LOPPURAPORTTI KATe2 - HANKE 1.1.2013 – 30.6.2015 Tilaaja: Ammattikorkeakoulujen tietohallintojohtajien verkosto (AAPA) Rahoittaja: OKM ja kaikki ammattikorkeakoulut KATe2-johtoryhmä: Rehtori Turo Kilpeläinen, Arene/Kamk (pj), Ylitarkastaja Ilmari Hyvönen, OKM (vpj) KATe2-ohjausryhmä: Tommi Kangasaho, Lamk, (pj -> 30.4.2015) Juha Venho, Tuamk (pj 1.5.2015->) Hankkeen kotikorkeakoulu: Diakonia ammattikorkeakoulu Oy KATe2-projektipäällikkö: Taisto Mattila, Diak
31
Embed
LOPPURAPORTTI - KATe2 - HANKE Documents/KATe2-loppuraportti.pdf · KATe2 teki konesalikustannuslaskentaa yhdessä useamman ammattikorkeakoulun ja CSC:n kanssa vuosien 2013 ja 2014
This document is posted to help you gain knowledge. Please leave a comment to let me know what you think about it! Share it to your friends and learn new things together.
KATe -hanke on ammattikorkeakoulujen KokonaisArkkitehtuuriTeknologiatason yhteistä kehittämistyötä. Ensimmäinen vaihe KATe1 -hanke toimi ajalla 1.8 - 31.12.2011 ja hankkeen toinen vaihe KATe2 -hanke toimi ajalla 1.1.2013 - 30.6.2015.
KATe2-hankkeen tavoitteet olivat Hankkeen tavoitteena oli yhtenäistää ammattikorkeakoulujen teknologiarkkitehtuuria Kartturi-mallin mukai-sesti. Yhtenäinen arkkitehtuuri mahdollistaa ammattikorkeakoulujen sekä teknologiayhteistyön että järjestel-mien yhteentoimivuuden ja näin saavutetaan huomattavia kustannussäästöjä ja rakenteellisia uudistuksia. Kate2-hankkeen aikana tavoitteita vielä tarkennettiin AAPA:n yhteisessä strategiassa: ”Ammattikorkeakoulu-jen digitalisoinnin kehittämisohjelma 2014-2020”
Kate-yhteistyö avaa uusia toiminnallisia, rakenteellisia ja teknisiä kehittämisen mahdollisuuksia, jotka paran-tavat sekä toiminnan palvelevuutta, laatua että kustannustehokkuutta. Yksittäisen ammattikorkeakoulun mah-dollisuudet kustannustehokkuuden parantamiseen ja vaativien kehityshankkeiden toteuttamiseen ovat rajalli-set.
Saadaan uusia yhteisiä toimintatapoja ICT-palveluiden tuottamiseen hyödyntämällä teknisen kehityksen tarjo-amia uusia vaativiakin mahdollisuuksia. Yksittäisen ammattikorkeakoulun mahdollisuudet hallita yksin moni-mutkaistuvaa ICT-ympäristöä ja sen vaatimaa osaamista ovat rajalliset. ICT-palvelujen palvelutasoon ja laa-tuun kohdistuu tulevaisuudessa kasvavia vaatimuksia, joihin on vaikea yksittäisen AMK:n vastata
Teknologiayhteistyö mahdollistaa, että toinen osa ammattikorkeakoulun ICT-henkilöresursseista suunnataan aikaisempaa enemmän oman ydintoiminnan tukemiseen. Digitalisoinnin hyödyntämiselle opetuksen ja oppi-misen strategisessa kehittämisessä ja tukemisessa on selkeä tarve.
KATE hanke luo AMK:lle vahvan yhteisen teknologiayhteistyökumppanin, joka voi lisätä yhteistyötä niin yliopistojen, toisen asteen kuin myös VM:n, OKM:n CSC:n ja muiden toimijoiden kanssa.
KATe2-hankeen rahoitus ja organisointi Ammattikorkeakoulujen tietohallintojohtajien verkoston (AAPA) käynnistämää KATe2-hanketta rahoittivat puoliksi ammattikorkeakoulut ja OKM. Ammattikorkeakoulujen osuudet määräytyivät korkeakoulun koon mukaan. Hankkeen kokonaisbudjetti oli 520.000€.
Hanketta valvoi KATe2-johtoryhmä, jonka puheenjohtajana toimi Kajaanin amk:n rehtori Turo Kilpeläinen, joka edusti myös AMK:jen rehtorineuvostoa ja varapuheenjohtajana toimii ylitarkastaja Ilmari Hyvönen OKM:stä.
Hanketta ohjasi AAPA-verkoston nimeämä KATe2-ohjausryhmä, jossa oli mukana ammattikorkeakoulujen tietohallintojohtajia puheenjohtajana Tommi Kangasaho, LAMK. Projektin kotikorkeakoulu oli Diakonia amk Oy ja projektipäällikkönä toimi Taisto Mattila, Diak.
Hankkeen aikana projektissa käytettiin useita eri alueiden konsulttitoimistoja kuten esim. PwC, AALTO-yli-opisto, CloudSolutions, Proact ja neuvonantajina olivat mm. Pentti Heikkinen, Yrjö Benson, Matti Lehti sekä useat eri ammattikorkeakoulujen, OKM:n ja CSC:n johtajat tai asiantuntijat.
Hankkeen aikana projektissa toimi lisäksi useita alatyöryhmiä eri toiminta-alueilla kuten konesaliryhmä, lii-ketoimintaryhmä jne.
3
KATe2 - HANKE LOPPURAPORTTI
KATe2-hankkeen toiminta KATe2-hankkeen perusta oli luotu aikaisemmassa KA-pilottihankkeessa määrittelemällä korkeakoulujen ko-konaisarkkitehtuurin yhteinen viitekehys. Hyvän perustan lisäksi Kate2 hankkeelle tarvittiin päämäärä, suunta ja selkeät askeleet kuinka edetään. Ne saatiin AAPA-verkoston yhteisessä strategiatyössä, AMK:jen tietohallinnon johtamisvalmennusohjelmassa BISE Pro ja KATE2 hankkeen yksityiskohtaisessa yhteisten palvelujen kirjallisessa kartoituskyselyssä. Näistä kaikista tuloksista on erilliset kirjalliset julkaisut.
Kate2 hanke käynnisti mittavan kaikkien ammattikorkeakoulujen tietohallintopalveluiden yhteisen kehittä-misohjelman, jossa luotiin suunta yhteiselle kehittämistyölle. Tuloksena syntyi: ”Ammattikorkeakoulujen digitalisoinnin kehittämisohjelma 2014 - 2020”, joka on edesauttanut yhteistyön tiivistymistä ja yhteisen lii-ketoimintamallin ja palvelujen selvittämistä. Ammattikorkeakoulujen digitalisoinnin kehittämisohjelma 2014 - 2020 hyväksyttiin yksimielisesti AAPA-verkostossa että ammattikorkeakoulujen rehtorien neuvostossa (ARENE) kesäkuussa 2014. Kehittämisohjelmassa Kate-hankkeen vastuulle tuli tietohallinnon teknologia ja järjestelmäyhteistyön edistäminen. Suosituksena oli teknologiayhteistyön kustannustehokas kehittäminen yhtenä vaihtoehtona mm. yhteisen palvelukeskuksen perustaminen. Uuden yhteisen innovatiivisen liiketoi-mintamallin kehittäminen toimialariippumattomien palveluiden tuottamiseen, hankintaan ja jakeluun olikin KATE-hankkeen keskeisin haaste.
Yhteisen liiketoimintamallin selvittämiseksi KATe2 -hankkeen toimesta tehtiin 2014 yhdessä CloudSolutions CS Oy:n kanssa selvitys yhteisen ICT-palvelukeskuksen perustamisesta ja sen käyttöönotosta yhdessä kon-sultti Pentti Heikkisen kanssa. Vuoden 2015 keväällä jatkettiin selvitystyötä laatimalla esiselvitys yhteisen ICT-palvelukeskuksen perustamiseksi yhdessä PricewaterhouseCoopers Oy:n kanssa. Näistä hankkeista syn-tyikin KATe2 hankkeen tärkein tulos ja jatkotoimenpide-ehdotus: Selvitys ja toimenpidesuunnitelma ammattikorkeakoulujen yhteisen ICT-palvelukeskuksen perustamiseksi.
AAPA-verkosto näki ammattikorkeakoulujen toiminnan ja sen tietohallinnon rakennemuutoksen niin suurena muutos- ja osaamishaasteena, että se toteutti yhteistyössä AALTO-yliopiston kanssa Suomen kattavimman yliopistotasoisen tietohallinnon johtamisen koulutusohjelman BISE Pro. BISE Pro -koulutusohjelma oli laajuudeltaan 30 op ja se toteutettiin vuosina 2013- 2014. Koulutusohjelmaan osallistui 20 ammattikorkeakoulujen tietohallintojohdon edustajaa. Yhtenä tulosraporttina julkaistiin kirja: ”Tietohallinnon johtamisen kehittäminen korkeakouluissa” Se sisältää paljon evästyksiä korkeakoulujen tietohallinnon johtamiseen ja uudelleen organisointiin. linkki: https://www.csc.fi/-/bise?inheritRedirect=true
KATe2-hankkeessa selvitettiin syksyllä 2013 ammattikorkeakouluille suunnatulla tarkalla kyselyllä kiinnos-tusta halutuimpiin yhteisiin palveluihin, jonka pohjalta kiinnostavimmaksi palveluksi osoittautui yhteinen kes-kitetty varmistuspalvelu. Yhdessä toteutettavia palveluja löytyi kymmenkunta heti toteutettavaa palvelua. Vuoden 2014 keväällä KATe2-hankkeessa tehtiin yhteisen varmistuspalvelun osalta tekninen määrittelytyö yhdessä CSC - Tieteen tietotekniikka keskus Oy:n kanssa (CSC), jonka tuloksena saatiin tekninen toteutustapa varmistuspalvelun toteuttamiseksi. Varmistuspalvelun osalta tehtiin myös palvelukatalogi -mallin määrittely-työ yhdessä Proact Oy:n konsulttien kanssa. Tämän palvelukatalogimallin pohjalta tuleva yhteinen ICT-pal-velukeskus pystyy tarvittaessa luomaan myös muita yhteisiä ICT-palveluja.
KATe2 teki konesalikustannuslaskentaa yhdessä useamman ammattikorkeakoulun ja CSC:n kanssa vuosien 2013 ja 2014 aikana. KATe2 oli mukana Datakeskus CSC Kajaanin konesalikontin EU-hankkeen hakuproses-sissa ja osallistui myös lopulta toteutuneen hankkeen projekti- ja ohjausryhmätyöhön, jonka tuloksena toteutui korkeakouluille suunnattu yhteinen konesalikonttitila Kajaanin entisen Renforsin rannan paperitehtaan tiloi-hin. Keväällä 2015 KATe2 selvitti yhdessä CloudSolutions CS Oy:n kanssa yhteisen ”Virtuaalikonesali”-pi-lotin käynnistämistä Kajaanin konesalikontin hyödyntämiseksi ammattikoreakoulujen käyttöön. Pilottihank-keeseen lähti mukaan 14 ammattikorkeakoulua, jotka yhdessä pilotoivat Kajaanin konesalikonttitilan ja yhtei-sen virtuaaliympäristön soveltuvuutta ammattikorkeakoulujen käyttöön. Vuoden pilotti toteutetaan ajalla 1.5.2015 - 31.4.2016 ja pilotin jälkeinen tuotantovaihe on tarkoitus aloittaa 1.5.2016. Tässä testataan yhden palvelun toimivuutta korkeakouluyhteistyönä. Pilottivaiheen jälkeen tämä palvelu voidaan siirtää osaksi am-mattikorkeakoulujen palvelukeskusta ja sen ensimmäiseksi yhteiseksi palveluksi. Tämä on toinen tärkeä KATE2 hankkeen jatkokehittämishanke.
Näiden lisäksi Kate2 hankkeessa tutkittiin ja kehitettiin lukuisia muita pienempiä asioita kuten esim. yhteisiä teknologiaselvityksiä, tietoturvapalveluja, hankintayhteistyötä korkeakoulujen kesken, jonka sivutuotteena monen vuoden keskustelujen tuloksena saatiin lopulta oikeus hyödyntää Hanselin yhteishankintapalveluja jne.
KATe2-hankkeen tulokset ja hyödyt Uusia toimintatapoja IT-palveluiden tuottamiseen
Tietohallintostrategiatyön pohjalta tehty ”Ammattikorkeakoulujen digitalisoinnin kehittämisohjelma 2014-2020” on edesauttanut yhteistyön tiivistymistä ja yhteisen liiketoimintamallin ja palvelujen selvittämistä. Korkeakoulujen merkittävä ICT-yhteistyö edellyttää yhteensopivia toimintamalleja, joiden kehittämisessä KATE2 hankkeella on ollut tärkeä rooli. Ensimmäinen konkreettinen yhteistyöhanke, jossa pilotoidaan laajamittaista yhteistyötä, on KATE2 hankkeen käynnistämä 14 korkeakoulun yhteinen virtuaalikonesalipilotti.
Virtuaalipilottihanke luo uutta toimintatapaa yhteiseen palvelujen tuottamiseen ja hankkimiseen, joita voidaan soveltaa tulevassa palvelukeskustoiminnassa. Kate2 hankkeen toinen toimintatapoihin vaikuttava tulos on ehdotus yhteisestä palvelukeskuksesta, joka edellyttää vielä merkittävämpiä toimintaprosessien yhtenäistämistä. Tähän rakenneuudistukseen Kate2 hankkeessa on valmistauduttu.
Henkilöresurssien laadukkaampi ja kustannustehokkaampi allokointi
KATE2 esitykset tähtäävät henkilöresurssien ammatillisen osaamisen terävöittämiseen ja erikoistumiseen. Yhteisesti toteutettavat ICT-ratkaisut antavat mahdollisuuden henkilöresurssien suuntaamiseen sekä ammattikorkeakoulujen ydintoiminnan kannalta tärkeämpiin tehtäviin että toisaalta osa voi keskittyä entistä vaativimpiin teknologiahaasteisiin.
Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen
KATe2-hanke on yhtenäistänyt ammattikorkeakoulujen teknologia-arkkitehtuuria. Jatkossa mahdollisen yhteisen ICT-palvelukeskuksen perustaminen mahdollistaa ammattikorkeakoulujen kokonaisarkkitehtuurin yhtenäistämisen myös tietojärjestelmä-, tieto- ja toiminta-arkkitehtuurin osalta. Ratkaisuissa on huomioitu aina myös yliopistojen mahdollinen mukaantulo yksitäisiin hankkeisiin.
Taloudellisia säästöjä
KATE2 hankkeen taloudelliset säästöt muodostuvat 1) toimintatapojen uudistumisesta ja tehostumisesta 2) sekä kustannustehokkaampien ja laadukkaampien hankintojen avulla.
Toimintatapojen uudistumisten kautta säästöt näkyvät mm. siinä, että hankkeen aikana on vähennetty ICT-henkilöstöä n. 10 % tinkimättä kuitenkaan ICT-palveluiden laadusta. Vielä merkittävämpi säästö tulee toisesta vaiheesta, jolloin ammattikorkeakoulujen päällekkäin ICT-työ minimoidaan uudessa palvelukeskuksessa ja vapautuvat resurssit voidaan siirtää ammattikorkeakoulun ydintoiminnan entistä parempaan tukemiseen. Tavoitteena on yhteensä n. 30% säästö, jossa on huomioitu myös laadun parantuminen.
Helposti mitattavissa olevat nopeat säästöt ovat tulleet lisenssi-yhteistyössä, yhteisissä laite kilpailutuksissa ja yhteisissä ICT-kartoitus ja -tutkimushankkeissa. Niiden arvioidaan olevan n. 200.000 € vuodessa.
Muut tulokset ja hyödyt
AAPA -verkoston yhteistyö on selvästi kehittynyt, sillä yhteistyö sekä teknisissä, että hallinnollisissa asioissa on mennyt eteenpäin ja tiivistynyt KATe2-hankkeessa tehtyjen yhteisten asioiden ansiosta. Ajatus määrättyjen palveluiden tuottamisesta yhteisesti on selkeytynyt ja kirkastunut; ei kaikkea kannata, eikä ole enää järkevää tuottaa itse. Palvelujen kustannuslaskentaa on harjoiteltu hankkeen aikana, jolloin kokemus ja taito sen tekemiseen on kasvanut ja kehittynyt, joka edesauttaa jatkossa palvelujen yhteisen tuottamisen kehittämisessä. Uusien teknologioihin perehtymistä ja siten asiantuntemuksen kasvamista on tapahtunut myös KATe2-hankkeen toiminnan ansiosta. Taloudellisia säästöjä on tullut myös yhteisten lisenssihankintojen myötä, jotka kertautuvat tuleville vuosille. Mutta merkittävimmät tuottavuusparannukset tulevat tulevaisuudessa yhteisen palvelukeskuksen perustamisen jälkeen ja sen tarjoamien yhteisten keskitettyjen palvelujen johdosta ja sitä kautta myös ammattikorkeakoulujen toimintaprosessien laadun parantuessa ja tehostuessa.
5
KATe2 - HANKE LOPPURAPORTTI
KATe2-hankkeen jälkeen
Yhteisen ICT-palvelukeskuksen perustaminen tärkeää
Näistä hankkeista Seuraava vaihe on yhteisen ICT-palvelukeskuksen selvitysvaihe 1.8. - 31.12.2015, johon mukaan lähtevien ammattikorkeakoulujen on ilmoittauduttava 30.6.2015 mennessä.
KATe2 suorittaman liiketoimintamallin / ICT-palvelukeskuksen esiselvityksen pohjalta ICT-palvelukes-kuksen selvitysvaiheeseen toivotaan myös mahdollisimman monta ammattikorkeakoulua mukaan. Tavoite on viedä ICT-palvelukeskus selvitysvaihe läpi ajalla 1.8 - 31.12.2015 ja suunnitteluvaihe ajalla 1.1 - 30.6.2016 ja päästä toteutusvaiheeseen 1.7 - 31.12.2016, jonka jälkeen käynnistyisi tuotantovaihe 1.1.2017, jolloin ammattikorkeakouluilla olisi perustettuna yhteinen ICT-palvelukeskus.
Virtuaalikonesali -pilottihankkeen toteuttaminen ja tuotantovaiheen käynnistäminen tärkeää
Toteuttaa ”Virtuaalikonesali” -pilottihanke ajalla 1.5.2015 - 31.4.2016, jonka jälkeen tavoite, että virtuaali-konesali -tuotantovaihe mahdollistuu ja käynnistyy Kajaanin konesalikontista käytännön kokeilujen osalta viimeistään 1.8.2016 alkaen. Tuotantovaiheen aloittamisen helpottamiseksi valmistellaan EU-rahoituksen hakemisesta pilottivaiheen aikana syksyllä 2015. Tuotanto siirtyisi yhteisen ICT-palvelukeskuksen palveluksi mahdollisimman pian heti sen perustamisen jälkeen. 14 ammattikorkeakoulun yhteinen ”Virtuaalikonesali” -pilottihankkeen läpivieminen on erittäin tärkeää, jotta yhteisiin Kajaanin konesalikontista tuotettavien palvelujen tuotantovaiheeseen siirtyminen onnistuu ja mahdollisimman moni pilotin ulkopuolinen ammattikorkeakoulu ja mahdollisesti myös yliopistotkin saataisiin houkuteltua mukaan tuotantovaiheeseen.
ICT-palvelukeskuksen ”Selvitysvaiheen” ja ”Virtuaalikonesali” -pilotin läpiviemiseksi tuloksellisesti vaaditaan sopivien henkilöiden löytämistä ja sitoutumista työhön sekä rahoituksen järjestämistä joko osittain ulkopuolisella tai kokonaan omalla ammattikorkeakoulun rahoituksella.
6
KATe2 - HANKE LOPPURAPORTTI
1. HANKKEEN TAUSTAA Pääsääntöisesti kukin ammattikorkeakoulu suunnittelee, hankkii, toteuttaa ja ylläpitää itse omat IT-
palvelunsa. Ammattikorkeakoulujen tietohallintojohtajien verkoston (AAPA) piirissä on keskusteltu
vilkkaasti siitä, onko nykyinen toimintatapa enää jatkossa perusteltua tai edes mahdollista. Voisiko olla
järkevämpää toteuttaa sovitut IT-palvelut yhteisesti. Nähtiin selvästi potentiaalisia hyötyjä yhteistyöstä
esim. ohjelmistolisenssien ja perustietotekniikan osalta.
KATe -hanke on vuonna 2010 aloitettu ammattikorkeakoulujen KokonaisArkkitehtuurinTeknologiatason
yhteistä kehittämistyötä, jonka ensimmäisen vaiheen KATe1 -hanke on toiminut ajalla 1.8. – 31.12.2011.
KATe1 -hankkeen kustannus AAPA-verkostolle oli 50 000 €. Karkean arvion mukaan KATe1 -hanke on
tuonut ja tulee tuomaan AAPA-verkostolle taloudellista säästöä yhteisillä lisenssihankinnoilla
vuositasolla n. 100 000 – 200 000 €. Eli 3-4 vuoden aikana tulee taloudellista säästöä
ammattikorkeakouluille n. 500 000 €. Taloudellista hyötyä arvioitaessa on otettava huomioon, että
KATe1 -hanke oli kertaluonteinen investointi, kun taas mm. yhteishankintojen kautta saavutetut
taloudelliset säästöt tulevat olemaan jatkuvia. Näitä yhteisiä ohjelmistohankintoja olivat mm. Autodesk,
SPPS, Adobe ja Symantec. Lisäksi myös yhteishankintojen ja muun ammattikorkeakoulujen välisen
yhteistyön kautta ammattikorkeakoulut tulevat säästämään merkittävästi omia henkilöresurssejaan. Näitä
säästöjä ei ole huomioitu edellä mainituissa luvuissa.
Lokakuussa 2011 julkistettiin ammattikorkeakoulujen säästövelvoitteet. Säästövelvoitteet ovat yhteensä
n. 20 % ammattikorkeakoulujen budjeteista. Tämä tulee edellyttämään ammattikorkeakouluilta rajuja
säästötoimia ja rakenteellisia uudistuksia. AAPA verkoston piirissä nähtiin niin, että yhteisesti
toteutettavat IT-palvelut tarjoavat yhden varteenotettavan vaihtoehdon ammattikorkeakoulujen johdolle
kustannussäästöjen saamiseksi sekä uusien toimintamallien luomiseksi.
AAPA -verkosto saa rahoituksen 2-vuotiselle KATe2-hankkeelle vuosille 2013 – 2014, jota jatkettiin
projektin ohjausryhmän syyskuun 2014 kokouksen päätöksellä 30.6.2015 asti.
KATe2-hankkeen rahoitus oli yhteensä 520 000€, joka jakautui puoliksi ammattikorkeakouluille (AMK)
ja opetus- ja kulttuuriministeriölle (OKM). Pääpaino hankkeella oli yhteisten IT-ratkaisujen ja
7
KATe2 - HANKE LOPPURAPORTTI
toimintatapojen kehittämisessä ja tarkoitus oli käynnistää strategian mukaisia yhteisiä ICT-palvelu-
hankkeita.
2. HANKKEEN TAVOITTEET
2.1 Taloudellisia säästöjä
Ammattikorkeakoulujen IT-kulut ovat n. 50 M€ vuodessa. KATe2 -hanke pyrkii mahdollistamaan 5 %:n
säästön IT-kuluissa vuodesta 2015 lähtien. Rahassa tämä merkitsee jopa 2,5 M€ vuodessa. Säästö
muodostuisi siten, että hankinnoista kyettäisiin säästämään 1,5 M€/v ja ammattikorkeakoulujen IT-
yhteistyön kautta henkilöstökustannuksista 1 M€/v. Säästöjä syntyy heti vuodesta 2013 alkaen.
Ensimmäisen vuoden nettosäästöksi arvioidaan n. 200 000 €, josta ne nopeasti nousevat kolmessa
vuodessa jopa kymmenkertaiseksi, kun uudet sopimukset, ratkaisut sekä organisoitumismalli saadaan
käyttöön. KATe1-hankkeen tuloksena saavutettiin 5 kk:n ja 50 000 €:n panostuksella n. 500 000 €:n
suora taloudellinen säästö seuraavan 4 vuoden aikana sekä merkittäviä välillisiä hyötyjä. Tuotetaan
hankkeen kuluessa ammattikorkeakouluille suoraa taloudellista säästöä 500 000 € ja vuodesta 2015
lukien 2,5 M€/v.
2.2 Uusia toimintatapoja IT-palveluiden tuottamiseen
Tällä hetkellä pääsääntöisesti kukin ammattikorkeakoulu suunnittelee, hankkii, toteuttaa ja ylläpitää
kaikki omat IT-palvelunsa. AAPA-verkoston piirissä on keskusteltu vilkkaasti siitä, onko tämä
toimintatapa enää jatkossa perusteltua tai edes mahdollista. Tarjotaan yhteisesti toteutettavilla ratkaisuilla
ammattikorkeakoulujen johdolle vaihtoehtoinen tapa tuottaa korkeakoulun tarvitsemia IT-palveluja