LIVOJOKIVARREN RANTAOSAYLEISKAAVA - Pudasjärvi2015/06/01 · KAAVASELOSTUS I Livojokivarren rantaosayleiskaava Reinikainen Kuisma 1.6.2015 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Hallituskatu

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI

LIVOJOKIVARREN RANTAOSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS

1.6.2015

Kaavaluonnos (kaavan valmisteluaineisto) nähtävillä: 8.10. - 9.11.2012

Kaavaehdotus nähtävillä: 20.10. - 21.11.2014 Kaupunginhallitus: 9.6.2015 § 183

Kaupunginvaltuusto: 16.6.2015 § 35

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 559-P17201

S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Hallituskatu 13 – 17 D, 90100 OULU Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi

Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

KAAVASELOSTUS I

Livojokivarren rantaosayleiskaava

Reinikainen Kuisma 1.6.2015


Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Sisällysluettelo

1 PERUS- JA TUNNISTIEDOT ................................................................................................ 1

1.1 Kaavan tarkoitus ..................................................................................................... 1

2 TIIVISTELMÄ ................................................................................................................... 3

2.1 Kaavaprosessin vaiheet ............................................................................................ 3

2.1.1 Kaavatyön aloitusvaihe .................................................................................. 3

2.1.2 Selvitykset ................................................................................................... 3

2.1.3 Kaavaluonnosvaihe ....................................................................................... 3

2.1.4 Kaavaehdotus ............................................................................................... 4

2.1.5 Kaavan hyväksyminen ................................................................................... 4

2.2 Kaavan keskeinen sisältö ja tavoitteet ........................................................................ 4

2.3 Toteuttaminen ......................................................................................................... 4

3 LÄHTÖKOHDAT ................................................................................................................ 5

3.1 Alueen yleiskuvaus .................................................................................................. 5

3.2 Luonnonympäristö ................................................................................................... 5

3.2.1 Ilmasto ........................................................................................................ 5

3.2.2 Kallio- ja maaperä sekä topografia .................................................................. 5

3.2.3 Kasvillisuus .................................................................................................. 6

3.2.4 Eläimet ........................................................................................................ 6

3.2.5 Arvokkaat luontotyypit ja lajisto ...................................................................... 7

3.2.6 Natura-alueet ............................................................................................... 7

3.3 Vesistöt .................................................................................................................. 7

3.3.1 Pohjavedet ................................................................................................... 7

3.3.2 Pintavedet .................................................................................................... 9

3.3.3 Tulva-alueet ................................................................................................. 9

3.4 Maisema ................................................................................................................. 9

3.4.1 Suurmaisema ............................................................................................. 10

3.4.2 Maisemarakenne ......................................................................................... 10

3.4.3 Maisemavauriot .......................................................................................... 11

3.4.4 Maisemansuojelullisesti arvokkaat alueet ....................................................... 11

3.5 Kulttuuriympäristö ................................................................................................. 11

3.5.1 Muinaisjäännökset....................................................................................... 12

3.5.2 Rakennettu kulttuuriympäristö ...................................................................... 12

3.6 Väestö, yhdyskuntarakenne, työpaikat ja palvelut ..................................................... 13

3.6.1 Väestömäärä ja kehitys ............................................................................... 13

3.6.2 Yhdyskuntarakenne ..................................................................................... 14

3.6.3 Palvelut ja työpaikat .................................................................................... 18

KAAVASELOSTUS II




Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

3.6.4 Poronhoito ................................................................................................. 18

3.6.5 Virkistys .................................................................................................... 18

3.7 Yhdyskuntatekniikka .............................................................................................. 19

3.7.1 Vesihuolto .................................................................................................. 19

3.7.2 Jätehuolto .................................................................................................. 19

3.8 Liikenne ............................................................................................................... 20

3.8.1 Ajoneuvoliikenne ja liikennemäärät ............................................................... 21

3.8.2 Joukkoliikenne ............................................................................................ 22

3.8.3 Kevyt liikenne............................................................................................. 22

3.9 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt ...................................................................... 22

3.9.1 Maaperä .................................................................................................... 22

3.9.2 Turvetuotanto ............................................................................................ 22

3.9.3 Maatalous .................................................................................................. 22

3.9.4 Melu .......................................................................................................... 22

3.10 Maanomistus......................................................................................................... 22

3.11 Suunnittelutilanne ................................................................................................. 23

3.11.1 Maakuntakaava ja vaihemaakuntakaavat ....................................................... 23

3.11.2 Yleiskaava .................................................................................................. 29

3.11.3 Asemakaava ............................................................................................... 29

3.11.4 Rakennusjärjestys ....................................................................................... 29

3.11.5 Rakennuskiellot ja toimenpiderajoitukset ....................................................... 29

3.11.6 Muut aluetta koskevat suunnitelmat .............................................................. 29

4 Suunnittelun tavoitteet ................................................................................................... 31

4.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet .................................................................. 31

4.2 Pudasjärven kunnan asettamat tavoitteet ................................................................. 32

4.3 Viranomaisten asettamat tavoitteet ......................................................................... 33

4.4 Asukkaat ja sidosryhmät ........................................................................................ 33

4.5 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet ...................................................................... 34

4.5.1 Luonnos ..................................................................................................... 34

4.5.2 Ehdotus ..................................................................................................... 34

5 Yleiskaavaprosessi ......................................................................................................... 35

5.1 Alueen määrittely .................................................................................................. 35

5.2 Yleiskaavaluonnos ................................................................................................. 35

5.3 Yleiskaavaehdotus ................................................................................................. 35

5.4 Yleiskaava ............................................................................................................ 38

6 OSAYLEISKAAVA JA SEN PERUSTELUT .............................................................................. 40

6.1 Yleistä .................................................................................................................. 40

KAAVASELOSTUS III




Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

6.2 Mitoitus ................................................................................................................ 40

6.2.1 Ranta-alueen mitoituksen tulokset ................................................................ 45

6.3 Aluevaraukset ....................................................................................................... 46

6.3.1 Pysyvä asuminen ........................................................................................ 46

6.3.2 Loma-asutus .............................................................................................. 47

6.3.3 Matkailu, virkistys ja vapaa-aika ................................................................... 49

6.3.4 Palvelut ja elinkeinotoiminta ......................................................................... 51

6.3.5 Tekninen huolto .......................................................................................... 51

6.3.6 Metsätalousalueet ....................................................................................... 51

6.3.7 Vesialueet .................................................................................................. 52

6.3.8 Luonnon-, maiseman- ja kulttuuriympäristön suojelu ...................................... 52

6.3.9 Liikenneyhteydet ......................................................................................... 59

6.3.10 Reitistöt ..................................................................................................... 59

6.3.11 Muut merkinnät .......................................................................................... 60

6.4 Kaavan suhde tavoitteisiin ja suunnitelmiin ............................................................... 60

6.4.1 Suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin ........................................................... 60

6.4.2 Suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin VAT .................................... 61

6.4.3 Suhde maakuntakaavaan ............................................................................. 64

7 YLEISKAAVAN VAIKUTUKSET ........................................................................................... 66

7.1 Yleistä .................................................................................................................. 66

7.2 Taloudelliset vaikutukset ........................................................................................ 66

7.3 Sosiaaliset vaikutukset ........................................................................................... 67

7.4 Vaikutukset luontoon ja ympäristöön ....................................................................... 67

7.4.1 Vaikutukset maa- ja kallioperään .................................................................. 67

7.4.2 Vaikutukset pinta- ja pohjaveteen ................................................................. 67

7.4.3 Vaikutukset ilmaan ja ilmastoon ................................................................... 68

7.4.4 Vaikutukset kasvillisuuteen ja eläimistöön ...................................................... 68

7.5 Vaikutukset Natura 2000 verkostoon ........................................................................ 68

7.6 Vaikutukset maisemaan .......................................................................................... 68

7.7 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön .................................................................... 69

7.8 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ....................................................................... 69

7.9 Vaikutukset liikenteeseen ....................................................................................... 69

7.10 Vaikutukset rakennuskantaan ja kulttuuriperintöön .................................................... 69

7.11 Vaikutukset arkeologiseen kulttuuriperintöön ............................................................ 70

7.12 Vaikutukset energiankulutukseen ja hiilidioksidipäästöihin. ......................................... 70

8 Toteuttaminen ............................................................................................................... 71

8.1 OSAYLEISKAAVAN OIKEUSVAIKUTUKSET ................................................................. 71

KAAVASELOSTUS IV




Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

8.1.1 Suunnittelun ohjausvaikutus ........................................................................ 71

8.1.2 Maakuntakaavan/ seutukaavan ohjausvaikutus ............................................... 71

8.1.3 Vaikutus viranomaisiin ................................................................................. 71

8.1.4 Rakennusjärjestys ....................................................................................... 71

8.1.5 Yleiskaavan ja muun lainsäädännön mukaisen päätöksenteon suhde ................. 71

8.2 Rakentaminen osayleiskaava-alueella....................................................................... 71

8.3 Jätevesien käsittely ............................................................................................... 73

8.4 Metsänhoitoon ja maatalouteen liittyviä yleisiä suosituksia ......................................... 73

9 SUUNNITTELUVAIHEET ................................................................................................... 75

LIITTEET:

1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 25.1.2011, tarkastettu 12.3.2014

2. Maisemaselvitys 30.8.2013

a. Raportti

b. Maisemarakenne

c. Maisemakuva, kartta 1

d. Maisemakuva, kartta 2

e. Maisemakuva, kartta 3

3. Luontoselvitys 19.1.2012, tarkistettu 14.8.2013

a. Raportti

b. Maisemarakenne

c. Maisemakuva, kartta 1

d. Maisemakuva, kartta 2

e. Maisemakuva, kartta 3

4. Ii- ja Livojokivarsien osayleiskaava-alueiden arkeologinen inventointi 28.2.12012

5. Livojokivarren rakennettu kulttuuriympäristö 17.6.2013

6. Mitoitusaineisto 1.6.2015

a. Mitoitustaulukko

b. Mitoitustaulukkoselite

c. Mitoitusvyöhykkeet ja rantaviivan muunto

7. Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelun 16.12.2013 muistio

8. Vastineet kaavaehdotuksesta annettuihin lausuntoihin ja muistutuksiin 1.6.2015

9. Vastineet MRA 32 § mukaisesta erilliskuulemisesta annettuihin muistutuksiin 1.6.2015

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 1 (76) PUDASJÄRVEN KAUPUNKI 1.6.2015 Livojokivarren rantaosayleiskaava 571-P10146P004


Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

LIVOJOKIVARREN RANTAOSAYLEISKAAVA

1 PERUS- JA TUNNISTIEDOT

Selostus liittyy 1.6.2014 päivättyyn Livojokivarren rantaosayleiskaavaan.

Osayleiskaava laaditaan MRL 42 §:n mukaisesti yksityiskohtaisena aluevarauskaavana,

joka ohjaa suoraan rakentamista ja muuta maankäyttöä. Suoraan rakentamista ohjaa-

vassa (MRL 72 §) rantayleiskaavassa määritellään pääsääntöisesti rakentamisen ja

muun maankäytön periaatteet niin tarkasti ettei asemakaavan laatiminen ole tarpeen.

Kaavan laatijana toimivat FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy:n (aiemmin FCG Finnish

Consulting Group Oy) Oulun ja Helsingin toimistot, joissa projektipäällikkönä ja pää-

suunnittelijana työstä ovat vastanneet 1.9.2012 alkaen DI, YKS-503 Kuisma Reinikai-

nen ja 31.8.2012 asti DI Pekka Mäkiniemi. Maisemaselvityksen ovat laatineet maisema-

arkkitehti MARK Riikka Ger ja FM Saara-Kaisa Konttori. Luontoselvityksen laatijoina

ovat FM Minna Tuomala sekä FM Ville Suorsa. Projektiassistentteina ovat toimineet Aila

Harmaajärvi ja Leila Väyrynen. Rakennetun kulttuurihistorian inventoinnin on laatinut

Lauri Putkonen (tmi Lauri Putkonen). Arkeologisesta inventoinnista on vastannut Mu-

seovirasto.

Pudasjärven kaupungilla työtä ovat ohjanneet kaupunginjohtaja (31.8.2014 asti) Kaari-

na Daavittila ja tekninen johtaja (31.8.2012 asti), palvelusuunnittelija / työsuojelupääl-

likkö (1.9.2012 eteenpäin) Ritva Kinnula.

Livojoki sijaitsee pääosin Pohjois-Pohjanmaalla Pudasjärven kunnassa. Se saa alkunsa

Livojärvestä Lapin läänin puolelta, Posion kunnasta. Livojoen pituus on 133 km ja se

virtaa pääosin Pudasjärven kunnan luoteisosissa laskien Iijokeen kaupunkikeskuksen

länsipuolella. Livojoki kulkee Sarajärven, Rytingin sekä Livon kylien kautta.

Rantaosayleiskaavan alue kattaa jokivarren Iijoesta aina Pudasjärven ja Posion kuntien

rajalle saakka. Kaava-alueen kokonaispituus on 122 km ja sen pinta-ala on 68 km2.

Suunnittelualue kattaa Livojoen rantoja noin 200 m pääuoman molemmilta puolilta se-

kä lisäksi myös Rytinkijärven ranta-alueen.

Livojoki on kokonaisuutena varsin erämainen Iijoen suurin sivujoki. Alueella on vapaa-

ajan asuntoja n. 315 kpl ja pysyviä asuntoja n. 183 kpl. Alue on virkistys-kalastuksen

kannalta tärkeä erityisesti Syötteen alueelle. Kaavoituksen lähtökohtana on että joen

yläosa säilyy pääosin virkistyskäytössä.

Livojokivarren rantaosayleiskaavan suunnittelualueen laajuus on noin 69 km2.

1.1 Kaavan tarkoitus

Alueelle laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osayleiskaava, jonka tarkoi-

tuksena on ohjata koko suunnittelualueen rantarakentamista MRL 72 §:n mukaisesti.

Livojoen rantaosayleiskaavoitus on osa Pudasjärven rantojen yleiskaavoitusta ja se on

sisältynyt kaavoituskatsauksiin 2010–2012. Kaavoitukseen on ryhdytty jokivarren kylä-

seurojen aloitteesta.



Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Kuva 1: Livojokivarren rantaosayleiskaava-alueen sijainti.

Kaavoitettava alue

ulottuu pohjoispäässä Posion rajalle.

Rytinkijärvi sijoittuu

suunnittelualueen keskivaiheille

Livojoki laskee Iijokeen

suunnittelualueen ete-läpäässä



Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

2 TIIVISTELMÄ

2.1 Kaavaprosessin vaiheet

Pudasjärven kaupunginhallitus päätti käynnistää Livojokivarren rantaosayleiskaavoituk-

sen 15.6.2010 jokivarren kyläseurojen aloitteesta.

2.1.1 Kaavatyön aloitusvaihe

Suunnittelutyö aloitettiin lokakuussa 2010 perusselvityksillä. Ensimmäisessä vaiheessa

viistoilmakuvien pohjalta selvitettiin maaperä ja rannan laatu, kasvipeite sekä alueen

soveltuvuus rakentamiseen. Perusselvitysvaiheessa alueelta kartoitettiin luontokohteet,

ja sekä tiedot uhanalaisista lajeista sekä luonnonsuojelulain, metsälain ja vesilain tar-

koittamista erityisesti suojeltavista luontotyypeistä. Lisäksi laskettiin todellinen ranta-

viiva ja suoritettiin emätilaselvitys.

Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin 5.5.2011.

Toisessa työvaiheessa alueelle laadittiin alustavat tavoitteet ja mitoitusperusteet ja nii-

den pohjalta käytiin tilaajan edustajien ja muiden suunnitteluun osallistuvien tahojen

kanssa neuvottelu tavoitteista ja mitoitusperusteista. Osallisten mielipiteitä selvitettiin

suunnittelun alkuvaiheessa 18.11. ja 16.12.2011 järjestetyissä yleisötilaisuuksissa.

2.1.2 Selvitykset

Lähtökohtina käytettäviä selvityksiä ovat:

- Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 25.1.2011, tarkastettu 9.12.2013 (FCG

Suunnittelu ja tekniikka Oy)

- Luontoselvitys (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 19.1.2012, tarkistettu

30.8.2013)

- Ii- ja Livojokivarsien osayleiskaava-alueiden arkeologinen inventointi (Museovi-

rasto 28.2.2012)

Kaavan laadinnassa käytetään alueelta tehtyjä selvityksiä, olemassa olevaa perustie-

toa, osallisilta ja viranomaisilta saatavia lähtötietoja ja palautetta, sekä laadittavien

suunnitelmien ympäristöä muuttavien ominaisuuksien analysointia.

Yleiskaavoitusta tukevana selvityksenä laadittiin kevään-kesän 2013 aikana:

- Rakennetun kulttuuriympäristön selvitys (tmi Lauri Putkonen 17.6.2013)

- Maisemaselvitys (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 30.8.2013)

2.1.3 Kaavaluonnosvaihe

Ranta-alueiden mitoitusperusteet hyväksyttiin Pudasjärven kaupunginvaltuustossa

22.3.2012.

Kun mitoitusperiaatteet oli hyväksytty ja laskelmat tehty, laadittiin kaavaluonnos (kaa-

van valmisteluaineisto), joka esiteltiin Pudasjärven kaupungin tekniselle lautakunnalle

26.9.2012 ja kaupunginhallitukselle 2.10.2012.

Kaupunginhallitus päätti 2.10.2012 teknisen lautakunnan esityksen 26.9.2012 perus-

teella kaavaluonnoksen (kaavan valmisteluaineiston) nähtäville asettamisesta 8.10.-



Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

9.11.2012 väliseksi ajaksi. Kaavaluonnosvaiheen yleisötilaisuus järjestettiin Pudasjär-

vellä Livon koululla 19.10.2012.

Kaavaluonnoksesta annettiin 121 mielipidettä ja 8 lausuntoa.

2.1.4 Kaavaehdotus

Työtä on keväällä 2013 jatkettu laatimalla kaava-alueen rakennetun kulttuuriympäris-

tön inventointi. Kesän 2013 aikana laadittiin maisemaselvitys sekä tarkistettiin luon-

toselvitystä.

Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin 16.12.2013.

Pudasjärven kaupunginhallitus päätti 7.10.2014 kaavaehdotuksen nähtäville asettami-

sesta 20.10. - 21.11.2014 väliselle ajalle. Kaavaehdotusvaiheen yleisötilaisuus järjeste-

tään Pudasjärvellä 20.10.2014 ja vastaanottotilaisuudet Pudasjärvellä 3.11.2014 ja Ou-

lussa 4.11.2014.

Kaavaehdotuksesta annettiin 72 muistutusta ja 6 lausuntoa.

2.1.5 Kaavan hyväksyminen

Työneuvottelu kaavaehdotuksen kuulemisen perusteella kaavaan tehtävistä muutoksis-

ta pidettiin Pohjois-Pohjanmaan ELY:n kanssa 12.12.2014.

Kaavaehdotuksen jälkeen kaavaan tehdyistä merkittävistä muutoksista järjestettiin eril-

liskuuleminen 18.5. - 29.5.2015..

Hyväksyttiin Pudasjärven kaupunginhallituksessa 9.6.2015 § 183 ja Pudasjärven kau-

punginvaltuustossa 16.6.2015 § 35.

2.2 Kaavan keskeinen sisältö ja tavoitteet

Keskeisiä tavoitteita ja suunnitteluperiaatteita ovat seuraavat:

– luontoarvojen ja maiseman huomioon ottaminen

– ranta-alueen käyttö kestävää kehitystä tukevalla tavalla

– riittävien yhtenäisten vapaiden rantajaksojen säilyttäminen

– turvataan rakennusoikeuden tasapuolinen jakautuminen maanomistajien kesken

– yleisten virkistystarpeiden huomioon ottaminen

Laadittava yleiskaava antaa rantavyöhykkeellä selkeän perusteen rakennuslupien käsit-

telylle siten, että alueelle ei tarvitse laatia erillisiä asemakaavoja. Rakennuspaikkojen

määrä ja sijainti selvitetään ja osoitetaan maanomistajakohtaisesti siten, että ne ovat

loogisesti riippuvaisia luonnonoloista, maisemasta, rakennettavuudesta, sijainnista sekä

muista ympäristötekijöistä. Kiinteistökohtainen rakennusoikeus määritellään ns. emäti-

laperiaatteen perusteella.

2.3 Toteuttaminen

Kaavaprosessin käsittelystä ja hyväksymismenettelyistä vastaa Pudasjärven kaupunki.

Kaavan toteuttamisesta vastaavat alueen maanomistajat ja toimijat.



Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

3 LÄHTÖKOHDAT

3.1 Alueen yleiskuvaus

Livojoki sijaitsee pääosin Pohjois-Pohjanmaalla Pudasjärven kunnassa. Se saa alkunsa

Livojärvestä Lapin läänin puolelta, Posion kunnasta. Livojoen pituus on 133 km ja se

virtaa pääosin Pudasjärven kunnan luoteisosissa laskien Iijokeen kaupunkikeskuksen

länsipuolella. Livojoki kulkee Sarajärven, Rytingin sekä Livon kylien kautta.

Rantaosayleiskaavan alue kattaa jokivarren Iijoesta aina Pudasjärven ja Posion kuntien

rajalle saakka. Kaava-alueen kokonaispituus on 122 km ja sen pinta-ala on 68 km2.

Suunnittelualue kattaa Livojoen rantoja noin 200 m pääuoman molemmilta puolilta se-

kä lisäksi myös Rytinkijärven ranta-alueen.

3.2 Luonnonympäristö

Luontoselvityksen ovat laatineet FM biologit Ville Suorsa ja Minna Tuomala FCG Suun-

nittelu ja tekniikka Oy:n Oulun toimistolta. Työssä selvitettiin kasvillisuuden ja maise-

man yleiskuva sekä luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat kohteet Selvityk-

sen maastoinventoinnit toteutettiin kesä-heinäkuussa 2011, yhteensä kymmenen

maastotyöpäivän aikana, jolloin suunnittelualueelta paikannettiin kaavoituksessa huo-

mioitavia arvokkaita luontokohteita. Kaavaehdotusvaihetta valmisteltaessa jo rajattuja

luontokohteita inventoitiin maastossa kesällä 2013 yhden maastoviikon ajan, jolloin

tarkasteltiin myös uusia ja/tai siirtyneitä rakennuspaikkoja. Tämän maastotarkastelun

aikana useat viistoilmakuvilta tulkitut luontokohteet poistuivat tai kaventuivat, mutta

myös kokonaan uusia kohteita tuli rajatuksi. Maastokäyntien jälkeen selvitys työstettiin

kartoille ja raportiksi.

3.2.1 Ilmasto

Pudasjärvi kuuluu pohjoisboreaaliseen ilmastovyöhykkeeseen. Alueen ilmasto on man-

tereinen, mille ovat tyypillisiä hyvin suuret vuotuiset lämpötilanvaihtelut. Maaston ko-

hoaminen koillista kohti sekä paikalliset olosuhteet vaikuttavat sade-määriin sekä tal-

ven runsaslumisuuteen. Vuoden keskilämpötila Pudasjärven länsi-osissa on noin +1,5

°C ja laskee koillista kohti ollen Kuusamossa noin -0,5 °C. Vuoden kylmimmän kuukau-

den (tammikuu) keskilämpötila on noin -11 – -14 °C ja lämpimimmän (heinäkuu) 14,5–

15,4 °C. Sademäärät ovat kunnan alavilla länsiosilla noin 550–650 mm vuodessa, mut-

ta korkeammilla paikoilla joka lähellä 700 mm. Sateisimpia kuukausia ovat heinä- ja

elokuu, kuivimpia helmi–huhtikuu. Pudasjärven itä- ja pohjoisosat kuuluvat maamme

runsaslumisimpiin alueisiin (Ilmatieteenlaitos 2009).

3.2.2 Kallio- ja maaperä sekä topografia

Livojokivarren kallioperä on pääasiassa vanhaa, yli 3100–2500 miljoonaa vuotta van-

haa arkeeista kallioperää. Alueen pääkivilajeja ovat granoidiset gneissit ja migmatiitit

sekä niiden sisään sulkeutuvat amfiboliitit. Pudasjärven kaupungin pohjoisosissa arkee-

isia kivilajeja leikkaavat terävästi varhaisproterotsooiset diabaasit ja graniitit (Lehtinen

ym. 1998). Alueella ei ole merkittäviä kalliopaljastumia.

Livojokivarren yleisin maalaji on moreeni, jota peittää paikoin ohut turvekerros. Livojo-

en laaksossa, jokiuoman lähellä on enimmäkseen karkeaa hietaa, hiekkaa ja soraa jo-

kikerrostumina. Yläjuoksulla, Sarajärven alueella, on myös hienoa hietaa. Nämä tasai-

set tai loivasti jokeen viettävät kentät on osin raivattu pelloiksi ja jokiniityiksi (Johans-

son ym. 2004).



Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Paikoitellen Livojokivarressa tavataan myös paksuturpeista maalajia. Topografialtaan

Livojoen alajuoksu on melko alavaa ja tasaista, mutta latvaosiltaan maanpinnan suh-

teellinen korkeus kohoaa jo yli 200 metriin, lähestyttäessä Koillismaan vaarajaksoa. Li-

vojoen putouskorkeus on 137 m.

3.2.3 Kasvillisuus

Livojoki kuuluu alaosiltaan keskiboreaaliseen metsäkasvillisuusvyöhykkeen Pohjanmaan

lohkoon, keskiosiltaan pohjoisboreaalisen metsäkasvillisuusvyöhykkeen Peräpohjolan

lohkoon ja latvaosiltaan pohjoisboreaalisen metsäkasvillisuusvyöhykkeen Kainuun–

Kuusamon lohkoon.

Jokivarren metsienkäsittely on talousmetsäalueille tavanomaista ja metsäojituksen vai-

kutukset ulottuvat osin myös Livojoen pääuomaan saakka, jota kuitenkin pidetään pää-

osin luonnontilaisena. Jokivarteen on jätetty pääosin riittävä puustoinen suojavyöhyke

metsänuudistusalojen osalta.

Livojoen rantatyypeistä yleisin tuoreen kangasmetsän alueella on jyrkkä ranta-osuus,

mutta viljely- ja asutusalueilla esiintyy myös melko jyrkkäpenkereistä ja kulttuurivai-

kutteista rantaa. Muutamin paikoin jokirannassa on myös alavia hiekkarantaisia osuuk-

sia. Joen rantatyyppien monipuolinen vaihtelu lisää joen ekologista monimuotoisuutta.

3.2.4 Eläimet

Kaava-alue sijoittuu kokonaisuudessaan Oulun Pohjanmaan (Oba) eliömaantieteelliseen

maakuntaan.

3.2.4.1 Nisäkkäät

Livojokivarren nisäkäslajisto koostuu pääosin alueellisesti tavanomaisesta nisäkäs-

lajistosta, jonka runsaimpia lajeja ovat mm. metsäjänis, kettu, hirvi sekä useat pik-

kunisäkäslajit. Laajojen ja rauhallisten metsäseutujen vuoksi alueella esiintyy myös

suurpetoja.

3.2.4.2 Linnusto

Livojoen alueella levittäytyvät Pohjois-Pohjanmaalle ja Pudasjärvelle luonteen-omaiset

laajat metsä- ja aapasuoalueet sekä paikoin jokivartta kirjavoivat pelto-laikut. Alueen

linnusto koostuu pääosin näille elinympäristöille tyypillisistä ja yleisistä lajeista. Edelli-

sen valtakunnallisen Lintuatlaskartoituksen mukaan alueen eteläosissa pesivän maalin-

nuston keskimääräinen tiheys on 125–150 paria / km2, mutta linnuston tiheys laskee

pohjoista kohti ollen alueen pohjoisosissa 100–125 paria / km2 (Väisänen ym. 1998).

Alueen linnustollisesti arvokkaimpia kohteita ovat luonnontilaiset ja rimmikkoiset aa-

pasuot sekä Sarajärven–Ihmelammen rehevä lintujärvikokonaisuus. Suoalueilla pesii

arvokas ja monilajinen kahlaajalajisto, joita lähistöllä pesivät muuttohaukat saalistavat.

Sarajärven–Ihmelammen alue on alueellisesti arvokas vesilintujen pesimäjärvi. Livojo-

kivarren rehevämmät elinympäristöt kasvattavat lintujen diversiteettiä ympäristön ka-

rumpiin metsiin ja suovaltaisiin alueisiin verrattuna. Jokivarren peltoalueilla ja ihmisen

läheisyydessä pesii myös kulttuurivaikutteisille alueille tyypillisiä lintulajeja. Lähistön

laajat ja suhteellisen rauhalliset metsäalueet kelpaavat myös suurten ja suojelullisesti

arvokkaiden petolintujen, kuten maakotkien pesimäpaikoiksi.



Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

3.2.4.3 Kalasto ja muut vesieläimet

Livojoki on Iijoen arvokkaimpiin kuuluvia sivujokia mm. hyvän kalakantansa vuoksi.

Lovojoki on tunnettu kalastuskohde runsaine koskineen, missä pääsaalislajit ovat har-

jus, taimen ja kirjolohi. Joen kalakantoja tuetaan poikasistutuksin.

Livojoki kuuluu osana Vaelluskalat palaavat Iijokeen 2008–2010 hankkeeseen, missä

lohia ja meritaimenia on siirretty Iijoen voimalaitosten yläpuolelle tavoitteena palauttaa

jokiin niiden luontainen jalokalakanta. Alustavien tulosten mukaan Livojoelta onkin jo

löydetty siellä kuteneiden lohien poikasia (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 2011)

Livojoessa, varsinkin sen yläosalla, on suhteellisen vahva jokihelmisimpukka- eli raak-

kukanta.

3.2.5 Arvokkaat luontotyypit ja lajisto

Kartta- ja viistoilmakuvatarkastelun, kallio- ja maaperätietojen, uhanalaisen lajiston

paikkatietojen sekä kohdennettujen maastotarkastelujen perusteella on alueelta määri-

tetty arvokkaat luontokohteet. Nämä kohteet on esitetty osayleiskaavaa koskevassa

luontoselvityksessä.

3.2.6 Natura-alueet

Selvitysalueelle sijoittuu osittain yksi Natura 2000 verkostoon kuuluva alue.

Seipikangas (FI1103800) on sisällytetty Natura-verkostoon luontodirektiivin perusteella

(SCI-alueet). Seipinkangas on soiden ympäröimä erikoinen harjumuodostuma, jonka

deltamaisten liepeiden kainaloissa on useita lampia ja tihkuja sekä keskiravinteinen

lähde. Seipikankaan korvessa sijaitsee luhtaisia ja lähteisiä nevoja, Livojokivarren tul-

vaniittyjä. Valtaosa alueesta on mukana harjujensuojeluohjelmassa ja soidensuojelun

perusohjelmassa. Alueen suojelu toteutetaan luonnonsuojelu- ja maa-aineslain keinoin.

3.3 Vesistöt

3.3.1 Pohjavedet

Kaava-alueelle sijoittuu yhteensä viisi vedenhankintaan tärkeää pohjavesialuetta (I-

luokka): Auralankangas-Riekinkangas (11615114), Nissinkangas (11615157), Penikka-

kangas (11615117), Uhkakangas (11615141) ja Hylkilampi (11615125A) Kaava-

alueelle sijoittuu tai siihen rajoittuu lisäksi yksi vedenhankintaan soveltuva pohjavesi-

alue (II-luokka) sekä kahdeksan muuta pohjavesialuetta (III-luokka).



Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Kuva 2: Kaava-alueelle ulottuvat tai sitä sivuavat pohjavesialueet.



Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

3.3.2 Pintavedet

Kaava-alue sijoittuu kokonaisuudessaan Oulujoen–Iijoen vesienhoitoalueelle (VHA4) ja

Iijoen valuma-alueelle (61) ollen sen toiseksi suurin sivujoki. Livojoen valuma-alue

(61.5) jakaantuu edelleen yhdeksäksi toisen jakotason alueeksi, joista kaava-alue si-

joittuu pääosin Livojoen alaosan alueelle (61.51), Livojoen keskiosan alueella (61.52)

sekä Livojärven alueella (61.53). Livojoen valuma-alueen kokonaispinta-ala on 2252

km2 ja järvisyysprosentti 3,2. Livojoen keskivirtaama on 14–28 m2/s.

Jokityypiltään Livojoki on suuri kangasmaiden joki (OIVA-tietokanta). Jokityyppi vastaa

luontotyyppiä keskisuuret havumetsävyöhykkeen joet, joka on luokiteltu koko maassa

silmälläpidettäväksi (NT), mutta vaarantuneeksi (VU) Etelä-Suomessa (Raunio ym.

2008), mihin Livojoen alaosa kuuluu.

Livojoen suurin järvi on Rytinkijärvi. Suurimpia Livojokeen laskevia jokia ovat Pär-

jänjoki, Nuorunkajoki, Kouvanjoki ja Mäntyjoki. Livojoki meanderoi hienojakoisen maa-

aineksen keskellä, minne on muodostunut useita juoluoita eli makkarajärviä. Alaosal-

taan Livojoki virtaa paikoitellen melko rauhallisesti, mutta sen yläosa on nopeampivir-

tainen ja siellä sijaitsee mm. paljon koskia.

Livojoen ala- ja keskiosan vedenlaatu on hyvä ja latvaosien vedenlaatu on erinomai-

nen. Laajaan biologiseen, fysikaalis-kemialliseen sekä hydrologis-morfologiseen aineis-

toon perustuva Livojoen ekologinen kokonaisluokka on erinomainen (OIVA-tietokanta).

Livojoen valuma-alueella ei ole tällä hetkellä lainkaan turvetuotantoa.

Livojokea on aikanaan perattu voimakkaasti uiton tarkoituksiin, mutta uittosääntöjen

kumoamisen jälkeen lähes kaikki joen virtapaikat on kunnostettu ja kuivilleen jääneet

sivu-uomat vesitetty. Livojoki on rakentamaton ja se kuuluu Iijoen vesistön keski- ja

yläosan koskiensuojelulailla suojeltuihin vesistöihin.

Koskiensuojelulaki sisältää 53 erillistä suojelukohdetta eli yksittäistä koskea, jokiosuut-

ta tai vesistöaluetta. Koskiensuojelulain 1 §:n kohdan 40 mukaan uuden voimalaitoksen

rakentamiseen ei saa myöntää vesilaissa tarkoitettua lupaa Iijoen vesistön keski- ja

yläosassa. Hallituksen esityksessä koskiensuojelulaiksi on todettu, että suojeltavaan

alueeseen sisältyvät Iijoen pääuoma sivuvesistöineen Taivalkosken kunnassa sijaitse-

valta Jokijärveltä Yli-Iin kunnassa sijaitsevalle Haapakoskelle, Kostonjoki Iijoesta Kos-

tonjärven säännöstelypadon alapuolelle sekä Livojoki (Häkkinen ym. 2005).

3.3.3 Tulva-alueet

Livojoen alueelta ei ole tehty erillistä tulvariskien arviointia, kuten esim. osalta Iijoen

aluetta Pudasjärven kaupungin alueella. Livojoella mahdolliset tulvariskikohteet (kerran

50 vuodessa esiintyvä tulva) on kevään 2014 aikana arvioitu tiedossa olevien tulva-

huippujen ja mittauspisteiden perusteella yhteistyössä FCG Suunnittelu ja tekniikka

Oy:n ja Pudasjärven kaupungin kanssa. Tämän perusteella on määritetty uudet raken-

nuspaikat, joiden osalta tulva on mahdollinen tai todennäköinen.

Mahdolliset tulvaan liittyvät ongelmat ja kohteet tulee huomioida OYK:n laatimisessa ja

suunnitella toimenpiteitä tulvavahinkojen vähentämiseksi tulevaisuudessa.

3.4 Maisema

Maisemaselvityksen laadinnasta ja kohteiden vaikutusten arvioinnista on vastannut FM

Saara-Kaisa Konttori FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n Oulun toimistosta. Maisemasel-

vitystä on kesällä 2013 täydentänyt maisema-arkkitehti MARK Riikka Ger. Hänen joh-



Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

dollaan on laadittu maisemarakenne- ja maisemakuvakartat sekä kuvailtu maisemaa

alueittain. Myös suositusosiota on täydennetty.

Laaditun maisemaselvityksen tavoitteena on ollut tuoda esille hankealueen merkittävät

ja arvokkaat maisema-alueet sekä maisemallisesti merkittävät kohteet ja alueet, joilla

maisema tulee ottaa huomioon alueen suunnittelussa. Lisäksi selvityksen tavoitteena

on ollut arvioida hankkeen mahdollisesti aiheuttamien maisemamuutosten luonne ja

merkittävyys maisemallisesti merkittävissä kohteissa. Maisemallisesti merkittävät koh-

teet on esitetty maisemaselvityksen liitekartalla.

3.4.1 Suurmaisema

Livojoen alue kuuluu ympäristöministeriön maisema-aluetyöryhmän mietinnön 1 (1993)

mukaan maisemamaakuntajaossa suurimmaksi osaksi Pohjanmaan maisemamaakun-

taan ja tarkemmassa seutujaossa hankealue sijoittuu aivan Pohjois-Pohjanmaan neva-

lakeuden seudun ja jo Kainuun ja Kuusamon vaaramaan maisemamaakuntaan kuuluvi-

en Kainuun vaaraseudun ja Kuusamon vaaramaiden rajamaille kuitenkin siten, että

suurin osa alueesta sijoittuu Pohjois-Pohjanmaan nevalakeuden seudun puolelle. Sara-

järven pohjoispuolisilla osilla suunnittelualue sijoittuu lyhyellä matkalla Kainuun vaara-

seudulle ja loppuosaltaan Kuusamon vaaraseudulle. Näin ollen suunnittelualueen suur-

maisemassa on havaittavissa selkeitä maisemallisia erovaisuuksia sen etelä- ja pohjois-

osien välillä.

Pohjois-Pohjanmaan nevalakeuden seutu on suhteellisen tasaista maastoa. Korkeus-

vaihtelut ovat vähäisiä aina seudun itärajalle asti, missä topografia muuttuu nopeasti

jyrkemmäksi Kainuun vaaramaita kohti siirryttäessä. Kivikkoisia moreenimaita on siellä

täällä, missä ne eivät ole peittyneet laajojen suoerämaiden alle. Alueella on myös muu-

tamia harjujaksoja. Alueen pääelinkeinoja ovat olleet metsätalous ja karjanhoito, si-

vuelinkeinona myös poronhoito. Muusta Pohjanmaasta poiketen alueella on harjoitettu

myös jonkin verran kaskeamista. Peltoja on hyvin vähän ja ne ovat keskittyneet joki-

varsille. Jokivarsien tulvaniityt ovat olleet huomattavan tärkeitä karjanrehun tuottajia.

Harva asutus on keskittynyt jokien varsille. Asutus on ollut lähinnä yksittäisasutusta.

Kainuun vaaraseutu on laaja aluekokonaisuus. Livojoen alueesta sille sijoittuu hyvin ly-

hyt jakso Sarajärven pohjoispuolella. Koko seudulla tavataan vaara-asutusta. Asutus on

harvaa ja tasaisesti jakautunutta vaarojen rinteille ja vesistöjen varsille. Kylissä on

muutama talo. Rakennukset ovat väljästi ja säännöttömästi ryhmiteltyjä. Koko seudulla

tavattavan vaara-asutuksen yhteisenä piirteenä ovat avarat ja pitkät näkymät.

Kuusamon vaaraseudun maisemat ovat laajalti jylhiä ja topografia jyrkkäpiirteistä. Alu-

een korkeimmat vaarat nousevat yli 500 metrin korkeuteen. Vaarojen ohella pinnan-

muotoja luonnehtii luoteesta kaakkoon suuntautuvat drumliinikentät ja harjujaksot.

Drumliinien välimaastot ovat pääsääntöisesti soistuneita. Alueelle tyypillinen vaara-

asutus loppuu alueen etelärajoilla. Harva asutus on sijoittunut vaarojen rinteille ja jär-

vien niemille ja kannaksille.

3.4.2 Maisemarakenne

Maisemarakenne muodostuu pelkistetysti maaston korkeuserojen vaihtelusta ja niiden

keskinäisestä suhteesta.

Suunnittelualueen maisemarakenne nojautuu suurelta osin suunnittelualueen lähtökoh-

tana olevaan Livojokeen, siihen liittyviin haaroihin sekä Livojokeen kuuluviin järviin. Li-

vojoki on muodostanut alueelle luontaisen kulkureitin, jonka varrelle ja rannoille on

muotoutunut tiestöä ja asutusta.



Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Suunnittelualue on joen uoman suunnan mukaisesti vahvasti lounaasta koilliseen suun-

tautunut. Livojoki on uomaltaan hyvin vaihteleva ja paikoin voimakkaasti meandoroiva

(mutkitteleva). Paikoin ranta-alueilla on havaittavissa joesta erilleen kuroutuneita ja

osin soistuneita vanhoja joen mutkia.

Suhteellisen pienialaiset viljelysalueet sijoittuvat kapeille alueille jokirantaan ja jokea

myötäilevien teiden välimaastoon.

Joen ranta-alueita ympäröivä maasto on laajoilla alueilla suomaiden peittämää aluetta,

jossa ei ole juurikaan asutusta tai muuta maankäyttöä, metsätaloutta mukaan lukemat-

ta. Mitä pohjoisemmaksi ja kohti koillista Livojoen latvoja kuljetaan, käy jokiuoma myös

luonteisesti kapeammaksi ja hieman jyrkempitörmäiseksi.

Suunnittelualueen topografia vaihtelee pienpiirteisesti jokirannan törmien ja sitä ympä-

röivien kapeiden tasankojen välillä, mutta myös laajemmassa mittakaavassa suunnitte-

lualueen lounais- ja koillisosien välillä. Maaston muodot kohoavat ja muuttuvat jyrkkä-

piirteisemmiksi, mitä koillisemmaksi suunnittelualueelle siirrytään. Suunnittelualueen

matalimmat alueet sijoittuvat Kynkään alueelle (noin 110 metriä mpy), alueen lounai-

simpiin osiin, kun korkeimmat vaaramaisemat sijoittuvat suunnittelualueen koillisreu-

namille, lähelle Posion ja Pudasjärven rajaa kohoten noin 210 metriä mpy.

3.4.3 Maisemavauriot

Suunnittelualueella on sen laajuuteen nähden melko vähän maisemavauriota tai mai-

semahäiriöitä. Huomattavimpina maisemahäiriöinä voitaneen pitää paikoin laajojakin

avoimia hakkuualueita, jotka osin ulottuvat hyvin lähelle joen ranta-alueita. Hakkuut

ovat maisemahäiriöinä kuitenkin osin maiseman väliaikainen olomuoto, koska hakkui-

den jälkeen metsä uusiutuu, joskin hitaasti, ja maisemasta muodostuu jälleen sulkeu-

tunut. Paikoin myös metsäautotiet sekä metsäojitukset pirstovat muutoin eheitä mai-

sematiloja.

Muutamissa kohdissa joen ylittävät voimajohdot muodostavat maisemahäiriön jokimai-

semaan. Johtoalueet muodostavat myös metsäalueita pirstovan avoimen maastokäytä-

vän.

Paikoin umpeen kasvaneet tai pensoittuneet vanhat peltoalueet muodostavat myös

maisemanhäiriötekijän, joka rikkoo hoidettua jäsenneltyä viljelymaisemaa.

Maisemavaurioksi suunnittelualueelle voidaan katsoa vanha maa-aineistenotto- alue

Rytingissä, joka on tosin osin jo kasvittunut. Myös pohjoisessa Isonkivenkankaalla Män-

tyjärventien ja Livojoen yhtymäkohdan tuntumassa on maa-ainesottoalueita. Lisäksi

joen eteläpuolinen töyräs ja osin ranta-aluekin ovat sillan korvassa (itäpuolella) ki-

viainespintaisia Isonkivenkankaalla.

3.4.4 Maisemansuojelullisesti arvokkaat alueet

Kartta- ja viistoilmakuvatarkastelun, kallio- ja maaperätietojen sekä maastotarkastelu-

jen perusteella on alueelta määritetty arvokkaat maisemakohteet. Nämä kohteet on

esitetty osayleiskaavaa koskevassa maisemaselvityksessä.

3.5 Kulttuuriympäristö

Kulttuuriympäristöllä tarkoitetaan kulttuurihistoriallisesti arvokasta kokonaisuutta, joka

koostuu perinnemaisemista, kiinteistä muinaisjäännöksistä ja rakennetusta ympäristös-

tä.



Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

3.5.1 Muinaisjäännökset

Alueella on tehty arkeologinen inventointi syksyllä 2011. Inventoinnissa Livojokivarren

rantaosayleiskaavan alueelta tai sen välittömästä läheisyydestä löytyi 22 kpl kiinteitä

muinaisjäänteitä. Lisäksi tarkastettiin yksi tunnettu kohde ja löydettiin 7 kpl muita koh-

teita.

Aluetta koskee Myös Pohjois-Pohjanmaan liiton selvitys kiinteistä muinaisjäännöksistä

(2003). Selvityksessä ei ole mainittu muinaismuistokohteita suunnittelualueelta. Suun-

nittelualueen lähiympäristössä kiinteitä muinaisjäännöksiä on löydetty Sarajärven ym-

päristöstä sekä Livojoen ja Härmänjoen väliseltä alueelta.

3.5.2 Rakennettu kulttuuriympäristö

3.5.2.1 Asutuksen historiaa

Pudasjärven seudut vapautuivat jääkauden jäämassoista n. 9000–9500 vuotta sitten

mikä mahdollisti erätaloutta harjoittavien ihmisten toiminnan täällä. Kivikauden irtolöy-

töjä on tavattu esimerkiksi Livon kylästä, Yli-Livosta ja Sarankylästä. Kiinteitä asuin-

paikkoja on Livojoen varsilla mm. Kiviharjussa, Hanhikankaalla ja Suvannossa

Muinainen saamelaisasutus on jättänyt sekä jälkensä maisemaan niin kiinteinä muinais-

jäännöksinä, esimerkiksi pyyntikuoppina, mutta varsinkin paikanniminä. Saamelaisasu-

tus on jatkunut täällä ilmeisesti aina 1500-luvulle saakka. Uuden ajan alussa alueelle

suuntautui myös kantasuomalaisten eränkäynti, lähinnä rannikon suunnalta Iistä ja

Haukiputaalta. Varsinaisen uudisasutuksen piiriin Livojokivarsi tuli 1500-luvun kuluessa

ja 1570-luvun kymmenysluettelot kertovat jo ensimmäisistä veroa maksavista uudis-

asukkaista Livon kylässä. Rytingin kylä asutettiin 1500-luvun lopulla ja Sarajärven kiin-

teä asutus lienee syntynyt myöhemmin 1600-luvun jälkipuolella. Livojokivarsi on saa-

nut pysyvän asutuksensa kaakosta lähinnä savolaisalueilta, mutta nimistössä on viitta-

uksia myös karjalaiseen kulttuuritaustaan.

Ensimmäiset karttadokumentit alueen asutuksesta liittyvät kuulun maanmittarin ja

kaupunkisuunnittelijan Claes Claessonin (myös Klaus Klaunpoika -nimitystä on käytet-

ty) 1648 suorittamiin kartoituksiin Pudasjärvellä. Livon kylän kartta osoittaa kylän kol-

men talon sijainneen kosken molemmilla rannoilla omina yksikköinään. Talojen tontti-

maat ovat edelleen asutettuina osana perinteistä kyläkuvaa. Claessonin samana vuonna

laatima kartta Ala-Livosta osoittaa nykyisen asutuksen periytyvän ainakin tuolta ajalta,

todennäköisesti aiempaakin. Kajaanin linnaläänin kartta vuodelta 1650 osoittaa kylä-

asutusta olleen myös Livojoen eteläosassa Aittojärven tienoilla sekä Ala-Livossa.

Pudasjärvellä väestön lisäys oli 1700-luvun lopulla ja 1800-luvun alkupuolella erittäin

voimakasta. Kun asukasluku oli vuonna 1750 vajaa tuhat, oli se sadan vuoden kuluttua

jo runsaat 5500. Asutus levisi kylien ympärillä 1700-luvun kuluessa väestön lisääntyes-

sä.

3.5.2.2 Rakennusperintö

Selvitysalueen vanhin asuinkäytössä ollut rakennus on Livon kylän savupirtti vuodelta

1729. Rakennuksen hirret on tosin kertaalleen käännetty toisinpäin. Rakennuksen vesi-

katto on korjattu kyläläisten toimesta. Monessa Livojokivarren talossa on säilynyt van-

hoja aittoja, jotka ovat enimmäkseen samanlaista tyyppiä – yksinäisaitta on rakenteel-

taan jalka-aitta, jossa sivuseinien hirret suojaavat ”poskina” ulkonevan yläosan alla

olevaa ovea. Perinteisesti aitat ovat olleet vuoraamattomia ja maalaamattomia, mutta

viime vuosikymmeninä niitä on suojattu vuoraamalla ja punamultamaalilla.



Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Alueelle tyypillinen maatalouden ulkorakennus on ollut pyramidikattoinen kesänavetta,

joita on säilynyt ainakin kaksi: valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuu-

riympäristöihin listattu Mannilan kesänavetta Kynkäällä sekä Livon kylän Liikasen ke-

sänavetta. Korkea nelilapekatto on ollut ylhäältä avoin, mikä on aikaansaanut sääsket

mukanaan imevän ilmavirran. Tyyppiä on esiintynyt runsaasti eri puolilla Pohjois-

Pohjanmaata, mutta nykyisin navettoja on vain harvassa.

Koillismaan rakennuskulttuurissa asuintalot ovat pitkään olleet pitkälle nurkalle salvot-

tuja vuoraamattomia paritupia tai sen johdannaisia. Ulkovuorausta käytettiin 1800-

luvulla ja pitkälle 1900-luvullekin vain vauraimmissa taloissa. Alueen vanhalle raken-

nuskannalle nykyisin tyypillinen punamultaus tai punamaali valkoisin listoituksin on

varsin tuore ilmiö. Asuinrakennusten koristelukin oli niukan tyylikästä. Ikkunoiden vuo-

rilaudat ja kehykset olivat klassisesti profiloidut ja räystäslistakin saattoi suuremmissa

taloissa olla vaatimattoman klassista mallia. Koristeellisia moniruutuisia kuisteja ei ta-

vallisissa talonpoikaistaloissa juuri ollut, mutta Kynkään sahakartanossa sellainen oli

kuten monissa muissakin Pohjois-Pohjanmaan sahakartanoissa. Tämä varsin arkaainen

rakentamistapa säilyi Livojokivarressa pitkään eivätkä rintamaiden tyylivirtaukset juuri

täällä pyörähdelleet. Niinpä 1930-luvulla ja jopa viime sotien jälkeen rakennetut asuin-

talot veistettiin vanhaan tapaan edelleen hirrestä pitkälle nurkalle niin kuin oli ennekin

tehty. Osa rakennuksista jäi hirsipinnalle, osa saatettiin vuorata saumarimalla. Tämä

perinteissä pysyminen on vaikuttanut siihen, että Livojokivarren rakennuskanta vaikut-

taa monin paikoin vanhemmalta kun se itse asiassa onkaan. Ehkä samasta syystä viime

vuosikymmenten uudisrakentamisessakin on vältytty niiltä ylilyönneiltä, jotka eteläi-

semmässä Suomessa ovat niin tavallinen näky. Rakennuksia on myös pääosin pidetty

yllä ja jopa entisöity, mikä kertoo siitä, että oman ympäristön arvot on tunnustettu.

3.5.2.3 Keskeiset rakennuskohteet

Karttatarkastelun sekä maastotarkastelujen perusteella on alueelta määritetty arvok-

kaat rakennetun kulttuuriympäristön kohteet. Nämä kohteet on esitetty osayleiskaavaa

koskevassa rakennetun kulttuuriympäristön selvityksessä.

3.6 Väestö, yhdyskuntarakenne, työpaikat ja palvelut

3.6.1 Väestömäärä ja kehitys

Pudasjärven kunnan väkiluku oli vuoden 2012 lopussa 8 620. Väestökehitys on ollut

Pudasjärvellä laskevaa, kun Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa viime vuosikymmeninä

väestönkehitys on ollut kasvavaa.

Taulukko 1: Väestömäärä ja väestökehitys 1995-2010 (Tilastokeskus).

Pudasjärven väestöstä oli vuonna 2012 alle 10-vuotiaita 10,5 %, 10-14-vuotiaita 5,9

%, 15-64-vuotiaita 59,2 % ja yli 65-vuotiaita 24,4 %.

Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Pudasjärven väestömäärä vähenee noin

1700 asukkaalla vuosina 2010–2040. Pudasjärven väestömäärä on noin 7 000 asukasta

vuonna 2040.

Asukasluku 31.12. Muutos 1995–2010

1995* 2000* 2005 2010

Pudasjärvi 10 958 10 044 9 380 8 827 -2 131 19 %

Pohjois-pohjanmaan maa-kunta

356 647 365 358 378 006 394 965 38 318 11 %



Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

3.6.2 Yhdyskuntarakenne

Suunnittelualueen asutus sijoittuu melko tasaisesti jokivarren kyliin ja niiden välisille

alueille. Suunnittelualueella pysyvä asutus sijoittuu pääosin Sarajärven eteläpuolisille

alueille. Joen pohjoisosa on erämaaluonteista aluetta, jossa on harvakseltaan loma-

asuntoja.

Aittojärvi

Aittojärvi on Pudasjärven kaupungin länsiosassa sijaitseva kylä. Kylän asutus on keskit-

tynyt suurelta osin Aittojärven ympärille ja Siuruantien varteen.

Aittojärvi jakaantuu edelleen pienempiin osiin: varsinainen Aittojärvi, Ypykkäjärvi ja

Kyngäs. Siuruan ja Kipinän kylien ohella Aittojärvi on ensimmäisiä suomalaisasutusta

keränneitä kyliä Pudasjärvellä. Kylän alueella on kivikauden aikaisia muinaislöytöjä.

Rakennuskanta on säilynyt perinteisenä etenkin varsinaisessa Aittojärven kylässä ja

Ypykkäjärvellä. Pohjois-Pohjanmaan nevalakeuden järvikyläasutuksen tyypillisimpinä

edustajina se on valtakunnallisesti arvokas maisema-alue.

Aittojärven kylässä on alakoulu. Lähimmät kaupalliset palvelut löytyvät keskustasta.

Livo

Pudasjärven keskiosassa sijaitseva laaja Livon kylä koostuu Ala-Livosta, Yli-Livosta, Li-

vosta ja Pärjänsuosta. Livo on levittäytynyt Pärjänsuota lukuunottamatta Livojokivar-

teen. Livon koulu lakkautettiin vuonna 1992. Nykyään Livon oppilaat kulkevat Pärjän-

suon ja Lakarin kouluihin peruskoulun 1.-6. luokille.

Kyläyhdistyksen omistamalle koululle on noussut parissa vuodessa palvelukeskus, jossa

sijaitsevat kylän yhteiset toiminnot: kauppa, tietotupa, suoramyynti, kirpputori, kirjas-

to, lääkekaappi, asuntovaunualue sekä harrastetiloja (mm. kangaspuu-luokka ja puu-

työluokka). (Lähde: Livon kylän kyläsuunnitelma)

Livolla toimii kyläseura, Livokas ry.

Sarakylä

Pudasjärven pohjoisosassa sijaitsevan Sarakylän asutus on levittäytynyt kylän halki vir-

taavan Livojoen ja Sarajärven ympärille. Kouva kuuluu osana Sarakylään ja on osa

Syötteen kansallispuiston aluetta. Suvannonkylä sijaitsee kylän etelälaidalla Livojoen

varressa. Sarakyläntien ja Livojoen risteämässä sijaitsee Rytinki, josta erkanee tiet Tu-

hansuon ja Ruuhensuon asutusalueille. Kylän alueella sijaitsee Syötteen kansallispuisto.

Sarakylä on yksi Pudasjärven laajimpia kyliä ja asukasmäärältäänkin suurimmasta

päästä. Kylän lähikauppa sijaitsee Rytingissä, jossa toimii päivittäistavarakaupan lisäksi

mm. apteekki, polttoainejakelu ja asiamiesposti. Syötteen alue on merkittävän palve-

luiden ja työpaikkojen keskittymän.

Kylällä on oma peruskoulu, jossa on 59 oppilasta. Kouluun tulee oppilaita myös naapu-

rikylän Livosta. Aikuisväestön ostos- ja asiointimatkat suuntautuvat paitsi omalle kyläl-

leen, myös Kurenalle ja usein myös Ranuan kirkonkylälle.

Kylälle perustettiin hautausmaa v. 1927, ja oma kappeli joka vihittiin käyttöön 1976.

Vuonna 1998 valmistui kappelin peruskorjaus- ja laajennustyö.



Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

3.6.2.1 Asuminen

Suunnittelualueella on pysyviä asuntoja n. 180 kpl.

Koko Pudasjärvellä oli 2 040 asuntokuntaa vuonna 2012. Asuminen on pääosin tyypil-

tään pientaloasumista (68 %) sekä kuntakeskuksessa että kylä- ja haja-asutusalueilla.

Taulukko 2: Pudasjärven asuntokunnat 2012 (Tilastokeskus 2013).

Asuntokunnat 2011

Kaikki talotyypit

Erillinen pientalo

Rivi- tai ketjutalo

Asuin-kerrostalo

Muu tai tuntematon

1 henk. 1 570 734 516 221 99

2 henk. 1 283 1 001 182 73 27

3 henk. 412 348 42 9 13

4 henk. 276 241 26 3 6

5 + henk. 309 290 9 4 6

Yhteensä 3 850 2 614 775 310 151

Rivitaloissa asuvia asuntokuntia oli noin neljännes. Asuntokunnista 2 853 kpl (74 %) oli

pieniä yhden ja kahden hengen asuntokuntia.

3.6.2.2 Loma-asutus

Suunnittelualueella on vapaa-ajan asuntoja n. 310 kpl

Koko Pudasjärvellä loma-asuntoja oli 1029 vuonna 2012. Kesämökkien määrä on kas-

vanut runsaasti viimeisten vuosikymmenten aikana.

Taulukko 3: Kesämökkien lukumäärä 1970–2007 (Tilastokeskus 2008).

Kesämökit 1970 1980 1990 1995 2000 2007

Pudasjärvi 343 845 2 052 2 564 2 733 3 117



Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Kuva 3: Asukastiheys suunnittelualueella ja sen ympäristössä (Tilastokeskus 2010



Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Kuva 4: Vapaa-ajan asuntojen tiheys suunnittelualueella ja sen ympäristössä (Tilastokeskus 2010



Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

3.6.3 Palvelut ja työpaikat

Pudasjärven työllisyysaste vuonna 2011 oli 52,0 % työllisestä työvoimasta (15–74 –

vuotiaat). Työpaikkoja oli yhteensä 1493.

Merkittävä osa Pudasjärven palveluyritysten toiminnasta perustuu vapaa-ajan asumisen

ja matkailun kautta tuleviin asiakas- ja rahavirtoihin. Matkailualalla on Syötteellä kah-

deksan päätoimijaa, mm. Iso-Syöte Oy, Caravan Iso-Syöte, Syötteen Eräpalvelut Oy ja

Kelosyöte Oy.

Koko kaupungin näkökulmasta tärkeitä elinkeinoaloja ovat luonnonvaroihin pohjautuvat

maa- ja metsätalous, porotalous ja bioenergian raaka-ainetuotanto.

Pudasjärvellä toimii muutamia valtakunnallisesti ja kansainvälisesti merkittäviä kärkiyri-

tyksiä. Puunjalostusalan kärkiyrityksiä ovat Kontiotuote Oy ja Profin Oy. Lännen Tehtai-

den omistama elintarvikejalostusalan tuotantoyksikkö sijaitsee Pudasjärvellä.

Suunnittelualueella kasvavia mahdollisuuksia ovat erityisesti luonto-, kalastus- ja elä-

mysmatkailu.

3.6.4 Poronhoito

Suunnittelualue on kokonaisuudessaan poronhoitoaluetta. Poronhoito on vanhin pohjoi-

sessa edelleen harjoitettavista elinvoimaisista luontais-elinkeinoista. Poronhoito ylläpi-

tää saamelaisia ja suomalaisia kulttuuri-perinteitä ja -maisemaa, kieltä ja elinmahdolli-

suuksia alueilla, joilla muita työllistymismahdollisuuksia ei juuri ole.

Poronhoito on laaja-alainen maankäyttäjä, sillä se perustuu laajoihin luonnonlaitumiin

ja porojen vapaaseen laidunnukseen joko ympärivuotisesti tai suurimman osan vuodes-

ta. Poronhoitoon liittyvää toimintaa on yleensä lähes kaikkialla paliskunnan alueella.

Porot laiduntavat luontaisen laidunkiertonsa mukaisesti erilaisilla laitumilla eri vuoden-

aikoina ja poronhoitotyöt puolestaan rytmittyvät poron luontaiseen vuodenkiertoon.

Laidunalueiden lisäksi paliskunnilla on erilaisia toiminnallisia alueita, kuten lisääntymis-

aikaiset alueet (vasoma, rykimä) sekä poronhoitotöihin liittyviä alueita ja rakenteita.

Vakituisesti poronhoitoalueella asuvalla poronomistajalla on oikeus harjoittaa poronhoi-

toalueella porotaloutta maan omistus- ja hallintaoikeudesta riippumatta. Käytännössä

tämä merkitsee sitä, että poron-hoitoa saa harjoittaa myös toisen omistamalla maalla

ilman omistajan antamaa lupaa. Poronhoito-oikeuden eli Vapaan laidunnusoikeuden

turvaa poronhoitajille poronhoitolaki (848/1990).

3.6.5 Virkistys

Syötteen kansallispuiston polut tarjoavat puitteet kävely- ja vaellusretkille. Talvella

puistoa voi kiertää hiihtäen. Luontokeskuksen näyttely multimedioineen tarjoaa tietoa

kansallispuiston kulttuuriperinnöstä ja luonnosta. Keskuksessa on myös auditorio ja

kahvila-ravintola. Kansallispuiston keskellä sijaitseva Ahmatupa palvelee retkeläisiä

ympäri vuoden. Tuvan toinen pääty on kaikille kulkijoille avoin autiotupa, ja toisessa

päässä on varaustupa, johon kuuluu myös sauna. Hiihtosesongin aikana Ahmatuvan

autiotuvassa toimii erämaakahvila.

Ruuhensuon asutusalueen lähellä Sarakylässä sijaitsee mannerjäätikön muovaama

jyrkkärinteinen rotkojärvi, Kaunislampi. Lampi on saanut olla rauhassa syrjäisen sijain-

tinsa vuoksi. Tälle aarnialueeksi rauhoitetulle, nimensä mukaan kauniille lammelle vie

pitkospuilla varustettu 3,5 kilometrin mittainen polku.



Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Kuva 5: Reitistöt

3.7 Yhdyskuntatekniikka

3.7.1 Vesihuolto

Pudasjärven vesi- ja viemärihuollosta vastaa 53 itsenäistä vesihuoltoryhmää, joista

suurin on keskustan alueella toimiva Pudasjärven Vesiosuuskunta.

3.7.2 Jätehuolto

Pudasjärven kaupunki järjestää jätehuollon jätteenkuljetuksen piiriin kuuluvien kiinteis-

töjen osalta, kuten omakotitalot, vapaa-ajanasunnot sekä kerros- ja rivitalot. Järjeste-

tyn jätteenkuljetuksen palvelutasot vaihtelevat kaupungin eri alueilla erillisen päätök-

sen mukaisesti yhdestä neljään viikkoon. Kiinteistökohtaiseen keräyksen kuuluvan alu-

een (1-2) henkilön yksittäisen vakituisen asuinkiinteistön keräysvälineen tyhjennysväli

voi kuitenkin olla 8 viikkoa kesä- ja talviaikana, jos syntyvä jätemäärä on vähäinen ja

sekajäte ei sisällä biojätettä.



Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

”Kimppa” tarkoittaa kahden tai useamman lähikiinteistön yhdessä ylläpitämää yksityistä

jätteiden keräyspaikkaa kaupungin järjestämässä jätteenkuljetuksessa. Taajama-

alueella ei voi perustaa kimppaa eikä liittyä aluekeräyspisteeseen.

Pudasjärvellä on myös aluekeräyspisteitä, jonne voi jättää asumisessa syntyvää sekajä-

tettä erillisten ohjeiden mukaan ja jonka käyttöoikeus (avain) on ainoastaan vuosimak-

sun ja perusmaksun maksavilla. Avaimen saa kaupungintalon teknisestä toimistosta

maksun tultua kaupungin tilille. Taajama-alueella ei voi perustaa kimppaa eikä liittyä

aluekeräyspisteeseen.

3.8 Liikenne

Suunnittelualueen eteläosan halki kulkee pohjois-etelä -suunnassa kantatie 78 Paltamo

– Rovaniemi. Alueen muita yleisiä teitä ovat seututiet 855 Olhava – Pudasjärvi ja 858

Pintamo – Kuha sekä yhdystiet 8750 Kivikangas – Sarajärvi, 18835 Sarajärvi – Kouva

ja 18836 Jokiniemi – Kulama.

Lähimmät säännöllisesti toimivat junaliikenteen matkustaja-asemat sijaitsevat Oulussa

ja Rovaniemellä.

Lähin lentoasema sijaitsee Oulussa.



Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

3.8.1 Ajoneuvoliikenne ja liikennemäärät

Kuva 6: Liikennemääräkartta kaava-alueelta (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, 2012).



Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

3.8.2 Joukkoliikenne

Kantatien 78 (Paltamo-Rovaniemi) suuntaisesti kulkee pitkän matkan linja-

autoliikennettä. Lisäksi Pudasjärven alueella toimii palveluliikennettä neljällä eri reitillä,

joista yksi ulottuu suunnittelualueelle Sarakylään.

3.8.3 Kevyt liikenne

Alueella ei ole kevyen liikenteen reittejä.

3.9 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt

3.9.1 Maaperä

Suunnittelualueella ei ole tiedossa maaperän pilaantuneisuuden riskikohteita.

3.9.2 Turvetuotanto

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto (AVI) ei myöntänyt vuoden 2014 alkuun mennessä

ympäristölupia suunnittelualueella tai suunnittelualueen läheisyydessä sijaitseville tur-

vetuotantoalueille.

3.9.3 Maatalous

Alueella toimii 6 kpl kotieläintiloja, joista yksikään ei ole kotieläintalouden suuryksikkö.

Kotieläintilojen välittömään läheisyyteen ei sijoitu kaavassa uusia rakennusoikeuksia.

Kotieläintilojen jätevesien käsittely hoidetaan kaavassa jätevesien käsittelystä annettu-

jen määräysten mukaisesti. Pelto-/laidunalueiden käytön ja siihen liittyvän vesiensuoje-

lun osalta käyttöä ohjaa muu lainsäädäntö, asetukset ja ohjeistukset.

3.9.4 Melu

Alueelle ei ole meluhaittoja tuottavia toimintoja lukuun ottamatta normaalia ajoneuvo

liikennettä.

3.10 Maanomistus

Suunnittelualue on pohjoisosaa lukuun ottamatta pääosin yksityisessä omistuksessa.

Pudasjärven kunnalla ja Metsähallituksella on suunnittelualueella omistuksessaan maa-

alueita koko suunnittelualueella. Metsähallitus omistaa suurimman osan suunnittelualu-

een erämaisesta pohjoisosasta.



Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

3.11 Suunnittelutilanne

3.11.1 Maakuntakaava ja vaihemaakuntakaavat

Pohjois-Pohjanmaan maakuntavaltuusto on hyväksynyt 11.6.2003 Pohjois-Pohjanmaan

maakuntakaavan. Ympäristöministeriö on vahvistanut sen 17.2.2005 ja siitä tehdyt va-

litukset on käsitelty korkeimmassa hallinto-oikeudessa 25.8.2006. Kaava on kaikilta

osiltaan lainvoimainen.

Kuva 7. Ote Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavasta kaava-alueelta.



Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa esitetyt merkinnät kaava-alueella:

Merkintä: at - KYLÄ

Kuvaus: Merkinnällä osoitetaan maaseutuasutuksen kannalta tärkeitä kyläkeskuksia,

jotka ovat toimintapohjaltaan vahvoja, aluerakenteen tai ympäristötekijöiden kannalta

tärkeitä tai sijaitsevat taajaman läheisyydessä.

Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa kyläkeskuksen asemaa on

pyrittävä vahvistamaan sovittamalla yhteen asumisen, alkutuotannon ja muun elinkei-

notoiminnan tarpeet sekä kehittämällä kylän ydinaluetta toiminnallisesti, kyläkuvallises-

ti ja liikennejärjestelyiltään selkeästi hahmottuvaksi kohtaamispaikaksi.

Uudisrakentaminen on pyrittävä sijoittamaan siten, että se sijoittuu palvelujen kannalta

edullisesti olevan kyläasutuksen sekä tie- ja tietoliikenneyhteyksien läheisyyteen.

Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa ja rakentamisessa tulee kiinnittää erityistä

huomiota rakentamisen sopeuttamiseen kyläkokonaisuuteen ja -ympäristöön, vesihuol-

lon järjestämiseen ja hyvien peltoalueiden säilyttämiseen maatalouskäytössä.

– Pärjänsuo

– Sarakylä

Merkintä: Matkailun vetovoima-alue / Matkailun ja virkistyksen kehittämisen

kohdealue

mv-2 - Syötteen alue

Kuvaus: Alueen kehittäminen perustuu matkailukeskuksen palveluihin sekä kansallis-

puistoon, muuhun luontoon ja retkeilyyn liittyviin virkistystoimintoihin.

Suunnittelumääräys: Alueen maankäyttöä suunniteltaessa on kiinnitettävä erityistä

huomiota virkistys-alueiden ja -reittien verkoston muodostamiseen sekä maisema- ja

ympäristöarvojen säilymiseen ja matkailukeskusten rakentamisen sopeuttamiseen ym-

päristöön (kaikkia mv- alueita koskeva suunnittelumääräys)

Merkintä: av – Arvokas vesialue

Kuvaus: Merkinnällä osoitetaan lohikannan elvytysohjelmaan sisältyvien jokien pää-

uomat ja uhanalaisen eliölajiston kannalta erityisen arvokkaita virtavesistöjä.

Suunnittelumääräys: Alueen maankäyttö tulee suunnitella ja toteuttaa niin, että ediste-

tään alueen monimuotoisuuden säilymistä. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tu-

lee varmistaa, että suunniteltu maankäyttö ei vaaranna linnuston ja kasvien elinoloja.

– Livojoki on Livon kylästä ylöspäin osoitettu arvokkaaksi vesialueeksi

Lisäksi suunnittelualueen sisällä on kahdeksan pohjavesiesiintymää sekä osittain yksi

valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan kuuluva arvokas harjualue.

Sarakylän ympäristö on merkitty maakuntakaavassa kulttuuriympäristön tai maiseman

kannalta tärkeäksi alueeksi. Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti arvokkaat maise-

ma-alueet ja rakennetun kulttuuriympäristön alueet.



Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Pohjois-Pohjanmaan maakuntavaltuusto on hyväksynyt 1. vaihemaakuntakaavan

2.12.2013. Kaava on ympäristöministeriön vahvistettavana.

Kuva 8. Ote Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavasta

Ensimmäisessä vaiheessa (1. vaihemaakuntakaava) käsitellyt aihepiirit olivat:

– Energiantuotanto ja -siirto (manneralueen tuulivoima-alueet, merituulivoiman

päivitykset, turvetuotantoalueet)

– Kaupan palvelurakenne ja aluerakenne, taajamat

– Luonnonympäristö (soiden käyttö, suojelualueiden päivitykset, geologiset muo-

dostumat)



Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

– Liikennejärjestelmän (tieverkko, kevyt liikenne, raideliikenne, lentoliikenne, me-

riväylät) ja logistiikka.

Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavassa esitetyt merkinnät kaava-

alueella:

Merkintä: tu-1

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan turvetuotantoon soveltuvia suoalueita.

Suunnittelumääräys: Alueen käyttöönoton suunnittelussa on otettava huomioon vaiku-

tukset asutukseen ja tuotantoalueiden yhteisvaikutus vesistöihin sekä poronhoitoalueel-

la turvattava poronhoidon edellytykset.

Turvetuotantoalueiden jälkikäytön suunnittelussa tulee ottaa huomioon alueiden omi-

naisuudet, paikalliset maankäyttötarpeet ja suoluonnon tila ja pyrittävä käyttöön, jonka

aiheuttama vesistökuormitus ei vaikeuta vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden toteu-

tumista. Jälkikäytön suunnittelussa tulee pyrkiä edistämään maatalouskäyttöä sellaisilla

alueilla, joilla on maatalousmaan tarvetta, kuitenkin poronhoitoalueella tulee välttää

alueiden ottamista maatalouskäyttöön.

Alla lueteltujen soiden turvetuotanto on suunniteltava varmistaen, ettei nimettyjen pu-

rojen luonnontilaan voi aiheutua merkittäviä haitallisia vaikutuksia:

Suon nimi ja valuma-alue Pikkujoki tai puro

Aittosuo, 60.064 Aitto-oja

Jaalangansuo, 60.074 Jaalankajoki

Lavasuo-Alavuotto, 60.035 Haaraoja

Mantilansuo W, 60.036 Leipioja

Murtosuo, 60.063 Juurikkaoja

Pahasuo, 60.074 Jaalankajoki

Pyörösuo, 60.026 Vuotonoja

Merkintä: luo-1

Kuvaus: Merkinnällä osoitetaan sellaisia suoalueita, joilla osassa suoaluetta on todettu

olevan maakunnallisesti merkittäviä luontoarvoja.

Suunnittelumääräys: Alueen maankäyttö tulee suunnitella ja toteuttaa niin, että var-

mistetaan alueen luontoarvojen säilyminen.

Merkintä: SL

Kuvaus: Merkinnällä osoitetaan luonnonsuojelulain nojalla suojeltuja tai suojeltaviksi

tarkoitettuja alueita.

Suunnittelumääräys: Alueen ja sen ympäristön maankäyttö tulee suunnitella ja toteut-

taa siten, ettei vaaranneta alueen suojelun tarkoitusta, vaan pyritään edistämään alu-

een luonnon monimuotoisuuden sekä alueiden välisten ekologisten yhteyksien säilymis-

tä. Rakennuslupahakemuksesta tulee pyytää MRL 133 § mukainen elinkeino- liikenne-

ja ympäristökeskuksen lausunto.



Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Merkintä: SL-1

Kuvaus: Merkinnällä osoitetaan luonnonsuojelulain nojalla suojeltaviksi tarkoitettuja

suoalueita. Alueella on voimassa MRL 33 § mukainen rakentamisrajoitus.

Suojelumääräys: Alueella ei saa ryhtyä sellaisiin suon vesitaloutta muuttaviin toimenpi-

teisiin, jotka saattavat vaarantaa alueen suojeluarvoja. Suojelumääräys on voimassa

kunnes suojelualue perustetaan, kuitenkin enintään 5 vuotta tämän maakuntakaavan

lainvoimaiseksi tulosta.

Merkintä: ge-3

Arvokas geologinen muodostuma, Tuuli- ja rantakerrostuma

Kuvaus: Merkinnällä osoitetaan luonnon- ja maisemansuojelun kannalta valtakunnalli-

sesti arvokkaat geologiset muodostumat.

Suunnittelumääräys: Alueen maankäyttö tulee suunnitella ja toteuttaa niin, ettei mai-

semakuvaa turmella, luonnon merkittäviä kauneusarvoja tai erikoisia luonnonesiintymiä

tuhota eikä luonnonoloissa aiheuteta huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia

muutoksia.

Koko maakuntakaavan aluetta koskevia alueidenkäytön periaatteita ja yleismääräyksiä:

Soiden käyttö

Yleisiä suunnittelumääräyksiä: Soiden ja turvemaiden käyttö tulee suunnitella ja toteut-

taa niin, että voimassa olevassa Oulujoen – Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuun-

nitelman toimenpideohjelmassa esitetyt vesien tilaa koskevat tavoitteet saavutetaan.

Alla mainituilla valuma-alueilla turvetuotanto on vaiheistettava voimakkaasti ja vesien-

suojelumenetelmien tehokkuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Kivarinjoen (alue

61.14) ja Livojoen alaosan (alue 61.51) valuma-alueilla turvetuotannon vaiheistamisel-

la on pyrittävä myös poronhoidolle aiheutuvien haittavaikutusten lieventämiseen.



Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Kuva 9. Kuvaote Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavan kaavamerkinnöistä.

Seuraavien vaihekaavojen teemat ovat:

2. vaihekaava: kulttuuriympäristö, maaseudun asutusrakenne, virkistys ja matkailu,

seudulliset jätteenkäsittelyalueet ja seudulliset ampumarata-alueet. Kaava on tullut vi-

reille keväällä 2013.

3. vaihekaava: kiviaines- ja pohjavesialueet, uudet kaivokset, muut tarvittavat päivi-

tykset. Kaava on suunniteltu käynnistyväksi vuoden 2015 aikana.



Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

3.11.2 Yleiskaava

Alueella ei ole voimassa olevia yleiskaavoja.

3.11.3 Asemakaava

Alueella ei ole voimassa olevia asemakaavoja.

3.11.4 Rakennusjärjestys

Aluetta koskee 1.1.2013 voimaan tullut Pudasjärven kaupungin rakennusjärjestys.

3.11.5 Rakennuskiellot ja toimenpiderajoitukset

Alueella ei ole voimassa rakennuskieltoa.

3.11.6 Muut aluetta koskevat suunnitelmat

Muita aluetta koskevia suunnitelmia ja selvityksiä ovat mm:

– Pohjois-Pohjanmaan liitto, 2014, Pohjois-Pohjanmaan valtakunnallisesti arvok-

kaiden maisema-alueiden päivitysinventointi: Ehdotus valtakunnallisesti arvok-

kaiksi maisema-alueiksi

o Aittojärvi – Kynkään valtakunnallisesti arvokas maisema-alue (valtioneu-

voston periaatepäätös 1995) on ehdotuksessa rajattu osiltaan uusiksi.

Rajausta ei ole esitetty kaavakartalla, koska sillä ei ole vielä valtioneu-

voston hyväksyntää eikä siten lainvoimaa. Aluerajauksen muutoksen vai-

kutus Livojokivarren rantaosayleiskaavaan alueella on pieni. Aluerajaus

on esitetty seuraavalla sivulla olevassa kuvassa 10.

– Pohjois-Pohjanmaan liitto, 2002: Pohjois-Pohjanmaan kiinteät muinaisjäännök-

set, osa 4

– Pohjois-Pohjanmaan liitto, Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet, 1997

– Museovirasto, Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt,

RKY

– Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliitto, 1993: Pohjois-Pohjanmaan kulttuuri-

historiallisesti merkittävät kohteet

– Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus 1997: Pohjois-Pohjanmaan perinne-

maisemat



Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Kuva 10. Kuvaote Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavan kaavamerkinnöistä.



Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

4 SUUNNITTELUN TAVOITTEET

4.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet

Kaavan suunnittelun lähtökohtana huomioidaan valtakunnalliset alueiden käyttötavoit-

teet, joita ovat:

1) Toimiva aluerakenne.

2) Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu.

3) Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat.

4) Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto.

Livojokivarren rantaosayleiskaavaa koskevat seuraavat yleis- ja erityistavoitteet:

Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu

Yleistavoitteet

Elinympäristön viihtyisyyttä edistetään kiinnittämällä huomiota rakennetun ympäristön

ajalliseen kerroksellisuuteen sekä korkeatasoisiin, alueiden omaleimaisuutta vahvista-

viin, maisemakuvaan sopeutuviin ja mittakaavaltaan ihmisläheisiin rakennettuihin ym-

päristöihin. Taajamia kehitettäessä viheralueita hyödynnetään siten, että niistä muo-

dostuu yhtenäisiä kokonaisuuksia.

Erityistavoitteet

Maakuntakaavoituksessa ja yleiskaavoituksessa on selvitettävä mahdollisuudet eheyt-

tää yhdyskuntarakennetta ja esitettävä eheyttämiseen tarvittavat toimenpiteet.

Alueidenkäytön suunnittelussa on maaseudun asutusta sekä matkailu- ja muita vapaa-

ajan toimintoja suunnattava mahdollisuuksien mukaan tukemaan maaseudun taajamia

ja kyläverkostoa sekä infrastruktuurin hyväksikäyttöä.

Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava terveellisen ja hyvälaatuisen veden riittä-

vä saanti ja se, että taajamien alueelliset vesihuoltoratkaisut voidaan toteuttaa. Lisäksi

alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon jätevesihaittojen ehkäisy.

Kulttuuri- ja luonnonympäristö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat

Yleistavoitteet

Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä

niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä.

Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja

herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suo-

jelualueiden välillä edistetään mahdollisuuksien mukaan.

Alueidenkäytöllä edi

LIVOJOKIVARREN RANTAOSAYLEISKAAVA - Pudasjärvi2015/06/01 · KAAVASELOSTUS I Livojokivarren rantaosayleiskaava Reinikainen Kuisma 1.6.2015 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Hallituskatu

Documents