tk HE 122,25 10 m 100 0,01 Tk HE 122,32 30 m 100 0,01 Tk HE 122,81 45 m 123,23 20 m 123,32 123,40 rv 20 0,50 Lk DO 123,47 25 h 20 0,50 Lk DO 123,54 20 m 123,55 20 m 123,61 rv 123,64 123,73 rv 20 0,50 Lk DO 123,79 123,94 rv 20 0,50 Lk DO
Rautakiisut Savimineraalit Fluoriitti MP
5 0,50 Sp IL
15 0,20 Sp IL
1 80 0,50 Sp IL 80 0,50 Sp IL
100 80 0,50 Sp IL 80 0,50 Sp IL
Sy
HE, kiinni HE, kiinni HE-breksia, kivi rikki KL-pohja KL-pohja
1
KL-pohja HE-breksia, sydänhukka 8 cm
Breksia KL-pohja Kiinni
1 KL Kivi rikki, sydänhukka 12 cm KL-pohja KL-pohja KL-pohja KL-pohja KL-pohja
Sy_v. Lo syv. Su Ty Rautahydroksidit Karbonaatit 125,51 30 m 100 0,10 Tk HE 126,42 35 m 5 0,10 Lk CC 126,65 30 m 100 2,00 Tk HE 126,68 30 t 100 5,00 Tk HE 127,62 25 m 127,64 40 m 10 0,10 Hi CC 127,75 20 m 100 0,01 Tk HE 127,78 30 m 100 0,01 Tk HE 127,93 30 m 10 0,50 Lk CC 127,98 35 m 100 0,01 Tk HE 128,04 30 h 128,31 65 m 20 0,20 Hi CC 128,54 30 m 100 0,01 Tk HE 129,30 30 m 129,34 30 t 100 1,00 Tk HE 129,39 35 t 100 1,00 Tk HE 129,46 30 t 100 0,50 Tk HE 129,54 35 t 100 0,50 Tk HE 129,55 35 t 100 1,00 Tk HE 129,61 30 t 100 1,00 Tk HE 129,63 129,77 30 rv 100 0,01 Tk HE 131,38 65 m 100 2,00 Tk CD 131,60 85 h 100 1,00 Tk CD 131,99 60 m 40 0,20 Hi CC 132,04 30 t 100 1,00 Tk HE 132,08 30 t 100 0,10 Tk HE 136,84 70 m 137,02 60 m 10 0,50 Lk CC 137,97 20 m 100 0,10 Tk HE 138,01 15 m 100 0,10 Tk HE 138,13 20 t 100 2,00 Tk HE 138,41 20 t 100 2,00 Tk HE 138,50 25 t 100 1,00 Tk HE 138,84 35 t 100 1,00 Tk HE 140,54 30 t 100 1,00 Tk HE 141,07 60 m 100 1,00 Tk HE 10 0,10 Hi CC 141,21 30 h 100 1,00 Tk HE 141,34 30 m 100 1,00 Tk HE 141,39 25 m 100 1,00 Tk HE
Syv. Lo syv. Su Ty Rautahydroksidit Karbonaatit 141,43 20 m 100 0,10 Tk HE 141,56 30 t 100 1,00 Tk HE 141,62 35 t 100 1,00 Tk HE 142,56 70 m 5 0,10 Hi CC 142,99 30 t 100 0,10 Tk HE 143,19 30 t 100 1,00 Tk HE 100 1,00 Tk DO 143,22 30 t 10 0,50 Lk DO 143,28 90 100 1,00 Tk DO 143,59 30 t 100 1,00 Tk HE 146,08 40 t 147,72 50 m 100 0,50 Tk CD 149,12 85 m 100 0,10 Hi CC 149,76 25 m 100 0,50 Tk HE 50 0,20 Lk CC 149,78 30 m 100 0,50 Tk HE 50 0,20 Lk CC 149,84 25 t 100 1,00 Tk HE 150,00 30 m 150,02 15 m 150,04 55 m 100 0,01 Tk HE 150,06 35 t 100 0,10 Tk HE 150,13 150,14 30 rv 100 0,01 Tk HE 150,18 30 t 100 0,50 Tk HE 150,27 10 m 150,32 30 m 150,37 30 m 150,42 85 m 80 0,01 Tk HE 150,45 30 m 60 0,01 Tk HE 150,53 20 m 70 0,20 Tk HE 150,58 20 t 80 0,10 Tk HE 150,61 150,70 rv 40 0,10 Tk HE 150,71 25 t 95 1,00 Tk HE 150,75 50 m 100 0,01 Tk HE 150,80 35 m 100 0,01 Tk HE 150,94 45 c 10 0,01 Lk HE 150,95 55 c 10 0,01 Lk HE 151,05 rv 151,15 30 m 151,56 20 m 151,73 151,78 70 rv 70 0,10 Tk DO 153,52 60 t 100 1,00 Tk DO
Rautakiisut Savimineraalit
40 0,20 Sp IL 100 0,50 Lk KA 50 0,50 Lk KA
10 0,50 Lk KA
5 0,01 Ja KA 10 0,01 Ja KA 10 0,01 Ja KA 5 0,01 Lk KA
Syv. Lo syv. Su Ty Rautahydroksidit Karbonaatit Rautakiisut Savimineraalit Fluoriitti MP Sy 153,72 30 t 100 3,00 Tk CD CC pinnalla hilseenä 154,26 90 c 20 1,00 Lk DO KL 155,90 35 c 20 1,00 Lk DO 156,39 35 c 20 1,00 Lk CD KL 156,44 70 m 10 1,00 Lk DO 156,80 40 c 80 0,10 Tk CC 158,37 30 c 10 0,10 Va CC KL 158,38 40 c 10 0,10 Va CC 160,00 30 t 10 0,01 Hi CC 30 0,01 Lk KA KL 161,30 40 c KL 161,34 40 c 50 0,01 Va CC KL 163,16 35 c KL 163,50 60 c KL 165,05 60 m 10 0,01 Lk PU 30 0,50 Lk CD 10 0,01 Lk KA 166,02 65 c 80 0,50 Lk CC 5 0,01 Lk KA KL-pohja, CC osittain Or 166,12 75 t 30 0,50 Lk CD CCOr 166,21 40 c 30 0,50 Lk CD 30 0,10 Lk KA 166,22 80 c 30 0,50 Lk CD 30 0,10 Lk KA -.l
~
166,95 80 t 30 0,10 Hi CC 30 0,10 Ja KA 169,01 40 c 100 1,00 Tk CC 172,24 70 c 10 0,10 Lk CC 1 0,10 Or SK 10 0,10 Lk KA K vartsiutunut 175,45 20 t 20 0,01 Lk CC KL-pohja 179,13 75 c 10 0,10 Hi CC 60 0,10 Tk KA 179,20 20 t 20 0,01 Lk PU 50 0,10 Va CC 179,86 20 t 100 0,50 Tk PU 179,89 180,03 rv 100 0,10 Tk PU 10 0,10 Lk CD 10 0,01 Lk KA Näyte kappaleina, PU-pohja 180,04 20 t 100 0,10 Tk PU 10 0,10 Lk CD 180,07 20 t 20 0,10 Tk PU 80 0,10 Tk KA 180,08 20 t 20 0,10 Tk PU 80 0,10 Tk KA 180,15 20 t 100 0,01 Tk PU 10 0,01 Hi CC PU-pohja 180,55 40 t 60 0,01 Tk PU 20 0,01 Hi CC PU-pohja 180,90 182,92 rv 3,00 PU cc 100 2,00 KA 1 Näyte kappaleina, CD-juoniverkosto 180,90 25 m 50 0,20 Tk PU 50 0,50 Lk CD 182,92 30 m 30 1,00 Ja KA 1 Ovoidien reunat kaolinisoituneet 182,96 25 m 10 0,01 Lk PU 100 0,10 Tk SV 183,06 20 c 30 0,01 Lk PU 70 0,10 Tk SM 183,15 5 c 30 0,01 Lk PU 70 0,10 Tk SV 183,20 30 t 70 0,01 Tk PU 30 0,01 Lk SV 183,56 60 c 50 0,10 Va CC 50 0,10 Tk KA
Syv. Lo syv. Su Ty Rautahydroksidit Karbonaatit 183,99 80 c 100 2,00 Tk DO 188,96 70 t 70 1,00 Or CD 191,60 15 t 100 1,00 Tk PU 191,68 20 t 100 1,00 Tk PU 191,70 20 t 90 0,10 Tk PU 193,36 35 t 100 0,01 Tk PU 20 0,10 Lk DO 193,53 30 t 80 0,01 Tk PU 195,93 20 m 20 0,01 Hi CC 198,12 35 t 100 0,01 Tk PU 198,17 25 t 70 0,01 Tk PU 198,85 40 c 70 0,01 Tk PU 5 0,20 Lk DO 199,02 75 m 70 0,01 Tk PU 201,81 85 c 50 1,00 Tk DO 202,07 75 c 10 0,01 Lk PU 60 0,10 Tk CD 202,87 40 c 203,01 40 c 10 0,01 Lk PU 80 0,20 Tk CC 203,09 30 t 10 0,01 Lk PU 70 0,50 Tk CD 204,90 35 c 5 0,10 Lk DO 205,88 30 t 60 0,10 Tk CD 205,94 35 t 10 0,20 Lk CD 206,18 206,33 25 rv 50 0,10 Tk PU 206,51 60 a 30 0,01 Tk PU 30 0,50 Tk DO 206,65 35 c 50 0,10 Va CC 206,78 25 c 50 0,10 Va CC 206,89 30 a 20 0,01 Lk PU 207,01 35 a 30 0,50 Lk DO 207,11 30 a 207,59 55 t 10 0,01 Lk PU 30 0,20 Lk DO 207,61 60 t 10 0,01 Lk PU 30 0,20 Lk DO 208,81 80 t 5 0,01 Lk PU 30 0,50 Lk CD 209,76 80 t 60 0,10 Hi CC 210,13 35 c 30 0,01 Va CC 211,09 45 c 50 0,20 Lk DO 211,12 60 c 50 0,10 Va CC 211,19 80 a 50 0,01 Tk PU 211,23 30 a 50 0,01 Tk PU 211,27 35 t 70 1,00 Tk PU 10 1,00 Lk DO 211,50 35 t 20 0,10 Lk CD 212,00 20 t 10 0,01 Lk PU 20 0,10 Va CC
Rautakiisut Savimineraalit
1 0,10 Or SK
10 0,10 Lk IL 20 0,10 Lk IL 20 0,01 Lk SM
30 0,10 Lk IL 20 0,10 Lk IL 20 0,10 Lk IL
1 0,10 Or SK 20 0,01 Ja KA 10 0,01 Lk IL
30 0,10 Lk IL
50 0,10 Tk IL 30 0,01 Tk IL 50 0,10 Tk IL 50 0,10 Tk IL 50 0,10 Lk IL
30 0,01 Lk IL 60 0,01 Tk IL 60 0,01 Tk IL 70 0,50 Tk IL 10 0,01 Tk IL
50 0,10 Lk IL 50 0,10 Lk IL 10 0,01 Lk IL 10 0,01 Lk IL 20 0,01 Lk IL
Syv. Lo syv. Su Ty Rautahydroksidit Karbonaatit 212,09 40 a 20 0,01 Lk PU 10 0,10 Lk CD 212,19 45 a 20 0,10 Lk CD 212,42 40 a 30 0,10 Lk PU 213,21 35 c 70 0,01 Tk PU 20 0,10 Lk CD 213,32 20 c 80 1,00 Tk PU 5 0,10 Lk CD 213,45 40 c 70 0,50 Tk PU 213,64 65 c 30 0,01 Lk PU 5 0,01 Lk CD 213,71 214,24 rv 1,00 PU 1,00 DO 214,34 50 c 50 0,10 Tk PU 10 0,10 Lk CD 214,45 40 c 50 0,10 Tk PU 10 0,10 Lk CD 214,92 65 c 20 0,01 Lk PU 10 0,10 Va CC 215,20 45 t 50 0,01 Lk PU 215,43 55 c 100 0,01 Tk PU 215,56 40 m 70 0,10 Tk PU 1 0,10 Hi CC 215,62 40 m 70 0,10 Tk PU 1 0,10 Hi CC 215,77 40 c 10 0,01 Lk PU 215,91 50 c 30 0,01 Lk PU 216,17 75 c 80 0,10 Tk PU 216,28 60 c 20 0,01 Lk PU 216,31 75 t 80 0,01 Lk PU 216,64 60 t 95 0,01 Tk PU 216,69 40 a 216,74 30 a 50 0,01 Tk PU 216,78 35 c 216,96 40 c 90 0,01 Tk PU 217,09 20 a 10 0,01 Tk PU 217,15 35 t 100 2,00 Tk PU 217,32 30 c 100 1,00 Tk PU 217,33 40 c 100 0,10 Tk PU 217,37 40 t 100 0,10 Tk PU 217,43 40 t 100 0,10 Tk PU 217,48 40 t 100 0,10 Tk PU 217,60 217,63 25 rv 100 0,10 Tk PU 217,72 20 t 100 0,10 Tk PU 218,19 50 m 233,04 85 c 10 0,10 Lk CC 249,53 90 m 250,67 85 m 250,78 80 m
Rautakiisut Savimineraalit 20 0,10 Lk IL
20 0,20 Lk IL 10 0,10 Lk IL 10 0,10 Lk IL 30 0,10 Lk IL 60 0,10 Lk IL
0,50 IL 40 0,10 Lk IL 40 0,10 Lk IL 10 0,10 Sp IL 10 0,01 Lk IL
30 2,00 Lk IL 30 2,00 Lk IL 60 0,10 Tk IL 70 0,01 Tk IL 10 0,10 Lk IL 30 0,10 Lk IL 10 0,10 Lk IL 5 0,01 Lk IL
40 0,10 Pe KA 50 0,10 Pe KA 10 0,01 Pe KA 5 0,10 Lk IL
10 0,20 Lk KA 10 0,20 Lk KA 10 0,20 Lk KA 5 0,01 Lk KA
Syv. Lo syv. Su Ty Rautahydroksidit Karbonaatit 257,03 30 m 267,35 65 c 268,09 75 c 268,94 80 m 269,22 60 a 270,03 80 m 283,75 70 t 5 0,01 Hi CC 283,80 75 c 10 0,01 Hi CC 283,88 70 m 20 0,10 Hi CD 284,19 75 t
285,71 75 t 100 0,10 Tk CC 295,15 80 t 5 0,01 Hi CC 295,91 80 t 300,72 75 c 304,93 80 c 305,30 75 t 10 0,10 Lk CC 311,28 30 m 318,67 85 c 20 0,01 Hi CC 323,97 65 m 324,50 85 c 20 0,10 Hi CC 325,02 70 c 20 0,10 Hi CC 326,81 30 m 327,83 25 t
327,94 20 t 329,87 25 m 329,93 20 m 331,43 80 c 331,73 70 c 336,43 70 c 90 0,50 Tk CC 336,66 30 t 336,70 20 t 336,83 25 m 337,01 30 t 50 0,10 Hi CC 337,65 30 t 30 0,10 Lk CC 341,23 80 c 50 0,10 Lk CD 342,47 35 m 343,60 30 t 344,62 30 a 50 0,50 Lk CC
Syv. Lo syv. Su Ty Rautahydroksidit Karbonaatit 348,92 40 c 80 0,10 Tk cc 354,92 80 c 30 0,10 Or DO 361,11 25 t 364,39 20 t 365,86 20 m 40 0,01 Lk PU 366,02 20 t 366,88 30 m 366,96 20 t 30 0,01 Tk PU 367,98 20 t 368,06 20 t
368,13 20 m 35 0,10 Tk PU 368,15 20 m 35 0,10 Tk PU 368,24 75 m 100 0,10 Or DO 368,51 15 m 100 0,01 Tk PU 369,22 20 m 100 0,01 Tk PU 371,48 80 m 100 0,10 Or CC 373,66 20 m 20 0,10 377,50 70 m 20 0,20 Lk DO 380,99 65 m 381,41 65 m 392,06 70 m 50 0,30 Lk CC 401,70 0 m 10 0,30 Lk CC 401,83 70 m 5 0,10 Lk CC 403,04 20 m 60 0,30 Tk DO 407,33 70 m 70 0,50 Tk CC 408,22 70 m 40 0,50 Tk cc 412,21 25 m 412,90 35 m 30 0,20 Tk cc 413,35 35 m 33 0,01 Tk PU 414,27 30 m 100 0,50 Tk cc 414,58 20 m 10 0,50 Lk CC 417,35 80 m 20 0,30 Lk DO 424,97 65 m 80 0,20 Tk cc 425,29 15 m 429,20 15 m 429,27 20 m 430,54 20 t 431,07 80 m 431,41 10 m
Rautakiisut Savimineraalit
20 0,10 Lk KA
1 0,10 Or SK 20 0,10 Lk IL 20 0,01 Lk IL 30 0,01 Lk IL 30 0,01 Lk IL
1 0,01 Lk SK 40 0,10 Ja IL
80 0,01 Ja KA 10 0,10 Ja IL
1 0,01 Lk SK 50 0,01 Ja IL 1 0,01 Or SK 30 0,10 Ja KA
Syv. Lo syv. Su Ty Rautahydroksidit Karbonaatit 432,58 20 m 434,66 20 m 435,52 20 m 436,83 20 m 438,70 30 447,31 20 m 447,81 30 m 461,40 25 464,12 35 m 465,87 85 m 95 0,50 Tk CC 470,03 50 m 470,38 10 m 10 0,01 Lk PU 470,85 10 m 471,08 20 m 471,89 20 m 471,95 20 472,27 20 m 20 0,01 Lk PU 472,32 20 h 100 2,00 Tk PK 472,43 30 m 472,83 30 m 473,05 20 c 10 0,01 Lk PU 20 0,20 Lk CC 473,19 20 c 30 0,20 Lk CC 473,40 70 h 30 0,20 Hi CC 473,44 30 m 100 0,50 Tk CD 473,99 35 t 100 1,00 Tk CD 474,11 30 t 10 0,50 Lk CD 475,71 50 c 100 0,50 Tk CD 475,85 40 c 100 1,00 Tk HE 475,92 50 h 10 0,20 Hi CC 477,28 30 t 477,32 30 h 5 0,20 Hi CC 477,83 40 m 50 0,50 Lk CD 477,88 40 c 5 1,00 Lk CD 478,20 30 h 10 0,50 Lk CC 482,58 70 m 5 0,50 Lk CC 488,30 30 m 490,53 40 m 10 0,50 Lk CC 490,60 35 t 10 0,50 Lk CC 497,02 40 h
Rautakiisut Savimineraalit Fluoriitti
1 0,01 Or SK
1 0,01 Or SK 65 0,10 Ja KA 10 0,01 Ja KA 30 0,10 Ja KA 5 0,50 Or 10 0,01 Ja KA
Syv. Lo syv. Su Ty Rautahydroksidit Karbonaatit Rautakiisut Savimineraalit Fluoriitti MP Sy 497,10 30 h KL 497,39 30 t KL 499,56 30 m KL 499,87 25 t 2 0,20 Lk SK KL 500,06 30 c 5 0,20 Lk CC KL 500,15 30 t KL 500,46 30 m 1 500,76 30 t 10 0,50 Lk CC 1 KL 501,12 30 m 5 0,20 Lk CC KL 501,37 90 m 5 0,50 Lk DO 501,55 30 m 15 0,50 Lk CD KL-pohja 501,61 30 m KL-pohja 501,67 30 m 5 0,50 Lk CC 1 KL-pohja 501,72 30 m KL-pohja 505,66 505,68 30 rv 100 0,10 Tk HE 10 1,00 Lk CC 1 KL 5 mm paksu 507,92 40 m 40 0,20 Lk CD 10 0,20 Lk KA 508,04 40 100 1,00 Tk CD 1 KL-pohja, kiinni 508,15 30 t 100 0,50 Tk CC -......)
-......)
509,37 25 h 5 1,00 Lk CD KL 509,38 30 m KL-pohja 509,41 20 m KL 509,42 15 m 100 0,01 Tk HE 50 0,50 Tk CC KL-pohja 509,75 10 h 1 KL
:
510,08 75 m 100 0,01 Tk PU 30 0,20 Hi CC 1
510,33 20 h 100 0,01 Tk PU KL 510,37 30 1 Kiinni 510,41 20 h 100 0,01 Tk PU KL 510,44 30 h 100 0,01 Tk PU KL 510,50 25 m 1 KL 510,59 30 t KL 510,96 85 m 100 0,50 Tk cc 20 1,00 Lk KA 511,48 25 h 100 1,00 Tk cc CC-ydin 511,50 22 h 100 1,00 Tk cc CC-ydin 512,05 40 m 100 1,00 Tk cc KL 512,20 10 t 50 0,50 Tk CD 512,31 20 h 10 0,30 Lk CC KL 512,33 90 m 5 0,50 Lk CC 1 KL-pohja 512,45 15 m KL-pohja 512,58 65 1 Kiinni
Syv. Lo syv. Su Ty Rautahydroksidit Karbonaatit 512,67 30 h 10 0,50 Lk CC 512,74 70 t 100 3,00 Tk CC 512,83 25 h 512,85 20 h 5 0,50 Lk CC 512,88 20 h 2 0,50 Lk CC 512,98 25 m 100 0,50 Tk CC 513,00 25 m 100 1,00 Tk CC 513,32 70 m 513,93 20 m 514,69 40 h 20 0,10 Hi CC 514,85 20 c 50 1,00 Tk CD 515,19 40 m 100 1,00 Tk CD 515,39 30 c 515,46 30 100 1,00 Tk CD 515,72 30 m 100 0,50 Tk CD 515,94 40 m 50 3,00 Tk CC 516,10 30 m 100 1,00 Tk cc 516,11 40 m 100 1,00 Tk cc 516,18 35 c 516,45 30 m 516,50 35 c 516,55 40 m 516,58 40 m 516,70 35 50 0,01 Lk PU 5 1,00 Lk CC 518,63 30 c 10 1,00 Lk CD 518,98 40 m 519,28 35 m 90 0,50 Tk CC 519,61 40 m 100 0,50 Tk cc 519,63 35 m 100 0,50 Tk cc 521,73 80 m 90 0,50 Tk cc 522,21 80 m 100 0,50 Tk cc 522,34 80 m 80 0,50 Tk CC 523,70 85 m 100 0,50 Hi CC 523,99 20 m 525,76 25 m 10 0,50 Hi CC 526,38 75 m 526,60 60 m 100 1,00 Tk CD 526,78 40 h 10 0,50 Lk CC 526,81 30 h
Syv. Lo syv. Su Ty Rautahydroksidit Karbonaatit 526,83 30 h 5 0,50 Lk CC 526,85 30 h 5 1,00 Lk CC 526,87 35 h 526,90 20 h 5 0,50 Lk CC 526,92 35 h 527,09 15 m 527,14 30 m 527,16 30 m 10 0,50 Or DO 527,20 30 h 527,23 60 m 527,25 35 m 527,27 30 m 527,30 30 m 527,32 30 h 527,52 30 m 527,54 20 m 100 0,01 Tk PU 527,58 20 m 527,62 30 h 10 0,50 Or DO 527,64 20 m 30 0,50 Or DO 527,66 30 m 527,71 70 m 528,03 95 m 20 0,01 Lk PU 40 1,50 Or DO 528,04 25 m 10 0,01 Lk PU 528,16 30 m 100 0,01 Tk PU 528,22 50 m 70 0,01 Lk PU 20 1,00 Or DO 528,30 20 m 100 0,01 Tk PU 30 1,00 Or DO 528,31 15 h 528,33 40 h 5 1,00 Or DO 528,36 35 m 528,39 40 528,40 528,65 rv 100 0,01 Tk PU 5 0,50 Or DO 528,68 70 m 528,69 40 m 528,74 30 m 528,81 60 m 528,98 30 m 100 0,01 Tk PU 5 0,50 Lk CC 528,99 20 m 100 0,01 Tk PU 5 0,50 Lk CC 529,07 20 m 25 0,01 Tk CC
_529,24_ 80 m
Rautakiisut Savimineraalit Fluoriitti MP
5 0,50 Lk KA 20 0,50 Lk KA
100 1,00 Tk KA 70 0,50 Lk KA
100 0,50 Tk SV 100 0,50 Tk KA 100 1,00 Tk KA
30 0,5 Lk KA
70 1,00 Tk KA 15 0,50 Lk KA
100 0,50 Tk KA 20 0,20 Lk KA 10 0,20 Lk KA 5 0,20 Lk KA
100 1,00 Tk KA 100 1,00 Tk KA 100 1,00 Tk KA 100 0,50 Tk IL
Syv. Lo syv. Su Ty Rautahydroksidit Karbonaatit 529,24 30 m 529,47 50 m 529,60 35 h 100 0,01 Tk PU 10 0,50 Or DO 529,61 30 t 40 2,00 Tk CD 529,63 35 10 1,00 Lk CD 529,69 30 m 100 0,01 Tk PU 10 0,50 Or DO 529,73 30 529,97 20 m 5 0,20 Hi CC 530,12 35 100 1,00 Tk CC 530,13 35 h 100 0,50 Tk CC 530,19 20 h 100 0,50 Tk CC 530,39 10 h 100 0,01 Tk PU 530,48 20 h 100 0,01 Tk PU 5 0,50 Or DO 530,61 20 t 100 0,01 Tk PU 40 0,20 Or DO 530,63 20 t 100 1,00 Tk HE 5 0,20 Or DO 530,64 530,74 20 rv 100 1,00 Tk HE 530,76 15 m 100 0,01 Tk PU 20 0,50 Or DO 530,91 30 t 531,04 35 m 100 0,01 Tk PU 531,13 30 m 100 0,01 Tk PU 10 1,00 Or DO 531,27 20 m 531,28 80 h 531,29 25 m 100 0,01 Tk PU 5 0,50 Or DO 531,34 30 c 100 1,50 Tk HE 531,44 75 m 100 0,01 Tk PU 5 0,20 Or DO 531,51 10 m 100 0,01 Tk PU 5 0,20 Or DO 531,52 20 h 100 0,01 Tk PU 531,54 20 h 100 0,01 Tk PU 531,58 25 h 100 0,01 Tk PU 531,59 20 c 100 0,01 Tk PU 50 0,20 Or DO 531,70 20 531,70 20 m 20 0,20 Or DO 531,86 10 m 100 0,01 Tk PU 5 0,20 Or DO 531,89 80 531,93 20 m 532,12 30 m 100 0,50 Tk HE 532,43 30 h 30 0,20 Hi CC 532,96 50 m 533,06 40 m 50 0,50 Lk CD
..
Rautakiisut Savimineraalit Fluoriitti MP 100 0,50 Tk KA 100 1,00 Tk KA
1 0,50 Or
100 1,00 Tk KA 5 0,20 Lk KA
100 0,10 Tk KA
1 0,20 Or
50 0,10 Tk KA 20 0,50 Lk KA
Sy 1
1 KL 1 KL-reunus, CC osin Sy, DO Orjäljellä 1 KL-reunus, CC osin Sy, DO Or jäljellä 1 1 Kiinni
Syv. Lo syv. Su Ty Rautahydroksidit Karbonaatit Rautakiisut Savimineraalit Fluoriitti MP Sy 534,31 40 m 40 0,20 Lk CD 1 534,37 55 m 100 0,50 Tk CD 80 0,20 Lk KA 534,38 95 m 80 0,20 Tk CD 534,46 95 m 70 0,50 Tk CD 60 0,20 Lk SV KA, QV, DO, CC 534,54 25 m 100 0,50 Tk CD 534,91 50 m 60 0,20 Hi CC 535,13 5 m 100 0,50 Tk CD 15 0,50 Lk MH 539,01 100 m 100 0,01 Tk PU 25 0,50 Or CD 1 541,24 10 m 20 0,20 Hi CC 541,44 25 m 20 0,20 Lk KA KL-pohja 541,56 45 m 50 0,50 Tk CD 541,70 25 m 1 KL 541,97 25 h KL 542,00 25 m 100 0,01 Tk PU 542,02 40 h 1 KL 542,07 45 m 1 542,14 20 t 1 542,34 40 t 20 0,50 Tk CC KL 00 ,...... 542,36 40 t 20 0,50 Tk CC KL 542,50 20 h KL 542,51 40 h KL 542,65 50 m KL 543,09 40 t 100 0,01 Tk HE 10 0,20 Hi CC 20 0,20 Lk KA 543,30 35 h KL 543,37 50 m 1 543,67 40 m 100 0,50 Tk CD KL 543,69 25 m 90 0,50 Tk CD 1 KL-pohja 545,74 545,76 rv 30 0,50 Tk CD 1 550,75 30 m 50 0,20 Hi CC 552,34 35 m 5 0,10 Hi CC KL-pohja 552,49 55 m 50 0,50 Tk cc 20 0,50 Lk KA KL-_Qohja 553,60 55 m 100 0,01 Tk PU 553,82 50 m KL-pohja 553,84 35 m 40 0,50 Lk KA 1 553,87 30 t 70 0,10 Tk KA KL, KA myös itse kivessä 553,98 40 m 70 0,10 Tk KA KL, KA myös itse kivessä 554,40 50 t 30 0,01 Lk PU 30 0,50 Va CC 40 0,01 Lk IL 554,96 40 t 80 0,01 Tk PU 555,11 40 a 30 0,50 Lk CC
Syv. Lo syv. Su Ty Rautahydroksidit Karbonaatit 555,30 30 t 555,34 35 t 555,56 50 t 30 0,50 Tk CC 555,59 40 t 20 0,50 Tk CC 555,76 35 t 100 0,50 Tk CC 555,83 40 t 30 0,50 Lk CC 555,97 40 t 10 0,01 Tk CC 556,58 70 t 100 2,00 Tk CC 556,89 70 t 80 0,50 Tk CC 557,57 45 t 30 0,20 Va CC 558,64 60 a 558,66 60 a 558,72 60 t 10 0,01 Hi CC 565,59 85 m 5 0,01 Hi CC 568,49 90 c 20 0,01 Hi CC 571,64 75 c 70 1,00 Tk CC 574,62 15 c 574,65 60 m 5 0,01 Hi CD 574,68 35 c 585,20 65 c 80 0,01 Tk PU 585,72 70 m 10 0,01 Tk PU 596,03 0 m 596,32 30 h 100 0,10 Tk HE 596,47 30 t 100 0,01 Tk PU 596,50 30 m 596,85 50 100 0,01 Tk PU 596,87 50 h 597,03 35 h 597,14 50 h 597,28 40 h 599,65 40 m 100 0,01 Tk PU 599,97 30 h 599,98 30 h 100 0,01 Tk PU 600,02 40 m 600,10 35 h 600,21 35 t 100 0,01 Tk PU 600,23 40 t 100 0,01 Tk PU 600,56 70 m 600,60 70 m
Rautakiisut Savimineraalit 30 0,10 Tk IL 30 0,10 Tk IL 70 0,10 Tk IL
1 0,1 Or SK 30 0,01 Sp IL 20 0,50 Tk KA
10 0,01 Lk KA 10 0,01 Lk KA
70 0,50 Tk KA 70 0,50 Tk KA
5 0,10 Lk KA
20 0,50 Lk IL 20 0,50 Lk IL 70 0,20 Lk IL 20 0,20 Lk IL
Syv. Lo syv. Su Ty Rautahydroksidit Karbonaatit 600,63 80 m 600,87 35 m 601,15 30 m 100 0,01 Tk PU 601,20 40 m 100 0,01 Tk PU 601,63 30 t 601,67 601,75 rv 603,96 25 m 100 0,50 Tk PU 604,26 30 m 604,34 35 m 604,51 70 m 604,65 70 m 15 0,10 Hi CC 619,88 80 m 651,81 80 h 652,79 30 m 652,86 30 m 653,21 35 h 653,61 30 m 653,71 0 t 653,72 70 c 20 0,01 Hi CC 655,93 40 t 655,95 35 t 656,58 40 c 656,64 40 c 658,14 70 c 669,25 10 t 10 0,50 Lk CD 669,59 20 t 669,84 0 c 670,05 20 m 10 0,10 Lk CC 671,16 20 c 10 0,10 Lk CC 679,35 30 c 20 0,01 Lk PU 50 0,50 Lk CC 679,45 10 m 50 0,01 Lk PU 680,81 30 t 680,83 20 t 10 0,10 Hi CC 680,95 35 c 680,98 30 t 30 0,50 Tk cc 683,24 20 t 50 0,01 Lk PU 685,27 65 c 685,75 10 t
-685,87 30 t
Rautakiisut Savimineraalit Fluoriitti 20 0,20 Lk IL 20 0,20 Lk IL
Syv. Lo syv. Su Ty Rautahydroksidit Karbonaatit Rautakiisut 685,97 50 t 686,17 25 t 686,21 10 t 686,39 30 a 686,54 20 c 686,58 20 c 686,61 25 c 686,62 30 c 686,63 20 c 686,93 30 a 687,00 75 m 687,07 55 m 688,00 30 c 688,10 35 m 689,28 80 m 30 0,50 Hi CC 690,06 85 m 690,88 30 m 690,96 30 m 691,00 30 t 691,08 60 c 691,22 35 t 691,32 30 t 691,43 30 t 691,67 75 m 691,73 40 m 692,58 75 t 5 0,10 Hi CC 692,74 10 t 692,78 10 t 692,84 20 m 693,43 40 m 693,51 45 m 693,60 35 m 693,70 55 c 693,80 70 t 694,58 60 c 694,67 20 m 694,70 30 t 695,38 30 t 695,40 30 t
Savimineraalit 20 0,01 Tk IL 20 0,01 Tk IL 20 0,01 Tk IL
IL 60 0,10 Tk IL 10 0,01 Lk IL 90 1,00 Tk IL
100 0,10 Tk IL 100 0,10 Tk IL
5 0,01 Ja IL 5 0,01 Ja KA
10 0,10 Lk KA 50 0,10 Lk KA 10 0,10 Lk KA
80 0,20 Lk KA 70 0,01 Tk IL
100 0,20 Tk IL 20 0,01 Tk IL 30 0,01 Lk KA 80 0,10 Va SM 90 0,01 Tk SV 90 0,01 Tk SV 35 0,10 Lk KA
100 0,20 Tk KA
30 0,10 Tk SM 5 0,10 Lk SM
50 0,01 Tk IL 50 0,20 Tk KA 90 0,20 Tk KA 30 0,10 Lk KA 80 0,10 KA 20 0,10 Lk KA 80 0,10 Tk KA 90 0,10 Tk IL 80 1,00 Tk KA 20 0,20 Lk IL 20 0,20 Lk IL
Syv. Lo syv. Su Ty Rautahydroksidit Karbonaatit 695,55 30 m 695,60 20 t 695,61 25 t 696,02 65 c 696,34 20 m 696,72 20 t 697,11 70 m 697,51 25 t 697,52 30 c 697,54 20 c 697,60 80 c 698,13 85 m 700,57 50 m 701,10 25 m 701,25 60 c 701,59 70 c 701,64 80 c 701,68 80 c 702,43 10 c 703,85 65 c 705,52 20 t 705,53 5 c 705,66 15 t 705,74 20 t 705,98 55 t 706,90 30 t 707,06 80 t 30 0,10 Hi CC 707,42 25 t 70 0,01 Tk PU 707,69 25 t 70 0,01 Tk PU 707,70 20 t 70 0,50 Tk PU 707,78 30 c 100 0,10 Tk PU 707,89 25 c 100 0,10 Tk PU 707,91 707,97 20 rv 100 0,10 Tk PU 708,02 20 c 100 0,10 Tk PU 708,36 20 c 100 0,10 Tk PU 708,38 20 c 100 0,10 Tk PU 708,39 15 c 100 0,10 Tk PU 708,58 20 c 100 0,10 Tk PU 708,88 25 t 50 0,01 Tk PU
Rautakiisut Savimineraalit 100 0,30 Tk IL 20 0,20 Lk IL 35 0,10 Lk IL 70 0,10 Tk KA 30 0,10 Tk IL 60 0,01 Tk IL
1 0,01 Pe IL 60 0,10 Tk IL 60 0,20 Tk IL 30 0,01 Tk IL 60 0,20 Lk KA
1 0,10 Lk IL 10 0,10 Pi KA 50 0,10 Tk KA 50 0,10 Tk KA 50 0,10 Tk KA 50 0,10 Tk KA 50 0,01 Tk IL
5 0,01 Lk KA 10 0,01 Tk IL 30 0,50 Tk IL 10 0,01 Lk IL 10 0,01 Lk IL 30 0,01 Lk IL 30 0,10 Lk IL 30 0,10 Lk IL 30 0,10 Lk IL 20 0,10 Lk IL 20 0,10 Lk IL 60 0,50 Tk IL 60 0,50 Tk IL 60 0,50 Tk IL 60 0,50 Tk IL 60 0,50 Tk IL 60 0,50 Tk IL 60 0,50 Tk IL 60 0,50 Tk IL 50 0,10 Tk IL
Syv. Lo syv. Su Ty Rautahydroksidit Karbonaatit 708,92 30 t 50 0,01 Tk PU 708,98 30 c 90 0,50 Tk PU 709,04 30 t 709,08 30 t 70 0,10 Tk PU 709,41 30 t 70 0,01 Tk PU 709,79 25 c 710,41 25 m 710,69 30 m 711,13 45 m 711,90 65 t 712,08 65 t 712,94 75 c 714,14 25 c 714,79 10 a 714,95 30 t 715,62 25 m 30 0,5 Tk DO 715,67 30 t 716,53 30 c 717,31 20 m 717,53 30 t 50 0,10 Tk DO 718,07 20 t 20 0,10 Tk DO 718,34 20 t 720,52 35 a 60 0,10 Hi CC 720,63 35 t 100 0,01 Tk PU 720,64 35 t 720,65 30 t 100 0,01 Tk PU 720,69 30 t 50 0,01 Tk PU 720,71 30 t 50 0,01 Tk PU 720,73 30 t 50 0,01 Tk PU 720,74 35 t 50 0,01 Tk PU 720,84 40 t 50 0,01 Tk PU 720,86 40 t 50 0,01 Tk PU 721,05 25 t 721,06 30 t 721,10 30 t 721,11 20 t 721,16 25 t 10 0,01 Lk PU 721,30 721,45 rv 40 0,01 PU 10 0,10 Hi CC 721,51 30 t 50 0,01 Lk PU 10 0,10 Hi CC
Rautakiisut Savimineraalit 50 0,10 Tk IL 10 0,10 Lk IL 90 0,10 Tk IL 30 0,10 Lk IL 30 0,10 Lk IL 10 0,01 Lk KA 30 0,01 Lk KA 10 0,01 Lk KA 50 0,01 Lk KA
100 0,10 Lk KA 100 0,10 Lk KA 50 1,00 Lk KA 10 0,10 Lk IL 40 0,50 Lk IL 40 0,10 Lk IL 70 0,50 Tk IL
20 0,01 Lk IL
100 0,10 Tk IL
50 0,01 Tk IL 50 0,01 Tk IL 50 0,01 Tk IL 50 0,01 Tk IL 50 0,01 Tk IL 50 0,01 Tk IL
100 0,10 Tk IL 100 0,10 Tk IL 50 0,50 Sp IL
100 1,00 Tk IL 90 0,50 Tk IL 40 0,50 1 40 0,01 Lk IL
Fluoriitti MP
60 0,01 Tk 30 0,01 Tk
30 0,01 Tk
20 0,10 Or 100 0,10 Tk
50 0,01 Tk 10 0,10 Tk
Sy
K vartsi utunut
Ovoidien reunat kaolinisoituneet
SM-pohja kvartsiutunut 20/0, 1/Lk/KA, ovoidien reunat KA
Syv. Lo syv. Su Ty Rautahydroksidit Karbonaatit 721,72 30 t 721,79 20 c 10 0,10 Hi CC 721,81 20 t 70 0,10 Hi CC 722,09 80 c 10 0,01 Lk PU 40 0,10 Hi CC 722,32 30 t 722,36 30 t 722,38 35 t 722,46 35 t 722,52 35 t 30 0,10 Hi CC 722,54 50 t 30 0,10 Hi CC 723,72 40 a 723,83 30 c 723,87 40 c 60 1,00 Lk CC 724,35 45 c 5 1,00 Or CC 724,45 15 c 5 1,00 Or CC 724,49 25 c 5 1,00 Or CC 725,55 60 c 726,27 25 m 30 0,50 Lk CC 726,41 30 t 30 0,50 Lk CC 734,15 25 t 100 0,50 Tk cc 737,00 40 c 100 1,00 Tk CC 737,88 55 t 20 0,10 Lk CD 738,19 50 t 20 0,10 Lk CD 739,23 25 t 739,45 25 t 20 0,01 Hi CC 739,48 25 t 20 0,01 Hi CC 740,64 10 c 100 0,10 Tk cc 741,22 10 c 100 0,10 Tk cc 741,44 30 t 50 0,10 Hi CC 741,60 10 m 20 0,01 Hi CC 741,86 30 m 20 0,01 Hi CC 742,29 30 t 70 0,50 Tk cc 742,46 30 t 100 0,50 Tk cc 742,83 80 c 20 0,01 Hi CC 742,99 70 a 743,56 25 t 30 1,00 Lk CC 743,59 25 t 95 1,00 Lk CC 744,30 75 m 30 0,01 Lk CC 744,39 20 m 70 0,10 Or CC
Rautakiisut Savimineraalit
20 0,10 Lk IL
10 0,01 Lk IL 10 0,10 Lk IL 10 0,10 Lk IL 10 0,10 Lk IL 10 0,10 Lk IL
40 8,00 Pe KA 10 0,10 Lk KA
1 0,10 Or SK 10 0,50 Lk KA 10 0,50 Lk KA 10 0,50 Lk KA
20 0,10 Tk IL 20 0,10 Tk IL 20 0,01 Lk KA 20 0,01 Lk KA 20 0,01 Lk KA
10 0,01 Lk IL 40 0,10 Lk KA 10 0,10 Lk KA 5 0,10 Lk KA
20 0,01 Ja IL 40 0,01 Ja IL
Fluoriitti MP
10 0,10 Pe
40 0,10 Or 30 0,10 Or 30 0,10 Or 30 0,10 Or
20 0,10 Or 60 0,10 Or
Sy KL KL
KL KL KL KL KL-pohja KL-pohja
1 K vatsiutunut, syöpymän halk. 1 cm KL Kvartsiutunut
1 K vatsiutunut, syöpymän halk. 3 mm 1 K vatsiutunut, syöpymän halk. 3 mm 1 K vatsiutunut, syöpymän halk. 3 mm
Syv. Lo syv. Su Ty Rautahydroksidit Karbonaatit 745,36 35 m 100 1,00 Tk CC 745,54 80 m 20 0,10 Lk CC 746,96 65 m 10 0,10 Lk CC 747,90 60 m 748,28 80 m 10 0,10 Lk CC 748,77 5 t 80 0,50 Tk CC 749,98 30 t 100 0,50 Tk CC 750,20 30 t 100 0,50 Tk CC 750,24 30 t 80 0,50 Tk CC 750,54 30 t 750,63 30 t 100 1,00 Tk CC 750,86 20 t 50 0,50 Tk CC 751,69 70 m 60 0,50 Lk CC 752,68 25 t 100 0,50 Tk CC 755,92 70 m 20 0,50 Lk CC 857,44 30 h 100 1,00 Tk CC 860,82 35 c 5 0,50 Or DO 861,29 30 h 862,58 40 100 0,50 Tk CC 866,99 30 m 870,73 85 m 80 0,10 Hi CC 871,23 30 m 30 0,50 Tk CD 871,38 35 m 100 1,50 Tk CC 871,73 40 m 5 0,50 Lk CC 871,85 15 h 5 0,50 Lk CC 873,54 80 m 20 1,00 Lk CC 873,83 30 m 50 1,00 Tk CD 875,11 40 h 80 0,50 Hi CC 876,64 876,66 rv 100 2,00 Tk CC 876,77 40 100 2,00 Tk cc
; 876,78 30 100 2,00 Tk CC 876,98 10 t 100 3,00 Tk CC 877,01 20 t 100 3,00 Tk cc 885,33 35 t 100 2,00 Tk cc 886,03 50 t 50 0,20 Tk cc 886,22 30 t 100 3,00 Tk CC 886,25 25 t 10 1,00 Lk CC 887,34 30 t 50 1,00 Lk CD 887,59 20 h 2 1,00 Lk CC
Rautakiisut Savimineraalit Fluoriitti MP
100 0,01 Ja KA 100 0,50 Ja SM
20 0,50 Lk KA 10 0,20 Lk KA
1 0,01 Or SK 100 0,01 Tk KA
5 0,10 Or SK 20 1,00 Lk KA
20 0,50 Lk KA
2 1,00 Lk KA
Sy
KL K vartsiutunut, karkea kate K vartsiutunut, karkea kate
KL-pohja
1 KL-pohja
KL-pohja KL
1 KL-pohja KL Kiinni, KL-reunus, CC keskellä Hiukan kvartsiutunut
Syv. Lo syv. Su Ty Rautahydroksidit Karbonaatit 887,76 30 m 100 2,00 Lk CC 888,14 30 c 100 1,00 Tk CC 888,75 30 c 100 1,00 Tk CC 889,29 20 m 100 0,50 Tk cc 990,35 35 m