This document is posted to help you gain knowledge. Please leave a comment to let me know what you think about it! Share it to your friends and learn new things together.
KUVAILULOMAKE VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN JULKAISUJA, sarja A, nro 9 Teoksen nimi: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin (VSSHP) yhteispäivystyksen erityisosaaminen -projekti, YHES -projekti Laajuus: 89 sivua 115 liitesivua Tekijät: Merja Nummelin, Päivi Nygren Tiivistelmä: Päivystystoiminnan järjestämisessä ollaan valtakunnallisesti siirtymässä yhteispäivystystoimintaan, jolloin hoitohenkilöstön osaamistarpeet muuttuvat ja erityisosaamisen tarve kasvaa. Erityisosaamis-tarpeiden ennakoinnilla voidaan vaikuttaa tulevaisuuden osaamisen hallintaan ja sen johtamiseen sekä koulutuksen sisältöjen uudistamiseen. VSSHPssa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoi-don yhteispäivystystoiminta alkaa yhteisissä tiloissa vuonna 2013. VSSHP:n yhteispäivystyksen hoitotyön erityisosaaminen -projektin, YHES -projektin, päätavoit-teena oli määritellä, mitä hoitotyön erityisosaamista VSSHP:n yhteispäivystyksessä tarvitaan. Li-säksi sen tavoitteena oli tuottaa sisältöjä päivystyshoitotyön erityispätevyyden täydennyskoulutuk-selle ja/tai tutkintoon sekä tietoa kompetenssimallin perustaksi. Erityisosaamisella tässä tarkoitetaan ammatillista osaamista, missä korostuu vahva ammatti- ja sisältöspesifinen tietämys, taito soveltaa tietämystä käytännön ongelmien/tehtävien ratkaisuissa sekä pyrkimys oman työnsä ongelmien, ke-hittämishaasteiden ja tiedon hahmottamiseen syvemmällä ja laaja-alaisella tasolla. Erityisosaamista voi olla vain tietyillä päivystyshoitotyön osaamisalueilla yhteispäivystyksessä. Perusosaamisella tarkoitetaan sellaista osaamista, jota tarvitaan kaikilla päivystyshoitotyön osaamisalueilla yhteis-päivystyksessä. YHES -projektin tiedonkeruumenetelmänä käytettiin Delfoi-tekniikan sovellusta. Aineistoa kerät-tiin kolmella Delfoi kierroksella ja analyysimenetelmänä käytettiin sisällön analyysiä. Delfoi 1 kier-roksella aineisto kerättiin ryhmätöinä (n=17) perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon päivys-tyksien hoitohenkilöstöltä (n=81). Delfoi 2 kierroksella aineisto kerättiin eri hoitolinjoihin ja pro-sesseihin kohdistetuilla sähköisillä kyselyillä (N=17) perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon päivystyksien hoitohenkilöstöltä (N=180) sekä asiantuntijalääkäreiltä (N=17). Delfoi 3 kierroksella asiantuntijapaneeli (n=10) otti kantaa, mikä on perusosaamista ja mikä erityisosaamista, puuttuuko jotain tai onko mainittu osaamista, jota ei tarvita uudessa yhteispäivystyksessä. YHES -projekti tuotti VSSHP:n yhteispäivystyksen hoitotyön perusosaamisen määritelmän sekä erityisosaamisen määritelmät TULES -, sydän -, vatsa -, neuro -, medisiininen toiminta -, operatii-vinen toiminta ja syövän hoito - sekä lasten -toimialueelle, geriatrian-, päihde-, psykiatrian- sekä sosiaaliprosessiin, puhelinneuvontaan, triageen, sairaanhoitajan vastaanotolle, ensihoitohuoneeseen sekä laboratorion ja kuvantamisen näkökulmasta. Lisäksi projekti tuotti sisältöä päivystyshoitotyön erityispätevyyden täydennyskoulutukselle sekä tietoa kompetenssimallin perustaksi, joka tuotetaan Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa -pääprojektissa, joka on SOTE-ENNAKOINTI projektin osaprojekti. SOTE-ENNAKOINTI -projektia koordinoi Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä. Yhteenvetona voidaan sanoa, että tulevan yhteispäivystyksen sairaanhoitajalta vaaditaan laaja-alaista perusosaamista sekä syvällistä toimipistekohtaista päivystyshoitotyön erityisosaamista. YHES -projektin tuloksia voidaan hyödyntää päivystyshoitotyön kehittämisessä: yhteispäivystyksen perehdytysohjelman laatimisessa, kompetenssimallin pohjana, sähköisen osaamisjärjestelmän luo-misessa sekä täydennyskoulutuksen suunnittelussa. ISSN: 1797-1772 ISBN: 978-952-5142-28-0 (pdf) Hinta: Teoksen saa tulostaa veloituksetta omaan käyttöön. Tilausosoite: www.vsshp.fi/julkaisut/julkaisusarjat
PRESENTATIONSBLAD EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKTS PUBLIKATIONER, serie A, nr 9 Publikation: Projektet för samjourens specialkunskap i Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt, YHES-projektet Omfattning: 89 sidor 115 sidor bilagor Författare: Merja Nummelin, Päivi Nygren Sammandrag: Vid organiseringen av jourverksamheten håller man nationellt på att övergå till en samjoursverksamhet och då förändras kunskapsbehovet för vårdpersonalen och behovet av specialkunskap ökar. Genom att förutse behoven av specialkunskap kan man påverka den framtida kunskapsförvaltningen och dess ledning samt för-nyandet av innehållet i utbildningarna. I Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt börjar samjoursverksamheten inom primärhälsovården och den specialiserade sjukvården i gemensamma utrymmen år 2013. Huvudsyftet för projektet för samjourens specialkunskap i vårdarbetet i Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt, YHES-projektet, var att bestämma vilken specialkunskap inom vårdarbetet som behövs vid samjouren i Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt. Därtill var dess mål att producera innehåll till kompletteringsutbildning och/eller examen inom specialkompetens i jourvårdsarbetet samt kunskap som bas för kompetensmodellen. Med specialkompetens avses här en professionell kompetens, där man betonar en stark yrkes- och innehålls-specifik kunskap, förmågan att tillämpa kunskapen för att lösa praktiska problem/uppgifter samt en strävan att uppfatta problem, utvecklingsutmaningar och kunskap i sitt arbete på en djupare och en vittomfattande nivå. Man kan ha specialkompetens inom enbart vissa kompetensområden i jourvårdsarbetet inom samjou-ren. Med grundläggande kompetens avses den kompetens som behövs inom alla kompetensområden i jour-vårdsarbetet inom samjouren. I YHES-projektet användes en tillämpning av Delfoi-tekniken för insamling av information. Materialet sam-lades in under tre Delfoi omgångar och som analysmetod användes innehållsanalys. Under Delfoi 1 omgång-en samlades informationen in som grupparbeten (n=17) från vårdpersonal på primärhälsovårdens och speci-alhälsovårdens jourer (n=81). Under Delfoi 2 omgången samlades materialet in via elektroniska enkäter, in-riktade på olika vårdlinjer och processer, (N=17) från vårdpersonal på primärhälsovårdens och specialhälso-vårdens jourer (N=180) samt från specialistläkare (N=17). Under Delfoi 3 omgången fick en specialistpanel (n=10) ta ställning till vad som är grundläggande kompetens och vad som är specialkompetens, fattas något eller finns någon kompetens nämnd som inte behövs inom den nya samjouren. YHES-projektet producerade en definition för den grundläggande kompetensen i vårdarbetet inom samjou-ren samt definitioner för specialkompetens inom verksamhetsområden för sjukdomar i stöd- och rörelseorga-nen, hjärt-, buk-, neurologiska sjukdomar, inremedicinsk verksamhet, kirurgisk verksamhet och cancerbe-handling samt barnsjukdomar, geriatriska-, missbrukar-, psykiatriska- samt socialprocesserna, telefonrådgiv-ningen, triage, sjukskötarens mottagning, akutvårdsrummet samt från laboratoriets och bilddiagnostikens perspektiv. Därtill producerade projektet innehåll för kompletteringsutbildning inom specialkompetens i jourvårdsarbetet samt kunskap som bas för kompetensmodellen, som tas fram inom huvudprojektet Tulevai-suuden erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa (=Specialkompetens inom specialhälsovård i framtiden), som är ett delprojekt av SOTE-ENNAKOINTI projektet. SOTE-ENNAKOINTI projektet koordineras av Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä (= Samkommunen för utbildningen i Södra Karelen). Sammanfattningsvis kan man säga, att det i den kommande samjouren kommer att krävas en vittomfattande grundkunskap av sjukskötaren samt en djupgående specialkunskap avdelningsvis inom jourvårdsarbetet. YHES-projektets resultat kan utnyttjas för att utveckla jourvårdsarbetet: för att utarbeta ett inskolningspro-gram för samjouren, som bas för kompetensmodellen, för att utarbeta ett elektroniskt kompetenssystem samt vid planering av kompletteringsutbildningen. ISSN: 1797-1772
ISBN: 978-952-5142-28-0 (pdf)
Pris: Publikationen kan utan avgift skrivas ut för eget bruk Distribution: www.vsshp.fi/julkaisut/julkaisusarjat
DOCUMENTATION PAGE PUBLICATIONS OF THE HOSPITAL DISTRICT OF SOUTHWEST FINLAND, series A, no 9
Title: Project of special know-how in the collective emergency department in the Hospital District of Southwest Finland, YHES-project No. of pages: 89 Appendices: 115 pages Authors(s): Merja Nummelin, Päivi Nygren Abstract: When organizing the emergency call service there is nationally an ongoing progress to change to a collective emergency department. This will change the need for the nursing staff’s competence and the need for special know-how increases. By anticipating the needs of special know-how it is possible to influence the future compe-tence management and administration as well as the renewal of the education contents. In the Hospital District of Southwest Finland the collective emergency department for the primary health care and the specialised health care will start to operate in shared premises in 2013. The primary aim for the project of special know-how in the collective emergency department in the Hospital Dis-trict of Southwest Finland, YHES-project, was to define what kind of special health care know-how is needed at the collective emergency department in the Hospital District of Southwest Finland. Additionally its goal was to produce contents to further education and/or exam in special competence within emergency nursing as well as produce information as a base for the competence model. Here special know-how stands for a professional com-petence where emphasis lies on a strong professional and content specific knowledge, a skill to apply knowledge to solve practical problems/assignments as well as a pretention to perceive problems, development challenges and knowledge within ones own work on a deeper and a wide-ranging level. You can have special know-how within only a few competence fields in the emergency nursing within the collective emergency department. Basic know-how stands for a knowledge that is needed in all competence fields of emergency nursing within the collective emergency department. Within the YHES-project the data was collected by applying the Delphi Method. The material was collected in three Delphi rounds and as analytical method was used a content analysis. During the Delphi round 1 the material was collected as group assignments (n=17) from nursing staff at the emergency departments for primary health care and specialised health care (n=81). During the Delphi round 2 the material was collected via electronic sur-veys, focusing on different nursing fields and processes (N=17), from nursing staff at the emergency departments for primary health care and specialised health care (N=180) as well as from specialised physicians (N=17). During the Delphi round 3 a specialist panel (n=10) was asked to take comments on what is basic know-how and what is special know-how, is anything missing or are there competences mentioned which are not needed within the new collective emergency department. The YHES-project produced a definition for the basic know-how of the nursing within the collective emergency department as well as definitions for special know-how within then fields: diseases of the musculoskeletal system; cardiac, abdominal and neurological diseases; internal medicine, surgical function and cancer treatment, as well as paediatric diseases; processes within geriatrics, drug abuse and psychiatry; phone consulting, triage, the nurse’s reception, emergency care room, as well as from the laboratory and imaging perspective. In addition the project produced contents to further education in special competence within emergency nursing as well as produced in-formation as a base for the competence model, which will be made by the main project Tulevaisuuden erity-isosaaminen erikoissairaanhoidossa (= Special know-how in special health care in the future). The project is sub-project of the SOTE-ENNAKOINTI project (= The anticipation project of the social and health care sector). The SOTE-ENNAKOINTI project is coordinated by Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä (= Federation of municipali-ties for education in South Karelia). In conclusion, in the coming collective emergency department there will be a demand for a wide-ranging basic competence from a nurse, as well as special know-how within specific units within emergency nursing. The re-sults of the YHES-project can be utilized to develop the emergency nursing: to compile an orientation programme for the collective emergency department, as a base for the competence model, to develop an electronic compe-tency management system as well as planning of further education. ISSN: 1797-1772
ISBN: 978-952-5142-28-0 (pdf)
Price: The publication can be printed free of charge for personal use. Orders: www.vsshp.fi/julkaisut/julkaisusarjat
3. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN 27 3.1 Projektin internet-osoite 27 3.2. Projektin raportointi 27 3.3 Projektin julkaisut 27 4. ONGELMAT JA SUOSITUKSET 28 4.1 Hoitohenkilöstön resurssit 28 4.2 YAMK -opiskelijoiden osallistuminen 28 4.3 Lääkäreiden osallistuminen 29 4.4 Asiantuntijapaneelin aikataulu 29 4.5 Tulevaisuuden sairaalan suunnittelun keskeneräisyys 29 5. PROJEKTIN TULOKSET 30 5.1 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan perusosaaminen 30
Erityisosaaminen •voi olla vain tietyillä hoito-työn alueilla •erityisosaajalla hallussa sel-laisia osaamiskokonaisuuk-sia, jotka muilta puuttuvat •asteittain syvenevän on-gelmanratkaisun kautta välit-tyvää opitun teorian, käytän-nön kokemuksen ja itsesää-telytaitojen yhdistelmä
Perusosaaminen •tarvitaan kaikilla yhteispäivystyksen hoito-työn alueilla •tiedot ja taidot, joiden avulla henkilö pystyy suo-rittamaan tehtävänsä taita-vasti, pystyvästi, onnis-tuneesti ja osuvasti
Koulutus tuottaa yleissairaanhoidon osaajia
Osaaminen yksilön, tiimin, ryhmän, organisaation tai verkoston osaaminen, joka muodostuu ihmisten
tiedoista, taidoista, kokemuksesta sekä ihmisten mahdollisuudesta ja kyvystä yhdistää osaamistaan
13
Ydinosaaminen on työyhteisölle tyypillistä laaja-alaisesti omaksuttua osaamista,
joka tekee työyhteisöstä ylivertaisen ympäristössään. Se on vaikeasti korvatta-
vissa tai kopioitavissa ja sen elinkaari on pitkä. Se tuottaa työyhteisölle merkittä-
vää kilpailuetua. Sitä voidaan jalostaa jatkuvasti ja soveltaa uusiin palveluihin.
Ydinosaaminen tuottaa merkittävää hyötyä asiakkaille/potilaille. Se rakentaa pe-
rustan koko työyhteisön ja henkilöstön, mutta myös yksilötason osaamisvaati-
muksille. Ydinosaaminen sisältää perus- ja erityisosaamisen. (Otala 2008.) YHES
–projektissa ydinosaamisella tarkoitetaan päivystyshoitotyön edellyttämää osaa-
mista. Ydinosaaminen koostuu sekä perusosaamisesta että erityisosaamisesta.
(Kuvio 1.)
Perusosaamista ovat tiedot ja taidot, joiden avulla henkilö pystyy suorittamaan
tehtävänsä taitavasti, pystyvästi, onnistuneesti ja osuvasti. Perusosaamista ovat
kyky tunnistaa ja täsmentää asiakkaan tarpeet, kyky asettaa tavoitteet yhteis-
työssä asiakkaan ja moniammatillisen työryhmän kanssa, kyky valita tarkoituk-
senmukaisia auttamismenetelmiä ja keinoja ja kyky toteuttaa ja arvioida suunni-
telman toteutumista, kyky soveltaa tutkittua tietoa toiminnassaan ja perustella nä-
kemystään tutkitun tiedon avulla sekä vuorovaikutus- ja päätöksentekotaidot,
vastuullisuus, eettisyys ja moniammatillisuus. (Jämsä & Manninen 2000.) Päivys-
tyshoitotyön perusosaaminen koostuu osaamisesta, jota tarvitaan yhteispäivys-
tyksen kaikissa toimipisteissä. (Kuvio 1.)
Erityisosaamisella tarkoitetaan ammatillista osaamista, missä korostuu vahva
ammatti- ja sisältöspesifinen tietämys, taito soveltaa tietämystä käytännön on-
gelmien/tehtävien ratkaisuissa sekä pyrkimys oman työnsä ongelmien, kehittä-
mishaasteiden ja tiedon hahmottamiseen syvemmällä ja laaja-alaisella tasolla
(Ruohotie 2005a). Erityisosaaminen koostuu asteittain syvenevän ongelmanrat-
kaisun kautta välittyvästä opitun teorian, käytännön kokemuksen ja itsesäätelytai-
tojen yhdistelmästä (Eteläpelto 1997, Järvinen ym. 2000, Nyyssölä 2003, Ruoho-
tie 2003, Tynjälä & Collin 2000). Erityisosaamista omaava asiantuntija on laaja-
alainen ja muuntautumiskykyinen osaaja (Pirttilä 1997). Erityisosaamista yhteis-
päivystyksen hoitajalla voi olla vain tietyillä hoitotyön osaamisalueilla. (Kuvio 1.)
14
1.3 YHES -projektin tavoitteet YHES -projektin tavoitteena oli
1) määritellä tulevan yhteispäivystyksen hoitotyön perusosaaminen
2) määritellä tulevan yhteispäivystyksen erityisosaaminen toimialuelähtöisesti
TULES –toimialue
sydän –toimialue
vatsa –toimialue
neuro –toimialue
medisiinisen toiminta -toimialue
operatiivinen toiminta ja syövän hoito -toimialue
lasten – toimialue
perusterveydenhuoltolähtöisten prosessien mukaisesti geriatrian hoitoprosessi
psykiatrian hoitoprosessi
päihdepotilaiden hoitoprosessi
sosiaaliprosessi
sekä seuraavissa toimipisteissä puhelinneuvonta
triage
akuuttihoitohuone
sairaanhoitajan vastaanotto
että laboratorion ja
kuvantamisen näkökulmasta
3) tuottaa sisältöjä päivystyshoitotyön perehdytykseen, täydennyskoulu-tukseen ja/tai tutkintoon sekä 4) tuottaa tietoa kompetenssimallin perustaksi.
15
1.4 YHES -projektin kohderyhmät
YHES -projektin välittömänä kohderyhmänä kehittämisen näkökulmasta on tule-
van Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen päivystyshoitohenkilökunta. Heihin
kuuluvat Turun kaupungin terveyskeskuspäivystyksen sairaanhoitajat sekä Turun
Määritellä, mikäon perus-ja mikä erityisosaamista sekäottaa kantaa, mitäerityisosaamista tarvitaan tulevaisuudessa ja mitäei.
Analyysimenetelmä Induktiivinen sisällön analyysi Delfoi 1 ja 2 kierrosten jälkeen
Aikataulu 4-5/2010 11/2010 1-3/2011
21
2.4 YHES- projektin toteutuminen YHES -projekti toteutui lähes projektisuunnitelman mukaisesti. Projektisuunnitel-
man mukainen aikataulu on esitetty Kuviossa 3. Projektisuunnitelman mukaisia
toteutuksen eri vaiheita olivat kehittämiskohteen rajaus, projektisuunnitelman laa-
timinen, Delfoi 1 kierroksen kysymysten laatiminen, projektisuunnitelman hyväk-
syminen, Delfoi 1 kierroksen asiantuntijaryhmien perustaminen ja aineistonke-
ruuajankohtien sopiminen, Delfoi 1 kierroksen aineiston keruu, Delfoi 1 kierrok-
sen aineiston analyysi, Delfoi 2 kierroksen aineiston keruu, Delfoi 2 kierroksen
aineiston analyysi sekä tuloksien raportointi. Edellisten lisäksi toteutuivat Delfoi 1
kierroksen aineiston analyysin ja tarkentavat kysymyksien tarkistus sekä Delfoi 3
asiantuntijapaneelit. Projektin eri vaiheiden toteutus ja niissä tapahtuneet muu-
tokset on kuvattu tarkemmin seuraavaksi.
YHES -projektin (02139) osa-alueet ja aikataulu
projektin aikataulu 1.10.2009 - 30.4.20112009 2010 2011
Projektin osa-alueet Lok Mar Jou Tam Hel Maa Huh Tou Kes Hei Elo Syy Lok Mar Jou Tam Hel Maa Huh1) Kehittämiskohteen rajaus2) Projektisuunnitelman laatiminen3) Delfoi 1 kysymysten laadinta4) Projektisuunnitelman hyväksyttäminen5) Delfoi 1 asiantuntijatyöryhmien perustaminen ja aineistonkeruuajankohtien sopiminen6) Delfoi 1 aineiston keruu (ryhmätyöskentely)7) Delfoi 1 sisällön analyysi (Turun YAMK-opisk)8) Delfoi 2 aineiston keruu (ryhmätyöskentely)
että VSSHP lähtee mukaan omana VSSHPn projektina, joka toimii Tulevaisuu-
den erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa -osaprojektin osaprojektina. Projekti
nimettiin VSSHPn yhteispäivystyksen hoitotyön erityisosaamisen -projektiksi,
YHES -projektiksi. 2.4.2 Projektisuunnitelman laatiminen ja hyväksyminen Projektisuunnitelma laadittiin YHES -ohjausryhmän ohjaamana. Projekti aloitti
toimintansa ennen lopullisen projektisuunnitelman hyväksymistä projektivastaa-
van ohjeistamana. Lopullinen projektisuunnitelma (Liite 1) hyväksyttiin YHES -
ohjausryhmässä 8.3.2010.
2.4.3 Delfoi 1 kierroksen kysymysten laatiminen Delfoi 1 kierroksen ryhmätöiden pohjaksi laadittiin kysymykset, joihin liitettiin
myös T-PRO -hankkeeseen liittyviä kysymyksiä. Kyselylomakkeen runkona käy-
tettiin päivystyspotilaan hoitoprosessiajattelua.
2.4.4 Delfoi 1 kierroksen asiantuntijaryhmien perustaminen ja aineistonke-ruuajankohtien sopiminen Projektipäällikkö sopi lähiesimiesten kanssa asiantuntijaryhmien perustamisesta
sekä aineiston keruun ajankohdista. Hän pyysi lähiesimiehiä kokoamaan hoito-
henkilöstöstä ryhmät sekä TYKSn ensiapupoliklinikalta että Turun terveyskes-
kuspäivystyksestä siten, että jokaisessa ryhmässä on vähintään yksi edustaja
molemmista yksiköistä sekä lisäksi asiantuntija, joka oli ollut mukana toimialuei-
den tai perusterveydenhuollon prosessien suunnittelussa. Projektipäällikkö lähetti
myös asiasta tiedotuksen hoitohenkilöstölle sähköpostitse (Liite 2). Ryhmät muo-
”Mitä erityisosaamista tarvitaan kyseisessä toimipisteessä tulevassa yhteis-
päivystyksessä?” Ryhmät valitsivat jäsenistään yhden, joka kirjasi ryhmän tuo-
toksen valmiille kyselylomakkeelle. Esimerkkinä Triage-ryhmän ryhmätyölomake
(Liite 4). Lisäksi jokaiseen ryhmään kuuluu YAMK -opiskelija Turun AMK:sta.
Myös YAMK -opiskelijat kirjasivat. He eivät olleet tiedonantajia. Ryhmätyöskente-
lyn aikana ryhmät vastasivat myös T-PRO -projektin yhteispäivystystä koskeviin
kysymyksiin.
Oheismateriaalina ryhmät saivat Iira Lankisen ym. (2006) määrittelemät päivys-
tyshoitotyön osaamisalueet ja niiden kuvaukset (Liite 5), jotta kaikki mahdolliset
osaamistarpeet tulisi huomioitua. Lisäksi he saivat käyttöönsä yhteispäivystyksen
pohjapiirustuksen, luettelon suunniteluista potilasryhmistä eri toimialueilla, joita
kyseisessä toimipisteessä tullaan hoitamaan, luettelon jo toimipisteisiin tilatuista
laitteista ja välineistä sekä sähköiseen kirjaamiseen liittyvää materiaalia.
24
2.4.6 Delfoi 1 kierroksen aineiston analyysi
YAMK -opiskelijat analysoivat aineiston sisällön analyysillä käyttäen omaa sekä
ryhmän kirjoittamaa aineistoa projektisuunnitelman mukaisesti kesän 2010 aika-
na. He tekivät analyysin yhteisen analyysiohjeen mukaisesti (Liite 6). Analyysis-
sä he tuottivat pelkistetyn ilmaisun, alaluokan ja yläluokan sekä tarkentavat ky-
symykset Delfoi 2 kierrokselle.
2.4.7 Delfoi 1 kierroksen aineiston analyysin tarkistus ja tarkentavat kysy-mykset Syksyllä 2010 YAMK -opiskelijoiden analyysit ja tarkentavien kysymysten muotoi-
lu vaativat vielä Merja Nummelinin ja Raija Nurmisen tarkistukset ja yhtenäistä-
misen. Tämän vuoksi 13.9.2010 YHES -ohjausryhmässä alkuperäiseen projekti-
suunnitelmaan lisättiin Delfoi 1 kierroksen aineiston analyysin tarkistus ja tarken-
tavat kysymykset -kohta (Kuvio 3). Tämä ei lykännyt projektiaikataulua, koska ai-
kataulussa oli syyskuun kohdalla tauko. Analyysien perusteella muodostettiin tar-
kentavat kysymykset.
2.4.8 Delfoi 2 kierroksen aineiston keruu Delfoi 2 kierroksen aineiston keruun suunnitelmaan tehtiin sekä menetelmään et-
tä ajankohtaan muutos (Kuvio 4). Projektisuunnitelman mukaan aineisto piti kerä-
tä Delfoi 1 kierroksen tapaan ryhmätyönä samoilta ryhmiltä, joihin olisi kutsuttu
mukaan eri erityisasiantuntijoita toimialueiden erityisosaamisen edellytysten mu-
kaisesti. Koska yhteispäivystyksen muuhunkin kehittämiseen meni hoitohenkilös-
töltä paljon aikaa ja resurssia, päätettiin, että aineisto kerätään tietokoneperustai-
sesti Webropol® -kyselynä 8.-30.11.2010. Alkuperäinen suunnitelma oli kerätä
aineisto jo loka-marraskuussa. Muutos ei ajallisesti lykännyt projektia.
Tietokoneperustainen sähköinen kyselylomake lähettiin Delfoi 1 kierroksella ryh-
mätöihin osallistuneille sekä toimialueiden kehitystyössä mukana olleille asian-
tuntijalääkäreille. Webropol® -kyselyjä (N=172) lähetettiin 17 ryhmälle. Esimerk-
13) Kompetenssi-pilottimallin luominen ja analysointi asiantuntijapaneelissa
KUVIO 4. YHES -projektin lopullinen toteutumisaikataulu
27
3. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN YHES -projektin aikana tehtiin julkaisu- (Liite 10) ja raportointisuunnitelmat (Liite
11), joita täydennettiin projektin kuluessa. Lisäksi projektia on esitelty sen kulues-
sa eri asiayhteyksien vaatimissa tilanteissa, kuten aineistonkeruuseen liittyen.
Projektin raportti julkaistaan sähköisessä muodossa. 3.1 Projektin internet-osoite YHES -projektin raportti on luettavissa projektin omilla www-sivuilla VSSHPn in-
ternetissä osoitteessa http://www.vsshp.fi/fi/4395/48978/. Sivut on linkitetty Tule-
vaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa -osahankkeen sivuihin, jotka
löytyvät osoitteesta http://sote-ennakointi-esh.turkuamk.fi Lisäksi kaikista YHES -
projektiin yhteydessä olleista projekteista löytyy tietoa osoitteesta
http://www.ekky.fi
3.2 Projektin raportointi Projekti raportoitiin pääprojektin ohjeistusten mukaisesti. Projektin kirjallinen lop-
puraportti taltioidaan edellä mainituille internet-sivuille. Projekti julkaistaan
VSSHPn verkkojulkaisuna, joka on saatavissa Turun yliopiston Volter-
tietokannasta ja korkeakoulujen Linda-tietokannasta. Lisäksi se toimitetaan luet-
teloitavaksi terveystieteiden Medic-tietokantaan. Raportti viedään VSSHP:n pro-
jektiohjeistuksen mukaisesti intranetin projektirekisteriin sekä VSSHPn Y-
asemalle; VSSHP, Kehittämishankkeet, YHES -kansio, Raportti. Lisäksi raportti
viedään Turun AMKn Projektoriin. Projektipäällikön tavoittaa sähköpostitse mer-
ja.nummelin(at)tyks.fi.
3.3 Projektin julkaisut Projektista on sekä kirjallisia että suullisia kansallisia julkaisuja. Toteutuneet jul-
kaisut on merkitty julkaisusuunnitelmaan kursivoiden punaisella (Liite 10), samoin
osaamisesta. Sairaanhoitajan tulee osata tunnistaa ja tietää, mihin erilaisia päi-
vystyshoitotyössä tarvittavia välineitä ja laitteita käytetään. Hänen tulee myös
osata käyttää päivystyshoitotyössä tarvittavia keskeisiä välineitä ja laitteita.
5.1.5 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan näyttöön perustuvan toiminnan perusosaaminen Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan näyttöön perustuva toiminta perusosaamisen
tasolla tarkoittaa sitä, että sairaanhoitaja osaa hoitaa ja ohjata potilasta sekä to-
teuttaa lääkehoitoa näyttöön perustuen. Sairaanhoitajan tulee myös osata hakea
näyttöä hoitotyön päätöksenteon tueksi eri tietokannoista esim. Ohjepankista,
Käypähoito -suosituksista ja Terveysportista.
5.1.6 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan ohjauksen perusosaaminen Potilasohjaus on keskeinen yhteispäivystyksen sairaanhoitajan osaamisalue. Po-
tilasohjauksen tulee olla potilaslähtöistä ja siinä tulee huomioida terveyden edis-
tämisen näkökulma. Potilaan tulee saada perustietoa sairaudestaan. Häntä tulee
ohjata ja opastaa lääkehoidon suhteen sekä rokotuksiin liittyen. Hän tarvitsee tie-
toa päivystyshoidosta ja hoitosuunnitelmasta. Häntä tulee ohjata toimenpiteiden
ja mahdollisen eristyksen suhteen. Lisäksi potilas tarvitsee ohjausta sekä labora-
toriotutkimuksiin että kuvantamistutkimuksiin liittyen. Potilaalle tulee kertoa muis-
ta mahdollisista potilasohjauspalveluista, kuten Tietolähteen hyödyntämisestä.
33
Potilas tarvitsee kotihoito-ohjeita ja ohjeet, milloin hänen tulee hakeutua uudel-
leen hoitoon. Häntä tulee osata ohjata, milloin tulee hakeutua uudelleen jatkohoi-
toon sekä jatkohoidon varaamisessa. Myös potilaan saattajia tulee osata ohjata.
Lasten kohdalla tulee huomioida myös vanhempien/huoltajien ohjaus. Potilasoh-
jauksen perusosaamiseen kuuluu myös arviointi potilasohjauksen onnistumises-
ta.
5.1.7 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan kirjaamisen ja raportoinnin perus-osaaminen Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan tulee osata kirjata keskeinen päivystyshoito-
työn sisältö hoitoprosessin mukaisesti. Sisällön kirjaamisessa hänen tulee osata
käyttää sähköistä kirjaamisalustaa. Kirjaamisen lisäksi hänen tulee osata rapor-
toida suullisesti potilaasta eri yhteistyökumppaneille. Lisäksi hänen tulee osata
varmistaa kirjaamisen laatua.
5.1.8 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan yhteistyön ja vuorovaikutuksen perusosaaminen Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan tulee osata tehdä tiivistä yhteistyötä potilaan,
hänen saattajiensa sekä lääkärin kanssa yhdessä tai erikseen. Lisäksi hänen tu-
lee osata toimia moniammatillisessa yhteistyössä yhteispäivystyksen hoitohenki-
löstön, kuvantamisyksikön henkilöstön, laboratorion henkilöstön sekä muiden ter-
veydenhuolto-organisaatioiden henkilöstöjen kanssa. Sairaanhoitajan tulee osata
verbaalista ja nonverbaalista vuorovaikutusta sekä hallita oikea potilaan haastat-
telutekniikka. Hänen tulee osata tunnistaa vuorovaikutussuhteet.
Sairaanhoitajan tulee tuntea VSSHPn terveydenhuoltojärjestelmää sekä sen yh-
teiset hoitoprotokollat ja osata toimia niiden mukaisesti. Hänen tulee osata sosi-
aalityön peruspalvelumuodot pääpiirteittäin, osata sosiaalipalveluverkostoa sekä
osallistua sen toiminnan kehittämiseen. Lisäksi hänen tulee osata verkostoitua.
5.1.9 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan eettinen perusosaaminen Eettinen perusosaaminen on keskeinen osa yhteispäivystyksen sairaanhoitajan
osaamista. Äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen potilaan hoitotyössä sai-
raanhoitajan tulee yhteispäivystyksessä osata huomioida potilaan oikeus hyvään
ja riittävään terveydenhuoltoon sekä hyvään kohteluun (L 785/1992). Potilaalla
34
on myös oikeus turvalliseen hoitoon (Yhtyneiden kansakuntien ihmisoikeuksien
julistus 1948), tiedonsaantiin sekä tietojen salassa pysymiseen (L 785/1992). Po-
tilaita tulee osata hoitaa sairaanhoitajan eettisten ohjeiden mukaisesti (Sairaan-
hoitajaliitto 1996. Sairaanhoitajan eettiset ohjeet). Potilaan hoidossa tulee myös
osata huomioida mielenterveyslaki (L 1116/1990). Lapsipotilaita sekä aikuispoti-
laita, joilla on alaikäisiä lapsia, hoidettaessa tulee huomioida lastensuojelulaki (L
417/2007). Myös rikoslaki (L 39/1889) antaa ohjeistusta, miten potilasta tulee
osata hoitaa.
5.1.10 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan turvallisuuden perushallinta Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan turvallisuuden perushallinta sisältää sekä po-
tilasturvallisuuden että työturvallisuuden hallinnan. Monet turvallisuusasiat liittyvät
molempiin.
Sairaanhoitajan tulee osata toteuttaa turvallisesti lääkehoitoa sekä edistää sitä.
Hänen tulee osata ehkäistä infektioita ja toimia aseptisesti oikein. Laborato-
rionäytteenottoon sekä kuvantamistutkimuksiin liittyvä turvallisuuden edistäminen
on osa sairaanhoitajan tehtävää. Sairaanhoitajan tulee edistää potilaan kliinisen
tilan turvallisuutta ennakoimalla esimerkiksi päihdepotilaan kliinisen tilan muutok-
sia. Hänen tulee myös osata turvata potilaan ja erityisesti lapsipotilaan hoidon
jatkuvuus. Hänen tulee osata ennakoida turvallisuuteen liittyviä uhkatilanteita ja
osata toimia työturvauhkatilanteissa.
5.2 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen Yhteispäivystyksessä tarvittava erityisosaaminen koostuu päätöksenteko-
10 osaamisen pääluokkaa: Puh Tri SH vo Akuutti TULES Sydän Vatsa Neuro Med Op+syö Lap Ger Päihde Psyk Sos Lab Kuv1. päätöksenteko-osaaminen x x x x x x x x x x x x x x 14/172. kliininen osaaminen x x x x x x x x x x x x x x x x x 17/173. lääkehoito-osaaminen x x x x x x x x x x x x x x 14/174. tekninen osaaminen x x x x x x x x x x x x 12/175. näyttöön perustuva toiminta x x x 3/176. ohjausosaaminen x x x x x x 6/177. kirjaaminen ja raportointi x x x x x 5/178. yhteistyö - ja vuorovaikutusosaaminen x x x x x x x x x x 10/179. eettinen osaaminen x x x x x x x x x 9/1710. turvallisuuden hallinta x x x 3/17
10 7 8 7 7 5 4 3 4 4 8 5 6 6 1 5 3
36
piirteiden ja eri ikävaiheiden erojen huomioimisen osaaminen sekä triage -
ohjeistuksen mukaisen toiminnan osaaminen.
Edellisten lisäksi sairaanhoitajan tulee osata arvioida lapsipotilaan jatkohoidon
tarvetta. Lapsipotilaiden kohdalla tärkeässä roolissa ovat vanhemmat, joiden re-
sursseja kotihoidon toteuttamiseen tuleekin lapsen itsehoitoisuuden rinnalla arvi-
keaineyliannostusten vastalääkkeiden käyttöaiheet, vaikutusmekanismi ja vaiku-
tuksen kesto. Potilaan voinnin tarkkailussa tulee osata seurata -salpaajan vaiku-
tusta potilaan syketasoon. Lisäksi tulee osata tarkkailla, helpottaako hengenah-
distus lisähapella ja nesteenpoistolääkkeellä. Kts kohta 5.2.2.3. Niin ikään medi-
siinisen toiminnan -toimialueella verensiirron toteuttaminen on yhteispäivystyksen
sairaanhoitajan erityisosaamista. Kts kohta 5.2.1.3.
5.2.5.4 Tekninen erityisosaaminen medisiinisen toiminnan -toimialueella
Laiteosaamisessa erityisosaamista on se, että sairaanhoitajan tulee osata käyt-
tää BiPap-CPAP- laitteita.
45
5.2.6 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen operatiivisen toiminta ja syövän hoito -toimialueella Operatiivinen toiminta ja syövän hoito -toimialueella yhteispäivystyksen sairaan-
hoitaja tarvitsee erityisosaamista neljältä eri osaamisalueelta; kliinisestä hoitotyön
osaamisesta, lääkehoito-osaamisesta, teknisestä osaamisesta sekä ohjaus-
osaamisesta (Liite 18). Erityisosaamisen tarvetta ei esiintynyt päätöksenteko-
osaamisesta, näyttöön perustuvan toiminnan osaamisesta, kirjaamisen ja rapor-
toinnin osaamisesta, yhteistyö- ja vuorovaikutusosaamisesta, eettisestä osaami-
sesta eikä turvallisuuden hallinnan osaamisesta.
5.2.6.1 Kliinisen hoitotyön erityisosaaminen operatiivisentoiminnan ja syövän hoi-
don -toimialueella
Kliininen hoitotyö operatiivisen toiminnan ja syövän hoidon -toimialueella sisältää
potilaan toimenpiteisiin valmistelun, potilaan kuvantamistutkimuksiin valmistelun
sekä lääkärin toimenpiteissä avustamisen erityisosaamista. Sairaanhoitajan tulee
osata valmistella potilas leikkaukseen. Kts. kohta 5.2.3.2 edellä. Kuvantamistut-
kimuksiin valmistelun erityisosaamista on se, että osaa huolehtia, että potilaan
virtsarakko on täysi, kun potilaalle laitetaan uä-ohjauksessa cystofix. Toimenpitei-
tä, joissa sairaanhoitajan tulee osata avustaa lääkäriä, ovat pleuradreenin laitto,
pleurapunktio, cystofixin laitto, KNK-toimenpiteet sekä akuuttien palovammojen
hoito.
5.2.6.2 Lääkehoidon erityisosaaminen operatiivisen toiminnan ja syövän hoidon -
toimialueella
Lääkehoidon erityisosaaminen operatiivisen toiminnan ja syövän hoidon -
toimialueella pitää sisällään lääkehoidon vaikutuksen tarkkailuun ja verensiirtoon
liittyvää erityisosaamista. Sairaanhoitajan tulee osta tarkkailla potilaan lääkehoi-
don vaikutusta ja erityisesti -salpaajan vaikutusta potilaan syketasoon. Veren-
siirron toteutuksen erityisosaaminen on myös operatiivisen toiminnan ja syövän-
hoidon toimialueen sairaanhoitajan erityisosaamista. Kts kohta 5.2.1.3.
5.2.6.3 Tekninen erityisosaaminen operatiivisentoiminnan ja syövän hoidon -
toimialueella
Teknistä erityisosaamista operatiivisentoiminnan ja syövän hoidon -toimialueella
sairaanhoitajalta vaaditaan välineiden käytössä. Hänen tulee tietää sekä suu- ja
leukakirurgiasssa että KNK-potilaan hoidossa käytettävät välineet.
46
5.2.6.4 Ohjauksen erityisosaaminen operatiivisentoiminnan ja syövän hoidon-
toimialueella
Kotiutuvan potilaan ohjaamisen osaaminen korostuu operatiivisentoiminnan ja
tulee osata antaa potilaalle kommootion seuranta- ja kotihoito-ohjeet.
5.2.7 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen lasten -toimialueella Lasten -toimialueella yhteispäivystyksen sairaanhoitaja tarvitsee erityisosaamista
kahdeksalta eri osaamisalueelta; päätöksenteko-osaamisesta, kliinisestä hoito-
työn osaamisesta, lääkehoito-osaamisesta, teknisestä osaamisesta, ohjaus-
osaamisesta, yhteistyö- ja vuorovaikutusosaamisesta, eettisestä osaamisesta
sekä turvallisuuden hallinnan osaamisesta (Liite 19). Erityisosaamisen tarvetta ei
esiintynyt näyttöön perustuvan toiminnan osaamisesta eikä kirjaamisen ja rapor-
toinnin osaamisesta.
5.2.7.1 Päätöksenteon erityisosaaminen lasten -toimialueella
Lasten –toimialueella päätöksenteon erityisosaaminen koostuu monista vaativista
osaamisalueista. Sairaanhoitajan tulee tuntea lasten hoitotyön erityispiirteet ja
osata arvioida lapsipotilaan kiireellisyyden tarpeen lapsen vointiin ja oireisiin pe-
rustuen hoitoyksikössä. Sairaanhoitajan tulee osata lastensairauksia. Lisäksi hä-
nen tulee osata lasten fysiologiset erityispiirteet sekä lasten nestetasapainon eri-
tyispiirteet. Hänen tulee osata myös arvioida konsultaation tarve. Hänen tulee
hallita muuttuvat tilanteet sekä osata arvioida lapsipotilaan jatkohoidon tarvetta.
Lasten hoitotyön erityispiirteiden osaamisella sekä lapsipotilaan kiireellisyyden
tarpeen arvioinnin osaamisella lapsen vointiin ja oireisiin perustuen hoitoyksikös-
sä tarkoitetaan sitä, että sairaanhoitajan tulee osata toimia lasten triage -
ohjeistuksen mukaisesti. Hänen tulee tunnistaa lapsen välitön tai uhkaava hen-
genvaara, lapsen vatsakatastrofi, monivammalapsi sekä mahdolliset pahoinpite-
lyn tunnusmerkit. Hänen tulee osata arvioida lapsen yleistilaa, lapsen sairauden
oireita, lapsen ravitsemus- ja kuivumistasoa sekä lapsen kosketusarkuutta.
Lasten sairauksien osalta sairaanhoitajan tulee osata keskeiset lasten erikoisalan
sairaudet sekä lastensairauksien oireet. Fysiologisten erityispiirteiden osalta tulee
47
osata huomioida lapsen vitaalielintoimintojen toiminnalliset erityispiirteet. Neste-
tasapainon erityispiirteet ja erot eri ikävaiheissa tulee myös osata huomioida.
Nopeiden tilanteiden hallinta edellyttää lapsipotilaan fysiologisten (erityisesti hen-
gitys ja GI -infektiopotilaat) ja psyykkisten muutosten ennakoinnin osaamista. Fy-
siologisiin ja psyykkisiin muutoksiin tulee osata reagoida sekä puuttua varhain.
Lääkärin konsultaatio saattaa tulla tarpeelliseksi erityisesti silloin, kun arvioidaan
lastensuojeluilmoituksen teon tarvetta. Itse ilmoituksen tekemisessä voidaan
konsultoida sosiaalityöntekijää. Potilaan jatkohoidon tarpeen arvioinnin osaami-
sella tarkoitetaan sitä, että sairaanhoitaja osaa arvioida vanhempien resurssit ko-
tihoidon toteuttamiseen.
5.2.7.2 Kliinisen hoitotyön erityisosaaminen lasten -toimialueella
Kliinisen hoitotyön erityisosaaminen lasten – toimialueella yhteispäivystyksessä
tarkoittaa sitä, että sairaanhoitajan tulee osata tarkkailla lapsipotilasta, valmistella
lapsipotilas toimenpiteisiin, ottaa laadukkaita laboratorionäytteitä lapsilta, avustaa
lapselle tehtävissä toimenpiteissä lääkäriä, toteuttaa toimenpiteitä lapselle, arvi-
oida ja hoitaa lapsen kipua sekä osallistua lapsipotilaan jatkohoidon järjestämi-
seen.
Lapsipotilaan tarkkailun osaaminen sisältää lapsen vitaalielintoimintojen sekä
lapsen liikuntakyvyn ja motoristen toimintojen tarkkailun osaamisen. Lisäksi sai-
raanhoitajan tulee osata havaita fyysisten oireiden taustalla oleva psyykkinen on-
gelma.
Myös lapsipotilaan toimenpidevalmisteluissa korostuu leikkaukseen valmistelun
osaaminen. Tosin lapsipotilaalle saatetaan tehdä leikkaupotilaan valmisteluun liit-
tyviä toimenpiteitä päivystyksessä muutoikin kuin leikkausvalmistelumielessä.
Kts. kohta 5.2.3.2 edellä.
Laadukkaiden laboratorionäytteiden ottaminen lapselta vaatii myös erityisosaa-
mista. Sairaanhoitajan tulee osata suunnitella ja toteuttaa lapsen laboratorionäyt-
teiden oton perheen kanssa yhteisymmärryksessä. Hänen tulee osata hyödyntää
pikanäytteitä lapsen näytteenotossa. Hänen tulee osata ottaa pussivirtsanäyte,
vauvalta pikanäyte kantapäästä sekä erilaisia virus- ja bakteerinäytteitä.
48
Lapselle tehtävien toimenpiteiden osalta sairaanhoitajan tulee osata avustaa lää-
käriä lapsen likvor -näytteen otossa sekä rakkopunktiossa. Sairaanhoitajan tulee
osata toteuttaa lapselle toimenpiteitä itsenäisesti. Tällaisia toimenpiteitä ovat ne-
nämahaletkun laittaminen lapselle, lapsen katetrointi, sydänfilmin ottaminen lap-
selta sekä laskimokanyylin laittaminen lapselle. Lisäksi tulee osata käyttää li-
maimuja. Sairaanhoitajan tulee osata myös suunnitella lapsen kuvantamistutki-
musten otto perheen kanssa yhteisymmärryksessä.
Lapsen kivun hoito on erityisosaamista. Sairaanhoitajan tulee osata arvioida lap-
sen kipua lasten kasvo-kipumittarin avulla sekä käyttää lasten hoitotyön kivun-
lievityskeinoja. Lapsen jatkohoidon järjestämisen erityisosaamisella tarkoitetaan,
että sairaanhoitaja osaa antaa hoidon jatkuvuuden turvaavat ohjeet ja tukitoi-
menpiteet vanhemmille/huoltajille/perheelle.
5.2.7.3 Lääkehoidon erityisosaaminen lasten -toimialueella
Lasten -toimialueen lääkehoidon erityisosaamisen koostuu siitä, että sairaanhoi-
taja osaa annostella lääkkeen lapselle, osaa huomioida lapselle annettujen lääk-
keiden yhteisvaikutukset, osaa antaa lapselle lääkettä, osaa nestehoidon toteu-
tuksen lapselle, osaa lapsen nestetasapainon tarkkailun ja tunnistaa riskitekijät
sekä osaa toteuttaa verensiirron lapselle.
Sairaanhoitajan lääkkeenannostelun osaamisella tarkoitetaan sitä, että sairaan-
hoitaja osaa annostella lapsen lääkkeet painokilojen mukaan. Sairaanhoitajan
tulee osata antaa lapselle lääkettä laskimoon sekä nenämahaletkulla. Nestehoi-
don toteutuksessa tarvitaan erityisosaamista erityisesti lasten kohdalla täyttöno-
peuden suhteen sekä lapsen nesteenantosuonten löytämisen osalta. Lisäksi tu-
lee tietää ja osata nesteiden peruskoostumukset. Lasten nestetasapainon tark-
kailussa ja riskitekijöiden tunnistamisessa tulee osata tarkkailla lapsen nestehoi-
don aikaisia muutoksia neste- ja elektrolyyttitasapainossa sekä tunnistaa eri-
ikäisen lapsen nestehoidon riskitekijät ja ennakoida mahdollisia elimistön nopeita
muutoksia.
Verensiirron toteutus lapselle vaatii erityisesti erityisosaamista, vaikkakin se jo si-
nänsä on erityisosaamista yhteispäivystyksessä. Sairaanhoitajan tulee osata pu-
nasolujen antoindikaatiot ja verensiirron valmistelut, joita ovat oikean kanyylin
koon valitseminen ja veren lämmitys tarvittaessa. Lisäksi tulee osata toteuttaa
punasolujen siirto oikealla nopeudella. Kts kohta 5.2.1.3.
49
5.2.7.4 Tekninen erityisosaaminen lasten -toimialueella
Lasten -toimilalueella teknisellä erityisosaamisella tarkoitetaan, että sairaanhoita-
ja tietää tai osaa käyttää lasten tutkimukseen ja hoitoon tarkoitettuja välineitä.
Tällaisia välineitä ovat lasten intubaatiovälineet, lasten ventilaatiovälineet, lasten
katetrointivälineet sekä lapsen rakkopunktiossa käytettävät välineet.
5.2.7.5 Ohjauksen erityisosaaminen lasten -toimialueella
Lapsen ohjaaminen vaatii erityisosaamista. Ohjauksessa tulee erityisesti ottaa
huomioon lapsen kehitystaso sekä huomioida vanhemmat. Lapsen ohjausosaa-
minen koostuu sitä, että sairaanhoitaja osaa ohjata lapsen vanhempia/huoltajia
sekä osaa lääkehoitoon liittyvän ohjauksen. Sairaanhoitajan tulee tunnistaa van-
hempien/huoltajien/perheen lapsen sairauteen liittyvän tiedon taso sekä ohjata
lapsen huoltajia ja vanhempia lapsen rauhoittamisessa ja pelon lieventämisessä.
Kotona tapahtuvan lääkehoidon toteutuksen ohjaaminen sekä lapselle että van-
hemmille on haateellista ja tärkeää.
5.2.7.6 Yhteistyön ja vuorovaikutuksen erityisosaaminen lasten -toimialueella
Yhteistyön ja vuorovaikutuksen erityisosaaminen lasten -toimialueella yhteis-
päivystyksessä koostuu lapsipotilaiden kohtaamisen ja vuorovaikutuksen osaa-
misesta, lapsipotilaan ja hänen perheensä sekä lääkärin kanssa tehtävän yhteis-
työn osaamisesta sekä hoitoon osallistamisen osaamisesta. Kts kohta 5.2.1.6.
Lapsipotilaan kohtaamisen ja vuorovaikutuksen osaamisella tarkoitetaan eri kehi-
tysvaiheessa olevan lapsen kohtaamisen osaamista, lapsen iän ja kehitystason
huomioinnin osaamista sekä lapsen sanattomien kehonviestien havainnoin
osaamista.
Yhteistyö lapsen ja perheen kanssa on tärkeää. Tällä tarkoitetaan sitä, että sai-
raanhoitaja näkee lapsen osana perhettä ja osaa saumattoman yhteistyön per-
heen ja lääkärin kanssa. Yhteistoiminta edellyttää, että sairaanhoitaja osaa ottaa
tarvittaessa tilanteen haltuun ja hänellä on empatiataitoja, luovuutta, kärsivälli-
syyttä, nopeaa päättelykykyä ja ongelmanratkaisukykyä.
Hoitoon osallistamisella tarkoitetaan sitä, että sairaanhoitaja kykenee ottamaan
lapsen mukaan hoitoon ja häntä koskevaan päätöksentekoon. Sairaanhoitajan
tulee osata arvioida tilannekohtaisesti myös vanhempien/huoltajan kykyä osallis-
tua lapsen hoitoon ja osallistaa vanhempia sen mukaisesti.
50
5.2.7.7 Eettinen erityisosaaminen lasten -toimialueella
Eettisen osaamisen osalta sairaanhoitajalta vaaditaan lasten -toimialueella yh-
teispäivystyksessä alaikäisen potilaan oikeuksien huomioimisen osaamista sekä
potilaan oikeuden hyvään ja riittävään terveydenhuoltoon huomioimisen osaamis-
ta. Alaikäisen potilaan oikeuksien osalta korostuu se, että sairaanhoitajan tulee
osata huomioida vanhempien juridiset oikeudet ja velvollisuudet lapsen huoltaja-
na. Kts kohta 5.2.1. Riittävän ja hyvän terveydenhuollon oikeuden osalta tulee
säksi aineisto säilytetään arkistointiohjeen mukaisesti Turun ammattikorkeakou-
lun Terveysala-tulosalueen lähiarkisto osoitteessa Ruiskatu 8, 20720 Turku sekä
Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa -osaprojektin kautta Tu-
run AMKn Optima -oppimisalustalla vuoteen 2025.
88
LÄHTEET
Burns N & Grove S.K. 2005. The Practice of Nursing Research; Conduct, Critique and Utilization. 5th Edition. W.B Saunders Comp. Philadelphia. Eteläpelto, A. 1997. Asiantuntijuuden muuttuvat määritykset. Teoksessa J. Kirjonen, P. Remes & A. Eteläpelto (toim.) Muuttuva asiantuntijuus. Jyväskylä: Koulutuksen tutkimus-laitos, 86 - 102. Grief C. 2007. The perceived value of BCEN certification. Journal of Emergency Nursing, 33, 3, 214 - 216. Jämsä Kaisa & Manninen Elsa 2000: Osaamisen tuotteistaminen sosiaali- ja terveysalal-la. Tummavuoren kirjapaino, Vantaa. Järvinen, A., Koivisto, T. & Poikela, E. 2000. Oppiminen työssä ja työyhteisössä. Porvoo-Helsinki-Juva: WSOY. Kinnunen J & Lindström K. 2005. toim. Rakenteellisen ja toiminnallisen muutoksen vaiku-tukset HUSin johtamiseen ja henkilöstön hyvinvointiin. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 129. 278. Koponen L & Sillanpää K. 2005. Potilaan hoitoprosessi päivystyspoliklinikalla. Teoksessa Koponen L & Sillanpää K. (toim.) Potilaan hoito päivystyksessä. 2005. Gummerus Kirja-paino Osakeyhtiö. Jyväskylä. 70 - 74. Kukkonen J. 2005. Terveydenhuollon vaikuttavuuden arviointi rutiinisti kerätyn tiedon pohjalta. Väitöskirja. Lääketiede 355. Kuopion yliopiston julkaisuja D. Kuopio. L 39/1889. Rikoslaki. Saatavilla www-muodossa: www.finlex.fi L 1116/1990. Mielenterveyslaki. Saatavilla www-muodossa: www.finlex.fi L 785/1992. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista. Saatavilla www-muodossa: www.finlex.fi L 417/2007. Lastensuojelulaki. Saatavilla www-muodossa: www.finlex.fi L 1326/2010. Terveydenhuoltolaki. Terveydenhuoltolakityöryhmän muistio. Saatavilla www-muodossa: www.finlex.fi Lankinen I, Eriksson E, Hupli M & Leino-Kilpi H. 2006. Päivystyspotilaan hoitotyössä tar-vittava osaaminen- systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Viisas Vaikuttaja. Konferens-siabstraktit, IX Kansallinen hoitotieteellinen konferenssi 22.9. - 23.9.2006. Turun yliopisto. 94. Lillrank, P., Haukkapää-Haara, P. 2006. Helsinki. Terveydenhuollon tilaa - tuottaja – malli. Kauppa- ja teollisuusministeriö. Lillrank, P., Kujala, J., Parvinen, P. 2004. Keskeneräinen potilas. Helsinki. Talentum Linstone, H.A. & Turoff, M. 1975. Introduction. Teoksessa Linstone, H. & Turoff, M. (toim.) The Delphi Method. Techniques and Applications. Massachusetts: Addison-Wesley Pub-lishing Company, 3 - 13. Metsämuuronen, J. 2000. Maailma muuttuu – miten muuttuu sosiaali- ja terveys-ala? Sosiaali- ja terveysalan muuttuva toimintaympäristö ja tulevaisuu-den osaamistarpeet. Helsinki. Oy Edita ab. Muntlin Å, Gunningberg L & Carlsson M. 2006. Patients` perceptions of quality of care at an emergency department and identification of areas for quality improvement. Journal of Clinical Nursing, 15, 1045 - 1056.
Nummelin M. 2009. Päivystyspoliklinikalla aloittavan sairaanhoitajan tiedon tarve. Pro Gradu –opinnäytetyö. Hoitotieteen laitos. Turun yliopisto. Turku. Nyyssölä, K. 2003. Virallisen koulun ulkopuolella opitun tunnustaminen. Kasvatus 34, 5, 510 - 520. Otala L. 2008. Osaamispääoman johtamisesta kippailuetu. WSOY. Helsinki. OPM 2006:24. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä. Ammattikorkeakou-lusta terveydenhuoltoon. Koulutuksesta valmistuvien ammatillinen osaaminen, keskeiset opinnot ja vähimmäisopintopisteet. Opetusministeriö. Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto. Helsinki. Saatavilla www-muodossa: http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2006/Ammattikorkeakoulusta_terveydenhuoltoon.html Pirttilä, I. 1997. Teoria, markkina-analyysi ja futurologinen silmä eksperttiyden ehtoina. Teoksessa J. Kirjonen, P. Remes & A. Eteläpelto (toim.) Muuttuva asiantuntijuus. Jyväs-kylä: Koulutuksen tutkimuslaitos, 73 - 82. Ruohotie, P. 2003. Mitä on ammatillinen huippuosaaminen? Ammattikasvatuksen aika-kauskirja, 5, 1, 4 - 11. Ruohotie, P. 2005a. Metakognitiiviset taidot ja käsitteellinen oppiminen. Ammattikasva-tuksen aikakauskirja, 7, 1, 4 - 11. Ruohotie, P. 2005b. Ammatillinen kompetenssi ja sen kehittäminen. Ammattikasvatuksen aikakauskirja, 7(3), 4-18. Williams, R. S. 2002. Managing Employee Performance. Lon-don: Thomson Learning. Sairaanhoitajaliitto 1996. Sairaanhoitajan eettiset ohjeet. Saatavilla www-muodossa: http://www.sairaanhoitajaliitto.fi/sairaanhoitajan_tyo/ohjeita_ja_suosituksia/sairaanhoitajan_eettiset_ohjeet/ Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2010:4. Yhtenäiset päivystyshoidon perusteet. Työryhmän raportti. Saatavilla www-muodossa: http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/_julkaisu/1486181#fi Tikanoja, H. & Meriläinen, P. 1991. käytännön asiantuntemus tutkimuksen voimavarana- delfimenetelmä hoitotieteessä. Hoitotiede 3, 2, 50 - 55. Tynjälä, P. & Collin, K. 2000. Koulutuksen ja työelämän yhteistyö – pedagogisia näkö-kulmia. Aikuiskasvatus 20, 4, 293 - 305. YK 1948. Yhdistyneiden kansakuntien yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus. Saata-villa www-muodossa: http://www.fredman-mansson.fi/yknioj.htm
muita projekteja Liite 2. Delfoi 1 -kierroksen kysymykset ryhmittäin Liite 3. YHES -projektin osa-alueet ja aikataulu
92
1. Johdanto
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin yhteispäivystyksen hoitotyön erityisosaaminen -projekti, YHES- pro-jekti (02139), on osa Turun ammattikorkeakoulun ”Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoidos-sa” -osaprojektia (S10155). Tämä taas on osa SOTE-ENNAKOINTI – projektia. SOTE-ENNAKOINTI -projektin päävastuullinen toteuttaja ja koordinoija on Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä. Turun ammatti-korkeakoulu koordinoi Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa ”Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissai-raanhoidossa” osaprojektia. Osa-projektin yhteistyökumppaneita ovat Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Satakunnan sairaanhoitopiiri ja Satakunnan ammattikorkeakoulu. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystystoiminta yhdistyy vuonna 2012 Turussa. YHES -projektissa (02139) tehdään yhteistyötä myös T-PRO -kehittämishankkeen kanssa, jonka tavoitteena on uu-den mallin mukainen päivystys, josta potilas saa nopeasti tarvitsemansa avun yhdestä paikasta. Yhteis-päivystyksessä tehdään päätös hoitolinjasta, johon potilas ohjataan. Hoitolinjalla tarkoitetaan asiakaslähtöistä hoitopolkua, jonka mukaan potilaan koko hoitoprosessi tulevassa T2-sairaalassa etenee. Tällä hetkellä T2-sairaalaan suunnitellaan seuraavia hoitolinjoja: TULES -hoitolinja, sydän -hoitolinja, vatsa -hoitolinja, neuro -hoitolinja, muu medisiininen toiminta - hoitolinja, muu operatii-visen toiminta ja syövän hoito -hoitolinja sekä lasten -hoitolinja. Perusterveydenhuoltolähtöisiä prosesseja ovat geriatria-, päihde-, psykiatria- ja sosiaaliprosessi. Lisäksi huomioidaan erityisosaaminen puhelinneu-vonnassa, triagessa, sairaanhoitajan vastaanotolla ja ensihoitohuoneessa sekä laboratorion ja kuvantamisen erityisosaaminen yhteispäivystyksen sairaanhoitajan näkökulmasta.
Terveydenhuollon työprosessien muuttuessa ja laajentuessa moniammatillisiksi palveluverkoiksi myös hen-kilöstön osaamistarpeet muuttuvat. Tarkastelemalla henkilöstön osaamista tulevaisuudessa, voidaan selvit-tää henkilöstörakenteen ja työprosessien uudistamistarpeita henkilöstön riittävyyden, taloudellisuuden ja palvelutarpeisiin vastaamisen näkökulmasta. Tästä syystä työssä tarvittavaa erityisosaamista tulisi kuvata visionäärisesti tulevaisuuteen suuntautuen. Erityisosaamisen tarve kasvaa palveluiden uudenlaisten tuotta-mistapojen, hoitomenetelmien uudistumisen ja huippuosaamisen vaatimusten myötä. Erityisosaamistarpei-den ennakoinnilla voidaan vaikuttaa tulevaisuuden osaamisen hallintaan ja sen johtamiseen sekä koulutuk-sen sisältöjen uudistamiseen. (Metsämuuronen 2000, Kinnunen & Lindström 2005, Kukkonen 2005, Lill-rank & Haukkapää-Haara 2006, Lillrank & Kuljala 2004.) Pilottina tässä projektissa toimii Turun yliopis-tollisen keskussairaalan ensiapupoliklinikan erikoissairaanhoidon päivystys ja Turun kaupungin peruster-veydenhuollon päivystys.
Päivystyspotilaan hoitotyössä korostuu äkillisesti sairastuneiden tai loukkaantuneiden potilaiden hoitotyö, jolloin sairaanhoitajan osaamisessa korostuvat päivystyspotilaan hoitotyön erityispiirteet (Grief 2007, Lan-kinen ym. 2006). Hoitotyö päivystyspoliklinikalla on lyhytaikaista ja nopeita päätöksiä vaativaa. Potilaat saapuvat päivystyspoliklinikalle epätasaisena virtana. Toisten ongelmat vaativat hoitoa nopeammin kuin toisten. (Muntlin ym. 2006.) Päivystyspotilaan hoitotyön ammatillinen osaaminen sisältää sairaanhoitajan näkökulmasta oman alan hyvät perustiedot ja -taidot sekä alalla edellytettävän erityisosaamisen sekä riittä-västi kokemusta erilaisista hoitotilanteista (Voipio-Pulkki 2005). YHES -projektin päätavoitteena on määritellä, mitä hoitotyön erityisosaamista VSSHP:n yhteispäivystyk-sessä tarvitaan, tuottaa sisältöjä päivystyshoitotyön erityispätevyyden täydennyskoulutukselle ja/tai tutkin-toon sekä tuottaa tietoa kompetenssimallin perustaksi.
93
2. Projektin tavoitteet 1. Määritellä VSSHP:n yhteispäivystyksen hoitotyön perus- ja erityisosaaminen tulevaisuudessa hoito-
linjalähtöisesti, perusterveydenhuoltolähtöisten prosessien mukaisesti, puhelinneuvonnassa, triages-sa, sairaanhoitajan vastaanotolla, ensihoitohuoneessa sekä laboratorion ja kuvantamisen näkökul-masta
1.1. Määritellä VSSHP:n yhteispäivystyksen hoitotyön perusosaaminen tulevaisuudessa hoitolinjaläh-
töisesti. 1.1.1. Määritellä VSSHP:n yhteispäivystyksen hoitotyön perusosaaminen tulevaisuudessa TULES –
hoitolinjassa. 1.1.2. Määritellä VSSHP:n yhteispäivystyksen hoitotyön perusosaaminen tulevaisuudessa sydän – hoi-
tolinjassa. 1.1.3. Määritellä VSSHP:n yhteispäivystyksen hoitotyön perusosaaminen tulevaisuudessa vatsa – hoi-
tolinjassa. 1.1.4. Määritellä VSSHP:n yhteispäivystyksen hoitotyön perusosaaminen tulevaisuudessa neuro - hoi-
tolinjassa. 1.1.5. Määritellä VSSHP:n yhteispäivystyksen hoitotyön perusosaaminen tulevaisuudessa muu medi-
siininen toiminta –hoitolinjassa. 1.1.6. Määritellä VSSHP:n yhteispäivystyksen hoitotyön perusosaaminen tulevaisuudessa muu opera-
tiivinen toiminta ja syövän hoito –hoitolinjassa. 1.1.7. Määritellä VSSHP:n yhteispäivystyksen hoitotyön perusosaaminen tulevaisuudessa lasten –
hoitolinjassa.
1.2. Määritellä VSSHP:n yhteispäivystyksen hoitotyön perusosaaminen tulevaisuudessa perustervey-denhuoltolähtöisten prosessien mukaisesti.
1.2.1. Määritellä VSSHP:n yhteispäivystyksen hoitotyön perusosaaminen tulevaisuudessa geriatrisen potilaan hoitoprosessissa.
1.2.2. Määritellä VSSHP:n yhteispäivystyksen hoitotyön perusosaaminen tulevaisuudessa päihdepoti-laan hoitoprosessissa.
1.2.3. Määritellä VSSHP:n yhteispäivystyksen hoitotyön perusosaaminen tulevaisuudessa psykiatrisen potilaan hoitoprosessissa..
1.2.4. Määritellä VSSHP:n yhteispäivystyksen hoitotyön perusosaaminen tulevaisuudessa sosiaalihoi-toprosessissa.
1.3. Määritellä VSSHP:n yhteispäivystyksen hoitotyön perusosaaminen tulevaisuudessa puhelinneu-
vonnassa. 1.4. Määritellä VSSHP:n yhteispäivystyksen hoitotyön perusosaaminen tulevaisuudessa triagessa
1.5. Määritellä VSSHP:n yhteispäivystyksen hoitotyön perusosaaminen tulevaisuudessa sairaanhoita-
jan vastaanotolla
1.6. Määritellä VSSHP:n yhteispäivystyksen hoitotyön perusosaaminen tulevaisuudessa ensihoito-huoneessa.
1.7. Määritellä VSSHP:n yhteispäivystyksen hoitotyön perusosaaminen tulevaisuudessa laboratori-
oon liittyen
1.8. Määritellä VSSHP:n yhteispäivystyksen hoitotyön perusosaaminen tulevaisuudessa kuvantami-sesta
94
1.9. Määritellä VSSHP:n yhteispäivystyksen hoitotyön erityisosaaminen tulevaisuudessa hoitolinja-
lähtöisesti 1.9.1. Määritellä VSSHP:n yhteispäivystyksen hoitotyön erityisosaaminen TULES –hoitolinjassa. 1.9.2. Määritellä VSSHP:n yhteispäivystyksen hoitotyön erityisosaaminen tulevaisuudessa sydän –
hoitolinjassa. 1.9.3. Määritellä VSSHP:n yhteispäivystyksen hoitotyön erityisosaaminen tulevaisuudessa vatsa –
hoitolinjassa. 1.9.4. Määritellä VSSHP:n yhteispäivystyksen hoitotyön erityisosaaminen tulevaisuudessa neuro –
hoitolinjassa. 1.9.5. Määritellä VSSHP:n yhteispäivystyksen hoitotyön erityisosaaminen tulevaisuudessa muu medi-
siininen toiminta -hoitolinjassa. 1.9.6. Määritellä VSSHP:n yhteispäivystyksen hoitotyön erityisosaaminen tulevaisuudessa muu opera-
tiivinen toiminta ja syövän hoito –hoitolinjassa. 1.9.7. Määritellä VSSHP:n yhteispäivystyksen hoitotyön erityisosaaminen tulevaisuudessa lasten –
hoitolinjassa.
1.10. Määritellä VSSHP:n yhteispäivystyksen hoitotyön erityisosaaminen tulevaisuudessa perus-terveydenhuoltolähtöisten prosessien mukaisesti.
1.10.1. Määritellä VSSHP:n yhteispäivystyksen hoitotyön erityisosaaminen tulevaisuudessa geriatrisen
potilaan hoitoprosessissa. 1.10.2. Määritellä VSSHP:n yhteispäivystyksen hoitotyön erityisosaaminen tulevaisuudessa päihdepoti-
laan hoitoprosessissa. 1.10.3. Määritellä VSSHP:n yhteispäivystyksen hoitotyön erityisosaaminen tulevaisuudessa psykiatrisen
potilaan hoitoprosessissa. 1.10.4. Määritellä VSSHP:n yhteispäivystyksen hoitotyön erityisosaaminen tulevaisuudessa sosiaalihoi-
toprosessissa.
1.11. Määritellä VSSHP:n yhteispäivystyksen hoitotyön erityisosaaminen tulevaisuudessa puhe-linneuvonnassa.
1.12. Määritellä VSSHP:n yhteispäivystyksen hoitotyön erityisosaaminen tulevaisuudessa triages-
sa.
1.13. Määritellä VSSHP:n yhteispäivystyksen hoitotyön erityisosaaminen tulevaisuudessa sai-raanhoitajan vastaanotolla
1.14. Määritellä VSSHP:n yhteispäivystyksen hoitotyön erityisosaaminen tulevaisuudessa ensihoi-
tohuoneessa. 1.15. Määritellä VSSHP:n yhteispäivystyksen hoitotyön erityisosaaminen tulevaisuudessa labora-
torioon liittyen. 1.16. Määritellä VSSHP:n yhteispäivystyksen hoitotyön erityisosaaminen tulevaisuudessa kuvan-
tamisesta.
2. Tuottaa sisältöjä päivystyshoitotyön erityispätevyyden täydennyskoulutukselle ja/tai tutkintoon.
3. Tuottaa tietoa kompetenssimallin perustaksi.
95
4. Käsitekuvaukset
Osaaminen Osaaminen on yksilön, tiimin, ryhmän, organisaation tai verkoston osaaminen, joka muodostuu ihmisten tiedoista, taidoista, kokemuksesta sekä ihmisten mahdollisuudesta ja kyvystä yhdistää osaamistaan (Otala 2008, Ruohotie 2005a).
Ydinosaaminen Ydinosaaminen on työyhteisölle tyypillistä laaja-alaisesti omaksuttua osaamista, joka tekee työyhteisöstä ylivertaisen ympäristössään. Se on vaikeasti korvattavissa tai kopioitavissa ja sen elinkaari on pitkä. Se tuot-taa työyhteisölle merkittävää kilpailuetua. Sitä voidaan jalostaa jatkuvasti ja soveltaa uusiin palveluihin. Ydinosaaminen tuottaa merkittävää hyötyä asiakkaille/potilaille. Se rakentaa perustan koko työyhteisön ja henkilöstön, mutta myös yksilötason osaamisvaatimuksille. Ydinosaamisen kuuluvat perus- ja erityisosaa-minen. (Otala 2008.) Tässä ydinosaamisella tarkoitetaan työn edellyttämää päivystyshoitotyön osaamista yhteispäivystyksessä. Perusosaaminen
Perusosaamista ovat tiedot ja taidot, joiden avulla henkilö pystyy suorittamaan tehtävänsä taitavasti, pysty-västi, onnistuneesti ja osuvasti. Perusosaamista ovat kyky tunnistaa ja täsmentää asiakkaan tarpeet, kyky asettaa tavoitteet yhteistyössä asiakkaan ja moniammatillisen työryhmän kanssa, kyky valita tarkoituksen-mukaisia auttamismenetelmiä ja keinoja ja kyky toteuttaa ja arvioida suunnitelman toteutumista, kyky so-veltaa tutkittua tietoa toiminnassaan ja perustella näkemystään tutkitun tiedon avulla sekä vuorovaikutus- ja päätöksentekotaidot, vastuullisuus, eettisyys ja moniammatillisuus. (Jämsä & Manninen 2000.) Päivys-tyshoitotyön perusosaamisella tässä tarkoitetaan sellaista osaamista, jota tarvitaan kaikilla hoitotyön osaa-misalueilla yhteispäivystyksessä. Erityisosaamista hänellä voi olla vain tietyillä hoitotyön osaamisalueilla. Erityisosaaminen
Erityisosaamisella tarkoitetaan ammatillista osaamista, missä korostuu vahva ammatti- ja sisältöspesifinen tietämys, taito soveltaa tietämystä käytännön ongelmien/tehtävien ratkaisuissa sekä pyrkimys oman työnsä ongelmien, kehittämishaasteiden ja tiedon hahmottamiseen syvemmällä ja laaja-alaisella tasolla (Ruohotie 2005). Erityisosaaminen koostuu asteittain syvenevän ongelmanratkaisun kautta välittyvästä opitun teorian, käytännön kokemuksen ja itsesäätelytaitojen yhdistelmästä (Eteläpelto 1997, Järvinen ym. 2000, Nyyssölä 2003, Ruohotie 2003, Tynjälä & Collin 2000), joka tässä tarkoittaa päivystyshoitotyön erityisosaamista yh-teispäivystyksessä. Erityisosaamista omaava asiantuntija on laaja-alainen ja muuntautumiskykyinen osaaja. Hänellä on hallussaan sellaisia kompetensseja tiettyyn tehtävään, jotka muilta puuttuvat (Pirttilä 1997). Kompetenssi Kompetenssit ovat laajoja osaamiskokonaisuuksia - yksilön tietojen, taitojen ja asenteiden yhdistelmiä. Kompetenssi kuvaa yksilön pätevyyttä, suorituspotentiaalia ja kykyä suoriutua ammattiin kuuluvista työ-tehtävistä. Kompetenssit muodostavat henkilön asiantuntijuuden sekä ammatin identiteetin ja olemassaolon perustan. (Ruohotie 2003.) Olennaista on se, että kompetenssia tarkastellaan aina suhteessa tiettyyn työhön tai tehtävään ja siinä vaadittuihin ominaisuuksiin sekä suhteessa siihen, kuinka työstä suoriudutaan. Kom-petenssi on kyvykkyyttä tehdä jotain hyvin. (Saarelainen & Kohonen 2001.) Kompetenssilla arvioidaan ja ennustetaan suoriutumista tietyistä tehtävistä. Kompetenssi ei rajoitu johonkin tiettyyn ryhmään, joten sitä voidaan käyttää, tarkasteltiinpa sitten yksilöä tai yhteisöä. Kun tavoitteena on kompetenssin määrittely tu-levaisuudessa, kiinnostus kohdentuu siihen, mitä yksilön tulee osata tehdä tulevaisuudessa. (Ruohotie, 2005b.)
96
1. Projektin organisaatio
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin yhteispäivystyksen hoitotyön erityisosaaminen –projekti, YHES-projekti (02139), on Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa –projektin osaprojekti sekä osa suurempaa projektiorganisaatiokokonaisuutta. Koko projektiorganisaatio on kuvattuna projektiorgani-saatiokaaviokuvassa (Liite 1). Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa -osaprojekti on laajennus- ja lisärahoitussuunni-telma Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymän hallinnoimaan ja ESR rahoittamaan SOTE ENNAKOINTI –projektiin (projektikoodi S10155). Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymän projektin vastuullinen projekti-päällikkö on Marja-Liisa Vesterinen.
Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa -osaprojektin toteuttajana toimii Turun ammatti-korkeakoulu (Turun AMK), jonka vastuuhenkilönä on koulutusjohtaja Kaija Lind ja yhteyshenkilönä yli-opettaja TtT Raija Nurminen. Yhteistyökumppaneina hankkeessa toimivat Varsinais-Suomen sairaanhoito-piiri (VSSHP), Satakunnan ammattikorkeakoulu (SAMK) ja Satakunnan sairaanhoitopiiri (SatSHP).
Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa –osaprojektin (S10155) ohjausryhmä
Kaija Lind, Koulutusjohtaja, Turun AMK. Puheenjohtaja Päivi Nygren, Hallintoylihoitaja, VSSHP Paula Asikainen, Hallintoylihoitaja, SatSHP Eeva-Liisa Moisio, Toimialajohtaja, SAMK
Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa -osaprojektin (S10155) projektiryhmä
Raija Nurminen, yliopettaja, Turku AMK, Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa 2009 - 2011 projektipäällikkö, Puheenjohtaja Reetta Rusi, Kehittämisylihoitaja vs, VSSHP, 18.1.2010 saakka Anne Isotalo, Kehittämisylihoitaja vs, VSSHP, 18.1.2010 alkaen Sari Teeri, Yliopettaja, SAMK Marita Koivunen, Kehittämisylihoitaja, SatSHP Katriina Peltomaa, Osastonhoitaja, Ensihoito ja päivystys, SatSHP Tiina Pakasto, Ylihoitaja, ATEK-klinikka ja Ensiavun tulosyksikkö, TYKS, VSSHP Merja Nummelin, Kliinisen hoitotyön asiantuntijasairaanhoitaja, Ensiavun tulosyksikkö, TYKS, VSSHP Miia Tuominen, Koulutussuunnittelija, Turun AMK Heini Toivonen, Hankesuunnittelija, Turun AMK YAMK opiskelijat, Turun AMK, SAMK
Päivi Nygren, Hallintoylihoitaja, Projekti vastaava, Puheenjohtaja, VSSHP Merja Nummelin, Kliinisen hoitotyön asiantuntija, Projektipäällikkö, Ensiavun tulosyksikkö, TYKS, VSSHP Kaarina Tanttu, Kehittämisylihoitaja, T-PRO -projekti; prosessien kehittäminen, VSSHP Reetta Rusi, Kehittämisylihoitaja vs, VSSHP, 18.1.2010 saakka Anne Isotalo, Kehittämisylihoitaja vs, VSSHP, 18.1.2010 alkaen Eero Kitinoja, Projektipäällikkö - T-PRO -projekti; yhteispäivystys, VSSHP Liisa Iire, Suunnitteluylihoitaja, T-PRO -projekti; muutoshallinta, VSSHP Raija Nurminen, Yliopettaja, Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa 2009 - 2011 projekti-päällikkö, Turun AMK Tiina Pakasto, Ylihoitaja, ATEK-klinikka ja Ensiavun tulosyksikkö, TYKS, VSSHP Sirpa Saarni, Koulutussuunnittelija, VSSHP Merja Lamminen, Ylihoitaja, Turun sosiaali- ja terveystoimi
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin yhteispäivystyksen hoitotyön erityisosaaminen -projektin, YHES- projektin (02139,) pientyöryhmään kuuluvat: Merja Nummelin, Kliinisen hoitotyön asiantuntija, Projektipäällikkö, Puheenjohtaja, Ensiavun tulosyksik-kö, TYKS, VSSHP Kaarina Tanttu, Kehittämisylihoitaja, T-PRO -projekti; prosessien kehittäminen VSSHP Reetta Rusi, Kehittämisylihoitaja vs., VSSHP, 18.1.2010 saakka Eero Kitinoja, Projektipäällikkö T-PRO -projekti; yhteispäivystys, VSSHP Liisa Iire, Suunnitteluylihoitaja, T-PRO -projekti; muutoshallinta, VSSHP Raija Nurminen, Yliopettaja, Projektipäällikkö Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa 2009 - 2011 -projekti, Turun AMK Merja Lamminen, Ylihoitaja, Turun sosiaali- ja terveystoimi Kirsi Leino, Sairaanhoitaja, Turun sosiaali- ja terveystoimi
2. Projektin menetelmät
Projektin tiedonkeruumenetelmänä käytetään Delfoi-tekniikan sovellusta. Delfoi-tekniikka ymmärretään tässä lähestymistavaksi, jonka avulla kerätään tietoa asiantuntijoilta konsensuksen saavuttamiseksi. Aineis-to kerätään kahtena eri kertana. Delfoi 1 -kierroksella kerätty aineisto käsitellään sisällön analyysillä ja sen perusteella esitetään asiantuntijaryhmille tarkentavat kysymykset Delfoi 2 - kierroksella. (Linstone & Tu-roff 1975, Tikanoja & Meriläinen 1991.)
Ryhmät muodostetaan hoitolinjojen (seitsemän), perusterveydenhuollon prosessien (neljä), puhelinneuvon-nan, triagen, sairaanhoitajan vastaanoton, ensihoitohuoneen, laboratorion ja kuvantamisen mukaisesti, yh-teensä 17 ryhmää. Delfoi 1 kierroksella ryhmän perusjäseniä on kolme. Ryhmien jäsenet koostuvat Tyks:n ensiapupoliklini-kan (yksi) ja Turun terveyskeskuspäivystyksen (yksi) hoitotyöntekijöistä sekä hoitolinjojen tai peruster-veydenhuollon prosessien suunnittelussa (yksi) mukana olevista asiantuntijoista. Ryhmät valitsevat perus-jäsenistä yhden, joka kirjaa ryhmän tuotoksen. Lisäksi jokaiseen ryhmään kuuluu YAMK -opiskelija Turun AMK:sta opinnäytetyön aiheen mukaan. YAMK -opiskelijat tarkkailevat ja kirjaavat, he eivät toimi tie-donantajina. He analysoivat aineiston sisällön analyysillä käyttäen omaa sekä ryhmän kirjoittamaa aineis-toa. Yliopettaja Raija Nurminen koordinoi opiskelijat tehtäviin.
98
Ryhmätyöskentelyssä haetaan vastausta kysymykseen: ”Mitä erityisosaamista tarvitaan?”. Perusosaaminen tulee esiin erityisosaamisen kuvauksen kautta. Delfoi 1 -kierroksen kysymykset laaditaan hoitolinjojen, pe-rusterveydenhuollon prosessien, puhelinneuvonnan, triagen, sairaanhoitajan vastaanoton, ensihoitohuo-neen, laboratorion ja kuvantamisen jaottelua käyttäen hoitoprosessin mukaisesti. Hoitoprosessi rakentuu 1) potilaan esihaastattelusta, 2) hoidon toteutuksesta, 3) potilaan voinnin seurannasta ja jatkuvasta arvioinnista sekä 4) jatkohoidon järjestämisestä. (Burns & Grove 2005, Grief 2007, Koponen & Sillanpää 2005, Lanki-nen ym. 2006, Muntlin ym. 2006, Nummelin 2009, T-PRO -prosessit.) Kysymykset ovat liitteenä (Liite 2). Delfoi 1 kierroksella annetaan ryhmille avuksi Iira Lankisen ym. (2006) määrittelemät päivystyshoitotyön osaamis-alueet ja niiden kuvaukset.
Delfoi 2 -kierroksella asiantuntijaryhmille esitetään sisällön analyysiin perustuvat tarkentavat kysymykset. Asiantuntijaryhmiin kutsutaan mukaan erityisasiantuntijoita hoitolinjojen erityisosaamisen edellytysten mukaisesti. Vastaukset kirjoitetaan ja tehdään sisällön analyysi, kuten Delfoi 1-kierroksella. Tavoitteiden 2 ja 3 osalta YHES- projektissa tuotetun tiedon avulla ERS/OPH Tulevaisuuden erityisosaa-minen erikoissairaanhoidossa – projektin toimesta kuvataan erityisosaamisen tulevaisuudenkuvat ja osaa-misprofiilit sekä ammattiryhmien uudelleen muotoutumisen haasteet. Tieto hyödynnetään kompetenssi- mallin kehittämisessä, henkilöstön osaamisen arvioinnin ja kehittämisen perustana sekä koulutuksen sisäl-löllisessä ja menetelmällisessä kehittämistyössä. Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa -projekti tiedottaa Sosiaali -ja terveysministeriötä sekä Opetusministeriötä meneillään olevista projekteista ja niiden tavoitteista pyrkimyksenä olla mukana vaikuttamassa päivystyspoliklinikan hoitotyön erityispätevyyden valtakunnallisessa koulutussuunnittelussa.
3. Projektin osa-alueet ja aikataulu Hanke käynnistyi 1.10.2009 ja toteutuksen pääpaino on vuosilla 2010 ja 2011. Projektin osa-alueiden ja ai-kataulun kuvaus liitteenä (Liite 3).
4. Kustannussuunnitelma
Projektin rahoitukseen liittyvät kustannukset koostuvat projektipäällikkö Merja Nummelinin palkasta ja matkakuluista. Muut projektissa työskentelevät tekevät työn osana normaaleja työtehtäviään.
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin henkilökustannukset H/kk tarkoittaa henkilötyökuukausia ja on arvioitu yleisellä tasolla. Henkilöstökustannukset € H/kk 2009 2010 2011 Yhteensä Osa-aikainen projektityöntekijä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 5 1 300 13 000 2 100 16 400_ Yhteensä 27 7 000 57 600 13 400 78 000 5. Ohjaussuunnitelma
Hallintoylihoitaja Päivi Nygren ja YHES -projektin (02139) ohjausryhmä toimivat projektin lähiohjaajina. Projektisuunnitelma tulee YHES -projektin ohjausryhmän lisäksi hyväksyttää Tulevaisuuden erityisosaa-minen erikoissairaanhoidossa -osaprojektin (S10155) projektiryhmässä. Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa -osaprojektin ohjausryhmä, yhteen sovittaa osa-hankkeet ja lopullinen hyväksyntä tapahtuu siinä. Hankkeen sisällöt voivat kuitenkin käynnistyä hankesuunnitelman ja YHES -ohjausryhmän päätöksen mukaisesti.
100
Lähteet: Burns N & Grove S.K. 2005. The Practice of Nursing Research; Conduct, Critique and Utilization. 5th Edition. W.B Saunders Comp. Phila-delphia. Eteläpelto, A. 1997. Asiantuntijuuden muuttuvat määritykset. Teoksessa J. Kirjonen, P. Remes & A. Eteläpelto (toim.) Muuttuva asiantunti-juus. Jyväskylä: Koulutuksen tutkimuslaitos, 86 - 102. Grief C. 2007. The perceived value of BCEN certification. Journal of Emergency Nursing, 33, 3, 214 - 216.
Jämsä Kaisa & Manninen Elsa 2000: Osaamisen tuotteistaminen sosiaali- ja terveysalalla. Tummavuoren kirjapaino, Vantaa. Järvinen, A., Koivisto, T. & Poikela, E. 2000. Oppiminen työssä ja työyhteisössä. Porvoo-Helsinki-Juva: WSOY. Kinnunen J & Lindström K. 2005. toim. Rakenteellisen ja toiminnallisen muutoksen vaikutukset HUSin johtamiseen ja henkilöstön hyvinvoin-tiin. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 129. 278. Koponen L & Sillanpää K. 2005. Potilaan hoitoprosessi päivystyspoliklinikalla. Teoksessa Koponen L & Sillanpää K. (toim.) Potilaan hoito päivystyksessä. 2005. Gummerus Kirjapaino Osakeyhtiö. Jyväskylä. 70 - 74. Kukkonen J. 2005. Terveydenhuollon vaikuttavuuden arviointi rutiinisti kerätyn tiedon pohjalta. Väitöskirja. Lääketiede 355. Kuopion yliopis-ton julkaisuja D. Kuopio. Lankinen I, Eriksson E, Hupli M & Leino-Kilpi H. 2006. Päivystyspotilaan hoitotyössä tarvittava osaaminen- systemaattinen kirjallisuuskatsa-us. Viisas Vaikuttaja. Konferenssiabstraktit, IX Kansallinen hoitotieteellinen konferenssi 22.9. - 23.9.2006. Turun yliopisto. 94.
Lillrank, P., Haukkapää-Haara, P. 2006. Helsinki. Terveydenhuollon tilaa - tuottaja – malli. Kauppa- ja teollisuusministeriö. Lillrank, P., Kujala, J., Parvinen, P. 2004. Keskeneräinen potilas. Helsinki. Talentum
Linstone, H.A. & Turoff, M. 1975. Introduction. Teoksessa Linstone, H. & Turoff, M. (toim.) The Delphi Method. Techniques and Applica-tions. Massachusetts: Addison-Wesley Publishing Company, 3 - 13. Metsämuuronen, J. 2000. Maailma muuttuu – miten muuttuu sosiaali- ja terveysala? Sosiaali- ja terveysalan muuttuva toimintaympäristö ja tu-levaisuuden osaamistarpeet. Helsinki. Oy Edita ab. Muntlin Å, Gunningberg L & Carlsson M. 2006. Patients` perceptions of quality of care at an emergency department and identification of areas for quality improvement. Journal of Clinical Nursing, 15, 1045 - 1056. Nummelin M. 2009. Päivystyspoliklinikalla aloittavan sairaanhoitajan tiedon tarve. Pro Gradu –opinnäytetyö. Hoitotieteen laitos. Turun yli-opisto. Turku. Nyyssölä, K. 2003. Virallisen koulun ulkopuolella opitun tunnustaminen. Kasvatus 34, 5, 510 - 520. Otala L. 2008. Osaamispääoman johtamisesta kippailuetu. WSOY. Helsinki. OPM 2006:24. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä. Ammattikorkeakoulusta terveydenhuoltoon. Koulutuksesta valmistuvien ammatillinen osaaminen, keskeiset opinnot ja vähimmäisopintopisteet. Opetusministeriö. Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto. Helsinki. Saata-vana www-muodossa: http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2006/Ammattikorkeakoulusta_terveydenhuoltoon.html Pirttilä, I. 1997. Teoria, markkina-analyysi ja futurologinen silmä eksperttiyden ehtoina. Teoksessa J. Kirjonen, P. Remes & A. Eteläpelto (toim.) Muuttuva asiantuntijuus. Jyväskylä: Koulutuksen tutkimuslaitos, 73 - 82. Ruohotie, P. 2003. Mitä on ammatillinen huippuosaaminen? Ammattikasvatuksen aikakauskirja, 5, 1, 4 - 11. Ruohotie, P. 2005a. Metakognitiiviset taidot ja käsitteellinen oppiminen. Ammattikasvatuksen aikakauskirja, 7, 1, 4 - 11. Ruohotie, P. 2005b. Ammatillinen kompetenssi ja sen kehittäminen. Ammattikasvatuksen aikakauskirja, 7(3), 4-18. Williams, R. S. 2002. Managing Employee Performance. London: Thomson Learning. Tikanoja, H. & Meriläinen, P. 1991. käytännön asiantuntemus tutkimuksen voimavarana- delfimenetelmä hoitotieteessä. Hoitotiede 3, 2, 50 - 55. Tynjälä, P. & Collin, K. 2000. Koulutuksen ja työelämän yhteistyö – pedagogisia näkökulmia. Aikuiskasvatus 20, 4, 293 - 305. Voipio-Pulkki L-M. 2005. Oikeus kiireelliseen hoitoon päivystyksen järjestämisen lähtökohtana. Teoksessa Koponen L & Sillanpää K. (toim.) Potilaan hoito päivystyksessä. 2005. Gummerus Kirjapaino Osakeyhtiö. Jyväskylä. 18 - 22.
101
102
Liite 1 Projektiorganisaatiokaaviokuva - YHES -projekti osana muita projekteja
YAMK -opiskelijoiden osa-projektit Tule-vaisuuden erityisosaaminen erikoissai-raanhoidossa -projektissa: Sari Nokkala SAMK Tuulia Meritähti Turun AMK Mikko Nieminen Turun AMK Hanna Lintula-Göçmen Turun AMK Riikka-Maria Söderström Turun AMK Anniina Lehti Turun AMK Elina Soini-Koskinen Turun AMK Virpi Tomppo, HAMK
1) Mitä hoitotyön erityisosaamista tarvitaan VSSHP:n yhteispäivystyksen TULES –hoitolinjassa? a. potilaan esihaastattelusta b. hoidon toteutuksesta c. potilaan voinnin seurannasta ja jatkuvasta arvioinnista d. jatkohoidon järjestämisestä
2) Mitä hoitotyön erityisosaamista tarvitaan VSSHP:n yhteispäivystyksen sydän – hoitolinjassa? a. potilaan esihaastattelusta b. hoidon toteutuksesta c. potilaan voinnin seurannasta ja jatkuvasta arvioinnista d. jatkohoidon järjestämisestä
3) Mitä hoitotyön erityisosaamista tarvitaan VSSHP:n yhteispäivystyksen vatsa – hoitolinjassa?
a. potilaan esihaastattelusta b. hoidon toteutuksesta c. potilaan voinnin seurannasta ja jatkuvasta arvioinnista d. jatkohoidon järjestämisestä
4) Mitä hoitotyön erityisosaamista tarvitaan VSSHP:n yhteispäivystyksen neuro - hoitolinjassa?
a. potilaan esihaastattelusta b. hoidon toteutuksesta c. potilaan voinnin seurannasta ja jatkuvasta arvioinnista d. jatkohoidon järjestämisestä
5) Mitä hoitotyön erityisosaamista tarvitaan VSSHP:n yhteispäivystyksen muu medisiininen toi-
minta –hoitolinjassa? a. potilaan esihaastattelusta b. hoidon toteutuksesta c. potilaan voinnin seurannasta ja jatkuvasta arvioinnista d. jatkohoidon järjestämisestä
6) Mitä hoitotyön erityisosaamista tarvitaan VSSHP:n yhteispäivystyksen muu operatiivinen toi-
minta ja syövän hoito –hoitolinjassa? a. potilaan esihaastattelusta b. hoidon toteutuksesta c. potilaan voinnin seurannasta ja jatkuvasta arvioinnista d. jatkohoidon järjestämisestä
104
7) Mitä hoitotyön erityisosaamista tarvitaan VSSHP:n yhteispäivystyksen lasten -hoitolinjassa.
a. potilaan esihaastattelusta b. hoidon toteutuksesta c. potilaan voinnin seurannasta ja jatkuvasta arvioinnista d. jatkohoidon järjestämisestä
8) Mitä hoitotyön erityisosaamista tarvitaan VSSHP:n yhteispäivystyksen geriatrisen potilaan hoi-
toprosessissa? a. potilaan esihaastattelusta b. hoidon toteutuksesta c. potilaan voinnin seurannasta ja jatkuvasta arvioinnista d. jatkohoidon järjestämisestä
9) Mitä hoitotyön erityisosaamista tarvitaan VSSHP:n yhteispäivystyksen päihdepotilaan hoitopro-
sessissa? a. potilaan esihaastattelusta b. hoidon toteutuksesta c. potilaan voinnin seurannasta ja jatkuvasta arvioinnista d. jatkohoidon järjestämisestä
10) Mitä hoitotyön erityisosaamista tarvitaan VSSHP:n yhteispäivystyksen psykiatrisen potilaan hoi-
toprosessissa? a. potilaan esihaastattelusta b. hoidon toteutuksesta c. potilaan voinnin seurannasta ja jatkuvasta arvioinnista d. jatkohoidon järjestämisestä
11) Mitä hoitotyön erityisosaamista tarvitaan VSSHP:n yhteispäivystyksen sosiaalihoitoprosessissa?
a. potilaan esihaastattelusta b. hoidon toteutuksesta c. potilaan voinnin seurannasta ja jatkuvasta arvioinnista d. jatkohoidon järjestämisestä
12) Mitä hoitotyön erityisosaamista tarvitaan VSSHP:n yhteispäivystyksen puhelinneuvonnassa?
a. potilaan esihaastattelusta b. hoidon toteutuksesta c. potilaan voinnin seurannasta ja jatkuvasta arvioinnista d. jatkohoidon järjestämisestä
13) Mitä hoitotyön erityisosaamista tarvitaan VSSHP:n yhteispäivystyksen triagessa?
a. potilaan esihaastattelusta b. hoidon toteutuksesta c. potilaan voinnin seurannasta ja jatkuvasta arvioinnista d. jatkohoidon järjestämisestä
105
14) Mitä hoitotyön erityisosaamista tarvitaan VSSHP:n yhteispäivystyksen sairaanhoitajan vastaan-
otolla? a. potilaan esihaastattelusta b. hoidon toteutuksesta c. potilaan voinnin seurannasta ja jatkuvasta arvioinnista d. jatkohoidon järjestämisestä
15) Mitä hoitotyön erityisosaamista tarvitaan VSSHP:n yhteispäivystyksen ensihoitohuoneessa?
a. potilaan esihaastattelusta b. hoidon toteutuksesta c. potilaan voinnin seurannasta ja jatkuvasta arvioinnista d. jatkohoidon järjestämisestä
16) Mitä hoitotyön erityisosaamista tarvitaan VSSHP:n yhteispäivystyksessä laboratorioon liityen?
a. potilaan esihaastattelusta b. hoidon toteutuksesta c. potilaan voinnin seurannasta ja jatkuvasta arvioinnista d. jatkohoidon järjestämisestä
17) Mitä hoitotyön erityisosaamista tarvitaan VSSHP:n yhteispäivystyksessä kuvantamisesta?
a. potilaan esihaastattelusta b. hoidon toteutuksesta c. potilaan voinnin seurannasta ja jatkuvasta arvioinnista d. jatkohoidon järjestämisestä
106
projektin aikataulu 1.10.2009 - 30.4.20112009 2010 2011
Projektin osa-alueet Loka Marr Joulu Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marr Joulu Tammi Helmi Maalis Huhti1) kehittämiskohteen rajaus2) projektisuunnitelman laatiminen3) Delfoi 1 kysymysten laadinta4) projektisuunnitelman hyväksyttäminen*5) asiantuntijatyöryhmien perustaminen ja aineistonkeruuajankohtien sopiminen6) Delfoi 1; aineiston keruu (ryhmätyöskentely)7) sisällön analyysi 1 (Turun YAMK-opisk)8) Delfoi 2; aineistokeruu (ryhmätyöskentely) 9) sisällön analyysi 2 (Turun YAMK-opisk)10) tuloksien raportointi*11) kompetenssi-pilottimallin luominen ja analysointi asiantuntijapaneelissa
*projektisuunnitelma hyväksytetään Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa -projektin (S10155) ohjausryhmässä/projektiryhmässä sekä YHES -projektin (02139) ohjausryhmässä**tuotetaan YHES-projektista raportti sekä osallistutaan yhteisraportointiin
107
Liite 2 Delfoi 1 kierroksen sähköpostitse lähetetty tiedotus hoitohenkilöstölle Hei! Muutama vastaus esittämiinne kysymyksiin! Olette varmasti huomanneet kahvihuoneen seinällä nimilistan. Tämä lista on yhteispäivystyksen koulutuspäiviä varten oleva ryhmäytymislista. Koulutuspäivät ovat 15.4. ja 27.5. klo 12-16. Koulutuspäivässä annetaan infoa T2:n etenemisestä. Tämän lisäksi teillä on mahdollisuus vaikuttaa tulevan yhteispäivystyksen toimivuuteen ja hoitajien osaamiseen siellä. Näillä yhteiskoulutuspäivillä tullaan työskentelemään siis ryhmissä. Ryhmät tuottavat tietoa mm. siitä, mitä eri-tyisosaamista yhteispäivystyksessä tarvitaan. Ryhmät jakautuvat hoitolinjojen (7), perusterveydenhuollon pro-sessien (4), sairaanhoitajan vastaanoton, ensihoitohuoneen, laboratorion ja kuvantamisen mukaan. Ryhmissä mietitään siis erityisosaamista yhteispäivystyksen hoitajan näkökulmasta. Ryhmien tuotos on vahvasti vaikutta-massa siihen, mitä asioita yhteispäivystyksen perehdytyksessä tulee huomioida. Jokaisen sairaanhoitajan, pe-rushoitajan ja lääkintävahtimestarin on tarkoitus kuulua johonkin ryhmään. Jokaisella on siis mahdollisuus vaikut-taa. Laittakaa nimenne siihen ryhmään, jonka koette omimmanneksenne, huomioden kuitenkin sen, ttä jokaises-sa ryhmässä tulee olla jäseniä. Ryhmiin tulee myös PTH:n edustus ja YAMK -opiskelija. Triagen ja puhelinneuvonnan ryhmät on perustettu jo aiemmin ja näiden ryhmien osalta toiminta käynnistyy ai-emmin. Jos kuulut siis näihin ryhmiin ei sinun tule laittaa nimesi listoihin, muutoin KYLLÄ! Terveisin Merja Nummelin YHES -projektipäällikkö ps. Ohessa luonnos hoitolinjoista. Alaprosessit eivät vielä kirkossa kuulutettuja
hoitolinjat.pdf (26 kt)
108
Delfoi 1 kierroksen aineistonkeruun ryhmätyöskentelyn kirjallinen ohjeistus Liite 3
109
Delfoi 1 kierroksen ryhmätyölomake - Mitä erityisosaamista triage- hoitaja tarvitsee? Liite 4
110
111
112
113
114
Liite 5 Päivystyshoitotyön osaamisalueet Iira Lankisen ym. (2006) mukaan 16.3.2010/mn Oheismateriaalia YHES -projektin aineistonkeruun avuksi. Käyttäkää ohessa olevaa osaamisjaottelua apuna määrittellessänne, mitä erityisosaamista tarvitaan tulevassa yhteispäivystyksessä. Päivystyspotilaan hoitotyössä tarvittava osaaminen (Lankinen ym. 2006):
1) Päätöksenteko-osaaminen Muodostuu päivystyspotilaan hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arvioinnista. 2) Kliininen osaaminen Sisältää hoidon toteutukseen ja potilaan tilan seurantaan liittyvän osaamisen. 3) Tiedollinen osaaminen Liittyy tutkitun tiedon hyödyntämiseen hoitotyössä. 4) Vuorovaikutusosaaminen Muodostuu vuorovaikutuksesta potilaan, omaisten, kollegoiden ja muiden ammattiryhmi-en kanssa. 5) Ohjausosaaminen Koostuu potilaan ohjaamisesta eri vaiheissa. 6) Eettinen osaaminen Sisältää potilaiden ja omaisten ammatillisen kohtelun, potilaan asianajajana toimimisen, turvallisuuden tunteen luomisen, potilaan yksilöllisyyden huomioimisen ja oman toimin-nan vastuullisuudentunteen luomisen, potilaan yksilöllisyyden huomioimisen ja oman toi-minnan vastuullisuuden.
115
Delfoi 1 kierroksen YAMK –opiskelijoiden sisällön analyysin runko Liite 6
YHES- ja ESR aineistojen analyysin eteneminen
Aineiston aukikirjoittaminen.
Aineiston lukeminen ja sisältöön perehtyminen.
Pelkistettyjen ilmausten listaaminen.
Samankaltaisuuksien ja erilaisuuksien etsiminen pelkiste-tyistä ilmaisuista.
Pelkistettyjen ilmausten yhdistäminen ja alaluokkien muo-dostaminen.
Alaluokkien yhdistäminen ja yläluokkien muodostaminen niistä.
Yläluokkien yhdistäminen ja kokoavan käsitteen muodos-taminen (=Erityisosaaminen käsitteenä).
116
Liite 7 Delfoi 2 kierroksen tarkentavat kysymykset – Mitä erityisosaamista triage –hoitaja tarvitsee? Päivystyshoitotyön erityisosaaminen triagessa 1) Mitä osaamista triage-hoitajalta vaaditaan hätätilapotilaiden hoidon suhteen? 2) Mitkä vitaaliarvot triage –hoitajan tulee osata mitata? 3) Miten muuten triage –hoitajan tulee osata tutkia potilas kuin mittaamalla vitaaliarvot? 4) Mitä osaamista triage –hoitajalta vaaditaan potilaan haastattelussa? 5) Mitä toimenpiteitä triage-hoitajan tulee osata tehdä? 6) Mitä pikanäytteitä triage- hoitajan tulee osata ottaa? 7) Milloin triage-hoitajan tulee osata konsultoida triage -lääkäriä? 8) Mitä triage -hoitajan tulee osata toimiessaan poikkeusoloissa? 9) Mitä keskeistä triage-hoitajan tulee tietää hoitoprotokollista ja hoitolinjoista, jotta hän osaa ohjata potilaan eteenpäin? 10) Mitä tarkoitetaan eri erikoisalojen tuntemuksen tarpeella suhteessa triagen tekoon? 11) Mitkä organisaatiot triage-hoitajan tulee tuntea, jotta hän osaa ohjata potilaan eteenpäin? 12) Mitä eri erikoisalojen potilaita triage -hoitajan tulee osata hoitaa? 13) Mitä tarkoitetaan päivystyshoitotyön osaamisen ja kokemuksen tarpeella suhteessa triage -hoitajan toimenkuvaan? 14) Mitä erityistä osaamista tirage-hoitaja tarvitsee tehdessään triagea lapsipotilaalle? 15) Mitä tietojärjestelmien osaamista kirjaaaminen edellyttää triage-hoitajalta? 16) Mitä triage-hoitajan tulee osata kirjata? 17) Keiden kanssa triage-hoitajan tulee osata tehdä yhteistyötä? 18) Mitä muita laitteita triage-hoitajan tulee osata käyttää kuin Virveä? 19) Minkälaista potilasohjausta triage -hoitajan tulee osata antaa? 20) Mitä erityisosaamista triage-hoitaja tarvitsee potilaan hoidon kiireellisyyden tarpeen arvioinnis-ta geriatrisen potilaan hoitoprosessissa? 21) Mitä erityisosaamista triage-hoitaja tarvitsee potilaan hoidon kiireellisyyden tarpeen arvioinnis-ta muun medisiinisen potilaan hoitolinjassa? 22) Mitä erityisosaamista triage-hoitaja tarvitsee potilaan hoidon kiireellisyyden tarpeen arvioinnis-ta muun operatiivisen ja syövänhoidon hoitolinjassa? 23) Mitä erityisosaamista triage-hoitaja tarvitsee potilaan hoidon kiireellisyyden tarpeen arvioinnis-ta neurologisen potilaan hoitolinjassa? 24) Mitä erityisosaamista triage-hoitaja tarvitsee potilaan hoidon kiireellisyyden tarpeen arvioinnis-ta psykiatrisen potilaan hoitolinjassa? 25) Mitä erityisosaamista triage-hoitaja tarvitsee potilaan hoidon kiireellisyyden tarpeen arvioinnis-ta päihdepotilaan hoitoprosessissa? 26) Mitä erityisosaamista triage-hoitaja tarvitsee potilaan hoidon kiireellisyyden tarpeen arvioinnis-ta sosiaalihoitotyön prosessissa? 27) Mitä erityisosaamista triage-hoitaja tarvitsee potilaan hoidon kiireellisyyden tarpeen arvioinnis-ta sydänpotilaan hoitolinjassa? 28) Mitä erityisosaamista triage-hoitaja tarvitsee potilaan hoidon kiireellisyyden tarpeen arvioinnis-ta tules potilaan hoitolinjassa? 29) Mitä erityisosaamista triage-hoitaja tarvitsee potilaan hoidon kiireellisyyden tarpeen arvioinnis-ta vatsapotilaan hoitolinjassa? 30) Mitä muuta erityisosaamista vaaditaan hoidon tarpeen kiireellisyyden arviointia tekevältä sai-raanhoitaja?
117
Liite 8 Delfoi 3 kierroksen asiantuntijapaneelin toteutus
17.12.2010, päiv. 7.1.2011/päiv.1.2.2011/mn YHES - D3-asiantuntijapaneelin toteutus Edellinen vaihe Sisällön analyysi2 D2 aineiston keruun jälkeen (Webropol –kysely 15.11.- 30.11.2010). Pääluokat on määritelty induktiivisesti yläluokista käyttämällä kuitenkin Lankisen osaamisen jaottelua apuna. Yläluokat ovat muodostuneet alaluokista. D3-asiantuntijapaneelin toteutus D3-asiantuntijapaneelissa käydään läpi kaikkien ryhmien (17 ryhmää) sisällönanalyysin tuottamat osaamiskuvaukset. Paneelissa määritellään alaluokkien osaamisen tasot alla olevan taulukon mu-kaisesti. Määriteltävät osaamisen tasot Päivystyshoitotyön perusosaaminen Tarkoitetaan sellaista osaamista, jota tarvitaan kaikilla päivystyshoitotyön osaamisalueilla yhteispäivystyksessä.
Päivystyshoitotyön erityisosaaminen Voi olla vain tietyillä päivystyshoitotyön osaamisalueilla yhteispäivystyksessä
Osaaminen, jota tarvitaan tulevaisuudessa, jota ei ole mainittu Osaamista ei tarvita tulevassa yhteispäivystyksessä Mikäli tulee esiin aiemmin mainitsematonta tulevaisuuden osaamista, määritellään myös, onko esiin tullut osaaminen perus- vai erityisosaamista. Asiantuntijapaneeliin osallistuvat henkilöt – 10 henkilöä Kaikki ryhmään kutsuttavat ovat olleet mukana YHES -projektissa aiemmin. 4 - Kliininen hoitotyön osaaja edustaja: Sh Johanna Lappalainen ja sh Mirva Salmi-Hurttila, TYKS ensiapu Sh Kirsi Leino ja sh Maaret Suominen Turun terveyskeskuspäivystys, Turun sosiaali- ja terveystoimi 2 – Esimies edustaja: Osastonhoitaja Merja Tupala tai ylihoitaja Tiina Pakasto, TYKS ensiapu Ylihoitaja Merja Lamminen Turun terveyskeskuspäivystys, Turun sosiaali- ja terveystoimi 2 – Lääkäri edustaja: Kehityslääkäri Päivi Lucenius, T-Pro –hanke, VSSHP 1 – Tila- ja toimintasuunnittelun edustaja Sovellusasiantuntija Hanna Jääskeläinen, Medbit 1 - Pääprojektin ja koulutuksen edustaja: Tuleos -projektipäällikkö Raija Nurminen, Turun AMK 1 – Puheenjohtaja YHES -projektipäällikkö Merja Nummelin, TYKS ensiapu Ajankohta ti 25.1.2011, klo 12-16 ti 1.2.2011, klo 12-16 ti 8.2.2011, klo 12-16 Paikka TYKS, rakennus 9, 2. krs, fysiatrian kokoushuone.
118
Liite 9 Delfoi 3 kierroksen erityisasiantuntijaryhmien osanottajat ja aikataulu
Julkaisusuunnitelma Toteutus Ajankohta Sisältö Tekijät VSSHPn projektiohjeis-tuksen mukainen loppu-raportti intranetin projek-tirekisteriin sekä loppu-raporttiyhteenveto –lomake
VSSHPn projektiohjeistuksen mukainen loppuraporttiyh-teenveto –lomake intranetin projektirekisteriin
Osaaminen Osaamisen kuvaus osaa selvittää potilaan hoitoon hakeutumisen syyn
osaa selvittää potilaan oireet osaa selvittää oireiden alkamisajan ja -tavan osaa selvittää, onko vaiva nyt pahempi kuin aikaisemmin osaa selvittää, onko aikaisemmin ollut vastaavanlaisia oireita osaa selvittää mahdollisen vamman vammamekanismin ja tapaturman
ajankohdan
osaa selvittää, mistä potilas tulee päivystykseen; kotoa vai hoitolaitok-sesta
osaa selvittää potilaan aikaisemmat sairaudet osaa selvittää perussairaudet osaa selvittää, onko potilasta leikattu aiemmin ja jos niin, mitä ja milloin osaa selvittää, onko potilaalle tehty aikaisempia anestesioita ja jos niin,
miten ne ovat sujuneet
osaa selvittää potilaan mahdollisen rytmihäiriötaustan osaa selvittää potilaan lääkehoidon
osaa selvittää potilaan kotilääkityksen osaa selvittää, onko potilas ottanut hänelle annetut/määrätyt lääkkeet
ohjeen mukaisesti osaa selvittää, onko potilas ottanut vaivaansa lääkettä ja sen vaikutuk-
sen
osaa selvittää mahdollisen lääkeaineyliannostuksen osaa selvittää potilaan riskitiedot
osaa selvittää allergiat osaa selvittää, onko potilas mahdollisen raskaana tartuntavaaran
osaa selvittää eristystarpeen osaa selvittää potilaan ravitsemukseen liittyvät asiat
osaa selvittää, milloin potilas on viimeksi syönyt tai juonut osaa selvittää ruokavalion
osaa selvittää potilaan erittämiseen liittyvät asiat osaa selvittää potilaan pahoinvoinnin/oksentelun osaa selvittää närästysvaivan osaa selvittää potilaan virtsan erityksen osaa selvittää potilaan suolen toimivuuden osaa selvittää potilaan ulosteen laadun
osaa selvittää potilaan ilmavaivat osaa selvittää potilaan päivittäiset toiminnot osaa tiedustella, millainen toimintakyky potilaalla on aiemmin ollut; oma-
toimisuus osaa selvittää potilaan uni- ja valvetilan muutokset osaa selvittää potilaan unettomuuden
osaa selvittää potilaan kanssakäymisen taitoja osaa selvittää, millainen kommunikaatiokyky potilaalla on aiemmin ollut osaa hankkia lisätietoja potilaasta
osaa hyödyntää puhelinneuvonnan anamneesia osaa selvittää potilaan taustatietoja lähetteestä osaa selvittää potilaan taustatietoja sairauskertomuksesta osaa selvittää potilaan taustatietoja mahdollisesta asuinhoitolaitoksesta osaa selvittää potilaan taustatietoja potilaan kotikunnan hoitoyksiköstä osaa selvittää potilaan taustatietoja potilaan omasta terveyskeskuksesta
osaa selvittää potilaan taustatietoja omaiselta
osaa esihaastatella potilaan
osaa tunnistaa ja kartoittaa itsenäisesti ja yhteistyössä moniammatillisen hoitotii-min kanssa välittömästi potilaan akuuttiin hoitoon liittyviä ja siihen vaikuttavia elä-
124
mänhallintaan ja sosiaalisiin ongelmiin liittyviä ongelmia osaa kohdata ja hoitaa välittömästi akuuttiin hoitoon liittyviä ja vaikuttavia
yllättäviä kriisitilanteita osaa tunnistaa ja määrittää potilaan elinolot, kuten asunnottomuuden,
mikäli sillä on vaikutusta akuuttiin hoitoon osaa tunnistaa potilaan talousasiat, mikäli sillä on vaikutusta akuuttiin
hoitoon osaa tunnistaa ja määrittää perhetilanteen, mikäli sillä on vaikutusta
akuuttiin hoitoon osaa tunnistaa potilaan akuuttiin hoitoon välittömästi vaikuttavan sosiaa-
lisen verkoston osaa kartoittaa fyysistä ja psyykkistä omatoimisuutta
osaa kartoittaa kykyä päivittäisten toimintojen hoitamiseen kotona osaa ottaa hoitoyksikössä potilaan vastaan kiireellisyysluokituksen mukaisessa
järjestyksessä osaa ilman apuvälineitä arvioida potilaan hoidon kiireellisyyden tarpeen
osaa tunnistaa ihon lämmön, harmaan kalpeuden ja kylmänhikisyyden sekä lämpörajan
osaa tunnista ihon ja silmävalkuaisten keltaisuuden
osa tunnistaa vähitellen kehittyvän levottomuuden osaa potilaan vitaaliarvojen perusteella arvioida hoidon kiireellisyyden tarpeen
osaa tunnistaa poikkeavan muutoksen potilaan verenpaineessa osaa tunnistaa poikkeavan muutoksen potilaan sykkeessä
osaa tunnistaa poikkeavan muutoksen potilaan hengityksessä osaa tulkita päivystyshoitotyön näkökulmasta keskeiset asiat sydänfilmistä
osaa tunnistaa sinusrytmin sydänfilmistä osaa tunnistaa kammiovärinän sydänfilmistä osaa tunnistaa asystolen sydänfilmistä osaa tunnistaa PEA:n sydänfilmistä osaa tunnistaa eteisvärinän sydänfilmistä osaa tunnistaa SVT -rytmihäiriön sydänfilmistä osaa tunnistaa kammiolisälyönnit sydänfilmistä osaa tunnistaa eteislisälyönnit sydänfilmistä osaa tunnistaa st -tason laskun (iskemia muutokset) sydänfilmistä osaa tunnistaa infarktimuutokset sydänfilmistä osaa tunnista rytmin epäsäännöllisyyden
osaa tunnistaa haarakatkoksen sydänfilmistä osaa tunnistaa elottoman potilaan osaa todeta, että potilas on tajuton eikä hengitä normaalisti osaa tunnistaa tajuttoman potilaan osaa todeta, ettei potilas ole heräteltävissä, mutta hengittää normaalisti osaa tunnistaa pyörtymisen osaa tunnistaa vatsakatastrofin
osaa tunnistaa vatsan pinkeyden ja turvotuksen osaa tunnistaa rajun ulkoisen verenvuodon
osaa tunnistaa epätavallisen kovan vatsakivun osaa arvioida hoidon kiireellisyyden tarpeen potilaan rintakivun perusteella
osaa erottaa rintakivun ylävatsakivusta osaa arvioida EKG:n oton tarpeen
osaa arvioida lisähapen tarpeen osaa arvioida urologisen potilaan hoidon kiireellisyyden tarpeen
tuntee virtsatieinfektion oireet ja osaa diagnostisoida sen tunnistaa uusiutuvan virtsaumpivaivan
osaa arvioida virtsanäytteen oton tarpeen osaa arvioida gynekologisen potilaan hoidon kiireellisyyden tarpeen osaa tunnistaa runsaan gynekologisen vuodon osaa arvioida psykiatrisen potilaan hoidon kiireellisyyden tarpeen
osaa arvioida päivys-tyshoidon kiireelli-syyden tarpeen poti-laan vointiin ja oirei-siin perustuen toimi-essaan hoitoyksikös-sä
osaa tunnistaa aggressiivisen potilaan
125
osaa arvioida potilaan psyykkiset muutokset akuutissa tilanteessa osaa tunnistaa akuutin itsetuhoisuuden osaa avoimen psykoottisuuden oirekuvan ja tunnistaa psykoosin osaa ahdistustilojen oirekuvat
osaa arvioida päihdepotilaan hoidon kiireellisyyden tarpeen tunnistaa päihdeongelman hoidon tarpeen tunnistaa raskaana olevan päihdeongelman hoidon tarpeen osaa arvioida päihdepotilaan tajunnantasoa ja vireystilaa osaa arvioida päihdepotilaan motoriikan avulla päihtymyksen tasoa osaa tunnistaa päihdepotilaan itsetuhoisuuden
osaa arvioida päihdepotilaan vieroitusoireita osaa arvioida neurologisen potilaan hoidon kiireellisyyden tarpeen
tietää kouristusten oirekuvat, vaikutukset ja eri hoitomuodot tietää epilepsian oirekuvat
osaa arvioida sisätautisen potilaan hoidon kiireellisyyden tarpeen osaa tunnistaa septisen taudinkuvan ja kovan kuumeen tietää verensokerin viitearvot tunnistaa flunssapotilaan osaa ennakoida ja tunnistaa deliriumin osaa intoksikaatiopotilaan oirekuvat
tunnistaa intoksikaatiopotilaan, jolla on vitaalielintoiminnot uhattuna osaa arvioida geriatrisen potilaan hoidon kiireellisyyden tarpeen
tietää ikääntymiseen liittyvistä anatomis-fysiologisista muutoksista osaa arvioida geriatrisen päivystyspotilaan fyysisen toimintakyvyn osaa arvioida geriatrisen päivystyspotilaan terveydentilan osaa arvioida geriatrisen päivystyspotilaan kognitiivisen tilan osaa huomioida geriatrisen päivystyspotilaan toiminnalliset rajoitteet tunnistaa dementian sairauksien oirekuvat suhteessa somaattiseen sai-
rauteen
tunnistaa akuutit muistihäiriöt osaa arvioida kirurgisen potilaan hoidon kiireellisyyden tarpeen tunnistaa tulehtuneen haavan osaa arvioida potilaan seurannan tarvetta osaa arvioida tarvitaanko potilaan seurannassa seuranta- ja valvontalait-
teita osaa arvioida potilaan siirtokuntoisuutta
osaa arvioida siirtohapen tarpeen rtg -kuvauksen ajaksi osaa arvioida huonokuntoisen potilaan kuvantamistutkimuksen kiireelli-
syyden osaa arvioida tarvitseeko potilas hoitajan mukaan rtg-tutkimukseen
osaa arvioida tarvitseeko potilas hoitajan mukaan osastolle siirtyessä osaa aloittaa hätätilapotilaiden hoidon välittömästi osaa tehdä päätöksen hätätilapotilaan siirtämisestä ensihoitohuoneeseen sisätau-
tihälytyksen ohjeistuksen mukaisesti osaa hälyttää kiireellistä asiantuntija-apua
hallitsee nopeasti muuttuvat tilanteet
tietää, mitä potilaita hoidetaan ensihoitohuoneessa osaa arvioida lääkärin konsultaation tarpeen potilaan tilan huonontuessa
osaa pyytää tarvittaessa lääkäriltä lisää kipulääkettä potilaalle osaa informoida lääkäriä hätätilapotilaan siirrosta ensihoitohuoneeseen
tunnistaa lääkeaineallergian ja osaa reagoida siihen osaa arvioida lääkärin konsultaation tarpeen poikkeavien laboratorio- ja kuvanta-
mistulosten perusteella osaa konsultoida lääkäriä, kun potilaan oireet ovat epämääräisiä osaa konsultoida lääkäriä, jos potilaalla on monia sairauksia osaa konsultoida lääkäriä, jos potilaalla on vakava perussairaus osaa konsultoida lääkäriä aina, kun tuntee tarvitsevansa tukea tai on jotain epäsel-
vää
osaa reagoida poti-laan tilan muutoksiin ja tunnistaa konsul-taation tarpeen
osaa hyödyntää hoitotiimin, avustavan henkilöstön sekä läheisten/omaisten asian-
126
tuntijuuden ja havainnot osaa konsultoida sosiaalityöntekijää tarvittaessa osaa konsultoida toista sairaanhoitajaa osaa konsultoida fysioterapeuttia osaa selvittää, onko potilasta hoidettu muualla arvioidakseen eristystarpeen osaa selvittää potilaan eristystarpeen potilaan laboratorionäytteistä osaa selvittää potilaan eristystarpeen potilaan riskitiedoista osaa poistaa väistyneen riskitiedon koneelta
osaa eristyksen tar-peen arvioinnin
osaa ohjata potilaan eristykseen tarvittaessa osaa toimia poik-keusoloissa
tietää toimenkuvansa poikkeusoloissa
osaa selvittää sukurasituksen osaa selvittää tupakoinnin osaa selvittää todetun verenpainetaudin osaa selvittää aiemmat verensokeriarvot osaa selvittää aiemmat veren rasva-arvot huomioi obesiteetin
osaa selvittää riskite-kijöitä terveyden edis-tämisen näkökulmas-ta
osaa selvittää potilaan alkoholin kulutuksen osaa arvioida kontrollikäynnin tarpeen seuraavalle päivälle osaa arvioida potilaan kotikuntoisuutta osaa selvittää potilaan kotiolot kotona pärjäämisen arvioimiseksi osaa arvioida sairauslomatarpeen osaa arvioida kontrollikäynnin tarpeen seuraavalle päivälle osaa tunnistaa lastensuojelun piiriin kuuluvan lapsen osaa arvioida potilaan sairaalahoidon tarvetta
osaa arvioida potilaan jatkohoidon tarvetta
osaa arvioida, onko potilas vuodeosastokuntoinen vai tarvitseeko tehostetun val-vonnan
127
2. kliininen osaaminen
osaa ison ja pienen verenkierron tuntee ihmisen normaalit ja poikkeavat fysiologiset vitaaliarvot tuntee ihmisen metabolian tuntee ihmisen luuston
hallitsee fysiologian ja anatomian
tuntee ihmisen lihaksiston osaa tutkia ja seurata potilaan tajunnantasoa
osaa havainnoida potilaan tajunnan tasoa GCS:n (Glascow Coma Scale)avulla
osaa tarkkailla potilaan huimausta osaa tutkia ja seurata potilaan hengitystä ja riittävää hapetusta
osaa mitata happisaturaation tarvittaessa ja seurata sitä osaa mitata hengitysfrekvenssin ja seurata sitä osaa seurata potilaan hengitystyötä (onko apuhengityslihak-
set käytössä, pullottaako kaulasuonet ja pystyykö potilas pu-humaan)
osaa mitata PEF-arvon hengenahdistuspotilaalta ja seurata sitä
osaa tutkia ja seurata potilaan verenkiertoa osaa monitoroida ja seurata potilaan sydänkäyrää osaa mitata verenpaineen ja seurata sitä osaa tunnistaa sokin oireet; matalan verenpaineen ja nopean
pulssin osaa mitata sykkeen ja seurata sen nopeutta ja säännölli-
syyttä osaa seurata potilaan ihon lämpöä, lämpörajaa, kuivuutta,
kylmänhikisyyttä, kimmoisuutta ja väriä kuten syanoosia osaa seurata potilaan virtsaneritystä osaa tarkkailla vammautuneen raajan verenkiertoa
osaa tarkkailla kipsatun raajan verenkiertoa osaa ottaa laadukkaan 13 –kanavaisen sydänfilmin tarvittaessa
osaa tunnistaa oikean potilaan osaa poistaa runsaan karvoituksen osaa laittaa EKG -elektrodit oikeaan paikkaan osaa huomioida, ettei EKG -elektrodien alla ole tatuointia osaa huomioida amputoidun raajan EKG -elektrodeja kiinni-
tettäessä osaa laittaa EKG -koneen johdot oikein osaa huomioida, ettei potilas ole kiinni metallissa osaa huomioida potilaan vapinan ja säätää herzilukemaa
EKG -koneesta
osaa tarkistaa otetun EKG:n laadun ennen sen tallennusta potilasasiakirjoihin
osaa seurata potilaan kehon lämpötilaa osaa mitata potilaan lämmön kainalosta tai korvasta ja seura-
ta sitä osaa mitata alkoholipitoisuuden alcometrilla ja seurata sitä osaa mitata ja seurata potilaan verensokeritasapainoa osaa seurata potilaan laboratoriotulosten valmistumista osaa seurata potilaan kuvantamistulosten valmistumista osaa tarkkailla hoidon haittavaikutuksia osaa seurata potilaan mahdollista allergista reaktiota osaa arvioida sydänpotilaan aloitushoidon vaikutuksia
osaa tutkia potilaan ja seura-ta potilaan vointia
osaa seurata potilaan vointia ja huolehtia potilaan hyvinvoinnista toi-menpiteen aikana
128
osaa selvittää, onko potilaalla kipua osaa arvioida potilaan kipua yhdessä potilaan kanssa osaa selvittää kuinka kovaa kipu on VAS –asteikkoa käyttäen osaa selvittää, missä kipu tuntuu osaa selvittää, säteileekö kipu johonkin osaa selvittää potilaan kivun luonnetta (terävyys, aaltomaisuus, vaelta-
va, viiltävyys, pistävyys, rengasmaisuus, heijastuvuus, liikekipu) osaa selvittää potilaan kivun kestoa osaa selvittää potilaan kivun muutoksia osaa selvittää, onko potilaalla ollut aiemmin vastaavanlaista kipua osaa kivunlievitysmenetelmiä tietää kipulääkkeiden vaikutusmekanismin, tietää vaikutuksen nopeu-
den ja keston tietää kipulääkkeiden sivuvaikutuksista tietää kipulääkkeiden vaikutuksesta verenkiertoon ja tajuntaan osaa ottaa huomioon potilaan lääkeaineallergiat tietää kivun sijainnin merkityksen tietää kivun voimakkuuden merkityksen
osaa arvioida ja hoitaa poti-laan kipua
osaa huomioida kipulääkeriippuvuuden kivunhoidossa osaa avata potilaan ilmatiet osaa laittaa potilaalle nielutuubin osaa antaa potilaalle happea tarvittaessa osaa normoventilaation osaa tukea potilaan verenkiertoa
hallitsee potilaan vitaalielin-toimintojen turvaamisen ABC-hoitoprotokollan mukai-sesti
osaa avata suoniyhteyden laskimoon ja aloittaa nesteytyksen tunnistaa elottomuuden tunnistaa defibrilloitavan rytmin osaa defibrilloida osaa ventiloida potilasta osaa avustaa lääkkeellisessä intubaatiossa osaa elvytyksen painelutekniikan
osaa peruselvyttää
osaa antaa elvytyslääkkeitä lääkärin määräyksen mukaan tietää toimenpiteen tarkoituksen tietää toimenpiteen kulun osaa valita ja valmistella oikeat välineet osaa tehdä toimenpidepöydän osaa puhdistaa toimenpidealueen ihon osaa suojata potilaan ja vuoteen tietää, milloin on kyseessä steriili toimenpide tietää toimenpiteiden mahdolliset komplikaatiot
osaa valmistella toimenpiteen
osaa huolehtia potilaan ravinnotta olosta tarvittaessa osaa kertakatetroida osaa laittaa potilaalle kestokatetrin osaa mitata virtsan residuaalin ultraäänilaitteella osaa laittaa rektaaliputken osaa poistaa punkin osaa tehdä erilaisia sidoksia osaa laittaa potilaan monitoriseurantaan osaa kytkeä potilaan defibrillaattoriin osaa laittaa potilaalle tukikaulurin osaa vaihtaa potilaalle sairaalavaatteet osaa järjestää laboratorionäytteiden oton osaa järjestää thx -kuvan oton osaa toimittaa välineet välinehuoltoon käytön jälkeen osaa täydentää puuttuvat välineet toimenpiteen jälkeen
osaa tehdä itsenäisesti to-imenpiteitä
osaa suunnitelmallisen, ripeän, turvallisen ja teknisesti taitavan toimin-nan eri toimenpiteissä
osaa avustaa lääkäriä toi- osaa avustaa lääkäriä potilaan tutkimisessa
129
osaa avustaa lääkäriä haavan ompelussa osaa avustaa lääkäriä arteria- punktiossa osaa avustaa lääkäriä intubaatiossa osaa avustaa lääkäriä likvorin otossa
menpiteissä
osaa avustaa lääkäriä sidoksien teossa tietää potilaan laboratoriotutkimukset hoitolinjoittain käyttämällä ennal-
ta sovittuja laboratoriopaketteja osaa määrittää potilaan labo-ratorionäytteet ohjeistuksen mukaisesti osaa tutkia virtsanäytteen stixeillä
osaa ottaa virtsanäytteen katetroidulta potilaalta
osaa ottaa U-HCG-O:n osaa ottaa nielunäytteen osaa ottaa bakteeriviljelyn haavasta osaa ottaa MRSA- ja VRE -näytteet
osaa ottaa laboratorionäyt-teitä
osaa ottaa ulostenäytteet osaa avustaa arteria -näytteen otossa osaa avustaa laboratorionäyt-
teiden otossa osaa avustaa likvor -näytteen otossa osaa vastata laboratoriotutkimuspyyntöjen tarkentavaan kysymykseen,
onko näyte otettu kapillaarista, laskimosta vai valtimosta osaa vastata laboratoriotutkimuspyyntöjen tarkentavaan kysymykseen
virtsanbakteeriviljelynäytteen ottotavasta, onko näyte otettu puhtaasti lasketusta keskivirtsasta, rakkopunktiolla, kertakatetroimalla vaiko kes-tokatetrista
osaa vastata laboratoriotutkimuspyyntöjen tarkentavaan kysymykseen, onko potilaalla antibioottilääkitys ja jos niin mikä
osaa vastata laboratoriotutkimuspyyntöjen tarkentaviin kysymyksiin
osaa kirjata laboratoriotutkimuspyyntöjen tarkentavaan kysymykseen, mikä on diagnoosiepäily selkäydinnestenäytetutkimuksessa kysyttyään lääkäriltä
tietää pvk+t:n merkityksen ja sen viitearvon tietää crp:n merkityksen ja sen viitearvon tietää k, na:n merkityksen ja niiden viitearvot tietää gluc:n merkityksen ja sen viitearvon tietää krea:n merkityksen ja sen viitearvon tietää TnT –tutkimuksen merkityksen ja sen viitearvon tietää CK-MBm:n merkityksen ja sen viitearvon tietää pro-bnp:n merkityksen ja sen viitearvon tietää rasva-arvojen merkityksen ja niiden viitearvot tietää inr:n merkityksen ja sen viitearvon tietää fidd:n merkityksen ja sen viitearvon tietää a-laaja:n merkityksen ja sen viitearvon tietää alat, afos, gt, amyl, bil:n merkityksen ylävatsakipupotilaalle / ik-
teerisille /alkoholisteille ym ja niiden viitearvot tietää Myoglobiinin merkityksen kouristaneille tai pitkään maanneille
sekä sen viitearvot tietää PLV:n merkityksen vatsakipuisille, virtsakiviepäilyille, raskaana
oleville, lapsille ym. sekä sen viitearvot
tietää päivystyspotilaan labo-ratoriotutkimusten merkityk-sen ja niiden viitearvot
tietää potilaan laboratoriotutkimukset hoitolinjoittain käyttämällä ennal-ta sovittuja laboratoriopaketteja
osaa järjestää potilaan labo-ratoriojatkotutkimukset
osaa tehdä potilaalle lähetteen laboratoriojatkotutkimuksiin
tuntee yleisimpien natiiviluukuvauksien keston ja kulun tuntee thx -kuvauksen keston ja kulun tuntee natiivimaha -kuvauksen keston ja kulun tuntee TT -kuvauksen keston ja kulun (pään TT, vatsan TT) tuntee UÄ- tutkimuksen keston ja kulun (vatsan uä, alaraajojen uä)
tuntee päivystyspotilaan keskeisiä kuvantamistutki-muksia
tuntee MRI -tutkimuksen keston ja kulun (pään ja selän MRI) osaa varmistaa lähetteen olemassaolon ennen potilaan kuvantamisyk-
sikköön siirtämistä osaa valmistella potilaan ku-vantamistutkimukseen
osaa huolehtia levottomien potilaiden rauhoittamisesta ennen kuvan-
130
tamistutkimusta osaa valmistella potilaan TT—kuvaukseen laittamalla infuusiokanyylin osaa ennakoida potilaan kuvantamistutkimusta (natiivimahatutkimusta
ennen istumaan 10 min, jos potilas jaksaa seistä) osaa valmistella potilaan virtsarakon UÄ-tutkimukseen huolehtimalla,
että potilaalla on virtsarakko täynnä osaa valmistella potilaan virtsan residuaalimittaukseen huolehtimalla
potilaan virtsarakon tyhjentämisestä ennen tutkimusta osaa valmistella magneettikuvaukseen menevän potilaan siten, että
potilas menee tutkimukseen sairaalan pyjamassa, ilman koruja, kelloa, lävistyksiä ja EKG-elektrodeja
hallitsee kuvantamisen taitoja osaa mitata potilaan virtsan residuaalin UÄ-laitteella osaa tarkkailla mahdollisia varjoaineesta johtuvia komplikaatioita osaa tarkkailla mahdollisia kuvantamisyksikössä tehdyistä toimenpi-
teistä johtuvia komplikaatioita
osaa seurata potilaan vointia kuvantamisen jälkeen ja rea-goida komplikaatioihin
osaa hoitaa varjoaineesta johtuvia mahdollisia komplikaatioita osaa hoitaa infektiopotilaita osaa hoitaa kuumepotilaita osaa hoitaa virtsatieinfektiopotilaita osaa hoitaa pieniä venähdyksiä osaa hoitaa närästyspotilaita osaa hoitaa happpo-oirepotilaita osaa hoitaa ummetuspotilaita osaa hoitaa oksentelevia potilaita osaa hoitaa geriatrisia potilaita osaa hoitaa stressireaktio potilaita, paniikkioirepotilaita
osaa hoitaa kaikenikäisiä eri erikoisalojen päivystyspotilai-ta kokonaisvaltaisesti
osaa hoitaa verensokeritason normoglygeemiselle tasolle osaa päihteiden sekundaari-haittojen ennaltaehkäisyn
osaa ottaa päihteiden käytön puheeksi
osaa päihdepsykiatrisen hoi-don menetelmiä
osaa toteuttaa deliriumin estohoidon lääkärinmääräysten mukaisesti
osaa sosiaalihoitotyön aut-tamismenetelmiä
osaa potilaan hoidon vastuun siirron sosiaalipäivystyksen asiantuntijal-le
osaa haavan paranemisprosessin osaa tunnistaa tulehtuneen haavan terveestä osaa hoitaa tulehtuneita haavoja osaa hoitaa puhtaita haavoja osaa hoitaa I asteen palovammoja osaa hoitaa pieniä ruhjeita osaa hoitaa pieniä haavoja osaa puhdistaa haavan osaa liimata haavan osaa laittaa haavasidoksia osaa poistaa potilaalta ompeleet
osaa haavanhoidon perusteet
osaa poistaa potilaalta hakaset osaa turvata potilaan nestetasapainon osaa turvata potilaan ravitsemuksen osaa turvata potilaan levon osaa huolehtia potilaan eritystoiminnasta
osaa toteuttaa hyvää pe-rushoitoa
osaa huolehtia hygieniasta osaa kuolevan potilaan kivun lievityksen osaa tukea surevaa omaista osaa vainajan laiton osaa avustaa omaisia kuoleman jälkeisiin toimenpiteisiin (tukiverkosto,
pappi, yhteys patologian laitokselle ja/tai hautaustoimistoon)
osaa kuolevan potilaan hoi-toa
osaa huolehtia vainajan siirrosta patologian yksikköön osaa estää painehaavojen syntyä potilaan asentohoidolla osaa toteuttaa potilaan asen-
tohoitoa osaa auttaa potilasta vaihtamaan asentoa säännöllisesti
131
osaa nostaa sydämen vajaatoimintapotilaan pääpuolen ylöspäin osaa nostaa matalapaineisen potilaan jalat ylös osaa tukea potilaan halvaantuneen puolen käden/ jalan hyvään asen-
toon, ei yliasentoihin osaa toimia ergonomisesti oikein muuttaessaan potilaan asentoa tietää, milloin potilas tulee eristää tietää, miten potilas tulee eristää osaa varustaa eristyshuoneen vain välttämättömillä hoitotarvikkeilla hallitsee käsihygienian osaa käyttää käsidesiä osaa pestä kädet clostridium- ripuli potilasta hoidettuaan saippualla osaa organisoida työnsä siten, että välttää turhaa kulkemista eritys-
huoneeseen osaa käyttää eristyspotilaan hoidossa suojavarusteita osaa tarkkailla ja seurata eristyspotilaan vointia
osaa hoitaa eristyspotilaita
osaa lievittää eristyspotilaan eristyspelkoa tietää jatkohoitopaikkavaihtoehdot tietää jatkohoitopaikkojen puhelinnumerot osaa ohjata potilaan omalle terveysasemalle jatkohoitoon tietää, mitä tyks:n erikoisalan potilaita eri osastoilla hoidetaan tietää, että hematologiselle osastolle ei voi ottaa infektio-osaston poti-
laita tietää, milloin kotiutuva potilas on oikeutettu Kelan korvaamaan kulje-
tukseen ja osaa antaa hänelle Kelan kuljetustodistuksen osaa tilata siirtokuljetuksen osaa arvioida potilaan siirtokunnon ja varata siirtokuljetukseen oikeat
välineet osaa varautua kouristuksiin, elottomuuteen, hapentarpeeseen, pa-
hoinvointiin sekä tilan ennalta - arvaamattomaan muutokseen osaa laittaa potilasasiakirjat valmiiksi ennen jatkohoitoon siirtoa osaa viestittää olennaisen potilaan voinnista hoitotiimille jatkohoidon
määrittämisen perustaksi osaa ilmoittaa potilaasta jatkohoitopaikkaan osaa valmistella potilaan siirtokuljetukseen osaa hyödyntää kotihoitoa, yö- ja kotiutuspartiota päivystysaikana sekä
virka-aikana suunnitella jatkohoitoa kotiutushoitajan kanssa osaa tiedustella, onko potilaalla saattaja kotiin tarvittaessa osaa olla tarvittaessa yhteydessä omaisiin kotiuttaessaan potilasta osaa huomioida potilaan rahattomuuden aiheuttaman kotiutumisen
ongelman ja konsultoida sosiaalityöntekijä osaa pyytää kuvantamisyksiköstä potilaan mukaan tarvittavat kuvat
CD:nä tai suoralähetyksenä vastaanottavaan sairaalaan
osaa osallistua potilaan jat-kohoidon järjestämiseen
tietää, että kuvantamisyksikön tilauskeskuksen osastonsihteerit hoita-vat kontrolli TT- ja magneettiaikojen tilauksen
132
3. lääkehoito-osaaminen
osaa arvioida lääkehoitotasa-painon
osaa tunnistaa potilaan kyvyn lääkehoitonsa toteuttamiseen
osaa pääpiirteissään päivystyslääkkeiden käyttöaiheet osaa pääpiirteissään päivystyslääkkeiden vaikutusmekanismin osaa pääpiirteissään päivystyslääkkeiden vaikutuksen keston osaa pääpiirteissään päivystyslääkkeiden haittavaikutukset osaa pääpiirteissään päivystyslääkkeiden vasta-aiheet osaa lääkkeiden säilyvyyteen liittyvät asiat osaa elvytyslääkkeet
osaa päivystyslääkkeiden lääkefarmakologiaa
osaa huomioida lääkkeiden yhteisvaikutukset osaa laskea peruslääkelaskuja osaa lääkelaskuja osaa laskea nesteytyksen määrän ml/kg kohden lapselle
osaa murskata tabletteja osaa valmistella injektion osaa valmistaa infusoitavan lääkkeen esim. antibiootin
osaa valmistaa lääkkeen anto-kuntoon
osaa valmistaa ripulijuoman osaa aloittaa lääkehoidon lääkärin määräyksen mukaan osaa antaa lääkettä po osaa pistää lääkettä ihon alle osaa pistää lääkettä lihakseen osaa antaa lääkettä laskimoon stoossina osaa antaa lääkettä laskimoon lääkeinfuusiona osaa antaa lääkettä rektaalisesti tietää miten nopeasti lääke voidaan antaa osaa toteuttaa nestehoitoa osaa antaa lääkettä inhalloiden
osaa antaa potilaalle lääkettä
osaa kiireellisen lääkehoidon toteutuksen (kouristuspotilaat) osaa seurata ja arvioida auttaako lääkehoito osaa arvioida kipulääkkeen vaikutusta VAS -asteikon avulla
osaa seurata lääkkeiden vaiku-tusta
osaa seurata sivuvaikutusten, kuten anafylaksian esiintymistä lääk-keenannon jälkeen
osaa tilata veret osaa verituotteiden tilaamisen verensiirtoon liittyen osaa pyytää veren sopivuuskokeen tilattaessa verituotteita potilaalle osaa nestehoidon toteutuksen osaa nesteiden antotavat p.o
osaa huolehtia potilaan riittävästä kipulääkityksestä ennen kuvanta-mistutkimusta ja sen aikana
osaa huolehtia potilaan riittävästä rauhoittavasta lääkityksestä ennen kuvantamistutkimusta ja sen aikana
osaa huolehtia potilaan lääki-tyksestä ennen kuvantamis-tutkimusta ja sen jälkeen
osaa huolehtia potilaan riittävästä nesteytyksestä varjoaine-tutkimuksen jälkeen
133
4. tekninen osaaminen
osaa käyttää peangeja osaa käyttää punkkipihtejä osaa käyttää saksia osaa käyttää anatomisia atuloita osaa käyttää kirurgisia atuloita osaa käyttää vierasesinepihtejä osaa käyttää ompeleenpoistoterää osaa käyttää hakasten poistajaa osaa käyttää happimaskeja osaa käyttää nielutuubia osaa käyttää ventilaatiovälineitä osaa käyttää intubaatiovälineitä osaa käyttää I.V. kanylointivälineitä osaa käyttää injektionantovälineitä osaa käyttää infuusiovälineitä osaa käyttää katetrointivälineitä osaa käyttää nenämahaletkunlaitossa tarvittavia välineitä osaa käyttää kaularangan tukikauluria osaa käyttää siirtolautaa ja -lakanaa osaa käyttää wc-tuolia pyörillä + käsinojilla osaa käyttää geriatrista tuolia osaa käyttää eristyssuojaimia tietää haavan ompelussa tarvittavat välineet tietää arteria -punktiossa tarvittavat välineet tietää polvipunktiossa tarvittavat välineet tietää ja osaa käyttää likvor -näytteenotossa tarvittavia välineitä osaa käyttää lepositeitä ja magneettivöitä
tietää ja osaa käyttää erilaisia instrumentteja ja välineitä
osaa käyttää erilaisia laboratorionäytteenotossa käytettäviä välineitä osaa käyttää defibrillaattoria osaa käyttää potilasvalvontamonitoria osaa käyttää telemetrialaitetta osaa käyttää RR -mittaria osaa käyttää Sao2 -mittaria osaa käyttää EKG -konetta osaa käyttää seinähappea osaa käyttää siirtohappea osaa käyttää imua osaa käyttää perfuusoreita osaa käyttää infusomaattia osaa käyttää veren-/infuusionesteen lämmitintä osaa käyttää lämmityspeittoa osaa käyttää korvalamppua osaa käyttää kuumemittaria (oto ja ax) osaa käyttää alkometria osaa käyttää PEF-mittaria osaa käyttää HGT-vierianalysaattoria tai vastaavaa osaa käyttää virtsan residuaalin mittauksessa käytettävää ultraääni-
laitetta osaa käyttää nostolaitteita osaa käyttää dekoa osaa käyttää potilaskutsulaitteita osaa käyttää tietokonetta osaa käyttää puhelimia
osaa käyttää erilaisia laitteita
osaa kalibroida laitteet ja tehdä laadun tarkkailunäytteet
134
5. näyttöön perustuva toiminta
osaa käyttää Käypähoito -suosituksia osaa hoitaa potilasta näyttöön perustuen osaa käyttää Ohjepankin kuvantamistutkimuksien ammattilaisohjeita
osaa ohjata potilasta ohjepankin ohjeiden mukaisesti osaa käyttää potilasohjeita potilasohjauksessa osaa käyttää sähköisiä potilasohjeita ohjauksessa osaa käyttää lääkehoito-opasta tietolähteenä osaa käyttää pharmaca-fennicaa potilasohjauksen apuna osaa hyödyntää käypähoito-ohjeita potilasohjauksessa osaa hyödyntää tutkittua tietoa potilasohjauksessa osaa hyödyntää terveysporttia potilasohjauksessa
osaa ohjata potilasta näyttöön perustuen
osaa perustella antamaansa ohjausta näytöllä osaa hakea lääkehoidon tietoa Terveyskirjastosta osaa hakea lääkehoidosta tietoa Terveysportista osaa hakea erityislupalääkkeistä tietoa internetistä osaa hakea lisätietoa lääkehoidosta apteekin kotisivuilta
osaa toteuttaa lääkehoitoa näyttöön perustuen
osaa hakea lisätietoa lääkehoidosta ensiavun omasta lääkehoito-oppaasta
osaa tiedonhaun osaa itsenäisen ja oma-aloitteisen tiedon haun uusista hoitotoimin-noista
135
6. ohjausosaaminen
osaa ohjata potilasta huomioiden potilaan tiedon ja tuen tarpeen sekä elämäntilanteen
osaa ohjata potilasta hänen sairauteensa liittyen
osaa ohjata potilasta potilas-lähtöisesti vastaanotolla
osaa ohjata potilasta ottamaan yhteyttä sosiaalityöntekijään osaa ohjata potilasta suullisesti osaa antaa potilaalle kirjalliset ohjeet osaa kertoa keskeisten akuuttien sairauksien oireet osaa kertoa keskeisten sairauksien arvioidun keston osaa kertoa vakavien sairauksien vaikutuksista potilaalle
osaa antaa potilaalle perustie-toa sairaudesta
osaa kertoa sairauksien aiheuttamista rajoitteista osaa kertoa potilaalle lääkkeen käyttöindikaation osaa kertoa potilaalle lääkkeen annostelusta osaa ohjata potilasta lääkkeen vaikutusnopeudesta ja -kestosta osaa ohjata potilasta kolmiolääkkeen vaikutuksista ja rajoitteista osaa ohjata potilasta ottamaan lääkkeet säännöllisesti osaa ohjata potilasta lääkkeen ottoajan suhteen osaa motivoida potilasta ottamaan lääkkeet oikein osaa ohjata potilasta lääkkeenottotavan suhteen; ruuan kanssa vai
tyhjään vatsaan osaa ohjata potilasta lääkehoidon kestosta; onko kyseessä kuuriluon-
toinen lääkitys vai pysyvä lääkitys osaa ohjata potilasta lääkkeen haittavaikutuksista osaa ohjata potilasta lääkkeen yhteensopimattomuudesta muiden
lääkkeiden kanssa osaa ohjata potilasta lääkepitoisuuden seurantaan liittyen; varfariini,
karbamatsepiini osaa ohjata potilasta mahdollisesta ruokavaliosta lääkehoitoon liittyen
esim. Marevan osaa ohjata potilasta pitämään lääkkeen aina mukana esim. astma- ja
nitrolääke osaa opettaa pistotekniikan potilaalle, esim. Klexane osaa ohjata potilasta lääkkeen oikeaan säilytystapaan osaa ohjata potilasta tulkitsemaan lääkereseptiä osaa ohjata potilasta rinnakkaislääkkeiden suhteen osaa ohjata potilasta yhteydenotosta hoitavaan lääkäriin
osaa ohjata ja opettaa potilas-ta lääkehoitoon liittyen
osaa ohjata potilasta lääkkeen uusimisen suhteen osaa kertoa potilaalle arvioidun hoitoajan osaa kertoa potilaalle hoidon etenemisestä osaa kertoa potilaalle seurantalaitteista osaa informoida potilasta liikkumisen suhteen
osaa kertoa potilaalle päivys-tyshoidosta ja hoitosuunni-telmasta
osaa kertoa potilaalle jatkohoidosta ja -paikasta osaa informoida potilasta eristyksen syystä ja miten hänen tulee toi-
mia osaa ohjata eristyspotilasta
osaa ohjata potilasta pysyttelemään eristyshuoneessa, kunnes toisin kerrotaan
osaa kertoa toimenpiteen kulusta potilaalle osaa ohjata potilasta toimenpi-teiden suhteen osaa kertoa toimenpiteen syystä potilaalle
osaa ohjata potilaan oikeaan paikkaan laboratorionäytteille osaa kertoa potilaalle laboratorionäytteiden ottoajankohdan osaa kertoa potilaalle mahdollisista esivalmisteluista laboratorionäyt-
teitä varten, kuten esim. ravinnotta olosta
osaa ohjata potilasta laborato-riotutkimuksiin liittyen
osaa neuvoa potilasta, että näytteen tulos ei välttämättä kuvasta suo-raan sairauden vaikeusastetta, esim. CRP, joka ei aina nouse yhtä nopeasti kuin taudin vaikeusaste alkuvaiheessa etenee
136
osaa ohjata potilasta näytteenoton jälkeen painamaan näytteenotto-kohtaa, ettei tule vuotoa tai isoa mustelmaa
osaa ohjata potilaalle virtsanäytteen oikean pesu- ja ottotekniikan osaa ohjata potilasta ottamaan ulostenäytteet osaa ohjata potilasta olemaan tarvittaessa ravinnotta ennen laborato-
riojatkotutkimuksia esim. verensokerinäytettä ennen osaa antaa potilaan valmistautumisohjeen laboratorionäytteenottoa
varten osaa ohjata Marevan -potilasta INR –kontrollien suhteen osaa ohjeistaa potilasta, miten näytettä säilytetään, kylmässä vai
lämpimässä, jos näyte otetaan kotona osaa ohjata potilaan kontrollinäytteille päivystyskäynnin jälkeen osaa ohjata kotiutuvan potilaan menemään MRSA -näytteille terveys-
keskukseen osaa ohjata kävelevät potilaat röntgeniin osaa kertoa potilaalle, miten kuvantamistutkimus suoritetaan osaa kertoa potilaalle, kuinka kauan kuvantamistutkimus kestää osaa kertoa potilaalle, tutkimuksen kulusta osaa kertoa potilaalle, miksi kuvantamistutkimus tehdään osaa informoida potilasta kuvantamistutkimuksen vastauksen saami-
sesta ja sen kestosta sekä siihen liittyvistä tekijöistä osaa kertoa potilaalle, missä kuvantaminen tapahtuu osaa informoida potilasta TT-tutkimuksesta osaa informoida magneettiin menevää potilasta osaa informoida angioon menevää potilasta
osaa ohjata potilasta kuvan-tamistutkimuksiin liittyen
osaa ohjata potilasta kuvantamistutkimuksen jälkeisen jatkohoidon ja seurannan suhteen
osaa neuvoa potilasta käyttämään päivystyksen puhelinneuvontaa tarvittaessa
osaa ohjata potilasta käyttämään Tietolähteen palveluja
osaa ohjata potilasta käyttä-mään muita potilasohjauspal-veluja
osaa ohjata potilasta käyttämään ohjepankkia osaa antaa kestokatetripotilaalle kotihoito-ohjeet osaa antaa haavanhoidon kotihoito-ohjeita osaa ohjata potilasta terveyden edistämisen itsehoidossa, kuten tu-
pakoinnin tai alkoholin käytön lopettamisen suhteen
osaa antaa potilaalle kotihoito-ohjeet
osaa antaa ruokavalio-ohjeet kotiutuvalle potilaalle osaa kertoa potilaalle oireista, jotka viittaavat tilanteen pahenemiseen
ja uudelleen sairaanhoitajalle/lääkärille hoitoon hakeutumisen tarpee-seen
osaa kertoa potilaalle, minne hänen tulee olla yhteydessä, jos oireet pahenevat
osaa neuvoa potilasta soittamaan hätäkeskukseen hätätapauksissa osaa ohjata päihdeongelmaisen katkaisuhoitoon
osaa ohjata potilasta hakeu-tumaan tarvittaessa jatkohoi-toon/ uudelleen hoitoon
osaa ohjata perheväkivallan uhrin turvakotiin osaa ohjata jatkohoidon va-raamisessa
osaa ohjata potilasta jatkohoitoajan tilaamisessa oikeaan jatkohoito-paikkaan
osaa ohjata omaisia oikean hoitopaikan valinnan suhteen osaa ohjata omaisia katkolle pääsemisen suhteen osaa ohjata omaisia ottamaan yhteyttä terveyskeskukseen lasten ro-
kotusasioissa osaa ohjata omaisia akuuteissa kriisitilanteissa, kuten omaisen äkilli-
sen menehtymisen jälkeen osaa lohduttaa omaisia osaa ohjata omaisia vanhusten kotiavun järjestämisessä osaa ohjata lapsipotilaan huoltajaa/vanhempaa osaa kertoa mahdollisesta ennusteesta ja hoidon kestosta omaisille osaa tiedottaa omaisia hoidon kulusta hoitoprosessin eri vaiheissa
osaa ohjata potilaan saattajia
osaa kertoa potilaan voinnista, löydöksistä ja tutkimuksista sekä seu-
137
rannasta osaa antaa tietoa omaisille hoitosuunnitelmasta osaa ohjata omaisia, miten eristyshuoneessa tulee toimia osaa informoida omaisia jatkohoitopaikasta osaa informoida omaisia osastojen vierailuajasta osaa kertoa kommootion kotihoito-ohjeet omaiselle osaa kertoa tarvittavista muutoksista elintavoissa tai kotiolojen uudel-
leenjärjestämisestä osaa kertoa uuden lääkityksen käyttöönotosta osaa kertoa, mihin voi kotiuttamisen jälkeen olla tarvittaessa yhtey-
dessä osaa tunnistaa omaisilta saadun tiedon merkityksen elintavoista ja
lääkityksistä sekä muista sairauksista osaa ohjata lapsen vanhempia/huoltajia lapsen rauhoittamisessa ja
pelon lieventämisessä osaa tunnistaa vanhempien/huoltajien/perheen lapsen sairauteen
liittyvän tiedon tason
osaa ohjata lapsen vanhem-pia/huoltajia
osaa tunnistaa vanhempien/huoltajien/perheen lapsen sairauteen liittyvän tilannekohtaisen vastaanottamiskyvyn
osaa ohjata rokotusasioissa osaa ohjata potilasta ottamaan yhteyttä terveyskeskukseen rokotus-asioissa
osaa kirjata potilaan tulosyyn ja oireet osaa kirjata oireiden keston osaa kirjata oireiden vaikeusasteen
osaa kirjata potilaan aikaisemmat sairaudet osaa kirjata potilaan perussairaudet osaa kirjata potilaan hoidon
osaa kirjata potilaalle tehdyt hoitotoimenpiteet osaa kirjata potilaalle annetut lääkkeet
osaa kirjata potilaan itsehoidon osaa kirjata potilaan hoidon seurannan ja hoidon vaikutuksen
osaa kirjata potilaan vitaalitoiminnot osaa kirjata potilaan voinnin seurantaan liittyvät asiat ja
poikkeamat normaalista osaa kirjata hoitotyön vaikutuksen
osaa kirjata lääkehoidon vaikutuksen osaa kirjata riskitiedot
osaa kirjata allergiat osaa kirjata eristystarpeen
osaa kirjata veritartuntavaaran osaa kirjata potilaan psyykkisen tasapainon osaa kirjata potilaan pelkotilat osaa kirjata laboratorionäytteistä
osaa kirjata vierianalyysivastaukset osaa kirjata näytteen ottokohdan
osaa kirjata näytteen ottopuolen osaa kirjata potilaan ravitsemuksesta
osaa kirjata, milloin potilas on viimeksi syönyt tai juonut osaa kirjata erityisruokavalion
osaa kirjata potilaan erittämiseen liittyvät asiat osaa kirjata potilaan pahoinvoinnin/oksentelun osaa kirjata närästysvaivan osaa kirjata potilaan virtsan erityksen osaa kirjata potilaan suolen toimivuuden osaa kirjata potilaan ulosteen laadun
osaa kirjata potilaan ilmavaivat osaa kirjata potilaan sosiaalisuuteen liittyvistä asioista osaa kirjata, onko omaisiin oltu yhteydessä osaa kirjata konsultaatioihin liittyvät asiat
osaa kirjata lääkärin/toisen sairaanhoitajan konsultaatios-ta; mistä asiasta konsultoitu, oireet, löydökset ja saadut hoito-ohjeet sekä ketä on konsultoitu
osaa kirjata sosiaalityöntekijän konsultaatiopyynnön sekä sen, että hän on käynyt
osaa kirjata kuolleen potilaan hoitoon liittyviä asioita osaa kirjata, onko kuolleen potilaan omaisiin saatu yhteyt-
tä
osaa kirjata, onko kuolleen potilaan omaisilta saatu tarvit-taessa avauslupa
osaa kirjata tapahtuneet hoitovirheet osaa kirjata jatkohoitoon liittyvät asiat
osaa kirjata jatkohoitosuunnitelman osaa kirjata jatko- ja kotihoito-ohjeet
osaa kirjata keskeisen päivys-tyshoitotyön sisällön hoito-prosessin mukaisesti
osaa kirjata sairausloman perusteen ja keston osaa käyttää sähköistä kir- osaa käyttää ilmoittautumislistaa
139
osaa käyttää huoneentaulua osaa käyttää riskitietoja osaa tilata laboratoriotutkimukset osaa lukea kuvantamislähetteitä radu- ohjelmasta osaa tarkistaa kuvantamistutkimuksen tilan (avo, ilm, käy. lau) radu-
ohjelmasta osaa lukea kuvantamistutkimusten lausunnot radu- ohjelmasta osaa katsoa rtg -kuvia kuvankatselu- ohjelmalla osaa kirjata kuvantamiseen ja potilaan vointiin liittyvät asiat sähköi-
seen potilastietojärjestelmään osaa tehdä potilaalle kuljetustodistuksen osaa käyttää sähköistä ”hoitokertomusta” osaa tilata verituotteita osaa kirjata verituotteiden siirron osaa tehdä sairaalainfektioilmoituksen osaa tallentaa sydänfilmin tietokoneelle EKG-koneesta osaa kirjata anestesialomakkeelle hallitsee alueellisesti yhteensopivat tietojärjestelmät osaa tilata potilaalle kontrolliajan jatkohoitoon osaa tilata potilaalle kontrolliajan kuvantamistutkimukseen
jaamisalustaa
osaa tilata potilaalle jatkohoidon laboratorionäytteet osaa kertoa potilaan nimen osaa kertoa potilaan henkilötunnuksen osaa kertoa potilaan tulosyyn ja oireet osaa kertoa, mistä potilas tulee osaa kertoa potilaan oleelliset perussairaudet osaa kertoa potilaalle annetusta hoidosta esim. lääkehoito, toimenpi-
teet osaa kertoa potilaalle annetun hoidon vaikutuksista osaa kertoa a keskeiset tutkimustulokset osaa kertoa lääkärin tekemän diagnoosin ja sairaalaan oton syyn osaa kertoa keskeiset ja erityistä tarkkailua vaativat asiat esim. soke-
ri, vitaalit, tajunta, aggressiivisuus osaa kertoa potilaan mahdolliset verivaraukset osaa kertoa jatkohoito-ohjeet osaa kertoa, ovatko omaiset tietoisia (kyllä, ei, ei tietoa) osaa kertoa potilaan allergiat, tartuntavaaran ja eristystarpeen osaa kertoa potilaan erityisruokavalion/ruoka-aineallergiat osaa kertoa potilaan toimintakyvystä: omatoiminen vai autettava osaa kertoa potilaan liikkumisluvan (vuodepotilas, WC-lupa) osaa kertoa potilaan sosiaaliset tiedot
osaa kirjaamisen ja raportoin-nin laadunvarmistuksen
osaa varmistaa sydänfilmin laadun ennen sähköiseen potilastietojär-jestelmään tallentamista
140
8. yhteistyö ja vuorovaikutusosaaminen
tuntee perusterveydenhuollon organisaation ja sen toimintata-vat
tuntee VSSHP:n terveydenhuolto-järjestelmää
tuntee VSSHP:n erikoissairaanhoidon organisaation ja sen toimintatavat
tuntee VSSHP:n organisaation pääpiirteissään tuntee toimialueiden aliprosessien toimintaohjeet päivystyshoi-
totyön osalta tuntee päivystyshoitoprosessin tuntee potilaan kulun vastaanotolle tuntee yhteiset hoitotyön ohjeistukset ja pelisäännöt
tuntee VSSHP:n yhteiset hoitoproto-kollat ja osaa toimia moniammatilli-sessa yhteistyössä niiden mukaisesti
osaa hoitaa potilasta päivystyshoitolinjojen hoito- ja toiminta-ohjeistusten mukaisesti
osaa tehdä yhteistyötä toisen sairaanhoitajan kanssa
osaa tehdä yhteistyötä yhteispäivystyksen yleislääkärin kans-sa
osaa tehdä yhteistyötä yhteispäivystyksen erikoislääkärin kanssa
osaa tehdä yhteistyötä puhelinneuvonnan sairaanhoitajan kanssa
osaa tehdä yhteistyötä triage –hoitajan kanssa osaa tehdä yhteistyötä lääkintävahtimestarin kanssa osaa tehdä yhteistyötä osastonsihteerien kanssa
osaa tehdä yhteistyötä päivystyspo-liklinikan hoitohenkilöstön kanssa ja hoitaa potilasta moniammatillisessa tiimissä
osaa tehdä yhteistyötä osastofarmaseuttien kanssa osaa järjestää potilaan kuljetuksen kuvantamisyksikköön osaa järjestää potilaan kuljetuksen kuvantamisyksiköstä takai-
sin osaa saattaa potilaan kuvantamisyksikköön osaa järjestää eristyspotilaan kuvantamistutkimuksen sopimal-
la kuvantamisajankohdan etukäteen osaa informoida kuvantamisyksikköä potilaan eristystarpeesta osaa neuvoa kuvantamisyksikköä eristyksen toimintatavoista osaa informoida kuvantamisen vasta-aiheista osaa informoida kuvantamisyksikön henkilökuntaa, voiko poti-
laan kuvata seisaallaan osaa informoida kuvantamisyksikön henkilökuntaa potilaan
perussairaudesta, joka vaikuttaa kuvantamiseen
osaa tehdä yhteistyötä kuvanta-misyksikön kanssa
osaa raportoida potilaasta kuvantamisyksikön henkilöstölle oleellisista tutkimuksen tekemiseen vaikuttavista tekijöistä esim. potilaan näkö- tai kuulovammasta, levottomuudesta, desorientaatiosta tms.
osaa informoida laboratoriohenkilöstöä potilaan eristyksestä osaa ilmoittaa näytteen kiireellisyydestä laboratorioon osaa pyytää suklaa- ja verimaljat laboratoriosta
osaa tehdä yhteistyötä laboratorio-henkilöstön kanssa
osaa ratkoa näytteiden saatavuuteen tai niiden ottoon liittyviä ongelmia yhdessä laboratoriohenkilöstön kanssa
tiedostaa tietyt KELAn etuudet (matkakorvaus, lääkekorvaus, sairaspäiväraha)
tiedostaa tapaturmiin liittyvät vakuutusasiat (liikennevakuutus) tuntee kotiutushoitajan toimenkuvan akuutin vaiheen hoitami-
sen tukena osaa sosiaalipalveluverkostoa
tuntee kotihoidon palvelut akuutin vaiheen hoitamisen tukena
141
tuntee sosiaaliviranomaisten toimintaa akuutin vaiheen hoita-misen tukena
tuntee poliisin toimintaa akuutin vaiheen hoitamisen tukena osaa osallistua sosiaalipalveluver-koston toiminnan kehittämiseen
osaa vaikuttaa akuutin vaiheen sosiaalipäivystyksen verkoston ja palvelujen tarjonnan kehittämiseen
tuntee moniammatilliset yhteistyökumppanit tietää terveysasemien yhteystiedot osaa tehdä yhteistyötä fysioterapeutin kanssa osaa tehdä yhteistyötä vuodeosastojen kanssa osaa tehdä yhteistyötä teho-osaston kanssa osaa tehdä yhteistyötä leikkausosaston kanssa osaa tehdä yhteistyötä fysioterapeutin kanssa osaa tehdä yhteistyötä turvakodin kanssa osaa informoida kotihoitoa potilaan tilan muutoksesta tuntee ensihoitopalvelun toiminnan ja osaa tehdä yhteistyötä osaa tehdä yhteistyötä poliisin kanssa tietää hätäkeskuksen perustehtävän ja osaa tehdä sen kanssa
yhteistyötä
tuntee muiden terveydenhuollon yk-siköiden ja organisaatioiden toimin-nan ja osaa tehdä moniammatillista yhteistyötä niiden kanssa
osaa tehdä yhteistyötä sairaalapapin kanssa osaa huomioida omaiset potilaan tukena ja tiedonantajana
haastattelussa
osaa hahmottaa omais- ja läheisverkoston
osaa ottaa omaiset mukaan hoidon suunnitteluun ja toteutuk-seen
osaa informoida omaisia riittävästi potilaan hoidosta osaa ottaa yhteyttä omaisiin potilaan tilan huonontuessa osaa olla empaattinen osaa rauhoitella omaisia osaa keskustella omaisen kanssa osaa kuunnella omaisia osaa kohdata omaiset
osaa tehdä yhteistyötä potilaan saat-tajien kanssa
osaa huomioida omaiset osaa kommunikoida empaattisesti osaa kohdata potilaan osaa haastatella potilasta osaa keskustella potilaan kanssa osaa herättää potilaan luottamuksen osaa puhua vakuuttavasti osaa kuunnella potilasta osaa nonverbaalisia taitoja osaa rauhoittaa potilasta osaa käyttää tulkkia tarvittaessa apuna
osaa verbaalista ja nonverbaalista vuorovaikutusta sekä hallitsee oikean haastattelutekniikan potilaan kanssa
osaa tehdä yhteistyötä potilaan kanssa osaa tunnistaa vanhempien turhautuneisuutta, surullissuutta,
vihaisuutta ja aggressiivisuutta. osaa kärsivällisyyttä, empaattisuutta, tiukkuutta ja realiteettien
ymmärtämistä
osaa tunnistaa vuorovaikutussuhteet
osaa tunnistaa vanhempien/huoltajien/perheen sisäisen vuo-rovaikutuksen ja suhteet
osaa saumattoman ja vastavuoroisen yhteistyön lääkärin kanssa
osaa suunnitella lapsen laboratorionäytteiden oton perheen kanssa yhteisymmärryksessä
osaa yhteistyön perheen ja lääkärin kanssa
osaa suunnitella lapsen kuvantamistutkimusten oton perheen kanssa yhteisymmärryksessä
142
osaa verkostoitua osaa verkostoitua sosiaali- ja perusterveydenhuollon toimijoi-den kanssa (neuvolat, päivähoito, koulut)
143
9. eettinen osaaminen
osaa toimia asiallisesti osaa toimia ammatillisesti osaa kohdella potilaita tasa-vertaisesti ikään, sukupuoleen ja rotuun
katsomatta osaa kunnioittaa potilasta osaa huomioida potilaan iän; lapsi, aikuinen, vanhus osaa kohdata eri kulttuurien ja uskontokuntien potilaita osaa työskennellä suvaitsevalla ja tuomitsemattomalla asenteella hyväksyy potilaan erilaisuuden osaa kohdata eri tunnetiloissa olevia potilaita osaa heijastavan kuuntelun taidot, empatiakykyä, motivoivaa työotet-
ta sekä osaa tehdä potilaalle rajauksia osaa huomioida potilaan intimiteettisuojan osaa hoitaa hienotunteisesti arkaluontoiset asiat osaa huomioida potilaan mielenterveyshäiriöt osaa huomioida potilaan alkoholin käytön
osaa huomioida potilaan oi-keuden hyvään kohteluun (L 1992/785, Laki potilaan ase-masta ja oikeuksista)
osaa huomioida aggressiivisen potilaan osaa toimia vastuuntuntoisesti osaa toimia vastuuhoitajana tuntee sairaanhoitajan toimenkuvan ja osaa toimia sen mukaisesti on ammattitaitoinen on kokonaistilanteen näkemystä omaa korkean tietotason osaa toimia hoitotyön asiantuntijana osaa itsensä kehittämisen hakeutumalla oma-aloitteisesti koulutuks omaa varmat otteet osaa olla luova osaa toimia potilaan asianajajana ja edunvalvojana omaa paineensietokykyä osaa toimia rauhallisesti poikkeusoloissa osaa tukea potilasta ottamaan kantaa hoidon päätöksentekoon osaa kunnioittaa potilaan itsemääräämisoikeutta osaa toimia rauhallisesti osaa kunnioittaa potilaan ihmisarvoa
osaa hoitaa potilasta hoito-työn eettisten ohjeiden mukai-sesti (Sairaanhoitajaliitto 1996. Sairaanhoitajan eettiset oh-jeet)
sallii arvokkaan kuoleman potilaalle, jota ei voida enää pelastaa osaa hoitaa potilasta hyvin osaa huomioida potilaan yksilölliset tarpeet ja hoitaa potilasta potilas-
lähtöisesti osaa kuulla ja ymmärtää potilaan kokemusmaailmaa osaa huomioida potilaan kommunikointikyvyn osaa huomioida potilaan aistiongelmat kommunikoinnissa osaa huomioida potilaan kieliongelmat kommunikoinnissa osaa huomioida potilaan kuulo-ongelmat kommunikoinnissa
osaa huomioida potilaan oi-keuden hyvään ja riittävään terveydenhuoltoon (L 1992/785, Laki potilaan ase-masta ja oikeuksista)
osaa huomioida potilaan aikaisemmat sairaudet osaa kertoa potilaalle asioista siten, että potilas ymmärtää osaa huomioida potilaan oi-
keuden tiedonsaantiin (L 1992/785, Laki potilaan ase-masta ja oikeuksista)
osaa ohjata ja informoida potilasta kaikesta hoitoon liittyvästä
osaa potilastietojen salassapidon ja osaa huolehtia tietosuojasta ul-koisten yhteistyökumppaneiden kanssa
tietää, että potilaalla on oikeus rajata häntä koskevan tiedon antoa osaa kysyä suostumuksen potilasasiakirjojen tietojenluovutukseen
osaa huomioida potilaan oi-keuden tietojen salassa pysy-miseen (L 1992/785, Laki potilaan ase-masta ja oikeuksista) osaa kysyä suostumuksen VSSHP:n ulkopuolella tehtyjen kuvanta-
osaa seurata ja arvioida potilaan hoidossa käytettävien laitteiden toi-mintaa
osaa huomioida potilaan oi-keuden turvalliseen hoitoon (Yhtyneiden kansakuntien ih-misoikeuksien julistus 1948) osaa noudattaa fyysisen rajoittamisen ohjeistusta osaa hoitaa potilasta mielen-terveyslain mukaisesti (L 1116/1990)
osaa arvioida vastentahtoiseen hoitoon lähettämisen tarvetta
osaa huomioida lapsen oikeu-det (L 2007/417, Lastensuojelula-ki)
osaa tehdä lastensuojeluilmoituksen tarvittaessa
tietää, miten raiskaustapauksissa toimitaan (20 luku Seksuaalirikok-set)
osaa huomioida rikoslain (L 39/1889)
tietää, miten väkivaltatapauksissa toimitaan (21 luku Henkeen ja ter-veyteen kohdistuvat rikokset)
145
10. turvallisuusasioiden hallinta
osaa antaa potilaalle oikean lääkkeen oikeaan aikaan osaa tarkistaa lääkemääräykset epävarmoissa tilanteissa osaa tunnistaa lääkkeen annon virhemahdollisuudet osaa toteuttaa lääkehoitoa aseptisesti oikein osaa huomioida potilaan lääkeaineallergian osaa lopettaa lääkkeen annon, mikäli potilaalle ilmaantuu aller-
giaoireita osaa ilmoittaa lääkehoitovirheestä hoitavalle lääkärille
osaa toteuttaa turvallisesti lääkehoi-toa sekä edistää sitä
osaa tehdä lääkehaittailmoituksen lääkehoitovirheestä osaa tehdä toimenpiteitä ja hoitotoimia aseptisesti oikein tietää, milloin tulee toimia steriilisti tietää, milloin riittää tehdaspuhdas toiminta osaa käyttää käsidesiä desinfektioon osaa pestä kädet tarvittaessa saippualla osaa käyttää suunenäsuojusta tarvittaessa suojatakseen potilasta
tartunnalta tietää sairauksien tartuttavuudesta
osaa ehkäistä infektioita ja toimia aseptisesti oikein
osaa informoida henkilöstöä ja omaisia eristyksestä mm. kiinnit-tämällä oveen eristysohjeet
osaa edistää potilasturvallisuutta käyttämällä vuoteen laitoja tarvit-taessa
osaa edistää potilasturvallisuutta osaamalla toimia potilaan rajoit-tamistilanteissa
osaa kehittää työturvallisuutta työhuonejärjestelyin osaa hyödyntää riskitietoja työturvallisuuden näkökulmasta osaa kohdata aggressiivisesti käyttäytyvän ja päihtyneen potilaan
provosoimatta tilannetta osaa toimia ennakoivasti, jotta uhkatilanteelta vältytään osaa ennakoida päihdepotilaan käyttäytymisen perusteella mah-
dollisia uhkatilanteita
osaa ennakoida turvallisuuteen liit-tyviä uhkatilanteita
osaa ehkäistä potilaan alttiutta tapaturmiin tai ehkäistä lisävahin-koja päivystyshoidon aikana
osaa ohjata potilasta toimimaan aseptisesti oikein hänen ottaes-saan itsenäisesti näytteitä
osaa huomioida potilaan fistelin laboratorionäytteenotossa
osaa edistää laboratorionäytteenot-toon liittyvää potilasturvallisuutta
osaa huomioida infuusion laboratorionäytteenotossa osaa käyttää röntgen -sädesuojia röntgen tutkimuksen aikana osaa poistua kuvaustilasta röntgen-kuvauksen ajaksi, mikäli poti-
laan vointi sen sallii osaa lääkärin pyynnöstä selvittää, milloin ja mitä potilaasta on ku-
vattu aiemmin osaa lääkärin pyynnöstä selvittää, käyttääkö potilas metforminia
sisältävää diabetes -lääkkettä (Diformin®, Eucreas®, Avanda-met®, Competact®, Diformin Retard®, Glucophage®, Metforem®, Metformin Actavis®, Metformin Stada®, Oramet-Hexal®, Janumet takeda® ja Glubrava®), mikä on varjoaineella tehtävän TT-tutkimuksen vasta-aihe, mikäli Krea -arvo ei ole normaali
tietää varjoaineen munuais- ja maksavaikutuksesta osaa lääkärin pyynnöstä selvittää potilaan Krea -arvon ennen var-
joainetutkimuksia osaa lääkärin pyynnöstä selvittää, onko potilas allerginen varjoai-
neelle
osaa edistää kuvantamiseen liitty-vää turvallisuutta
osaa lääkärin pyynnöstä selvittää, onko potilas allerginen jodipitoi-selle varjoaineelle, joka on varjoaine-tutkimuksen vasta-aihe (al-
146
lergiatapauksissa huomioitava, onko allergian aiheuttaja ollut var-joaine vai pesuaine, kuten Betadine®)
osaa lääkärin pyynnöstä selvittää, onko potilas raskaana, mikä on natiivi- ja tt-tutkimuksen vasta-aihe
osaa lääkärin pyynnöstä selvittää, onko magneettitutkimukseen menevä potilas raskaana
osaa lääkärin pyynnöstä selvittää, ettei magneettitutkimukseen menevällä potilaalla ole metallia kehossaan, kuten sydäntahdistin-ta, sydämen keinoläppää, sisäkorvaproteesia, insuliinipumppua, kipupumppua
osaa edistää potilaan kliinisen tilan turvallisuutta
osaa ennakoida päihdepotilaan kliinisen tilan muutoksia
osaa käyttää turvapainikkeita tietää, että vartija on talossa tietää, missä on pakotie osaa käyttää alkusammutusvälineitä osaa ilmoittaa uhasta
osaa toimia työturvauhkatilanteessa
osaa evakuoida tarvittaessa osaa järjestää turvallisen potilassiirron osaa raportoida keskeiset asiat
osaa turvata potilaan hoidon jatku-vuuden
osaa konsultoida tarvittaessa osaa arvioida lapsen hoidon ja turvallisuuden toteutumismahdolli-
suudet kotona osaa antaa hoidon turvallisuuden mahdollistavat ohjeet ja neuvot
sekä tuen tarpeen arvioinnin ja tukitoimenpiteet vanhemmil-le/huoltajille/perheelle.
osaa turvata lapsipotilaan hoidon jatkuvuuden osaa turvata hoidon jatkuvuuden ja turvallisuuden sairaalan sisällä
(ajanvarauspoliklinikka) osaa turvata hoidon jatkuvuuden ja turvallisuuden kotiin osaa turvata hoidon jatkuvuuden ja turvallisuuden jatkohoitopaik-
kaan (, oma terveyskeskus, neuvola)
osaa turvata lapsen turvallisuuden
osaa siirtää ohjatusti hoito-vastuun vanhemmille kotihoitoon siirryt-täessä
Osaaminen Osaamisen kuvaus osaa traumapotilaiden vammamekanismit osaa traumapotilaan tietoperustan osaa traumapotilaiden vammojen erityispiirteet osaa toimia lasten triage-ohjeistuksen mukaisesti tietää keskeiset lasten erikoisalan sairaudet sekä las-
tensairauksien oireet osaa huomioida lapsen vitaalielintoimintojen toiminnal-
liset erityispiirteet
tuntee lasten vastaanoton erityis-piirteet ja osaa arvioida lapsipoti-laan kiireellisyyden tarpeen lapsen vointiin ja oireisiin perustuen hoito-yksikössä
osaa huomioida lapsen nestetasapainon erityispiirteet ja erot eri ikävaiheissa
osaa arvioida lapsipotilaan jatko-hoidon tarvetta
osaa arvioida vanhempien resurssit kotihoidon toteut-tamiseen
Osaaminen Osaamisen kuvaus osaa lapsen vitaalielintoimintojen tarkkailun osaa lapsipotilaan tarkkailun
osaa tarkkailla lapsen liikuntakykyä ja motorisia toimin-toja
osaa arvioida ja hoitaa lapsen ki-pua
osaa arvioida lapsen kipua lasten kipumittarin avulla
osaa haavanhoidon osaa ommella ihon pintakerrokseen ulottuvan pienen haavan
osaa valmistella potilaan toimen-piteisiin
osaa leikkauspotilaan valmistelut (nesteytys, katetrit, ekg, laboratoriotutkimukset, kuvantamiset, veritilaus, ihon valmistelu ja anestesiakaavakkeen täyttö)
osaa valmistella potilaan kuvan-tamistutkimukseen
osaa huolehtia murtumien immobilisaatiosta ennen ku-vantamista
osaa tehdä tukisidoksia
osaa poistaa kipsin osaa tukea potilaan rankalaudalle osaa laittaa iv kanyylin lapselle
osaa suorittaa toimenpiteitä
osaa immobilisoivan sidoksen asettamisen lääkärin ohjeen mukaan
osaa avustaa pleurapunktiossa osaa avustaa kipsauksessa osaa avustaa pleuradreenin laitossa osaa avustaa lääkäriä polvipunktiossa osaa avustaa inkisiossa osaa avustaa haavan revisioissa
Osaaminen Osaamisen kuvaus osaa opettaa ja ohjata potilasta kävelemään sauvoilla osaa ohjata potilaan kipsin vaihtoon osaa ohjata potilasta pärjäämään collar-cuff –sidoksen
kanssa osaa kertoa kommootion kotihoito-ohjeet osaa antaa kipsinhoito-ohjeet osaa antaa plastikkakirurgian ohjeet
osaa antaa potilaalle kotihoito-ohjeet
osaa antaa käsikirurgian ohjeet osaa lääkehoito-ohjauksen osaa ohjata lasta ja/tai vanhempia lääkehoidon toteut-
tamisessa kotona (inhaloitavat lääkkeet)
150
8. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan yhteistyö- ja vuorovaikutusosaaminen
TULES -toimialueella
Osaaminen Osaamisen kuvaus osaa kohdata eri kehitysvaiheissa (fyysinen, psyykkinen,
sosiaalinen) olevan lapsipotilaan osaa ottaa lapsen iän ja kehitystason huomioon
osaa lapsipotilaiden kohtaamisen ja vuorovaikutuksen
osaa havaita lapsen sanattomia kehon viestejä osaa empatiataidon, luovuutta, kärsivällisyyttä, nopeaa
päättelykykyä ja ongelmanratkaisukykyä sekä tarvittaessa kykyä ottaa tilanne haltuun
osaa toimia lapsipotilaiden ja perhei-den kanssa
osaa nähdä lapsen osana vanhempia/huoltajia/ osaa ottaa lapsen mukaan hoitoon ja päätöksentekoon osaa tilannekohtaista arviointikykyä hyödyntäen osallistaa
ohjattuina vanhemmat lapsen hoitoon
osaa hoitoon osallistamisen
osaa arvioida vanhempien/huoltajan osallistumista lapsen hoitoon
Osaaminen Osaamisen kuvaus tunnistaa eteislepatuksen sydänfilmistä osaa tunnistaa johtumishäiriö sydänfilmistä, pidentynyt PQ-
aika
osaa seurata potilaan vitaa-lielintoimintoja ja hoitaa niitä
osaa tunnistaa t-inversion sydänfilmistä osaa sydäninfarktipotilaan
tilan analyysin ja aloitushoi-don
osaa ST-nousu –infarktipotilaan hoitopolun ja toimia sen mukaisesti (liuotushoito/angio potilaan siirto kardiologiseen akuuttihoitoyksikköön)
osaa sydämen vajaatoimin-tapotilaan tilan analyysin ja aloitushoidon
sydän potilaan tilan analyysin ja aloitushoidon lisäksi osaa laittaa potilaalle katetrin ja seurata diureesia
sydän potilaan tilan analyysin ja aloitushoidon lisäksi osaa laittaa i.v-kanyylin kyynärtaipeeseen
osaa SVT -rytmihäiriöpotilaan tilan ana-lyysin ja aloitushoidon sydän potilaan tilan analyysin ja aloitushoidon lisäksi osaa
kertoa potilaalle mahdollisesta huonosta olosta SVT:n lää-kehoidon aikana
sydän potilaan tilan analyysin ja aloitushoidon lisäksi osaa selvittää, milloin rytmihäiriö on alkanut
sydän potilaan tilan analyysin ja aloitushoidon lisäksi osaa selvittää, millaisia rytmihäiriöoireita potilaalla on
sydän potilaan tilan analyysin ja aloitushoidon lisäksi osaa selvittää, milloin on viimeksi kuvattu keuhkot
sydän potilaan tilan analyysin ja aloitushoidon lisäksi osaa selvittää, onko nukutettu aiemmin ja liittyikö siihen jotain eri-tyistä
osaa FA/FLUTTERI-rytmihäiriöpotilaan tilan ana-lyysin ja aloitushoidon
sydän potilaan tilan analyysin ja aloitushoidon lisäksi osaa selvittää, onko potilaalla saattajaa kotiin mahdollisen anes-tesiassa tehtävän rytmisiirron jälkeen
osaa sydänleikkauksesta toipuvan potilaan komplikaa-tiot
osaa sydänleikkauksesta toipuvan potilaan yleisimmät komplikaatiot
osaa valmistella potilaan to-imenpiteisiin
osaa valmistella potilaan rytmin siirtoa varten
153
osaa valmistella potilaan ku-vantamistutkimukseen
osaa huolehtia, että potilaan virtsarakko on täysi, kun poti-laalle laitetaan uä-ohjauksessa cystofix
Osaaminen Osaamisen kuvaus osaa toteuttaa Marevan potilaan –hoidon osaa lääkefarmakologiaa osaa toteuttaa Cofact-hoidon osaa seurata -salpaajan vaikutusta potilaan syketasoon osaa tarkkailla, helpottaako hengenahdistus lisähapella ja
furesiksella
osaa tarkkailla lääkehoidon vaikutusta
osaa seurata sedatoidun potilaan tajunnantasoa osaa punasolujen antoindikaatiot osaa verensiirron valmistelut (kanyylin koko, veren lämmitys)
Osaa toteuttaa verensiirron
osaa toteuttaa punasolujen siirron oikealla nopeudella
Osaaminen Osaamisen kuvaus osaa aivoinfarktin oirekuvat, vaikutukset ja eri hoito-
muodot
osaa aivoverenvuotojen oirekuvat, vaikutukset ja eri hoitomuodot
tietää ALS, MS-taudin oirekuvat ja vaikutukset tietää Parkinsonin sairauden oirekuvat ja vaikutukset tietää migreenin ja postspinaalipäänsäryn syyt, oireku-
vat, vaikutukset ja eri hoitomuodot
osaa arvioida neurologisten saira-uksien hoidon tarpeen kiireellisyyttä toimiessaan hoitoyksikössä
Osaaminen Osaamisen kuvaus osaa tehdä potilaalle ortostaattisen kokeen osaa tutkia neurologisen potilaan ja
tarkkailla potilasta osaa neurologisen statuksen arvioinnin ja tilan seuran-nan
osaa laittaa potilaalle nenämahaletkun osaa tehdä toimenpiteitä
osaa avustaa likvorpaineenmittauksessa/aivopaineen? osaa toteuttaa kliinisen hoidon osaa hoitaa migreeni potilaita, joilla tyypillinen kohtaus
ja diagnoosi osaa valmistaa potilaan EEG tutkimukseen sekä tutki-
mukseen liittyvät varotoimenpiteet oirekuva tunnistaen osaa valmistaa potilaan magneettitutkimukseen (erilai-
set TT- tutkimukset, varjoainekuvaukset) osaa valmistella potilaan rytmin siirtoa varten
osaa valmistella potilaan tutkimuk-siin ja toimenpiteisiin
osaa leikkauspotilaan valmistelut (nesteytys, katetrit, ekg, laboratoriotutkimukset, kuvantamiset, veritilaus, ihon valmistelu ja anestesiakaavakkeen täyttö)
Osaaminen Osaamisen kuvaus osaa arvioida veritautien kuten hemofiliapotilaan hoidon kii-
reellisyyden osaa tunnistaa vatsakatastrofin osaa tunnistaa sydäninfarktin osaa tunnistaa AVH-potilaan
osaa arvioida potilaan hoi-don tarpeen kiireellisyyden ja toimia sen mukaisesti hoito-yksikössä
osaa tunnistaa geriatrisen potilaan vähäoireisuuteen (akuutti mahakatastrofi, sydäninfarkti) ja muistihäiriöön liittyvät (muis-tamattomuus oireista) riskit
osaa määritellä päivystyshoi-toa vaativat potilaan hoidon tarpeen alueet
Osaaminen Osaamisen kuvaus osaa päivystyslääkkeiden
lääkefarmakologiaa osaa keskeisten lääkeaineyliannostusten vastalääkkeiden
käyttöaiheet, vaikutusmekanismin ja vaikutuksen keston osaa seurata -salpaajan vaikutusta potilaan syketasoon osaa tarkkailla lääkehoidon
vaikutusta osaa tarkkailla, helpottaako hengenahdistus lisähapella ja furesiksella
osaa punasolujen antoindikaatiot osaa verensiirron valmistelut (kanyylin koko, veren lämmitys)
osaa toteuttaa verensiirron
osaa toteuttaa punasolujen siirron oikealla nopeudella 4. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan tekninen osaaminen medisiininen –toimialueella
Osaaminen Osaamisen kuvaus osaa käyttää laitteita osaa käyttää BiPap-CPAP- laitteita
161
Liite 18 VSSHPn yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen operatii-vinen ja syövänhoito toimialueella
1. päätöksenteko-osaaminen - ei erityisosaamista
2. kliininen osaaminen
3. lääkehoito-osaaminen
4. tekninen osaaminen
5. näyttöön perustuva toiminta - ei erityisosaamista
6. ohjausosaaminen
7. kirjaamisen ja raportoinnin osaaminen - osaaminen - ei erityisosaamista
8. yhteistyö- ja vuorovaikutusosaaminen - ei erityisosaamista
9. eettinen osaaminen - ei erityisosaamista
10. turvallisuuden hallinta - ei erityisosaamista
162
2. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan hoitotyön kliininen osaaminen operatiivinen ja syövänhoito toimialueella
Osaaminen Osaamisen kuvaus osaa valmistella potilaan to-
imenpiteisiin osaa leikkauspotilaan valmistelut
osaa valmistella potilaan kuvantamistutkimukseen
osaa huolehtia, että potilaan virtsarakko on täysi, kun potilaal-le laitetaan uä-ohjauksessa cystofix
osaa avustaa lääkäriä pleuradreenin laitossa osaa avustaa lääkäriä pleura -punktiossa osaa avustaa lääkäriä cystofixin laitossa osaa avustaa lääkäriä akuuttien palovammojen hoidossa
osaa avustaa lääkäriä to-imenpiteissä
osaa avustaa lääkäriä KNK -potilaan toimenpiteissä 3. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan lääkehoito-osaaminen operatiivinen ja syövän-
hoito toimialueella
Osaaminen Osaamisen kuvaus osaa tarkkailla lääkehoidon
vaikutusta osaa seurata -salpaajan vaikutusta potilaan syketasoon
osaa punasolujen antoindikaatiot osaa verensiirron valmistelut (kanyylin koko, veren lämmitys)
osaa toteuttaa verensiirron
osaa toteuttaa punasolujen siirron oikealla nopeudella
4. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan tekninen osaaminen operatiivinen ja syövänhoi-to toimialueella
Osaaminen Osaamisen kuvaus
tietää suu- ja leukakirurgiasssa käytettävät väli-neet
osaa käyttää välineitä
tietää KNK –potilaan hoidossa käytettävät väli-neet
6. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan ohjausosaaminen operatiivinen ja syövänhoito
toimialueella
Osaaminen Osaamisen kuvaus osaa antaa kotihoito-ohjeita osaa antaa kommootion seuranta- ja hoito-ohjeet kotiutuvalle
potilaalle
163
Liite 19 VSSHPn yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen lasten –toimialueella
1. Päätöksenteko-osaaminen
2. Kliininen osaaminen
3. Lääkehoito-osaaminen
4. Tekninen osaaminen
5. Näyttöön perustuva toiminta - ei erityisosaamista
6. Ohjausosaaminen
7. Kirjaaminen ja raportointi - ei erityisosaamista
8. Yhteistyö- ja vuorovaikutusosaaminen
9. Eettinen osaaminen
10. Turvallisuusasioiden hallinta
164
1. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan päätöksenteko-osaaminen lasten -
toimialueella
Osaaminen Osaamisen kuvaus osaa toimia lasten triage-ohjeistuksen mukaisesti osaa arvioida lapsen yleistilan osaa arvioida lapsen sairauden oireet osaa tunnistaa lapsen välittömän tai uhkaavan hengenvaaran osaa arvioida lapsen ravitsemus- ja kuivumistason osaa arvioida lapsen kosketusarkuuden osaa tunnistaa lapsen vatsakatastrofin osaa tunnistaa monivammapotilaan
tuntee lasten hoito-työn erityispiirteet ja osaa arvioida lapsipo-tilaan kiireellisyyden tarpeen lapsen vointiin ja oireisiin perustuen hoitoyksikössä
osaa tunnistaa lapsen pahoinpitelyn tunnusmerkkejä osaa arvioida konsul-
taation tarpeen osaa arvioida sosiaalityöntekijän asiantuntijatarpeen lasten osalta ja
konsultoida lääkäriä esim. lastensuojeluilmoituksen suhteen osaa lastensairauksia osaa keskeiset lasten erikoisalan sairaudet sekä lastensairauksien
oireet osaa lasten fysiolo-
giset erityispiirteet osaa huomioida lapsen vitaalielintoimintojen toiminnalliset erityispiir-
teet
osaa lasten nes-tetasapainon erity-ispiirteet
osaa huomioida lapsen nestetasapainon erityispiirteet ja erot eri ikä-vaiheissa
hallitsee nopeasti muuttuvat tilanteet
osaa ennakoida, reagoida ja puuttua varhain nopeasti muuttuviin lapsipotilaan fysiologisiin (erityisesti hengitys ja GI -infektiopotilaat) ja psyykkisiin muutoksiin
osaa arvioida lapsipo-tilaan jatkohoidon tar-vetta
osaa arvioida vanhempien resurssit kotihoidon toteuttamiseen
165
2. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan kliininen osaaminen lasten -toimialueella
Osaaminen Osaamisen kuvaus osaa lapsen vitaalielintoimintojen tarkkailun osaa tarkkailla lapsen liikuntakykyä ja motorisia toimintoja
osaa lapsipotilaan tarkkailun
osaa havaita fyysisten oireiden taustalla olevan psyykkisen ongelman
osaa valmistella lapsipotilaan toimenpiteisiin
osaa leikkauspotilaan valmistelut (nesteytys, laboratorio-tutkimukset, kuvantamiset, veritilaus, ihon valmistelu ja anestesiakaavakkeen täyttö)
osaa suunnitella lapsen kuvantamistutkimusten oton per-heen kanssa yhteisymmärryksessä
osaa laittaa nenämahaletkun lapselle osaa katetroida lapsen
osaa limaimujen käytön osaa ottaa lapselta sydänfilmin
osaa toteuttaa toimenpiteitä lapselle
osaa laittaa laskimo kanyylin lapselle osaa suunnitella ja toteuttaa lapsen laboratorionäytteiden
oton perheen kanssa yhteisymmärryksessä
osaa hyödyntää pikanäytteitä lapsen laboratoriotutkimuk-sissa
osaa ottaa vauvalta pikanäytteen kantapäästä osaa ottaa pussivirtsanäytteen
osaa ottaa laadukkaita labora-torionäytteitä lapsilta
osaa erilaisten virus- ja bakteerinäytteiden otot osaa avustaa likvor -näytteen otossa lapselta
osaa avustaa lapselle tehtävis-sä toimenpiteissä lääkäriä
osaa avustaa lapsen rakkopunktiossa
osaa arvioida lapsen kipua lasten kasvo-kipumittarin avulla osaa arvioida ja hoitaa lapsen kipua osaa käyttää lasten hoitotyön kivunlievityskeinoja
osaa osallistua lapsipotilaan jatkohoidon järjestämiseen
osaa antaa hoidon jatkuvuuden turvaavat ohjeet ja tukitoi-menpiteet vanhemmille/huoltajille/perheelle
3. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan lääkehoidon osaaminen lasten -toimialueella
Osaaminen Osaamisen kuvaus osaa annostella lääkkeen
lapselle osaa annostella lääkkeen lapselle painokilojen mukaan
osaa huomioida lapselle annet-
tujen lääkkeiden yhteisvaiku-tukset
osaa huomioida lääkkeiden yhteisvaikutukset lasten hoito-työssä
osaa antaa lääkettä lapselle iv osaa antaa lapselle lääkettä
osaa käyttää nenämahaletkua lääkkeen annossa lapselle esim. Osmosal®
166
osaa lapsen nestehoidon täyttönopeuden
osaa käytettävien nesteiden peruskoostumuksen
osaa nestehoidon toteutuksen lapselle
osaa löytää lapsen nesteenantosuonet osaa lapsen nestehoidon aikaisen muutosten tarkkailun
neste- ja elektrolyyttitasapainossa osaa lapsen nestetasapainon
tarkkailun ja tunnistaa riskiteki-jät osaa tunnistaa eri-ikäisen lapsen nestehoidon riskitekijät ja
ennakoida mahdollisia elimistön nopeita muutoksia osaa punasolujen antoindikaatiot osaa verensiirron valmistelut (kanyylin koko, veren lämmi-
tys)
osaa toteuttaa verensiirron lapselle
osaa toteuttaa punasolujen siirron oikealla nopeudella
4. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan tekninen osaaminen lasten -toimialueella
Osaaminen Osaamisen kuvaus tietää lasten intubaatiovälineet osaa käyttää lasten ventilaatiovälineitä osaa käyttää lasten katetrointivälineitä
tietää tai osaa käyttää lasten tutkimukseen ja hoitoon tarkoi-tettuja välineitä
tietää lapsen rakkopunktiossa käytettävät välineet
6. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan ohjausosaaminen lasten -toimialueella
Osaaminen Osaamisen kuvaus osaa ohjata lapsen vanhempia/huoltajia lapsen rauhoittamisessa
ja pelon lieventämisessä osaa ohjata lapsen vanhem-
pia/huoltajia osaa tunnistaa vanhempien/huoltajien/perheen lapsen sairauteen
liittyvän tiedon tason osaa lääkehoito-ohjauksen osaa ohjata lasta ja/tai vanhempia lääkehoidon toteuttamisessa
kotona (inhaloitavat lääkkeet)
8. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan yhteistyö- ja vuorovaikutusosaaminen las-ten -toimialueella
Osaaminen Osaamisen kuvaus osaa kohdata eri kehitysvaiheissa (fyysinen, psyykkinen, so-
siaalinen) olevan lapsipotilaan osaa ottaa lapsen iän ja kehitystason huomioon
osaa lapsipotilaiden kohtaami-sen ja vuorovaikutuksen
osaa havaita lapsen sanattomia kehon viestejä osaa empatiataidon, luovuutta, kärsivällisyyttä, nopeaa päät-
telykykyä ja ongelmanratkaisukykyä sekä tarvittaessa kykyä ottaa tilanne haltuun
osaa nähdä lapsen osana vanhempia/huoltajia/perhettä
osaa toimia lapsipotilaan ja hä-nen perheensä sekä lääkärin kanssa
osaa saumattoman ja vastavuoroisen yhteistyön lääkärin ja perheen kanssa
osaa ottaa lapsen mukaan hoitoon ja päätöksentekoon osaa tilannekohtaista arviointikykyä hyödyntäen osallistaa
ohjattuina vanhemmat lapsen hoitoon
osaa hoitoon osallistamisen
osaa arvioida vanhempien/huoltajan osallistumista lapsen hoitoon
167
9. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan eettinen osaaminen lasten -
toimialueella
Osaaminen Osaamisen kuvaus osaa huomioida alaikäisen potilaan
oikeudet (L 1992/785, Laki potilaan asemasta ja oikeuksista)
osaa vanhempien juridisen oikeuden ja velvollisuuden lapsen huoltajana
osaa huomioida potilaan oikeuden hyvään ja riittävään terveydenhuol-toon (L 1992/785, Laki potilaan asemasta ja oikeuksista)
osaa huomioida lapsipotilaan erityispiirteet näyt-teenotossa
10. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan turvallisuusasioiden hallinta lasten -
toimialueella
Osaaminen Osaamisen kuvaus osaa tarkistaa lapsen lääkemääräykset epävarmoissa
tilanteissa osaa tarkistaa ja varmistaa lääkemäärien annostelun
Osaaminen Osaamisen kuvaus osaa arvioida geriatrisen hengenahdistuspotilaan C-
PAP:n tai Bi-PAP:n tarpeen osaa arvioida geriatrisen päivystyspotilaan sosiaalisen
tilan osaa arvioida geriatrisen päivystyspotilaan kliinisen ti-
lan tyypillisimpien sairauksien ja niiden oireiden tietope-rustasta käsin
osaa tunnistaa geriatrisen päivystyspotilaan vähäoirei-suuteen (akuutti mahakatastrofi, sydäninfarkti) ja muis-tihäiriöön liittyvät (muistamattomuus oireista) riskit.
osaa tunnistaa geriatrisen potilaan unihäiriöt osaa tunnistaa geriatrisen potilaan osaa tunnistaa geriatrisen potilaan dementoivan sai-
rauden aiheuttamat oireet osaa tunnistaa vatsakatastrofin osaa tunnistaa sydäninfarktin osaa tunnistaa monivammapotilaan
osaa arvioida geriatrisen päivys-tyspotilaan hoidon kiireellisyyden tarpeen vointiin ja oireisiin perustu-en toimiessaan hoitotyksikössä
Osaaminen Osaamisen kuvaus osaa tunnistaa päihteiden käytön riippuvuusilmiöt osaa tunnistaa persoonallisuushäiriöt osaa tunnistaa masennuksen suhteessa päihdeongelmaan
osaa arvioida päivys-tyshoidon ja sen kiireellisyy-den tarpeen päihdepotilaan vointiin ja oireisiin perustuen
Osaaminen Osaamisen kuvaus osaa hoitaa potilasta hoito-
työn eettisten ohjeiden mu-kaisesti (Sairaanhoitajaliitto 1996. Sairaanhoitajan eet-tiset ohjeet)
osaa toimia päihdepotilaan asioiden ajajana ja toimia tarvit-taessa potilaan puolesta käynnistäen hoitoonohjausproses-sin
Osaaminen Osaamisen kuvaus osaa osallistaa päihdepotilaan päätöksentekoon
osaa tehdä itsenäisesti ja moniammatillisesti päätöksiä yhdessä päihdepotilaan ja hänen läheistensä sekä viranomaisten kanssa tunnistaen päihdetyötä ohjaavan lainsäädännön
174
Liite 22 VSSHPn yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen psykiat-risen potilaan hoitoprosessissa
1. Päätöksenteko-osaaminen
2. Kliininen osaaminen
3. Lääkehoito-osaaminen
4. Tekninen osaaminen – ei erityisosaamiskuvausta
5. Näyttöön perustuva toiminta – ei erityisosaamiskuvausta
6. Ohjausosaaminen – ei erityisosaamiskuvausta
7. Kirjaaminen ja raportointi – ei erityisosaamiskuvausta
Osaaminen Osaamisen kuvaus osaa selvittää psykiatrisesti oireilevan potilaan kotilääkityk-
sen osaa esihaastatella psykiatri-
sesti oireilevan potilaan osaa selvittää psykiatrisesti oireilevan potilaan mahdollisen
nykyisen hoitopaikan osaa mielialaongelmien oirekuvat tuntee potilaan vastentahtoisen hoidon kriteerit
osaa psykiatristen sair-auksien tietoperustan
tunnistaa persoonallisuushäiriön osaa tehdä toimintakyvyn arvioinnin
osaa selvittää oireiden/sairastumisen kehityshistorian osaa tunnistaa geriatrisen potilaan unihäiriöt osaa tunnistaa geriatrisen potilaan masennustilan osaa selvittää potilaan itsetuhoisuuden osaa tehdä psykoosin hoidon tarpeen arvioinnin osaa käynnistää intoksikaatiopotilaan ongelman selvityksen osaa selvittää potilaan mielialaongelmia osaa tunnistaa masennuksen suhteessa päihdeongelmaan osaa selvittää potilaan persoonallisuushäiriöongelmia osaa selvittää potilaan ahdistuneisuutta, harhaisuutta, maa-
nisuutta, negatiivisia ja positiivisia oireita
osaa arvioida päivys-tyshoidon kiireellisyyden tar-peen psykiatrisesti oireilevan potilaan vointiin ja oireisiin perustuen toimiessaan hoito-yksikössä
osaa käynnistää selvittelyprosessin, onko kyseessä psyykki-nen vai somaattinen ongelma
osaa arvioida psykiatrisesti oireilevan potilaan jatkohoi-don tarvetta
osaa neuvoa psykiatrisesti oireilevan potilaan ottamaan yh-teyttä tarvittaessa
Osaaminen Osaamisen kuvaus osaa selvittää potilaan nimen ja henkilötunnuksen osaa selvittää potilaan puhelinnumeron osaa selvittää potilaan kotikunnan osaa kysyä potilaan oireet/ongelman osaa kysyä oireiden alkamisjanakohdan ja keston osaa kysyä potilaan oireen mahdollisesta muutoksesta osaa kysyä potilaan perussairaudet osaa kysyä potilaan peruslääkityksen osaa kysyä, miten potilas on hoitanut vaivaansa osaa kysyä potilaan vaivaan ottamat lääkkeet osaa kysyä potilaalta mahdollisesti otetut laboratorio- ja tut-
kimustulokset osaa kysyä onko tämä ensikontakti vaivan suhteen osaa kysyä, onko potilasta hoidettu jossain muualla saman
vaivan vuoksi
osaa esihaastatella potilasta puhelimitse
osaa selvittää potilaan kotiolot osaa valita oikean hoitoajankohdan tunnistaa päihdepotilaan oireet ja osaa tehdä päihdepotilaan
hoidon tarpeen arvioin osaa tehdä päihtyneen mielenterveyspotilaan hoidon kiireel-
lisyyden tarpeen arvion hallitsee vakavien sairauksien oireiston havaitsee peruselintoimintojen poikkeamat nopeasti osaa valita oikean hoitopaikan tunnistaa päihdepotilaan oireet ja osaa tehdä päihdepotilaan
hoidon tarpeen arvioin hallitsee vakavien sairauksien oireiston havaitsee peruselintoimintojen poikkeamat nopeasti osaa arvioida veritautien kuten hemofiliapotilaan hoidon kii-
reellisyyden osaa tunnistaa aivoinfarkti-potilaan oirekuvat osaa tunnistaa aivoverenvuotojen oirekuvat tietää ALS ja MS-taudin oirekuvat tietää Parkinsonin sairauden oirekuvat osaa tunnistaa geriatrisen potilaan vähäoireisuuteen (akuutti
mahakatastrofi, sydäninfarkti) ja muistihäiriöön liittyvät (muis-tamattomuus oireista) riskit
Osaa keskeiset lasten erikoisalan sairaudet sekä lastensai-rauksien oireet
Osaa huomioida lapsen vitaalielintoimintojen toiminnalliset erityispiirteet
osaa puhelimessa arvioida päivystyshoidon tarpeen se-kä kiireellisyyden oireisiin perustuen
Osaa huomioida lapsen nestetasapainon erityispiirteet ja erot eri ikävaiheissa
osaa konsultoida triage –lääkäriä hoidon tarpeen arviointiin liittyen
osaa kääntää erityislupalääkkeitä koskevat puhelut lääkärille
osaa tunnistaa konsultaation tarpeen
osaa konsultoida lääkäriä tarvittaessa lääkehoidon ohjeis-tuksen suhteen
179
osaa konsultoida päivystävää psykiatria puhelimitse osaa konsultoida lääkäriä suisidaalisen ja/tai terveys/henki
uhattuna olevasta potilaasta, jotta lääkäri voi tehdä virka-apupyynnön
osaa päättää potilaan jatkohoidon tarpeesta osaa puhelimessa tehdä po-tilaan jatkohoitopäätöksen
osaa pyytää potilaan tulemaan tarvittaessa yhteispäivystyk-seen hoidon tarpeen arviota varten
Osaaminen Osaamisen kuvaus tietää päivystyspotilaiden keskeiset oireet tietää päivystyspotilaiden keskeisten oireiden keston osaa tehdä vakavien oireiden edellyttämiä hoitotoimenpiteitä tietää vakavien oireiden vaatimat keskeiset hoidot
osaa oireenmukaisen hoidon
osaa yhdistää oireita ja sairauksia osaa hoitaa perussairauksia osaa hoitaa perussairauksia osaa tulkita keskeisten tutki-
musten tuloksia osaa tulkita keskeisiä päivystyspotilaan laboratorio ja rtg -
tutkimuksien tuloksia tietää, että lääkäri päättää ja vastaa virka-apupyynnön te-
kemisestä osaa lähettää lääkärin tekemän virka-apupyyntölomakkeen
poliisille
osaa hoitaa käytännön asiat virka-apupyyntöön liittyen
tietää, että virka-apupyyntölomakkeessa tulee olla kirjattuna potilaan nimi, syy, miksi hänet tulee saattaa hoidon piiriin sekä lääkärin allekirjoitus
osaa ohjata potilaan soittamaan hätäkeskukseen tarvittaes-sa
osaa pyytää potilasta tulemaan päivystykseen tarvittaessa osaa ohjata potilaan omalle terveysasemalle jatkohoitoon osaa antaa jatkohoitoajan potilaan omalle terveysasemalle osaa järjestää päihdepotilaan jatkohoidon osaa järjestää potilaan jatkohoidon ensi- ja turvakotiin osaa järjestää intervallipaikan vanhukselle, jonka omaishoi-
taja on sairastunut osaa järjestää kriisiryhmän tapaamisen akuutin psyykkisen
kriisitilanteen potilaalle osaa järjestää potilaan jatkohoidon kotona kotihoidon turvin osaa järjestää potilaan voinnin seurannan ohjeistusten mu-
Osaaminen Osaamisen kuvaus osaa käyttää sankaluureja osaa poimia puhelun jonosta osaa vaihtaa puhelujonoa osaa löytää numeron listalta, jos puhelu katkeaa kesken osaa soittaa takaisin puhelinjärjestelmään soittaneelle osaa soittaa takaisin nauhalle äänitiedon jättäneelle osaa ottaa välipuhelun konsultoitaessa lääkäriä osaa siirtää potilaan puhelun lääkärille tarvittaessa
osaa käyttää puhelinjär-jestelmää
osaa käyttää help -deskiä teknisissä ongelmissa
5. Yhteispäivystyksen puhelinneuvonnan sairaanhoitajan näyttöön perustuva toiminta
Osaaminen Osaamisen kuvaus osaa hyödyntää käypähoito-ohjeita hoidon tarpeen kiireelli-
syyden arvioinnissa osaa hyödyntää tutkittua tietoa hoidon tarpeen kiireellisyy-
den arvioinnissa osaa käyttää terveysporttia hoidon tarpeen kiireellisyyden
arvioinnin apuna hallitsee yhtenäiset päivystyshoidon perusteet (STM2010:4)
osaa tehdä hoidon tarpeen sekä kiireellisyyden arvioin-nin näyttöön perustuen
osaa käyttää hoidon tarpeen kiireellisyyden arvioinnin ohjeis-tusta eli triage-ohjeistusta apuna
osaa antaa aikuisille kipu-/kuumelääkehoidon ohjausta osaa antaa lapsille kipu-/kuumelääkehoidon ohjausta osaa ohjata insuliinidiabeetikkoa lääkehoidossa osaa antaa gastroenteriitin kotihoito-ohjeet osaa ohjata potilasta ottamaan tarvittaessa uudelleen yhteyt-
tä osaa antaa kotihoito- ja seurantaohjeet omalle terveysase-
malle ohjatulle potilaalle osaa antaa toimintaohjeet kotiin tilan huononemisen varalle
osaa antaa kotihoito-ohjeita puhelimitse
osaa antaa antibioottiripulin hoito-ohjeistuksen
181
osaa ohjata potilasta valmistautumaan kotona tutkimuksiin osaa kertoa kommootion kotihoito-ohjeet osaa ohjata potilasta käyttämän oikeita terveyspalveluja osaa opastaa hätätilapotilasta tai hänen omaistaan soitta-
maan 112
osaa ohjata terveyspalvelu-jen käytössä
osaa ohjata omaisia alaikäisen alkoholin käyttöön liittyen osaa ohjata potilasta ei-kiireellisten lääkereseptien uusimi-
sessa osaa ohjata potilasta lääke-
reseptin uusimisessa osaa ohjata potilasta kiireellisten lääkereseptien uusimises-
sa
7. Yhteispäivystyksen puhelinneuvonnan sairaanhoitajan kirjaamisen ja rapor-
toinnin osaaminen
Osaaminen Osaamisen kuvaus osaa kirjata potilaan henkilötiedot potilastietojärjestelmään osaa kirjata potilaan päivystyspotilaaksi, kun hänet kutsutaan
päivystykseen osaa kirjata ulkokuntalaisen sisään, kun hänet kutsutaan päi-
vystykseen osaa kirjata potilaalle annetut lääkehoito-ohjeet osaa kirjata potilaalle annetut kotihoito-ohjeet
osaa kirjata keskeisen päi-vystyshoitotyön sisällön hoi-toprosessin mukaisesti
osaa kirjata potilaan hoitoon ohjauksen 8. Yhteispäivystyksen puhelinneuvonnan sairaanhoitajan yhteistyö- ja vuoro-
vaikutusosaaminen
Osaaminen Osaamisen kuvaus osaa informoida yöpartiota
osaa toimia yhteyshenkilönä potilaan, soittajan ja hoitavan lääkärin välillä virka-apupyyntöä tarvitsevan potilaan hoidos-sa
tietää terveysasemien yhteystiedot tietää hammashuollon yhteystiedot tietää kouluterveydenhuollon yhteystiedot tietää opiskelijaterveydenhuollon yhteystiedot tietää neuvolatoiminnan yhteystiedot
tuntee muiden terveyden-huollon yksiköiden ja organi-saatioiden toiminnan ja osaa tehdä yhteistyötä niiden kanssa
osaa triage –ohjeistuksen osaa huomioida potilaan kokonaistilanteen hoidon kiireelli-
syyttä arvioitaessa osaa tunnistaa vatsakatastrofin oirekuvat osaa tunnistaa sydäninfarktin oirekuvat osaa tunnistaa monivammapotilaan oirekuvat osaa tunnistaa aivoinfarkti-potilaan oirekuvat osaa tunnistaa aivoverenvuotojen oirekuvat tietää ALS ja MS-taudin oirekuvat tietää Parkinsonin sairauden oirekuvat
osaa itsenäisesti arvioida päivystyshoidon ja sen kii-reellisyyden tarpeen potilaan vointiin ja oireisiin sekä hoi-tajan vankkaan kokemuk-seen perustuen potilaan saapuessa päivystyspolikli-nikalle
osaa tunnistaa geriatrisen potilaan vähäoireisuuteen (akuutti mahakatastrofi, sydäninfarkti) ja muistihäiriöön liittyvät (muis-tamattomuus oireista) riskit
tuntee lasten vastaanoton erityispiirteet tuntee lasten päivystyshoitotyön erityispiirteet osaa toimia lasten triage-ohjeistuksen mukaisesti tietää lasten vitaalitoimintojen normaaliarvot tietää keskeiset lasten erikoisalan sairaudet sekä lastensai-
rauksien oireet osaa huomioida lapsen vitaalielintoimintojen toiminnalliset
erityispiirteet
osaa itsenäisesti arvioida päivystyshoidon ja sen kii-reellisyyden tarpeen lapsen vointiin ja oireisiin sekä hoi-tajan vankkaan kokemuk-seen perustuen lapsen saa-puessa päivystyspoliklinikalle
osaa huomioida lapsen nestetasapainon erityispiirteet ja erot eri ikävaiheissa
osaa arvioida potilaan tilan nopeasti osaa tehdä hälytyksen tarvittaessa osaa organisoida toimintaa poikkeusoloissa
hallitsee nopeasti muuttuvat tilanteet
hallitsee päivystyspoliklinikan kokonaistilanteen osaa konsultoida triage-lääkäriä tehdäkseen päivys-
tyshoidon tarpeen ja/tai kiireellisyyden arvion osaa tunnistaa konsultaation
tarpeen osaa konsultoida lääkäriä, jos triage -ohjeistus ei ole riittävä
tietää, mitä potilaita hoidetaan akuuttihoitohuoneessa
tietää, mitkä potilaat hoidetaan nopeassa hoitolinjassa eli fast track
tietää, mitä potilaita hoidetaan sairaanhoitajan vastaanotolla
tietää, mitä potilaita hoidetaan geriatrisessa yksikössä
tietää, mitä potilaita hoidetaan vatsahoitoyksikössä tietää, mitä potilaita hoidetaan operatiivisen ja syövänhoidon
toimialueella ja missä yksikössä ne hoidetaan tietää, mitä potilaita hoidetaan neurologisessa hoitoyksikös-
sä tietää, mitä potilaita hoidetaan
psykiatrisessa hoitoyksikössä tietää, mitä potilaita hoidetaan päihdeyksikössä tietää sosiaalihoitotyön hoitoprosessin
osaa valita potilaalle oikean hoitoyksikön sairauteen, oi-reisiin tai vammaan perustu-en
tietää, mitä potilaita hoidetaan sydän- ja medisiinisessä hoi-toyksikössä
185
tietää, mitä potilaita hoidetaan TULES -hoitoyksikössä tietää, mitä potilaita hoidetaan lastenhoitoyksikössä
osaa käyttää laitteita osaa viranomaisviestinnän Virve-laitteella
7. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan kirjaaminen ja raportointiosaaminen triagessa
Osaaminen Osaamisen kuvaus osaa kirjata arvion hoidon tarpeesta ja kiireellisyydestä eli
triage luokan osaa kirjata potilaan tulosyyn ja oireet
osaa kirjata keskeisen päi-vystyshoitotyön sisällön hoi-toprosessin mukaisesti
osaa kirjata jatkohoitopaikan / tutkimusyksikön
186
8. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan yhteistyö- ja vuorovaikutusosaaminen triagessa
Osaaminen Osaamisen kuvaus
osaa kohdata eri kehitysvaiheissa (fyysinen, psyykkinen, so-siaalinen) olevan lapsipotilaan
osaa ottaa lapsen iän ja kehitystason huomioon
osaa lapsipotilaiden kohtaamisen ja vuorovaiku-tuksen osaa havaita lapsen sanattomia kehon viestejä
osaa empatiataidon, luovuutta, kärsivällisyyttä, nopeaa päät-telykykyä ja ongelmanratkaisukykyä sekä tarvittaessa kykyä ottaa tilanne haltuun
osaa toimia lapsipotilaiden ja perheiden kanssa
osaa nähdä lapsen osana vanhempia/huoltajia/perhettä osaa ottaa lapsen mukaan hoitoon ja päätöksentekoon osaa tilannekohtaista arviointikykyä hyödyntäen osallistaa oh-
jattuina vanhemmat lapsen hoitoon
osaa hoitoon osallistamisen
osaa arvioida vanhempien/huoltajan osallistumista lapsen hoi-toon
Osaaminen Osaamisen kuvaus osaa tunnistaa t-inversion sydänfilmistä osaa tunnistaa eteislepatuksen sydänfilmistä osaa tunnistaa johtumishäiriöt sydänfilmistä tietää keskeiset lasten erikoisalan sairaudet sekä lastensairauksien
oireet osaa huomioida lapsen vitaalielintoimintojen toiminnalliset erityispiir-
teet
osaa arvioida päivys-tyshoidon kiireellisyy-den oireisiin perustu-en
osaa huomioida lapsen nestetasapainon erityispiirteet ja erot eri ikä-vaiheissa
osaa määrätä vieri-analyysinäytteitä
osaa määrätä vierianalyysinäytteitä hoito-ohjeistusten mukaan
osaa määrätä sairaanhoitajan vastaanotolla olleen potilaan tarvitta-essa kontrollitutkimuksiin (virtsanäyte)
osaa määrätä sai-raanhoitajan vastaan-otolla olleen potilaan kontrolli- tai lisätutki-muksiin tarvittaessa
osaa määrätä sairaanhoitajan vastaanotolla olleen potilaan MRSA-näytteille
osaa arvioida lääkärin konsultaation tarpeen i-stat:n (K, Na, Gluk, Hb, Hct) tulosten perusteella
osaa arvioida lääkärin konsultaation tarpeen i krea:n tulosten perus-teella
osaa tehdä potilaan jatkohoitopäätöksen
osaa arvioida lääkärin konsultaation tarpeen D-dimeeri:n tulosten perusteella
Osaaminen Osaamisen kuvaus osaa tutkia potilaan osaa ottaa alkoholiverinäytteet
osaa ottaa laskimosta D-dimeeri:n
osaa ottaa laskimo i-krea:n osaa ottaa pika-Tnt:n osaa ottaa INR, K,Na, CRP jne. I-Stat -
vierinäyteanalysaattorilla tai vastaavalla) osaa ottaa TNT -pikatestin Cobas h -
vierinäyteanalysaattorilla tai vastaavalla osaa ottaa Hb Hemocue -vierinäyteanalysaattorilla tai
vastaavaa osaaottaa CRP:n Afinion -vierinäyteanalysaattorilla tai
vastaavalla
tietää millä vierianalysaattorilla saadaan mikäkin näyte ja osaa tulkita niiden vastauksia
osaa ottaa CRP:n Quick read- vierinäyteanalysaattorilla tai vastaavalla
osaa seurata ja arvioida tulehtuneen haavan paranemis-ta
osaa seurata ja arvioida potilaan vointia ja reagoida siihen
osaa seurata ja arvioida kroonisen haavan paranemista osaa arvioida ja hoitaa lapsen
kipua osaa arvioida lapsen kipua lasten kipumittarin avulla
osaa huuhdella cystofixin
osaa tehdä erilaisia sidoksia osaa immobilisoivan sidoksen asettamisen lääkärin oh-
jeen mukaan
osaa tehdä itsenäisesti toimen-piteitä
osaa ottaa lapselta sydänfilmin osaa huuhdella silmän osaa avustaa lääkäriä poskiontelopunktioissa osaa avustaa lääkäriä silmätoimenpiteissä osaa avustaa lääkäriä kipsauksessa ja lastoituksessa osaa hoitaa venähdyksiä osaa avustaa lääkäriä murtuman ja luksaation reposi-
tiossa osaa avustaa lääkäriä lapsipotilaan NML:n asettamises-
sa
osaa avustaa lääkäriä toimies-saan lääkärin vastaanottohuo-neiden välissä
osaa avustaa lääkäriä lapsen i.v.-kanyylin laitossa osaa hoitaa jälkiehkäisyn tarpeessa olevia potilaita
osaa hoitaa sähkösilmäpotilaita osaa hoitaa virtsaumpi -potilaita ja cystofix-potilaita, yli
16- vuotias virtsaumpinaispotilaita osaa hoitaa nieluinfektio- ja, korvasärkypotilaita
osaa hoitaa kaikenikäisiä eri eri-koisalojen päivystyspotilaita
osaa hoitaa lapsipotilaita osaa ohjata potilaan omalle terveysasemalle jatkohoi-
toon tietää jatkohoitopaikkavaihtoehdot tietää jatkohoitopaikkojen puhelinnumerot
osaa järjestää jatkohoidon
tietää, milloin potilas on oikeutettu Kelan korvaamaan sairaankuljetukseen
Osaaminen Osaamisen kuvaus osaa määrätä antibiootin naisten komplisoitumattomaan sa-
tunnaiseen virtsatieinfektioon osaa määrätä silmävoidetta ja kipulääkettä sähkösilmäpoti-
laalle osaa määrätä kipulääkettä migreenipotilaalle osaa määrätä jälkiehkäisylääkkeen tarvittaessa osaa määrätä jäykkäkouristusrokotteen ohjeistuksen mukaan osaa määrätä lääkeinjektion (Voltaren + Norflex) selkäkipupo-
tilaalle ohjeistuksen mukaan osaa määrätä kuumelääkettä flunssa-/kurkkukipupotilaalle
ohjeistuksen mukaan osaa määrätä särkylääkettä korvasärkypotilaalle osaa määrätä särkylääkettä nyrjähdyksiin ja venähdyksiin osaa määrätä särkylääkettä hammassärkyyn
osaa määrätä lääkettä saa-tuaan rajatun lääkeenmää-räämisoikeuden Valviralta suoritettuaan Sairaanhoita-jan lääkkeenmäärääminen -ammatilliset erikoistu-misopinnot, 45 op
osaa määrätä ripulijuomaa annosteluohjeen mukaan osaa antaa sähkösilmäpotilaalle kipulääkettä osaa laittaa sähkösilmäpotilaalle silmävoidetta osaa antaa jälkiehkäisylääkkeet
osaa valmistaa lääkkeen an-tokuntoon ja antaa lääkettä
osaa antaa jäykkäkouristusrokotteen ohjeistuksen mukaan tietää lääkkeiden vaikutuksesta tietää lääkkeiden vaikutuksen keston tietää lääkkeiden haittavaikutuksista tietää lääkkeiden vasta-aiheista tietää perussairauksista tietää lääkkeiden yhteisvaikutuksista ja yhteensopimattomuu-
desta
osaa kirjoittaa lääkereseptin saatuaan rajatun lääkeen-määräämisoikeuden Valviral-ta suoritettuaan Sairaanhoi-tajan lääkkeenmäärääminen -ammatilliset erikoistu-misopinnot, 45 op
Osaaminen Osaamisen kuvaus osaa ohjata potilasta hakeu-
tumaan tarvittaessa jatkohoi-toon
osaa ohjata potilaan kipsin vaihtoon
osaa antaa kotihoito-ohjeita osaa antaa kommootion seuranta- ja hoito-ohjeet kotiutuvalle potilaalle
7. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan vastaanoton kirjaamisen ja raportoinnin osaaminen
Osaaminen Osaamisen kuvaus osaa kirjoittaa sairauslomatodistuksen osaa kirjoittaa poissaolotodistuksen lapsen huoltajalle osaa kirjata konsultaation sähköiseen kirjaamisalustaan
osaa käyttää sähköistä kir-jaamisalustaa
osaa tehdä lastensuojeluilmoituksen
192
8. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan vastaanoton yhteistyö ja vuorovaiku-tusosaaminen
Osaaminen Osaamisen kuvaus osaa kohdata eri kehitysvaiheissa (fyysinen,
psyykkinen, sosiaalinen) olevan lapsipotilaan osaa ottaa lapsen iän ja kehitystason huomioon
osaa lapsipotilaiden kohtaamisen ja vuorovaikutuksen
osaa havaita lapsen sanattomia kehon viestejä osaa empatiataidon, luovuutta, kärsivällisyyttä,
nopeaa päättelykykyä ja ongelmanratkaisukykyä sekä tarvittaessa kykyä ottaa tilanne haltuun.
osaa toimia lapsipotilaiden ja per-heiden kanssa
osaa nähdä lapsen osana vanhem-pia/huoltajia/perhettä
osaa ottaa lapsen mukaan hoitoon ja päätöksen-tekoon
osaa tilannekohtaista arviointikykyä hyödyntäen osallistaa ohjattuina vanhemmat lapsen hoitoon
osaa hoitoon osallistamisen
osaa arvioida vanhempien/huoltajan osallistumista lapsen hoitoon
Osaaminen Osaamisen kuvaus osaa tehdä hälytyksen tarvittaessa osaa soittaa potilasta hoitavalle tiimille ja lääkärille hälytyk-
sissä
hallitsee nopeasti muuttuvat tilanteet
osaa tehdä hätätilapotilaan hoidon vaatimia nopeita päätök-siä
osaa tunnistaa vatsakatastrofin oirekuvat osaa tunnistaa sydäninfarktin oirekuvat osaa tunnistaa monivammapotilaan osaa tunnistaa aivoinfarkti-potilaan oirekuvat osaa tunnistaa aivoverenvuotojen oirekuvat tietää ALS ja MS-taudin oirekuvat tietää Parkinsonin sairauden oirekuvat osaa arvioida veritautien kuten hemofiliapotilaan hoidon kii-
reellisyyden osaa neurologisen statuksen arvioinnin osaa arvioida C-PAP:n tai Bi-PAP:n tarpeen
osaa arvioida päivys-tyshoidon kiireellisyyden tar-peen oireisiin perustuen
osaa tunnistaa geriatrisen potilaan vähäoireisuuteen (akuutti mahakatastrofi, sydäninfarkti) ja muistihäiriöön liittyvät (muis-tamattomuus oireista) riskit
tuntee lasten vastaanoton erityispiirteet tuntee lasten päivystyshoitotyön erityispiirteet osaa toimia lasten triage-ohjeistuksen mukaisesti tietää lasten vitaalitoimintojen normaaliarvot tietää keskeiset lasten erikoisalan sairaudet sekä lastensai-
rauksien oireet osaa huomioida lapsen vitaalielintoimintojen toiminnalliset
erityispiirteet
osaa arvioida lapsipotilaan päivystyshoidon kiireellisyy-den tarpeen oireisiin perus-tuen
osaa huomioida lapsen nestetasapainon erityispiirteet ja erot eri ikävaiheissa
Osaaminen Osaamisen kuvaus osaa hoitaa respiraattoripotilasta osaa tehoelvyttää osaa tukea potilaan hemodynamiikkaa lääkkeellisesti lääkä-
rin ohjeistuksen mukaan osaa toimia traumahälytyksessä eli hoitaa monivammapoti-
lasta osaa toimia kirurgisessa hälytyksessä 1 eli hoitaa potilasta,
jolla on aortan aneurysma epäily osaa toimia kirurgisessa hälytyksessä 2 eli hoitaa runsaasti
verta ripuloivaa tai verta oksentavaa potilasta osaa toimia AVH –hälytyksessä eli hoitaa aivoinfarkti- tai ai-
voverenvuotoepäilypotilasta osaa toimia sisätautihälytyksessä 1 eli hoitaa elvytyspotilasta osaa toimia sisätautihälytyksessä 2 eli hoitaa sydäninfarkti-
potilasta osaa hoitaa intoksikaatio –potilasta, jolla on vitaalitoiminnot
uhattuna osaa hoitaa ketoasidoosi –potilasta osaa hoitaa potilaan happo-emästasapainon häiriötiloja osaa hoitaa aivovamma -potilasta osaa hoitaa massivuotopotilasta osaa määrätä hälytyspotilaalle protokollan mukaiset labora-
toriotutkimukset (trauma-, kirurginen, sydän- ja avh-paketti)
osaa hoitaa hätätilapotilaita hoitoprotokollan ohjeistuksen mukaisesti
osaa järjestää hälytyspotilaalle protokollan mukaiset rönt-gentutkimukset (esim. thx, lantio ja/tai FAST-UÄ)
osaa tarkkailla, nouseeko happisaturaatio C-pap-hoidossa
osaa tarkkailla, poistuuko hiilidioksidi Bi-pap-hoidossa osaa seurata arteria –astrupin avulla happoemästasapainon
normalisoitumista osaa seurata potilaan ruokatorvesta tai peräsuolesta mitat-
tua lämpöä tuntee ihmisen hormonitoiminnan tuntee hermoston toiminnan osaa lapsen vitaalielintoimintojen tarkkailun osaa tarkkailla lapsen liikuntakykyä ja motorisia toimintoja osaa seurata hätätilapotilaan vitaaliarvoja ja hemodynamiik-
kaa kuten verenpainetta ja pulssia kuvantamisen aikana osaa seurata hätätilapotilaan liikehdintää kuvantamisen ai-
kana osaa huomioida kuvantamisyksikön erilaisena hoitoympäris-
tönä (MRI) hätätilapotilasta hoidettaessa
osaa seurata hätätilapotilaan vitaalielintoimintoja ja hoitaa niitä
osaa seurata potilaan neurologista statusta osaa arvioida ja hoitaa lap-
sen kipua osaa arvioida lapsen kipua lasten kipumittarin avulla
osaa valmistella hätätilapoti-laan toimenpiteisiin
osaa leikkauspotilaan valmistelut
osaa valmistella hätätilapoti-laan kuvantamistutkimuk-
osaa huolehtia murtumien immobilisaatiosta ennen kuvan-tamista
196
seen osaa huolehtia, että potilaan virtsarakko on täysi, kun poti-laalle laitetaan uä-ohjauksessa cystofix
osaa ottaa influenssa viruksen PCR –testin
osaa ottaa pussivirtsanäytteen las
osaa ottaa arteria -astrupin arteria -kanyylistä
osaa ottaa verinäytteet arteriakanyylistä
osaa ottaa laadukkaita labo-ratorionäytteitä
osaa ottaa keto-aineet
osaa avustaa likvor -näytteen otossa lapselta lab on jo osaa avustaa laborato-rionäytteiden otossa
osaa avustaa lapsen rakkopunktiossa
osaa hyödyntää pikanäytteitä lapsen laboratoriotutkimuksis-sa
osaa ottaa laadukkaita veri-näytteitä lapsilta
osaa ottaa vauvalta pikanäytteen kantapäästä
osaa laittaa aikuiselle nenämahaletkun
osaa laittaa potilaan rankalaudalle osaa tehdä tukisidoksia osaa katetroida lapsen osaa ottaa lapselta sydänfilmin
osaa tehdä itsenäisesti to-imenpiteitä
osaa laittaa iv kanyylin lapselle
osaa avustaa arteria -kanyylin laitossa
osaa avustaa kipsauksessa osaa avustaa trakeostomian teossa osaa avustaa torakotomiassa osaa avustaa pleuradreenin laitossa osaa avustaa pleurapunktiossa osaa avustaa Sengstake-Blakemoren tuubin laitossa osaa avustaa lääkäriä subclavia -kanyylin laitossa osaa avustaa kallo- ja tibia -vedon laitossa osaa avustaa lääkäriä cystofixin laitossa
Osaaminen Osaamisen kuvaus tietää pääpiirteissään elvytyslääkkeiden vaikutusmekanis-
min, haittavaikutukset ja kontraindikaatiot tietää pääpiirteissään yleisimpien sydänlääkkeiden vaiku-
tusmekanismin, haittavaikutukset ja kontraindikaatiot tietää pääpiirteissään yleisimpien nesteenpoistolääkkeiden
vaikutusmekanismin, haittavaikutukset ja kontraindikaatiot tietää pääpiirteissään yleisimpien anestesialääkkeiden vai-
kutusmekanismin, haittavaikutukset ja kontraindikaatiot tietää pääpiirteissään yleisimpien relaksanttien vaikutusme-
kanismin, haittavaikutukset ja kontraindikaatiot tietää pääpiirteissään yleisimpien kipulääkkeiden vaikutus-
mekanismin, haittavaikutukset ja kontraindikaatiot tietää pääpiirteissään yleisimpien pahoinvointilääkkeiden
vaikutusmekanismin, haittavaikutukset ja kontraindikaatiot tietää pääpiirteissään yleisimpien vastavaikuttajalääkkeiden
vaikutusmekanismin, haittavaikutukset ja kontraindikaatiot
osaa ensi-/akuuttihoitohuoneessa käy-tettävien lääkkeiden farma-kologiaa
tietää pääpiirteissään yleisimpien antibioottien vaikutusme-kanismin, haittavaikutukset ja kontraindikaatiot
osaa antaa lääkettä lapselle iv osaa antaa lääkettä lapsipoti-laalle osaa käyttää nenämahaletkua lääkkeen annossa lapselle
osaa toteuttaa sydäninfarktin liuotuslääkehoidon osaa toteuttaa aivoinfarktin liuotuslääkehoidon
osaa liuotuslääkehoidon
osaa toteuttaa keuhkoembolian liuotuslääkehoidon osaa lapsen nestehoidon täyttönopeuden osaa nestehoidon toteutuk-
sen lapselle osaa löytää lapsen nesteenantosuonet osaa tarkkailla, nouseeko RR-taso nestehoidolla tai muulla
tukilääkityksellä, esim noradrenaliinilla osaa seurata -salpaajan vaikutusta potilaan syketasoon osaa tarkkailla, helpottaako hengenahdistus lisähapella ja
furesiksella osaa seurata potilaan diureesia furesiksen annon jälkeen osaa seurata sydäninfarktin liuotushoidon vaikutusta osaa seurata aivoinfarktiliuotuksen vaikutusta
osaa tarkkailla lääkehoidon vaikutusta
osaa seurata sedatoidun potilaan tajunnantasoa osaa punasolujen antoindikaatiot osaa verensiirron valmistelut (kanyylin koko, veren lämmitys)
osaa toteuttaa verensiirron
osaa toteuttaa punasolujen siirron oikealla nopeudella
Osaaminen Osaamisen kuvaus osaa käyttää respiraattoria osaa käyttää matkarespiraattoria osaa käyttää CPAP:ia osaa käyttää BIPAP:ia osaa käyttää vierianalysaattoria osaa käyttää UÄ-laitetta virtsan residuaalin mittauksessa
osaa käyttää ensi-/akuuttihoitohuoneessa ole-via laitteita
osaa käyttää sinus-scan -laitetta poskiontelotulehdusdiag-nostiikassa
tietää suu- ja leukakirurgiasssa käytettävät välineet tietää KNK –potilaan hoidossa käytettävät välineet tietää trakeostomian laitossa tarvittavat välineet
tietää vaikean intubaation välineet tietää vedonlaitossa tarvittavat välineet tietää arteriakanyloinnissa tarvittavat välineet osaa koota arteriapainesetin tietää torakotomiassa käytettävät välineet tietää laparotomiassa käytettävät välineet tietää pleuradreeninlaitossa tarvittavat välineet tietää Sengstake-Blakemoorin tuubin latossa tarvittavat väli-
neet osaa käyttää rankalautaa tietää replantaatiovälineet tietää lasten intubaatiovälineet osaa käyttää lasten ventilaatiovälineitä osaa käyttää lasten katetrointivälineitä tietää lapsen rakkopunktiossa käytettävät välineet
tietää ja osaa käyttää ensi-/akuuttihoitohuoneessa ole-via välineitä
tietää intraosseaalineulan
7. Yhteispäivystyksen akuuttihoitohuoneen sairaanhoitajan kirjaamisen ja raportoinnin
osaaminen
Osaaminen Osaamisen kuvaus osaa kirjata hätätilapotilaan voinnin kuvantamistutkimuksen
aikana osaa kirjata hätätilapotilaan tilassa kuvantamistutkimuksen
aikana tapahtuneen muutoksen
osaa kirjata potilaan kuvan-tamiseen liittyviä asioita
osaa kirjata, milloin hätätilapotilas on päässyt kuvantamistut-kimukseen
osaa käyttää sähköisiä poti-lastietojärjestelmiä
osaa käyttää anestesiaohjelmaa
199
8. Yhteispäivystyksen akuuttihoitohuoneen sairaanhoitajan yhteistyö - ja vuorovaiku-tusosaaminen
Osaaminen Osaamisen kuvaus
osaa kohdata eri kehitysvaiheissa (fyysinen, psyykkinen, so-siaalinen) olevan lapsipotilaan
osaa ottaa lapsen iän ja kehitystason huomioon
osaa lapsipotilaiden kohtaam-isen ja vuorovaikutuksen
osaa havaita lapsen sanattomia kehon viestejä osaa empatiataidon, luovuutta, kärsivällisyyttä, nopeaa päät-
telykykyä ja ongelmanratkaisukykyä sekä tarvittaessa kykyä ottaa tilanne haltuun
osaa toimia lapsipotilaiden ja perheiden kanssa
osaa nähdä lapsen osana vanhempia/huoltajia/ osaa ottaa lapsen mukaan hoitoon ja päätöksentekoon osaa hoitoon osallistamisen osaa arvioida vanhempien/huoltajan osallistumista lapsen
hoitoon 9. Yhteispäivystyksen akuuttihoitohuoneen sairaanhoitajan eettinen osaaminen
Osaaminen Osaamisen kuvaus osaa huomioida alaikäisen potilaan ja vanhempien oi-keudet (L 1992/785, Laki poti-laan asemasta ja oikeuksista)
osaa vanhempien juridisen oikeuden ja velvollisuuden lapsen huoltajana
osaa huomioida potilaan oi-keuden hyvään kohteluun (L 1992/785, Laki potilaan ase-masta ja oikeuksista)
osaa huomioida lapsipotilaan erityispiirteet näytteenotossa