LIV TK 2004 - aatos.fi · Helsingin kaupungin liikuntavirasto 3 Toimintakertomus 2004 Kehittämisyksikkö Hallinto-osasto Liikuntalaitososasto Ulkoliikuntaosasto Merellinen osasto

Toimintakertomus 2004

Liikuntajohtajan katsaus

Helsingin kaupungin liikuntavirasto Toimintakertomus 20042

Liikuntajohtajan katsaus . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2

Liikuntaviraston organisaatio . . . . . . . . . . . . . . 3

Liikuntalautakunta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4

Liikuntalaitososasto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6

Ulkoliikuntaosasto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8

Merellinen osasto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10

Liikunnanohjausosasto . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12

Hallinto-osasto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14

Liikuntaseuratutkimus . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15

Kehittämisyksikkö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16

Ympäristötavoitteiden toteutuminen . . . . . . . 19

Viraston talous . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20

Resumé . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24

Summary . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26

Liitetaulukot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28

Helsinkiläisten elämisen laadun ja

toimintakykyisyyden parantaminen

liikunnan keinoin.

Toiminta-ajatus

Vuosi 2004 toteutui liikuntatoimen osalta erinomaisesti. Py-syimme talousarviossa ja pystyimme sopeuttamaan toi-

mintamme niukkeneviin talousraameihin. Tähän päästiin muun muassa etsimällä arjen töihin uusia toteutustapoja vähentämät-tä kuitenkaan kaupunkilaisten liikuntamahdollisuuksia.

Liikuntapaikkojen suunnitteluun, rakentamiseen, perus-parannuksiin ja alueiden esirakentamisiin käytettiin noin neljä miljoonaa euroa edellisvuotta vähemmän. Uusia liikuntapaik-koja ei nyt juurikaan rakennettu, vaan toiminnassa keskityttiin vanhojen paikkojen kunnostuksiin. Useiden liikuntapuistojen ja kenttien palveluja lisättiin ja täydennettiin.

Liikuntalaitoksissa, ulkokentillä ja ohjatun liikunnan ryh-missä oli selvästi enemmän liikkujia kuin edellisvuonna. Erityi-siä ilonaiheita olivat Töölön kisahalli, Maunulan liikuntahalli ja kuntosalitoiminta kokonaisuutena. Sateinen kesä vaikutti kui-tenkin siihen, että uimarantojen kävijämäärät laskivat ja maa-uimalamme Uimastadionin kävijämäärä ei yltänyt parin edel-lisen vuoden tasolle. Vanhankaupunginkosken kalastuslupien myynnissä tapahtui selvä lasku, joka johtui Vantaanjokeen pääs-seistä suurista jätevesipäästöistä.

Liikunnan kansalaistoiminnan tukeminen on yksi liikunta-toimen merkittävimmistä tehtävistä. Alkuvuodesta tehtiin lii-kuntaseuroille kysely virastomme palveluista. Tärkeimpinä pi-dettiin seurojen taloudellista tukemista sekä harjoitus- ja kil-pailutilojen tarjontaa. Toimintavuonna seura-avustusten määrä pystyttiin kaupungin kireästä taloudellisesta tilanteesta huoli-matta pitämään korkeana. Liikuntatilojen tuetun käytön mää-räraha jopa kasvoi edellisvuoteen verrattuna.

Liikunnanohjaajamme järjestivät kymmeniä liikuntata-pahtumia yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Tapahtumien

Yleisurheilun vuoden 2005 MM-kisojen valmistelut toivat lisäväriä liikuntaviraston toimintaan.

Sisällysluettelo

tavoitteena on liikuntatoimen markkinointi ja liikunnan har-rastamisen lisääminen. Liikuntapalvelujen järjestäminen eri-tyisesti vanhusväestölle, huonokuntoisille, syrjäytyneille ja so-siaalisin perustein tukea tarvitseville toteutuu parhaiten yhteis-työssä terveys- ja sosiaalitoimen kanssa. Onnistunut esimerk-ki tästä oli syksyllä käynnistetty ylipainoisten lasten ja nuor-ten liikuntahanke.

Liikuntatoimi jatkoi lukuisten yhteistyökumppaneidensa kanssa Helsingin liikuntapoliittisen ohjelman vuosiksi 2001 – 2010 toteuttamista. Ohjelman 44 kehittämishankkeen toteuttamises-ta neljän ensimmäisen vuoden aikana koottiin seurantara-portti, joka lähetettiin edelleen tiedoksi kaupunginhalli-tukselle. Valtaosa kehittämishankkeista on käynnistynyt ja saavuttanut hyviä tuloksia. Joitakin hankkeita, erityi-sesti rakentamis- ja peruskorjaushankkeita sekä liikun-tapaikkojen kunnossapitoa, on kuitenkin vaikeuttanut määrärahojen väheneminen viime vuosina.

Helsingin kaupunki perusti vuoden alussa työryhmän koordinoimaan ja kartoittamaan yleisurheilun vuoden 2005 MM-kisojen hyödyntämistä. Liikuntaviraston rooli isäntä-kaupungin yhtenä kisojen taustatoimijana toi jo nyt lisäväriä toimintaamme. Joukkotapahtumien ohella mieluinen haas-teemme on edistää helsinkiläisten iloa ja hyvää mieltä liikunnan avulla. Kulunut vuosi osoitti sen to-teutuvan mitä parhaiten yhdessä lukuis-ten yhteistyökumppaneidemme kanssa. Tästä sydämellinen kiitos kaikille.

Anssi Rauramo, liikuntajohtaja Kuva

Ari

Syr

jäne

n


Kehittämisyksikkö Hallinto-osasto Liikuntalaitososasto Ulkoliikuntaosasto Merellinen osasto Liikunnanohjausosasto● Tekninen yksikkö ● osastopäällikkö Pekka Alho ● osastopäällikkö Petteri Huurre ● osastopäällikkö Kari Alajääski ● osastopäällikkö Turo Saarinen ● osastopäällikkö ● Viestintäyksikkö ● Hallintoyksikkö ● Liikuntalaitokset ● Ulkoliikuntapaikat ● Merelliset ulkoilupuistot, Anna-Maija Kivimäki● Tietotekniikkayksikkö ● Talousyksikkö ● Maauimalat ● Ulkoilupuistot ja - alueet - saaret ja - alueet ● Liikunnanohjaus ● Henkilöstöyksikkö ● Ulkoilureitit ● Uimarannat ● Henkilöstöliikunta ● Kalastus ● Venesatamat ● Rastilan leirintäalue

Helsingin kaupungin liikuntatoimen organisaatioKu

va A

nter

o Aa

lton

en

Liikuntalautakunta ● puheenjohtaja Arno Stam

Liikuntavirasto ● liikuntajohtaja Anssi Rauramo


Liikuntalautakunta – puheenjohtajan katsaus

Vuosi vahvisti päättyneen valtuustokauden kaksijakoista talouskehi-tystä myös liikuntatoimen osalta. Edellisenä vuonna alkaneista bud-

jettileikkauksista huolimatta pystyttiin turvaamaan helsinkiläisten liikun-tamahdollisuuksien laadukas ja monipuolinen tarjonta ja sitä toteuttavien liikuntaseurojen toimintaedellytykset.

Budjetti sisälsi seurojen toiminta-avustusten lievän laskun. Samaan aikaan valmistui uusia liikuntatiloja, jotka lisäsivät merkittävästi käyttö-tuntimääriä. Jo keväällä vaikutti siltä, että tuetun käytön osalta määrä-rahat loppuvat kesken vuoden. Liikuntatilojen käytön turvaamiseksi val-mistauduttiin siirtämään rahaa toiminta-avustuksista käytön tukemiseen. Paljon julkisuutta ja myös kritiikkiä herättäneestä tilanteesta selvittiin luo-pumalla joukosta viraston vuokraamia tiloja ja maa-alueita ja siirtämällä ne rakennus- ja kiinteistövirastolle. Näin säästyneillä vuokrarahoilla pys-tyttiin täyttämään tuetun käytön vaje. Tilanne eri vaiheineen oli varmas-ti lautakunnan toimikauden traumaattisimpia.

Budjettileikkauksista ja talousvaikeuksista huolimatta lautakunnan pää-tösluettelo kertoo monista aikaansaannoksista. Liikuntapaikkojen alueel-lisesti kattavan verkoston rakentamiseksi edettiin kiitettävästi. Käsittelim-me muun muassa Latokartanon kalliosuojan liikuntatilan hankesuunni-telman, Kivitorpan kentän peruskorjaussuunnitelman ja tulevien yleisur-heilun MM-kilpailujen aikaistaman Eläintarhan urheilukentän peruskor-jauksen tilaamisen.

Koko toimikauden voimakkaasti esillä ollutta Rastilan leirintäalueen kehittämistä jatkettiin laadukkaiden vuokramökkien rakentamisen han-kesuunnitelmalla ja hankintapäätöksillä. Kaupunginhallituksen organisaa-tiokomitea selvitti leirintäalueen hallintomallia ja lautakunta antoi asiasta lausunnon. Sen mukaisesti leirintäalue päätettiin säilyttää kaupungilla ja liikuntaviraston alaisena, kuitenkin niin, että leirintäalue siirtyy merelli-sen osaston hoitoon. Päätös turvannee tämän yhden Helsingin merkittä-vimmän ”käyntikortin” jatkuvan kehittämisen.

Lautakunta antoi lausunnon myös kuumasta poliittisesta kysymyk-sestä, Taivallahden ranta-aluetta koskevasta asemakaavan muutokses-

ta. Katsoimme esityksen parantavan liikunnan ja vapaa-ajantoimintojen edellytyksiä alueella.

Lautakunta jatkoi yhteistyötään liikuntasektorin muiden toimijoiden kanssa. HJK ry: lle myönnettiin varaus Saharan kentän lämmitettävän te-konurmen suunnitteluun. Helsingin Ice Sport Centerille varattiin alue Mal-min Longinojalta harjoitusjäähallin suunnitteluun ja Nuorisojääkenttä Oy: lle puollettiin urheilu- ja ulkoilulaitosrahaston lainaa jäähallin perus-parantamista varten.

Liikuntapoliittisen ohjelman toteutumisen poikkihallinnollista seuran-taa toteutettiin yhteisseminaarein opetus- ja nuorisotoimen sekä sosiaali-viraston ja terveyskeskuksen kanssa. Seminaarit päättivät sarjan, jonka tar-koituksena oli liikuntapoliittisen ohjelman tavoitteiden edistäminen kau-pungin eri hallinnonalojen välillä ja koko kaupunkikonsernin sisällä.

Vuosi huipentui kaupunginhallitukselle lähetettyyn liikuntapoliitti-sen ohjelman seurantaraporttiin vuosilta 2001 – 2004.

Lautakuntakausi 2001 – 2004 paransi elämänlaatua

Heti lautakunnan toimikauden alkajaisiksi hyväksytty, kattava ja konkre-tiastaan kiitosta saanut liikuntapoliittinen ohjelma vuosiksi 2001 – 2010 oli ylivoimaisesti koko toimikauden merkittävin asia. Ohjelma toimi ohjenuora-na strategisia valintoja tehtäessä koko nelivuotiskauden. Valtaosa ohjelman kehittämishankkeista on lähtenyt liikkeelle. Talouden kiristymisen vuoksi toteutus on kuitenkin erityisesti rakennushankkeissa viivästynyt.

Isoissa asioissa kuten kattavan tekojäärataverkoston rakentamises-sa edistyttiin, kun kaksi rataa valmistui Käpylän liikuntapuistoon ja siir-rettävä tekojäärata Pukinmäkeen. Toinen keskeinen tavoite eli pääulkoi-lureitistön rakentaminen saatiin 90-prosenttisesti valmiiksi. Reitistöä on nyt noin 440 kilometriä.

Pyrkimystä rakentaa vapaassa käytössä olevia ja käyttäjille edullisia liikuntapalveluja toteutettiin lähiliikuntapaikkarakentamisella. Uusia lii-

Aikaansaannoksia leikkauksista huolimatta.kuntapuistoja rakennettiin ja entisiä kunnostettiin. Näissä hankkeissa on ollut laajaa yhteistyötä eri hallintokuntien kesken.

Yhteistyötä tehtiin myös liikuntaseurojen kanssa muun muassa Paja-mäen juniorijalkapallohallin ja Puotilan lämmitettävän jalkapallokentän osalta. Myös yksityisiä liikuntapalvelutuottajia tuettiin kompensoitujen tontinvuokrien ja lainoituksen kautta. Nämä toimet toivat Helsinkiin myös uusia lajeja kuten jääurheilu curlingin ja agility-koiraurheilun.

Merellisten palveluiden painopiste on ollut saarten tukipalveluissa ja laatutason parantamisessa. Uimarantojen huoltorakennuksia on ra-kennettu ja kunnostettu. Näin on voitu vastata myös talviuinnin voimak-kaaseen kasvuun.

Merkittävää edistymistä ja monimuotoisuuden lisääntymistä on ta-pahtunut yhteistyössä terveys- ja sosiaalitoimen kanssa. Yhteistyön kaut-ta on parannettu erityisryhmien liikuntapalvelutarjontaa. Kyseessä ovat toimintamuodot, joihin suunnatut panostukset tuovat säästöjä toisaalla sosiaali- ja terveysmenoissa.

Talouskehitys huomioiden voidaan olla kohtuullisen tyytyväisiä kau-den saavutuksiin. Suuria voittoja ei ehkä tullut, mutta toiminnot ja ke-hittämishankkeet on saatu sopeutettua vallitsevaan tilanteeseen ja tu-levaisuuden näkymiin. Tämän on mahdollistanut liikuntaviraston oivalli-nen henkilökunta, joka on toimillaan ja uuden tilanteen vaatimalla jous-tavuudella pystynyt tarjoamaan kaupunkilaisille laadukkaita liikuntaelä-myksiä. Haluan osoittaa koko lautakunnan puolesta teille lämpimät kii-tokset kuluneesta kaudesta.

Puheenjohtajan kiitokset myös lautakunnalle. Oli miellyttävää olla mukana päätöksenteossa, jossa yhteistyön henki oli silmiinpistävää. Toi-vottavasti tämä neljän vuoden työrupeama jätti teille myös onnistumisen tunteita. Uskon, että osaltamme pystyimme liikuntapoliittisen ohjelman hengessä parantamaan helsinkiläisten elämän laatua liikunnan keinoin. Kiitos jokaiselle erikseen ja kaikille yhdessä.

Arno Stam, liikuntalautakunnan puheenjohtaja


Liikuntalautakunnan jäsenet vuonna 2004Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenetStam Arno, puheenjohtaja, viilaaja SDP Viljanen Petri, työnjohtaja

Keto Pihla, varapuh.joht., oikeustieteen kandidaatti KOK Saarinen Hilkka, markkinoija

Jäntti Yrjö (Josa), ekonomi KOK Viertola Juha, pääsihteeri

Lanamäki Antti, liikuntakasvatuksen kandidaatti KOK Lohimäki Aku, tuottaja-ohjaaja

Tuomikorpi Taina, erikoissairaanhoitaja Vihreät Sormunen Pekka, sosiaalipsykologi

Kontkanen Titta, kasvatustieteiden maisteri Vihreät Etelävuori Pirkko, tiedottaja

Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenetHämäläinen-Bister Riitta, toiminnanjohtaja SDP Kasslin Mira

Pajunen Rauno, toiminnanjohtaja Vas. Savolainen Jonna

Molander Sole, valtiotieteen lisensiaatti Keskusta Laaninen Timo

Kaupunginhallituksen edustaja VarajäsenBogomoloff Harry, valtiotieteen maisteri KOK Rauhamäki Tatu, tiedotussihteeri

LiikuntalautakuntaKu

va P

ertt

i Nis

onen

4 Liikuntalautakunnan kokous Helsingin Urheilumuseossa 7.12.2004. Alarivissä vasemmalta: viestintäpäällikkö Raija Kaljunen, osastopäällikkö Anna-Maija Kivimäki, Sole Molander, puheen-johtaja Arno Stam, liikuntajohtaja Anssi Rauramo, Taina Tuomikorpi ja Pirkko Etelävuori. Toinen rivi vasemmalta: osastopäällikkö Petteri Huurre, suunnittelupäällikkö Antti Salaterä, Yrjö (Josa) Jäntti, Rauno Pajunen, Antti Lanamäki, Harry Bogomoloff, osastopäällikkö Pekka Alho, suunnit-telusihteeri Mirja Kuokkanen ja talouspäällikkö Simo Aapro. Takarivissä: osastopäällikkö Kari Ala-jääski, osastopäällikkö Turo Saarinen ja ltk:n sihteeri Martti Tenho.


Liikuntalaitososasto

L iikuntasuoritteiden määrä osaston liikuntapaikoil-la kasvoi edelleen. Asetettu kokonaissuoritetavoi-

te ylitettiin muun muassa Töölön kisahallissa, Maunu-lan liikuntahallissa ja kuntosalitoiminnassa kokonai-suutenaan. Sateisen kesän seurauksena Uimastadio-nin kävijämäärä ei yltänyt parin edellisen vuoden ta-solle. Myös Pirkkolan uimalammikon käyttö oli tavan-omaista vähäisempää.

Säästötoimenpiteiden seurauksena liikuntaviraston toiminta päättyi Laakson pelastuskoulun tiloissa vuo-den alussa ja Olympiastadionin itäsivun saleilla kevät-kauden päätyttyä. Kumpulan maauimalan tilat olivat peruskorjauksen vuoksi suljettuina koko vuoden. Maa-uimalan peruskorjaus eteni hyvin sekä aikataulullises-ti että taloudellisesti.

töstä poistuneita kamppailulajien tiloja. Maunulan lii-kuntahallin kuntosali on löytänyt oman vakiintuneen asiakaskuntansa.

Ruskeasuon liikuntapuiston liikuntahalli on vuo-sittain sulkapallon ja pöytätenniksen kotimaisen kil-pailutoiminnan pääareena. Ruskeasuolla järjestettiin muun muassa Sulkapalloliiton 50-vuotisjuhlakilpailu-na SM-kilpailut ja kansainväliset FIC-kisat sekä pöytä-tenniksen kansainvälinen Finlandia Open.

Liikuntamyllyn asiakaskunta muodostui 16 lajin harrastajista. Lajeista harrastajamäärältään suurim-pia olivat yleisurheilu ja telinevoimistelu, erikoisim-pia seinäkiipeily ja kilpapyöräily.

Töölön kisahallissa paljastettiin nyrkkeilylegen-da Elis Askin ja koripallovalmentaja Robert Petersenin muistolaatat maaliskuussa. Hallissa jatkuivat vielä vuo-den aikana pari vuotta käynnissä olleet LVISA-perus-parannustyöt ja vuoden lopulla käynnistyivät energia-taloutta jatkossa parantavat ilmastoinnin lämmön tal-teenoton asennustyöt.

Liikuntaviraston kuntosalitoiminnot laajentuivat syyskaudella, kun Ruoholahden kuntotalon uudistet-tu kuntosali avattiin asiakkaille.

Uimahalleissa uudet vesiliikunnan muodot vesivoi-mistelu ja vesijuoksu kasvattivat suosiotaan. Tämä lisäsi tarvetta allastilojen käytön pelisääntöjen selventämiseen eri asiakasryhmien kesken. Yrjönkadun uimahallin yleisö-vuoroja tarkennettiin syyskauden alkaessa ja naisasiak-kaat saivat toivottua uintiaikaa myös viikonloppuisin.

1 Liikuntapaikoista moni soveltuu myös erityisryh-mien liikuntaan.

Talouden osalta vuosi oli tiukka. Tarvikehankinto-jen ja kunnossapidon osalta jouduttiin pääsääntöisesti tyytymään nykyisen palvelutason kohtuulliseen säilyt-tämiseen. Sähkö-, lämmitys- ja vesikulut olivat osas-ton aineisiin ja tarvikkeisiin varatuista rahoista viime vuonna yli 73 prosenttia. Vuoden aikana kiinnitettiin-kin erityistä huomiota laitosten energiatalouden pa-rantamiseen sekä korjaustoiminnassa että päivittäi-sissä käyttötoimenpiteissä.

Palveluiden laadun takaamiseksi seurattiin aktii-visesti asiakaspalautteita. Vuoden aikana ei kuiten-kaan tehty varsinaisia asiakastyytyväisyysmittauksia. Uima-allasvesien uudet valvontaohjelmat varmistivat osaltaan uimahallipalveluiden hyvän tason. Liikunta-paikkojen varaustoiminnan asiakaspalvelua kehitet-

tiin ja liikuntavuorojen täyttymistilanne näkyi viras-ton internetsivuilla.

Sarja- ja kausikorttien käyttöä pyrittiin laajenta-maan edullisilla hinnoilla ja parantamalla niiden käyt-tömahdollisuuksia. Uudistuksen vaikutuksia tutkittiin kesän aikana ja korttien myyntiä pyrittiin edistämään syyskuun myyntikampanjalla. Koska varsinaiseen mark-kinointiin käytettävät resurssit olivat edelleen vähäiset, liikkujien määrän kasvattamiseen tähdättiin aktiivisella tiedottamisella ja edullisilla yhteistyökampanjoilla.

Maunulan liikuntahallilla yhdistettiin erilliset il-ma- ja ruutiammuntaradat yhdeksi monitoimiradak-si, jossa harjoittelevat ampujien lisäksi myös jousiam-pujat. Vapautuneet tilat muunnettiin paini- ja judoti-loiksi korvaamaan Olympiastadionilta harjoituskäy-

Asiakaspalautteita seurattiin aktiivisesti.

Kuva

Ant

ero

Aalt

onen


Merkittävimpiä tapahtumia

tammikuu Nyrkkeilyn GB-turnaus Töölön kisahalli

helmikuu Sulkapallon SM-kilpailut Ruskeasuon palloiluhalli

Kuntouintikisa Ruoholahden uimahalli

Thainyrkkeilyn SM-kilpailut Töölön kisahalli

Yleisurheilun SM-hallikilpailut Liikuntamylly

maaliskuu Nyrkkeilyn SM-kilpailut Töölön kisahalli

Nuorisopyöräilykilpailut Liikuntamylly

Käsipallon SM-fi naali Pirkkolan palloiluhalli

huhtikuu Sulkapallon Finnish International Championships Ruskeasuon palloiluhalli

Telinevoimistelun Finn Gym Liikuntamylly

Liikuntalaitososasto

elokuu Veteraanien koripallon EM-kilpailut Töölön kisahalli

syyskuu Suomi – Tanska-koripallomaaottelu Töölön kisahalli

lokakuu Kansainväliset sulkapallokilpailut Ruskeasuon palloiluhalli

SvoLi Games Töölön kisahalli

Suomi sauvoo - sauvakävelytapahtuma Pirkkolan liikuntapuisto

marraskuu Rytmisen voimistelun kansainvälinen kilpailu Kampin liikuntakeskus

joulukuu Pöytätenniksen kansainvälinen Finlandia Open Ruskeasuon liikuntahalli

Nuorten rytmisen voimistelun kansainväliset kilpailut Töölön kisahalli

Kuutamouinti – Itäkeskuksen ja Ruoholahden uimahalli

Kodittomien joulujuhla Töölön kisahalli

Kuva

Ant

ero

Aalt

onen


Ulkoliikuntaosasto

Ulkoliikunta- ja ulkoilupalvelutKaupungin yleiset taloudelliset säästötoimet näkyivät supistuksina liikuntapaikkojen kunnossapidossa ja auki-oloajoissa. Liikuntapaikkojen kävijämäärät ylittivät kui-tenkin asetetut tavoitteet ja olivat noin viisi miljoonaa. Liikuntapaikkojen laatutasoa nostettiin ja niiden sovel-tuvuutta monipuolisen liikunnan harrastamiseen lisät-tiin. Vanhojen huoltorakennusten toimivuutta paran-nettiin. Pienten lähikenttien sekä ulkoilualueiden va-rustetasoa parannettiin ja ulkoilureittien viitoitusta ke-hitettiin. Uusittiin valaistuksia, suorituspaikkoja ja sa-laojitusta sekä rakennettiin muun muassa polttopuu-katoksia, porakaivoja ja pysäköintialueita.

Ulkoilun ja hyötyliikunnan edellytysten parantami-seksi jatkettiin yhteistyötä kiinteistö-, rakennus- ja kau-punkisuunnitteluviraston sekä ympäristökeskuksen kans-sa. Rakennusviraston kanssa tehtiin yhteistyötä useissa kohteissa, muun muassa Stop töhryille - projektilta tilat-tiin liikuntapaikkojen ympäristön siistimistyöt.

Suuret lumimassat painoivat Myllypuron liikunta-puiston ylipainehallin maan tasalle kolme kertaa. Vuon-

na 2003 palossa tuhoutuneen Ala-Malmin kentän ka-lustosuojarakennuksen tilalle valmistui uusi rakennus syksyksi. Vesalan kentän huoltorakennus joutui tuho-polton kohteeksi kesäkuun alussa. Rakennus saatiin kor-jausten jälkeen käyttöön syyskauden alussa.

Suomen Hiihtokeskusyhdistys ry palkitsi Helsingin erikoismaininnalla Paloheinän maastohiihtopalvelujen kehittämisestä. Kiitosta saatiin palvelujen monipuoli-suudesta ja hyvistä kulkuyhteyksistä. Paloheinää kii-tettiin myös hiihdon nuorten suomenmestaruuskilpai-lujen järjestelyistä.

UlkoliikuntapaikatUlkoliikuntapaikkoja perusparannettiin, kunnostet-tiin ja hoidettiin yhteistyössä käyttäjien kanssa. Lii-kuntapaikkojen hoidossa tehtiin yhteistyötä järjestö-jen kanssa muun muassa Pajamäen ja Vuosaaren jal-kapallohalleissa sekä useilla urheilukentillä. Yhteistyö Finnair Stadiumin kanssa jatkui Töölön pallokentällä. Kaupungin luonnonhoitosuunnitelma-työryhmässä ke-hitettiin Roihuvuori – Herttoniemi-alueita.

Liikuntapaikkojen ja ulkoilualueiden laatutasoa parannettiin.

Kuva

Rhi

noce

ros

Oy

Liikuntapaikkojen kestävyys ja kunto olivat koetuk-sella kesän lukuisissa eri lajien harjoituksissa ja kilpai-luissa. Tapahtumat sujuivat ajoittain sateisista olosuh-teista huolimatta kiitettävästi.

Talin liikuntapuistossa uusittiin amerikkalaisen jalkapallokentän siirtonurmi ja jalkapallohallin kumi-rouheinen tekonurmi. Talin jalkapallohalli saatiin tam-mikuussa käyttöön vuoden tauon jälkeen. Pukinmäen liikuntapuistoon valmistuivat pienpallokentät ja Tapa-nilaan varastorakennus. Herttoniemen liikuntapuistoon pystytettiin uusi opastejärjestelmä. Osaston ylläpitämät kymmenet luonnonjääkentät olivat käytössä epävakai-sista sääolosuhteista huolimatta kohtuullisesti. Luon-nonjääkenttien talvikausi päättyi maaliskuun alussa, tekojääratojen osalta pari viikkoa myöhemmin. Tekojää-ratatoiminta aloitettiin marraskuun puolivälissä Käpy-lässä ja Kalliossa sekä Pukinmäessä ja Lassilassa joulu-kuun alussa. Tekojäät olivat vilkkaassa käytössä.

Ulkoilualueet ja - puistot, ladut, ulkoilureitit

Ulkoilureittien ja kevyen liikenteen väylien soveltu-vuutta liikuntakäyttöön kehitettiin ulkoilureittisuunni-telman mukaisesti. Kunnostettiin väylien pintaraken-teita, viitoitusta, valaistusta ja reuna-alueita ja kiin-nitettiin huomiota turvallisuusnäkökohtiin. Helsingin pyöräilyn kaksinkertaistamisohjelman mukaisia pää-ulkoilureitistön kehittämistoimia tehtiin yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston kanssa. Liikuntavirasto

markkinoi myös kaupunkisuunnitteluviraston työstä-miä 21 kotiseutupyöräreittiä toimipisteissään ja inter-netsivuillaan. Nuuksio – Luukkaa-opaskartta ja Helsin-gin latukartta uusittiin. Ensi vuonna ilmestyvän pää-kaupunkiseudun ulkoilukartan tarkistukset käynnistyi-vät ja ”Kulttuurikymppi”-latukartta päivitettiin yhteis-työssä paikallisen hiihtoseuran kanssa.

Ulkoilualueiden viihtyvyyttä parannettiin kunnos-tamalla rakennuksia ja keittokatoksia ja kehittämällä alueiden jätehuoltoa. Yhteistyössä rakennusviraston kanssa toteutettiin uusia kuntoiluvälineitä ja kalustei-ta Pitkäkoskelle ja ympäristökeskuksen kanssa suunni-teltiin Vanhankaupunginlahden Natura-aluetta. Uute-lan ja Vuosaaren reitistöjä kehitettiin yhteistyössä kau-punkisuunnitteluviraston kanssa.

Talvikaudella ylläpidettiin runsaat 200 kilometriä latuja. Uutta oli pilottina aloitettu hyvän vastaanoton saanut mSki-latukarttapalvelu, jossa kymmenen la-tureitin kunnossapitoa on mahdollista seurata reaali-ajassa viraston internetsivuilla. Hiihtokausi jatkui huh-tikuulle asti, mutta uusi kausi alkoi vasta joulukuun lo-pussa. Herttoniemen liikuntapuistossa oli mahdollisuus lumilautailuun tykkilumella ylläpidetyssä lumikourus-sa. Herttoniemen hyppyrimäkeä parannettiin. Talven aikana kiitosta saatiin Puotila – Vartiokylänlahti-alueen merelle tehdyistä jääladuista. Retkiluistelijoille kunnos-tettiin kolmen kilometrin luistelu-ura.

Tekojääradan energiankulutus ja ympäristövai-kutukset tutkittiin yhteistyössä Teknillisen korkea-koulun ja opetusministeriön kanssa. Seuranta on osa projektia, jossa kehitetään mallia tulevaisuuden te-kojääradoille.

1 Ulkoilualueiden arvioitu käyntikertamäärä oli noin miljoona.



helmikuu Nuorten hiihdon SM-kilpailut Paloheinä 13. SM-halligolfkisat Talin liikuntapuisto Talviliikuntatapahtuma perheille Kontulamaaliskuu Suomi Luistelee -jäärieha Kallion kenttätoukokuu Nike Premier Cup Töölön pallokenttä UKK-kävelytesti kaupungin henkilöstölle Eläintarhan kenttä Valtakunnallisen pyöräilyviikon aloitus Kaisaniemikesäkuu Stadi Cup Talin liikuntapuisto, Töölön pallokenttä Torch Run -soihtujuoksu Eläintarhan kenttä Helsingin virastojen väliset 9. Golf-joukkuemestaruuskilpailut Luukkaa Suunto-games suunnistuskilpailut Luukkaan ulkoilualueheinäkuu Kansainvälinen nuorten jalkapallon Helsinki Cup, Käpylä ym. nurmikentätelokuu Extreme Marathon -maastojuoksutapahtuma, Solvalla – Pirttimäki

Ulkoliikuntaosasto

syyskuu Erävaelluksen SM-kilpailut Luukkaan ja Salmen ulkoilualueet Pääkaupunkijuoksu Keskuspuisto Nuorten Jukola -suunnistustapahtuma Keskuspuisto Nappulajalkapalloilijoiden peli-illat Töölön pallokenttäkesäkausi Useita kansallisia ja kansainvälisiä yleisurheilukilpailuja Eläintarhan urheilukenttä SM-sarjan krikettiottelut Kaisaniemen kenttä Naisten jalkapallon MM-kilpailujen harjoitukset, mm. Tali Naisten Veikkausliigan SM-otteluita Töölön pallokenttä Maahockeyn SM-otteluita Velodromi Ratapyöräilyn SM-kilpailut Velodromi Amerikkalaisen jalkapallon Vaahteraliigan Suomi – Ruotsi -maaottelu Velodromitalvikausi Bandy-liigan ottelut Kallion kenttä

Kuva

Ant

ero

Aalt

onen


Merellinen osasto

VeneilyKatajanokan vierassataman uuden huoltorakennuksen avajaisia vietettiin kesäkuussa. Huoltorakennus ja vierassataman muut palvelut saivat hyvää palautetta veneilijöiltä.

Veneilytoiminta käynnistyi Vuosaaren Porslahden uudessa venesata-massa venekerhon toimesta.

Venesatamien turvallisuutta parannettiin sijoittamalla lisää aallonvai-mentimia satamien edustoille. Myös venepaikkojen palvelutasoa nostettiin muun muassa lisäämällä kävelyaisoilla varustettuja venepaikkoja ja säh-köistämällä neljän sataman venepaikat. Liikuntarajoitteisten veneilijöiden tarpeita huomioitiin muuttamalla laiturirakenteita esteettömiksi.

Suoravuokrausasiakkaiden ja seurojen lisäksi jatkettiin yhteistyötä hel-sinkiläisten veneseurojen neuvottelukunnan kanssa. Eri kaupunginosien asukasyhdistysten kanssa tehtiin myös antoisaa yhteistyötä.

Veneiden talvisäilytyspaikkojen vähäinen määrä Helsingissä herät-ti keskustelua.

Kesän ja syksyn aikana liikuntaviraston, rakennusviraston ja raken-nusvalvontaviraston edustajat kartoittivat yhdessä kaupungin omistamil-

la rannoilla olevat yksityiset laiturit niiden yleisilmeen ja turvallisuuden parantamiseksi. Tarkastuksessa löytyi joidenkin luvattomien laitureitten lisäksi muutamia huonokuntoisia laitureita.

VesiliikenneSäännöllistä vesireittiliikennettä järjestettiin yhteistyössä alan yrittäjien kanssa Pihlajasaareen, Uunisaareen ja Kaunissaareen. Lisäksi liikuntavi-rasto oli mukana Harakan saaren liikenteen järjestämisessä yhdessä ym-päristökeskuksen kanssa. Reitit kilpailutettiin alkuvuodesta ja säännöllis-ten vuorojen määrä lisääntyi edellisvuoteen verrattuna. Lisäksi osasto yl-läpiti 24: ää vesiliikennelaituria.

Uimarannat, saariston ulkoilupuistot ja - alueet sekä ulkoilusaaret

Sateinen kesä laski selvästi uimarantojen kävijämääriä edelliskesiin ver-rattuna. Kallahdenniemen uimarannalla otettiin käyttöön uusi huoltora-kennus. Pikkukosken ja Uunisaaren uimarantojen uusien huoltorakennus-ten rakennustyöt alkoivat. Hietarannassa järjestettiin suuren suosion saa-

nut laskuvarjohyppykilpailu sekä beachvolleyn ja beachfutiksen SM-osa-kilpailuja. Aurinkolahden uimarannan toteutussuunnittelu alkoi loppu-vuodesta. Uimarantojen jätehuollon kapasiteettia lisättiin.

Loppukesän tulvat Vantaanjoella huononsivat veden laatua niin, että Tuorinniemen, Mustikkamaan ja kaikki jokivarren uimarannat jouduttiin asettamaan uintikieltoon. Tulva irrotti myös jokivarren uimarantojen lai-turit ja huuhtoi rantojen uimarantahiekat suurimmaksi osaksi pois. Pik-kukosken uimarannalla jouduttiin poistamaan kerros tulvaveden tuomaa lietettä koko rannan alueelta ja korvaamaan se uudella uimarantahiekal-la. Turvallisuussyistä rannan vesialue vielä siivottiin ja raivattiin roskista, puunoksista ja juurakoista.

Kaunissaaressa remontoitiin mökkejä ja keittokatoksia sekä saatettiin loppuun tilaussaunan remontti. Rakennettiin useita uusia käymälöitä. Pih-lajasaareen rakennettiin paineviemäri ja saaressa alkoivat mittavat luon-nonhoitotyöt. Saaren vanhoja rakennuksia ja liikennelaituria kunnostet-tiin. Naturistialueen aita valmistui syksyllä. Lähteelässä uusittiin käymä-löitä ja henkilöstöyrittäjä avasi entiseen vartiotupaan kioskin.

Kalastus ja merilinnustusKaupungin vesialueille myytiin 10 022 kalastuslupaa ja ulkosaarille ja luo-doille 74 merilinnustuslupaa. Vanhankaupunginkosken ja - suvannon lu-pamyynnissä tapahtui selvä lasku, joka johtui Vantaanjokeen päässeistä suurista jätevesipäästöistä. Muuten lupamäärät säilyivät lähes ennallaan. Kaupungin edustan merialueelle istutettiin hoitovelvoitteen perusteella noin 204 000 siikaa, 36 000 vaellusikäistä meritaimenta sekä Vantaanjo-keen 20 000 yksivuotiasta meritaimenta.

Kevään aikana järjestettiin koululaisille yhteistyössä koulujen kanssa kalastukseen tutustumista. Lisäksi järjestettiin useita kalastukseen liitty-viä tilaisuuksia, joista suosituimpia olivat kesän onkitapahtumat ja Kos-kipäivä Vanhankaupunginkoskella. Tapahtumia tuettiin kirjolohi-istutuk-sin. Yhteistyö kalatalousalan järjestöjen ja tutkimuslaitosten sekä viesti-mien kanssa jatkui hyvänä.

Säännölliset vesireittiliikennevuorot saariin lisääntyivät.

Kuva

Hel

sing

in k

aupu

ngin

kuv

apan

kki /

Mat

ti T

irri



huhtikuu Koskimelonta (Ice Break Freestyle) Vanhankaupunginkoskitoukokuu Helsinki merellä Kauppatori Stadi-onki Mustikkamaakesäkuu Katajanokan uuden huoltorakennuksen avajaiset Katajanokan vierassatama Beach volley -turnaus Hietarannan uimaranta Juhannusvalkeat Seurasaari Lohenuistelukisat Kaivopuistoheinäkuu Liitokiekkoturnaus Hietarannan uimarantaelokuu Dragonmelonnat Kaisaniemenlahtisyyskuu Koskipäivä Vanhankaupunginkoskijoulukuu Joulupolku Seurasaari

Merellinen osastoKu

va A

nter

o Aa

lton

en


Liikunnanohjausosasto

LiikunnanohjausLiikunnanohjauksen asiakasmäärä kasvoi tehostuneen markkinoinnin ja uuden ilmoittautumisjärjestelmän ansiosta. Koululaisten uimakoulujen siirtyminen opetusvirastolta liikuntavirastolle lisäsi lapsiasiakkaiden mää-rää. Ruotsinkielisen liikunnanohjauksen kehittämistarpeita kartoitettiin ruotsinkielisille yhteisöille tehdyllä kyselyllä.

Huhtikuussa alkoi pilottina ohjaustoimintaan ilmoittautuminen pu-helinautomaattijärjestelmän avulla. Koululaisten uinnin opetussuunni-telmia ja tuntisisältöjä tarkistettiin.

Terveysliikunnan kehittäminen aloitettiin muun muassa täsmentämällä tuntisisältöjä, jolloin tunnit soveltuivat esimerkiksi henkilöille, joilla oli yli-painoa, aikuisdiabeteksen riskiä tai lieviä tuki- ja liikuntaelinsairauksia.

Eläkeläisjärjestöt saivat vanhusten liikuntaneuvontaa. Senioriliikun-nan kehittämissuunnitelma vuosille 2004 – 2010 valmistui. Lisäksi aloitet-tiin senioriliikuntavuoden 2005 valmistelu. Senioriliikunnan tavoite 200 ohjaustuntia viikossa ylittyi selvästi.

MaahanmuuttajaliikuntaVuoden alusta maahanmuuttajien liikunta toimi EU-Urban-rahoituksella Kontulassa ja Myllypurossa.

Toiminnan painopisteenä oli lasten, nuorten ja perheiden liikuntahar-rastuksen lisääminen ja kehittäminen. Tavoitteena oli myös opettaa maa-hanmuuttajille uusia liikuntamuotoja ja - taitoja. Uutta oli muun muassa naisten pyöräilyn opetus sekä hiihto- ja luistelukurssit koululaisten tal-vilomalla.

Suosittuja liikuntamuotoja olivat miesten omatoiminen jalkapallo, vesivoimistelu sekä musliminaisten uinti ja uimakoulut, joissa oli ennä-tysmäärä kävijöitä.

Projektit ja tapahtumatUlkopuolisilla määrärahoilla toteutettiin useita projekteja. Koululaisten iltapäiväkerhoja järjestettiin yhteistyössä liikuntaseurojen kanssa Etelä-

Suomen lääninhallituksen tuella. Kivikko – Kurkimäki-alueen liikuntatoi-minta sai edelleen tukea EU-Urbanilta.

Lähiöliikunta ja henkilöstöliikunta järjestivät lukuisia tapahtumia. Lähiöliikunta organisoi muun muassa paljon julkisuutta saaneen sauva-kävelytempauksen Helsingistä Brysseliin elokuussa. Hanke sai tukea EU-Urbanilta.

Lähiöliikunta osallistui Itä-Helsingin terveysasemien tapahtumaan, jossa yli 300 asiakasta osallistui rastireittiin ja sai liikuntaneuvontaa. Lii-kunnanohjaus osallistui aiempien vuosien tapaan Liikuntamyllytys-tapah-tumaan, joka liikutti 1000: ta päiväkoti-ikäistä lasta. Lisäksi osallistuttiin kansainväliseen Autottomaan päivään ja perheille suunnattuun Lasten lii-kunnan ihmemaa - tapahtumaan.

Päiväkotiliikunnan kehittäminen Helsingissä - raportti valmistui. Sen perusteella aloitettiin kokeilu, jossa liikunnanohjaaja opetti päiväkotien lapsille ja henkilökunnalle uusia liikuntaleikkejä. Kokeilu osoitti tarpeel-lisuutensa.

ErityisliikuntaToiminta sisälsi vesivoimistelua, kuntosaliharjoittelua ja voimistelua. Uut-ta oli motorisesti kömpelöille lapsille suunnattu jumppa. Syksyllä aloitet-tiin yhteistyössä Helsingin ja Uudenmaan lasten ja nuorten sairaalan kans-sa pilottiryhmä, joka kohdistui riittämättömästi liikkuviin lapsiin ja nuo-riin. Sairaala ohjasi ryhmiin asiakkaitaan, jotka olivat hoidossa ylipainon vuoksi. Toimintaa jatketaan ensi keväänä.

Erityisuimakortin jakoperusteet täsmennettiin loppuvuodesta. Erityis-liikunnan kehittäminen aloitettiin keväällä tehdyn erityisliikunnan asiak-kaille ja järjestöille suunnatun kyselyn tulosten suuntaamana.

Yhteistyökurssit vammaisjärjestöjen kanssa täydensivät kaupungin erityisliikuntapalveluja. Uutta oli autististen lasten liikuntakerho. Myös lähiöliikunnassa käynnistyi uusia erityisryhmiä, muun muassa mielen-terveyskuntoutujille. Vuoden tavoite 140 viikkotuntia kausien aikana ylit-tyi 157 tuntiin.

LähiöliikuntaLähiöliikunta toimi edelleen Kontulassa, Myllypurossa ja Pihlajamäessä lä-hiöprojektin osittaisella tuella, sekä Maunulan ja Vuosaaren alueilla osas-ton omin resurssein. Uusia ryhmiä perustettiin ja kaikkiaan ohjelmassa oli noin 40 eri liikuntalajia. Sosiaali- ja terveysviraston yhteistyönä pienryh-miä oli yhteensä 15. Melontaretkiä ja suosittuja retkiä viraston ulkoilualu-eille järjestettiin kaikkiaan 20. Lähiöliikunnan kirkkovene oli ahkerassa käytössä. Lähiöliikuntaa leimasi edelleen runsas yhteistyö muiden toimi-joiden esimerkiksi alueiden asukas- ja yrittäjäyhdistysten, liikuntaseuro-jen ja eri hallintokuntien kanssa. Asiakaskyselyllä kartoitettiin keskeisten kohderyhmien toiveita. Toiminnasta saatiin hyvää palautetta.

HenkilöstöliikuntaHenkilöstöliikunnan tavoite oli tarjota myönteisiä liikuntakokemuksia ja näin edistää kaupungin työntekijöiden omaehtoista liikunnan harrasta-mista. Henkilöstö liikkui ahkerammin kuin koskaan aikaisemmin perintei-sen kuntoliikunnan parissa. Käyntikerrat nousivat 17 prosenttia. Tästä suu-rin osa selittyy henkilöstöliikunnan siirtymisestä Yrjönkadun liikuntakes-kuksen loistaviin tiloihin. Henkilöstöä kannustettiin omatoimiseen liikun-taan ja virastorajat ylittävään harrastustoimintaan. Yhteistyö työterveys-keskuksen kanssa laajeni. Henkilöstöliikuntakonsulttien ohjelmaan sisäl-tyi yhteensä 122 liikuntatapahtumaa.

Rastilan leirintäalueRastilan leirintäalue jatkoi toimintaansa nettobudjetoituna yksikkönä. Leirintäalueen hallintomalleista tehtiin selvitys. Sen perusteella leirintä-alue säilyy liikuntaviraston alaisuudessa ja siirtyy vuoden 2005 alussa lii-kunnanohjausosastosta merelliseen osastoon. Käyttötalouden katetavoi-te ylitettiin, mutta yöpymisvuorokausien määrä jäi asetetusta tavoittees-ta muun muassa huonon kesän vuoksi. Rakennuksissa tehtiin sisäremont-teja. Uuden mökkialueen kunnallistekniset työt valmistuivat, ja syksyllä aloitettiin kolmen uuden mökin rakentaminen.

Osaston vuositeemana oli maahanmuuttajaliikunnan kehittäminen.


LiikunnanohjausosastoKu

va A

nter

o Aa

lton

en


Hallinto-osasto

HallintopalvelutHallintoyksikkö valmisteli osastojen kanssa siirtymisen Hela/Pros-dokumentinhallintajärjestelmään. Johtoryh-mä hyväksyi käyttöönottosuunnitelman marraskuussa. Järjestelmään siirrytään vuoden 2005 alussa. Järjestel-mään viedään kaikki lautakunnan kokousasiakirjat ja virastossa tehtävät päätösluettelopäätökset.

Viraston arkistosäännön tarkistaminen aloitettiin. Siihen kuuluu osana postinkäsittely- ja kirjaamisohje, joka uusittiin toimintavuoden aikana.

TalouspalvelutTalousyksikkö raportoi kuukausittain talousarvion to-teutumisesta käyttötalouden, investointien ja irtai-men omaisuuden hankintojen osalta. Yhdessä tekni-sen yksikön kanssa koottiin liikuntatoimen talousar-vioehdotus vuodeksi 2005 ja taloussuunnitelmaehdo-tus vuosiksi 2005 – 2007.

Talousyksikkö osallistui viraston johtamisen tie-tojärjestelmän (Joti) kehittämiseen ja vastasi kehittä-misprosessista, joka koski sisään tulevan rahan mak-

suliikennettä. Yksikkö valmisteli viraston liittymistä kaupungin keskitettyyn taloushallintopalveluun te-kemällä erilaisia selvityksiä ja kuvaamalla toiminta-tapoja. Sähköisen laskujenkäsittelyjärjestelmän käyt-töönoton valmistelua jatkettiin.

Henkilöstöhallintopalvelut

HenkilöstöLiikuntaviraston vakanssimäärä oli vuoden lopussa 474. Kahdeksan vakanssin lisäyksen aiheutti opetusvirastolta siirtyneet uimaopettajat. Vakinaisessa palvelussuhteessa oli vuoden lopussa 442 työntekijää, joista kuukausipalk-kaisia oli 143 ja tuntipalkkaisia 299. Määräaikaisia oli 30, joista tuntipalkkaisia 22 ja kuukausipalkkaisia 8.

Vapautuneisiin tehtäviin valittiin 29 henkilöä pysy-vään palvelussuhteeseen. Henkilömäärän vaihtelut eri vuodenaikoina ovat melkoiset toiminnan kausiluontei-suuden vuoksi. Virastossa toimi määräaikaisina 109 kau-sityöntekijää, 51 opiskelijaa kesätyöntekijöinä sekä 103 liikunnan tuntiohjaajaa. Työvoimapalvelu Oy: n veloitus

ostopalveluista oli 384 244 euroa. Työllistämisvaroin työs-kenteli vuoden aikana 51 henkilöä. Kaupungin keskitet-tyyn taloushallintoon siirtymisen johdosta siirtyy kuusi vakanssia talous- ja suunnittelukeskukseen 1.1.2005 lu-kien. Lähtövaihtuvuus oli 15 henkilöä. Vanhuus- ja työky-vyttömyyseläkkeelle siirtyi kuusi ja kaupungin palveluk-sesta erosi yhdeksän henkilöä. Vuorotteluvapaata käyt-ti 8 ja osa-aikaeläkkeellä oli 12 henkilöä.

Liikuntaviraston seitsemäs henkilöstöraportti val-mistui. Vuoden aikana ammattijärjestöjen kanssa käy-tyjen neuvottelujen tuloksena tarkistettiin 273 henkilön peruspalkkaa, yhteensä noin 6 700 euroa kuukaudessa. Työntekijöiden työsuoritusten arviointi käynnistettiin ke-sällä. Henkilöstön hankinnassa otettiin vuoden aikana käyttöön sähköinen rekrytointijärjestelmä, jonka kautta esimerkiksi kesätyöntekijäksi haki 2 520 nuorta.

KoulutusLiikuntavirastolaisista kuusi suoritti liikuntapaikkames-tarin erikoisammattitutkinnon. Viisi oppisopimusopis-kelijaa suoritti liikuntapaikanhoitajan ammattitutkin-non. Kunnia- ja ansiomerkkejä myönnettiin 15 henkilölle. Huomionosoituksiin käytettiin 10 225 euroa. Henkilös-tökoulutukseen osallistui vuoden aikana kaikkiaan 220 henkilöä ja koulutuspäiviä kertyi yhteensä 1492,5.

Tyhy-toimintaLiikuntaviraston henkilöstöstä kuntoremonttiin osal-listui 21 henkilöä ja muihin kuntoutuksiin 11. Lisäksi henkilöstöä osallistui eri ikäryhmille kohdistettuihin terveystarkastuksiin.

Työntekijöistä 13 osallistui 55 vuotta täyttäneille kohdennettuun monipuoliseen ikääntymistekijät huo-mioonottavaan koulutukseen. Työhyvinvointimittauk-sen tulosten käsittelyä varten järjestettiin esimiesval-mennusta. Tulosten käsittely työyhteisöissä johti usei-den kehittämishankkeiden käynnistämiseen, joiden to-teutumista myös viraston johto seuraa.

PalvelussuhdeasunnotViraston henkilökunnan käytössä oli vuoden lopussa 11 aravalainoitteista ja 53 vapaarahoitteista asuntoa.

Henkilöstön osallistuminen koulutukseen lisääntyi edelleen.

Vakanssien määrän kehitys vuosina 2000 – 2004. 2000 2001 2002 2003 2004Vakanssimäärä 444 455 467 466 474

Henkilöstön koulutuspäivien lukumäärät vuosina 2000 – 2004. 2000 2001 2002 2003 2004Koulutuspäivät 792 1 100,5 1 161,5 1 452,5 1 492,5

Liikuntavirastossa suoritettuja tutkintoja vuosina 2000 – 2004. 2000 2001 2002 2003 2004 YhteensäLiikuntapaikanhoitajan ammattitutkinto 9 0 4 5 5 23Liikuntapaikkamestarin erikoisammattitutkinto 7 7 8 0 6 28Johtamisen erikoisammattitutkinto 1 3 6 1 11Yhteensä 16 8 15 11 12 62


L iikuntavirasto selvitti kyselyllä liikuntaseurojen mielipiteitä ja kehittämisajatuksia liikuntaviras-

ton palveluista ja tehtävistä. Kyselyn saaneista 415 liikuntaseurasta kyselyyn vastasi 292 eli 70 prosent-tia seuroista.

Liikuntaseuroja pyydettiin arvioimaan liikunta-viraston palveluiden ja tehtävien tärkeyttä asteikol-la 1 – 5. Tärkeimmiksi palveluiksi ja tehtäviksi nousi-vat seurojen taloudellinen tukeminen (4,74), harjoi-tus- ja kilpailutilojen tarjonta (4,46), liikuntapaikko-jen kunnossapito (4,35), liikuntapaikkojen varaami-nen (4,32) ja liikuntapaikkojen suunnittelu- ja raken-taminen (4,30). Liikuntapaikoista tärkeimpiä olivat liikuntasalit ja - hallit (4,17), urheilu- ja palloilukentät (3,20), ulkoilualueet (2,94), ulkoilutiet ja - reitit (2,87) sekä kuntosalit (2,84).

Liikuntaviraston palveluita käyttäneitä liikuntaseu-roja pyydettiin arvioimaan asteikolla 1 – 5, miten hyvin liikuntavirasto on onnistunut hoitamaan eri palveluja ja tehtäviä. Asiakaspalaute oli varsin myönteistä, eri palveluiden asiakastyytyväisyyden arvosanojen kes-kiarvo vaihteli kolmen ja neljän välillä. Parhaan arvo-sanan saivat ulkoilutiet ja - reitit (3,90), ulkoilualueet (3,88), uimahallit (3,88), hiihtoladut (3,84), kuntora-dat (3,72) sekä liikuntasalit- ja hallit (3,68). Eniten ke-hittämistä seurojen mielestä on ohjatun liikunnan yh-teiskursseissa (2,91), liikuntapaikkojen suunnittelus-

Liikuntaseuratutkimus

Liikuntaviraston palveluista tärkeimmäksi koettiin seurojen

taloudellinen tukeminen.

Kuva

Ant

ero

Aalt

onen

sa ja rakentamisessa (3,07), seurojen toiminnasta tie-dottamisessa (3,17) ja harjoitus- ja kilpailutilojen tar-jonnassa (3,18).

Liikuntaseurojen parhaat yhteistyömahdollisuu-det liikuntatoimen kanssa olivat liikuntatapahtumien järjestämisessä (3,29), liikuntaseurojen toiminnasta tiedottamisessa (3,29), liikuntapaikkojen suunnitte-lussa (3,04), terveysliikunnan järjestämisessä (2,93) ja ohjatun liikunnan yhteistyökurssien järjestämises-sä (2,90).

Liikuntaviraston nykyisten liikuntaseura-avustus-ten jakoperusteista tärkeimpinä pidettiin alle 19-vuo-tiaiden harjoitustuntien määrää (4,15) ja alle 19-vuo-tiaiden harjoittelijoiden määrää (4,11).

Mahdolliset liikuntatilojen maksujen korotukset tulisi vastaajien enemmistön (57 %) mukaan kohden-taa ensisijaisesti aikuisten toimintaan. 42 % vastaa-jista oli sitä mieltä että korotukset tulee kohdistaa se-kä aikuisten että alle 19-vuotiaiden toimintaan tasa-puolisesti.

Kun seuroilta kysyttiin, mikä liikuntapaikka tulee rakentaa Helsinkiin seuraavan viiden vuoden aikana, niin ehdotukset jakaantuivat laajasti. Eniten seurat eh-dottivat rakennettavaksi jalkapallohallia (24 mainintaa), monitoimihallia (19), palloiluhallia (16), liikuntahallia (12), jalkapallokenttiä (12), jäähallia (12), kamppailu-lajikeskusta (12) ja uimahallia (10).


Kehittämisyksikkö

Johtamisen tietotukea kehitettiin laajentamalla Joh-tamisen portaalin tietosisältöä. Liikuntaviraston joh-

tamisen tietojärjestelmiä on esitelty liikuntavirastoa asiassa konsultoivan yrityksen aloitteesta Helsingin kaupungin muiden virastojen johtamisen tietojärjes-telmien kehittäjille ja yhdessä kaupunginkanslian edus-tajan kanssa Suomen ulkoministeriölle.

Helsinki oli mukana Suomalaisen liikunnan tieto-pankin kuntajaoksessa, joka valmisteli esityksen tie-topankin kehittämisestä palvelemaan paremmin kun-tien tarpeita.

Tekninen yksikköHankesuunnittelu sekä rakennusinvestointien suunnit-telu ja toteutus. Liikuntapaikkojen suunnitteluun, ra-kentamiseen, perusparannuksiin ja alueiden esiraken-tamisiin käytettiin lähes 9,2 miljoonaa euroa.

Hankesuunnitelmia tehtiin mm. Pikkukosken uima-rannan huoltorakennuksesta, Latokartanon väestö-suojasta / liikuntahallista, Tattarisuon konevarastos-ta, Pihlajasaaren paineviemäristä ja pumppaamosta sekä Eläintarhan urheilukentän vanhasta pukusuojas-ta ja tunnelista.

Viestintä ja markkinointiVuoden aikana siirrettiin suunnitelmien mukaisesti pai-nopistettä sähköisen viestinnän hyödyntämiseen. Inter-netsivujen uudistaminen sisältyy osana viraston uuteen tietotekniikkalinjaukseen vuosiksi 2004 – 2006. Liikun-tavirasto on mukana yhtenä viidestä pilottivirastosta, jotka siirtyvät ensimmäisinä Helsingin uuteen verk-koportaaliin. Viraston oma työryhmä osallistui uusien sivujen konseptisuunnitteluun ja sisällön siirron val-misteluun.

Internetsivujen sisältöä kehitettiin muun muassa luomalla uusi sivu poikkeusaukioloaikatiedotteille ja julkaisemalla esitteitä tulostettavina pdf-tiedostoina. Joulukuussa avattiin uusi latukarttapalvelu. Internet-sivujen kävijämäärä oli yhteensä noin 720 000.

Sähköisessä asioinnissa otettiin tärkeä edistysas-kel, kun kesätyöntekijöiden haku toteutettiin kaupun-gin yhteisen rekrytointijärjestelmän kautta.

Viestintään ja markkinointiin oli koko virastossa käytössä entistä niukemmat määrärahat, minkä vuok-si osasta painettuja esitteitä luovuttiin ja tietoa siirret-tiin yhä enemmän internetiin.

Visuaalisen ilmeen uudistustarpeita kartoitettiin ja valmisteltiin ohjeiston uusimista.

Ulkoinen viestintä ja markkinointi

Aktiivinen lehdistötiedottaminen jatkui. Toimittajayh-teistyötä kehitettiin järjestämällä Kaupunkitoimittajat ry: n jäsenille tutustumistilaisuus liikuntavirastoon. Vuo-den 2005 yleisurheilun MM-kisat toivat liikuntaviras-toon jo tänä vuonna useita toimittaja- ja asiantunti-

Viestinnän painopistettä siirrettiin sähköiseen viestintään.Tekninen yksikkö osallistui Helsingin alueella ta-

pahtuvaan kaavoitustyöhön ja valmisteli kaava- ym. lausuntoja. Yksikkö oli myös asiantuntijana viraston vuokraustoiminnassa sekä ylläpiti vuokrarekisteriä ja hallinta-aluekartastoa. Jatkettiin digitaalisen piirus-tusarkiston sekä dokumentoinnin ja atk-ympäristön kehittämistä sekä PlaNet-projektinhallintajärjestel-män käyttöönottoa.

Yksikkö toimi asiantuntijana myös liikuntaviraston kiinteistöjen ja alueiden kunnossapitotehtävissä. Sata-mien laituripaikkojen kartoitus ja piirustusten ajanta-saistaminen aloitettiin. Pääkaupunkiseudun ulkoilu-kartan 2005 tekeminen aloitettiin yhteistyössä pää-kaupunkiseudun kuntien, YTV: n sekä Uudenmaan tie-piirin kanssa.

TietotekniikkapalvelutViraston tietotekniikan merkittävä ohjausväline on voi-massa oleva tietotekniikkalinjaus. Vuoden alussa hy-väksyttiin kaudelle 2004 – 2006 yhteistyössä eri osas-tojen ja yksiköiden kanssa laadittu Liikuntaviraston tie-totekniikkalinjaus 2004 – 2006 - raportti. Dokumentin-hallinnan (esityslista, pöytäkirja, päätösluettelo) käyt-

töönottosuunnitelma laadittiin osastojen ja yksiköiden kanssa seuraavan vuoden alusta alkavaa tuotantovai-hetta varten. Viestintäyksikön vetämää viraston koti-sivujen uudistamisprojektia ja liikunnanohjausosastoa kurssien ilmoittautumisjärjestelmän testausvaihetta tuettiin. Keskitetyn taloushallinnon (AdeEko+ ja osto-laskujen sähköinen käsittelyjärjestelmä BIP) edellyttä-mät asennus- yms. tehtävät suoritettiin. Viraston käy-tössä oleviin sovelluksiin tehtiin päivityksiä.

Lähiverkon toimintavarmuus oli hyvä. Viraston lä-hiverkon sekä hajautettujen toimipisteiden tietoteknii-kan kehittäminen ja ylläpito hoidettiin keskitetysti. Laa-jennettiin liikuntaviraston tietoliikenneyhteyksiä liittä-mällä Kampin ja Käpylinnan toimipisteet kiinteällä yh-teydellä (ADSL) ja Roihupellon tukikohta valokaapeli-yhteydellä Helsingin kaupungin tietoliikenneverkkoon (Helnet). Virastosta on nyt yhteensä 31 toimipistettä lii-tetty kiinteällä ADSL-yhteydellä ja viisi valokaapeliyh-teydellä kaupungin verkkopalveluihin.

Laadittiin toteutussuunnitelma työasemien asen-tamiseksi Helsingin kaupungin Windows XP -vakiomal-lin mukaiseksi. Suunnitelman toteuttaminen aloitet-tiin vuoden lopulla. Mikrotietokone-, oheislaite- ja oh-jelmistohankinnat valmisteltiin kaikille tulosyksiköil-le keskitetysti ja lähiverkon vanhentuneita työasemia korvattiin uushankinnoilla. Verkosta poistettuja työase-mia siirrettiin liikuntapaikoille.

Mikrotuki, laiteasennukset yms. hoidettiin keski-tetysti. Lähiverkossa oli vuoden lopussa 180 työase-maa, 6 palvelinta ja 2 palvelinta ulkoistettuna. Yksit-täisissä toimipisteissä ilman tietoliikenneyhteyksiä oli 30 mikrotietokonetta.

Kuva

SK-

foto


Investointihankkeet osastoittain:

Liikuntalaitososasto● Kumpulan maauimalan perusparannuksen urakkavaihe käynnistyi● Oulunkylän tekojääradan kylmäjärjestelmän muutostyöt val-

mistuivat● Töölön kisahallissa saatettiin loppuun B-osan LVV-perusparannus● Töölön kisahallin A-osan ilmastoinnin ja lämmön talteenoton

perusparannustyö aloitettiin● Itäkeskuksen uimahallin jätehuone valmistui● Itäkeskuksen uimahallin ilmastoinnin imukuilun säleikkö uusittiin● Itäkeskuksen uimahallin irronneita laatoituksia korjattiin laa-

jalta alueelta● Yrjönkadun uimahallin höyrysaunan kosteusvauriot korjattiin

ja tanssisalin parkettilattia perusparannettiin● Pirkkolassa tehtiin uimalammikon ympäristön perusparannus-

töitä ja korjattiin vedenkäsittelyjärjestelmää

Ulkoliikuntaosasto● Käpylän liikuntapuiston tekojäärata/hiekkatekonurmi ja moni-

toimikenttä/tekojääkiekkokenttä valmistuivat● Rautatientorin siirrettävän tekojääradan suunnittelua jatkettiin● Tuomarinkylän tallien lattiat uusittiin● Tuomarinkylän kartanon tallien yleisö wc: n suunnitelmat val-

mistuivat● Laajasalon liikuntapuiston ympäristötyöt valmistuivat● Latokartanon kentän peruskorjaus valmistui● Ulkoiluteitä valaistiin 6,3 kilometriä, peruskorjattiin 12 kilomet-

riä ja valaistuksen peruskorjauksia tehtiin 2,3 kilometriä● Salmen, Pirttimäen ja Luukkaan ulkoilualueilla peruskorjattiin

rakennuksia, matkailuvaunualueita ja ulkoilureittejä● Vesalan ja Lauttasaaren monitoimikentän peruskorjaus valmistui● Herttoniemenrannan monitoimikentän uudisrakennustyö valmistui● Talin liikuntapuiston amerikkalaisen jalkapallokentän siirto-

nurmi uusittiin

● Paloheinän ulkoilumajan pysäköintialueen rakennustyö val-mistui

● Ulkokenttien huoltorakennusten kosteusvaurioita peruskorjattiin● Vesalan kentän palanut huoltorakennus korjattiin● Eläintarhan urheilukentän ja vanhojen pukusuojarakennusten

peruskorjaustyö yleisurheilun vuoden 2005 MM-kilpailuja var-ten aloitettiin

● Kivitorpan kenttien peruskorjaustyö aloitettiin● Ympäristötöitä tehtiin mm. Pajamäen ja Töölön pallokentän

alueilla

Merellinen osasto● Kallahdenniemen uimarannan huoltorakennus valmistui● Pihlajasaaren Elannon huvilan korjaustyötä jatkettiin● Pihlajasaaren vieraslaituri korjattiin● Marjaniemen uimarannan uudet wc: t valmistuivat● Rantamuureja korjattiin mm. Humallahdessa, Munkkiniemes-

sä, HSS Liuskasaaressa ja HSK Vattunokan venesatamassa● Venesatamien sähkö- ja vesipisteiden rakentamista jatkettiin● Venesatamissa tehtiin ympäristötöitä● Kaunissaaren ja Elisaaren ulkoilualueilla jatkettiin rakennusten

peruskorjauksia● Merimelojien majan korjaustyöt saatiin päätökseen● Uunisaaren uuden huoltorakennuksen rakentaminen aloitettiin● Katajanokan vierassataman aluetyöt valmistuivat● Pikkukosken koripallokenttä peruskorjattiin ja Hietarannan

uuden koripallokentän rakennustyö aloitettiin● Pikkukosken uimarannan huoltorantarakennuksen rakennus-

työ aloitettiin

Rastilan leirintäalue● Rastilan leirintäalueen kolmen uuden vuokramökin rakentami-

nen aloitettiin Kuva

Ant

ero

Aalt

onen

Kehittämisyksikkö


jaryhmiä tutustumaan kisapaikkoihin ja Helsingin lii-kunta-asioihin.

Julkista keskustelua seurattiin päivittäin ja vastinei-ta yleisönosastokirjoituksiin laadittiin runsaasti. Syksyn kunnallisvaalien yhteydessä seurattiin liikuntateemoja. Vuoden aikana vilkasta julkista keskustelua herättivät mm. Rautatientorille suunniteltu tekojäärata, Palohei-nä Golfin suunniteltu laajennus, veneiden talvisäilytys, jäähallirakentaminen ja jääurheilun avustukset sekä Tai-vallahden asemakaava kylpylähotelleineen.

Normaalien vuosittaisten lehti-ilmoitusten lisäksi toteutettiin useita erillisiä kampanjoita uimahalleis-sa ja kuntosaleilla: keväällä Helsingin Energian asia-kaslehden tarjouskuponki, syksyllä kausikorttitarjous, opiskelijoiden tarjousviikko ja joululomatarjous lapsil-le. Lisäksi virastolla oli tarjouksia SportProfit- ja Hel-sinki-korteissa. Messuille ei osallistuttu omalla osastol-la, vaan tehtiin yhteistyötä eri virastojen kanssa Mes-sukeskuksessa kaupungin yhteisosastolla kahdeksas-sa eri tapahtumassa.

Liikuntavirasto sai monipuolista näkyvyyttä tapah-tuma-avustusta saaneiden ja muiden yhteistyötapahtu-mien yhteydessä. Viraston toiminta näkyi kesällä sään-nöllisesti TV1: ssä, kun Summeri-ohjelmaa kuvattiin jäl-leen Uimastadionilla. Elixir-ohjelmaa kuvattiin syksyllä Eläintarhan urheilukentällä ja Liikuntamyllyssä. Keskitet-ty puhelinneuvontapalvelu päättyi vuoden lopussa.

Sisäinen viestintäMerkittävin uusi asia oli Viestikapula-henkilöstölehden lukijatutkimus, joka antoi suuntaviivoja lehden sisällön kehittämiseen. Viestikapulan ilmestymiskertoja lisättiin yhdellä, ja lehti ilmestyi neljä kertaa vuodessa.

Sisäinen tiedotuslehti Sukkulaviesti ilmestyi 22 ker-taa. Lehden sähköinen versio valmistui. Intranetin to-

teuttamista siirrettiin eteenpäin, kunnes internetsivu-jen uudistaminen on saatu valmiiksi.

Uutta olivat sisäiset tiedotustilaisuudet, jotka jär-jestettiin koko henkilökunnalle vuonna 2003 toteute-tun työhyvinvointikyselyn tuloksista. Palautekyselyn mukaan tilaisuudet koettiin hyviksi ja niitä toivottiin järjestettävän myös tulevaisuudessa.

Kansainväliset asiatHelsingin kaupunki perusti vuoden alussa työryhmän koordinoimaan ja kartoittamaan yleisurheilun vuoden 2005 MM-kisojen hyödyntämistä. Ryhmän puheenjohta-jana toimi liikuntajohtaja Anssi Rauramo. Vuoden aikana järjestettiin kaksi tilaisuutta virastojen edustajille kisa-järjestelyistä kaupungin näkökulmasta.

Toukokuussa liikuntaviraston ja liikuntalautakun-nan edustajia osallistui Pohjoismaiden pääkaupunkien liikuntakonferenssiin Tukholmassa.

Heinäkuun alussa Ateenan olympialaisten Soihtu-viesti vieraili Helsingissä.

PalkinnotSuomen Hiihtokeskusyhdistys ry palkitsi Helsingin kau-pungin erikoismaininnalla Paloheinän maastohiihto-palveluiden kehittämisestä. Helsinki-päivänä 12.6. ur-heilupalkintotoimikunta palkitsi Vuoden helsinkiläis-urheilijana Mika Poutalan. Kunniamaininnat sai Hel-singin Luistelijoiden Musketeers-muodostelmaluiste-lujoukkue ja Mika Mutikainen. Vuoden liikuntaseurana palkittiin Puistolan Urheilijat. Fortum-stipendit saivat elokuussa Hanna Palamaa, Marjaana Väre, Kapo Sauk-konen, Hietsu Beach Volley ja Heli Karjalainen. Lisäk-si Helsinki palkitsi stipendeillä paralympiakultamita-listi Marjaana Väreen ja naisten jääkiekon MM-prons-sijoukkueen.

Kehittämisyksikkö

Kuva

Ant

ero

Aalt

onen


Ympäristötavoitteiden toteutuminen

L iikuntaviraston viheralueilla suoritettiin maisemoin-ti- ja hoitotöitä. Ympäristön parannustöitä tehtiin

muun muassa Ala-Malmilla, Käpylässä, Pukinmäessä, Siltamäessä, Tapanilassa, Tapulissa ja Töölön palloken-tällä. Ulkoilu- ja kuntoilureiteille hankittiin jätteiden ke-räilyastioita. Uusien työkoneiden hankinnassa suosit-tiin tuotteita, jotka aiheuttavat mahdollisimman vähän ympäristöhaittoja elinkaarensa aikana. Energian kulu-tukseen ja seurantaan kiinnitettiin erityistä huomiota muun muassa tekojääradoilla. Käpylän tekojääradan energiankulutus ja ympäristövaikutukset tutkittiin pe-rusteellisesti. Tietoja hyödynnetään Teknillisen korkea-koulun ja opetusministeriön yhteistyöprojektissa, jossa kehitetään mallia tulevaisuuden tekojääradoille.

Kulutuslukemia pienensi kesällä remontin takia suljettuna ollut Kumpulan maauimala.

Energiansäästöön liittyviä rakennustoimenpiteitä liikuntaviraston kiinteistöissä:

Erityistä huomiota kiinnitettiin liikunta-paikkojen energian kulutukseen.

Kaukolämpöverkkoon liitettyjen kiinteistöjen energian- ja vedenkulutus vuosina 2000 – 2004.

Lämpö Sähkö Vesi kok.kul. GWh ominaiskul. kWh/m3 kok.kul. GWh ominaiskul. kWh/m3 kok.kul. m3 ominaiskul. m3/m3

2000 28 41 16 23 166000 0,242001 27 40 16 23 161000 0,242002 27 39 17 24 156000 0,232003 28 41 16 23 177200 0,262004 29 40 14 19 168000 0,24

Kiinteistöjen kokonaistilavuus vuosina 2000 – 2003 oli yhteensä 667 000 m³. Vuonna 2004 tarkastellut kohteet lisääntyivät viidellä ja uusi kokonaistilavuus oli 716 00 m³.

Töölön kisahallin lämpöjohtoverkon perusparannus-työt valmistuivat ja A-osan ilmastoinnin lämmön tal-teenoton rakentaminen aloitettiin.

Energiakatselmuksissa ehdotettuja toimenpiteitä toteutettiin mm. Itäkeskuksen uimahallissa (valaistus-ohjausmuutokset), Töölön kisahallissa (kellarin kahden nosto-oven uusiminen) ja Uimastadionilla (kiukaiden ja ilmastoinnin toiminta-aikojen muutokset).

Sähköntoimitussopimuksien tariffit vaihdettiin edullisempaan 13 kohteessa.

Energian kulutuksen seurantaa parannettiin.Liikuntavirasto teetti maaliskuun 2003 ja touko-

kuun 2004 välisenä aikana kiinteistöviraston geotek-nisellä osastolla ja ympäristökeskuksen ympäristöla-boratoriolla 16 Helsingin kaupungin venesataman ja 17 veneiden talvisäilytysalueen maaperän ja pohjaveden maaperähygieenisen tutkimuksen. Tutkimuksen tavoit-teena oli selvittää alueiden maaperän puhtaus.


Viraston talous

KäyttötalousLiikuntatoimen tulot olivat 10,1 (9,7 vuonna 2003) miljoonaa euroa. Tu-lot kasvoivat edellisvuodesta 4,4 % ja ylittivät talousarvion 0,3 miljoo-naa euroa (2,7 %).

Liikuntatoimen käyttömenot olivat yhteensä 59,3 (61,9) miljoonaa euroa. Käyttömenot vähenivät 2,6 miljoonaa euroa (4,2 %) edellisvuodes-ta ja alittivat talousarvion 1,5 miljoonalla eurolla (2,5 %). Menot kasvoivat palkkojen ja muiden henkilöstömenojen osalta 0,2 miljoonaa euroa. Pal-velujen ostot vähenivät 0,6 miljoonaa euroa, ja aineiden ja tavaroiden os-toissa alitettiin edellisvuoden menot 0,2 miljoonalla eurolla. Vuokrat vä-henivät 1,4 miljoonaa euroa. Viraston käyttömenoihin sisältyy avustuksia liikuntalaitoksille ja - järjestöille 12,8 (13,4) miljoonaa euroa.

Liikuntatoimen vuoden 2004 käyttötalouden talousarvio jakaantui kahteen osaan. Rastilan leirintäalue toimi nettobudjetoituna yksikkönä.

Sen talousarvion sitova erä oli toimintakate (tulojen ja menojen erotus) 142 000 euroa. Leirintäalueen toimintakate oli 180 321 euroa. Liikuntavi-raston talousarvion sitova erä oli käyttömenot 6 007 5000 euroa. Talous-arvion menot alittuivat 1 532 428 euroa. Suurimmat talousarviopoikkea-mat olivat vuokrissa ja henkilöstömenoissa.

InvestoinnitLiikuntapaikkojen suunnitteluun, rakentamiseen ja perusparantamiseen oli vuoden 2004 talousarvioon varattu määrärahoja 8 500 000 euroa. Li-säksi kaupunginvaltuusto myönsi 1 133 000 euron ylitysoikeuden vuoden 2004 määrärahoihin vuoden 2003 lopussa kesken olleiden hankkeiden val-miiksi saattamiseen. Tämä summa oli säästynyt vuonna 2003 käytettävissä olleista investointimäärärahoista. Liikuntapaikkainvestointeihin oli siten

käytettävissä kaikkiaan 9 633 000 euroa, joista käytettiin 8 879 492 euroa. Vuoden 2004 lopussa keskeneräisten investointihankkeiden valmiiksi saat-tamiseen on esitetty kaupunginhallitukselle 827 000 euron ylitysoikeutta vuoden 2005 talousarvioon.

Irtaimen omaisuuden perushankintamäärärahoja oli talousarviossa 688 400 euroa. Näistä määrärahoista käytettiin 685 059 euroa.

Tuottavuus ja suoritteetLiikuntatoimen tuottavuuslaskennan perusvuosi oli 2001. Suoritteina ovat laitostoiminnan, ulkokenttätoiminnan, uimarantatoiminnan ja liikunnan-ohjauksen käyntikerrat, leirintätoiminnan yöpymisvuorokaudet, venesa-tamatoiminnan venepaikat sekä kalastusluvat. Menoina ovat käyttöme-not ilman avustuksia ja lisättynä käyttöomaisuuden poistoilla. Työllistet-tävien henkilöstömenot lasketaan mukaan, vaikka niitä ei makseta vi-raston henkilöstömäärärahoista. Eri vuosien menot on muutettu vertai-lukelpoisiksi julkisten menojen hintaindeksin avulla. Tuottavuuslaskel-mat tehdään käyntikertojen ja liikuntapaikkojen valvottujen aukiolotun-tien perusteella.

Liikuntatoimen tuottavuusindeksi on noussut käyntikertatietojen mu-kaan laskettuna 17 prosenttia ja aukiolotuntien mukaan laskettuna vä-hentynyt 4 prosenttia perusvuodesta 2001. Edellisvuodesta tuottavuus on noussut käyntikertaa kohti laskettuna 4 prosenttia ja aukiolotuntia koh-ti laskettuna 7 prosenttia.

Laitostoiminnan käyntikerrat kasvoivat edellisvuodesta ja ylittivät ta-voitteen. Samoin ulkokenttätoiminnassa ja liikunnanohjauksessa käynti-kerrat ylittivät edellisvuoden ja talousarviotavoitteen selvästi. Sateinen kesä vaikutti siihen, että uimarantatoiminnan ja leirinnän yöpymisvuo-rokausien osalta jäätiin edellisvuoden määristä ja myös tavoitteesta run-saasti. Kalastuslupien määrä väheni edellisvuotisesta, ja myös talousar-viotavoite jäi saavuttamatta, koska runsaat sateet aiheuttivat jopa tulvia ja kalavesien laadun heikkenemistä.

Talous pysyi tavoitteissaan.

Tuottavuuden kehitysindeksit vuosina 2001 – 2004.Tuottavuus (2001=100) TOT-2002 TOT-2003 TOT-2004 TA-2004Käyntikertaa kohti 106 112 117 104Aukiolotuntia kohti 93 89 96 102

Suoritteiden kehitys TOT-2002 TOT-2003 TOT-2004 TA-2004Laitostoiminnan käyntikerrat 3 171 442 3 270 618 3 301 397 3 252 000Ulkokenttätoiminnan käyntikerrat 3 293 301 3 452 653 3 767 045 3 042 000Uimarantatoiminnan käyntikerrat 1 203 787 1 181 824 642 129 761 000Liikunnanohjauksen käyntikerrat 367 253 375 591 445 201 327 000Leirinnän yöpymisvuorokaudet 88 853 90 117 82 197 86 000Venesatamien venepaikat 11 520 11 369 11 448 11 250Kalastustoiminnan kalastusluvat 12 293 11 549 10 022 12 000

2000

2001

2002

2003

2004


Tulot

2000 ● 8,1 M €

2001 ● 9,0 M €

2002 ● 9,4 M €

2003 ● 9,7 M €

2004 ● 10,1 M €

Käyttömenot

2000 ● 27,0 M €

2001 ● 28,4 M €

2002 ● 29,2 M €

2003 ● 29,4 M €

2004 ● 28,4 M €

2000 ● 75,6 M €

2001 ● 82,1 M €

2002 ● 83,4 M €

2003 ● 81,1 M €

2004 ● 74,5 M €

Myyntitulot 73,4 %

Vuokratulot 26,3 %

Muut tulot 0,3 %

Sisäiset vuokrat 30,5 %

Henkilöstömenot 29,0 %

Avustukset 21,6 %

Palvelujen ostot 7,7 %

Aineet, tarvikkeet 7,7 %

Vuokrat 3,3 %

Muut menot 0,2 %

Laitokset yli 170 000 € 53,3 %

Järjestöjen maksuton käyttö 25,0 %

Järjestöjen toiminta-avustus 11,7 %

Järjestöjen vuokra-avustus 7,0 %

Laitokset alle 170 000 € 2,3 %

Tapahtuma-avustukset 0,7 %

Käyttömenot

Investointimenot

Avustukset

Poistot

Sisäiset vuokrat

Menot 2000 – 2004

Käyttömenot ja tulot 2000 – 2004

Käyttömenot ovat ilman sisäisiä vuokria ja avustuksia.

Tulot 2004, % (10,1 M €)

Käyttömenot 2004, % (59,3 M €)

10 M € 20 M € 30 M €

Kuva

Ant

ero

Aalt

onen

20 M € 40 M € 60 M € 80 M € 100 M €

Viraston talous

Avustukset 2004, % (12,8 M €)


Liikuntatoimen avustukset vuosina 2003 – 20041 000 euroa tilinpäätöksen mukaan 2003 2004Laitokset: ● yli 170 000 euroa 7 167 6 812 ● alle 170 000 euroa 360 300Tapahtuma-avustukset 82 77Järjestöt: ● tuettu käyttö 2 999 3 211 ● vuokra-avustukset 1 000 900 ● toiminta-avustukset 1 770 1 463Avustukset yhteensä 13 378 12 763

Yhteisöjen tukeminen vuosina 2000 – 20041 000 euroa 2000 2001 2002 2003 2004Liikunnan järjestötoiminnan tukeminen 4 870 5 775 5 924 5 769 5 574Tapahtuma-avustukset – – 84 82 77Uima- ja urheiluhallit 8 147 8 498 8 464 7 512 7 107Urheilulääketieteen säätiö 30 30 30 15 5Pidä Saaristo Siistinä ry 4 4 4 – –Yhteensä 13 051 14 307 14 506 13 378 12 763

Viraston talousKu

va A

nter

o Aa

lton

en

AvustuksetJärjestöt

Liikuntaseuroille sekä vammais- ja eläkeläisjärjes-töjen liikuntatoimintaan myönnettiin toiminta- ja vuokra-avustuksia 2 363 000 (2 770 000 vuonna 2003) euroa. Liikuntatilojen tuetun käytön menot olivat 3 210 037 (2 999 459) euroa. Toiminta-avus-tusta sai liikuntatilojen tuetun käytön ja/tai vuok-ra-avustuksen lisäksi 402 (396) liikuntaseuraa ja 31 (26) vammais- ja eläkeläisjärjestöä. Suurin toi-minta-avustus oli 47 734 (70 336) euroa ja pienin 200 (185) euroa.

Laitokset ja säätiötLaitos- ja säätiöavustuksia saivat Jääkenttäsää-tiö, Mäkelänrinteen Uintikeskus Oy, Stadion-sää-tiö, Tapanilan Urheilutalosäätiö, Urheiluhallit Oy, Vuosaaren Urheilutalo Oy, Suomalaisen Yhteiskou-lun osakeyhtiö, Nuorisojääkenttä Oy, Lauttasaaren yksityiskoulujen kannatusyhdistys ry, Helsinki Halli Oy ja Helsingin Uusi Jalkapalloareena Oy sekä Ur-heilulääketieteen säätiö.


Tilinpäätös 1.1. – 31.12.2004Käyttötalous

TULOT (euroa) Liikunta- Ulkoliikunta- Merellinen Liikunnan- Hallinto- Kehittämis- Rastilan Liikuntatoimi laitososasto osasto osasto ohjausosasto osasto yksikkö leirintäalue yhteensäMyynti ja maksutulot 3 313 968 570 500 1 770 265 767 674 35 182 16 852 311 7 309 916Tuet ja avustukset 0 0 0 112 002 0 0 0 112 002Vuokratulot 1 610 745 422 594 575 763 0 0 9 368 41674 2 660 144Muut tulot 3 377 10 477 8 925 1 398 133 672 180 25 162Tulot yhteensä 4 928 090 1 003 571 2 354 953 881 074 35 315 10 056 894 165 10 107 224

MENOT (euroa)Palkat 4 693 576 4 525 750 1 086 719 802 848 590 885 1 008 854 292 664 13 001 296Muut henkilöstömenot 1 690 119 1 579 434 371 689 270 542 198 754 341 053 98 119 4 549 710Palvelujen ostot 1 492 921 1 386 630 789 936 281 858 175 631 497 811 157 703 4 782 490Aineet, tarvikkeet ja tavarat 2 292 039 1 678 148 449 618 55 383 11 932 78 765 148 351 4 714 236Avustukset 0 0 0 0 0 12 775 203 0 12 775 203Vuokrat 467 627 436 450 114 813 143 136 4 595 32 326 1 998 1 200 945Sisäiset vuokrat 10 889 770 5 706 926 1 459 718 27 736 0 0 7 486 18 091 636Muut menot 6 928 25 135 86 786 3 0 14 525 7 523 140 900Menot yhteensä 21 532 980 15 338 473 4 359 279 1 581 506 981 797 14 748 537 713 844 59 256 416

TOIMINTAKATE – 16 604 890 – 14 334 902 – 2 004 326 – 700 432 – 946 482 – 14 738 481 180 321 – 49 149 192Poistot 731 744 3 475 210 1 311 869 35 548 0 617 325 130 068 6 301 764Tilikauden tulos – 17 336 634 – 17 810 112 – 3 316 195 – 735 980 – 946 482 – 15 355 806 50 253 – 55 450 956

InvestointitalousMENOT (euroa)Uudisrakennukset 0 428 809 498 694 0 0 459 236 0 1 386 739Perusparannustyöt 3 918 298 1 513 018 661 652 0 0 1 300 750 99 035 7 492 753Irtaimen om.hankinta 112 308 354 981 159 858 0 0 38 510 19 402 685 059Investointitalous yhteensä 4 030 606 2 296 808 1 320 204 0 0 1 798 496 118 437 9 564 551

Viraston talous

H e l s i n g f o r s s t a d s i d r o t t s v e r k Å r s b e r ä t t e l s e 2 0 0 424

Resumé

Kuva

Ant

ero

Aalt

onen

Det gjordes över 9,2 miljoner besök på idrottsverkets idrottsplatser.

H e l s i n g f o r s s t a d s i d r o t t s v e r k Å r s b e r ä t t e l s e 2 0 0 425

Å ret 2004 var ett lyckat år för idrottsväsendets vid-kommande. Idrottsverket kunde hålla sin budget

och förmådde anpassa sin verksamhet till de minskade kostnadsramarna. Detta lyckades bl.a. genom införan-de av nya sätt att genomföra funktionerna, utan att det gick ut över invånarnas motionsmöjligheter.

Kostnaderna för planering, byggande, renovering och områdesberedning blev omkring fyra miljoner billi-gare än under föregående år, och verksamheten koncen-trerades nu på upprustning av existerande anläggningar. Flera av anläggningarna och idrottsplanerna fick utökad och kompletterande service. Den nya servicebyggnaden i gästhamnen vid Skatudden invigdes i juni.

Idrottsanläggningarna, utomhusplanerna och grup-perna för instruerad motion hade klart flera utövare av motion än under föregående år. Särskilt glädjande var besöksfrekvensen i Tölö sporthall, idrottshallen i Mån-sas och hela verksamheten med träningssalar. Den reg-niga sommaren ledde däremot till minskad använd-ning av badstränder, och besökarsiffrorna i Simstadi-on nådde inte upp till samma nivå som under de fö-regående åren. Likaså sålde staden färre fiskelicenser än under året innan.

Stödet för motionen som folkrörelse är en av idrotts-väsendets viktigaste uppgifter. Under början av året tillsändes föreningarna en förfrågan om idrottsverkets tjänster. Det som i svaren ansågs vara viktigast var det ekonomiska stödet till föreningarna samt utbudet av tränings- och tävlingslokaler. Under året kunde stö-det till föreningarna trots stadens ansträngda ekono-mi hållas på hög nivå. Anslaget till stöd för subsidie-rat bruk av idrottslokaler ökade rentav jämfört med föregående år.

Idrottsinstruktörerna anordnade tiotals motionseve-nemang i samarbete med flera andra aktörer. En av av-sikterna med dessa evenemang var marknadsföringen av idrottsväsendets tjänster och ökning av motioneran-det. Anordnandet av motion särskilt för äldre, personer i dålig kondition, utslagna och personer med behov av stöd på sociala grunder sker bäst i samråd med hälso-vårds- och socialväsendet. Ett lyckat exempel på detta är den på hösten startade kampanjen för stimulerande av motion bland barn och unga med övervikt.

I samarbete med flera partnerorganisationer fort-satte idrottsväsendet med att genomföra Helsingfors idrottspolitiska program för åren 2001– 2010. En upp-följningsrapport om de 44 utvecklingsprojekt som un-der de fyra första åren ingick i programmet samman-ställdes under året. Den största delen av projekten har kommit igång och resultaten är goda. Vissa av projek-ten, särskilt sådana som gäller byggande och renove-ring samt underhåll av idrottsanläggningar, har dock försvårats till följd av budgetnedskärningarna under de senaste åren. Framsteg skedde dock i vissa stora ären-den som byggandet av ett väl täckande nät av konstis-banor, genom att två banor blev färdiga i idrottsparken i Kottby och en flyttbar konstisbana inrättades i Bocks-backa. Det andra viktiga målet, byggandet av huvud-nätet av friluftsleder, slutfördes till 90 procent. Rutt-nätets längd är nu ca 440 kilometer.

Helsingfors stad grundade i början av året en arbets-grupp med uppgift att koordinera och inventera åtgär-derna som drar nytta av världsmästerskapstävlingarna i friidrott i augusti 2005. Idrottsverkets roll som en av bak-grundsaktörerna i värdstadens tävlingsarrangemang gav redan under år 2004 verkets aktiviteter extra glans.

Resumé

Kuva

Ant

ero

Aalt

onen

City of Helsinki Sports Department A n n u a l R e p o r t 2 0 0 426

Summary

Phot

o An

tero

Aal

tone

n

There were over 9,2 million visits to the Sports Department`s facilities.

City of Helsinki Sports Department A n n u a l R e p o r t 2 0 0 427

In terms of sports services, 2004 went well. The Sports Department stayed within its budget and was able

to adapt its operations to the reduced financial frame-work. This was accomplished by, among other things, looking for new ways to implement functions without however diminishing the opportunities city residents enjoyed for sports and exercise.

Relative to the preceding year, some four million euros less was spent on the planning, construction and basic improvement of sports facilities and the precon-struction of areas. Operations focused now on the re-habilitation of old facilities. Services at several sports parks and grounds were increased and complemented. The inauguration of a new service building at the Kata-janokka guest harbour took place in June.

There were clearly more people engaged in sports and exercise at sports facilities, at outdoor grounds, and in supervised sports groups than there were last year. In par-ticular, the multipurpose Töölö Sports Hall, the Maunu-la Sports Hall and fitness gym activity as a whole were sources of joy. However, the rainy summer contributed to a drop in the numbers of visitors at bathing beaches, and to the fact that the number of visitors at the out-door swimming pool at the Swimming Stadium did not reach the level of the last couple of years. Fewer fishing licences were purchased than last year, too.

Support for civic activity in sports and exercise is one of the most important tasks of sports services. At the be-ginning of the year, sports clubs were surveyed regard-ing the department’s services. Financial support for the clubs, and the supply of facilities for training and com-petition, were considered the most important things. In spite of the city of Helsinki’s strained financial situ-ation, the department was able to keep the number of club subsidies high during the year under review. The

appropriation for the supported use of sports facilities in fact increased from the previous year’s level.

Sports instructors organized dozens of sports events in cooperation with various parties. The objective of the events was to market sports services and increase en-gagement in sports. The organization of sports services especially for the elderly, those in poor condition, the marginalized, and those needing support for social rea-sons is best implemented in collaboration with social and health services. A sports project launched in the autumn for overweight children and young people represented a successful example of that collaboration.

In cooperation with numerous partners, sports ser-vices continued to implement Helsinki’s sports policy pro-gramme for 2001– 2010. A follow-up report was assem-bled on the implementation of the programme’s 44 de-velopment projects over its first 4 years. The bulk of the projects have been launched and have achieved good results. The reduction in appropriations in recent years has however created difficulties for some projects – es-pecially construction and renovation projects and sports facility maintenance. Progress was however made with major things, such as the construction of a comprehen-sive network of artificial ice-skating rinks: two rinks were completed at the Käpylä Sports Park and a moveable ar-tificial ice-skating rink was finished in Pukinmäki. Con-struction of a primary network of trails – another main objective – was 90 % completed. The network now to-tals about 440 kilometres.

At the beginning of the year, the city of Helsinki es-tablished a working group to map out and coordinate the advantageous utilization of the 2005 world athletics cham-pionships. The Sports Department’s role as one of the host city’s background players in the games has already brought additional colour to the department’s activity.

Summary

Phot

o An

tero

Aal

tone

n


Liitetaulukot

Ohjatun liikunnan suoritteet vuosina 2002 – 2004 Ryhmien määrä Ohjatut tunnit Asiakkaat KäyntikerratLiikunnanohjaus 2002 2003 2004 2002 2003 2004 2002 2003 2004 2002 2003 2004Aikuiset 268 261 210 4 268 3 602 3 708 10 429 6 950 7 730 56 391 51 504 46 905Seniorit 491 510 453 6 774 6 995 6 332 9 360 9 572 8 514 101 901 105 883 98 120Lapset ja nuoret 293 265 4 750 2 585 2 476 8 518 3 418 3 116 20 719 24 281 25 688 92 139Erityisryhmät 382 321 318 5 110 4 554 4 483 5 405 3 611 3 837 39 904 27 379 37 812Iltapäivätoiminta 61 83 32 1 440 2 090 644 875 1 002 391 10 673 12 519 5 262Tapahtumat 8 11 9 19 23 15 816 3 807 162 816 3 807 162Kuntosali, itsenäinen harjoittelu – – – – – – 918 841 906 13 927 11 965 13 578Yhteensä 1 503 1 451 5 740 20 196 19 740 23 700 31 221 28 899 42 259 247 893 238 745 293 978Lähiöliikunta 2002 2003 2004 2002 2003 2004 2002 2003 2004 2002 2003 2004Yhteensä 493 470 578 5 694 5 474 5 150 8 890 12 870 19126 69 707 76 540 78 372Henkilöstöliikunta 2002 2003 2004 2002 2003 2004 2002 2003 2004 2002 2003 2004Yhteensä 283 260 286 2 571 2 543 2 767 13 027 11 588 13 026 49 653 60 306 72 851Ohjattu liikunta 2002 2003 2004 2002 2003 2004 2002 2003 2004 2002 2003 2004Kaikki yhteensä 2 279 2 181 6 604 28 461 27 757 31 617 52 138 53 357 74 411 367 253 375 591 445 201

Kuva

Ant

ero

Aalt

onen


Sisäliikuntapaikkojen käyntikerrat vuosina 2002 – 2004

Liikuntapaikka 2002 2003 2004Itäkeskuksen uimahalli 302 252 307 910 339 171Jakomäen uimahalli 46 745 46 857 54 831Kampin liikuntakeskus 88 395 89 564 91 015Katajanokan liikuntahalli 16 449* 42 042 46 099Kontulan kuntokellari 55 501 60 497 56 820Kontulan skeittihalli 72 364 69 993 45 959Kumpulan maauimala 138 656 97 746 –Käpylinna 24 628 30 101 31 122Liikuntamylly 409 479 447 191 411 472Maunulan liikuntahalli 79 678 93 928 101 972Oulunkylän liikuntasalit 44 920 48 378 54 840Oulunkylän jäähalli 52 413 33 466 64 504Pelastuskoulu (Laakson väestönsuoja) 18 550 16 319 –Pirkkolan kuntosalit 25 229 26 867 34 418Pirkkolan palloiluhalli – 25 220 17 710Pirkkolan uimahalli – 161 713 164 561Pirkkolan jäähallit 119 808 130 527 122 130Ruoholahden kuntotalo 55 941 52 213 45 428Ruskeasuon liikuntahalli 118 280 138 847 147 805Olympiastadion, itäsivun harjoitussalit 66 995 55 538 28 404Töölön kisahalli 468 969 525 856 573 648Uimastadion 335 152 294 238 283 835Yrjönkadun uimahalli 104 311 121 546 142 767Yhteensä 2 644 715 2 916 357 2 857 511

Pelastuskoulun (Laakson väestönsuoja) toiminta loppui v. 2003 lopussa. Olym-piastadion/itäsivun harjoitussalien toiminta loppui v. 2004 keväällä. Kumpulan maauimala oli peruskorjauksessa v. 2004. Liikuntamyllyn kävijämäärät eivät si-sällä katsojia v. 2004, aikaisemmin sisälsivät. Kontulan skeittihallin kävijämää-rät laskettiin kolikkoautomaatilla v. 2004, aikaisemmin silmämääräisesti.

Liikuntaviraston liikuntapaikkojen määrät vuosina 2002 – 2004

Liikuntapaikka 2002 2003 2004Liikuntalaitokset

Monitoimihallit 2 2 2Jäähallit 3 3 3Liikuntahallit 16 16 16Uimahallit 7 7 7Liikuntasalit 9 9 8Ratsastushallit 1 1 1Kunto- ja voimailusalit 17 16 16Muut sisäliikuntatilat 18 18 15Yhteensä 73 71 68

Kentät/kesäkausi 2002 2003 2004Yleisurheilukentät 16 16 16Pallokentät 129 129 129Kori- ja lentopallokentät 91 91 91Tenniskentät 71 71 78Ratsastuskentät 6 6 6Yhteensä 313 313 320

Kentät talvikausi 2002 2003 2004Luonnonjääkentät 86 73 72Tekojääkentät 3 5 5Yhteensä 89 78 77

Maauimalat ja uimarannat 2002 2003 2004Maauimalat 2 2 2Uimarannat 25 25 25Yhteensä 27 27 27

Maastoliikuntapaikat 2002 2003 2004Ulkoilutiet (km) Helsingissä 163 163 163,3Kuntoradat (kpl/km) 33/52,7 33/52,7 33/52,7Hyppyrimäet 2 2 2Laskettelurinteet 9 9 9Yhteensä (ilman ulkoiluteitä) 44 44 44

Liitetaulukot

Kuva

Ant

ero

Aalt

onen

Kuva

SK-

foto


Liitetaulukot

Kalastusluvat pyyntitavoittain vuosina 2002 – 2004

2002 2003 2004Uistelu 2 123 2 176 1 880Verkko 3 869 3 695 3 408Koukku 40 35 38Pitkäsiima 75 71 70Rysä 5 6 4Katiska 131 146 157Sukellus 1 3 2Matkailija 459 492 411Kilpailu 80 52 73Suvanto 1 001 983 850Koski 4 399 3 885 3 124Tuulastus 9 4 3Trooli 0 0 0Aluskohtaiset 3 1 2Yhteensä 12 195 11 549 10 022

Venepaikat vuosina 2002 – 2004

Yksityiset 2002 2003 2004* vuokratut 3 283 3 355 3 375* vuokraamatta 241 247 166Yhteensä 3 524 3 602 3 541

Venekerhot 2002 2003 2004Yhteensä 6 321 7 182 7 322Yhtiöiden venepaikat 1 276 186 186

Vieraspaikat 2002 2003 2004Elisaaren ulkoilualue 100 100 100Katajanokan vierassatama 120 120 120Lähteelän ulkoilualue 50 50 50Pihlajasaaren ulkoilupuisto 38 38 38Kaunissaaren ulkoilualue 91 91 91Yhteensä 399 399 399Kaikki yhteensä 11 520 11 369 11 448

Rastilan leirintäalueen yöpymis-vuorokaudet vuosina 2002 – 2004

2002 2003 2004tammikuu 3 495 3 252 2 005helmikuu 3 337 2 895 2 328maaliskuu 3 947 3 278 2 881huhtikuu 4 189 3 330 3 115toukokuu 5 606 5 565 5 830kesäkuu 12 097 14 152 10 849heinäkuu 22 510 23 297 21 502elokuu 15 433 17 558 16 403syyskuu 6 528 5 753 6 456lokakuu 4 570 3 921 4 337marraskuu 3 970 3 357 3 338joulukuu 3 171 3 759 3 153Yhteensä 88 853 90 117 82 197

(Lukuihin on laskettu mukaan Kesähostelli Karavaanin yöpymisvuorokau-

det. Vuonna 2002: 2 493, vuonna 2003: 2 479)

K u v a H e l s i n g i n k a u p u n g i n k u v a p a n k k i / A r i L e p p ä


Julkaisija Helsingin kaupungin liikuntavirastoToimitus Tellervo KivisaariKansikuva Helsingin kaupungin kuvapankki / Mari Hohtari, Rhinoceros OyUlkoasu Pekka Niemi, Rhinoceros OyKirjapaino Frenckellin Kirjapaino Oy | Espoo 2005

Liitetaulukot

Ulkoilualueiden arvioidut käyntikerrat vuosina 2002 – 2004

2002 2003 2004Elisaari 14 656 14 500 14 000Karjakaivo **54 500 **55 100 **64 300Kauhala 7 800 8 000 *–Kaunissaari 11 796 9 243 14 000Luukkaa ja Vaakkoi 289 624 240 270 239 470Lähteelä 27 800 33 350 19 700Pirttimäki 68 895 54 528 61 570Salmi 144 100 91 480 117 840Yhteensä 619 171 449 378 505 680

* Kauhala siirtyi 1.1.2004 pois liikuntaviran hallinnasta.**luvussa on huomioitu Solvallan urheiluopiston käyntikerrat.

Ulkoilupuistojen arvioidut käyntikerrat vuosina 2002 – 2004

2002 2003 2004Pihlajasaari 93 047 80 646 48 772Seurasaari 543 866 509 145 405 700Yhteensä 636 913 589 791 454 472

Kuva

Ant

ero

Aalt

onen

http://www.aatos.fi/

Helsingin kaupungin liikuntavirasto Helsingfors stads idrottsverk Paavo Nurmen kuja 1 C Paavo Nurmis gränd 1 C PL 4800, 00099 Helsingin kaupunki PB 4800, 00099 Helsingfors stad puhelin (09) 310 8771 telefon (09) 310 8771 faksi (09) 310 87770 fax (09) 310 87770 sähköposti: [email protected] e-post: [email protected]

www.hel.fi/liv

Kuva

An t

e ro

Aal t

onen

mailto:[email protected]

http://www.hel.fi/liv

LIV TK 2004 - aatos.fi · Helsingin kaupungin liikuntavirasto 3 Toimintakertomus 2004 Kehittämisyksikkö Hallinto-osasto Liikuntalaitososasto Ulkoliikuntaosasto Merellinen osasto

Documents